S-D-1000

Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
1
Petteri Peltokangas .........................................................................................................................................2
2
Ja sitten Isojakoon ...........................................................................................................................................2
3
Kantatalo, Petterintupa, Otontupa ...................................................................................................................2
4
Rintala / Sepäntupa / Pekantupa.....................................................................................................................5
5
Törmä / Aapantupa ..........................................................................................................................................6
6
Rantala ............................................................................................................................................................7
7
Peltola / Oskantupa / Hans Peltokangas .........................................................................................................7
8
Pajala / Jaakkoset, Annuntupa, Yrjöntupa ......................................................................................................8
9
Keskitalo, Matintupa ......................................................................................................................................10
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
1/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
1
PETTERI PELTOKANGAS
Petterillä s 19.11.1859 oli myös iso perhe, ajan tavan mukaan. Vaimo, Maria Matintytär Möttönen / Vasalampi,
”Petterin Maija” lapset:
• Matti 1884, ”Petterin Matti”, vmo Lyydia Salmela, Salmelan sisaruksia Räyringistä
• Anna 1886, naimisiin Linna
• Helga 1888, kuoli 1906
• Maija-Liisa 1890, Amerikkaan 1913
• Kalle Filemon 1892, kuoli 1894
• Juho Eemeli 1894, ens vaimo Lassila, josta lapsi Arvi, toinen vaimo leski Lyyli Elgland, jonka
kanssa mm lapset ”Pajuluoman Leo”, Kivijärven Liisa, Eerik Peltokangas ja Hannes Peltokangas
• Nestori 1896, ”Peritalon Nestori”, lapsia: Onni, Reeni Antti, Maire, Paavo Elsa ja Rauni
• Juunia 1899, kuoli 1915
• Vieno Sofia 1901, lapsi ”Kivijärven Bertta” ja Aaro Patovistin kanssa Eero
• Milka 1903, ”Rajalan Milka”, poika Vaito
• Otto 1907, muutti Paattisille 1949, lapsia: Raakel, Leena, Veera, Sirpa, Veli, Saara ja Ulla
• Helga 1910, kuoli 1910
Lukijalle huomautan, että monen nimen kohdalla olemme siirtyneet sataa vuotta nuorempiin asioihin. Niinpä
jätän tarkat syntymäajat merkitsemättä.
2
JA SITTEN ISOJAKOON
Isojako toimitettiin Peltokankaalla vasta vuonna 1906. Yleisellä tasolla tarkasteltuna isojaossa asutettuja tiloja
jaettiin käytännöllisempään muotoon. Uusia ei juurikaan luotu. Peltokankaan yli tuhannen hehtaarin verotalo
jaettiin seitsemään osaan.
Jako oli seuraava
Peltokangas 7-1x
Kantatila
Rintala 7-2x
Pekantupa
Törmä 7-3x
Aapantupa
Rantala 7-4x
Rantala
Peltola 7-5x
Oskantupa
Pajala 7-6x
Yrjöntupa
Keskitalo 7-7x
Matintupa
Esitystapa on suoraan Maanmittauslaitoksen julkaiseman jakautumisluettelon mukainen. X-kirjain tarkoittaa,
että tila on myöhemmin jaettu edelleen. Niin luettelo kuin sen kanssa yhtäpitävä tiluskartta on maksullisena
saatavana digitaalisessa muodossa Maanmittauskonttoreista.
3
KANTATALO, PETTERINTUPA, OTONTUPA
Jos kantatalossa oli tehty omistajamuutoksia ennen vuoden 1882 kaupantekoa, nyt isojaon jälkeen valtava
asuinrakennuskin pantiin jakoon. Onnistuiko talon katkaisu vain purkamalla vai pitikö peräti sahata poikki.
