Metsänhoitoyhdistys mukana sähkökatkojen vähentämisessä s. 20

Transcription

METSÄ
P Ä
I
J
Ä
N
N
E
PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ASIAKASLEHTI
NO* 1 / 27.3.2015
Metsänhoitoyhdistys mukana
sähkökatkojen vähentämisessä s. 20
2
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Puheenjohtajan palsta
Nousevan auringon ala
Suomessa keskustellaan uusista tuottavassa kunnossa. Nyt raivattavasta Jäsenmaksulle varmasti
metsäteollisuusinvestoinneista kii- taimikosta on pian mahdollisuus korjata vastinetta
biotuotetehtaan tarpeisiin. Kun
vaammin kuin kukaan olisi vielä pari puuta
metsät hoidetaan oikein, ei puuta tarvitse
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen uuvuotta sitten uskaltanut ennustaa. ulkomailta tuoda, Hatakka sanoo.
distunut jäsenyys on otettu metsäomistajien
Kaiken keskeltä metsä on jälleen
keskuudessa tyytyväisinä vastaan.
- Pyrimme tarjoamaan niin hyvät palvelut,
nousemassa yhdeksi talouden tär- Puu yhdessä
että metsänomistajat haluavat olla jäsekeimmistä vetureista.
liikkeelle
niämme. 70 euron jäsenmaksu on kaikille
- Metsä Groupin suunnitelmat Äänekosken biotuotehtaan rakentamiseksi etenevät ilmeisen hyvin. Myös Stora
Enson sekä UPM:n investoinnit lisäävät
puun käyttöä alueellamme, Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Markku Hatakka toteaa.
Puheet metsäteollisuudesta ja -taloudesta auringonlaskun alana on syytä
unohtaa pysyvästi.
- Julkisuudessa on väläytelty uusien
sellutehtaiden rakentamista myös Kuopioon ja Kemijärvelle. Kaavailut osoittavat,
että kotimaisen metsän mahdollisuuksiin
luotetaan laajasti.
Investoinnit luovat myös metsänomistajan mielessä uskoa siihen, että pottiputken ja raivaussahan kahvoissa valutetut hikipisarat tai metsätieinvestoinnit
eivät mene hukkaan.
- Metsänomistajina meidän on vastattava huutoon ja pidettävä metsät
Metsäalan muuttuessa Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen rooli metsänomistajan edunvalvojana korostuu monessa mielessä. Esimerkiksi uusi metsälaki
yhdessä kasvavan puun kysynnän kanssa
lisää neuvonnan tarvetta.
- Puukaupassa olemme ainoa toimija,
joka ajaa aidosti metsänomistajan etua ja
tarjoaa ajantasaisen tiedon eri mahdollisuuksista. Metsän arvokasvua ei kannata
koskaan hukata, vaikka metsälaki muuta
mahdollistaisikin, Hatakka muistuttaa.
Jotta teollisuuden tarvitsema puu saadaan markkinoille, on kaikkien metsäalan
toimijoiden hinattava tukkilauttaa samaan suuntaan.
- Yhteinen tehtävämme on varmistaa, että puuta riittää ja se myös saadaan liikkeelle. Tasainen puukauppa lisää
toimeliaisuutta ja luo vaurautta koko
maakuntaan. Meiltä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä löytyvät kaikki tässä
ketjussa tarvittavat palvelut.
- Kun on ensimmäisen metsähehtaarin istuttanut ja heinännyt, niin käsitykset voivat
muuttua. Jokaisen metsänomistajan kannattaa tentata ehdokkaita ja muodostaa asioista oma näkemyksensä. Vain vaaliuurnilla
tuleviin linjauksiin on mahdollista vaikuttaa,
puheenjohtaja kannustaa.
tasapuolinen ja rahalle saa varmasti vastinetta esimerkiksi neuvonta- tai puukauppapalveluitamme hyödyntämällä, puheenjohtaja
vakuuttaa.
Positiivinen palaute kannustaa niin toimikuin luottamushenkilöitä tekemään työnsä
entistä paremmin.
- Eräs metsänomistaja totesi toimistollamme asioidessaan, että ei tästä mitään
tulisi, jos ei olisi metsänhoitoyhdistyksen
ammattilaisia olemassa. Mielestäni aika osuvasti sanottu, Hatakka toteaa.
Eduskuntavaaleissa vaikuttamisen paikka
Kevään eduskuntavaalien lähestyessä keskustelu metsänomistamiseen liittyvistä teemoista käy tavallista kovemmilla kierroksilla.
Esimerkiksi energiapuuasiat, metsätilojen
sukupolvenvaihdokset sekä metsämaan kiinteistövero ovat nousemassa merkittäviksi
vaaliteemoiksi. Hatakka toteaa, että etelän
lasipalatsien ikkunoista metsäraha näyttää
joskus ilmeisen helpolle.
Markku Hatakka
puheenjoihtaja
PUUTTUUKO TEKIJÄ?
MEILTÄ SAAT TARVITTAESSA
RIUSKAN RAIVAAJAN TAIMIKOLLESI
Metsävarallisuuden asiantuntija
Hoiditpa taimikoitasi itse tai laitatat ne kuntoon pätevillä
ammattilaisillamme, niin olemme aina paunasi neuvoen ja hoitaen
tarvittaessa koko paketin. Sinun tarvitsee vain seurata tyytyväisenä
omaisuuden arvon kasvamista.
Os
u
u
s
p
a
n
k
k
io
nm
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
na
s
i
a
n
tu
n
ti
ja-s
i
tä m
i
e
l
tä o
v
a
tm
e
ts
än
o
m
i
s
ta
ja
t
k
a
u
ttaSu
o
m
e
n
.A
rv
o
k
a
sm
e
ts
äs
io
no
m
a
i
s
u
u
tta
,jo
tak
a
n
n
a
tta
ah
o
i
ta
ah
y
v
i
n
.M
e
ts
ää
v
o
ip
i
tää m
y
ö
ss
i
jo
i
tu
s
k
o
h
te
e
n
a
.M
e
ts
äv
a
r
a
l
l
i
s
u
u
d
e
nte
h
o
k
k
a
a
l
l
ak
äy
tö
l
l
äl
i
s
äät
s
i
jo
i
tu
k
s
e
s
itu
o
tto
as
u
u
n
n
i
te
l
l
u
s
ti
.M
e
i
l
l
äo
na
s
i
a
n
tu
n
te
m
u
ss
e
k
äl
a
a
ja
s
i
jo
i
tu
s
tu
o
tte
i
d
e
nv
a
l
i
k
o
i
m
ap
u
u
k
a
u
p
p
a
r
a
h
a
l
l
e
.
K
y
s
yl
i
s
ää o
m
a
s
taOs
u
u
s
p
a
n
k
i
s
ta
s
ita
ik
a
ts
ol
i
s
äti
e
to
jao
s
o
i
tte
e
s
tao
p
.
ﬁ/
m
e
ts
a
.
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:
www.paijannemhy.fi/metsanhoitopalvelut
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.
www.paijannemhy.fi
3
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Metsänh
oit
metsäver omaksu poistui,
til
otuksessa
vähennys alle tuli
70 €:n jä
k
senmaksu elpoinen
.
Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä
et jää metsäsi kanssa
koskaan yksin
Meitä metsänomistajia on moneen lähtöön: yksi tekee kaikki metsänhoitotyöt itse, toinen käyttää metsäänsä virkistyskäyttöön ja kolmas nauttii vain tuotoista. Jokaisen tarpeet ovat erilaiset.
Oli tilanteesi mikä tahansa, meiltä saat aina tarvitsemasi neuvot ja palvelut. Avullamme metsäsi voi hyvin – kasvaa ja
tuottaa kuten pitääkin. Hyödyntämällä jäsenetusi tiedät aina mitä metsällesi kuuluu ja mitä pitää tehdä seuraavaksi.
YHDISTYSTEN PANOS NÄKYY PUUKAUPPARINTAMALLA
Metsänhoitoyhdistysten asemasta ja etenkin paikasta puukaupparintamalla on käyty kautta aikain keskustelua. Tämä
voidaan nähdä osoituksena siitä, että metsänhoitoyhdistys koetaan keskeiseksi ja varteenotettavaksi toimijaksi metsätalouden edistämisessä ja metsänomistajien edunvalvonnassa.
Metsänhoitoyhdistysten merkitys puun markkinoille tuojana on viime vuosina vain vahvistunut ja kilpailuttamisen avulla
on pystytty pitämään yllä myös hyvää hintatasoa.
JÄSENETUSI – Viisi syytä miksi meidän kannattaa pysyä kimpassa
1. Vastaus metsäkysymyksiin puhelinsoiton päässä
Oma asiantunteva metsäneuvojasi on aina puhelinsoiton päässä. Hän lähtee myös kanssasi metsään kartoittamaan metsätilasi voinnin ja sen tulevat hoitotarpeet sekä vastaa kysymyksiisi paikan päällä. Tilakäynti on maksuton.
2. Helppoa puukauppaa
Laadimme Sinulle maksuttoman puunmyyntisuunnitelman, jonka pohjalta voit tarvittaessa antaa koko puukaupan meidän
hoidettavaksi.
3. Opi tuntemaan metsäsi paremmin
Jäsenillemme pääsääntöisesti maksuttomissa tapahtumissa ja koulutuksissa opit lisää metsänhoidosta ja tapaat henkilökuntaamme sekä muita metsänomistajia.
4. Tiedät mitä metsäalalla tapahtuu
Saat kolme kertaa vuodessa kotiin kannettuna MetsäPäijänne -lehden, jossa kerromme metsäalan tuoreimmat uutiset.
Lähetämme halutessasi myös sähköisen uutiskirjeen sähköpostiisi.
5. Puusi kelpaa kansainvälisille markkinoille
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi on aina PEFC-metsäsertifioitu. Sertifikaatti on edellytys kansainväliseen
puukauppaan, sertifioimatonta puuta on vaikeampi saada kaupaksi
TIESITKÖ ETTÄ: Metsänhoitoyhdistys on ainoa metsäalan toimija, joka on rehdisti metsänomistajan puolella.
Tehtävämme on auttaa Sinua ja pitää puoliasi metsätalouden pyörityksessä. Yhdistyksen ylin päättävä elin,
valtuusto valitaan vaaleilla, joissa saavat äänestää ja asettua ehdolle kaikki yhdistykseen kuuluvat metsänomistajat,
myös Sinä.
Sinun ja metsäsi puolella vuosikymmenten kokemuksella
4
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Toiminnanjohtajan palsta
Korjuukausi jäämässä lyhyeksi
Tuomo Kauppinen
Kunnon metsäautotie
arvossaan
Kulunut talvi oli kokonaisuudessaan
melko leuto. Keski-Suomessa päästiin
nauttimaan hiihtokeleistä tammikuussa, tosin äärimmäiset pakkassäät jäivät
tulematta. Lunta oli vanhan ajan normaalimäärä, mikä tarkoittaa että maa ei
ehtinyt routaantua kovinkaan hyvin.
Helmikuun loppupuolella ilma lämpeni,
päivälämpötilat alkoivat kampeutua plussan puolelle. Sama jatkui maaliskuussa,
yöpakkasia ei juuri enää ole nähty. Tällä
menolla puun korjuukausi jää toivottua
lyhyemmäksi.
Taas kerran on todettava että ilmoille
emme mitään voi. Mutta tämäkin talvi
korostaa metsäautoteihin panostamisen
tärkeyttä. Kunnon tie on todella pitkän
tähtäyksen investointi jonka takaisinmaksuaika on silti erittäin lyhyt jos tien
avulla talvileimikko muuttuu kelirikko- tai
kesäleimikoksi. Eikä hyöty tähän lopu,
helppo kulku palstalle nopeuttaa kaikkia
viljely- ja muitakin metsänhoitotöitä.
Puuta on korjattu normaaliin reippaaseen tahtiin, mutta uusille talvileimikoille
ei ole riittänyt kysyntää edellisvuoden
malliin. Tähän vaikutti osaltaan myös sahojen vuodenvaihteen tienoille osunut
tarve rajoittaa tuotantoaan. Tämän sivun
hintakatsauksesta käy ilmi että helmikuun keskihinnat puutavaralajeittain ja
hakkuutavoittain eivät poikkea merkittävästi lehtemme edellisessä numerossa
kerrotuista viime marraskuun hinnoista.
Sen sijaan hintahaitari on kaventunut.
Kokonaisuudessaan Suomen metsäteollisuus pyörii tällä hetkellä täydellä
teholla. Hiukan heikentyneet euron dollari- ja puntakurssit auttavat, joskin vielä
enemmän heikentynyt Ruotsin kruunu
tuottaa sahamiehille edelleen päänvaivaa.
Kemeratukikelpoisiin energiapuuhakkuisiin on keväällä tulossa tauko ennen uuden lain hyväksyntää. Energiapuukasan äärellä Esko Puttonen,
Leevi Airaksinen ja Päijänteen Mhy:n hankintavastaava Juhani Leinonen.
Koko vuoden ennuste lopputuotemarkkinoilla on hyvä, mitään merkittäviä uhkakuvia ei ole näköpiirissä.
huhtikuun puolimaissa ja toivottavasti
pääsevät taas alkamaan heinäkuussa. Aikataulun toteutuminen on EU:n käsissä.
Pitkä kevät
ilman Kemeraa
Oman lisämausteensa tilanteeseen
tuo keskustelu energiapuun järeydestä.
Metsäteollisuus on esittänyt huolensa
puun riittävyydestä teollisuuden raakaaineeksi, etenkin suunniteltuja uusia selluhankkeita silmälläpitäen. Teollisuus on
ehdottanut rinnankorkeudeltaan yli 16
cm paksun puun rajaamista energiatukien
ulkopuolelle. Eduskunta päätti hyväksyä hallituksen esityksen jonka mukaan
järeälle energiapuulle maksetaan 60 %
pienpuun tuesta. No, oppositio on jo
vaatinut että seuraavan hallituksen pitää
kumota koko laki. Aika näyttää, uusi laki
asetuksineen astuu voimaan siirtymäkauden jälkeen, aikaisintaan vuonna 2018.
