Sähköistysala

Transcription

Sähköistysala

SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2015 – 2017
NEUVOTTELUTULOS
1
Aika
6. helmikuuta 2015
Paikka
Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n toimisto, Espoo
Läsnä
Esa Larsén
Jussi Kuusela
Jarkko Huotinen
Ari Hämäläinen
Risto Saviranta
Keijo Ukkonen
Sähkötekniset työnantajat STTA ry
Martti Alakoski
Hannu Luukkonen
Mika Rainio
Timo Airas
Tero Heiniluoma
Jari Ollila
Jaakko Aho
Raimo Härmä
Ari Kähkönen
Antti Heikkinen
Sami Pesola
Mika Sarja
Sähköalojen ammattiliitto ry
SOPIMUSKAUSI
Neuvottelutuloksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että Sähköistysalan
työehtosopimuksen 2012 – 2014 määräysten sovitaan olevan voimassa ajalla
1.3.2015 – 31.1.2017 seuraavin muutoksin. Edellä mainitusta poiketen
palkankorotukset tulevat voimaan lähinnä 1.3.2015 alkavan
palkanmaksukauden alusta.
Työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei
sitä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu viimeistään kahta
kuukautta ennen työehtosopimuksen päättymistä.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen
määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai
sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.
2/34
Sopijaosapuolet kokoontuvat lokakuun 2015 loppuun mennessä
tarkastelemaan neuvottelutuloksen kohdassa 19 mainittujen työryhmien
(Urakkatyöryhmä, Aikapalkkaus, Ulkopuolinen työvoima ja Ydinvoima)
työskentelyn edistymistä ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Kummallakin sopijaosapuolella on edellisessä kappaleessa tarkoitetun
tarkastelun jälkeen oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2016,
mikäli se katsoo, ettei työryhmille asetettuja tavoitteita ole saavutettu.
Irtisanominen tulee suorittaa kirjallisesti vähintään kuukauden pituista
irtisanomisaikaa noudattaen.
Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole päässeet 15.6.2015
mennessä yksimielisyyteen 30.8.2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen
toisen jakson sopimuskorotuksista, sopijaosapuolina olevat järjestöt
neuvottelevat työehtosopimuksen palkantarkistuksista ajalle 1.8.2016 –
31.1.2017. Jos näissä neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen
palkantarkistuksista, kumpikin sopijaosapuoli voi viimeistään 31.3.2016
kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.7.2016.
2.
MAALISKUUSSA 2015 MAKSETTAVA KERTAKORVAUS
Keskusjärjestöjen 30.8.2013 sopiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan
sähköistysalan työntekijöiden palkkoihin olisi tullut tehdä 20,00 euroa/kuukausi
suuruinen korotus lähinnä 1.2.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta
lukien.
Koska tämän työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset toteutetaan
lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta, maksetaan kaikille
sähköistysalan työntekijöille jonkun maaliskuussa 2015 tapahtuvan
palkanmaksun yhteydessä helmikuun 2015 palkankorotuksen korvaava
kertakorvaus. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle kertakorvaus voidaan maksaa
myös huhtikuussa 2015.
Kertakorvaus on määrältään 20,00 euroa, jos työntekijälle on maksettu
helmikuussa 2015 työssäoloajan palkkaa vähintään 160 tunnilta. Jos
työntekijän työssäoloaika on ollut pienempi kuin 160 tuntia, maksetaan
kertakorvaus kertomalla 20,00 euroa työntekijän työssäolotuntien ja luvun 160
osamäärällä.
Työntekijän vuosilomakeskituntiansiota laskettaessa kertakorvaus lasketaan
mukaan työntekijän työssäoloajan ansioon.
3.
PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS 1.3.2015
Perustuntipalkkoja (PTP) korotetaan 0,12 euroa tunnilta sen
palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015.
3/34
Perustuntipalkat ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta
seuraavat:
Pr
S
1
2
3
4
5
€ / tunti
10,14
12,44
14,52
15,44
16,30
17,23
Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus
erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa.
Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan tämän
työehtosopimuksen 8 § A 1 kohdan mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa.
4
AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.3.2015
4.1
Henkilökohtaiset aikapalkat
Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan 0,12 euroa tunnilta sen
Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat lähinnä
1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään seuraavat:
Pr
Henkilökohtainen
aikapalkka
€/h
S
10,66
1
12,96
2
15,15
3
16,07
4
16,93
5
17,86
4.2
Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen
Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korotetusta
aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäljelle jäänyt
erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa.
4.3
Kuukausipalkat
Sovittuja kuukausipalkkoja korotetaan 20,00 euroa kuukaudessa sen
4/34
Työntekijän uuden sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään 175 x hänen
perustuntipalkkansa suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen
työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena sovitussa
kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan työntekijän
viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40
osamäärällä.
Kaikkia muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden
alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015, kertomalla työntekijän henkilökohtainen
aikapalkka (TES 8 § A 1 tai A 3) luvulla 173. Jos työntekijän säännöllinen
viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena
muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan
työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja
luvun 40 osamäärällä.
Sovittua tai muunnettua kuukausipalkkaa koskeva korotus voidaan tehdä
myös lähinnä 1.2.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta. Tällöin kohdan 2
mukaista 20,00 euron suuruista kertakorvausta ei makseta maaliskuussa
2015.
5
URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.3.2015
5.1
Urakkahinnoittelu ja 1.3.2015 kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt
Urakkapalkkoja korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden
alusta seuraavasti:
Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002 voimaan tullut hinnoittelu)
urakkakerroin on lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta
1,348.
Vapaasti hinnoiteltuja niin sanottuja könttäurakoita korotetaan lähinnä
1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta 0,7 % jäljellä olevan työmäärän
osalta.
5.2
Asuntotuotantohinnoittelu
Asuntotuotantohintoja korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan
palkanmaksukauden alusta seuraavasti:
Perushinta €/huoneisto
885 €
Peruspistemäärä, kpl
60
Lisäpisteen hinta, €/kpl
11,58 €
Kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan
lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta jäljellä olevan
