Neste Jacobs teki kasvuloikan

Neste Jacobs teki kasvuloikan
Neste Jacobs nousi liikevaihdolla mitattuna selvästi suurimmaksi teollisuuden suunnittelu- ja konsultointiyritykseksi, ja samalla toiseksi suurimmaksi vientiyritykseksi SKOLin jäsenkunnassa. Yhtiöllä on kaksi päätoimialaa,
bioteollisuus ja hiilivetyteollisuus. Se tarjoaa vaativia teknologia-, suunnittelu- ja projekti-johtopalveluita ja
ratkaisuja öljy- ja kaasu-, petrokemian- ja kemianteollisuuden sekä biotekniikan alan yrityksille. Yhtiöllä on 60
vuoden kokemus teknologiakehityksestä, investointihankkeiden toteutuksesta ja kunnossapidosta sekä toiminnan
tehostamisesta Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.
Neste Jacobs kasvoi vuonna 2014 poikkeuksellisen voimakkaasti. Yhtiön toimitusjohtaja Jarmo Suominen ja
markkinointi- ja viestintäjohtaja Jyrki Jylänki ovat silmin nähden tyytyväisiä yhtiön kehitykseen, vaikka
suomalaiseen tapaan Jarmo toteaakin haastattelun aluksi ”viime vuoden olleen korkeintaan kohtuullinen”.
Jarmo Suominen on johtanut Neste Jacobsia viisi vuotta. Vuodesta 2011 yhtiön liikevaihto on lähes kaksinkertaistunut 64 miljoonasta
eurosta yli 123 miljoonaan euroon.
Liikevaihtonne kasvoi lähes 40 prosenttia edellisestä vuodesta varsin haastavassa markkinatilanteessa, mitä te
teitte paremmin kuin muut?
”Hyvä kysymys - on syytä katsoa tekemistämme muutamia vuosia taaksepäin. Substanssiosaaminen tässä talossa
on ollut huippuhyvää pitkään, mutta liiketoiminnan kehitys oli jäänyt vähemmälle. Yksinkertaistimme strategiaa,
teimme sen helpoksi ymmärtää ja toteuttaa, mylläsimme toimintatapoja prosessijohtamismallin mukaiseksi ja
satsasimme voimakkaasti myyntiin. Kehitimme systemaattisen myyntiprosessin, muodostimme ja koulutimme
oman myyntiorganisaation ja asetimme selkeät tavoitteet kasvattaa liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia
vuodessa, tavoitteena yhtiön liikevaihdon kaksinkertaistaminen.”
”Myös insinööritoimiston pitää osata myydä”, Jarmo Suominen painottaa. ”Aktiivisuus asiakasrajapinnassa on
tärkeää, substanssin lisäksi tarvitaan myyntiosaamista. Olemme rekrytoineet kokopäivätoimisia myyntiosaajia, ja
se todellakin on näkynyt tunnusluvuissa. Vuonna 2011 uusia tilauksia oli noin 65 miljoonaa euroa, nyt 150-160
miljoonaa euroa vuodessa.”
Muitakin menestystekijöitä toki on. ”Projektin johtaminen on ammatti, olemme panostaneet siihen paljon
substanssiosaamisen lisäksi. Suunnitelmia ei voi tehdä varastoon, vaan ne on toimitettava asiakkaan tiukassa
aikataulussa. Hyvä projektinjohto-osaaminen on erinomaisen tärkeää, jotta pystymme tekemään työmme
tehokkaasti ja kannattavasti.”
Tärkeää on myös hyvä kommunikaatio. Jyrki Jylängillä on mediataustansa vuoksi kyky saada sanoma perille. ”Se
auttaa sisäisen viestinnän onnistumisessa. Avoimuus on tärkeää, ja kommunikointi yrityksen sisällä on hyvää.
Työntekijöille kerrotaan mitä yrityksessä tapahtuu, se luo hyvää yrityskulttuuria”.
Viennissä nousitte viime vuonna SKOLin jäsenyrityksistä toiseksi edellisen vuoden sijalta kahdeksan. Millainen
on globaali markkinatilanne ja minne olette suuntaamassa lisää panoksia?
”Ei ole alueita joissa ei ole kilpailua. Vienti vaatii kovaa osaamispohjaa, ja useimmat kilpailijat ovat meitä
suurempia, kuten esimerkiksi Technip, Fluor tai Foster Wheeler. Meillä on kaksi vahvaa kulmakiveä: menemme
yhdessä asiakkaiden kanssa maailmalle, ja meillä on toimialan parasta teknologista ja substanssiosaamista, joka
vie maaliin. Lisäksi meillä on toimistot Ruotsissa, Hollannissa, Abu Dhabissa ja Singaporessa kasvattamassa
alueellista toimintaa”.
Neste Jacobsin toimitusjohtaja Jarmo Suominen ja Azerbaidzanin valtion öly-yhtiön SOCARin ammoniakki-ureayksikön johtaja Khayal
Jafarov allekirjoittavat pitkäkestoisen projektinjohto- ja valvontasopimuksen Porvoon Kilpilahdessa 11.5.2015.
