Digesta 1/2015

Maaliskuu 1/2015
Mens sana in
corpore sano
Juristin tärkeimmät harrastukset
: Juridinen aikakauslehti :
To i m it u s:
+
Päätoimittaja
Henry Leikas
[email protected]
Porot pyyhkivät etelän vetelillä
lattiaa, kun Mr. SAKKE-titteli ja
Paras meininki-palkinto matkasivat pohjoiseen.
Taitto ja ulkoasu
Ilona Saarenpää
[email protected]
Avustajat
Eemeli Haataja, Patrik Johansson,
Laura Kaivosoja, Mikko Saarinen,
Johanna Teijonmaa, Deniz Yildiz
artikla
Julkaisija
Artikla ry
Yliopistonkatu 8, 96301 Rovaniemi
Paino
Pohjolan Painotuote Oy
Painos 200 kpl
Rovaniemi 2015
Ilmoitukset
[email protected]
www.artikla.com/artikla/digesta
Seuraava Digesta ilmestyy huhtikuussa 2015
www.artikla.com
toippari
int.sekin ryhti
Paremmalla onnella tällä kertaa
yliopiston tilat
Ohjelmavastaava on pannut
hösseliksi ja senioritkin pääsevät tänä vuonna sitsaamaan
peräti kahdesti
Mitaleiden paino kasvaa, sitsit
ei vapaa-ajalla nappaa.
Fuksien lisääntyvä läsnäolo
on johtanut Fellin ja kirjaston
tukeh­tumiseen.
ylipaino
Kannen kuva
Matias Partanen
Nähtäväksi jää, millaisiin pudotuksiin artistit yltävät Suurin
pudottaja -kisassa
sitsit
DIGESTA 1| 2015
16
rollon baarit
Sfäär, Half Moon, Bullin beer
pong-pöytä... Tilanteeseen on
saatu muutosta parempaan
Onnelan ja Tinken tragedioiden jälkeen
Tässä numerossa
artikla ry:n hallitus ja toimihenkilöt 2015
–
Hehän ovat kuin
kaksi marjaa
16
”Kun mä oon 86v. mä haluun
Alzheimerin taudin!”
-D. Valli
”Kaikki fuksitytöt vihhaa mua!
- Tuntematon
4
puheenjohtajan palsta
21
22
ipm eli international presidents’
meeting azerbaidzan 2015
Bakussa haisee öljy ja raha
Ilkeä lordi Kaunisnaama
Ikkalan hermafrodiitti
pääkirjoitus
elsa:n terveiset
Tuleva vuosi tulee olemaan täynnä kansainvälisyyttä ja akateemisia aktiviteettejä
paradigma
25
24
12
Vakiopalstat
Artiklan hallituksen jäsenten esittely
ELSA:n hallitus vuosimallia 2015
esittäytyy
käytävillä
kuultua
27
Onko kaljamainosten nähtäville saaminen jonkinlainen perusoikeus?
elsa rovaniemen hallitus 2015
5
teema
metsässä, merellä ja viheriöllä
Esittelyssä juristin tärkeimmät harrastukset: golf, tennis, metsästys ja
purjehdus
Talkoohenkeä tositarkoituksella
Kokemuksia urheiluoikeuden
kopo-palsta
kurssilta
15
Kivinen tie kohti parempaa tutkintoa
sitsiruoka-arvostelu
6
kansalliselta vuorovaikutukselliselta
12
Urheiluoikeuden professori Olli Norros
26
Pykälä-Codex sitsit 5.12.2014
kantavierre
27
Stadin Red Ale, Schöfferhofer Hefeweizen Naturtrüb ja Stadin Imperial Porter
Uusi muutostekijä tiedekunnassa
”En näe itseäni tarpeelliseksi”
- Tuntematon
”Emmä kyllä tästä 2,60e
maksais. Eihän tätä voi ees
syödä!”
-A. Haapaniemi
6
Mikko Kaunisvaara
Artikla ry:n varapuheenjohtaja
2
S i s ä lt ö
21
3
p u h e e n j o h ta j a n pa l s ta
Pä ä k i r j o i t u s
Johanna Teijonmaa, Artiklan puheenjohtaja
Henry Leikas, Digestan päätoimittaja
V
Talkoohenkeä
tositarkoituksella
uosi 2015 käynnistyi kansaa pöyristyttä-
neellä ja suurta kohua herättäneellä mainontaa kiristäneellä alkoholilain muutoksella.
Yhtäkkiä ihmiset vaativatkin nähtäväkseen
Koffin tölkkejä ja Karhun (oluen) logoja. Edellisvuoden
loppua leimasi viskigate hashtageineen. Osaltaan iltapäivälehdistön myötävaikutuksella tavalliselle kansalaiselle
on syntynyt ehkä virheellinenkin kuva lain tarkoituksesta. Lainmuutosta vastustettiin, osin aiheestakin, sananvapauteen ja valtion liiallisen holhoamiseen vedoten, mutta
ainakin minua kovasti hymyilytti äänekkäimpien sankareiden ”nokkelat” viittaukset ”byroslaviaan” ja millon mihinkin DDR:ään ja Valviran Stasimaisuuteen.
Mikäli mainonnalla
DIGESTA 1| 2015
toimitukseen. Pyrin täyttämään nämä Heikin jättämät kanootin kokoiset saappaat kunnialla, mutta haastavaa se tulee olemaan. Alkoholiskandaalin, tipattoman tammikuun
ja Matti Nykäsen 100 päivän tipattomuuden kunniaksi
ensimmäisen numeron teemana on löyhästi liikunta. Esittelemme erilaisia oikisuskottavia harrastuksia ja Helsingin
yliopiston urheiluoikeuden professori Olli Norros
kertoo
kokemuksistaan
urheiluoikeuden luentojen
vetämisestä kolmessa eri
tiedekunnassa.
”Onko kaljamainosten nähtäville
saaminen jonkinlainen perusoikeus?”
ei olisi mitään vaikutusta
kulutukseen, miksi panimoyhtiöt käyttäisivät siihen miljoonia euroja vuosi
vuodelta kiristyvästä verotuksesta ja sitä myöten pienentyvistä katteista huolimatta?
Onko kaljamainosten nähtäville saaminen jonkinlainen
perusoikeus? Viime vuosina on ikävästi julkisessa keskustelussa yleistynyt ilmiö, että puhutaan aidan seipäästä itse
aidan sijaan. Ulkomainontakielto pn yhdistetty jotenkin
ihmeellisesti 1900-luvun alun kieltolakiin. Itse alkoholia
ei missään pykälässä ole kielletty, eikä mainontakieltoa
ole varmastikaan kohdistettu aikuisiin, joiden osalta pelin
voidaan nähdä olevan jo ns. menetetty. Lainmuutoksella
pyritäänkin suojelemaan lapsia ja nuoria, tulevaisuuden aikusia, joiden mielihaluihin ja -kuviin voidaan vielä vaikuttaa. Mistä lähtien kansanterveyden edistäminen on ollut
pahasta? Mainostamiskielto ei pysäytä alkoholin kulutusta, mutta mistä lähtien sen suuntaisen kehityksen edesauttaminen on ollut väärin?
4
Uusi vuosi tuo uudet tuulet tullessaan myös Digestan
Tiedossa on, että SAKKE ja KV-viikot loistavat tällä kertaa poissaolollaan. Mr. SAKKE Teemu Yli-Savola
kieltäytyi kategorisesti lausuntojen antamisesta voittonsa
jälkeen, eikä raportin kirjoittamisesta innostuttu osallistujien keskuudessa. KV-viikoista pääsette nauttimaan seuraavassa numerossa, kun int. sek. Paasikallio pääsee kynän
varteen. Toiseen numeroon lupaan juorupalstan tekevän
kauan kaivatun paluun, joten silmät ja korvat hörölle juorujen varalta. Esikoislehdestäni positiivista palautetta voi
antaa vaikka kaikkia kanavia käyttäen ja risut otetaan vastaan vain face to face.
Kaikkea hyvää kevääseen toivottaen
Henry Leikas
U
usi vuosi on lähtenyt meillä hallituksessa
käyntiin hurjalla rytinällä, ja omakin kalenteri on täyttynyt siihen malliin, että heikompaa
huimaisi. Alkuvuosi on kiireistä aikaa, koska
silloin luodaan uutta. Uudet toimijat astuvat puikkoihin,
tuovat mukanaan ideansa ja visionsa ja haaveleivat siitä,
minkälainen on Artikla juuri tänä vuonna, ja mihin suuntaan juuri me haluamme Artiklaa ohjata.
Tarttuessani johonkin uuteen haasteeseen tai pro-
jektiin, minulle on aina ollut tärkeää nähdä edessäni jokin
selkeä, kirkas päämäärä, mitä kohden voi pyrkiä ja mihin
tarrautua, kun usko meinaa loppua kesken ja reitti tuntuu
liian raskaalta kulkea. Tartuttuani toimeen uutena Artiklan puheenjohtajana, on mielessäni jälleen tavoitteita ja
haaveita, joida kohden haluan vuoteni aikana pyrkiä.
Minun haaveissani Artikla olisi kaikkien Rollon oik-
kareiden – kaikkien Artistien – lämminhenkinen yhteisö,
joka ottaa tulokkaat vastaan avosylin heti opintojen alusta alkaen ja pitää huolta viimeisiin yhteisiin hetkiin asti.
Vähän kuin pieni kylä tai naapurusto, jossa jokainen on
toiselle tuttu, jossa pidetään yhtä, autetaan kaveria ja puhalletaan yhteen hiileen, jotta kaikilla olisi turvallinen ja
hyvä olla. Moni tulee Rovaniemelle kaukaa ja moni rakentaa tänne täysin oman, uuden elämänsä, jota eletään täydet
seitsemän päivää viikossa. Eikö olisi siis mahtavaa, että tukena tässä elämässä olisi tuttavallinen yhteisö, sekalainen
sakki ihmisiä sieltä sun täältä, jotka kuitenkin niin tiiviisti
viettävät aikaansa yhdessä ja vetävät yhtä köyttä kaamoksen synkimpinäkin hetkinä?
Harmikseni voin kuitenkin todeta, ettei tilanne tällä
hetkellä ole aivan tämä, vaan haaveideni Artikla on vielä
varsin suuren työn takana. Toivonkin, että saisimme näihin
talkoisiin mukaan mahdollisimman suuren porukan, jotta
voimme todella kehittää ainejärjestöämme jäsenistömme
toiveiden mukaiseksi. Haluaisinkin, että jokainen Artisti kokisi asiakseen tehdä töitä järjestömme eteen omalla
tavallaan. Alkuun pääsee erinomaisesti tulemalla jututtamaan minua tai muita hallituksemme jäseniä, laittamalla
sähköpostia tai kirjoittamalla palautetta palauteboksiin miksei vaikka aloittamalla perinteisen Facebook-myllynkin, jos se tuntuu omimmalta.
Näyttäkää, että välitätte yhteisöstämme, se antaa
meillekin energiaa paiskia töitä koko Artiklan eteen ja
saada aikaan hyviä asioita!