Lopputulos oli kuitenkin, että Juho vei Oskantuvan puoleisen osan talosta ja pystytti sen uudelleen. Siitä syntyi
meidän ikäpolven muistama Pekantupa. Jäljelle jääneeseen osaan Petteri jäi asumaan perheensä kanssa. Ja
tästä osastahan aikanaan puhuttiin eri aikakausina nimillä Petterintupa, Otontupa ja Elglandintupa, vai oliko
Lyylintupakin jossain välissä.
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
2/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
Eipä mennyt monta vuotta isojaosta, kun kantatalossa joudutaan tekemään pesänselvitystä ja laatimaan
perukirjaa. Petteri oli kuollut ja hänen jäämistönsä kirjaamisesta ja jakamisesta oli nyt kysymys.
"Wuonna 1912 Syyskuun 9 päivänä toimitettiin Peltokankaan tilalla Perhon pitäjän Perhon kylässä pesäkirjoitus
ja perinnönjako kuolleen talollisen Pietari Matinpoika Peltokankaan jälkeen, joka kuoli viime Heinäkuun 20.
päivänä ja jätti jälkeensä leskeksi Maija Matintytär Peltokankaan sekä hänen kanssaan yhdeksän avioliitossa
siitettyä lasta. Neljä poikaa ja viisi tytärtä, pojat Matti, Eemeli, Nestori ja Otto, tyttäret Anna, Liisa, Jyyni, Vieno
ja Milka, joista laillisessa ijässä poika Matti, joka naimisissa Lyyti Amanta Peltokankaan kanssa. Tyttäret Anna
ja Liisa laillisessa ijässä ja Anna naimisissa Matti Linnan kanssa, muut kaikki alaikäisiä, joitten etua tässä
tilaisuutessa valvoi alaikäisten eno Pietari Wähämöttönen. Kun leskelle ensin sanottiin, että hänen tulee valan
velvollisuudella antaa pesä ilmi sellaisena kuin se oli miehensä kuoleman hetkellä niin kirjoitus tapahtui
seuraavaisesti".
Seuranneessa taulukko-osassa talon arvoksi on määritetty 20000 silloista markkaa, eläimiä mm 3 hevosta,
kymmenkunta lehmää nuoret mukaan lukien, 1 sonni, 2 vasikkaa ja 20 lammasta, yhteisarvoltaan 3045
markkaa. Maanviljelyskaluja on löytynyt 2 niittokonetta, 1 haravakone, sekä rulla- että jousiäkeet,tavallinen aura
ja sivuvälttiaura ja sahra-aurojakin 2 kappaletta. Yhteisarvo 334 markkaa.
Ja perukirja jatkuu perinnönjaon osalta seuraavasti:
"Kun perinnönjako piti toimitettaman niin toi leski esille viime Kesäkuun 3. päivänä hänen ja miesvainajansa
välillä tehdyn testamentin, jolla leski tahtoi pitää pesän jakamattomana".
Näin jäi Petterin kuolinpesä sillä kertaa jakamatta. Perunkirjoitusta ovat olleet toimittamassa Juho Patuwisti ja
Jaakko Patuwisti. Mukavalla tavalla ovat kirjoittaneet sukunimensä tuolloin. Huomataan myös, että vanha Juho
on tuolloin vielä ollut voimissaan, ja että Jaakko oli ilmestynyt kyläkuvaan. Palaamme molempiin vielä
myöhemmin.
Juho ja Petteri olivat siis ostaneet isänsä osuuden. Isojaon jälkeen Juho oli purkanut talosta päätyosan ja
Petteri rakentanut puretun paikalle uuden laajennusosan. Petterin perunkirjoituksen jälkeen leski,
”Petterinmaija”, oli halunnut pitää tilan jakamattomana.
Eihän tilanne kuitenkaan sellaisena voinut jatkua. Taloon oli jäänyt monta aikuistuvaa miestä. Vanhin poika,
Matti, on ensimmäisenä perustanut perheen Lydia Amanda Salmelan kanssa jo isojakovuonna 1906. Lapsiakin
syntyy. Eipä ihme jos hän vuoden 1915 paikkeilla ostaa Sääksjärveltä talon. Purkaa sen ja kuljettaa
Peltokankaalle. Ja pystyttää siitä talon, jonka ainakin vanhimmat lukijat muistavat Matintupana.