Kevät tuntuu pitkältä meidän kaikkien mielestä jotka odotamme uuden
Kemera-lain voimaan tuloa. Kemera-lain
eli kestävän metsätalouden rahoituslain
on tarkoitus edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien
hoitoa ja käyttöä. Tällä tietoa Kemera-tukiin oikeuttavat hakkuut ja muut
hoitotoimenpiteet käytännössä loppuvat
keskihinta maksimi
minimi
Harvennushakkuu
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
mäntytukki
kuusitukki
koivutukki
15,63
15,84
13,80
52,23
46,02
33,98
17,50
17,50
16,00
57,00
50,00
38,00
12,00
13,00
13,00
43,00
44,00
32,00
Uudistushakkuu
mäntykuitu
kuusikuitu
koivukuitu
mäntytukki
kuusitukki
koivutukki
18,94
18,66
18,28
56,95
55,63
43,99
22,00
20,00
20,00
58,00
57,00
48,00
16,00
17,00
16,00
54,50
54,00
40,00
Puukaupan hintaseuranta 1.2.-28.2.2015. Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat
ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia.
sinta ovat metsän viljelytyöt. Taimia ehtii
vielä tiukan paikan tullen tilata, puulajista
riippuen. Tarvittaessa kokeneet metsuriyrittäjämme hoitavat ammattitaidolla
taimet maahan asti.
Pyrimme kehittämään palvelutarjontaamme jatkuvasti, mutta varovaisin askelin. Kesän aikana järjestämme muutamia asiakastilaisuuksia eri puolilla maakuntaa. Näistä tapahtumista löytyy lisätietoa sivulta 23. Toivottavasti tapaamme
niiden yhteydessä. Neuvojamme ja muut
asiantuntijamme ovat luonnollisesti käytettävissänne aina kun tarvitaan.
Kaikesta huolimatta, taimikonhoito
ratkaisee metsän tuoton, kuten professori Kari Mielikäinen toisaalla tässä lehdessä
kirjoittaa. Tavoitteena kannattaa aina pitää hyvälaatuisen tukin kasvatus, vaikka
työn hedelmistä pääsevätkin nauttimaan
vasta tulevat sukupolvet. Vaikka keskikesä
onkin vesomisen kannalta ehdottomasti parasta aikaa lehtipuiden poistoon,
tärkeämpää on että työ yleensä tulee
tehdyksi, oli vuodenaika mikä tahansa.
Toukokuun todennäköisesti viileämmät
päivät kannattaa hyödyntää raivaussahan
kahvoissa jollei muita kiireitä ole.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
palvelee
Metsänhoitoyhdistyslaki muuttui vuoden alussa. Muutoksella ei ole metsänomistajan kannalta mitään vaikutusta
käytännön toimintaamme. Sama tuttu
joukkue on jäsentemme palveluksessa
kuin aiemminkin. Juuri nyt ajankohtai-
Aurinkoista kevättä!
Harri Kivirinta
toiminnanjohtaja
www.paijannemhy.fi
5
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Vilahdus tulevaisuudesta
Krista Kimmo
Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat
verot. Kansainvälisesti tunnustetun
koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö.
Suomeen sopiva
Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi Alakosken kehittämä
tuote. Koulutyössä Alakoski huomasi,
miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät
elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse
osallistumalla lapset oppisivat parhaiten.
Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta
ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen
sopivaksi.
Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi
hulluna, mutta niin vain ensimmäinen
Yrityskylä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii
jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 kuudes-
Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista.
luokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta
vierailee niissä. Opettajien ja oppilaiden
antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä.
Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen
tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta tulee
muiden muassa kumppanuusyrityksiltä
sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käyvät koululaisille
tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa.
Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin
maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation joukkoon World Innovation
Summit for Education -kilpailussa.
josta selviää, onko toiminta voitollista vai
tappiollista.
Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta.
”Olen oppinut ainakin laskujen maksua.
Niitä on tullut paljon.”
Hanna Lehto-Isokoski
metsänhoitoyhdistys
Voittoa vai tappiota?
Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on puoleen päivään
mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman,
Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden,
Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien
ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä
puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla.
Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia
pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta.
Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa
samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen
summan kaksinkertaisena.
Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän
metsänhoitoyhdistyksessä.
Hanna Lehto-Isokoski
Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu
metsänhoitoyhdistyksen toimistoon.
Tukkipuuta pitäisi saada.
”Montako laitetaan?” kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera.
”Yksi riittää”, asiakas ilmoittaa.
Puulajista ei puhuta mitään, mutta se
ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että
ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen alaasteen kuudesluokkalaisia, jotka opettelevat ensimmäistä kertaa työelämän tapoja.
Paikka on Helsingin Tekniikan museoon
rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa
toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla.
Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa,
mitä työ on ja mitä ovat palkka, voitto
ja verot.
Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme
mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu
kättelyt ja katsekontaktit. Nyt koululaiset
soveltavat oppimaansa – näkevät vilahduksen aikuisten elämästä.
Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää
metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat ja mitä ne tuottavat.
Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin
avulla.
6
nro 1 / 27.3.2015
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Pitkäjänteinen työ metsien hyväksi tuottaa tulosta
Korpilahtelainen Jarmo Pietilä panostaa tällä hetkellä erityisesti nuorten kasvatusmetsien hoitoon, sillä hän haluaa, että seuraava sukupolvi saa metsät haltuunsa puustoisina ja tuottavassa kunnossa. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun korjaama ensiharvennuspuu menee Keljonlahden voimalaitokselle energiakäyttöön.
Korpilahtelainen metsätalousyrittäjä
Jarmo Pietilä uskoo metsätalouden
kannattavuuteen, vaikka tilien väli on
pitkä. Metsänhoitoyhdistyksen hän
näkee välttämättömänä vastavoimana puumarkkinoilla.
Rimminmäen päältä 220 metrin korkeudelta Jyväskylän Korpilahdella avautuu
aurinkoisena talviaamuna huikeat maisemat. Etelästä pilkottavat Jämsän tehtaiden piiput, kaakossa taivaanrantaa halkoo
kuusi tuulivoimalaa. Katseen siirtyessä
Päijänteen rantoja pitkin pohjoiseen siintää maisemassa Keljonlahden ja Rauhanlahden voimalaitosten savut.
- Kyllä tällä alueella pitäisi puulle kysyntää riittää, etenkin jos Äänekosken
biotuotetehdas rakennetaan, toteaa metsänomistaja ja koneyrittäjä Jarmo Pietilä
aurinkolasiensa takaa.
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen
valtuustossa vaikuttava Pietilä on panostanut metsätalouteen nuoresta lähtien.
Hän isännöi Ala-Painaan kotitilaansa,
jonka metsäpinta-ala on kasvanut vuo-
Kaivinkoneen työllistämiseksi myös talvikaudella on Jarmo Pietilä varustanut koneensa
MenSen raivauspäällä. 2 – 3 metristen taimikoiden hoito onnistuu hangen päältä.
sien varrella sadasta lähes neljäänsataan
hehtaariin. Yhtenä innoittajanaan mies
mainitsee alueella metsäneuvojana toimineen Tauno Pynnösen.
- Hän oli palavasieluinen metsäammattilainen, jolla oli vahva ammattietiikka.
Ensimmäisen tilansa Pietilä hankki jo
16-vuotiaana.
- Olen ostanut metsätiloja vain kun
niitä on tarjottu myyntiin. Äidille en ole
tänä päivänäkään kaikista hankinnoista
kertonut. Hän ei varmaan olisi riski-investointejani hyväksynyt, 51-vuotias Pietilä
naurahtaa.
Tiet, taimikot ja ojat
kuntoon
Pietilä on aina laittanut ostamansa metsät mahdollisimman nopeasti tuottavaan
kuntoon.
- Ojat, taimikot ja tiet olen kunnostanut ensimmäisenä. Se vaatii investointeja ja
paljon työtä, mutta vain näin voi varmistaa
metsän kasvuedellytykset. Metsä ei anna
mitään ilmaiseksi.
Miehen oma kaivinkonekalusto on mahdollistanut joustavan työskentelyn, eivätkä
konstit metsänparannustöissä ole loppuneet.
Päijänteen Mhy:n korjuupalvelu korjasi Pietilän metsässä viime kesänä ja kuluneena talvena
80 hehtaarin harvennusleimikon. Jarmo Pietilä (oik.) vaihtoi kuulumiset Jokilaakson Forest
Masterin hakkuukoneenkuljettaja Mika Leppäsen kanssa.
www.paijannemhy.fi
7
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
hoidettuihin taimikoihin.
- Tuottoa tulee vain arvopuun kasvatuksesta. Ihmettelen, mikseivät kaikki metsänomistajat tee töitä kerralla kunnolla, kun
tietoa ja ammattiapua on saatavilla. Leväperäisyys tulee kalliiksi ja riskit kasvavat.
Pietilän metsissä aktiiviset hoitotoimet
ovat tuottaneet tulosta. Tuoreimman
metsäsuunnitelman mukaan puuston
kasvu on keskimäärin 8,4 kuutiota hehtaarille, eli uutta puuta syntyy vuodessa
noin 3 000 kuutiota. Kova kasvu ei tosin
tarkoita, että metsästä voisi aina irrottaa
rahaa.
- Metsätaloudessa tilien väli on todella
pitkä, joten usko omaan tekemiseen pitää
olla luja, mies muistuttaa.
Tila tuottavana
tyttärille
Jarmo Pietilä vaikuttaa myös Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa. ”Mhy
on ainoa talo, joka pitää metsänomistajan
puolta. Minä yritän osaltani tuoda mukaan
koneyrittäjän näkökulmaa.
- Yhdellä tilalla ammuimme ojat syvemmiksi, kun pohjalta tuli kallio vastaan, räjäyttäjän paperit omistava Pietilä kertoo.
Maanmuokkausyrittäjänä mies korostaa
laadukkaan ja nopean uudistamisketjun
tärkeyttä, sillä aikaa ei ole hukattavaksi.
Miehen omia ripeästi varttuvia taimikoita
kierrellessä hänen sanoja on helppo uskoa.
Ammattilaista harmittaa, että maakunnan metsissä törmää edelleen huonosti
Tällä hetkellä Pietilän tärkeimpänä tavoitteena on saada nuoret kasvatusmetsät
kuntoon.
- Ensiharvennuksia ja harvennuksia pitäisi tehdä kovaa kyytiä, jotta puut saavat
kasvutilaa. Haluan, että seuraava sukupolvi saa omistukseensa hoidetut metsätilat,
joista on saatavissa myös tuloja.
Pietilällä on kolme tytärtä, joista vanhin
työskentelee metsäalalla ja ollut paljon
mukana käytännön töissä.
- On hienoa, jos tytöiltä löytyy intoa
jatkaa työtä metsien parissa, ja hekin
näkevät työnsä jäljet.
Viime kesänä ja kuluneena talvena Pietilän metsissä korjattiin noin 80 hehtaarin
laajuinen harvennusleimikko Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun
toimesta.
- Metsäyhtiöiden kiinnostus leimikkoon
Jarmo Pietilä korostaa tehokkaan ja laadukkaan uudistamisketjun merkitystä metsätalouden
kannattavuudelle. Pari vuotta sitten raivauspäällä varustetulla kaivurilla hoidettu taimikko
varttuu rehevällä rinnemaalla vauhdikkaasti.
oli laimeaa, mutta onneksi asiaan löytyi
ratkaisu Metsänhoitoyhdistyksen kautta.
Ensiharvennuksista ei ennakkoraivauskulujen jälkeen paljoa käteen jää, mutta toimenpide on välttämätön metsän tuoton
ylläpitämiseksi. Alkutuottajan saama työpalkka eli puun kantohinta on liian pieni.
Metsänhoitoyhdistys pitää
metsänomistajan puolta
Pietilä muistuttaa mielellään metsänhoitoyhdistyksen tärkeästä tehtävästä metsänomistajien edunvalvojana.
- Fakta on, että metsänhoitoyhdistys on
ainoa taho, joka pitää aidosti metsänomistajan puolta riippumatta siitä, onko hänellä
Elinvoima
Terveys
Hyvä kasvu
myytävää puuta. Ilman yhdistystä olisimme
täysin metsämaksua janoavan teollisuuden
armoilla. Metsätalousyrittäjä hoitaa metsiään ja myy puuta joka tapauksessa tasaisesti.
Uudet maksut vain veisivät motivaation,
hän uskoo.
Vaikka metsätalousyrittäjän ura Korpilahden rehevillä ja kivisillä mailla on ollut
työntäyteinen, ei Pietilä kadu hetkeäkään
valintaansa.
- Kelloa ei parane vilkuilla kun metsään
lähtee, mutta koen metsätalousyrittäjän
työn ainutkertaisena mahdollisuutena. Tulee
todella hyvä olo, kun näkee oman ja muiden
metsäammattilaisten vaikutukset metsän
kehitykseen. Hoidettu ja hyvin kasvava metsä on luontoa kauneimmillaan.
Teksti ja kuvat: Sami Karppinen
Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.
• hyvälaatuinen siemenaines
• nykyaikainen kasvatustekniikka
• huolellinen ja osaava hoito
Laajasta valikoimastamme löydät oikeat
taimet eri istutuskohteisiin.
Uutta tehoa tuhotorjuntaan
antaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen
Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin
torjuntaan.
Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt.
Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain
Taimitapiolta.
www.taimitapio.fi
8
nro 1 / 27.3.2015
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Yhteismetsän ovet avoinna kaikille
Pohjolan perhe on todennut yhteismetsän toimivaksi tavaksi omistaa
metsää. Nyt Rangunkorven yhteismetsä haluaa laajentua ja hakee uusia
kumppaneita.
Hankasalmella ja lähiseudulla metsää omistava Pohjolan perhe mietti viisi vuotta sitten,
mikä olisi helpoin tapa hallinnoida ja hoitaa
metsäomaisuutta.