Rakkain terveisin,
Johanna
5
TEE M A
Metsässä,
merellä ja
viheriöllä
Unohda lenkkipolulla hikoilu ja punttisalilla pullistelu. Digesta tarjoilee lukijoilleen lyhyen, mutta kattavan katsauksen ensi kesän katu-uskottavimpiin
oikkariharrastuksiin, jotka on perinteisesti yhdistetty erheellisesti vain bättre
folkiin. Oikeustieteen opiskelijan on verkostoitumista helpottaakseen suotavaa
tuntea perusasiat metsästyksestä, golfista, tenniksestä ja purjehduksesta.
teksti
Laura Kaivosoja
ingressi
Henry Leikas
kuvitus
Ilona Saarenpää
Golf
O
letko aina halunnut yhdistää pastellinvärisiä Lacoste-paitoja ja neonvärisiä housuja
huoletta? Oletko lippistyyppiä vai haluaisitko
päästä ulkoiluttamaan mieluummin kaappiisi kertyneitä
erilaisia sametti-, ruutu- ja tupsuhattuja? Tekisikö sinun
mieli heiluttaa lantiotasi, testata liikeratojasi sekä heiluttaa mailaa auringonpaahteessa ilman, että saat oudoksuvia
katseita? Jos vastauksesi on kyllä, golf on sinulle luotu. Jos
taas et oikein lämmennyt, kaikki mielikuvat tästä lajista
eivät pidä paikkaansa ja voit vielä huoletta antaa golfille
mahdollisuuden.
Golfia pidetään yhtenä kliseisimmistä lakimiesten
harrastuksista. Siihen liittyy paljon ennakkoluuloja, jotka välttämättä eivät kohtaa aina todellisuutta. Monella
on alitajunnassa kuva keski-ikäisestä pussihousuisesta
6
DIGESTA 1| 2015
ja tweed-takkisesta miehestä, joka ajaa Espanjassa sikari
suussa golf­autolla auringonlaskuun viheriöitä pitkin, välillä mailaansa heilauttaen. Osa ei välttämättä koe tätä hienoa lajia edes urheiluna. Tosiasiassa tämä monipuolinen
laji osaa haastaa pelaajan niin taidollisesti kuin henkisestikin. Eräs golfin parhaista puolista onkin sen tarjoamat
monipuoliset mahdollisuudet kehittää itseään tavoilla,
joita peliä tuntematon ei välttämättä ole koskaan tullut
ajatelleeksi.
Lajia kokeilemattomille voidaan golfin syvin
olemus luonnehtia seuraavasti: tavoitteena on saada pallo mahdollisimman vähillä lyönneillä avauspaikalta reikään. Jokaisella pelaajalla, joka on saanut kipinän uuden
harrastuksen aloittamiseen ja aikoo kiertää golfkenttiä,
tulee olla greencard. Tämä on osoitus pelitaidoista sekä
sääntötuntemuksesta. Greencardin
voi saada suorittamalla greencardkokeen hyväksytyksi. Siinä testataan lähes kaikki golfin osa-alueet:
pitkät lyönnit, lähipeli ja puttaus,
hiekkalyönti sekä pelitaito. Pelikokeessa pelataan golfkentällä
tyypillisesti kolmesta yhdeksään
reikää kokeensuorittajan valvonnassa. Tästä kokeesta ei kuitenkaan
kannata huolehtia liiaksi, sillä se on
huomattavasti helpompi saada läpi
kun esimerkiksi immateriaalioikeuden tentti tai allekirjoittaneella
HOPS.
Golfissa on käytössä tasoitusjärjestelmä, jonka avulla voidaan
laskea kuinka hyvin pelaaja on pelannut kierroksen omiin taitoihinGolfia luonnehditaan usein vaikeaksi ja haasteelsa nähden, käänteisesti siis tarkoituksena on pelata koko
liseksi lajiksi. Mutta siksi moni jääkin siihen ”koukkuun”,
rahan edestä. Pelaajan tasoitus muodostuu hänen kiertäpelissä ei tule koskaan liian hyväksi ja aina löytyy kehimiensä kierrosten lyöntimäärien mukaisesti. Juuri greentettävää. Suurin osa tarvitsee golfin oppimiseen paljon
cardin suorittaneella tasoitus on 54. Taitojen varttuessa
harjoittelua, mutta sitä voi olla myös tavattoman helppo
ja kokemusten kasvaessa tasoitus putoaa vähitellen. Mitä
oppia pelaamaan, sillä saihan kunniakas johtaja Kim Jong
pienempi tasoitus on, sitä taidokkaampi on myös pelaaja.
Il seitsemän Hole-In-Onea kokeillessaan golfia ensimNäin ollaan myös lähempänä jokaisen golffarin unelmaa:
mäistä kertaa.
pitkiä, suoria ja virheettömiä lyöntejä, jotka hallitusti ottavat hukkia tai slaissia peGolfissa vaadittavat
laajan niin lyödessä. Nämä
hallitut lyönnit ovat kuiten- Golf kasvattaa valtavasti itsehillintää ja välineet ovat mailat ja pallot sekä paljon muita piekin kiven alla ja pallo saatpettymyksensietokykyä.
nempiä tarvikkeita, kuten
taa mennä minne sattuu, jos
golfhanska, tiit, greenhaasiihen ylipäänsä osuu. Golf
rukat sekä merkkarit. Alussa välineitä ei kuitenkaan kankasvattaa valtavasti itsehillintää ja pettymyksensietokykyä.
nata hankkia kaikkia kerralla, vaan kentiltä löytyy yleensä
Yhdellä väylällä tämä peli saattaa näyttää kaikki puolensa.
hyvä valikoima mailoja, joita voi vuokrata sekä pallot löyLoistavan avauksen, jatkolyönnin veteen, rangaistulyönnit,
tyvät paikan päältä. Kun harjoittelu muuttuu säännöllisekhudit, bunkkerilyönnit, selän venäytyksen, fore-huudot ja
si ja pelitaito karttuu, saattaa välineiden hankkiminenkin
väärät mailavalinnat. Viimeinen lyönti väylällä uppoaa
olla ajankohtaista. Golfetiketin noudattaminen on osalkuitenkin aina, paikkaan jos toitaan myös tärkeää, ja siihen paneudutaankin greencardseen. Pelipäivät ovat aina erivaiheessa. Oikeanlainen pukeutuminen, kengät ja käyttäylaisia eikä hyvä onni, täydeltyminen tekevät lajista sellaisen kuin se tänä päivänä on.
linen tuuli tai täsmällinen
Golffari on lisäksi kohtelias sekä kunnioittaa kanssapelaatarkkuus jatku koskaan
jiaan ja antaa heille lyöntirauhan.
ikuisesti. Vaikka omasta mielestä pelissään ei
Golf on paljon aikaa vievä laji. Täysimittainen golf­
muuttaisi mitään, saattaa
kierros, 18 reikää, kestää kolmesta viiteen tuntia. Mikäli
se hajota käsiin tai onnisaina ei jaksa lähteä kiertämään, voi rangelle mennä hartua ennennäkemättömällä
joittelemaan lyöntiä ja tarkkuutta vaikka vain puoleksi
tavalla.
7
TEE M A
tunniksi. Golf on ennen kaikkea todella sosiaalinen laji.
Kiertäessä eri peliporukoissa oppii tuntemaan paljon eritasoisia ja –tyylisiä golffareita, joiden kanssa kierroksen aikana saatetaan puhua kaikesta maan ja taivaan välillä. Parhaat onnistumisen kokemukset iloitaan yhdessä ja usein
kaikkia harmittaa mikäli toisella ei kyseisenä päivänä peli
kulje. Hienot lyönnit, onnistuneet riskinotot sekä oikeat
mailavalinnat ovat tämän lajin suola. Yleensä väylä palkitsee onnistumisesta joko parilla (väylän ihannetulos) tai
birdiellä (yksi alle parin), jolloin on paikallaan ottaa huikka
birdie-pullosta. Mikäli peli ei kulje, saattaa birdie kirjaimellisesti tapahtua, jos kentällä on lintuja. FORE-huudot
kuuluvat usein, varsinkin silloin, kun kenttää pelaa ensimmäistä kertaa. Itse pelaamisen lisäksi parhaat hetket ovat
usein kierroksen jälkeen klubirakennusten terasseilla, jossa
jälkipelit hoidetaan. Tämän hienon lajin saloihin pääsee
parhaiten sitä kokeilemalla!
tennistä ja veikkaaminen on noussut olennaiseksi osaksi
lajia. Kaiken kaikkiaan kyseessä on hieno elitistienkin laji,
mitä kannattaa ehdottomasti kokeilla, mikäli vain kunto ja
nivelet sen kestävät.
metsästys
Tennikseen usein liittyvä ominaisuus on sanan ”love” käyttö,
kun pelaajalla on nolla pistettä.
”Love” on peräisin ranskan kielen
sanasta ”l’oeuf ”, joka tarkoittaa
tietysti munaa, ja täten myös
nollaa.
tennis
T
ennis on yksi suosituimmista lakimiesten
harrastuksista, siinä missä golfkin. Sitä ovat pelanneet kautta aikojen suuret nimet, kuten René Lacoste, ja tennis onkin vakiinnuttanut asemansa myös olympialajina. Tennis on yleisimmin tiedetty kahden pelaajan väliseksi mailapeliksi eli kaksinpeliksi, jossa verkon erottamat
pelaajat lyövät palloa verkon puolelta toiselle. Tennistä voi
pelata myös kahden kaksihenkisen joukkueen kesken.
Tenniskenttiä on kolmea eri tyyppiä: nurmikenttää,
massakenttää sekä kovapohjaista kenttää. Kovapohjainen
materiaali voi vaihdella. Tällaisia ovat esimerkiksi betonipohjaiset ja asfalttipohjaiset kentät. Massakenttien materiaali koostuu yleensä savikivestä. Tämä saattaa kuulostaa
pikkutarkalta, mutta kenttätyypit eroavat suuresti toisistaan. Esimerkiksi
massakenttä on erittäin hidas ja
menestyminen vaatii tarkkaa
osaamista oikeastaan kaikilla
tenniksen osa-alueilla. Nurmikentällä pallo taas pomppii
matalasti. Joka tapauksessa
kentällä pitää juosta ja liikkua samoissa määrin, oli alusta
mikä tahansa. Massalla pallorallit ovat huomattavasti pidempiä.
8
DIGESTA 1| 2015
Toinen osapuoli aloittaa pelattavan pallon syö­
töllä. On sallittua syöttää kaksi syöttöä, mikä mahdollistaa
kovemman yrityksen ensimmäisellä kerralla. Kaksoisvirhe
on kyseessä, mikäli molemmat syötöistä epäonnistuvat.
Tällöin vastustaja saa pisteen. Oman syöttövuoron häviäminen tuo vastustajalle murron ja syötön pitäminen
onkin yleisesti helpompaa kuin murtaminen, näin ollen
yhdenkin syötön menettäminen voi ratkaista koko erän.
Kämmenlyönnillä puolestaan tarkoitetaan lyöntiä, jonka
oikeakätiset pelaajat lyövät oikealta puolelta ja vasenkätiset vasemmalta. Sen voi lyödä suorana, yläkierteisenä sekä
alakierteisenä sekä sivukierteisenä paikasta riippuen. Rystylyönti on kämmenlyönnin vastakohta. Oikeakätinen lyö
vasemmalta puoleltaan ja vasenkätinen päinvastoin. Rystyn voi lyödä joko yhdellä tai kahdella kädellä.
Tennikseen liittyy useita sääntöjä, jotka koskevat
muun muassa kenttää, vakiovarusteita, pisteiden laskua ja
erilaisia virheitä. Kansainvälinen Tennisliitto päättää esimerkiksi tennispallojen vaatimukset ja hyväksyttävät mailat.
Mailan lyöntipinnassa saa olla vain yhdet jänteet. Mikäli
jänne katkeaa, pelataan peli silti loppuun, ellei sitä ole erikseen kielletty. Pelatun pisteen jälkeen pelaaja voi vaihtaa
mailansa.
