Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja teknologiat
Transcription
Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja teknologiat
Energia-alan tulevaisuuden näkymät ja teknologiat Antti Kosonen 30.9.2015 Esityksen sisältö 1. 2. 3. 4. 5. Johdanto Kehitysnäkymät Tilanne Suomessa Energiasektori Suomessa vuonna 2050 Päästötön energiajärjestelmä? Johdanto Päästötön energian tuotanto ja käyttö? Lähde: Birgitta Resvik, Fortum Maailman primäärienergian lähteet 1850−2011 Primäärienergian paraneva laatu Puusta hiileen ~ 80 vuotta Hiilestä öljyyn ~ 30 vuotta Öljystä hiileen vaiko uusiutuviin? Lähde: GEA Summary 2011, http://www.iiasa.ac.at/Research/ENE/GEA/index.html. Sekä energian laatu että määrä ovat tärkeitä Aurinko ja tuuli – Teknologian kehitys lisää saatavaa nettoenergiaa – Kilpailukyky paranee suhteessa fossiilisiin energialähteisiin Energiatehokkuutta (käytetty energia/saatu palvelu) parantamalla voidaan muuttaa toimintapistettä EROEI Eout Ein Hyödynnettävissä olevat energialähteet maapallolla ”Auringosta saapuu maapallolle 14.5 sekunnissa yhtä paljon energiaa kuin ihmiskunta käyttää vuorokaudessa” - Ramez Naam, Scientific American Lähde: Richard Perez & Marc Perez, “A Fundamental Look at Energy Reserves for the Planet” Kehitysnäkymät Uusi asennettu ja poistettu kapasiteetti Euroopassa vuonna 2014 Source: EWEA, Wind in Power 2014 European Statistics, 2015. Tuulisähkön kehitys maailmalla Kehitys, 2014 1. Kiina, +23,4 GW 2. Saksa, +5,3 GW 3. USA, +4,9 GW x. Suomi, 0,18 GW Kapasiteetti, 2014 1. Kiina, 114,7 GW 2. USA, 67,9 GW 3. Saksa, 39,2 GW x. Suomi, 0,6 GW Source: EWEA, Wind in Power 2014 European Statistics, 2015. Aurinkosähkön kehitys maailmalla Kehitys, 2014 1. Kiina, +10,6 GW 2. Japani, +9,7 GW 3. USA, +6,2 GW x. Suomi, 0,01 GW Kapasiteetti, 2014 1. Saksa, 38,2 GW 2. Kiina, 28,1 GW 3. Japani, 23,3 GW x. Suomi, 0,02 GW Kattavuus, 2014 1. Italia, 7,9 % 2. Kreikka, 7,6 % 3. Saksa, 7,0 % x. Suomi, 0,02 % Snapshot of Global PV Markets 2014, IEA-PVPS 2015. Tilastot • 20 maassa yli 1 GW aurinkosähköä • 19 maassa aurinkosähköllä tuotetaan sähköstä yli 1 % Aurinkopaneelien hinnan kehitys Kapasiteetin tuplaantuminen on laskenut moduulien hintaa aina 20 % Source: IEA Technology roadmap solar photovoltaic energy 2014. CO2 -vapaasta aurinko- ja tuulisähköstä tulee pian edullisin sähköntuotantomuoto 2020 2030 Source: C. Breyer et al., North-East Asian Super Grid: Renewable Energy Mix and Economics, WCPEC-6, Kyoto, Nov. 2014. Ajoittainen energian tuotanto tarvitsee erilaisia energiavarastoja ja joustavia linkkejä muiden energiasektoreiden välillä Lähde: C. Breyer et al., North-East Asian Super Grid: Renewable Energy Mix and Economics, WCPEC-6, Kyoto, Nov. 2014. Tilanne Suomessa Sähkön nettotuotanto ja -kulutus Suomessa vuonna 2013 9000000 Energia (MWh/kk) 8000000 7000000 • Vuosikulutus 81,4 TWh • Vuosituotanto 66,0 TWh (81 %) • Kulutushuippu 14 GW • Suomi on ostosähkön varassa • Viikkorytmin näkyminen 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 -1000000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Osto Myynti Lähde: Fingrid, (www.fingrid.fi) Tuotanto omaan käyttöön Kuva Kuukausijakauma. 10000 9000 Teho (MW) 8000 7000 6000 5000 Oma tuotanto 4000 Osto 3000 2000 1000 0 Kuva Kesäkuu, 2013. Energian loppukäyttö muissa kuin asuinrakennuksissa kWh/m2/a Specific energy consumption 350 300 250 200 150 100 50 0 End-use energy mix DH&CHP 6% Solid fuels 1% Oil 15 % RES 1% Electricity 48 % Gas 29 % Total Electricity Lähde: Europe’s buildings under microscope – Country by country review of the energy performance of the buildings, Buildings Performance Institute Europe (BPIE), 2011. • Rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta energiasta EU:ssa • Keskimääräinen ominaisenergiankulutus muissa kuin asuinrakennuksissa on 280 kWh/m2/a, joka