Vanha emäntä, Petterinmaija, jää emännöimään vanhalla puolella mittavan lapsijoukon kanssa. Tai mikä vanha
hän silloin on ollut, syntynyt 1862, joten vuonna 1915 ollut vähän päälle viisikymppinen. Vanhimmat tytöt ovat
lähteneet miehelään. Näin talon vanhimmaksi mieheksi jää Juho Eemeli. Hänkin on hakenut nuorikon itselleen,
Esteri Lassilan Vimpelistä. Nuorempia lapsia jää vielä Nestori, Juunia (kuollut 1915), Vieno, Milka ja Otto.
Juho Eemelin vaimo kuolee 1916. Avioliitosta jää kaksi poikaa, Paavo Olavi ja Arvi Johannes. Paavo kuolee
nuorena.
Eemeli, kuten häntä on sanottu, menee uudelleen naimisiin leski Lyyli Elglandin kanssa vuonna 1919 ja Lyylin
mukana perheeseen tulee edellisessä avioliitossa syntynyt poika Väinö Untamo.
Merkitään saman tien tähän Eemelin toinen perhe, vaimo Lyyli Matintytär Elgland lapset kummankin
ensimmäisestä avioliitosta
• Arvi Johannes
1914 ja
• Väinö Untamo
1910 sekä yhteiset lapset
• Leo Matias
1919 Pajuluoman Leo
• Aino Irene Elisabet
1920 Kivijärven Liisa
• Aarno Eerik
1921
• Hannes
1922 kaatunut sodassa
• Eemeli
1924 kuollut nuorena
Isä Eemeli on kuollut vain kolmenkymmenen ikäisenä 30.7.1924. Poika Eemeli on syntynyt 4.11.1924, joten
isänsä kaimaksi on poika kastettu. Ja näin on Lyyli leskenä toisen kerran. Tällä kertaa seitsemän alaikäisen
lapsen kanssa. Sanotaanko, että on se elämä ollut kovaa.
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
3/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
Maijan perheen toinen mies, Nestori, on hänkin mennyt naimisiin. Anna Milja Aapantytär Haukan kanssa.
Perheeseen on vuoteen 1924 mennessä syntynyt neljä lasta. Tuona vuonna talosta on erotettu Peritaloniminen tila joen takaa, Rauhalan naapurista. Sinne muuttaa Nestori perheineen. Ottaa myös Peritalon
sukunimekseen. Sama talo, joka myöhemmin tunnettiin Pitkäahon talona. Nestorihan muutti sieltä
Oksakoskelle monipuoliseksi liikemieheksi.
Ei loppunut työväki Petterinmaijan talosta Nestorin muuttoon. Taloon jäivät vielä tyttäret Vieno Sofia ja Milka
Pauliina. Edellinen tyttärensä Bertta Irjan ja jälkimmäinen poikansa Vaiton kanssa. Ja toisessa osassa taloa oli
vielä Eemeli perheensä kanssa kuolemaansa saakka. Miehen vastuu oli jäämässä 1907 syntyneelle Otto
Aleksanterille.
”Aikaa myöten Petterin rakentamaa uutta puolta jäi isännöimään Otto ja siihen jäi myös äiti-Maija. Vanhaa
puolta asui Eemelin leski Lyyli lapsineen. Nyt rakennuksen toisessa päässä oli Otontupa ja toisessa Lyylintupa.