työmäärän osalta 0,7 %.
5/34
5.2
Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu
Työehtosopimuksen 8 § B 5.2 kohdan mukainen tavoiteansio on 1.3.2015 ja
sen jälkeen tilaajalle tarjotuissa töissä 17,85 €/h.
5.3
Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen
töistä maksettava palkka
Urakkatyön takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja
aloittamisvaiheen töistä maksettava palkat ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan
palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Pr
S
1
2
3
4
5
€ / tunti
11,53
14,18
16,35
16,82
17,23
17,93
Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurempi kuin
edellä mainitun taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle
henkilökohtainen aikapalkka.
6
TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT 1.3.2015
Työehtosopimuksen lisiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015 alkavan
palkanmakukauden alusta.
6.1
Työehtosopimuksen lisät
Sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset lisät ovat lähinnä 1.3.2015
alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat
Lisä
Iltavuorolisä
Yövuorolisä
Iltatyölisä
Yötyölisä
Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästyminen
Ammattitutkintolisä
Erikoisammattitutkintolisä
Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä
Vaativan ja hankalan työn lisä
Työpaikkaohjaajalisä
1.3.2015
€/h
1,25
2,29
1,25
2,29
2,51
0,52
0,94
0,42
1,67
0,42
6/34
€/päivä
2,56
Autonkuljettajalisä
6.2
Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt
Kärkimieslisät työmaan ensimmäiselle kärkimiehelle urakkatyössä ovat
lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
Työryhmän jäsenmäärä
1-2
3-6
7 - 10
11 - 12
13 - 20
yli 20
6.3
€/h
0,35
0,56
0,88
1,13
1,51
2,40
Toisen tai useamman kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella
tehtävät työt
Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsenmäärä
ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on
nimettävä toinen kärkimies.
Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä.
Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen.
Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle
kärkimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan
Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen
kärkimiestehtävien piirissä olevien
työntekijöiden lukumäärä
1-2
3-6
7 - 10
yli 10
6.4
€/h
0,35
0,56
0,88
1,13
Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt
Kärkimieslisät aikapalkkauksella tehtävässä työssä ovat lähinnä 1.3.2015
alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
3-6
7 - 10
11 - 12
13 - 20
yli 20
€/h
0,56
0,88
1,13
1,51
2,40
7/34
7
PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET 1.3.2015
Pääluottamusmiehen erilliskorvauksiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015
alkavan palkanmakukauden alusta.
Pääluottamusmiehen erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan
Edustettavien työntekijöiden
määrä
Pääluottamusmiehen
erilliskorvaus
1.3.2015 – 31.1.2016 €/kahden viikon
tilijakso
8
5–9
53,74
10–50
64,48
51–100
85,98
101–150
107,47
151–200
128,97
201–250
150,47
251–400
171,97
401–450
193,46
yli 450
sovitaan erikseen
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET 1.3.2015
Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvauksiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015
alkavan palkanmakukauden alusta.
Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan
Edustettavien
työntekijöiden määrä
Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus
1.3.2015 – 31.1.2016 € / kahden viikon
tilijakso
5–9
20,87 € / 2 vko
10–50
31,30 € / 2 vko
51–100
41,74 € / 2 vko
8/34
9
101–150
57,39 € / 2 vko
151–200
73,04 € / 2 vko
201–250
88,69 € / 2 vko
251–400
104,35 € / 2 vko
401–450
125,21 € / 2 vko
yli 450
sovitaan erikseen
UUSI SÄHKÖISTYSALAN URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015
Sopijaosapuolet uudistavat työehtosopimuksen 8 § C mukaisen
sähköasennusalan urakkahinnoittelun tekemällä siihen liitteissä 1 ja 2 todetut
muutokset.
Uuden hinnoittelun hinnoittelukerroin on1 ja se muodostetaan, siltä osin kuin
hinnoittelutaulukoihin ei ole erikseen sovittu uusia hintoja, korottamalla
aikaisemmin voimassa olleita yksikköhintoja urakkahinnoittelukertoimella
1,348.
Uutta sähköistysalan urakkahinnoittelua (1.6.2015) sovelletaan tilaajalle
1.6.2015 tai sen jälkeen tarjottaviin töihin.
10
PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS 1.2.2016
Perustuntipalkkoja PTP korotetaan 0,4 % sen palkanmaksukauden alusta,
joka alkaa lähinnä 1.2.2016.
Perustuntipalkat ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta
seuraavat:
Pr
S
1
2
3
4
5
€ / tunti
10,18
12,49
14,58
15,50
16,37
17,30
Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan tämän
työehtosopimuksen 8 § A 1 kohdan mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa.
11
AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.2.2016
9/34
11.1 Henkilökohtaiset aikapalkat
Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan sen
palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.2.2016 yleiskorotuksella,
jonka suuruus on 0,4 %.
Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat lähinnä
1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään seuraavat:
Pr
Henkilökohtainen
aikapalkka
€/h
S
10,70
1
13,01
2
15,21
3
16,13
4
17,00
5
17,93
11.2
Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen
Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korotetusta
aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäljelle jäänyt
erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa.
11.3
Kuukausipalkat
Sovittuja ja muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan 0,4 % sen
Työntekijän uuden sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään 175 x hänen
perustuntipalkkansa suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen
työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena sovitussa
kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan työntekijän
osamäärällä.
Työntekijän uuden muunnetun kuukausipalkan tulee olla vähintään 173 x
hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa (TES 8 § A 1 tai A 3) suuruinen. Jos
työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia,
käytetään kertoimena muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan,
kun luku 173 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen
työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.
10/34
12
URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.2.2016
12.1 Urakkahinnoittelu ja 1.2.2016 kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt
Urakkapalkkoja korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden
alusta seuraavasti:
Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002 voimaan tullut hinnoittelu)