Tennis perustuu pisteidenlaskujärjestelmään. Siinä
saadaan ensin 15, sitten 30 ja 40 pistettä. Neljännen pallon
voitettuaan pelaaja saa pelin (game). Jos tilanne on 40-40,
pelaajan pitää voittaa kaksi peräkkäistä pistetttä saadakseen pelin. Erän voittoon tarvitaan kuusi voitettua pelia, ja
ottelun voittaa se, joka ensiksi saa kaksi tai kolme erävoittoa. Tennikseen usein liittyvä ominaisuus on sanan ”love”
käyttö, kun pelaajalla on nolla pistettä. ”Love” on peräisin
ranskan kielen sanasta ”l’oeuf ”, joka tarkoittaa tietysti munaa, ja täten myös nollaa. Ilmeisesti kyseisen sanan käyttö
viittaa siihen, että pelaajan, joka saa nolla pistettä, täytyy
aidosti rakastaa peliä (tai munaa), jotta hän jaksaa pelata.
Tenniksen pelaamisesta tulee usein mieleen suuret turnaukset, kuten Grand Slam, jossa maailman huiput
ottelevat toisiaan vastaan suuren yleisön edessä. Vedonlyönnit ottelun lopputuloksesta ovat myös olennainen osa
O
letko aina halunnut pyydystää oman lihasi?
Nautitko luonnosta? Osaatko käsitellä aseita?
Tunnistatko hyvän laatulihan ja osaat tähdätä siihen? Oletko vasta-alkaja, joka kerää vielä rohkeutta? Haluaisitko pyydystää välillä muuallakin kuin Sfäärissä? Jos
vastaus edellä mainittuihin kohtiin on kyllä, metsästys voi
olla sinun juttusi.
Metsästyksen keskeisimpinä motiiveina ovat muun
muassa pyydetyistä eläimistä saatava liha sekä luut. Myös
metsästyksen kulttuurinen ja viihteellinen arvo on korostunut, sillä yhä harvempi on enää taloudellisesti riippuvainen metsästyksestä. Perinteisesti se on ollut kansojen elinkeino ja keskittynyt joko suuremman riistan metsästykseen
tai pienriistan metsästykseen ansoja käyttäen. Ennen myös
keihäät ja jouset olivat keskeisiä pyyntivälineitä. Metsästyksen yhteiskunnallista merkitystä korostaa erityisesti sen
keskeinen asema ravinnonsaannin kannalta, vaikka sillä
on myös rauhanomaisempiakin piirteitä. Kestävyys, rohkeus, kärsivällisyys sekä valmius nopeaan toimintaan harjaantuvat niin ikään metsästyksessä – oli kohteena sitten
täyttä lihaa oleva villisika tai jalo valkohäntäpeura.
Suomessa metsästäjän tarvitsee maksaa vuosittainen riistanhoitomaksu eli metsästyskortti. Lisäksi hänellä
pitää olla metsästyslupa alueella, jossa hän aikoo metsästystä harjoittaa. Joidenkin riistaeläinten metsästykseen
tarvitaan myös riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa ja/
tai ampumakokeen pitää olla suoritettuna. Riistaeläimiä
saa metsästää vain niiden metsästyskauden aikana. Tarkoituksena on säännellä metsästettävien eläinten kantoja.
Metsästysluvan myöntää maanomistaja. Lupia voidaan
myöntää lyhyiksi ajoiksi tai ne voivat olla pysyviä. Yleensä luonnonsuojelualueilla metsästys on kielletty, mutta
Pohjois-Suomessa monilla luonnonsuojelualueilla se on
sallittu. Lapin taika näkyy tässäkin kohdin: hyvää saalista
ei kannata päästää menemään, vaikka kohde olisikin suojeltu – nappaa kiinni (ja pyydä puhelinnumero)!
9
TEE M A
Myös naiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita
metsästyksestä ja yhä useampi hankkiikin metsästyskortin. Miesten asenteet ovat metsästäjänaisia kohtaan muuttuneet yhä positiivisempaan suuntaan ja naiset pääsevät
usein mukaan metsälle, vaikka aina ei ole huolittu. Kirjaimellisesti nainen metsällä saattaa olla huvittava näky ja
usein miehet tulevat katsomaan, saako tyttö saaliin kaadettua. Isot ja viehättävät riistaeläimet ovat monen mieleen ja metsästysretket ovat usein niitä A-luokan reissuja.
Suomessahan riistaa riittää! Silmiin niitä ei kuitenkaan
välttämättä uskalla katsoa, ettei synny tunnesidettä pyydystettävään kohteeseen.
Perinteisessä riistan metsästyksessä käytetään
etupäässä kahta asetyyppiä: metsästyskivääriä ja metsästyshaulikkoa. Lisäksi on olemassa yhdistelmäaseita, ja
myös metsästysjousen suosio on kasvussa. Valtaosa metsästää kuitenkin haulikolla ja kiväärillä. Loukkupyynnissä
lopetusaseina käytetään pistooleja ja revolvereja, mutta ne
eivät ole lain mukaan varsinaisia metsästysaseita. Suurin
osa metsästäjistä omistaa useita aseita, joilla kullekin on
oma käyttötarkoituksensa. Eri riistalajeille ja erilaisiin jahtimuotoihin kannattaa valita tarkoitukseen sopivat aseet ja
tähtäimet.
Eräillä metsästysmuodoilla on ollut vahvasti yläluokkainen leima niin Keski-Euroopassa kuin Suomessakin. Metsästysmuodot voidaan jakaa muun muassa pyydettävän lajin, metsästysvälineen tai saalistusmenetelmän
mukaan. Metsästykseen liittyy kuitenkin myös rikollisuutta, joista esimerkkinä salakaato. Myös kiellettyjen ansojen
ja loukkujen käyttö kuuluu rikollisuuden piiriin. Suomessa
tuomitaan metsästysrikoksista joko sakkoon tai vankeuteen. Tämän vuoksi metsästäminen edellyttää, muiden
vaatimusten ohella, metsästysoikeuden hallitsemista ja
vuokraamista. Kuka tahansa voi vuokrata metsästysluvan
valtion alueille.
Metsästys kuvitellaan usein miesten harrastukseksi ja monien mielikuvissa metsästys on vain saaliin
ampumista. Käsitys on kuitenkin väärä. Harrastukseen
liittyvät usein myös esimerkiksi koirat ja niiden kouluttaminen. Metsällä, niin luonnossa, kuin Sfäärissäkin, voi
olla niin, ettei yhden päivän (illan) aikana näe kunnon
saalista ollenkaan. Kun passissa on kunnolla muutaman
tunnin, maailma alkaa olla hyvin valmis. Luonnonrauha,
seura ja elämykset ovatkin olennaisia asioita varsinaisen
kaadon lisäksi. Tärkeintä on yhdessä olo. Saalista tulee, jos
onni niin suo.
10 DIGESTA 1| 2015
Metsästys on ennen kaikkea sosiaalinen harrastus.
Jännittävät metsästystarinat ja -kertomukset ovat osa
nautintoa, joista hurjimpia kerrotaan myös jälkipolville. Hyvässä seurassa koetut luonnon ihmeet ja yhteiset
kokemukset saavat harrastajat palaamaan aina yhdessä
metsälle ja taittamaan matkaa, vaikka se olisikin pitkä ja
kivinen. Tässä sosiaalisessa tapahtumassa rakennetaan hyvässä hengessä onnistumisia, mutta toisinaan myös epäonnistumisia. Oppiminen ja opettaminen, jakaminen ja
saaminen kuuluvat reissuille, oli sitten kyseessä mies- tai
naismetsästäjä. Muutama perusperiaate metsästyksessä
pitää kuitenkin paikkansa, oli kyseessä sitten metsästys
luonnonhelmassa tai Rovaniemen keskustassa. 1) Saalista
ei saa päästää karkuun, muuten jää vain jäljet, 2) vahinkolaukauksia tulee varoa ja 3) jos pyydyksellä ei ole turkkia,
se ei ole aito. ■
teksti ja kuva
Henry Leikas
Purjehdusta
suomenlahdella
”E
ihän tämä nyt mitään oikeustiedet-
tä voi olla”. Hento tuulenvire, lämmin
merivesi ja Hangon regatta. Tämä kaikki odotteli kourallista artisteja, jotka lähtivät heinäkuisena aamuna kokeilemaan herraskaisen harrastuksen mainetta nauttivaa purjehdusta. Suunnitelmana oli edetä Helsingin Laajasalosta
Suomenlinnan ja Porkkalan kautta Hankoon,
josta matka jatkuisi tuulen ja fiiliksen mukaan
kohti länttä. Kippari Katella oli edessä kova
savotta, sillä kuuden hengen miehistöstä vain
kahdella oli aikaisempaa purjehduskokemusta
(vaikka toki laivaston käyneitä miehiä oli vene
pullollaan).
M
aakrapujen hymy hyytyikin melko
pian saaristosta pois päästessä, sillä vastatuulta oli luvattu mukavat 12m/s. Pian tulivatkin tutuksi sellaiset termit, kuten kryssiminen
(vastatuuleen purjehtimista - siksakkia, halssia
välillä vaihtaen), venda (halssin vaihtaminen
vastakäännöksenä tuulen yläpuolelta) ja jiippaaminen (puomin äkillinen paiskautuminen
puolelta toiselle). Muutaman meripeninkulman
matka (1 mpk = 1,852 km) Suomenlinnaan kesti reippaat neljä tuntia. Rentouttavan saunan
ja pienen pienen miehistönvaihdoksen jälkeen
matka jatkui seuraavana aamuna samanlaisessa
vastatuulessa Kirkkonummen Porkkalan kautta
Jussarön vanhalle merivoimien linnakesaarelle.
M
atkan luonne muuttui merkittävästi
Porkkalan jälkeen, kun kova vastatuuli ja
sen aiheuttama matkanteko 45º kulmassa vaihtui hernerokkasumuun ja tyyneen keliin, jonka
takia jouduimme etenemään moottorin voimin.
Neljän raskaan ja uuvuttavan päivän jälkeen
retkikunta saavutti Hangon. Pääsimme vielä
kokemaan regatan huuman purjehtiessamme
yhtä matkaa kisaveneiden kanssa. Hangosta jatkoimme kolmen hengen miehistöllä Högsåran
ja Nauvon kautta Rymättylään täydellisessä purjehdussäässä. Myötätuulta oli sopivasti ja helteinen sää mahdollisti purjehdustakkien riisumisen
ja lähinnä etelän rantalomakohteissa mahdollisen ruskettumisen. ■
11
TEE M A
Kokemuksia urheiluoikeuden kansalliselta
vuorovaikutukselliselta kurssilta
OTT, urheiluoikeuden professori Olli Norros, Helsingin yliopisto
mielellään sekä suullisesti että kirjallisesti.
1 . Mi s tä o n k y s e ?