Otto myi talonsa 1949, jolloin muutti perheensä kanssa Paattisille, Turun lähelle. Hänen kaikki seitsemän
lastaan ovat syntyneet Peltokankaan vaiheen aikana. Lyylin vanhin poika Väinö Elgland avioitui Hanssintuvan
nuorimman tyttären Selman kanssa, joka muutti Lyylintupaan miniäksi. Elglandien kaikki 10 lasta ovat
syntyneet siellä. Sodan jälkeen Lyyli luopui isännyydestään ja talo jaettiin kolmeen osaan Väinölle, Leolle ja
Eerikille. Liisa oli mennyt naimisiin Kivijärven Leon kanssa, Arvi rakentanut Ojalaan ja Hannes kaatunut
sodassa. Kun Otto muutti Paattisiin, Väinö ja Selma ostivat talosta Oton pään, sen piharakennukset ja
kotipellot. Vanhaan päähän muutti Eerik perheineen. Tämän jälkeen, purkamiseensa saakka, tuon monia eri
vaiheita kokeneen ja monta sukupolvea nähneen suuren pohjalaistalon Oskantuvan puoleista päätä nimitettiin
Väinöntuvaksi ja Annuntuvan puoleista päätä Erkintuvaksi.” Näin Tapani Elgland täsmensi syntymäkotinsa
sodanjälkeisiä vaiheita.
Kirjataan vielä perheet
Nestori Petterinpoika Peritalo, s 16.9.1896, vaimo Anna Milja Aapantytär Haukka, syntynyt 26.3.1894 ja lapset
• Onni Untamo
1918
• Reeni Melita
1920
• Antti Aaprami
1922
• Maire Elisabet
1925
• Paavo Matias
1927
• Elsa Maria
1930
• Rauni Allan
1932
Otto Aleksanteri, s 5.12.1907, vaimo Aino Heikintytär Peltola, s 28.11.1909, lapset
• Ruut Lea Raakel
1931
• Iiris Lisi Helena
1933
• Veera Astrid
1935
• Sirpa Annikki
1937
• Veli David Aleksanteri
1939
• Saara Maria Elisabet
1942
• Virpi Ulla Regina
1945
Väinö Untamo Joelinpoika Elgland, 1910, puoliso Selma, 1905, lapset
• Poju Väinö Rainer
1930
• Torsti Uolevi
1932
• Ilse Arja Olive
1934
• Terho Ilkka Tapani
1936
• Kari Isto Päiviö
1939
• Soile Kaija Inari
1941
• Ilpo Markus Mikael
1944
• Satu Mirjam Marita
1944
• Hans Ari Jouko
1947
• Jarno Untamo
1951
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
4/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
4
RINTALA / SEPÄNTUPA / PEKANTUPA
Isojaon jälkeen Peltokankaan kantatalo oli siis katkaistu. Purettu osa oli siirretty uudelle paikalle. Kauppakirjoja
tai muuta materiaalia ei käytössäni ole ollut, mutta taas henkilöluettelon avulla saamme sinne ihmisiäkin.
Käytössäni on ollut myös arvokas valokuva. Se esittää kantataloa jokseenkin sellaisena kuin se on ollut ennen
katkaisua.
Valokuva on tehty kahdesta kuvasta yhdistämällä osat toisiinsa. Alkuperäiset otokset ovat noin vuodelta 1905.
Kuvissa olevat henkilöt on selkeästi nähtävissä ja tunnistettu. Toisen kuvan henkilöt ovat Petterin perhettä,
toisen Rintalaan / Juhontupaan / Sepäntupaan / Pekantupaan muuttaneen Juhon perhettä.
Kuvassa ovat Juho Peltokangas, sylissään Tyyne, poikansa Matin tytär. Juhon vaimo Marjaana, Juhon poika
Matti, sylissään pieni poika, Eemeli, "Hautakosken Eemeli". Seisomassa on oikealla Matin vaimo Anna. Sitten
siinä on Peltokankaan Pekka, parantajaksi mainittu, ja hänen sisarensa Fiia. Kuvassa on myös
merkkaamattomaksi jäänyt, ilmiselvästi taloon kuuluva nuori tyttö sekä Urho Forsbackaksi nimetty nuori mies.