urakkakerroin on lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta
1,353.
Uudistetun, 1.6.2015 voimaan tulleen, sähköistysalan urakkahinnoittelun
urakkahinnoittelukerroin on lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden
alusta 1,004.
Vapaasti hinnoiteltuja niin sanottuja könttäurakoita ja kaikkia
asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan
12.2 Asuntotuotantohinnoittelu
Asuntotuotantohintoja korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan
Perushinta €/huoneisto
889 €
Peruspistemäärä, kpl
60
Lisäpisteen hinta, €/kpl
11,63 €
Kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan
lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta jäljellä olevan
12.3 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu
Työehtosopimuksen 8 § B 5.2 kohdan mukainen tavoiteansio on 1.2.2016 ja
sen jälkeen tilaajalle tarjotuissa töissä 17,92 €/h.
12.4 Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja
aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka
Urakkatyön takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja
aloittamisvaiheen töistä maksettava palkat ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan
Pr
S
1
2
3
4
€ / tunti
11,58
14,24
16,42
16,89
17,30
11/34
5
18,00
Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurempi kuin
edellä mainitun taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle
henkilökohtainen aikapalkka.
13
TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT 1.2.2016
13.1 Työehtosopimuksen lisät 1.2.2016
Sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset lisät ovat alla olevan taulukon
mukaiset lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta:
Lisä
1.2.2016
€/h
Iltavuorolisä
Yövuorolisä
Iltatyölisä
Yötyölisä
Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästyminen
Ammattitutkintolisä
Erikoisammattitutkintolisä
Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä
Vaativan ja hankalan työn lisä
Työpaikkaohjaajalisä
1,26
2,30
1,26
2,30
2,52
0,52
0,94
0,42
1,68
0,42
€/päivä
2,57
Autonkuljettajalisä
13.2 Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt
Kärkimieslisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan
€/h
1-2
3-6
7 - 10
11 - 12
13 - 20
yli 20
0,35
0,56
0,88
1,13
1,52
2,41
13.3 Toisen kärkimiehen lisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt
Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsenmäärä
ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on
nimettävä toinen kärkimies.
12/34
Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä.
Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen.
Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle
kärkimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan
€/h
Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen
kärkimiestehtävien piirissä olevien
työntekijöiden lukumäärä
1–2
3–6
7 – 10
yli 10 -
0,35
0,56
0,88
1,13
13.4 Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt
Kärkimieslisät aikapalkkauksella tehtävässä työssä ovat lähinnä 1.2.2016
alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat:
14
€/h
3-6
7 - 10
11 - 12
13 - 20
yli 20
0,56
0,88
1,13
1,52
2,41
PAIKALLISESTI SOVITUT LISÄT 1.2.2016
Paikallisesti sovittuja lisiä korotetaan 0,4 % lähinnä 1.2.2016 alkavan
palkanmaksukauden alusta, ellei paikallisesti muuta sovita.
15
PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET 1.2.2016
Työehtosopimuksen mukaiset pääluottamusmiehen erilliskorvaukset ovat
lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat:
Edustettavien työntekijöiden määrä
5-9
10-50
51-100
101-150
151-200
201-250
251-400
401-450
yli 450
1.2.2016–31.7.2016
€ / kahden viikon tilijakso
1.2.2016
53,95
64,74
86,32
107,90
129,49
151,07
172,66
194,23
sovitaan erikseen
13/34
16
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET 1.2.2016
Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvauksia korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan
Edustettavien
työntekijöiden määrä
17
Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus
1.2.2016–31.7.2016 €/kahden viikon tilijakso
5–9
20,95
10–50
31,43
51–100
41,91
101–150
57,62
151–200
73,33
201–250
89,04
251–400
104,77
401–450
125,71
yli 450
sovitaan erikseen
PALKKOJEN JA LISIEN SEKÄ YLEISSOPIMUKSEN ERILLISKORVAUSTEN
KOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA 1.8.2016 – 31.1.2017
Kaikkia palkkoja ja työehtosopimuksen mukaisia muita rahamääräisiä etuuksia
korotetaan sopimuskaudella 1.8.2016 – 31.1.2017 sinä ajankohtana, sillä
määrällä ja sillä tavalla kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai
sopijaosapuolet tämän neuvottelutuloksen kohdan 1 mukaan sopivat.
18
TEKSTIMUUTOKSET
Sopijaosapuolet ovat sopineet seuraavista 1.3.2015 voimaan tulevista
tekstimuutoksista.
6 § TYÖSUHDETURVA
Kohtaan ”6 § TYÖSUHDETURVA” tehdään seuraavat muutokset kohtiin 6.2,
7.6 ja 7.8.
___
Kohtaan ”6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa” lisätään uusi,
kolmas ranskalainen viiva, minkä jälkeen kohta kuuluu kokonaisuudessaan
seuraavasti:
14/34
6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa
 työnantajalla on oikeus poiketa edellä mainitun lain 45 §:n kirjallista
neuvotteluesitystä koskevista säännöksistä
 työnantajan katsotaan edellä mainitun lain 51 §:n säännöksistä poiketen
täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelumenettelyä
toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu pääluottamusmiehen kanssa
 alihankintasopimusten mahdollisia henkilöstövaikutuksia käsitellään
yrityksissä säännöllisesti resurssiennusteiden tarkastelun yhteydessä
Kohdassa ”7.6 Työntekijän takaisin ottaminen” muutetaan ensimmäinen
kappale:
7.6 Työntekijän takaisin ottaminen
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voidaan
poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdetta päätettäessä
tehtävällä sopimuksella.
___
Lisätään kokonaan uusi kohta ”7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen
rajoittaminen”:
7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen
Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimukseen
perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen,
lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen,
rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän
työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilometrin
päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuinpaikasta.
Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa
kiinnostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edellisessä
kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan
työntarjoamisvelvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä
tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden
vastaanottamiseen.
___
15/34
Kohtaa ”7 § TYÖAIKA”, ”2 Säännöllinen työaika” muokataan aiemmasta:
7 § TYÖAIKA