- Totesimme, että yhteismetsä on tarjolla
olevista vaihtoehdoista paras omistusmuoto,
Markku Pohjola sanoo.
Ennen yhteismetsän perustamista Pohjola
ja hänen kolme poikaansa omistivat yhtymänä
useita metsätiloja. Yhteismetsän perustamisen
jälkeen tehtyjen lisähankintojen myötä metsien yhteispinta-ala on nyt liki 500 hehtaaria.
- Verotukselliset seikat sekä se, että osuuksia on helppo siirtää osakkaiden välillä tai
myydä, puolsivat yhteismetsän perustamista. Esimerkiksi osakeyhtiönä emme pystyisi
hyödyntämään metsävähennystä tai saamaan
kemera-tukia, Pohjola vertaa.
Yhteismetsän puunmyyntitulojen pääomavero on kaksi prosenttiyksikköä matalampi
kuin muissa metsänomistusmuodoissa.
- Yhteismetsään ajatellaan liittyvän paljon
byrokratiaa ja paperisotaa, mutta olemme
huomanneet, että se ei pidä paikkaansa, Pohjola vakuuttaa.
Tavoitteena laajentua
Hyvien kokemusten myötä Pohjolat ovat
kiinnostuneita laajentamaan yhteismetsäänsä
ottamalla mukaan uusia osakkaita. Esimerkiksi
Pohjanmaalla on perustettu viime vuosina
yhteismetsiä, joissa mukana on ollut myös
kuntia.
- Keskustelimme mahdollisuuksista Hankasalmen kunnan ja seurakunnan kanssa, mutta
ainakaan tässä vaiheessa siellä ei ollut laajempaa innostusta asiaan, Mikko Pohjola kertoo.
Pohjolat arvioivat, että pinta-alaltaan noin
kahden tuhannen hehtaarin yhteismetsä tarjoaisi jo suurtuotannon etuja osakkailleen.
- Tämän suuruusluokan tulisi olla laajentumisen tavoitteena, jolloin sekä osakkaat
että puuta jalostava teollisuus hyötyisivät.
Yhteismetsä tekee puukauppaa tasaisesti ja
myy suurempia leimikoita. Myös metsänhoitotöistä muodostuisi suurempia urakoita,
jolloin ne saadaan edullisemmin, Pohjolat
perustelevat.
Tämän vuoksi Rangunkorven ovet ovat
avoinna kaikille metsänomistajille, jotka ovat
kiinnostuneita yhteismetsästä.
- Noin sadan kilometrin säteellä Hankasalmesta etsimme uusia kumppaneita. Yhteismetsään liittymällä myös taimikkovaltaisesta tilasta, jossa ei juuri sillä hetkellä ole
hakkuumahdollisuuksia, on mahdollista saada
tuottoa.
Pohjolat haluavat, että metsäomaisuus on
helposti käsin kosketeltavissa, vaikka se olisi
mukana yhteismetsässä.
- Meille on tärkeää, että pääsemme itsekin
toisinaan konkreettisesti metsätöihin. Tämän
mahdollisuuden haluamme tarjota myös uusille osakkaille.
Mikko (vas.) ja Markku Pohjola toivottavat yhteismetsästä kiinnostuneet metsänomistajat
tervetulleiksi Rangunkorven yhteismetsään. Pohjoloiden tavoitteena on kasvattaa yhteismetsän pinta-alaa nykyisestä viidestäsadasta noin kahteen tuhanteen hehtaariin.
Yhteistyötä Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen kanssa
Pohjolat luottavat siihen, että metsänomistamisen tulevaisuus on Suomessa valoisa.
- Tällä seudulla on paljon sekä yksityisiä
sahoja että kuitupuuta jalostavaa teollisuutta. Uudet investoinnit luovat uskoa siihen,
että puulle on kysyntää myös jatkossa. Alueen metsäpohjat ovat ravinteikkaita, joten
hyvällä hoidolla metsästä saa järkevän taloudellisen tuloksen, Mikko Pohjola uskoo.
Aktiivinen ja ammattimainen ote metsätalouteen tuo piristystä myös paikallis- ja
aluetalouteen.
Yhteismetsän muodostamisesta
Yhteismetsä muodostetaan kiinteistötoimituksessa, jonka perustana on
osakkaiden laatima kirjallinen yhteismetsän perustamissopimus.
Kiinteistöteknisesti yhteismetsä on
kiinteistöjen yhteinen alue vastaavasti
kuin muutkin yhteiset maa- ja vesialueet. Kiinteistöjen yhteiseen alueeseen
ei siten ole kenelläkään henkilökohtaista
osuutta vaan osuudet ovat joko ”tavallisten” alueellisten kiinteistöjen osuuksia
TAI alueettomien kiinteistöjen osuuksia.
Ammattikielessä alueettomia kiinteistöjä
nimitetään haamukiinteistöiksi. Tällaisella
kiinteistörekisteriin merkityllä haamukiinteistöllä voi olla yhteisalueosuuksien lisäksi
myös rasiteoikeuksia. Periaatteessa ainoa
poikkeus ”tavalliseen” kiinteistöön on se,
että haamukiinteistön pinta-ala on 0 m².
Erityisesti uusien yhteismetsien osakaskiinteistöistä merkittävä osa on haamukiinteistöjä.
Yhteismetsän muodostamiseen
tarjolla vaihtoehtoja
Yhteismetsän muodostamista ja toimintaa
säätelevät kiinteistönmuodostamislain luku
10 ja erillinen yhteismetsälaki. Kaiken perusta on kiinteistöjen omistajien kirjallinen
yhteismetsän perustamissopimus. Sopimuksessa sovitaan yhteismetsäksi muodostettavat alueet ja osakaskiinteistöjen osuusluvut
tai peruste niiden määräämiseksi. Juridisesti yhteismetsän muodostaminen tapahtuu
MML:n toimitusinsinöörin johtamassa kiinteistötoimituksessa. Uusien yhteismetsien
muodostamistoimituksissa on ollut havaittavissa kaksi päätyyppiä:
1) Kiinteistöjen omistajat sopivat omistamiensa kiinteistöjen tai niiden osien liittämisestä yhteismetsään ja saavat liitettävän alueen arvoa vastaavan osuuden yhteismetsän
arvosta. Jos koko kiinteistön alue liitetään
yhteismetsään, kiinteistö muuttuu haamukiinteistöksi, jolla on osuus yhteismetsään.
Liitettävän kiinteistön omistus säilyy ennallaan ja tällaisella haamukiinteistölläkin
voi olla useita omistajia. Tämä vaihtoehto
vaatii liitettävien alueiden arviointia, jotta
osuuksien suhteet voidaan määrittää. Arviointi voidaan tehdä toimituksessakin, mutta
suositeltavaa on osakkaiden itse laatima
(teettämä) arviointi ja perustamissopimukseen kirjattu sopimus osuusluvuista.
2) Kiinteistön murto-osainen omistus
jaetaan sopimuksen mukaisesti halkomalla ja halottavan kiinteistön alueesta muodostetaan yhteismetsä. Perustapauksessa
osakkaille muodostetaan kullekin uusi oma
haamukiinteistö, jolla on yhtä suuri osuusluku yhteismetsään kuin oli murto-osainen
omistus muodostajakiinteistöön. Halkominen
on tarpeen uusien haamukiinteistöjen muodostamiseksi. Kun kysymys on sopimukseen
perustuvasta toimenpiteestä, ei halkomiseen
normaalisti liittyvää arviointia ja jakosuunnitelman laatimista ole tarpeen suorittaa. Tämä
vaihtoehto on käyttökelpoinen mm. siinä
tapauksessa kun halutaan säilyttää sisarusten
yhdessä omistamat metsät jakamattomana
ja hyödyntää yhteismetsän tarjoamat edut.
Tällainen järjestely voi kytkeytyä luontevasti
sukupolvenvaihdostilanteisiin.
Yhteismetsän perustaminen voi olla myös
kombinaatio edellisistä. Erityisesti viime
vuosina yleistyneet laajat yhteismetsähankkeet on toteutettu useilla eri kiinteistöteknisillä toimenpiteillä, jotta osakkaiden toi-
veet osakaskiinteistöjen määrästä on voitu
huomioida.
Valtio osallistuu
toimituskustannuksiin
Perustamissopimukseen voi liittyä sopimus määräalan (esim. talouskeskuksen)
erottamisesta yhteismetsän ulkopuolelle.
Lohkominen on mahdollista tehdä samassa
yhteismetsän muodostamistoimituksessa.
Valtio tukee yhteismetsien muodostamista
osallistumalla toimituskustannuksiin. Perustapauksessa, jossa ei suoriteta sivutoimituksia, maksetaan muodostamistoimitus
kokonaan valtion varoista. Myös määräalan
lohkomiseen liittyvät toimenpiteet maastotöineen kuuluvat pääsääntöisesti maksuttomuuden piiriin.
Palstoja etäälläkin toisistaan
Yhteismetsän alueet voivat sijaita etäällä
toisistaan eri kuntienkin alueella. Kiinteistönmuodostamislaissa on vaatimus tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostumisesta, mutta tätä säädöstä on tulkittu
väljästi. Eri kunnissa sijaitsevat alueet saavat
kiinteistörekisterissä oman rekisteritunnuksen, vaikka ovatkin samaa yhteismetsää.
Osakasluettelo rekisteröidään vain yhden
tunnuksen kohdalle.
Uusien alueiden liittämisestä
Yhteismetsän perustamisen jälkeen yhteismetsään on mahdollista liittää uusia
alueita sopimalla siitä yhteismetsän osakaskunnan kanssa. Yhteismetsän laajentaminen
antamalla osuuksia uusille osakkaille tapahtuu sitä koskevassa kiinteistötoimituksessa
- Hoito- ja hakkuutoimenpiteiden kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät.
Monissa hankkeissa Rangunkorven yhteismetsä on tehnyt yhteistyötä Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen kanssa.
- Arvostamme sitä, että Päijänteen Metsänhoitoyhdistys on kulkenut rohkeasti
omaa tietään. Uusi jäsenmaksupäätös oli
hyvä ja kaukonäköinen. Keskitämme jatkossa jäsenyytemme Päijänteen Metsänhoitoyhdistykseen myös niiden tilojen osalta,
jotka sijaitsevat yhdistyksen varsinaisen
toimialueen ulkopuolella.
Teksti ja kuva: Sami Karppinen
ja senkin toimituskustannukset maksetaan
valtion varoista. Yhteismetsäosuuksilla on
mahdollista tehdä normaalia kiinteistökauppaa. Jos luovutuksen kohteena on vain osa
osakaskiinteistön osuudesta, vaatii saanto
lainhuudatuksen ja lohkomistoimitusta vastaavan yhteisalueosuuden erottamisen ja
kiinteistöksi muodostamisen (tai liittämisen
saajan ennestään omistamaan kiinteistöön).
Osakaskiinteistöt käyvät vakuutena muiden
kiinteistöjen tapaan.
Yhteismetsälain ja kiinteistönmuodostamislain säädöksistä löytyy määräykset myös
mm. yhteismetsän jakamisesta, yhdistämisestä ja purkautumisesta. Mainittakoon, että
v.2008 alusta voimaan astunut yhteismetsälain muutos teki mahdolliseksi irtaantua
yhteismetsästä. Tämän uskotaan madaltavan
liittymiskynnystä, koska liittyminen ei välttämättä ole enää peruuttamatonta. Lähtökohtaisesti liittyminen yhteismetsään on
kuitenkin pysyvää.
Viranomaisneuvontaa
on tarjolla
Metsäkeskuksista, Maanmittauslaitoksesta ja metsänhoitoyhdistyksistäkin löytyy
asiantuntemusta yhteismetsistä. Jo yhteismetsähankkeen alkuvaiheessa kannattaakin
ottaa yhteyttä ammattilaisiin asian selkeyttämiseksi ja perusasioiden varmistamiseksi.
Yhteismetsistä on saatavissa jo runsaasti
lisätietoja, mm. yhteismetsat.fi -palvelusta.
Ilkka Laakso
Tuotantopäällikkö
Maanmittauslaitos,
arviointitoimitukset
keskinen vastuualue
www.paijannemhy.fi
Lannoituskoe
Kangasmaiden männiköiden ja kuusikoiden lannoitus on metsätalouden
tuottavin investointi. Tämä tuli todistetuksi Keski-Suomessa sijaitsevassa
puolukkatyypin männikössä.
Puusto mitattiin ja lannoitettiin elokuussa
2007. Lähtöpuusto oli 130mottia/ha,
ikä 55v, kahteen kertaan harvennettu.
Harvahko noin 400kpl/ha kasvatusasento. Puuston päätehakkuuarvo 2007 olisi
ollut noin 4500€/ha ja poistuman keskihinta noin 35€/motti. Kuvio lannoitettiin Metsän NP:llä 600kg/ha elokuussa
2007.
Kuvio päätehakattiin joulukuussa 2014.
Kertymä oli 197mottia/ha ja kantorahatulo 9138€/ha. Tukkiprosentti männyllä
9
METSÄPÄIJÄNNE
80,5. Poistuman keskihinta 45€/motti
(männyllä 49€/motti). Pikkutukkia tai
parrua ei tällä leimikolla katkottu.
Lannoitus lisäsi kasvua merkittävästi.
Kasvu seitsemän lannoitusvaikutuksen
alaisen vuoden aikana oli 9,6mottia/ha/
vuosi. Ilman lannoitusta kasvu olisi ollut 4-5mottia/ha/vuosi ja samaa päätehakkuutuloa olisi joutunut odottamaan
6-8 vuotta pitempään. Tällä kohteella
yhdistyi kokonaiskasvun paraneminen
ja merkittävä arvokasvun lisääntyminen. Arvokasvulla tarkoitetaan sitä, että
puuston järeytyessä kuitupuuta siirtyy
tukkipuuksi. Tukkia ”kasvaa” siis kokonaiskasvua enemmän. Tässä tapauksessa
kokonaiskasvu seitsemän vuoden aikana
oli 67mottia/ha, mutta tukkipuuta kertyi
reilut 90mottia/ha.