Vuorovaikutuksen luomista hankaloittaa jossakin
Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on
määrin se, että sisällöllisesti järkevää keskustelua ei juuri
ollut osin ulkopuolisin varoin saatu urheiluoikeuden provoi syntyä, elleivät opiskelijat jo tiedä keskusteluaiheesta
fessuuri vuodesta 2001 alkaen. Rahoitus on saatu kerraljonkin verran. Jos opiskelijat vain usutetaan keskustelelaan viisivuotisiksi jaksoiksi, joista nyt on siis meneillään
maan keskenään jostakin oikeudellisesta kysymyksestä iljärjestyksessään kolmas. Allekirjoittanut aloitti tehtävässä
man riittäviä pohjatietoja, lopputulos helposti jää sisällöllielokuussa 2013.
sessä mielessä kahvipöytäkeskustelun
Kyseessä on Suomen ainoa urtasolle. Järkevien keskustelutehtävien
heiluoikeuden professuuri, mistä
”Olen pitkään
luominen edellyttää opettajalta huosyystä sen rahoittajat ovat halunneet,
lellista suunnittelua ja, jos halutaan
että professuurin kuuluvaa opetusta
suhtautunut kriittisesti
syvällisempää ja jäntevämpää kesannettaisiin Helsingin yliopiston oioikeustieteellisen
kustelua, tarkoituksenmukaisen etukeustieteellisen tiedekunnan lisäksi
käteismateriaalin ja sitä jäsentävien
muissakin Suomen oikeustieteelliopetuksen eräänlaiseen
pohdintakysymysten luetuttamista
sissä tiedekunnissa. En itse ehtinyt
perusmalliin"
opiskelijoilla. Useimmat oikeustievalmistella kansallisesti tarjottavaa
teen opettajat eivät ole tottuneet täopetuspakettia vielä ensimmäiseksi
mäntyyppiseen opetuksen suunnitteluun.
lukuvuodekseni uudessa tehtävässä, mutta viime syksynä
Kun aloitin urheiluoikeuden professorin tehtäväspidin täsmälleen saman 12-tuntisen kurssin Helsingin,
sä, toteutin Helsingin tiedekunnassa kokeiluluontoisen
Turun ja Lapin yliopistossa. Lapin yliopiston kurssi pidetkurssin, jolla edellä mainitut vuorovaikutuksellisuuden ja
tiin lokakuussa.
etukäteislukemisen ajatukset vietiin äärimmilleen. Ajatuksena oli, että ennen kutakin opetuskertaa opiskelijat lukevat kymmenien tai jopa sadan sivun pätkän määrätystä
2 . K u r s s i n s i s ä l l ö s tä
kirjasta, ja opetuksen sisältö on lähinnä tämän aineiston ja
Kurssin sisältö oli yhdistelmä melko perinteistä luentosen esiin nostamien ajatusten vuorovaikutuksellista läpiopetusta ja etukäteismateriaaliin perustuvia opiskelijoiden
käymistä ilman kovinkaan tarkkaa etukäteissuunnitelmaa.
ryhmäkeskusteluja. Yhdistelmä oli tulos eräänlaisesta tasaKunnianhimoinen idea ei täysin toiminut – keskustelu ei
painon hakemisesta. Olen pitkään suhtautunut kriittisesti
kannattanut opetusta niin hyvin kuin toivoin, mistä syystä
oikeustieteellisen opetuksen eräänlaiseen perusmalliin eli
opetus sai tarpeettomasti suullisen läksynkuulustelun tai
yksipuoliseen, opettajalähtöiseen ja opiskelijoita passivoilukupiirin piirteitä samalla, kun opiskelijat jäivät osassa
vaan luento-opetukseen. Pedagogisen tutkimustiedon sakäsiteltyjä aiheita vaille jäsentynyttä kokonaiskuvaa.
moin kuin käytännön kokemuksen valossa on ilmiselvää,
Syksyksi 2014 muutin kurssin toteutusta ja rakennetta
että useimmat ihmiset oppivat parhaiten sellaisessa vuorositen, että kurssi jaettiin neljään kolmen opetustunnin laavaikutuksellisessa opetuksessa, jossa he passiivisen kuunjuiseen aihekokonaisuuteen, joista kukin koostui yhtäältä
telun lisäksi itse keskustelevat ja argumentoivat asioista,
12 DIGESTA 1| 2015
13
TEE M A
noin kahden tunnin luennosta lyhyellä keskustelutuokiolla piristettynä ja toisaalta tunnin pituisesta ryhmäkeskustelusta. Ryhmäkeskustelu tietysti liittyi sitä edeltävän
luentovaiheen aihepiirin, mutta sen varsinainen pohja oli
etukäteen annetut korkeintaan muutamien kymmenien
sivujen pituinen aineisto ja lista aihetta jäsentävistä pohdintakysymyksistä. Keskustelua käytiin ensin rinnakkain
muutaman opiskelijan pienryhmissä ja lopuksi koko porukan kanssa opettajan johdolla.
Opiskelijoiden oppiminen arvioitiin oppimispäiväkirjalla. Helsingin tiedekunnassa kurssikokonaisuuteen kuului myös myöhemmin pidetty kirjatentti.
4 . M ui ta h avai ntoj a
Identtisen kurssin vetäminen kolmessa tiedekunnassa lyhyen ajan sisällä on opettajalle avartava kokemus. Varmaan
on niin, että useimmat suomalaiset oikeustieteen opiskelijat ovat yksilöinä melko samanlaisia siitä riippumatta,
minkä yliopiston opiskelijasta on kyse. Opiskelukulttuurien välillä saattaa kuitenkin olla suurempia eroja.
Syksyisen kokemuksen mukaan merkittävin ero tiedekuntien välillä on opiskelijoiden läsnäolossa. Kun kurssi
koostui vain neljästä opetussessiosta, opiskelijan tuli läh3 . Miten ku r ssi onnistui?
tökohtaisesti olla jokaisella kerralla paikalla. Sekä Turussa
Kurssi muodostui kaikissa kolmessa tiedekunnassa hyvin
että Lapissa vaatimus toteutui sataprosenttisesti, ellei paria
suosituksi, ainakin urheiluoikeuden mittapuiden mukaan.
keskeyttämistapausta oteta lukuun. Sen sijaan Helsingissä
Helsingissä kurssin suoritti 27 opiskelijaa, Turussa 33
jouduin neuvottelemaan monen opiskelijan kanssa poisopiskelijaa ja Lapissa 10 opiskelijaa.
saolosta ja sen korvaamisesta liSisällöllisessä mielessä kurssi
sätehtävällä. Osin tämä selittyy
onnistui ainakin opettajan näkö”Varmaan
on
niin,
että
siitä, että isommassa yliopistossa
kulmasta – ja palautteen perusvain on enemmän mahdollisia
teella myös useimpien opiskeuseimmat suomalaiset
päällekkäisiä kursseja, joiden vailijoiden mielestä – melko lailla
oikeustieteen opiskelijat ovat kutusta on opetusta suunniteltamainiosti. Opetusryhmät olivat
essa mahdotonta ottaa huomisen verran pieniä, että kunkin
yksilöinä melko samanlaisia
oon. Samaan suuntaan vaikuttaa
opetuskerran luentovaihe sujui
siitä riippumatta, minkä
epäilemättä helsinkiläisopiskemelko
vuorovaikutuksellisesti
lijoiden aktiivinen työssäkäynti.
ja keskustellen. Toki luentotunyliopiston opiskelijasta on
En silti voi välttyä päätelmältä,
tien määrä oli sen verran suppea
kyse. Opiskelukulttuurien
että osalla Helsingin tiedekunsuhteessa urheiluoikeuden alaan
nan opiskelijoilla olisi, toki mokuuluvien kysymyskokonaisuukvälillä saattaa kuitenkin olla
nien erinomaisten ominaisuuksien laajuuteen, että joistakin
suurempia
eroja.”
siensa vastapainoksi, syytä ottaa
aihepiireistä opiskelijoiden kuva
Turun ja Lapin opiskelijoista
saattoi jäädä hieman hajanaiseksi
mallia opintoihin sitoutumisessa.
ja aukolliseksi.
Miellyttävänä piirteenä Lapin ja erityisesti Turun opiskeAinakin omasta näkökulmastani parasta kurssissa olilijakulttuurissa pidin myös sitä, että opiskelijoilla vaikutti
vat valmistellut ryhmäkeskustelut. Taustamateriaalin luolevan opetuksen ja lukemisen lomassa mahdollisuus vietkeneisuus vaikutti olleen pääasiassa hyvällä tasolla. Tähän
tää yhdessä aikaa yliopistolla. Koen, että luonteva tilaisuus
vaikutti opiskelijapalautteen ja muutenkin kaiken järjen
vaihtaa ajatuksia oppimastaan on tärkeää ajattelun kehitmukaan se, että kutakin kertaa varten luettavaksi määrätty
tymisen ja opiskelumotivaation kannalta. Tämäntyyppiaineisto oli pituudeltaan melko rajattu, aineistotyypeissä
nen opiskelijoiden yhteisöllisyys on epäilemättä erityisen
oli paljon vaihtelua varsinkin eri opetussessioiden välillä ja
arvokasta, jos ja kun ryhmätyötaitojen kehittäminen noulukemisen tueksi oli annettu pohdintakysymyksiä. Kynnys
see nykyistä olennaisemmaksi opetuskohteeksi oikeustietarttua ja perehtyä itsenäisesti tällaiseen aineistoon on ymteellisessä tutkinnossa. ■
märrettävästi huomattavasti matalampi verrattuna aiemman vuoden kurssiin, jossa edellä todetulla tavalla luetutettiin vain laajoja siivuja muutamasta kirjasta ilman etukäteisvihjeitä siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Kehuja ansaitsee myös opiskelijoiden asenne ja valmius
14 DIGESTA 1| 2015
K o p o - pa l s ta
keskusteluun. Erityisen tärkeää oli, että useimmat opiskelijat pystyivät hyvin tunnistamaan keskustelukysymyksissä
eri näkökulmia ja eri suuntaan puhuvia argumentteja.
Mikko Saarinen, Artiklan KOPO-vastaava
Kivinen tie kohti
parempaa tutkintoa
T
ervehdys artistitoverit, ja hyvää alkanut-
ta, alati valaistuvaa vuotta!
Tätä palstaa kirjoittaessa opiskelijoiden keskuudessa kuumana perunana on muutaman viikon ajan
ollut poolijärjestelmä ja sen tulevaisuus. Tämän kertaisen
väännön primus motorina toimi asiallisesta ja kypsästä keskustelukulttuuristaan tunnetulla Suomi24-palstalla alkanut debatti, joka saavutti pian myös tiedekunnan henkilökunnan. Lähden purkamaan keskustelua kahden tosiasiaksi mieltämäni väitteen kautta.
Premissi yksi: Oikeustieteen opetuksen tasoa Lapin yli-
opistossa on kehitettävä. Äkkiseltään ajateltuna tämä on
itsestäänselvyys, ja niin sen pitäisi ollakin. Itse ”vanhan”
tutkintorakenteen mukaan opiskelevana tiedän omakohtaisesti, että tuo järjestelmä on valuvirheitä täynnä – vai
onko siinä, että opiskelija käy tietyn aiheen luennot jopa
vuoden-puolitoista ennen saman opintojakson tenttiä, mitään järkeä? Retorinen kysymys, älkää vastatko. Tutkinnon
kehittäminen on joka tapauksessa meidän kaikkien etu, ja
joskus kehittäminen tarkoittaa rohkeidenkin ratkaisujen ja
kokeilujen tekemistä.
Premissi kaksi: Avoin keskustelu ja kritiikki on sallittava, tai oikeammin, siihen on kannustettava. Itseäni ainakin
pelottaisi tilanne, jossa – sallittakoon klisee tällä kertaa
– tulevat oikeusvaltion puolustajat suhtautuisivat ympäröivään maailmaansa flegmaattisesti ja kritiikittömästi,
eivätkä osaisi ajaa edes omaa asiaansa, saati sitten muiden.
Rehellinen palaute on ainoa keino, jolla tutkinnosta saadaan aidosti parempi kaikkien kannalta.
Näiden melko järkähtämättömien tosiasioiden lisäksi
tiedekunta joutuu myös ottamaan huomioon tulevaisuusaspektin. Todellisuutta on, että oikeustieteellisen aloituspaikkoja on poliittisilla päätöksillä alati lisätty, vaikka perinteisten lakimiestyöpaikkojen määrä ei näytä lisääntyvän
vastaavaan tahtiin. Yleisestikin on arvioitu, että työmaailman kehittyessä ja teknistyessä korkeakoulututkintojen
itseisarvo hälvenee entisestään. Näin ollen tulevaisuudessa – kaikella todennäköisyydellä – me oikkarit emme voi
verhoutua pelkästään tutkintonimikkeemme suojiin, vaan
myös me tarvitsemme yleispäteviä oppeja työelämään:
ryhmätyötaitoja, projektinhallintataitoja ja niin edelleen.
Tästäkin tutkintorakenneuudistuksessa on ollut kyse.