2 Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Työntekijän säännöllinen työaika on määritettävä työsopimuksessa.
Alle 4 tunnin vuorokautista työaikaa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet
tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantajan on etukäteen ilmoitettava
työntekijälle tämän työpäivät ja työtunnit palkanmaksukausittain.
___
Muutetaan 8 § A 1 kohtaa
Lisätään uudet kohdat A 2 ja A 3
Siirretään
- aikaisempi kohta A 2 kohdaksi A 4;
- aikaisempi kohta A 6 muutettuna kohdaksi A 7
- aikaisempi kohta A 7 muutettuna kohdaksi A 8;
8 § A AIKATYÖ
Muutetaan kohta A 1 seuraavasti:
___
A.1 Henkilökohtainen aikapalkka
Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkkaryhmä,
perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka.
Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen
talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan
vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin.
Henkilökohtainen aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voidaan
muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan
16/34
aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän
mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.
Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten
aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia.
Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A.6 mukaista sovittua
kuukausipalkkaa, ja nuorelle työntekijälle, jota koskeva vähimmäispalkka
määräytyy kohdan A.9 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilökohtaista
aikapalkkaa..
___
Lisätään uusi kohta A 2:
A 2 Perustuntipalkat
Perustuntipalkat ovat seuraavat:
Pr
S
1
2
3
4
5
lähinnä 1.3.2015 alkavan
palkanmaksukauden alusta
€ / tunti
10,14
12,44
14,52
15,44
16,30
17,23
€ / tunti
10,18
12,49
14,58
15,50
16,37
17,30
Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan kohdan
A 1 mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa poikkeuksena kohdassa A 9
mainitut määräykset (nuoret alle 18-vuotiaat työntekijät)..
___
Lisätään uusi kohta A 3:
A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat
Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat vähintään
seuraavat:
Pr
Henkilökohtainen aikapalkka
Henkilökohtainen aikapalkka
S
1
€/h
10,66
12,96
€/h
10,70
13,01
17/34
2
3
4
5
15,15
16,07
16,93
17,86
15,21
16,13
17,00
17,93
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työnantaja on maksanut ennen 1.3.2015 aikapalkkauksella tehtävässä
työssä henkilökohtaisen palkanosan lisäksi yrityskohtaisilla perusteilla
määräytyviä lisiä tai niin sanottua D-osaa (ylimääräinen aikapalkkajäämä),
voidaan näitä leikata niissä tapauksissa, joissa työntekijälle on maksettu
yrityskohtaiseen matriisiin perustuvaa henkilökohtaista palkanosaa
- palkkaryhmissä S ja 1: alle 0,52 euroa tunnissa
- palkkaryhmissä 2 - 5: alle 0,63 euroa tunnissa.
Leikkaus voidaan toteuttaa määrällä, joka vastaa edellä mainittujen
henkilökohtaisten palkanosien määrien ja työntekijälle maksetun
henkilökohtaisen palkanosan erotusta.
Leikkaukset on tämän työehtosopimusmääräyksen nojalla toteutettava
viimeistään 31.5.2015. Henkilökohtaiset vähimmäisaikapalkat tulevat kuitenkin
voimaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta.
Esimerkki 1:
Palkkaryhmän 1 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perustuva
henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,05 euroa tunnissa..
Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen
palkankorotuksen 1.3.2015
Pr 1 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista
HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista
Pr 1 PTP:n korotus lähinnä 1.3.2015
Yhteensä
12,32 €
0,05 €
0,12 €
12,49 €
Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä 1.3.2015
alkavan palkanmaksukauden alusta
Pr 1 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka 1.3.2015
12,96 €
sisältäen 0,12 €/h palkankorotuksen
Yhteensä
12,96 €
Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee lähinnä 1.3.2015
- palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa
- palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,47 euroa tunnissa
18/34
Esimerkki 2:
henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,30 euroa tunnissa. Työntekijälle on
maksettu aikatyössä yrityskohtaista palvelulisää 1,00 euroa tunnissa.
HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista)
Yrityskohtainen palvelulisä
Yhteensä
15,32 €
0,30 €
0,12 €
1,00 €
16,74 €
16,07 €
Yrityskohtainen palvelulisä leikattuna lähinnä 1.3.2015 ja
0,67 €
viimeistään. 31.5.2015
Yhteensä
16,74 €
Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee lähinnä 1.3.2015
- palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,00 euroa tunnissa
Esimerkki 3:
henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,30 euroa tunnissa. Työntekijälle on
maksettu aikatyössä D-osaa (ylimääräistä aikapalkkajäämää) 0,10 euroa
tunnissa.
HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista)
D-osa (ylimääräinen aikapalkkajäämä)
Yhteensä
15,32 €
0,30 €
0,12 €
0,10 €
15,84 €
16,07 €
D-osa (ylimääräinen aikapalkkajäämä) leikattuna
0,00 €
lähinnä 1.3.2015 ja viimeistään. 31.5.2015
Yhteensä
16,07 €
Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee
19/34
-
palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,23 euroa tunnissa
___
A.4 Erityistyölisä
Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän
kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityistyölisää
koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden
irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu.
A.5 Henkilökohtainen kokonaisansio
Henkilökohtainen aikapalkka lisättynä mahdollisella erityistyölisällä,
erikoislisillä ja ammattitutkintolisällä muodostaa työntekijän henkilökohtaisen
kokonaisansion.
A.6 Kuukausipalkka
Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksettavaksi
sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.
Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään talotekniikka-alan
aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään
sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjestelmän
mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa.
Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle kohdan
A.1 ja A 3 määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka
kerrotaan luvulla 173.
Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia,
käytetään kertoimena
a) sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan
osamäärällä
b) muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173
kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun
40 osamäärällä.
Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan
määrääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä.
A.7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen
aikapalkka
20/34