on 40 % suurempi kuin asuinrakennuksissa • Viimeisen 20 vuoden aikana sähkönkulutus on noussut 74% Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti/asukas 2 Wp/asukas Suomessa Suurimmat aurinkosähkövoimalat: • Maailman: 550 MW • Saksan: 166 MW • Suomen: 420 kW Lähde: EPIA Global Market Outlook for Photovoltaics 2014–2018. Auringon säteily Euroopassa • Valmistukseen käytetyn energian takaisinmaksuaika Suomessa alle 3 vuotta • Globaalisti parhailla alueilla säteilysumma on n. 2500 kWh/m2 Lähde: European Union, Joint Research Centre, (http://re.jrc.ec.europa.e u/pvgis/cmaps/eur.htm) Ajallinen vertailu aurinkosähkön tuotantoon vaikuttavista tekijöistä 25.0 Air temperature (°C) 20.0 Barcelona Frankfurt Lappeenranta • Lappeenranta vastaa Frankfurtia aurinkosähkön tuotantopotentiaaliltaan • Suomessa viileämmät olosuhteet • Kuukausijakauma erilainen • Päivät pitkiä kesäaikaan • Maailman parhailla alueilla tuotanto noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna 15.0 10.0 5.0 0.0 -5.0 -10.0 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 21:36 Barcelona Frankfurt Lappeenranta 19:12 Day length (hh:mm) Daily solar radiation (kWh/m2/d) 7.0 16:48 14:24 12:00 9:36 7:12 4:48 1.0 2:24 0.0 0:00 Barcelona Frankfurt Lappeenranta Suomen sähköenergian tarpeen täyttämiseen vaadittavien aurinkosähköpaneelien pinta-ala 28 km x 28 km Suomessa vuotuisesti kulutetun sähköenergian tuottamiseen tarvittavien aurinkopaneelien pinta-ala Sähköenergian vuosikulutus Suomessa (TWh) Tarvittava asennettu kapasiteetti (GWp) Tarvittava maapintaala (km2) Pinta-alan tuottavan neliön sivu (km) 85 106 744 27.3 Auringon säteilyenergian hyödyntämisen tehokkuus sähkön tuotannossa 1 ha, aurinkosähkövoimala Prisman katolla 330 ha, 10 m3/ha/a kasvava metsä Suora auringon säteilyenergian muuntaminen aurinkokennoilla sähköksi on 200–400 kertaa tehokkaampaa kuin konversio metsäbiomassan kautta voimalaitosprosessissa Aurinkosähkövoimalan (PV) valmistukseen käytetyn energian takaisinmaksuaika on < 3 a, laitoksen käyttöikä on n. 25–30 a Suomen suurimmat aurinkosähkövoimalat Suomen suurimmat verkkoon kytketyt aurinkovoimalat 1. 2. 3. 4. Oulu, sanomalehti Kaleva, 420 kWp Helsinki, Suvilahti, 340 kWp Salo, Astrum Keskus, 322 kWp Lappeenranta, LUT, 208,6 kWp Kuva LUT. Kuva Suvilahti. Kuva Helen Oy. Kuva Astrum keskus. Kuva Soleras. Kuva Kalevan painotalo. Kuva Oulun Energia. 20.0 20.0 18.0 18.0 16.0 16.0 Energy price (c/kWh) Energy price (c/kWh) Aurinkosähkön tuotannon kannattavuus Suomessa* 14.0 12.0 10.0 8.0 14.0 4.0 1.3 eur/W 4.0 2.0 1 eur/W 2.0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Nominal interest rate (%) Kuva. Sisäinen korko, kun itse tuotettu aurinkosähköenergia korvaa aina ostosähköä. Järjestelmän vuotuinen kunnossapitokustannus on 1.5% investoinnista. 20 6.5% 8.0 1.5 eur/W 0 8.5% 10.0 6.0 0.0 10.5% 12.0 4.5% 6.0 2.5% 0% 0.0 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 System price (eur/W) Kuva. Aurinkosähköenergian tuotantokustannus eri investointikustannuksilla ja korkotasoilla. Laitteiston vuotuinen kunnossapitokustannus on 1.5% investoinnista. Elinikä 30 vuotta. *Simuloitu voimala: Sijainti Lappeenranta, paneelit suunnattu etelään, kulma 15◦, inflaatio 1,5 %, laskenta-aika 30 vuotta, kunnossapitokustannus 1,5 %/a Aurinkosähkön tulevaisuus Suomessa? 