Äitini, Elli Honkonen on muistiinpanoihinsa merkinnyt tästä Urhosta: "Elviiran poika Urho Forsbacka on mennyt
Venäjälle. Ammuttu siellä Stalinin aikana. Urhon tyttö asuu Valamon saarella." Ja tämä Elviira / Elfviina on ollut
Juhon ja Petterin sisar.
Matille saamme perheeksi:
Matti Peltokangas, s 19.11.1876, vihitty 4.4.1896 Anna Antintytär Huopanan kanssa, ollut Kanadassa, mennyt
Venäjälle 1937. Heillä lapset
• Milka Maria, s 5.2.1900, vihitty 5.3.1922, kuollut 3.12.1943, ensimmäinen mies Kalle Jaakonpoika
Pajuoja kuollut 3.3.1932, toinen mies Vilho Ilmari Aatos Viitala. Ensimmäisestä avioliitosta on
useita lapsia, toisesta yksi.
• Tyyne Sofia, s 20.5.1901, vihitty 22.1.1921 Kaarle Matinpoika Kivijärven kanssa. Tyyne Sofia on
kuollut 23.12.1945. Hänen miehensä, myös ”Pikkukallen” (vrt Isokalle) nimellä tunnettu Kaarle on
kuollut vajaata vuotta aiemmin 18.1.1945.
• Juho Eemeli
1904 ”Hautakosken Eemeli ja Laina”
• Aune Ellen
1905
• Vilma Ester
1907 Eino Henrik Koivukoski
• Jenny Gunilla
1908
• Anna Alli
1912
• Toini Elma
1913 naimisiin Juho Erkki Koivukoski
• Emma Eufeemia 1915
• Arvi Olavi
1916 mennyt Venäjälle 1937
• Taimi Kyllikki
1918
• Antti Matias
1919 kuollut pienenä
• Tarmo Paavo
1920 mennytVenäjälle 1937
• Aili Elsa
1922 -"• Sally Inkeri
1922 -"Edellä kävi jo ilmi, että lapsistaTyyne Sofia oli kuollut 1945. Miehensä Kalle Kivijärvi oli kuollut vajaata vuotta
aiemmin tammikuussa 1945. Jälkeensä he jättivät joukon lapsia. Kirjataan tähän näiden lasten nimet.
• Väinö Onni Untamo
1921
• Paavo Matti Johannes
1924
• Unto Uljas
1926
• Pentti Pietari
1927
• Bertta Aila Onerva
1941
Onni ja Paavo ovat muuttaneet pois. Talo jää Untolle. Nuoremmat muuttavat ajallaan. Pekka kuolee jossain
vaiheessa. Ja Unton kuoleman jälkeen talokin puretaan.
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
5/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
5
TÖRMÄ / AAPANTUPA
Matts Peltokangas, s 5.11.1851, kuollut Amerikassa 3.9.1898, vmo, Maria Abrahamintr Huusko, s Vetelissä
11.2.1851, muuttanut leskenä Alajärvelle 9.8.1909, heillä lapset
•
Aaprami
12.12.1871 "Aapantuvan"Aapa
•
Helga
25.6.1874
•
Tilda
13.2.1876
•
Anna Sofia
25.12.1877 "Annuntuvan" Annu
•
Kaisa Aliina
11.12.1879 Veteliin 1898
•
Juha
10.12.1881 Amerikkaan v 1900
•
Oskar Matias
9.10.1883 kuoll ilm Amer v 1906
•
Antti Vihtori
8.8.1885 kuoll 1.6.1908
•
Kaarle
17.10.1887 "Iso Kalle", "Kallentupa"
Pelkästään päivämääriin tuijottelemalla emme pääse perille, miksi Matti on mennyt Amerikkaan asti
kuolemaan. Hän on kuitenkin ollut kuollessaan noin 47 vuoden ikäinen, siis kohtuullisen iäkäs aktiiviseen
työelämään vieraalla maalla tuohon aikaan. Joku läheinen sinne on kuitenkin jäänyt, koska nuoremmat lapset
ovat aikanaan sinne myös lähteneet. Tuohon samaan aikaan peltokangaslaisia oli useampia Amerikassa, kuten
perheluetteloiden huomautuksista näemme.