Kuvion tilanne vuonna 2007. Puusto on laadukasta, mutta tukkiosuus on vielä matala.
nro 1 / 27.3.2015
Esimerkkiä vastaavia kohteita on Päijänteen Mhy:n alueella paljon, lähes joka
tilalla. Nyt kannattaa olla yhteydessä
oman mhy:n metsäneuvojaan ja suunnitella kasvatuslannoituskohteet ensi kesälle. Parempaa tuottoa tuskin on saatavissa
muista sijoituksista.
Petri Kortejärvi
Myyntipäällikkö
Yara Suomi Oy
Päijänteen Mhy:n seuraava
lentolannoitusprojekti toteutetaan
alkukesästä 2016.
Ota yhteyttä metsäneuvojaasi ja
varaa lannoitus ajoissa!
Lannoitus on kolminkertaistanut puiden paksuuskasvun. Myös pituuskasvu on lisääntynyt. Lustot ovat paksumpia, mutta laatuun
sillä on järeytymisen seurauksena vain positiivinen vaikutus. Paksummat vuosikasvut
jäävät pintalautoihin ja hakkeeseen.
Lannoitus on lisäännyt kasvua merkittävästi. Parhaiten tämän näkyy latvusten tuuhentumisena ja neulasten tummanvihreänä värinä.”
REISKA -PALVELU
METSÄTILOJEN
SUKUPOLVENVAIHDOKSIIN!
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen tarjoaman
Reiska -palvelun avulla vaihdat saappaat
sujuvasti reiskoihin.
Metsätilan sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lukemattomissa
perheissä. Sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin,
sillä hallitusti ja harkinnalla tehdyillä päätöksillä voit itse ratkaista
metsäsi tulevaisuuden.
Erityistä osaamista tarvitaan kun punnitaan eri luovutusvaihtoehtojen
verovaikutuksia.
10
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
KAUKOLÄMPÖ
ON VARMA & VAIVATON
LÄMMITYSRATKAISU
Jyväskylän Energian kaukolämpö tuotetaan ekologisesti yhteistuotannolla, paikallista puuenergiaa hyödyntäen. Kaukolämpö on toimintavarmin lämmitysmuoto
ja laitteiden huoltotarve on vähäinen. Ja jos jotain sattuu, päivystämme 24/7
valmiina auttamaan.
www.jyvaskylanenergia.ﬁ
Helsingin kasvot
Tuomo Pesälä
Kati Häkkinen
Metsälakipalvelut
Ma klo 9–16
p. 0600 393 959
(4,01 e/min+pvm/mpm.)
gsm 040 720 3160
[email protected]
Annamari Rajoo
gsm 040 580 3981
[email protected]
Metsänomistajien Palvelutoimisto
Simonkatu 6 (PL 510) 00100 HELSINKI
[email protected], www.mhy.fi
RANTATONTTEJA
MYYTÄVÄT METSÄTILAT
JA TONTIT
Jyväskylä, Korpilahti n. 8,8 ha
Korpilahden kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva hyväpuustoinen metsätila. Puusto lähes
pelkästään nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, jotka hyvässä kunnossa. Kovat maapohjat.
Puustoa yhteensä 1430 m³.
hp. 55 000 €/tarjous
Jyväskylä, Päiväkunta, Päijänne,
vapaa-ajan rakennuspaikka
Päijänteen rannalla oyk mukainen vapaa-ajan
rantarakennuspaikka. Määräala sijaitsee n. 48
km Jyväskylästä Päiväkunnan kylässä Vespuolella. Tie halkaisee määräalan. Rakennuspaikkaan rakennettu vaatimaton saunarakennus.
Hyvä kovapohjainen ranta.
Tällaisia harvoin tarjolla!!!
Hp. 95 000 €/tarjous
Jyväskylä, Taka-keljo, OKT-rakennuspaikka
omalla rannalla
Taka-keljossa n. 0,55 ha määräala, jossa
OY-kaavan mukainen vakituisen asumisen
rakennuspaikka. Rakennuspaikkaan mahdollista neuvotella vaikka maata lisääkin. Määräala
rajoittuu Ylä-Kitulampeen. Matkaa kaupungin
keskustaan alle 10 km!
ratsalon eteläosassa n. 23 km Jyväskylästä.
Tilalle on mahdollisuus saada suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupa pysyvään asuinrakennukseen. Tilan kulmaan tieyhteys ja
sähköliittymä ei kaukana
Kymmenvuotiskauden aikana hakkuumahdollisuuksia. Välittömiä metsänhoitotarpeita
ei ole ja osa metsistä harvennettu nättiin
kasvukuntoon.
Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi
tai Ossi Hannula 0400 244905
TONTTEJA
Muurame, Muuratsalo n. 5 ha
metsätila/ Tontti
Metsätila/OKT -tontti Muuramessa Muu-
6
Jämsä 1.9.-3.9.
Lisätiedot internetistä www.paijannemhy.fi
tai Ossi Hannula 0400 244905
Finnmetko Oy etsii Jämsän alueelta
päätehakkuuikäistä metsää vuoden
2016 ja 2018 hakkuunäytöksiin.
Ota yhteyttä, mikäli yhteistyö
FinnMETKO2016 näyttelyn kanssa kiinnostaa.
Finnmetko Oy, tj. Erkki Eilavaara /
040 900 9421, tai
email: Erkki.Eilavaara@koneyrittäjät.fi
www.paijannemhy.fi
11
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖSTÖ
Harri Kivirinta
Toiminnanjohtaja
Vasarakatu 9 A, 40320 Jyväskylä
Pirjo Lumioja
Talouspäällikkö
Tarja Särkkä-Manninen
Toimistosihteeri
Mervi Ekblad
Toimistosihteeri
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
0400 340063
040 709 8477
040 709 8479
toimistopäivät maanantai ja tiistai
KIINTEISTÖNVÄLITYS, ARVIOT, SUKUPOLVENVAIHDOKSET
Ossi Hannula
0400 244 905
Muurame, osa Korpilahtea,
Jyväskylä ja Toivakka
[email protected]
Ismo Paukku LKV
0400 832 864
Hankasalmi, osa Jyväskylää,
Laukaa ja Leivonmäki
[email protected]
Ari Saarivaara LKV
040 531 5478
Jämsä, osa Korpilahtea ja
Luhanka
[email protected]
TIE- JA OJA-ASIANTUNTIJAT, METSÄSUUNNITTELU
Erkki Jalkanen
040 520 4224
Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa,
Leivonmäki ja Toivakka
[email protected]
Jarmo Ukkonen
0400 743 841
Jämsä, Korpilahti, Luhanka
ja Muurame
[email protected]
Raija Koskenranta
040 585 1127
Metsäsuunnittelu,
perunkirjoitukset
[email protected]
040 709 8478
12
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Korpilahti, Leivonmäki, Luhanka, Muurame
1
2
3
Teemu Hytönen
Sakari Ala-Korpi
Antti Paananen
metsäneuvoja
puh. 0400 340 061
metsäneuvoja
puh. 0400 340 066
[email protected]
Muurame, Korpilahden Sarvenperä,
Saukkola ja Ylä-Muuratjärvi
Seppo Lius
metsäneuvoja
puh. 0400 243 416
[email protected]
Luhanka, Putkilahti ja Oittila
4
[email protected]
Heinosniemi, Moksi, Hyrkkölä ja Painaa
Esko Hautanen
metsäneuvoja
puh. 0400 358 100
metsäneuvoja/toteutus
puh. 0400 648 848
[email protected]
Leivonmäki, Ylä-Sydänmaa
ja Päiväkunta
[email protected]
Jämsä, Jämsänkoski
6
5
Jyri Helenius
Tommi Rauhalinna
[email protected]
Saalahti, Saakoski, Vekkula ja Mäkikylä
[email protected]
Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu, Huhtia
ja Porkkakylät
metsäneuvoja
puh. 0400 340 064
metsäneuvoja
puh. 0400 243 415
8
7
Tiina Riihiaho
Juha Pitko
metsäneuvoja
puh. 0400 187 452
Lauri Kinnunen
metsäneuvoja
puh. 0400 187 457
[email protected]
Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja
Partala
puh. 040 522 3311
[email protected]
22.4. alkaen
[email protected]
Juokslahti, Jämsänniemi, Haavisto ja Rekola
Puunkorjuuhenkilöstö
11
1
Seppo Lohtander
Taija Huuskonen
[email protected]
[email protected]
hankintavastaava
puh. 0400 340 065
korjuuvastaava
puh. 0400 187 455
Keijo Korhonen
metsäneuvoja/puunkorjuu
puh. 0400 832 867
6
3
[email protected]
5
7
Juhani Leinonen
hankintavastaava
puh. 040 820 4784
[email protected]
Petri Saari
korjuuvastaava
p. 040 595 7784
[email protected]
Jukka Laitinen
metsäneuvoja, puunkorjuu
puh. 0400 340 062
[email protected]
Petri Takalo
kuljetusvastaava
puh. 044 585 1518
[email protected]
8
www.paijannemhy.fi
13
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Jyväskylä, Laukaa
9
Kauko Salonen
Joonas Huovila
[email protected]
Leppävesi, Vehniä, Valkola
ja Kuhaniemi
[email protected]
Äijälä, Lankamaa ja Tarvaala,
Kuusa ja Saarilampi
metsäneuvoja
puh. 0400 832 866
12
11
10
metsäneuvoja
puh. 0400 832865
[email protected]
Hiekkapohja, Kuikka, Puuppola,
Lievestuore ja Savio
[email protected]
Keljo, Vesanka, Saarenmaa,
Nyrölä ja Mökkiperä
Hankasalmi, Toivakka
14
13
14
10
metsäneuvoja
puh. 040 485 5367
metsäneuvoja
puh. 0400 244 903
MHY:N METSÄNEUVOJAT
– mielenrauha metsästä
9
Teemu Kivi
Arto Vuorinen
Petri Leinonen
Henri Huusko
15
metsäneuvoja
puh. 0400 642 740
metsäneuvoja
puh. 0400 644 415
12
[email protected]
Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi,
Kärkkäälä, Venekoski, Kallioaho
ja Niemisjärvi pohjoinen
[email protected]
Leppälahti, Oravasaari ja
Toivakan eteläinen puoli
16
13
15
Aarne Jalkanen
4
2
16
metsäneuvoja
puh. 0400 642741
[email protected]
Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä,
Säkinmäki, Hankasalmen asema ja
Sauvamäki
LAUKAAN TOIMISTO
Laukaantie 22-24, 41340 Laukaa
fax 014-831 045
HANKASALMEN
TOIMISTO
Keskustie 32, 41520 Hankasalmi
fax 014-841 652
Juha Turunen
Tuomo Kauppinen
[email protected]
Hoho, Niemisjärvi etelä, Metsolahti,
Ruuhimäki ja Huikko
[email protected]
metsäneuvoja
puh. 0400 180 118
puh. 0400 644 421
JYVÄSKYLÄN
TOIMISTO
fax 014-819 0444
KORPILAHDEN
TOIMISTO
Martinpolku 23, 41800 Korpilahti
fax 014-821 089
LEIVONMÄEN TOIMISTO
Leivonmäentie 11, 41770 Leivonmäki
JÄMSÄN TOIMISTO
Koskentie 11, 42100 Jämsä
fax 014-718 773
14
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Onnistunut metsänviljely
Puulajin ja taimityypin
valinta
Puulajin ja taimityypin valintaan vaikuttavat kasvupaikka, maaperä ja muokkaus
sekä uudistamisen ajankohta. Periaatteena
on, että tuottava metsä syntyy parhaiten valitsemalla kasvupaikalle sopivimmat
puulajit. Aina se ei ole mahdollista johtuen
esimerkiksi tyvilahon esiintymisestä.
Maalaji, kosteusolot ja pintakasvillisuus
vaikuttavat puulajin valintaan. Kuusi ja koivu
sopivat reheville tuoreille kankaille ja sitä paremmille maille, mutta joissakin tapauksissa
myös karummille kasvupaikoille. Kuivilla
kankailla ja tuoreiden kankaiden karkeilla
mailla puulajiksi sopii mänty. Valinnassa on
huomioitava myös kasvupaikan hallanarkuus
, lumituhojen riskit, muu kasvusto, kasvitaudit sekä ympäristön monimuotoisuuteen
liittyvät asiat. Nämä vaatimukset on syytä
selvittää ennen uudistamistoimenpiteiden
aloittamista.
Taimityypin sopivuuden ratkaisevat valittu puulaji, istutusalueen maaperä ja sen
ominaisuudet sekä muokkausmenetelmät
ja istutusajankohta. Lisäksi valintaan vaikuttavat istutustyöhön, taimien käsittelyyn
ja varastointiin käytettävissä olevat voimavarat. Kookkaat 2-vuotiset taimet soveltuvat viljaville kasvupaikoille, sillä ne pystyvät
kilpailemaan pintakasvillisuuden kanssa valosta ja kasvutilasta. Hyvin muokatut alat ja
hieman karummat kohteet taas kannattaa
istuttaa 1-vuotiailla taimilla.
Istutusajankohta, käsittely
ja varastointi
Paakkutaimia voidaan istuttaa periaatteessa läpi kesän. Keväällä istutus voidaan
aloittaa heti maan sulettua. Toukokuun alussa maa on kosteaa, mutta usein kylmää.
Maan lämpötilan ollessa alle 8 astetta juuret
eivät kasva, minkä vuoksi paakkutaimien
juurtuminen ja myös veden ja ravinteiden otto on hyvin hidasta. Maan lämpötila
kohoaa yli 8 asteeseen vasta toukokuun
loppupuolella, jolloin juurtuminen kiihtyy.