Kaiken kaikkiaan voidaankin todeta, että tiedekunta
joutuu tasapainottelemaan monenlaisten intressien välimaastossa tehdessään tutkintoa, jolla saavutetaan kokonaisuutena arvioiden paras lopputulos. Artiklan tehtävänä
tässä on tuoda ennen kaikkea opiskelijoiden näkökulma
ja etu esiin ja tietoon tiedekunnalle. Artiklan toiminnan
ja tehokkaan edunvalvonnan pohjana on puolestaan aktiivinen opiskelija: ei tarvitse olla ainejärjestöjyrä tai ravata
bileissä, vaan tärkeää on, että toimii ja pyrkii vaikuttamaan,
oli se omalla äänellään tai ainejärjestön kautta. Pienistä
puroista kasvavat suuret joet.
Ja mitä internetin ihmemaailman keskustelut opettivat-
kaan meille jälleen kerran? Kun vastakkain on kaksi ääripäätä edustavaa näkemystä, löytyy totuus jostain sieltä
puolesta välistä. Niin kuin monella muullakin, myös tutkinnonrakenneuudistuksella on sekä hyviä että huonoja
puolia, joita on kyettävä kiihkotta ja laajakatseisesti punnitsemaan. Siihen meidän tulee tulevina juristeina pystyä.
15
Artikla ry:n hallitus
&
toimihenkilöt 2015
Johanna Teijonmaa
Mikko Kaunisvaara
varapuheenjohtaja
puheenjohtaja
Mie oon 21-vuotias Itä-Suomen ihme Savonlinnasta,
Saimaan vetten ääreltä. Oon jo pienestä pitäen ollut äärimmäisen jääräpäinen, määrätietoinen ja voimakastahtoinen, ja rakastankin
laittaa itteni likoon ja tarttua uusiin haasteisiin ylittääkseni itteni.
Toisinaan mietin kärsiväni jonkinlaisesta supermiessyndroomasta,
sillä koen kykeneväni kaikkeen, mihin vain keksin milloinkin ryhtyä.
Kotosalla tykkään laittaa ruokaa, neuloa villasukkia ja lukea mindfullness-oppaita, ja kaiken jääräpäisyyden alla olenkin varsin herkkä
ja herttainen tyttö, jolle tärkeintä on läheisten onni ja hyvinvointi.
Tehtävänäni on tämän vuoden ajan luotsata tätä mahtavaa
14-henkistä porukkaamme, jota Artiklan hallitukseksikin kutsutaan,
sekä rakentaa Artiklasta yhä paremmin jäsenistöään palveleva, joka
Artistin sydäntä lähellä oleva lämmin ja kutsuva “koti” täällä synkässä pohjoisessa. Haaveenani on, että jokainen voisi ylpeänä kutsua
itseään Artistiksi ja kantaa Artikla-pipojaan ja huppareitaan ilolla
vielä vuosienkin päästä.
16 DIGESTA 1| 2015
Olen 30-vuotias natiivi rovaniemeläi­
nen, ensimmäisen vuoden oikeustieteen
opiskelija. Aiempaa koulutustaustaa löytyy liiketalouden tutkinnon verran, sekä vähintäänkin värikäs
historia erilaisia harrastuksia kokeiltuna. Tämän
vuoden varapuheenjohtajan viittaa kannan, koska
olen aina halukas etsimään itselleni uusia haasteita ja mahdollisuuksia, sekä koen lähes primitiivistä nautintoa talouteen perehtymisestä ja rahasta
puhumisesta.
Vaikka minut todennäköisemmin löytääkin yliopiston kirjastosta kuin baarista, olen innolla mukana järjestämässä sekä kehittämässä Artiklan juhlia ja toimintaa. Toivonkin että tulevan vuoden aikana mahdollisimman moni opiskelijamme kokisi
järjestömme omakseen ja haluaisi aktiivisesti ottaa
osaa sen toimintaan.
Olen 22-vuotias Helsingissä
syntynyt, Tuusulassa kasvanut ja
jonkin ihmeellisen kohtalon kiemuran
kautta Rovaniemelle päätynyt toisen vuoden tieteenharjoittaja. Harrastan lähinnä
huonoa huumoria, tuulimyllyjä vastaan
taistelemista, meemiksi päätymistä sekä
säännöllistä pilkun väkisinmakaamista.
Tämän vuoden vaikutan Artiklan hallituksessa KOPOna, eli opinto-, sosiaali- ja
koulutuspoliittisena vastaavana. Vastuullani ovat ennen kaikkea opintoasiat sekä
jäsenistön edunvalvonta. Yhdistyksen
omana murhe-mursuna otankin ilolla
vastaan kaikki huolet, joita jäsenistöllä
saattaa opintojensa suhteen olla, ja pyrin
Mikko Saarinen
tekemään asioille jotain. Yhteyttä voi otkopo
taa huoleti naamakirjassa, sähköpostitse
osoitteeseen [email protected] tai ihan vaan nykimällä hihoista yliopiston käytävällä – siellä kun häpeäkseni viihdyn kirjastoa
paremmin.
Näillä kannatusluvuilla tulevaa ex-pääministeri Stubbia mukaillakseni voin tiivistää tulevan vuoden tavoitteeni kolmeen pointtiin.
Ensimmäinen on opiskelijoiden yhdenvertaisuuden takaaminen
vuosikurssista huolimatta tiedekunnan pyörittäessä kahden tutkintorakenteen mukaista opetusta samanaikaisesti. Toisena tulee uuden
tutkintorakenteen kehittämiseen osallistuminen koko Artiklan voimin, jotta tulevaisuuden artisteille saadaan entistäkin laadukkaampi
tutkinto. Kolmantena, muttei suinkaan vähäisimpänä tulevat syksyn
edustajistovaalit, joissa tavoitteena on kasvattaa Artiklan vaikutusvaltaa ylioppilaskunnassa entisiin lukemiin.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - pidetään Artiklan lippu jatkossa liehumassa korkealla muutenkin kuin rattijuoppouspromilleissa
Rovaniemen yössä!
Noora Vainionpää
sihteeri
Ida-Ellen Tarvainen
tiedotusvastaava
Olen 22-vuotias toisen vuoden oikkari
Jyväskylästä (oikeastaan Muuramesta) ja
tottelen paremmin nimeä Illi. Parin muuttujan
kautta päädyin Rovaniemelle, enkä ole katunut
päätöstäni hetkeäkään. Välivuoteni vietin burgereita paistaen ja tanssisalilla pyörien. Oikiksen
lisäksi lähellä sydäntäni onkin tanssi ja tanssin
opettaminen, jota saan ilokseni tehdä myös opiskeluiden ohella.
Odotan innolla tulevaa vuotta ja mitä kaikkea
se tuo tullessaan. Tiedotusvastaavana haluankin
informaation kulkevan mahdollisimman tehokkaasti ja että se olisi kaikkien saatavilla aina ja
heti. Tavoitteenani on parantaa Artiklan näkyvyyttä ja tavoitettavuutta somessa, joten liittykäähän loputkin ensitilassa seuraamaan Artiklaa
Instagramissa! Uskon, että palautteen kautta me
kaikki voimme parantaa toimintaamme, joten
kehitysehdotuksia otetaan vastaan, varsinkin
uusia tiedotuskanavia ajatellen.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Olen 21-vuotias toisen vuoden
oikkari, etelän landelta, kehä III:n
ulkopuolelta, Tuusulasta.
Ulkoisesti en varmaankaan asetu
kovin helposti perinteiseen sihteerin
muottiin, sillä viihdyn paremmin pipo
päässä kuin hame päällä. Kuitenkin
luonteenpiirteideni (kuten pikkutarkkuuden ja järjestelmällisyyden) vuoksi
sovellun hommaan paremmin kuin
hyvin.
Kv-viikkojen ansiosta vuosijuhlia on
takana jo useammat, mutta ensi syksyn
vuosijuhlien järjestäminen tuo varmasti
mukanaan haasteita. Onneksi en kuitenkaan ole haasteeni kanssa yksin, sillä
juhlat järjestetään tiimityönä vuosijuhlamarsalkkojen ja puheenjohtajan kanssa.
Tavoitteena olisikin järjestää yhtä hienot
vuosijuhlat kuin viime vuonna.
Vaikka olenkin järjestelmällinen ja
rakastan rutiineja, kääntyy vuorokausirytmini toisinaan päälaelleen. Älä siis
ihmettele, jos lähettämieni sähköpostien
aikaleima on 4.21.
➻
17
Kasper Paasikallio
ulkoasiainvastaava eli lyhyemmin
int.sek (lat. tarkoittaa hallituksen
22-vuotias junantuoma Espoosta.
Pidän itseäni melko ujona, vaikka muiden mielestä tämä ei välttämättä
pidäkään paikkaansa. Syksy kului fuksikapteenin hommissa ja luontevinta olikin jatkaa järjestötoimintaa int.sekinä
(perinne jatkunut jo ainakin 5 vuotta).
Mutta entäs ne KV-viikot? Itse olen
saanut viikoilta lukuisia oikeasti hyviä
ystäviä ja aivan mielettömiä kokemuksia. Haluan ehdottomasti tuoda nämä
asiat myös muiden artistien ulottuville!
KV-viikkoihin kohdistuu monesti erinäisiä ennakkoluuloja ja tavoitteeni onkin todistaa, että kyse on ennenkaikkea
aidosti hienosta oikkariperinteestä
sekä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta
verkostoitua.
Int.sekin suurin haaste on epäilemättä
Artiklan oman KV-viikon järjestäminen
lokakuussa. Viime vuosina taso on ollut huima kaikilla asteikoilla mitattuna.
On tärkeää saada uusia artisteja mukaan
toimikuntaan, sillä usein nimenomaan
oman viikon järjestäminen avaa ovet
KV-toimintaan!
21-vuotias kirjastohäirkkö ja varmaan ainoa artisti koko Porvoosta.
Koska omana fuksivuotena ei jäänyt kuin muutamat pippalot välistä, ajattelin pistää
vielä paremmaksi, ja järjestää Artiklan kaikki seuraavat häppeningit. Parasta tapahtumissa on uusiin tyyppeihin tutustuminen sekä iloinen hengailu jo tuttujen kanssa. Verkostoituminenhan on aina hyvä syy lähteä käymään ulkona. Tavoitteena on saada Artiklan
tapahtumista vielä parempia ja isompia. Siihen tarvitaan meitä kaikkia! Elikkäs ylös, ulos
ja hupsuttelemaan!
Katarina Rantala
tapahtumavastaava
T oimihenkil ö t
piilokärkeä)
Olen 22-vuotias toisen
vuoden oikkariopiskelija. Lentokone lennätti minut
Vantaalta Rovaniemelle, enkä
ole vielä kertaakaan katunut
valintaani muuttaa tänne.
Päinvastoin, olen viihtynyt
täällä erittäin hyvin ja pääsyy
sille on varmasti ympärilläni
olevat mahtavat ihmiset.
Oikikseen sisäänpääsy oli
yksi merkittävimmistä hetJulia Heino
kistä elämässäni. En voi savalmennuskurssivastaava
noin kuvailla sitä riemua ja
onnistumisen tunnetta, kun
unelmani kävi toteen. Tämän pohjalta haluan järjestää Artiklan toimesta hyvät, laadukkaat sekä monipuoliset kurssit ja
olla siten mukana toteuttamassa kurssilaisten unelmaa päästä
sisään tiedekuntaamme. Tiedän, millaista on istua koko kevään ajan nenä kiinni pääsykoekirjassa kirjaston hiljaisessa
nurkassa ja tehdä kaikkensa sen eteen, että saavuttaisi unelmansa. Jokainen oikikseen päässyt on oma esimerkkinsä siitä,
kuinka ovet oikikseen ovat auenneet. Siten myös jokaisella
on oma tarinansa kerrottavanaan. Juuri tähän asiaan olen valmennuskurssivastaavana halunnut tarttua. Tänä vuonna Artiklan valmennuskursseille tulee ensimmäistä kertaa tuutorit,
jotka tsemppaavat kurssilaisia kevään luku-urakan keskellä.