2000 MWp ~ 2,2 % Suomen sähköenergian vuosikulutuksesta Kuva 2000 MWp aurinkosähköä Suomen ostosähkössä, kesäkuu 2013. Kuva 2000 MWp aurinkosähköä Suomen kokonaiskulutuksessa, kesäkuu 2013. Tuulisähkön tuotantokapasiteetti Source: EWEA, Wind in Power 2014 European Statistics, 2015. Energiasektori Suomessa vuonna 2050 Visio Suomen hiilidioksidivapaasta energiajärjestelmästä • • Tarkastelussa mukana sähkö, lämmitys ja liikenne, jotka linkittyvät toisiinsa 9 erilaista energiaskenaariota, joiden mallinnus tuntitasolla • • Tuuli ja aurinko suuressa roolissa Mukana • Power-to-Gas (PtG) • Power-to-Liquid (PtL) • Energiavarastointiteknologiat • • 100 % uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä Hiilidioksidivapaa energiajärjestelmä Lähde: M. Child and C. Breyer et al., Vision and initial feasibility analysis of a recarbonised Finnish energy system, 2015. Skenaariot (1/2) • • • Vuosi 2012 Vuosi 2020 2050 perus (Max. 145 TWhth biomassaa) • • • • 100 % uusiutuviin perustuva Vähän ydinvoimaa (1,6 GWe) Keskimäärin ydinvoimaa (2,8 GWe) Uutta ydinvoimaa (4 GWe) • 2050 vähän biomassaa (Max. 113 TWhth biomassaa) • • 100 % uusiutuviin perustuva • Vähän ydinvoimaa (1,6 GWe) • Keskimäärin ydinvoimaa (2,8 GWe) • Uutta ydinvoimaa (4 GWe) 2050, Business as usual • Tavoitteena päästötön energiasektori • Energiariippumaton Suomi Lähde: M. Child and C. Breyer et al., Vision and initial feasibility analysis of a recarbonised Finnish energy system, 2015. Skenaariot (2/2) Lähde: M. Child and C. Breyer et al., Vision and initial feasibility analysis of a recarbonised Finnish energy system, 2015. Primäärienergia Lähde: M. Child and C. Breyer et al., Vision and initial feasibility analysis of a recarbonised Finnish energy system, 2015. Sähkön tuotanto Lähde: M. Child and C. Breyer et al., Vision and initial feasibility analysis of a recarbonised Finnish energy system, 2015. Sähkön kulutus Lähde: M. Child and C. Breyer et al., Vision and initial feasibility analysis of a recarbonised Finnish energy system, 2015. Vuosittaiset kustannukset Lähde: M. Child and C. Breyer et al., Vision and initial feasibility analysis of a recarbonised Finnish energy system, 2015. Päästötön energiajärjestelmä? / KEY FIGURES 5 years 2014-2019 14 M€ 3 Finnish research partners 15 industrial partners 3 NGOs 5 international partners Contact: Pasi VAINIKKA, +358 40 5825987 Principal scientist VTT, Adjunct professor LUT www.neocarbonenergy.fi facebook.com/neocarbonenergy twitter: @neocarbonenergy / A COMPLETELY NEW RENEWABLE ENERGY SYSTEM WHERE ENERGY IS EMISSION-FREE, COST-EFFECTIVE AND INDEPENDENT. WHY? 2050: zero emission energy system has to be in place if global warming is limited to +2°C. 2030: only emission free technologies can be taken in use. 2015: solar and wind become the least cost options in large part of the World. Sähkön ja lämmöntuotantosektorin päästöttömyys on välttämätön, mutta ei riittävä CO2 emissions distribution Transportation 13.5% Electricity & heat 24.6% Industry + others 26% Biomass is not a sustainable energy source in large part of the World. 77% (CO2) Land use change 18% Agriculture & Waste 17% / SOLUTION SOLAR AND WIND IMPACTS: A WORLD ELECTRIFIED BY SOLAR AND WIND Design of a feasible renewable energy system with variable electricity production and energy storages. Industry: new technologies for large-scale energy storage, transportation, heating, cooling and chemical industry. NEOCARBONISATION Business: a new industrial cluster serving the new energy world’s needs. Business cases through pilots. Politics: new legislative frameworks. Changes in geopolitical power relations. Consumers: production distributed to ‘prosumers’. Democratisation of energy. STORAGE Energy transformation: the current form of energy business die. Energy companies need to re-invent themselves. Energian varastointijärjestelmät – Kapasiteetti vs. aika Source: ETOGAS smart energy conversion, “Power to Gas: Smart energy conversion and storage”, Q2/2013. Energiajärjestelmä uusiutuvan sähkön ja polttoaineen tuotantoon Closed loop circulation through atmosphere Source: DNV KEMA Energy & Sustainability, Final Report: “Systems Analyses Power to Gas, Deliverable 1: Technology Rev.”, 2013. A WORLD ELECTRIFIED BY SOLAR AND WIND Neo-Carbon Energy: Future energy system Matkalla kohti puhtaampaa ja aurinkoisempaa tulevaisuutta