Kevään istutuskautta voidaan jatkaa pakkasvarastoiduilla taimilla. Niitä on turvallista istuttaa juhannukseen asti. Keskikesällä
istutusta rajoittavana tekijänä on kuivuus
ja taimien kasvussa olo. Elokuun puolesta
välistä syyskuun loppuun on taas hyvää
istutusaikaa. Ainoastaan routiville maille ei
syysistutusta voi suositella.
Taimien varastoinnissa on tärkeää huolehtia riittävästä kastelusta. Kastelun on
oltava säännöllistä. Taimet tulisi varastoida
varjoisassa paikassa, puiden suojassa tai rakennusten seinustoilla. Muovisäkissä olevien
taimien säkin suut käännetään auki ja kannelliset laatikot avataan.
Pakastettujen taimien käsittelyssä on tärkeää taimien sulatus ennen istutusta. Niitä
ei saa istuttaa, ennen kuin ne ovat täysin sulaneet. Taimet sulatetaan varjoisassa paikassa. Havupuiden taimien laatikoihin tehdään
muutamia ilmareikiä ja kansi avataan vasta
kun taimet ovat täysin sulaneet. Pakastetut
taimet ovat lepotilassa, joten esim. mänty
on väriltään punaruskea. Myös pakastettuja
taimia voi joutua kastelemaan, jos istutus
kestää ja taimet alkavat heräillä.
Istutustyö ja jälkihoito
Ennen istutusta varmista, että paakkutaimi on riittävän kostea. Siitä on tultava vettä puristettaessa. Istuta taimi
mättään keskelle niin, että juuripaakun
päälle jää vähintään 5 cm maata. Laikkuun tai muokkaamattomaan maahan
vain, jos mättäitä ei ole riittävästi. Älä
istuta kuoppiin, sillä taimet joutuvat liikaveden ja hallan vaaraan. Muista tiivistää maa taimen ympäriltä kevyesti. Kun
puulaji ja taimityyppi on valittu huolella
ja istutus toteutettu oikein ja onnistuneesti, on jälkihoidon ja seurannan aika.
Heinäntorjunta ja mahdollisesti tarvittava
täydennysistutus ovat tärkeitä. Pintakasvillisuuden kilpailua kasvutilasta vä-
Kuusen taimelle paras muokkausmenetelmä on laikkumätästys.
Istuta taimi mättään keskelle niin, että juuripaakun päälle jää vähintään 5 cm maata.
hennetään muun muassa niittämällä tai
polkemalla erityisesti monivuotisia heiniä,
kuten kastikoita.
Kaikissa työvaiheissa onnistumisen
ehdoton edellytys on työn huolellinen
suunnittelu ja toteutus. Siksi metsänviljelyä suunniteltaessa kannattaa ottaa
ajoissa yhteys metsäalan ammattilaisiin.
Metsänhoitoyhdistykseltä saa tarkempaa
tietoa ja asiantuntevaa apua sopivan puulajin ja taimityypin valintaan.
Jouko Kiviharju, Taimitapio
Tarhanjohtaja, Vierumäki
www.paijannemhy.fi
15
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Taimikonhoito ratkaisee metsän tuoton
Metsän uudistamisen ja var- puutteeseen. Osasyynä tähän on
haishoidon tärkeyttä koros- ollut viivyttelyyn kannustanut valtukipolitiikka. Taimikonhoitoa
tetaan juhlapuheissa ja alan tion
on tuettu valtion varoilla vasta siinä
oppikirjoissa. Tästä huolimat- vaiheessa, kun raivaus on kallista
ta metsänhoidon kalleimmat ja tuotostappioita on jo syntynyt.
virheet tehdään päätehak- Vitkuttelua on entisestään lisännyt
tuki, jonka odottelu
kuuta seuraavien parin vuo- energiapuun
saattaa aiheuttaa satasien säästöllä
sikymmenen aikana. Väärät tuhansien eurojen rahalliset tappiot.
uudistamismenetelmät, nuukailu ja viivyttely saattavat Tukea kohdennetaan
syödä jopa puolet metsänkas- tarkemmin
vatuksen kannattavuudesta.
kopaikkoihin voidaan tässä vaiheessa
jättää havupuiden mittaisia lehtipuita, jotka eivät enää karkaa ylispuiksi.
Suositusta hieman suurempi tiheys
voi antaa turvaa hirvituhojen varalle
ja parantaa männikön laatua. Ylimääräisten lehtipuiden säästäminen
hirvien ruoaksi havupuutaimikkoon
on kuitenkin väärää säästäväisyyttä.
Hirvet suosivat tiheitä sekataimikoita, jossa ne syövät halulla myös
meheviä mäntyjä. Tuhojen minimoimiseksi männiköt kannattaa
perata mahdollisimman puhtaiksi
havupuutaimikoiksi.
Älä viivyttele
Tavoitteena tukkipuu
Uudistaminen tulee aloittaa erityisesti viljavilla mailla heti päätehakkuun jälkeen tai mieluummin jo
muutama vuosi ennen sitä. Herkästi
vesovan lehtipuuston poistaminen
ennen hakkuuta ja kantokäsittely
säästävät hikeä ja rahaa uudistamisen jälkitöissä. Etelä ja Keski-Suomen parhailla kuusimailla kohoumia
tekevä mätästys ja rotutaimien välitön istutus on tutkimusten mukaan
onnistumiseltaan ja taloudeltaan
ylivoimainen uudistamismenetelmä.
Karummilla mailla lievempi maanpinnan käsittely, männyn kylvö ja
maisemallisesti tärkeillä paikoilla
luontainen uudistaminen puoltavat
paikkaansa. Luontaisen uudistamisen
kannattavuutta syövät myrskytuhot ja siemenpuiden kallis korjuu.
Joskus kasvatuskelpoinen kuusikko
syntyy myös itsestään koivun alle.
Tukkikuusikkoon hiipivä, turkintiheä
alikasvos kärsii ylispuiden poistosta ja on harvoin kasvatuskelpoinen.
Metsikön laatu ja myöhempi kehitys
jäävät kauas tavoitteista.
Uudistamista vieläkin tärkeämpää
on taimikon hoito. Liian moni, rahalla ja vaivalla uudistettu taimikko
tuhoutuu jo ensimetreillään hoidon
Nyt tilanne on onneksi muuttumassa. Ensi kesänä, jos EU:n byrokratia sallii, valtion tukea ryhdytään antamaan varsinaisen taimikonhoidon ohella myös taimikon
varhaishoitoon. Viimeistään viidentenä vuonna istutuksesta tehtävä
varhaishoito on monin verroin nopeampaa ja halvempaa kuin useamman metrin mittaisen rankametsän
perkaaminen. Varhaisperkauksen
tavoitteena on poistaa taimikosta kaikki ylimääräinen lehtipuusto.
Etukasvuisiksi kehittyvät lehtipuut
ovat yleensä huonolaatuisia ja ne
hidastavat huomattavasti kasvatettavan puuston kehitystä. Ylispuiden kannattava korjuu taimikosta
ilman vaurioita on useimmiten lähes mahdotonta. Varhaisperkaus on
myöhempien töiden helpottumisen
vuoksi ehdottoman kannattavaa
myös ilman tukea.
Vajaa vuosikymmen varhaishoidon
jälkeen tehtävän taimikon harvennuksen tarkoitus on valita kaupalliseen ensiharvennukseen saakka
kasvatettava peruspuusto. Puulajista
ja kasvupaikasta riippuen 2-6 metrin pituudella tehtävässä hoidossa
taimikko harvennetaan tiheyteen
2000 kpl hehtaarilla. Tämä määrä
puuta mahtuu kasvamaan ja järeytymään myyntipuuksi ensiharvennukseen mennessä. Taimikon auk-
Erkki Oksanen/Luke
Metsäenergian tuottamista ja korjuuta on esitetty ratkaisuksi nuorten metsien ongelmiin. Nykyisillä ja
uskoakseni myös tulevilla energian
hinnoilla polttopuun kasvatus kannattaa vain valtion tuella. Tukien
loppuminen romahduttaa korjuun
kannattavuuden välittömästi. Halpaarvoisen energiapuun kasvatus tulevan tukkipuuston kustannuksella ei
ole järkevää metsätaloutta. Polttopuu kannattaa luonnollisesti korjata
talteen, jos sitä on hoidon viivästyessä sattunut metsään kertymään.
Taimikonhoitoa vältellään joskus
vedoten sen kalleuteen. Tosiasiassa
oikea-aikainen varhaishoito ja taimikonharvennus tuottavat niihin
uponneet kustannukset takaisin jo
ensiharvennuksessa. Alkuvaiheessa
hoitamatta jääneen metsän ensiharvennuksen korkeat kustannukset
voivat siirtää metsänomistajan tulonsaajasta maksumieheksi. Pahinta asiassa on se, että taloudelliset
menetykset lisääntyvät ensiharvennuksen jälkeen metsikön kiertoajan
loppuun saakka.
Kari Mielikäinen
professori
Karri Uotila
Riittävän ajoissa tehty raivaus takaa, että jäävän taimikon
kasvu ei kärsi.
PALVELEVA PIENKONEMYYMÄLÄ JA -KORJAAMO
Laukaan Rokkakankaalla, Rokkakankaantie 12 B
• MYYNTI • VARAOSAT • HUOLTO
MOOTTORISAHAT alk.
199,-
RAIVAUSSAHAT
799,FS460 899,saatavana
FS410
lämpökahvoilla
145,KUMITURVA79,SAAPPAAT
NAHKATURVAKENGÄT alk. 159,Kotimainen
TURVA-ASU
TURVAVARUSTEPAKETIT
alk.
199,EIA
RAIVAUS2 kpl
SAHATERÄT
Raivaussahanterän
TEROITUSLAITE
199,-
LAIPPA +
2 TERÄKETJUA
56L 325
1,3 ja 1,5 mm
Tässä taimikonhoito on pahasti myöhässä.
39,90
25,-
Vältä kevätruuhkaa
ja huollata
RUOHONLEIKKURISI
NYT!
MOOTTORISAHA-, PIENKONEMYYNTI JA HUOLTO
KIRRI
040 7743 061
ma–pe 9–17
Rokkakankaantie 12 B, 41350 Laukaa as.
16
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
”Luolamiehen” paita kastuu pakkasessakin
metsäneuvojille Lauri Kinnuselle ja
Jyri Heleniukselle pienpetojen pyynti
on parasta vastapainoa työkiireille.
- Työn puolesta toivoisin talvelle paksua
routaa, jotta puunkorjuu sujuisi. Mutta
täällä harrastusrintamalla routaa ei niin
tarvittaisi, naurahtaa Jämsässä työskentelevä metsäneuvoja Lauri Kinnunen iskiessään rautakankea multialaisen hiekkaharjun kohmeiseen kupeeseen.
Maan alta kuuluu vaimeasti Kinnusen
kaksi ja puolivuotiaan saksanmetsästysterrieri Uunon haukku. Tutka näyttää,
että koira pysyttelee paikallaan.
- Se on saanut pysäytettyä supikoiran
luolaansa. Koitamme päästä kaivamalla
pienpetoon käsiksi, Kinnunen selvittää
huilatessaan välillä.
Kaivutyötä tammikuisena pakkasaamuna
jatkaa Kinnusen työtoveri metsäneuvoja
Jyri Helenius. Mukana jahdissa on myös
Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksessä
työskentelevä ja Multialla asuva Johannes Lehtomäki. Miesten intoa puhkuvaa
Villapaitoja ei tarvita, kun Lauri Kinnunen (vas.), Jyri Helenius ja Johannes Lehtomäki kaivavat reittiä supin koloon läpi routaisen rinteen
Multian Sahrajärvellä. Kinnusen saksanmetsästysterrieri Uunon haukku kumuaa vaimeana maan alta.
olemusta tarkkaillessa on helppo uskoa,
että metsäneuvojan työkiireet unohtuvat
hetkeksi.
- Hyvällä porukalla tämä on hienoa hommaa. Tutustuimme Jyrin kanssa metsäkoulussa Evolla, ja nyt olemme myös
työkavereita Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksessä. Johanneksen kanssa olemme
metsästäneet Multian maisemissa jo kauan, sanoo Kinnunen.
Lauri Kinnusen 2,5 vuotias Uuno osaa työnsä. Hyvältä luolakoiralta täytyy löytyä paljon
intoa ja sopivasti järkeä, jotta se ei loukkaa
itseään mittelössä mäyrän kanssa.
Reilu tunti ja kolme hiestä märkää villapaitaa myöhemmin supikoira on joutunut
antautumaan. Nuorten miesten kykyä
selviytyä maastossa vaikeissakin oloissa
ei näytöksen jälkeen tule mieleen epäillä.
Hiekkainen Uunokin ilmestyy kolosta
supin perässä, eikä hetkeen ole täyttä
varmuutta, kumpi karvakasoista käyttää
nimessään supi-etuliitettä. Uuno olisi
innokas palaamaan pölyiselle työmaalleen, mutta isäntä ehtii napata terrierin
kainaloonsa.
- Ei siellä ollut kuin yksi supi, nyt vaihdetaan paikkaa, Kinnunen perustelee virtaa
täynnä olevalle koiralleen.
- Tutkimuksista on saatu tietoa siitä,
että supit voivat vaeltaa jopa satoja kilometrejä.
Iltapäivällä pienpetojen runsaudesta saadaan lisätodisteita, kun Heleniuksen Brüno kaivaa vanhan riihen alta esiin kaksi
supikoiraa sekä aitan alta mäyrän.
- Multialle neljän eläimen päiväsaalis
on jo hyvä. Mutta etelämpänä supeja
voidaan pyytää päivässä kymmenittäin,
Kinnunen tietää.
Innokas koira ja
aktiiviset miehet
avainasemassa
Tavallinen luonnossa liikkuja ei saa pienpetojen runsaudesta käsitystä, mutta riistaviettinen koira ja paikallistuntemuksella
varustettu metsämies ovat parivaljakko,
joka saa tilanteita aikaan.