Toivon, että positiivinen asenteeni heijastuu myös järjestämieni kurssien ilmapiirissä.
18 DIGESTA 1| 2015
Heini Papinsaari
kulttuuri- ja liikuntavastaava
Amanda Näsi
taloudenhoitaja
Olen 21-vuotias ensimmäisen vuoden
oikkari Oulusta ja toimin taloudenhoitajana vuoden 2015 hallituksessa. Taloudenhoitajana
tulevan vuoden tavoitteeni on hoitaa laskutus tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä oppia liimaamaan
postimerkki oikeinpäin. Siviilissä vuoden tavoitteeni on saada viimein ajokortti (kolmas kerta toden sanoo) ja oppia piirtämään kunnollinen pykälä
(omani näyttää kuulemma dollarilta). Harrastuksiini kuuluu kilpacheerleadingin lisäksi tiede-aiheisten julkaisujen lukeminen ja murhamysteerien
spekulointi. Lisäksi löydän itseni aivan liian usein
katsomasta koiranpentu-videoita youtubesta joten
toivon hallitusvuoden tuovan uudenlaista sisältöä
elämääni.
Olen 25-vuotias oikkarifuksi, urheiluhullu ja paljasjalkainen tamperelainen, tosin Kangasalla kasvanut. Melkein 5 vuotta luulin
olevani oikea (maanmittari)teekkari, kunnes ymmärsin vaihtaa laskimen lakikirjaan ja pääkaupunkiseudun vilinän ihanaan pikku-Rolloon. Urheilutaustaa löytyy eniten suunnistuksen ja juoksun
parista, mutta intohimo muuhunkin liikuntaan on
suuri. Haluankin tarjota Artiklan jäsenille entistä
monipuolisempia liikuntamahdollisuuksia, jokaisella jotakin! Täällä Rovaniemellä siihen ainakin
on erinomaiset mahdollisuudet. Myönnän, että
kulttuuripuoli ei ole vahvinta osaamisaluettani,
mutta toimessani en aio sitäkään puolta unohtaa.
Esimerkiksi yhteinen teatterikäynti on tulossa nyt
kevään aikana. Otan mielelläni vastaan ehdotuksia
jäsenistön toiveista koskien liikuntaa ja kulttuuria!
Tjenare!
Olen Otso Etelämäki, 22-vuotias toisen
vuoden oikkari ja tämän
hallituksen komein ja karismaattisin toimija, ainakin oman äitini mielestä.
Vuonna 2015 tulen hoitamaan klubimestarin pestiä,
huolehtien sitsitarjoiluista
ja -järjestelyistä ja omalta
Otso Etelämäki
osaltani Toipparin siisteytoimitilavastaava
destä ja toimivuudesta yhdessä varapuheenjohtajan
kanssa. Kotoisin olen tuosta jääkiekon, mustanmakkaran
ja Popedan luvatusta maasta, maan kauneimmasta kaupungista, siis Tampereelta. Harrastan päämäärättömän yliopistolla pööpöilyn lisäksi jalkapalloa, kentällä, kentän laidalla
ja konsolilla sekä vaikutan myös Artiklan sählyjoukkueessa. Myös tennis, mäenlasku sekä motocross luonnistuvat.
Viikonloppuisin minut tavoittaa parhaiten Rovaniemen
anniskeluravintoloista, jolloin otan myös vastaan asiallisia
naimatarjouksia, erityisesti diplomaatti- tahi aatelissukuun
kuuluvilta suomenruotsalaisilta vaaleaveriköiltä. Samalla
voit myös tulla kertomaan, mikä Toipparissa tai siellä järjestettävässä toiminnassa mielestäsi mättää, tai vaikka yleisestikin maailmassa.
➻
19
Lauri Miikkulainen
webmaster
26-vuotias mukava ja rento
mies suurkaupunki Kärkölästä.
Harrastan kitaran soittoa (tai rämpyttelyä) ja välillä jopa kuntosalia
(vaikkei sitä päällepäin uskoisikaan).
Olen kolmannen vuoden oikkari, eli
siis tämän porukan vanhin ja viisain.
Artiklan hallituksen toimihenkilönä
tehtäväni on ratkoa tietoteknisiä ongelmia, sekä tietysti aiheuttaa niitä.
Olen myös se henkilö, joka siellä
Artiklan nettisivuilla kaikenlaista
räpeltää. Tämän vuoden tavoitteena
olisi saada Artiklan sivuille uusi ilme
ja muutoinkin saada niistä kivat ja
hyödylliset käyttää.
Essi Salmela
valmennuskurssitiedottaja
Tjänare! Olen Leikkaanakin tunnettu toisen
vuoden oikkari Henry, 23, ja
kotoisin olen maailman pääkaupungista Stadista. Pääasiassa toimin Viinikerhon puheenjohtajana, mutta koska opiskelut ovat tähänkin mennessä
sujuneet kevyesti surffaillessa,
päätin alkaa heiluttaa Digestan
sulkakynää päätoimittajana, eli
tehtäviini kuuluu aineistopäiHenry Leikas
vistä stressaaminen ja itse napäätoimittaja
kittamieni kirjoittajien ahdistelu. Taidan poiketa useimmista
edeltäjistäni siinä, että olen harrastanut väkivaltaurheilua
nimeltään jääkiekko, ja merkittävimpänä saavutuksena pidän
jääpallon SM-hopeaa HIFK:n väreissä ajalta ennen opintopisteitä. Tehdään nyt silti tässäkin useista harhaluuloista
johtuen selväksi, että en ole suomenruotsalainen! Yliopistolta
minut tavoittaa parhaiten kirjaston yläkerrasta pää kirjaimellisesti tenttikirjaan painautuneena.
20 DIGESTA 1| 2015
Olen Essi Salmela, Artiklan valmennuskurssitiedottaja vuodelle 2015.
Olen 21-vuotias ja kotoisin Rovaniemeltä.
Kävin IB-lukion ja opiskelin sen jälkeen
historiaa Oulun yliopistossa, josta valmistuin viime syksynä humanististen tieteiden
kandidaatiksi. Nyt olen sitten ensimmäisen
vuoden oikkari Lapin yliopistossa. Tykkään
monista asioista, kuten lampaista, ilmapalloista, bodypump-tunneista, korkokengistä
sekä kevätilmoista. Puhun paljon, aikataulutan erinomaisesti ja olen aidosti kiinnostunut siitä, mitä ympärilläni oleville ihmisille
kuuluu.
Valmennuskurssitiedottajana tehtäviini
kuuluu muun muassa yhteydenpito kurssilaisiin, kurssien markkinointi sekä kursseista
tiedottaminen. Iso osa valmennuskurssitiedottajan työtä ovat ilmoittautumisten listaaminen sekä sähköpostiviesteihin vastaaminen. Tänä vuonna suurimmat tavoitteet
valmennuskurssien suhteen ovat erityisesti
nettiympäristön kehittäminen sekä korkeatasoisten tehtävä- ja tiivistelmäpakettien
laatiminen. Tärkeintä on, että mahdollisimman moni Artiklan valmennuskurssin käynyt nähdään ensi syksynä tiedekunnassa.
elsa rovaniemen hallitus Takana vasemmalta oikealle: Noora Salo, Juho Eloranta, Jussi Kiiski, Jussi Törmänen. Edessä vasemmalta oikealle: Meri-Tuulia Taipale, Maria-Pia Karppela, Sarita Kämäräinen, Deniz Yildiz, Jenni Ylönen, Johannes Syväterä.
E
Tervehdys rakkaat opiskelutoverit,
lsa:n hallitus toivottaa mukavaa ja opiskelun
täyteistä alkanutta vuotta. Suuri kiitos vielä koko
uuden hallituksen puolesta edelliselle hallutukselle mahtavasti tehdystä työstä. Tuleva vuosi tulee olemaan
täynnä kansainvälisyyttä ja akateemisia aktiviteettejä. Niille jotka eivät ole aivan selvillä siitä mitä me teemme, tässä
pieni briiffi.
ELSA eli The European Law Students’ Association on
maailman suurin riippumaton oikeustieteen opiskelijoiden järjestö. Jäseniä ELSA:lla on noin 40 000, joihin kuuluu sekä oikeustieteen opiskelijoita, että hiljattain valmistuneita lakimiehiä. Molempia yhdistää kiinnostus oikeustieteisiin ja kansainvälisyyteen. ELSA toimii pääasiassa
paikallisryhmiensä kautta. ELSA-ryhmiä on noin 300
yliopistossa 42 maassa ympäri Eurooppaa. ELSA Finland
on yksi ELSA verkoston kansallisista ryhmistä ja sillä on
neljä paikallisryhmää: ELSA Helsinki, ELSA Rovaniemi,
ELSA Turku ja ELSA Joensuu.
Mitä me tarjoamme jäsenillemme?
P
tasolla järjestämme excuja erilaisiin kohteisiin, kuten viime syksyn kevitsa-, syyttäjävirasto- ja ruumiinavaus-excut.
aikallisella
Lisäksi järjestämme oikeustapaus- ja esseekilpailuja joissa
on mahtavat palkinnot. Myöskään bileitä ole unohdettu:
syksyllä on tietenkin sinkkubileet ja oktober-festivaalit ja
kevätpuolella klassiset toogabileet. Osallistumme myös
fuksiasissa ja poronkusemassa rastin pitämiseen.
Kansainvälisyys on kova sana nykypäivänä - niin opiskelussa kuin työmarkkinoilla. Kansainvälisellä tasolla
tarjoamme;
STEP-työskentely antaa mahdollisuuden oman alan
harjoittelussa
NCM (national council meeting) eli kansallisia ELSA:n
jäsenten kokouksia
ICM (international council meeting) eli kansainvälisiä
ELSA:n jäsenten kokouksia
Summer Law eli kesäkouluja
Kansainvälisiä opintomatkoja ja excursioita
Kaikissa näissä painotetaan akateemista osaamista ja
oppimista. Konferenssien, luentojen ja workshopien avulla
kansainvälinen aspekti avautuu - biletystä unohtamatta.
Edellämainittujen lisäksi ELSA:lla on paljon muitakin
tapahtumia. Jos et vielä ole jäsen, liity meihin http://elsafinland.fi/rovaniemi/
Aurinkoista kevättä ja tsemppiä opiskeluihin!
21
ELSA Rovaniemen
hallitus 2015
Deniz Yildiz
Puheenjohtaja | President
Olen Deniz Yildiz, 23-vuotias toisen
vuoden opiskelija ja toimin ELSA
Rovaniemen puheenjohtajana vuonna 2015. Kiinnostuin ELSAn toiminnasta ensimmäisenä syksynä ja
haluan tänä hallitusvuonna tuoda
esille kaikille muillekin mitä kaikkea
mahtavaa ELSA voi tarjota jäsenilleen. Minulla on myös
kokemusta Artiklan toiminnasta, sillä toimin viime vuonna
Artiklan hallituksen kulttuurivastaavana. Tämän pohjalta
voimme kehittää yhteistyötä myös Artiklan kanssa. Tulemme järjestämään laadukasta akateemista ohjelmaa oikeustieteiden opiskelijoille tulevana vuonna. Lisäksi ELSA avaa
ovet Eurooppan niin työelämän kuin opiskeluidenkin saralla.
Meri-tuulia taipale
STEP-vastaava | Vice President
for Student Trainee Exchange
Programme
Hei, olen Meri-Tuulia Taipale
ELSA Rovaniemen uusi vp STEP!