Vanhin lapsista, Aaprami, on mennyt naimisiin muutamaa vuotta ennen isänsä kuolemaa. Hänet on vihitty
11.11.1894 ensimmäiseen avioon, Vimpelissä 4.5.1873 syntyneen Liisa Juhontr Lassilan kanssa.
Heidän perheensä on
Aaprami Peltokangas, s 12.12.1871, ensimmäinen vaimo, Liisa Juhontr Lassila, s 4.5.1873, k.14.5.1907
lapset:
•
•
•
•
•
•
Olga
Vilho
Saima
Aaro
Eemeli
Saima
15.7.1895 "Koivukosken Olga
3.10.1897 menn Amer v 1927
2.7.1900 kuollut heti
20.8.1901 eleli "onnellisena"
8.4.1904 kuoli 1935 naimatonna
16.9.1906 kuoli 1942 naimatonna
Liisa-vaimo kuolee v 1907, jonka jälkeen Aaprami vihitään toiseen avioon
II vmo, Liisa Markuntr Korpi, s 7.10.1880, vih 20.2.1909, lapset toisesta avioliitosta
• Lilja Maria 5.2.1911 Koivukoski / Patovisti
• Edvin Oskari
20.9.1912 "Aapan Etvi"
• Aino Sylvia
14.7.1914
• Tauno Johannes12.2.1916"Aapan Tauno"
• Anna Lydia
28.4.1918 kuollut nuorena
• Martti Ilmari
30.10.1919
• Untamo 18.6.1922 kuollut pienenä
Tämän Aapramin allekirjoittanut, ja varmasti moni muukin, muistaa "Aapana" ja hänen toisen vaimonsa "Aapan
Liisana", kuten heitä sanottiin. Perheen lapsia, omien vanhempieni aikalaisia, on sanottu samaisen tavan
mukaan "Aapan Etviksi", "Aapanmartiksi" jne sekä heidän lapsiaan, omia aikalaisiani, "Etvinrailiksi",
"Etvinerkiksi" jne. Tämä nimikäytäntö oli yleinen koko kylällä.
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
6/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
6
RANTALA
Anders Andersson Peltokangas, helppo muistaa, kun kaikki olivat Antteja aina Töörnistä lähtien.
Antti, syntynyt 30.6.1863, kuollut 21.8.1923, vmo, Liisa Heikintytär Mäkelä 30.12.1864, kuollut 28.1.1947,
lapset
• Juho
26.7.1886 kuollut pienenä
• Antti
6.6.1887 "Rantalan Antti"
• Oskari
6.12.1888 mennyt Amerikkaan 1907
• Lyyli
30.8.1890 Evijärvelle Heikki Kniivilän kanssa
• Henrik
17.11.1893 kuolinaika puuttuu
• Kaisa Liisa
10.11.1893 mennyt Amerikkaan 1911
• Aarno Johannes 13.6.1896 kuollut nuorena
• Fanni Maria
22.5.1898 muuttanut Vimpeliin 1920
• Anna
15.7.1900 muuttanut Vimpeliin 1929
• Alma
17.7.1904 kuollut nuorena
• Johan Eino
27.12.1909 asui Rantalassa
Sitten siirrymme meidän sukupolvemme muistamaan Rantalan Anttiin ja hänen perheeseen. Antti haki vaimon
Sääksjärveltä. 27.8.1900 syntyneen Venny Kangasahon. Lapset heillä, ja jätämme taas syntymäajat pois
• Irja Evely
1927 "Aarne ja Irja Rauhala"
• Antti Olavi
1928 kuollut nuorena
• Eeva Inkeri
1930 Peltokankaan Vaiton vaimo
• Antti Veikko Kullervo
1932
• Otto Aleksanteri
1934
• Kaisu Taimi Kyllikki
1937
• Hilkka Marjatta
1940
• Sisko Liisa Kyllikki
1942
Rantalan Veikko kertoi jossain yhteydessä isänsä Amerikasta tulosta. Oli Antti kansalaissodan alla ollut
Amerikassa rahaa tienaamassa. Ja helppohan tuohon on uskoa, kun toisiakin sisaruksia siellä kerta oli. Ja
muita peltokangaslaisia.