- Tärkeintä on, että luolakoiralta löytyy
intoa ja riistaviettiä. Muut ominaisuudet
seuraavat sitten perässä. Tervettä järkeä
koiralla on toki oltava, ettei se syöksy
suin päin mäyrän päälle.
Intoa on löydyttävä myös pyytäjiltä. Toisinaan päivät metsässä venyvät iltamyöhään, kun koirat ovat luolassa.
- Jos pyyntiporukalla pysyy kanget ja
lapiot käsissä, niin silloin pärjää keskinkertaisellakin koiralla, Helenius ja Kinnunen
toteavat.
Pienpetojen pyynnissä miehiä koukuttaa
aktiivinen yhdessä tekeminen.
- Tässä pystyy omalla aktiivisuudellaan
vaikuttamaan lopputulokseen. Kyttäysmetsästykseen olen kyllästynyt, vaikka
kyllä minä hirvipassissakin toisinaan käyn,
Kinnunen kuvailee.
Supikoirat
sikiävää sorttia
Kinnunen on harrastanut riistanhoitotyötä pienpetoja pyytäen jo toistakymmentä vuotta. Viime talvena hän metsästi
yhdessä Lehtomäen kanssa lähes sata
supikoiraa.
- Supikoiria on joka vuosi sama määrä,
vaikka tyhjennämme niiden koloja koirien avulla. Myös pitkään alamaissa ollut
kettukanta tuntuu jälleen elpyneen, ja
mäyriäkin Multian metsistä löytyy.
Tehtävä suoritettu, joko etsitään uusi? Jyri Heleniuksen 5-vuotias karkeakarvainen
mäyräkoira Brüno on juuri hätistellyt mäyrän
aitan alta metsämiesten ulottuville.
Kömpelöstä olemuksestaan huolimatta
supikoira tekee luonnossa tehokkaasti
tihutöitä esimerkiksi metsäkanalintujen
pesiä rosvoten. Kinnunen arvelee, että
Suomen luontoon kuulumaton supikoira Pienpetopyynnissä tapahtuu koko ajan ja metsästäjillä on oltava käytössään konsteja joka
vaeltaa täyttämään lajitovereidensa jät- tilanteeseen. Johannes Lehtomäki ja Jyri Helenius yrittävät nähdä koiran haukkuman supin
tämiä tyhjiöitä kaukaa.
riihen alta. Lauri Kinnunen tarkkailee tilannetta riihen ovelta.
www.paijannemhy.fi
17
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Lauri Kinnunen ottaa pyytämiensä supikoirien nahat talteen ja myy ne suolattuina kurikkalaiselle Modifurille. Yhdestä nahasta maksetaan 17 euroa.
Turkit talteen
odottamaan kevään kuljetuksia.
Kinnunen jahtikavereineen ottaa pienpetojen nahat talteen, sillä niistä saa pienen
rahallisen korvauksen. Kynnystä nahkojen
talteenottoon madaltaa mahdollisuus myydä
ne suolattuina Kurikassa luonnonturkiksia
jalostavalle Modifur Oy:lle.
- Nahkojen käsittely on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa, kun niitä ei tarvitse
kuivata perinteiseen tapaan, Kinnunen sanoo.
Lehmää ei näädän- tai supikoirannahalla
enää entisaikojen malliin saa, mutta aktiivinen pyytäjä voi kuitata verottomilla myyntituloilla ainakin osan talven bensarahoista.
Muokatut kotimaiset luonnonturkikset ovat
maailmalla kysyttyjä esimerkiksi takkien hihan suissa ja kauluksissa.
fi
sa
t
sä
y
tu n t ver
s
ko
us
me
Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia
ja 30–60 litraa vettä hehtaarille.
Levitä YaraVita Bortracin ja veden
seos reppuruiskulla tai vastaavalla
tasaisesti kuviolle.
Tu
t
Toimi näin:
s.
Nahoista kaavitaan enimmät rasvat, jonka jälkeen ne halkaistaan, suolataan ja
ladotaan viileään muutamaksi päiväksi.
Suolautuneet nahat säilötään tynnyreihin
Laadukkaasta supikoiran nahasta metsästäjä
nettoaa verottomana 17 euroa.
- Viime talven turkistilillä ostimme Johanneksen kanssa suomenajokoiran pennun.
Supikoiria ja mäyriä riittää Multian korpimaisemissa, kun tietää mistä niitä etsii. Neljä
Sille on jo kaadettu kolme kettua.
Teksti ja kuvat: Sami Karppinen eläintä on tosin jo hyvä päiväsaalis Multian seudulle.
nlannoit u
Nopea apu metsän
boorinpuutokseen
Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat
haaroittuneet? Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuu
toksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla.
YaraVita™ Bortrac™ 150 on uusi nestemäinen
boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvu ja laatu
tappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä
hehtaaria kohti. YaraVita Bortracilla korjaat
boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti.
MUISTATKO MILTÄ
METSÄSI NÄYTTIKÄÄN?
LÄHDE METSÄNEUVOJAN
KANSSA MAKSUTTOMALLE
METSÄKÄYNNILLE
Metsäkäynnin perusteella saat kokonaisvaltaisen
esityksen ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä
puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynti on
jäsenelle maksuton palvelu.
• Saat tietoosi metsäsi metsänhoidollisesti tärkeät
harvennus- ja päätehakkuukohteet
• Saat puunmyyntituloja mahdollisista hakkuista
• Saat tietoosi metsäsi ajankohtaiset hoitotyökohteet
ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet
• Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista
paikan päällä
YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa
maatalouskaupoissa.
Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa
Lue lisää: www.metsänlannoitus.fi
Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija
Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasa
painoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen
tuotteilla on puhtaus, laatu ja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi.
www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi
KATSO LISÄÄ OSOITTEESTA:
www.paijannemhy.fi/palvelut
18
nro 1 / 27.3.2015
METSÄPÄIJÄNNE
www.paijannemhy.fi
www.paijannemhy.fi
19
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Lakinurkka
Sovittelu oikeudenkäynnin vaihtoehtona
Oikeudenkäyntiä pidetään aikaa vievänä, kalliina ja asianosaisten hermoja koettelevana prosessina. Eikä
syyttä, sillä uudistuksista huolimatta,
jutun päätökseen saaminen saattaa
viedä valituksineen vuosia. Kulut kasvavat ja lopputulos on aina yleensä
jommankumman asianosaisen mielestä ”väärä”. Hävinnyt osapuoli tuomitaan pääsäännön mukaan
maksamaan voittajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti korkoineen.
Kallista oikeudenkäyntiä korvaamaan
on kehitetty erilaisia riidanratkaisumenetelmiä, joista tässä kirjoituksessa
keskitytään yleisessä tuomioistuimessa
tapahtuvaan riita-asioiden sovitteluun ja
sovinnon vahvistamiseen. Voimassa oleva
laki on numeroltaan 2011/394 ja se on
tullut voimaan 21.5.2011.
Sovittelu edellyttää
yhteistä halua
Sovitteluun voidaan tuoda riita-asia
tai riitainen hakemusasia. Edellytyksenä
kuitenkin on, että asia soveltuu soviteltavaksi ja että se on tarkoituksenmukaista
osapuolten vaatimuksiin nähden. Jos osapuolten vaatimukset ovat kovin kaukana
toisistaan ja on ilmeistä, että osapuolet
eivät tule niistä tinkimään periaatteellista
tai muista syistä, on selviö, ettei sovittelua kannata aloittaa. Sovittelu edellyttää
osapuolilta myötävaikutusta ja yhteistä
halua, koska prosessia ei voida aloittaa
toisen osapuolen vastustaessa.
Sovittelun kohteena voi olla sellainen-
kin riita-asia, joka jo on käräjäoikeudessa
vireillä. Sovittelupyyntö ei kuitenkaan
ole mahdollista enää sen jälkeen, kun
riita-asian valmistelu oikeudessa on päättynyt. Joskus riita-asian kirjallisessa valmistelussa selviää, että sovittelu olisi ehkä
perusteltua. Jos sovittelu yhteisestä tai
toisen osapuolen hakemuksesta alkaa,
keskeytyy varsinainen riitaprosessi odottamaan sovittelun lopputulosta.
Sovittelu tapahtuu sovittelutuomarin
johdolla, joka on siis eri henkilö kuin oikeusriidan varsinainen tuomari. Sovittelija
ja asianosaiset neuvottelevat ensin keskenään, tämän jälkeen sovittelija kummankin asianosaisen kanssa erikseen ja
lopuksi yhdessä. Menettely muistuttaa
vapaamuotoista liikeneuvottelua, jossa
ykköstavoite on yhteisymmärryksen eli
sovinnon aikaansaaminen ja kalliin oikeusriidan välttäminen. Neuvottelun lopuksi
tuomari laatii osapuolten pyynnöstä ja
suostumuksella sovintoehdotuksen. Jos
Asianajotoimisto Urtti
AA Elina Saari & AA,VT Erkki Urtti
Kauppakatu 27 A 7, PL 479, 40101 Jyväskylä
puhelin (014) 213 920, sähköposti: [email protected]
kotisivut: www.urtti.fi
Palveluitamme:
se tulee hyväksytyksi, riita päättyy sovintoon, jonka tuomari vahvistaa ja asia on
loppuun käsitelty. Kumpikin vastaa omista
kuluistaan. Vireillä ollut riita-asia päättyy.
Aloitettu sovittelu ei pääty aina sovintoon. Menettely päättyy, jos sovittelija
toteaa, että sovittelun jatkaminen ei ole
enää perusteltua tai jos osapuoli ilmoittaa
sovittelijalle, että hän ei halua enää jatkaa
sovittelua. Tällöin vireillä ollut oikeudenkäynti jatkuu normaalissa järjestyksessä.
Lain 16 §:n mukaan osapuoli ei saa soviteltavana olleen asian myöhemmässä
tuomioistuinkäsittelyssä ilman vastapuolen suostumusta vedota siihen, mitä tämä
on sovintoon pääsemiseksi tuomioistuinsovittelussa esittänyt (Vetoamiskielto).
asianosaisten halu päästä sovinnolliseen
ratkaisuun. Onnistunut sovittelu vaatii
myös asianosaisten asiamiehiltä irtautumista sovittelun ajaksi kantajan/vastaajan
oikeudenkäyntiasiamiehen roolista, mikä
ei aina ole helppoa. Sovittelutuomarin
persoonalla on myös suuri merkitys.
Sovittelu on täysimittaiseen oikeudenkäyntiin verrattuna vaivaton ja halpa
riidanratkaisutapa. Kokemukseni mukaan
menettelyn kesto on vaihdellut 2-8 tuntiin, mikä on lyhyt aika oikeudenkäyntiin
verrattuna. Sovittelussa mennään suoraan itse asiaan, koska oikeudenkäynnin
muotoseikoilla ei ole merkitystä. Asia
tulee lisäksi heti sovinnon vahvistamisen
jälkeen lainvoimaiseksi ja täytäntöönpanokelpoiseksi. Onnistuneella sovittelulla
vältetään vuosien riitely oikeusasteissa ja
sen aiheuttama mieliharmi. Lopputulos
on luonnollisista syistä yleensä jonkinlainen kompromissi, johon kumpikin katsoo
voivansa suostua eli siinä mielessä voitto
kummallekin. Huonoja puolia on vaikea
löytää.
Onnistuneella sovittelulla
vältetään vuosien riitely
Erkki Urtti
asianajaja,
Jyväskylä
Sovittelussa on ratkaistu monenlaisia,
laajojakin oikeustapauksia. Olennaista on
Reseptinurkka
HEDELMÄPIIRAKKA
Pohja
Täyte
1½ dl Oivariini juoksevaa tai noin 150 g
voita
1 rasia vaniljatuorejuustoa (Viola, 200 g)
1 dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1½ dl kookoshiutaleita
½ tl leivinjauhetta
2 dl turkkilaista jogurttia
2 munaa
----------------------1 tlk (230/415 g) säilykepäärynöitä
----------------------½ dl kookoshiutaleita
Perhe- ja perintöoikeus, mm. testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot,
avioero-ositukset;
Ympäristöoikeus, mm. kaavoitusasiat, tie- ja lunastusriidat,
maa-ainesten käyttö, yhteisalueiden asiat;
Asuminen ja rakentaminen, mm. kauppakirjat ja sopimukset,
asunto- ja kiinteistöriidat, rakennusriidat;
Maksukyvyttömyys, mm. yrityksen konkurssi- ja saneerausmenettely;
Yhdistysten ja vesiosuuskuntien asiat,
*Seikoita rasva ja sokeri. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja 1½ dl kookoshiutaleita ja lisää
rasvaseokseen.
*Levitä taikina pyöreään piirakkavuokaan + ripottele ½ dl kookoshiutaleita päälle
*Kuutioi päärynät (myös ananaksia voi kokeilla) ja levitä pohja päälle.
*Sekoita loput täytteen ainekset ja levitä edellisten päälle.
*Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.
20
nro 1 / 27.3.2015
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
Sähkölinjat siirtyvät metsistä tienvarsille
- huoltovarmuutta sähkönjakeluun
Kun kahvinkeitto keskeytyy sähkökatkoksesta eikä näe lukea aamun
sanomalehteä tuoreeltaan ympäröivässä pimeydessä, on etsittävä
kynttilöitä ja otsalamppuja, jotta
pärjää muissakin päivän askareissa. Isompaa harmia on niillä, joiden
elinkeino on sähkön varassa, kuten
maatilat ja yritykset – toki aggregaattikauppa käy vilkkaana.
Metsistä tienvarsille
Alkuvuoden tykkylumien aiheuttamat
lukuisat sähkökatkot aiheuttivat harmia
kymmenilletuhansille kotitalouksille ja
yrityksille. Sähköt saattoivat olla pois
yhtä kyytiä parikin vuorokautta. Muistissa on vielä hyvin reilun vuoden takaiset
Eino- ja Tapani-myrskyt sekä monet pienemmät myrskyt, jolloin linjoja raivattiin
puista ja korjattiin yhteyksiä pitkän aikaa.