Olen ollut paljon mukana yhteisten
asioiden järjestämisessä ja siksi halusin lähteä raivaamaan väylää opiskelijoille kansainväliseen työelämään. Tulevana vuonna
ELSAn lisäksi pääsen myös vaikuttamaan Paradigmassa.
Student Trainee Exchange Programme on ELSAn organisoima kansainvälinen työharjoitteluohjelma, joka on
suunnattu ELSAn oikeustieteen opiskelijoille sekä vasta
valmistuneille juristeille. Me tarjoamme kansainvälisiä
työharjoittelupaikkoja pääosin Euroopassa, mutta myös
sen ulkopuolella. ELSA tekee kansainvälisen työharjoittelun helpoksi; me autamme hakuprosessissa, harjoittelupaikan vastaanottamisessa ja kohdemaahan asettumisessa.
STEP haut ovat keväällä ja syksyllä. Seuraava haku avautuu 5.4.2015, joten olkaa valmiina.;)
“It’s always too early to quit” - Norman Vincent Peale
22 DIGESTA 1| 2015
Sarita Kämäräinen
Juho eloranta
Academic Activities -vastaava | Vice
President for Academic Activities
Markkinointivastaava | Vice President
for Marketing
Olen 22-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija ja ELSA Rovaniemen Academic activities -vastaava
vuonna 2015. Tehtävänäni on järjestää mielenkiintoisia ammattitaitoa ja oppimista tukevia tapahtumia, joihin kuuluvat esimerkiksi lawyers@work -ekskursiot sekä erilaiset organisaatiovierailut, jotka tutustuttavat
opiskelijaa lakimiehen työhön. Ennen oikista olen opiskellut neljä vuotta hallintotiedettä ja toiminut aktiivisesti
muun muassa kotikuntani nuorisovaltuustossa. Otathan
yhteyttä, mikäli sinulla tulee kysyttävää ELSA:n järjestämistä tapahtumista!
Jussi Kiiski
Fundraising -direktori | Director for
Fundraising
Olen 22–vuotias paljasjalkainen
vantaalainen, joka tuli Rovaniemelle syksyllä 2014 opiskelemaan oikeustiedettä ja palelemaan. Toimin
vuonna 2015 ELSA Rovaniemen
director for fundraisingin tehtävässä.
Director for fundraising, eli kansankielellä varainkeruutoimihenkilö, toimii pääasiassa taloudenhoitajan apuna ideoimassa uusia tulonlähteitä yhdistykselle ja ylläpitämässä vanhoja.
Johannes Syväterä
Academic Activities -direktori |
Director for Academic Activities
Olen 24-vuotias ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Olen
toimihenkilönä ELSA Rovaniemen
academic activities-alueella, johon
kuuluu oppimista ja työelämään
tutustumista tukevat vierailut ja tapahtumat. Lisäksi olen apuna kaikissa käytännön järjestelyissä, joita hallituksen toiminta vaatii.
Olen 22-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija Helsingistä. Toimin
hallituksessa markkinointivastaavana. Aikaisempaa työkokemusta
omaan lähinnä asiakaspalvelutehtävistä sekä rakennusalalta. Käytyäni
ranskankielisen koulun oli liittyminen ELSAn riveihin
luonnollinen valinta. Kansainvälinen järjestömme tarjoaa
mitä parhaat mahdollisuudet verkostoitua läpi Euroopan.
Löydät minut ennenkaikkea somesta, sekä lukuisista tapahtumistamme joita tulemme järjestämään läpi lukuvuoden. Elsan kanssa maailma on auki, vain taivas on rajana!
Jussi Törmänen
Pääsihteeri | Secretary General
Pääsihteerinä vastaan Elsa Rovaniemen sisäisistä kysymyksistä, kuten
jäsenhallinnasta ja -rekrytoinnista,
sekä ELSAn sääntöjen ylläpidosta.
Kansainvälisissä yhteyksissä ja ELSA-slangissa pääsihteerin tehtävät
tunnetaan myös nimikkeellä Internal Management (IM) ja ne kuuluvat hallituksen tukialueisiin (support area). Opiskelen nyt ensimmäistä vuotta
oikeustiedettä yliopistolla ja aiemmin olen työskennellyt
muun muassa psykologina ja HR-alalla. ELSAn toiminnasta innostuin heti ensimmäisenä syksynä. Voit ottaa
suoraan yhteyttä myös minuun, jos haluat liittyä Elsan jäseneksi. Tere tulemast!
Maria-Pia Karppela
Taloudenhoitaja | Treasurer
Olen noheva 26-vuotias oikeustieteen ensimmäisen vuosikurssin
opiskelija, jolla on kuitenkin taskussa jo maisterin paperit ympäristötieteestä. Kotoisin olen vähän
sieltä ja täältä, opintoni olen tehnyt
Kuopiossa mutta luonteeltani olen sellainen kilpikonna
että koti kulkee mukana sinne minne minäkin. Järjestöjyräksikin voisi haukkua, sillä erilaista järjestökokemusta
on ehtinyt kertyä seitsemän vuotta. Taloudenhoitajan pesti
on uusi toimenkuvana minulle, mutta penninvenyttämistä
on tullut harjoitettua jos missä järjestöissä. Tänä vuonna
ELSA Rovaniemen taloudessa tehdään vahva ja vähän
ehkä kokeilullinen vuosi, katsotaan miten aiemmin tarttuneet opit taipuvat Lapin meininkeihin. Älkää järkyttykö
luonnontieteilijän kokeellisesta luonteesta – luotettavaan
tulokseen tarvitaan useita toistoja!
Jenni Ylönen
Seminars & Conferences -direktori |
Director for Seminars & Conferences
Olen 23-vuotias rempseä oikeustieteiden fuksi Itä-Suomesta, jonka
sydän haikailee usein kaukomaille.
Valmistuttuani kansainvälisen kaupan tradenomiksi minulla oli kaksi
vaihtoehtoa: oikis tai matkaoppaaksi Turkkiin. Saattaisinkin nyt olla lämpimässä näiden
pakkasten sijaan, ellen olisi päättänyt skipata työhaastattelua. Treenaan tällä hetkellä ensimmäiselle triathlonilleni,
joten kurinalaisuutta tästä naisesta löytyy. Kokemusta on
kertynyt monista eri järjestötehtävistä, mistä on varmasti
hyötyä pestin kannalta. I can’t wait, että pääsen auttamaan
ikimuistoisten reissujen järjestämisessä ELSAn S&C
–direktorina!
Noora Salo
Seminars & Conferences -vastaava
| Vice President for Seminars &
Conferences)
Olen 25-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija ja toimin Seminars
& Conferences -vastaavana. Ennen
Rovaniemelle muuttoa olen järjestänyt erilaisia tapahtumia niin opiskelijajärjestössä kuin töidenikin puolesta. S&C:nä odotan
erityisesti ulkomaille suuntautuvan opintomatkan järjestämistä sekä yhteistyötä Artiklan ja muiden alojen opiskelijajärjestöjen kanssa. Kerron mielelläni lisää Summer Law
Schooleista, delegaatiopaikoista ja muista ELSA:n tarjoamista mahdollisuuksista kansainvälistyä.
23
I P M
P aradigma
eli International Presidents’ Meeting
Azerbaidzan 2015
teksti ja kuva
”Paradigma on jonkun tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksytty oppirakennelma, ajattelutapa, suuntaus. Yleensä paradigma viittaa tieteellistä toimintaa ohjaaviin ajatuskulkuihin tai muihin tietoteoreettisiin näkökulmiin. Selkokielellä paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja
auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä. Paradigma tulee kreikan sanasta ”παράδειγμα”
(paradeigma), ”malliesimerkki”, ”esimerkki”, ”näyte”. wikipedia
Deniz Yildiz
teksti
Patrik Johansson
E
N
ever say never. Kaikista maailman kolkista en koskaan kuvitellut päätyväni
Azerbaidzaniin. IPM:mään osallistuvat yleensä vain kansalliset puheenjohtajat, ja siksi olin todella otettu, että sain Rovaniemen puheenjohtajana lähteä
mukaan. IPM:ssä puheenjohtajat keskustevat konferenssissa ELSA:n toiminnan kannalta tärkeistä kysymyksistä
koko euroopan laajuisesti. Viikon aikana huomasin kuinka
iso juttu ELSA on Euroopassa, koska opiskelijoilla ei ole
välttämättä muita paikallisia ainejärjestöjä. Parasta minusta koko matkassa oli tutustua eri maiden puheenjohtajiin
ja kuulla millaista heidän opiskelunsa on heidän kotimaassaan. Voin sanoa, että meillä Suomessa opiskelijoilla asiat
ovat todella hyvin: saamme opintotukea ja opiskelun edellytys ei ole se, että suvulla on lakitoimisto.
millainen maa on azerbaidzan? IPM järjestettiin Azerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa. Minusta huvittavinta
oli, että aamuisin Kaspianmerelle katsoessani näin horisontissa häämöttävän öljynporauslautan. Bakussa haisee
siis öljy ja raha. Baku on upea kaupunki korkeine rakennuksineen ja historiallisine maailman perintökohteineen.
Yhtenä vaikuttavimmista on mainittava Neitsyttorni.
24 DIGESTA 1| 2015
lämme maailmassa jossa ainoa pysyvä asia
on muutos. Siitä, kun istuin ensimmäistä kertaa yliopistomme kirjaston penkille, siihen että
kirjoitan tätä juttua dekaanin toimistossa, on
yliopistossamme ja tiedekunnassamme tapahtunut paljon
kaikenlaista. Ehkä suurin yksittäinen muutos, joka koskettaa nimenomaan oikeustieteellistä tiedekuntaa, on uusi
tutkintorakenne, johon 2014 aloittaneet ovat nyt päässeet
tutustumaan. Toinen konkreettinen
muutostekijä on Paradigma.
Bakun rannikolla liehuu paikallisten mukaan maailman
suurin lippu, mutta uskon silti että Jenkeillä on pakko olla
suurempi;) Keskusta oli niin loistelias, että silmiin saatui,
mutta välittömästi keskustan ulkopuolelle mentäessä alkoi
slummi. Rakennusmaata oli kaikkialla, sillä kesällä 2015
Bakussa järjestetään yleisurheilun EM-kilpailut.
- puhujia oli maan parlamentin edustajista aina isojen yritysten johtajiin. Lisäksi media
oli jatkuvasti läsnä kuvaamassa ja haastattelemassa televisioon tai lehtiin. Matkan suurin shokki oli, kun kävin normaalissa pikku kaupassa ja muropaketti maksoi 9 euroa.
Kulttuuri oli (jopa minulle) melko outo, ja koska ihmisille
hymyily oli epäkohteliasta, saimme kokoajan vihaisia katseita. Jouduimme välillä todella kuumottaviin tilanteisiin,
mutta onnekseni turkin ja azerin kielet ovat hyvin lähellä
toisistaan. Lomakohteena annan bakulle 2 tähteä: keskustassa on kallista ja julkinen liikenne ei toimi. Keskustan
alue on muutenkin jokseenkin sekava ja tähän vuodenaikaan sää on kylmä. Meressä uidessa tuli myös öljyiseksi –
siitä miinus. Mutta kaikesta huolimatta, suosittelen Bakua
lämpimästi luksuksen, kebabin, kaljan ja viinin ystäville! ■
ipm oli iso juttu paikallisille
Sen enempää selittämättä miten
tähän tehtävään olen päätynyt, aloitan siitä, että sain kesälle 2014 tehtäväksi suunnitella tiedekuntaamme
uudenlaisen opiskelijoista koostuvan organisaation, jonka päätarkoitus olisi tehdä erilaisia töitä tiedekunnalle. Sain vapaat kädet lähes
koko projektin suhteen ja ainoa raja
oli tiedekunnan budjetti.