Sähköalan erikoisasentajien aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se
voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan
aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän
mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.
Yrityskohtaisesti muodostetun henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla
vähintään kohdan A 3 mukainen.
A.8 Erikoislisät
Työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisilla edellytyksillä
(11 §), maksetaan edellä kohdissa A.1, A 3, A.6, A.7 ja A.9 mainittujen
aikapalkkojen lisäksi toimialakohtaiset erikoislisät ja ammattitutkintolisä.
A.9 Nuoret työntekijät
Kohdan A palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin, jotka eivät
ole suorittaneet ammatillisessa oppilaitoksessa työsopimuksen mukaista
ammattialaansa koskevaa perustutkintoa tai jotka eivät ole
oppisopimussuhteessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Suoritettu
lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa
koskevien normien mukaisesti.
Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle,
joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten
palkkamääräysten piirissä, on 80 % talotekniikka-alan
aikapalkkausjärjestelmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta.
Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan
tämän työehtosopimuksen määräysten (11 §) mukaisilla edellytyksillä
erikoislisät (kohta A.8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä
tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.
A.10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin
Kohdan A. palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä.
Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan
työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen
käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti
työsopimusta tehtäessä.
___
21/34
Muutetaan Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän osan
- ”Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen” kolmatta ja kahdeksatta
kappaletta
- ”Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen” otsikkoa ja ensimmäistä
kappaletta
- ”Arviointimatriisin soveltaminen” ensimmäistä, kolmatta ja neljättä
kappaletta
___
TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ
Johdanto
Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa
työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia
yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi
aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan
ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyrkiä lopputulokseen,
joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työnteon kannalta motivoiva.
Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen
Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen
vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasennusalan
perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin.
Lähetetyn työntekijän palkkaryhmän määräytymistä koskevat
erityismääräykset ovat tämän työehtosopimuksen 21 § 1. kohdassa.
Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan,
vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, määritetään työntekijälle
henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka,
kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen
henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita
kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta. Myös yrityskohtaiseen
järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään
kohdassa A 3 mainitun suuruisia.
Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi
palkkaryhmän määrittely.
Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi
työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on
mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea.
22/34
Sähköistysalan tehtävissä toimiva työntekijä sijoitetaan työehtosopimuksen
vaativuusryhmittelyn mukaisesti osaamisen laajuudesta riippuen
palkkaryhmiin S–5.
Ellei palkkaryhmämääritystä ole tehty lainkaan, työntekijälle maksetaan
palkkaryhmän 2 mukainen palkka hänen tekemästään työstä.
Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan,
vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, palkkaryhmän tarkemman
määrittelyn yhteydessä määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa
jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella. Myös
yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen
tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia.
Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus
Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja
työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittavalla
kokoonpanolla.
Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on
mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkauksen ja
henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työntekijä. Mikäli
ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä, työntekijä voi kutsua mukaan
luottamusmiehen.
Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään tämän
työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välillä ratkaistavaksi.
Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät
Sähköistys- ja ilmastointialan yleiset ja toimialakohtaiset töiden
vaativuusryhmittelytekstit:
Pr
Perusluokitus
Sähköistys
Ilmastointi
S
Työssä
perehdytään
toimialan
tavallisimpiin
tarvikkeisiin ja
asennustapoihin.
Perehdyttämisaika
enintään 24 kk.
Työ tehdään mallin
mukaan toisen
asentajan avustuksella.
Työssä ei edellytetä
itsenäistä
työmenetelmien
osaamista.
Työ tehdään mallin
mukaan toisen
asentajan avustuksella.
Työssä ei edellytetä
itsenäistä
työmenetelmien
osaamista.
23/34
1
Työssä vaaditaan
perustietämystä
toimialan
tavallisimmista
tarvikkeista
ja asennustavoista.
Tehtävä koostuu toisen Tehtävä koostuu toisen
ohjauksessa tehtävistä ohjauksessa tehtävistä
heikkovirta- tai
IV-asennuksista.
vahvavirtaasennuksista.
2
Työssä vaaditaan
toimialan
määräysten,
työpiirustusten ja
asennustapojen
hyvää osaamista ja
tuntemista.
Tehtävä koostuu
työselityksen ja
työpiirustusten mukaan
tehtävistä heikkovirtaja vahvavirtaasennuksien
kokonaissuorituksista
(pois lukien
järjestelmien
koestamiseen ja
käyttöön liittyvät
mittaukset) tai tehtävä
käsittää em. alueella
heikkovirta- tai
vahvavirta-alueen
kunnossapitotehtävät.
Tehtävä koostuu
työselityksen ja
piirustusten mukaan
tehtävistä IV- ja
koneasennuksista tai IVkunnossapitotehtävistä.
3
Työssä vaaditaan
toimialan
kahden
osaamisalueen
hallintaa ja
omatoimista
toteutusosaamista
projekti- ja
kunnossapitotoimin
noissa.
Tehtävä koostuu
työselityksen ja
työpiirustuksen mukaan
tehtävistä rakennusten
kiinteistösähköverkon
heikkovirtaja
vahvavirtaasennuksista (pois
lukien järjestelmien
koestamiseen ja
käyttöön ottoon liittyvät
mittaukset) tai tehtävä
käsittää em. alueen
heikkovirtaja
vahvavirtakunnossapito