Sähköyhtiöt rakentavatkin aktiivisesti
uusia ja siirtävät vanhoja linjoja tienvarsille. Rakennuttaja Kalle Leskinen Savon
Voima Verkko Oystä kertoo, että suurin
syy miksi linjat ilmestyvät teiden varsille, on nopeampi vian paikallistaminen
ja korjaaminen., mikä metsien keskellä
kulkevilla sähkölinjoilla veisi luonnollisesti paljon aikaa pitkien etäisyyksien ja
hankalien maastojen tai keliolosuhteiden
takia. Tienvarsille rakennettavat sähkölinjat ovat pääosin 20 kV keskijännitelinjoja
eli ns. avolankoja. Pienemmät sähkölinjat ovat 0,4 kV pienjännitelinjoja, joilla
on yleensä sähkö johdettu kiinteistöihin.
Leskisen mukaan kaikki pienjännitelinjat
pyritään korvaamaan maakapeloinnilla,
mikäli maasto ei ole kivikkoa tai kalliota.
Maakaapeloinnin valintaan vaikuttavat
myös riittävä asukastiheys johtokilometriä kohden eli taajamissa keskijännitelinjat
rakennetaan pääosin maakaapelina.
Sähkölinjojen poistuminen metsästä
vapauttaa tilaa muuhun käyttöön. Vanhaa
linja-aluetta voi hyödyntää esimerkiksi
puiden kuljetuksiin ajourana ja uudistushakkuun rajoittuessa linja-uraan, voi koko
alueen metsittää. Keski- ja pienjännittelinjojen poistuminen helpottaa puunkor-
Voimatel merkkaa sähkölinjauran hyvin
maastoon. Oranssipäisen kepin kohdalle
tulee pylväs ja linjauran reunan näkee punaisista nauhoista.
juuta, koska etenkin pienjännitelinjat voivat kulkea puuston seassa oksien välissä.
Linjojen rakentamisessa teiden varsilla
on huomioitava metsätalouden käyttö.
Puiden varastointiin on järjestettävä tilaa,
koska linjan alle ei puuta saa varastoida. Helpoiten varastotilan saa jätettyä,
kun sähkölinja rakennetaan vaihtelevasti
molemmin puolin tietä. Aina poukkoilu
puolelta toiselle ei onnistu, jolloin on
rakennettava varastopisto tieltä linjan
taakse. Sähköyhtiöt yleensä kustantavat
varastopiston teon. ”Sähkölinjan rakentamisessa pyritään aina huomioimaan
metsänomistajan toiveet ja tarpeet.
Metsänomistaja Juha Moisio katselee sähkölinjalle hyvillä mielin, koska tämäkin linja siirtyy
pian metsän keskeltä tien varteen.
Puunvarastoinnille yritetään jättää tilaa
jo sähkölinjan suunnittelussa. Kun linjaa ei voi rakennusteknisistä syistä viedä
toista kautta ja varastopaikka jää linjan
alle, rakennetaan varastopisto. Varastopistoakaan ei voi rakentaa mihin sattuu,
koska tieliittymälle täytyy saada lupa.
Maaperän täytyy myös olla sellainen, että
siihen on järkevä rakentaa varastopaikka.”
kertoo suunnittelija Jussi Roponen Voimatel Oy:stä.
Yli 20 kilometriä
uutta sähkölinjaa
Asta- ja Veera –myrskyn runtelemien sähkölinjojen korjaaminen oli hidasta kaatuneiden
puiden takia.
Savon Voima Oyj:n sähköverkkoa hallinnoi tytäryhtiö Savon Voima Verkko
Oy, joka rakentaa uutta sähkölinjaa yli 20
km kesällä 2015 Hankasalmen Ristimäen
kylään. Linjan rakentaja Voimatel Oy
hoitaa luvat ja tekee maastosuunnittelun
talven ja kevään 2015 aikana. Linjauran
puunkorjuun ja raivauksen toteuttaa Päijänteen Metsänhoitoyhdistys. Metsänomistaja menettää maata sähkölinjan alle,
mutta Savon Voima maksaa korvauksena
maapohjan arvon, taimikoissa taimikon
arvon ja nuoressa metsässä odotusarvon. Korjattavalle puustolle maksetaan
takuuhinta eli puukaupan hintavaihteluilla
ja poistettavan puun pienellä määrällä
ei ole merkitystä tuloon. Lisäksi Savon
Voima maksaa linja-alueen raivauksen ja
puunkorjuun kulut eli metsänomistajalle
ei koidu välitöntä kulua. Puunkorjuussa ja
raivauksessa Leskinen pitää yhteistyötä
metsänhoitoyhdistysten kanssa hyvänä.
”Osa metsänomistajista tekee itse puun
poiston, mutta valtaosan hoitaa metsänhoitoyhdistys, jolta työ käy joutuisasti”,
Leskinen toteaa.
Suhtautuminen sähkölinjojen rakentamiseen on pääosin myönteistä – etenkin
paikalliset näkevät sähkölinjojen rakentamisen teiden varsille erittäin tärkeänä,
jolloin sähkökatkokset vähenevät ja viat
saadaan korjattua nopeammin. ” Metsissä
kulkevat vanhat linjat ovat vikaherkkiä.
Hyvä vaan, että linjat tulevat teiden
varsille”, tuumaa maanviljelijä ja metsänomistaja Juha Moisio Kovalankylältä.
Moisiolla on riittänyt murheita maatilalla
etenkin alkuvuoden tykkylumien aiheuttamista sähkökatkoista, joten hän ottaa
ilolla vastaan uutisen uusista sähkölinjojen
rakennussuunnitelmista.
Teksti ja kuvat: Petri Leinonen
www.paijannemhy.fi
21
METSÄPÄIJÄNNE
A-puu löysi mhy:stä hyvän männyntoimittajan
nro 1 / 27.3.2015
Muuramessa toimiva A-Puu Oy ostaa lähes kaikki sahaamansa puut
kautta. Yritys käyttää mäntytukkia
noin 4000 mottia vuodessa.
– Aluksi pidimme puunhankinnan omissa
käsissämme, ostimme isänniltä hankintapuuta. Se oli kuitenkin työlästä, siihen olisi
pitänyt yhden henkilön keskittyä kokonaan,
kenttäpäällikkö Paavo Ahonen toteaa.
– Myös laadun kanssa oli ongelmia, kun
hankimme puun itse, eli isänniltä ostettu
hankintapuu ei ollut aina sellaista kuin olisi
pitänyt. Siihen aikaan tosin vähän huonommallekin tavaralle oli tarvetta rakennustyömailla; nyt sitä ei saisi kaupaksi.
Mhy:n kautta A-Puu on ostanut puuta
nyt viitisentoista vuotta. Aluksi vain osa
yrityksen käyttämästä puusta tuli mhy:n
kautta, viiden viime vuoden ajan mhy on
toimittanut A-Puulle lähes kaiken sen käyttämän raakapuun.
– Pienen osan puista asiakkaat tuovat
itse. Se vaihtelee vuosittain, joskus tehdään
asiakkaiden puista viisi rakennusta vuodessa,
joskus viisitoista. Joku tuo peräkärryllä pienen aitan tarpeet, joku ajattaa paikalle puut
isoa omakotitaloa varten. Asiakkaiden puita
tänne on ajettu kauempaakin, muun muassa
Pohjois-Karjalasta, Ahonen kertoo.
– Yhteistyö mhy:n kanssa on toiminut hyvin. Saamme sitä kautta lyhyelläkin varoitusajalla määrämittaista tukkia aina kahdeksaan
metriin asti – kahdeksanmetrisiä rakennuksen
sidehirsiksi tarvittavia tukkeja voisi olla hankala saada, jos hoitaisi hankinnan itse. Ja kun
Päijänteen Mhy on paikallinen toimija, voimme käydä halutessamme vaikka itse metsässä
katsomassa, millaista puuta on tulossa.
Hirsirakennuksia ja
erikoispuutavaraa
Paavo Ahonen aloitti yrittäjänä, vuokrasahaustoiminnalla, jo 1960-luvun lopulla.
1970-luvun alkupuolella mukaan tuli sahatavaran myynti.
– Silloin rakennettiin Jyväskylä – Jämsänkoski -junanrataa ja me myimme ensimmäiset sahatavaramme Saakosken rautatiesiltatyömaalle, Ahonen muistelee.
– Jos kaikki männyn tyvitukit olisivat yhtä järeitä kuin tämä, olisi kyllä hyvä, Paavo Ahonen esittelee tyvitukkikasan järeintä pölliä. A-Puu
on ostanut puuta Päijänteen Mhy:n kautta jo viidentoista vuoden ajan.
Nykyään A-Puu tekee noin 80 hirsirakennusta vuodessa.
– Luvussa ovat mukana niin omakotitalot kuin pienemmätkin rakennukset eli
saunamökit ja aitat. Suurin osa, ainakin
40 prosenttia, on sellaisia noin 25 neliön
saunamökkejä, Ahonen kertoo.
Työntekijöitä Paavo Ahosen, hänen poikansa Kari Ahosen ja vaimonsa Vieno Ahosen omistamassa perheyhtiössä on kuusi
kokopäiväistä ja kaksi puolipäivästä, lisäksi
yritys työllistää yhden höyläriyrittäjän. Nykyisin saha pyörii yhdessä vuorossa.
– Männyn tyvitukeista sahaamme kolmen
sivun oksatonta erikoispuutavaraa, sitä menee usealle ostajalle. Teemme esimerkiksi
listoja tai ulkoverhouslautoja, jotka ovat
laadultaan, dimensioltaan eli muodoltaan
tai pituudeltaan erikoispuuta. Erikoispuu ei
muodosta isoa osaa liikevaihdosta, mutta se
pitää kannattavuutta yllä. Sahatessa syntyy
saman verran kuutioita, tekee sitä sitten
– Kyllä tämäkin puu on kasvanut kauan, Paavo Ahonen tutkii.
minkä laatuisesta tavarasta tahansa eli kun
hyvälaatuisesta tavarasta saa kolmin- tai
nelinkertaisen hinnan huonolaatuiseen verrattuna, on pyrittävä pysymään parempilaatuisessa tavarassa, jotta saa kulut katettua ja
palkat maksettua, Ahonen selvittää.
– Se vaatii hyvää raaka-ainetta ja hyvälaatuinen puu tietenkin maksaa enemmän,
mutta kyllä minulla itsellänikin sen verran
on metsää, että en mene sanomaan puuta
liian kalliiksi, ei puunmyynti ole mikään
kultakaivos. Mutta ei kyllä ole puun jalostaminenkaan.
Noin puolet A-Puun myynnistä on valmiina ostettua puutavaraa.
– Esimerkiksi ulkoverhouslaudat ovat nykyisin valmiiksi pintakäsiteltyjä; sellaista laitteistoa ei kannata itselle laittaa. Muutenkin
valmiissa pituuspaketeissa olevaa tavaraa on
helpompi myydä, Ahonen toteaa.
Puunvälitys lisääntynyt
pikku hiljaa
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksellä on
hankintavastaava Seppo Lohtanderin mukaan toistakymmentä vakituista puuntoimituskohdetta. Valtaosa niistä on Keski-Suomessa, mutta mhy toimittaa puuta myös
maakunnan rajojen ulkopuolelle.
– Soini on kaukaisin kohde, Lohtander
toteaa.
– Mhy:n välittämä puumäärä vaihtelee
jonkin verran, merkittäviä määriä välitetään
vuosittain. Siinä, kuinka suuren osa mhy:n
toimittama puu muodostaa asiakkaan puuhuollosta, on eroja. A-Puu on siinä mielessä
kärjessä; yhteensä sellaisia asiakkaita, joiden
puuhuollossa olemme merkittävässä asemassa, on puolen kymmentä.
Lohtanderin mukaan puuntoimittamisessa
yhtenä haasteena on löytää hyvää raakaainetta.
– Esimerkiksi A-Puun tarvitsema hyvä, järeä mänty on niukkuusartikkeli, tosin
näiltä seuduilta sitä vielä löytyy. Ja meidän
organisaatiomme kautta tulee myyntiin aika
paljon mäntytukkia; minun tehtäväni on
sitten valita ja pyrkiä ostamaan siitä sumasta
ne erät, jotka ovat sopivaa raaka-ainetta APuulle, Lohtander sanoo.
– Meidän vahvuutemme puuntoimittajana on se, että pystymme reagoimaan
nopeasti tilanteen muutoksiin. Jos tarvitaan esimerkiksi lyhyellä varoitusajalla tavallisesta poikkeavia erikoismittoja ja jos
käynnissä olevalta savotalta löytyy sopivaa
puuta, voidaan katkontaa muuttaa yhdellä
puhelinsoitolla.
Mhy:n puunvälitys on kasvanut nykyisiin
mittoihinsa pikkuhiljaa.
– Vasta 1990-luvun loppupuolella aloimme välittää puuta merkittävämmässä mitassa, Lohtander toteaa.
– Nyt esimerkiksi sillä, että välitämme
puuta A-Puulle, on merkitystä paikallisesti
puunmyyjille, joilla on hyvälaatuista järeää
mäntyä – niistä on tätä kautta mahdollista
saada laatumännylle asiallinen kantohinta.
Nykyisin myös monelle sahalle honkien tyvet
ovat liian suuria sahattavaksi. A-Puulla tämä
ei ole ongelma, joten järeimmät pölkyt eivät
mene kuitukasaan sen takia, ettei niitä saataisi
sahattua. Lisäksi lyhyet apupituudet auttavat
katkonnassa, jolloin tukkiprosentti on tavallista korkeampi. Sehän taas tietää myyjälle
paksumpaa tilipussia puunmyynnistä.
A-Puun hirsitalotehtaalta lähtee puutavara
noin 80 rakennukseen vuodessa.