Yllättävän monta asiaa tuli
suunnitella etukäteen ja ratkaista,
ennen kuin ryhmän konsepti ja muoto alkoivat saavuttaa
konkreettisen tason. Piti ottaa huomioon valittavien jäsenten määrä, miten jäsenet valittaisiin, minkälasia tehtäviä
suorittaisimme, mistä tehtävät saataisiin, mitä pitkän tähtäimen suunnitelmia ryhmällä olisi, miten ryhmä integroitaisiin osaksi tiede- ja opiskelijakuntaa yms. Syksyllä 2014
koulun alkaessa oli aika laittaa homma käyntiin ja katsoa
miten käy. Järjestimme avoimen haun tiedekunnassa ja positiivisena yllätyksenä saimmekin monta kymmentä hakemusta ryhmään. Näistä valitsin mielestäni parhaat hakijat
haastatteluihin, joiden pohjalta dekaani Karhu päätti ryhmän varsinaiset jäsenet.
Aloitimme työt kahdella erilaisella tehtävällä,
joista toisessa avasimme englanninkielisiä sopimusoikeudellisia ehtoja suomeksi ja kuvasimme niiden sisältöä,
päätarkoitusta ja oikeusvaikutuksia sopijaosapuolille. Samalla otimme osaa Karhun varallisuusoikeuden pooliin
ryhmätyöviikon avustajina. Nämä
ensimmäiset hommat oltiin mietitty
jo kesällä Paradigman hoidettaviksi,
sillä oli tärkeää saada ryhmä aktivoitua heti alusta pitäen. Tämän jälkeen
oli kuitenkin aika luottaa siihen, että
tiedekunnalta heruisi erilaisia tehtäviä, joissa voisimme osoittaa hyödyllisyytemme ja tehokkuutemme.
Olin junassa matkalla pienelle
lomalle kohti kotiseutuani Vihtiä
kun sain sähköpostia Karhulta. Paradigma oli otettu osaksi suorittamaan EU:n AIRBEAM-projektia,
jonka sisältönä oli arvioida miehittämättömien lennokkien ja satelliittien hyödyntämistä ja
käyttöä kriisitilanteiden aikana EU:ssa. Projekti tehtiin
osaksi isompaa kokonaisuutta johon osallistui useita niin
kansallisia kuin kansainvälisiäkin toimijoita. Tässä Paradigman kykyä todella mitattiin, sillä meillä oli viikko
aikaa saada aikaan todella laaja katsaus asiaan liittyvistä
oikeudellisista kysymyksistä vastauksista/ehdotuksista.
Sovin etänä avustajani kanssa tehtävän suorittamisen yksityiskohdista ja kirosin Murphyn lain mukaista päätöstäni
lähteä hiljaisella hetkellä käymään kotona. Koko ryhmä
25
valjastettiin suorittamaan tätä yhtä tehtävää hyvin intensiivisesti viikon ajaksi.
AIRBEAM saatiin tehtyä ja työn pohjalta syntyi
esittelykelpoinen paketti oikeudellista tietoa mm. ilmapallojen käytöstä puhelimien GPS-datan keräämiseen aina
miehittämättömien lennokkien lentämiseen EU-alueella.
Ryhmä toimi siis itsenäisesti vailla komentajaa, paineen
alla, lyhyellä varoitusajalla ja suoriutui vaativasta tehtävästä
esimerkillisellä tavalla. En voinut olla tyytyväisempi.
AIRBEAMin jälkeen saimme taas hengähtää hetken
kunnes aloimme saamaan tehtäviä tiedekunnalta monesta
eri suunnasta. Henkilökunta alkoi ymmärtää mistä Paradigmassa oli kyse ja monet alkoivat kysellä minulta, miten Paradigman voisi saada suorittamaan jotain tehtävää
ja minkälaisia tehtäviä voisimme hoitaa. Ajan ja suoritettujen tehtävien myötä alkoi käydä selväksi, että meitä voi
hyödyntää lähes minkälaisessa hommassa vain poislukien
kirjojen kopiointi tai toimistojen siivoaminen yms.
Olemme tähän mennessä kääntäneet suomenkielisiä
artikkeleita englanniksi, vetäneet pienryhmäharjoituksia,
korjailleet erilaisten tekstien lähdeviittauksia, tuottaneet
laajoja selvityksiä erilaisista aiheista kuten big data ja eri
alojen työehtosopimusten sisällöistä, toimineet verkkokurssien tuutoreina ja lisää tulee jatkuvasti. Erikoisemmista tehtävistä mainittakoon, että Kaamosluennoilla Paradigma toimi yhden oikeustapauksen laatijana ja väittelyn
tuomareina. Tämän lisäksi olemme keväällä mukana järjestämässä IPR2015-seminaaria Pyhätunturilla.
Kaikenkaikkiaan suoritettujen tehtävien port­
foliomme kasvaa jatkuvasti ja mitä enemmän saamme
tehtyä, sen paremmin työmme laatu tunnetaan. Meille on
kunnia-asia suoriutua jokaisesta meille annetusta tehtävästä tehokkaasti, huolella ja kaikki yksityiskohdat huomioon ottaen. Emme tyydy ”sinne päin” tehtyihin hommiin
vaan tähtäämme nimemme arvoisiin suorituksiin, jotka
kehittävät niin Paradigmaa organisaationa kuin jokaista
meistä yksilöinä.
Suosittelen Paradigmaan hakemista jokaiselle
meidän oikeustieteen opiskelijalle mikäli koette halua kehittyä opiskelijoina, työntekijöinä, juristeina ja ennenkaikkea ihmisinä. Kilpailu on kovaa, mutta se kertoo vain tiedekuntamme opiskelijoiden kovasta tasosta. Jokaisella on
yhtäläinen mahdollisuus päästä mukaan ryhmään, kunhan
ei lannistu ja jaksaa yrittää vaikkei tulisi heti ensimmäisellä
hakukerralla valituksi. ■
26 DIGESTA 1| 2015
Sitsiruokaarvostelu
Ka ntavierre
Pykälä-Codex sitsit 5.12.2014,
Pykälä, Helsinki
Uusi päätoimittaja otti minun yhteyttä
synkkänä tammikuun iltana. Hän
tarvitsisi olutjuttuja lehteen, muttei löydä
mistään kirjoittajaa joka taipuisi hänen
stalinistisen hirmuvaltansa alle. Sain
vapauden kirjoittaa hänen armollisesti
valitsemistaan oluista. En voinut olla
suostumatta, sillä hän tietää missä asun.
Alkuruoka
Jonkinnäköinen vihertävä keitto, kenties
pinaattia?
Keitto oli oikein maukasta, ja Sitsaaja sai sitä
melkein tupla-annoksen. Lämmintä se oli ainakin. Mukavaa vaihtelua tomaattikeittojen ja
krutonkihässäköiden jälkeen. ★★★★✩
teksti
Pääruoka
Uuniperunaa katkaraputäytteellä
Ykkösinhokki uuniperuna saapuu eteen. Ensivaikutelma: ”Ei kai taas tätä kuivaa jauhorosamundaa”. Ensipuraisun jälkeen tulenkin
toisiin aatoksiin. Pykälän keittiössähän on
loihdittu Sitsaajallekin maistuva uuniperuna!
Täyte on ensiluokkaista. Lopulta huomaan
kuitenkin imuroineeni lähinnä ne ja itse perunasta on yli puolet jäljellä. Avasin kaljan ja jäin
odottelemaan vessataukoa. ★★★✩✩
Jälkiruoka
Suklaakakkua (kai?)
Kahden tunnin sitsauksen jälkeen kokeneemmallekin sitsiniekalle voi sattua eteen tilanne,
että jälkiruoka ei jaksa kiinnostaa, ja vaikka
kiinnostaisikin, voi muisti pätkiä jo sen verran, ettei ole varma siitä, oliko se suklaista vai
hedelmäistä vai peräti kumpaakin. Lopputuloksena oli tällä kertaa se, että punssi ohitti
kiinnostavuudessan kakun, joten annetaan arvosana punssin perusteella: ★★★★★
Tällä palstalla Sitsaaja arvostelee satunnaisesti
valikoiden käymiensä sitsien tarjoilua, joskus kuvien kanssa, yleensä ilman.
Stadin Red Ale, 5,6%, ale, Suomi
Suomen pääkaupungiksikin kutsutusta kylästä tulevat
Stadin panimon tuotteet. Stadin Red Ale on punertavan
ruskea ale, joka jättää lasiin kaadettaessa pinnalle ilmavan
vaalean rusehtavan vaahdon. Vaahtokerros ei täysin katoa
missään vaiheessa, vaan ohut nukkamainen vaahto säilyy
pinnalla loppuun saakka. Tuoksultaan olut on erittäin raikas ja mukavan sitruksinen.
Suutuntuma on erittäin hapokas: olut lähes vaahtoaa
suussa. Maultaan Red Ale on makeahko, ja lopussa esiin
nousee hedelmäisyys ja humalan kirpeys. Varsinainen runko oikeastaan katoaa vaahtoutumisen tunteeseen. Stadin
Red Alea voisi kuvailla parhaiten sanalla jännä. Se on hieman erilainen kuin keskiverto red ale, muttei mikään moderni hullutteluolut. Suosittelen nauttimaan pimeän illan
piristyksenä.
Schöfferhofer Hefeweizen Naturtrüb, 5,0%,
vehnäolut, Saksa
Tämä saksalainen olut on tyypillinen vehnäolut, josta voi
nauttia niin vannoutunut vehnäoluiden ystävä kuin täysi
noviisikin. Schöfferhofer Hefeweizen Naturtrüb on samean keltainen suodattamaton vehnäolut, joka muodostaa
kiinteähkön valkoisen vaahdon pinnalleen. Sen makean
hedelmäinen tuoksu kutsuu juojansa tarttumaan ronskisti
tuoppiin ja siemaisemaan reilun kulauksen.
Eemeli Haataja
Olut on raikas ja hieman täyteläisempi kuin keskiverto vehnäolut. Aluksi maussa on iloista kirpeyttä, joka
muuttuu hedelmäiseksi rungoksi lopulta pyöristyen selkeän banaaniseen jälkimakuun. Schöfferhofer Hefeweizen
Naturtrüb on täydellinen kevättalven aurinkoisen laskettelureissun juoma. Ominaista sille on vaikeus tyytyä vain
yhteen, joten suosittelen lämpimästi useampaa pulloa reissulle matkaan.
Stadin Imperial Porter, 9,5%, imperial porter, Suomi
“Sehän näyttää salmarilta, heh heh” kuului päätoimittajan
sivistynyt arvio. Stadin Imperial Porter on Alkosta saatavia
kauden suomalaisia käsityöläisoluita, joten odotukset ovat
korkealla. Stadin Imperial Porter on läpinäkymättömän
musta lähes vaahtoamaton olut, joka tuoksuu lämpimän
lakritsaiselta.
Olut on täyteläinen ja lakritsainen, mutta myös tasainen ja kermainen. Jälkimaku on hillitty, eikä suuhun jää
pyörimään kitkerät humalat. Jotenkin yllätyin kokonaisuudesta, sillä yleensä juuri imperiaaleissa on enemmän
kitkeryyttä ja vivahteikkuutta lopussa. Stadin Imperial
Porter kuitenkin toimii erinomaisesti ja jättää hymyn kasvoille. Se on hitaasti nautittava olut, jonka maku paranee
jokaisella siemauksella. Tästä oluesta tulee hyvä mieli.
27
Law school teaches you theory.
Now see it in action.
We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us,
‘maybe is not an answer’. Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful,
focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.
Legal wisdom. Practical advice.
28 DIGESTA 1| 2015