tehtävät.
Tehtävä koostuu
työselityksen ja
piirustuksen mukaan
tehtävistä IVasennuksista ja
vaativista
koneasennuksista tai
tehtävä käsittää IV- ja
koneasennusten
kunnossapitotehtävät.
24/34
4
Työssä vaaditaan
itsenäistä,
kokonaisvaltaista
osaamista
toimialan rakennustai teollisuuden
kone- ja
laiteasennuksissa.
Tehtävä koostuu
erikoisrakennusten
(toimenpideosastoja,
esim. kirurgiaosastoja,
käsittävien
sairaaloiden,
voimalaitosten,
teollisuuden tms.)
vahvavirtaja
heikkovirtakokonaistoimituksista kiinteistötai
prosessisähköistyksiss
ä ja lisäksi näiden
rakennusten
erikoisjärjestelmien
asennus- ja
muutostöistä tai näiden
kunnossapitotöiden
kokonaistoimintojen
itsenäisestä
osaamisesta.
Tehtävä koostuu
vaihtelevien projektien
kuten toimisto/liikerakennusten, isojen
tuotantolaitosten,
urheiluhallien ja
kalliosuojien asennusten
ja muutostöiden tai
kunnossapitotöiden
kokonaistoimintojen
itsenäisestä
osaamisesta.
Palkkaryhmä 5
Tehtävät edellyttävät teknisen osaamisen (Pr 4) lisäksi eri osa-alueita
suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta työryhmän
tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista tai itsenäistä ja laaja-alaista
asiakasvastuuta huolto- ja kunnossapitotehtävissä.
Lisäksi edellytetään osoitettua taloudellista ajattelutapaa sekä tuottavuuden
kehittämiskykyä asennustekniikoihin tai laitteiden teknisiin toimintoihin liittyen.
Työssä tai tehtävässä vaaditaan palkkaryhmää 4 laajempaa ammattitaitoa,
joka edellyttää jatkokoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta.
Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn
vaativuusryhmittelyteksteihin
Työntekijän osaamisen arvioinnissa sovelletaan kaikille toimialoille yhteisten
sekä toimialakohtaisten työn vaativuusryhmittelytekstien ohella tämän
työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimia seuraavia
täsmennyksiä sähköistysalaa koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin.
25/34
Palkkaryhmässä 2 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraavien
vahvavirta- tai heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti
työselityksen ja työpiirustusten mukaan.
Vahvavirta-asennukset
tai
1. Johtoteiden asennus
2. Johtojen asennus
3. Keskusten asennus
4. Kojeiden asennus
5. Kytkennät
6. Valaistusasennus
Heikkovirta-asennukset
Piirustusten mukaiset verkostojen
asennukset ja kytkennät.
Vaatimuksena kolmen riittävän laajaalaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen
asennukset ja kytkennät piirustusten
mukaisesti.
Yrityskohtaisessa
palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan
ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät
em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän
tulee osata kolme. Edellä mainitun laajaalaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat
järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja
kulunvalvontajärjestelmät.
Palkkaryhmässä 3 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraavien
vahvavirtaja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti
työselityksen ja työpiirustusten mukaan
2. Johtojen asennus
4. Kojeiden asennus
5. Kytkennät
6. Valaistusasennus
ja
Piirustusten mukaiset verkostojen
asennukset ja kytkennät.
mukaisesti.
Yrityskohtaisessa
tulee osata kolme. Edellä mainitun laajaalaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat
järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja
26/34
Palkkaryhmässä 4 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän
erikoisrakennusten, erikoiskohteiden ja niiden erikoisjärjestelmien vahvavirtaja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti ja kokonaisvaltaisesti
työselityksen ja työpiirustusten mukaan
2. Johtojen asennus
4. Kojeiden asennus
5. Kytkennät
6. Valaistusasennus
Koestus/käyttöönotto
- eristysvastusmittaukset
- releiden koestus
- piirikoestus
ja
Piirustusten mukaisten verkostojen ja
laitteiden asennukset ja kytkennät sekä
koestus ja käyttöönotto.
mukaisesti sekä järjestelmien
koestamiseen ja käyttöönottoon liittyvien
mittausten ja ohjelmointitoimenpiteiden
suorittaminen järjestelmän omalla
ohjelmointimekanismilla.
Yrityskohtaisessa
tulee osata kolme.
Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät
esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin, atk-, paloilmoitin- ja
Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmennyksinä
edellisiin, että
a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien
asettamiin osaamisvaatimuksiin
b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmointi
tarkoittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää,
esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisen
laitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietokoneohjelmointia
c) sähköistysalan aikapalkkausta koskevat työn vaativuusryhmittelytekstit
perustuvat sähköasentajia koskevilta osiltaan vahvavirtaja
heikkovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän
työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töitä, tulee yrityksessä sopia
näihin töihin soveltuvista töiden vaativuusryhmittely teksteistä, joita
yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää
sovellettaessa.
27/34
Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa
järjestelmässä
Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen
kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjestelmän
yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkaistaan
yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perusteella.
Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökohtaista palkanosaa
siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3
suuruinen.
Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä
asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista
palkkaustaan.
Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain, ellei
paikallisesti toisin sovita, käydä kehityskeskustelu, jonka perusteella
työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritetään. Vuoropuhelun on oltava
avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon,
koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta.
Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan paranemiseen
tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla
olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäytymisen perusteella,
voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäiseen kohtaan tai
yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työntekijän henkilökohtainen
palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa.
Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi):
TEKIJÄ
Tekijöiden kuvaus
1 Työmäärä
on aikaansaapa työssään
2 Työn laatu
sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin
ja/tai laatunormeihin
joutuu harvoin korjaamaan
huolimattomuudesta tai ennakoitavista
virheistä johtuvia puutteita
3 Yhteistyökyky