Winchester-kivääri oli haluttua tavaraa. Suomesta sitä ei tuonaikaisista olosuhteista johtuen helpolla saanut.
Siksipä Antti oli piilottanut ja sitonut tuomansa aseen housunlahkeen sisäpuolelle päästäkseen laivasta tullin
ohi. Tullimies oli katsellut Anttia ja todennut vain, että onpas paksu mies. Ja oli päästänyt menemään. Oli
tainnut arvata, tai tietääkin. Eihän Antti ainoa kiväärin tuoja ollut.
Ongelma oli kuitenkin meinannut tulla kadulla, kun juuri santarmien ohituksen jälkeen kivääri olikin pudonnut
lahkeesta ja piippu tietenkin päästänyt melkoisen kilahduksen katukiveen osuessaan. Santarmi oli vain
vilkaissut ja kääntynyt pois. Sattuikohan siinäkin väri kohdalleen.
7
PELTOLA / OSKANTUPA / HANS PELTOKANGAS
Missä vaiheessa Oskantupa on perustettu, ei ole tässä yhteydessä tarkemmin tiedossa. Vuoden 1880
henkikirjoissa taloa ei ole vielä mainittu. Isojaossa se on yhtenä jakajana Peltokankaan verotalosta. Haarukka
on siis noiden aikojen välissä. Ensimmäinen nimi, joka tässä tutkimuksessa on tullut esiin, on Hanssintupa.
Vähintään perusteltua on, että merkkaamme ensimmäiseksi isännäksi näin Anders Andersinpojan pojan,
Hansin. Ja perustamisajaksi arvioimme suurin piirtein samat vuodet kuin milloin Rantalaa on rakennettu.
Sellainen tieto on olemassa, että alkuperäinen Hanssintupa olisi ollut lähempänä kantataloa, ja että se olisi
Oskari Kivijärven toimesta siirretty nykyiselle paikalle.
Saamme Hanssille perheen Hans Peltokangas, s 1.9.1858, k 23.1.1910, vaimo, Anna Kaisa Arkkukangas, s
31.5.1865. Heille lapset
• Joeli
17.5.1886 kuolee noin 5 vuotiaana
• Maria
17.1.1889
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
7/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
•
•
•
•
•
•
•
•
Milja Amalia
Lydia
Hilda
Hilja Kristiina
Anna Adeliina
Mirjami
Selma
Julius
1.9.1891naim Koski, Amer 1915
9.2.1894 "Oskan Lyyti"
17.10.1896 kuolee n 1 vuot
18.11.1897 Amerikkaan v 1913
13.7.1900 kuolee n 7 vuot
30.1.1903 "Rannilan Mirjami"
2.9.1905 "Elglandin Selma"
14.3.1908 "Niittypuron Julius"
Tämän perheen lapsista Lydia ja Selma jättivät näkyvimmät jäljet Peltokankaan kylähistoriaan. Edellinen Oskari
Kivijärven ja jälkimmäinen Väinö Elglandin puolisona. Selma palasi kantatalon emännäksi, ja hänen perheensä
on esitelty siellä.