Suominen painottaa kansainvälisesti orientoituneen henkilöstön merkitystä. ”Pitää olla kansainvälistä porukkaa
töissä joilla on kapasiteettia, osaamista ja mielellään tausta kohdealueelta. Suomi ei ole kovin vetovoimainen
ulkomaiselle asiantuntijatyövoimalle, erityisesti korkea verotus ja ilmasto ovat työntäviä tekijöitä.”
Suominen siteeraa myös Pöyryn entistä toimitusjohtajaa Erkki Pehu-Lehtosta, jonka mukaan suomalainen vientiinsinööri on sukupuuttoon kuoleva laji. ”Esimerkiksi aasialaiset ovat paljon mobiilimpia ja osaaminenkin alkaa olla
riittävällä tasolla”.
Sanotaan että Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Miten hyvin nykyinen koulutusjärjestelmämme vastaa
teidän tarpeitanne ja mitä siinä pitäisi kehittää?
Suuria ongelmia rekrytoinneissa ei Suomisen mukaan nyt ole ollut, johtuen väen vähentämisestä muissa
yrityksissä. ”Pitää kuitenkin katsoa tulevaisuuteen. Koulusta tarvittaisiin lisää prosessi-,
automaatio/säätötekniikan ja sähkötekniikan aloille. Pitkällä juoksulla on tärkeää että teknologiateollisuudella
menee hyvin, muuten kiinnostus suuntautua teknisille aloille vähenee.”
Pitkään jatkuvalla taantumalla voi olla vakavia vaikutuksia. ”Jos investointilama jatkuu, osaaminen siirtyy sinne
missä investoidaan. Suomen kilpailukyky voi heikentyä pysyvästi”, Suominen toteaa.
Aallon kanssa NesteJacobsilla on hyvät suhteet, ja opiskelijatapahtumista rekrytoidaan opiskelijoita. Myös Åbo
Akademi ja Oulun yliopisto ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Suominen ja Jylänki ovat erityisen ylpeitä yhdestä tunnustuksesta. ”Otamme paljon kesäharjoittelijoita, ja olimme
opiskelijoiden mielestä Suomen paras kesätyöpaikka vuonna 2014. Se on meille suuri ylpeyden aihe.
Salaisuutemme on yksinkertainen, kunnon perehdytys ja oikeat työt!”
Entä mitkä ovat suomalaisen asiantuntijan vahvuudet? Pärjääkö suomalainen asiantuntija globaalissa
kilpailussa nyt ja tulevaisuudessa?
”Suomalaisen hyviä puolia ovat tunnollisuus, hyvä tekninen osaaminen ja sitoutuminen. Myyntiosaaminen ei ole
vahvuus. Tiimit ovat nykyisin monikansallisia, syntyperä ei ole itseisarvo vaan tekeminen. Suomalaisten
perusominaisuudet muodostavat hyvän perustan pärjäämiselle, mutta menestyminen vaatii yksilöiltä avoimuutta,
sopeutumiskykyä ja yhteistyökykyä. Ja kommunikointitaidoissa riittää tekemistä.”
Vastuullisuus on päivän sana yritystoiminnassa ja asiantuntijayrityksillä on iso rooli maapallon kestävän
tulevaisuuden suunnittelussa. Miten vastuullisuus näkyy NesteJacobsin toiminnassa?
”Se on luonnollisesti toiminnan perusta”, Suominen toteaa. ”Terveellisyyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön
liittyvät asiat ovat kaikessa mukana. Suunnitelmien sisältö on tärkeä osa vastuullisuutta, tavoitteena ovat aina
kestävät ratkaisut. Hiilivetypuolella teemme paljon töitä ympäristöasioiden kanssa, esimerkiksi rikittömyys,
sivuvirtojen hyödyntäminen, kaikki pyritään ottamaan talteen. Biopuolella suunnittelemme prosesseja joilla
tehdään jätteestä polttoainetta ja biokemikaaleja.”
SKOL perusti juuri uudelleen vientiryhmän, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisen asiantuntemuksen vientiä
ja yhteistyötä vientiyritysten kesken kakun kasvattamiseksi. Oletteko te kokeneet tarvetta alan sisäiseen
yhteistyöhön viennissä?
”Olemme olleet turhankin passiivisia SKOLin suuntaan. Mielellään katsomme mitä voisi tuoda pöydälle ja mitä
annettavaa meillä olisi”, Suominen toteaa. Helppoa viennin aloittaminen ei kuitenkaan ole. ”Puhtaasti
kotimaisesta toiminnasta on vaikea loikata vientiin. On oltava erikoisosaamista, tavanomainen ei Suomen
hinnoilla käy maailmalla kaupaksi”.
Millä tavoin Neste Jacobsin toimitusjohtaja viettää vapaa-aikaa?
”Toimitusjohtajalla on aina kiire, mutta silti on otettava aikaa myös itselle. Mobiililaitteet auttavat, asioita voi
hoitaa joustavasti. Luonnossa on kivaa ja vaeltelu rauhoittaa mieltä, kun ei tarvitse miettiä muuta kuin seuraavaa
askelta. Pidän myös moottoripyöräilystä ja lukemisesta. Ja usko tai älä, matkustelu kiinnostaa myös vapaa-ajalla,
mutta suunnittelematta”, Jarmo lopettaa hymyillen.