kykenee työskentelemään onnistuneesti
muiden kanssa
4
ottaa vastuun asiakkaasta
1 2 3 4 5
28/34
Asiakaslähtöisyys
edustaa yritystä myönteisellä tavalla
5 Kehityskyky
halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja
menetelmiä
6 Taloudellisuus
kustannustietoisuus
7
ammatillisen erikoistehtäväalueen
Erikoisosaaminen osaaminen, joka ei sisälly
perusluokituksessa huomioituun ja joka tuo
lisäarvoa yritykselle
8 Yrityskohtainen
jokin työntekijän ominaisuus, jolla on
merkitystä työnteon kannalta
9 Yrityskohtainen
jokin työntekijän ominaisuus, jolla on
merkitystä työnteon kannalta
Arviointimatriisin soveltaminen
Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat
pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama.
Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen
ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi,
työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kolmea
suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen
ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason.
Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipaikassa,
tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palkanosan
määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kuitenkin saman
yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuuruinen kuitenkin
siten, että työntekijöiden henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A
3 suuruinen.
Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtainen
palkanosa entisen suuruisena kuitenkin siten, että työntekijän
henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen.
Erityisiä määräyksiä
1.
Varastomiehet ja autonkuljettajat
29/34
a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan
palkkaryhmään 2 ja
b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat
sijoitetaan palkkaryhmään 1.
2.
Ammatillisesta oppilaitoksesta ilman alan ammattiosaamisen näyttöä
valmistuneet, oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon
suorittamiseksi tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan
ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessaan
palkkaryhmään S.
Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla
olevien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n
edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua.
Alan kolmivuotisen ammatillisen oppilaitoksen ilman alan
ammattiosaamisen näyttöä suorittaneiden työntekijöiden harjaantuminen
tulee vastaavasti järjestää siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot
saavutetaan viimeistään 6 kk:n kuluttua ja palkkaryhmän 2 edellyttämä
osaaminen, kun työntekijä on ollut palkkaryhmässä 1 yhden vuoden ajan.
Aikuiskoulutuksen perustutkinnon näyttötutkintona suorittanut ja sen
jälkeen vuoden alalla työskennellyt työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään
1.
Alan kolmivuotisen ammatillisen oppilaitoksen ammattiosaamisen näytöllä
suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja viimeistään 6
kuukauden kuluttua palkkaryhmään 2.
Pr S
Oppisopimus ilman
koulutusta
Aikuiskoulutus näytöllä
a-oppilaitos a-oppilaitos
ilman
näytöllä
näyttöä
24 kk
vuosi
6 kk
Pr 1
–––
6 kk
vuosi
Pr 2
3.
Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain
18 vuotta täyttäneille.
4.
Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesta
työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen
30/34
palkanosan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen
pistepohjaisen järjestelmän muodostumisesta.
Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän palkkaryhmittelystä,
pääluottamusmiehelle on annettava aineisto, jonka perusteella
palkkaryhmittely on tehty.
___
Kohtaan ”8 § B URAKKAPALKAT” tehdään seuraavia muutoksia kohtiin 2.3,
5.2, 5.5 ja 8.3.
8 § B URAKKAPALKAT
___
Kohtaan ”2.3 Muut rajausehdot” lisätään kokonaan uusi viimeinen kappale:
2.3 Muut rajausehdot
Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole
osapuolet yhteisesti sopineet:
a) laskutyönä tilatut työt.
b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa
c) asuinrakennukset, joissa on 1-2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu
kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät
osapuolet muusta sovi.
Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavasti siten, että on aihetta
epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilanteissa
tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian ja
puuttuvat siihen viipymättä.
Mikäli työ on tilattu a) kohdassa tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää
urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2) ja jos urakkatyön kiertämistä on
aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos järjestöt
toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan
takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan urakkatyö,
eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä.
___
Kohdassa ”5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu” korvataan aiempi
c)-kohdan teksti uudella tekstillä:
5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu
___
31/34
c) sovittaessa kokonaishintaurakasta (könttä) työryhmän tulee saada
tarvittavat tiedot, jotta työryhmä voi muodostaa käsityksen urakkahinnan
muodostumisesta sekä urakkaan sisältyvästä työmäärästä. Tarvittavat tiedot
voidaan antaa esim. piirustusten, työselitysten tai massalistojen muodossa.
___
Kohtaan ”5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin” lisätään
kokonaan uusi viimeinen kappale:
5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin
___
Sovittaessa tämän kohdan perusteella kokonaishintaurakasta noudatetaan
kohdan 5.2 c) määräyksiä, jolloin kokonaishintaurakan töiden takuupalkka on
vähintään kohdan 5.3 mukainen.
___
Kohdan ”8.3 Urakkalaskelma” viimeistä kappaletta täydennetään aiemmasta:
8.3 Urakkalaskelma
___
Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskelmansa
ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen
antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä. Toisen osapuolen
on esitettävä vastalaskelma viimeistään kahden kuukauden kuluessa tästä.
Mikäli vastalaskelmaa ei ole esitetty edellä mainitussa ajassa, tulee asia
saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa
neuvottelujärjestyksessä.
19
TYÖRYHMÄT
Sopijapuolet perustavat seuraavat työryhmät käsittelemään
työehtosopimuksen tekstin muutostarpeita. Sopijaosapuolet kokoontuvat
tarkastelemaan lokakuun 2015 loppuun mennessä työryhmien työskentelyn
edistymistä ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Kummallakin sopijaosapuolella on edellisessä kappaleessa tarkoitetun
tarkastelun jälkeen kohdassa 1 mainituin tavoin oikeus irtisanoa
työehtosopimus päättymään 31.1.2016, mikäli se katsoo, ettei työryhmille
asetettuja tavoitteita ole saavutettu.
19.1 Aikapalkkaustyöryhmä
Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen aikapalkkausmääräykset
kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita.
32/34
19.2 Urakkatyöryhmä
Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen asiaa koskevat
määräykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita.
19.3 Ulkopuoliseen työvoimaan liittyvät TES-määräykset
Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen asiaa koskevat
määräykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita.
19.4 Ydinvoimalaitosten rakentamista koskeva työryhmä
Järjestöt perustavat työryhmän tarkastelemaan ydinvoimalaitosten
rakentamista koskevia työn ehtoja ja rakentamisesta työehtosopimukseen
mahdollisesti heijastuvia kehittämistarpeita.
20
HOITOVAPAA
20.1 Kokonaissuunnitelma
Järjestöt suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempainloman ja
hoitovapaan käyttämisestä. TT ja SAK ovat laatineet yhteisen lomakemallin
ilmoitusmenettelyn selkeyttämiseksi ja työsopimuslain mukaisten oikeuksien
varmistamiseksi. Lomakkeesta käyvät ilmi keskeiset vanhempainloman ja
hoitovapaan käyttöönottoon liittyvät seikat. Lomaketta käyttäen suositellaan
tehtäväksi kirjallinen kokonaissuunnitelma, josta ilmenevät perheen suunnitelmat vanhempainloman, isyysloman ja hoitovapaan käytöstä. Mikäli lain mukainen perusteltu syy vaatii ennakkoilmoituksesta poikkeamista, uusi
ilmoitus voidaan tehdä laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa.
20.2 Sairastuminen vanhempainloman tai hoitovapaan aikana
Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman tai
hoitovapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta
ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä
oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi
keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän
työstä poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa
ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainlomatai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä
tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt.
20.3 Työnteko muualla vanhempainloman tai hoitovapaan aikana
Vanhempainloma tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen
hoitamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi
tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi olla
mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty
iltaisin.
33/34
21
MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ
Työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva kanneaika on sama kuin
työsopimuksen päättämistä koskevissa riita-asioissa.
Työsuhdeturvaan liittyvien menettelytapamääräysten noudattamatta
jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa
hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle
myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita
vahingonkorvausta, korvausta taikka hyvitystä.
Allekirjoittaneet järjestöt pyrkivät työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen
mukaisesti sopimaan, viedäänkö erimieliseksi jäänyt työsuhdeturva-asia
yleisen oikeuden vai työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
22
YHTEISTYÖ KOTIMAISISSA KONSERNEISSA
Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä, jotka ovat osa suomalaista
konsernia, tulee antaa vuosittain yhteinen selvitys henkilöstölle tai sen
edustajille konsernin taloudellisesta tilasta. Selvityksestä tulee käydä ilmi
konsernin tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen
kehitysnäkymät siltä osin kuin se toimii Suomessa. Tietojen
antamisajankohdasta ja -tavasta päättää yritys.
23
TYÖNTEKIJÄKOHTAISET SOSIAALISET EDUT
Sovittiin, että mikäli työnantaja on antanut tai hän ja työntekijät ovat
keskenään sopineet suuremmista sosiaalisista eduista, kuten irtisanomisaika
tms. kuin mitä nyt allekirjoitettu työehtosopimus työntekijälle antaa, ei näitä
etuja työehtosopimuksen perusteella tule huonontaa.
24
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TOIMEENTULOTURVA
TYÖSOPIMUKSEN PURKUTAPAUKSESSA
Mikäli yleissopimuksessa tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun työsopimus
puretaan ja työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan
maksettava työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaava
määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen
purkamisesta.
25
LUOTTAMUSMIEHEN JA KÄRKIMIEHEN TEHTÄVÄT
Luottamusmiehen ja kärkimiehen tehtävä-alueiden rajan selventämiseksi
järjestöt toteavat, että työhön liittyvät järjestely- ja suoritustekniset kysymykset
kuuluvat kärkimiehelle/työntekijälle. Palkkaan ja muihin työehtoihin liittyvät
kysymykset siirtyvät luottamusmiehen tehtäväpiiriin vasta, kun asiasta ei
työnjohdon kanssa ole päästy yhteisymmärrykseen.
Luottamusmiestä koskevat määräykset ovat Sähköistysalan
yleissopimuksessa, liite 4.
34/34
26
KESKUSJÄRJESTÖJEN SOPIMUKSET, TULKINNAT JA
TULKINTAOPAS
Mikäli EK ja SAK sopivat muutoksista tai lisäyksistä sellaisiin tekemiinsä sopimuksiin, joiden perusteella allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet oman
vastaavan sopimuksensa, ryhdytään välittömästi neuvottelemaan siitä, miten
edellä mainitut muutokset tai lisäykset saadaan liitetyksi allekirjoittaneiden
järjestöjen välisiin sopimuksiin.
Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että EK:n ja SAK:n tulkintoja sovelletaan
osana Sähköistysalan työehtosopimusta ja Sähköistysalan yleissopimusta,
ellei edellä mainittujen sopimusten määräysten nimenomaisesta
sanamuodosta muuta johdu.
Järjestöt sitoutuvat laatimaan työehtosopimuskauden aikana yhteisen
tulkintaoppaan Sähköistysalan työehtosopimuksen määräyksistä.
27
PALKKATILASTOTIEDOT
Sähkötekniset työnantajat STTA ry sitoutuu toimittamaan sähköistysalan
palkkatilasto- ja henkilöstötiedot Sähköalojen ammattiliitto ry:lle EK:n
palkkatilaston tai sitä vastaavan muun kattavan tilastoaineiston valmistuttua.
28
PYÖRISTYKSET
Sopimuskauden mukaiset palkkamääriin tulevat prosentuaaliset lisät
lasketaan ja niitä koskevat tarkistukset suoritetaan siten pyöristä-en, että
49/100 snt tasoitetaan lähinnä alempaan ja 50/100 snt lähinnä ylempään
täyteen senttiin.
29
NEUVOTTELUTULOKSEN OIKEUSVAIKUTUKSET JA
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Osapuolet laativat tämän neuvottelutuloksen perusteella erillisen
allekirjoituspöytäkirjan viipymättä, mikäli osapuolten toimivaltaiset
hallintoelimet hyväksyvät tämän neuvottelutuloksen työehtosopimukseksi.
Espoossa 6. helmikuuta 2015

Sähköistysala

Transcription

Similar documents

Sihteerityön ja asiakirjahallinnon tutkintotoimikunta

Huolinta-alan varastoterminaali

Työehtosopimus - Ammattiliitto Pro

Ohjelma - Hyvää huomista

Työehtosopimus 1.2.2014 - 31.1.2017 pdf:nä

terminaalitoimintaa koskeva työehtosopimus 1.2.2014 – 31.1.2017

SELVITYS TYÖSUHTEEN KESKEISISTÄ EHDOISTA

Työehtosopimus 1.2.2014 - 31.1.2017 pdf:nä

Työehtosopimus 1.2.2014 - 31.1.2017 pdf:nä

Vasama 7 2015