22
www.paijannemhy.fi
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Virheellisiä jäsenmaksulomakkeita
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä
riippumattomista syistä osassa jäsenille
postitetuista jäsenmaksulomakkeista oli
virheellinen viitenumero. Tästä johtuen
postitimme pikimmiten uudet korjatut
laskut. Tilanne oli sama useammalla metsänhoitoyhdistyksellä.
laskun ilman viitettä, on asia kunnossa
ja voitte jättää toisen laskun huomiotta.
UUTISNURKKA
Yksityistiepäivien satoa
Virheestä johtuen saimme paljon yhteydenottoja mikä ruuhkautti puhelinnumeromme.
Pahoittelemme sattunutta virhettä ja
siitä aiheutunutta sekaannusta.
Mikäli ehditte maksaa ensimmäisen
Metsään.fi –palvelu muuttui
maksuttomaksi yksityismetsänomistajille
Suomen Metsäkeskuksen ylläpitämä
Metsään.fi –palvelu muuttui pysyvästi
maksuttomaksi yksityisille metsänomistajille
1.3.2015 alkaen.
Metsään.fi on asiointipalvelu jossa metsänomistaja näkee oman metsätilansa metsätiedot ja ehdotetut hoitotoimenpiteet. Palvelun
kautta voi myös ottaa yhteyttä esimerkiksi
metsänhoitoyhdistykseen tarvittaessa met-
sänhoitotöille tekijää tai puulle ostajaa.
Palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maamme yksityismetsien metsävaratiedoista. Järjestelmässä olevat tiedot eivät
mitenkään pysy jatkuvasti ajan tasalla vaan
ovat suuntaa-antavia. Kun suunnittelet toimenpiteitä metsässäsi kannattaa aina tarkistaa tilanne oman henkilökohtaisen Päijänteen
Mhy:n metsäneuvojasi kanssa. Hänellä on
ajantasalla olevat tiedot metsäsi tilasta.
Kemera-laki uudistuu
Pitkään vireillä ollut Kemera-lain uudistus
alkaa olla loppusuoralla. Lain käyttöönotto on EU-hyväksyntää vaille.
Kaikkiin näihin työlajeihin on tuen saamiseksi tehtävä jatkossa ennakkosuunnitelma ennen työn aloittamista.
Mitä näillä näkymin aikaisintaan
1.7.2015 voimaan astuva uusi
Kemera-laki tarkoittaa?
Lyhyesti:
Tuen piiristä poistuvat:
- pellon metsitys
- pystykarsinta
- kantojen nosto
emera-tukeen oikeuttavia työlajeja
K
ovat jatkossa:
- taimikon varhaishoito (uusi työlaji)
- nuoren metsän hoito
- terveyslannoitus
- juurikäävän torjunta
- suometsän hoito
- metsäteiden teko ja perusparannus
- metsäluonnon hoito ja ympäristötukisopimukset
Myös nykymuotoinen energiapuun korjuun tuki poistuu mutta sen tilalle tullee
vastaava pinta-alan perusteella maksettava tuki.
Nykyisen Kemera-lain mukaiset tukihakemukset on toimitettava Metsäkeskukseen viimeistään 17.4.2015.
Tiemiehemme Erkki ja Jarmo osallistuivat helmikuun alussa Suomen tieyhdistyksen järjestämille yksityistiepäiville Rantasipi Laajavuoressa. Tilaisuus
kiinnostaa aina ja niinpä nytkin sali oli
aivan tupaten täynnä yksityistieasioista
kiinnostuneita ihmisiä.
Päivässä käytiin läpi ajankohtaisia tienpitoon ja tiekuntahallintoon liittyviä asioita.
Erityisesti yksityistielain uudistaminen
ja uudet yksiköintisuositukset puhututti
osallistujia.
Myös raskas liikenne yksityisteillä ja
siltojen kunto, samoin kuin yksityisteiden
saamat valtion tuet olivat päivän teemoja.
Metsäteitä tuetaan
Metsäteiden rakentamisen ja kunnos-
tusojitusten valtion tuki säilyy pääosin
ennallaan uuden, näillä näkymin 1.7.2015
voimaan tulevan uuden kemera-lain
myötä.
Suurin muutos metsäteiden osalta nykyiseen olisi valtion tuen myöntäminen
hankkeen toteutuneisiin kokonaiskustannuksiin sisältäen myös suunnittelu- ja
yleiskustannukset.
Tiekunnan ja tieoikeuksien perustaminen olisi rahoituksen edellytyksenä jatkossa ja yhden tilan hankkeiden rahoitus
ainoastaan yhteismetsien osalla.
Nykyisen lain mukaisten hankkeiden
rahoitushakemukset pitää olla metsäkeskuksessa 17.4. mennessä eli vielä ehtii
esim. oman metsätien suunnittelun laittaa vireille kun pitää kiirettä.
Vastaan‐
ottaja maksaa
postimaksun
PALVELU- JA LUKIJAPALAUTEKORTTI
Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman/tilakäynnin
Toivon yhteydenottoa metsäasioissa
Haluan sähköisen uutiskirjeen, sähköpostiosoitteeni on:
Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
TUNNUS 5008409/INFO JYVÄS
Muutos yhteystiedoissa
Nimi
Osoite
Puhelin
Terveisiä toimitukselle/juttuaiheita:
00003 VASTAUSLÄHETYS
www.paijannemhy.fi
23
METSÄPÄIJÄNNE
nro 1 / 27.3.2015
Mää, mää siellä ja täällä!
JÄRJESTÄMME BUSSIRETKEN RÖYKKÄLÄN LAMMASTILALLE
JA LEIVOMÄEN KANSALLISPUISTOON KESKIVIIKKONA 3.6.2015
Lähdemme matkaan Jyväskylästä klo 8.30 ja
saavumme Röykkälän lammastilalle noin klo 10.15.
Ajoreitti ja pysähdyspaikat:
Klo 8.30 Jyväskylän tilausajolaituri,
klo 9.10 Korpilahden matkakeskus,
klo 9.50 Tammijärvi, Luhangan Op.
MHY:N
JÄ
MAKSUSENILLE
TON!
Perille saavuttuamme juomme aamukahvit ja tutustumme
Röykkälän lammastilaan, jossa on mahdollisuus tehdä myös
ostoksia -10 %:n alennuksella. Huom! maksu vain käteisellä.
Noin klo 11.45 lähdemme tutustumaan Leivonmäen
kansallispuistoon.
Patikoimme vajaa 2 km laavulle, tarinoimme tulilla ja
paistamme ruisleipäsiivuja ja makkaraa.
Noin klo 15.00 palaamme samaa reittiä takaisin.
Ilmoittautumiset 27.5. mennessä
[email protected] tai p. 040 7098478.
Halutessasi voit tulla Röykkälään omalla autolla, jolloin pyydämme myös ilmoittautumaan.
Tervetuloa joukolla mukaan!
MÄÄ SIELLÄ, MÄÄ TÄÄLLÄ!
BUSSIRETKI RÖYKKÄLÄN LAMMASTILALLE JA
LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTOON KE 3.6.2015.
KATSO YLLÄ OLEVA ILMOITUS!
VALKOLASSA METSÄTAITOKISAT
Tapahtumakalenteri
TAPAHTUM
AT MHY:N
JÄSENILLE
MAKSUTTO
MIA!
Tervetuloa kesäkuun toisena torstaina 11.6.2015, Impin päivänä, metsätaitoilemaan
Laukaan Valkolaan. Harisen kämppä on oiva paikka kilpailulle savusaunoineen.
Kilpailut järjestetään yhteistyössä Valkolan maamiesseuran kanssa.
Samalla ratkotaan myös Päijäneen Mhy:n eri sarjojen mestaruudet.
Taitoradalle pinkaistaan klo 18.00 ja
kisan jälkeen perinteisesti savusaunan lauteille.
Pyyheliina mukaan!
Verovinkki
Päijänteen
Metsänhoitoyhdistyksen
jäsenmaksu 70 €,
on vähennyskelpoinen
metsäverotuksessa.
Lopulliseksi kuluksi
jää tällöin 49 €.
6
Ilmoittautumiset 4.6. mennessä
[email protected]
tai 040 7098478.
Jämsä 1.9.-3.9.
Jämsä 1.9.-3.9.
Lisätietoja antaa Kauko Salonen
p. 0400 832866.
www.finnmetko.fi
LUHANGAN METSÄPÄIVÄ PE 26.6.2015
LUHANGAN METSÄPÄIVÄ pidetään Jarkon päivänä, perjantaina 26.6.
klo 9 - 13 Maatilamajoitus Ruohtulassa Tammijärvellä.
Toiminnanjohta Harri Kivirinta esittäytyy ja pitää ajankohtaiskatsauksen.
Lisäksi aiheena on metsänhoitoon liittyvä teema, mikä tarkentuu lähempänä
ajankohtaa. Myös mahdollinen maastokohde selviää lähempänä ajankohtaa.
Ilmoittautumiset to 18.6. mennessä [email protected]
tai 040 7098478.
Tervetuloa!
Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti
Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry
Puh. 040 709 8477 fax 014 819 0444
Kannen kuva: Petri Leinonen
METSÄTARVIKKEITA
NIIN AMATTILAISILLE
KUIN HARRASTELIJOILLE
www.tarmet.fi
Päätoimittaja Harri Kivirinta
Toimitussihteeri Pirjo Lumioja
email: [email protected]
Sivunvalmistus SSS Oy
Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2015
MIELENRAUHA
METSÄSTÄ
PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUT
METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA
NEUVONTA (jäsenille maksuton)
• Kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus
• Henkilökohtainen neuvonta
METSÄSUUNNITTELU
• Metsäsuunnitelmien laadinta
• SilvaNetti – metsäsuunnitelma
netissä
• tarvittavat karttapohjat
• tulosten laskeminen
• metsäsuunnitelmien ajan tasalla pito
OMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT
- Arviointi
• metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot
• metsätuhojen tarkastukset, lausunnot
• muut todistukset ja lausunnot
- Metsäkiinteistöjen välitys (LKV)
- Perunkirjoituspalvelut
Metsätilojen omistusjärjestelyt
• Reiska –palvelu sukupolvenvaihdoksiin
• kuolinpesien perinnönjaot ja ositukset
• kauppa- ja lahjakirjojen laadinta
METSÄVEROPALVELUT
• Metsäveroilmoitukset
• Arvonlisäveroilmoitukset
• Puukaupan veroasiat
• Muut veroasiat
METSÄN UUDISTAMINEN
• Suunnittelu, toteutus ja valvonta
• Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta
• Materiaalin valinta ja hankinta
• Siementen kylvö ja taimien istutus
• Jälkityöt
TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO
• Tarkastus ja raportointi
KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN
TEKEMINEN
• Suunnittelu ja toteutus
• Myös metsäteiden perusparannukset
• Tieyksikkölaskelmat
METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET
KULOTUS
• Suunnittelu, toteutusvastuu ja työvälineet
TAIMIEN JA SIEMENTEN VÄLITYS
• Tarpeiden kartoitus ja tarjousten
pyytäminen sekä vertailu
• Materiaalin toimitus
PUUNMYYNTISUUNNITELMA (jäsenille maksuton)
• Hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys
• Markkinatilanteen selvitys
• Puunmyyntisuunnitelman laadinta
• Metsänkäyttöilmoitus
• Määrä- ja hinta-arvio
• Jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot
• Monimuotoisuuden ja avainbiotooppien
huomioiminen
PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO
• Tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu
tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden
• Ajantasainen hintaseurantajärjestelmä,
leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous
• Valtakirjakauppa ja puun myynti
• Kauppaehtojen tarkastus ja seuranta
• Korjuun- ja mittauksen valvonta
• Puutavaran luovutus, mittaustodistuksen
allekirjoitus
PUUNKORJUUN VALVONTA
PYSTYKAUPOISSA
• Hakkuun valvonta, tarvittavat
jälkimittaukset ja edunvalvonta
KORJUUPALVELU
• Puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja
toteutus
METSÄN VUOSIHUOLTO
- HOIDAMME KAIKKI VELVOITTEET PUOLESTASI
Metsän vuosihuolto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pitää metsäomaisuudestaan huolta vaivattomasti. Se sopii loistavasti kaukana metsästään
asuville tai muuten kiireisille metsänomistajille.
Eli meille kaikille. Se on avaimet käteen –paketti, jossa hoidamme käytännössä kaiken paperitöistä hoitotoimenpiteisiin. Metsän vuosihuolto lähtee
liikkeelle tilakäynnillä, jossa selvitetään metsän sen hetkinen tilanne ja toimenpiteet, joita metsätilallesi kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tilakäynnillä
kartoitetaan myös hakkuumahdollisuudet ja niistä saatavat tulot. Metsän
vuosihuollon kartoitus tehdään maksuttomalla tilakäynnillä.
pmhy-metsäpäijänne-takakansi2014-11-takakansi_v4.indd 2
*Saat tietoosi metsänhoidollisesti tärkeät harvennus- ja päätehakkuukohteet
*Saat arvion puunmyyntituloista
*Saat tietoosi ajankohtaiset hoitotyökohteet ja työhön saatavien rahoitustukien mahdollisuudet
*Pääset keskustelemaan metsääsi koskevista asioista paikan päällä
Ensimmäisen tilakäynnin jälkeen voit valtuuttaa meidät käymään muutaman
vuoden välein metsässäsi tarkistamassa tilanteen. Käyntien jälkeen annamme
ehdotelman tulevista toimenpiteistä ja pidämme sinut ajan tasalla metsäsi
kasvun eri vaiheista.
24/11/14 11:44

Metsänhoitoyhdistys mukana sähkökatkojen vähentämisessä s. 20

Transcription

Similar documents

2 - Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Harri Kivirinta aloitti toiminnanjohtajana s.4

Pulkkilanharju - Majatalo-Gasthaus

Metsänomistajat KangaSnieMi-PieKSäMäKi

MTK:lta tunnustusta Päijät-Hämeeseen

LeikkoMetsänomistajat - Metsänhoitoyhdistykset

Perinnöstä yhteismetsä - Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Tuulivoiman hyödyt paikkakunnalle