Lyydian perheen kirjaamme alle. Lydia s 9.2.1894, pso, Oskari Matinpoika Kivijärvi, s 10.11.1886 Evijärvellä,
heillä lapset
• Aili Onerva
1912
• Kerttu Eliisa
1914
• Arvo Artturi
1917
• Leo Ferdinand
1918
• Paavo Oskari
1920
• Evi Mirjami
1922
• Oskari Allan
1924
• Maria Ireene
1926
• Aira Hillevi
1928
• Hilkka Sulevi
1931
• Erna Margit
1934
Hansin lapsista Mirjami meni puolisoksi Aaro Antinpoika Rannilalle Perhon Oksakoskelle. Nuorin, Julius, sai
vaimon Möttösestä ja asettui asumaan Kettukankaaseen menevän tien varteen, missä hänet opittiin tuntemaan
myös "Niittypuron Juliuksena".
8
PAJALA / JAAKKOSET, ANNUNTUPA, YRJÖNTUPA
27.10.1841 syntynyt Jaakko on ehkä tästä sisarusparvesta jättänyt näkyvimmät jäljet Peltokankaan
ympäristökuvaan. Hänen mukaansa on aikanaan puhuttu "Jaakontuvasta". Myöhempien sukupolvien myötä
vastaavaa asuinsijaa on sanottu "Annuntuvaksi" kuin myös "Yrjöntuvaksi". Tämä paikka on ollut ja on
edelleenkin Peltokankaan mäen metsäisemmällä puolella, etelälaidalla, kuinka vain halutaan sanoa.
Kirjataan Jaakon perhe kokonaisena. Bd.s Jacob Matts´son Peltokangas, s 27.10.1841
vmo, Maria Abrahamsdtr Aho, s 11.8.1843, Veteli
• Matilda
31.12.1863
• Johan Hendrik
24.2.1868 "Hinti"
• Josefiina 23.2.1871
• Maria
10.3.1877
• Anna
10.3.1877
• Joeli
3.5.1881
• Antti
26.11.1884 on kastettu Amerikassa
• Emma
1.12.1888
Silmään ottaa erikoisesti tieto, että Antti- poika on kastettu Amerikassa. Perheenhän on täytynyt olla siellä
kastamisen aikaan, siis vuoden 1885 kahta puolta. Jälleen kirjat eivät tällä tutkimisella kerro, ketkä ovat olleet
mukana tai kuka on huoltanut lapsia, jos isä ja äiti ovat olleet kahdestaan liikenteessä. Amerikkaan muutto,
mutta myös takaisin tulo, on ollut tuttua tohinaa peltokangaslaistenkin keskuudessa. Olihan muun muassa Matti
Antinpojan, s 5.11.1851, kuolinpaikka merkitty Amerikkaan (Joelin, s 3.5.1881, vaimon Anna Sofian, "Annun"
isä ).
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
8/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
Matilda menee aikanaan naimisiin, mutta kuolee jo alta kolmikymppisenä vuonna 1893. Hänen miehensä, Antti
Juhonpoika Patovistin, kirkon kirjat kertovat vihityn toisiin naimisiin jo seuraavana vuonna 1894. Matilda ja Antti
ovat olleet pikkuserkkuja keskenään, sillä heidän isoisäthän olivat veljeksiä. Matildalta jää Antin huollettavaksi
poika, Johan Nestor, s 14.2.1892. Tämä kuolee kuitenkin noin 11 ikäisenä vuonna 1903. Isä Antti uuden
vaimonsa ja kahden heille syntyneen lapsen, Matias Oskarin s 1895 ja Vihtorin s 1896, kanssa muuttaa
Amerikkaan vuonna 1900. Olisikohan siellä Amerikan sukulaisia! Satu Elgland muistelee, että "Annun Siirin
kamarin seinällä oli ollut Amerikan kuva, jota Siiri oli mielellään näyttänyt".
Johan Hendrik elelee vanhana poikana ja kuolee 3.4.1951 naimattomana. Näin kirjat sen sanovat. Kirjoittaja
muistaa hänet "Hintinä".
Josefiinasta on merkintä Veteliin muuttamisesta vuodelta 1896. Tieto kertoo hänen kuitenkin muuttaneen
jossain vaiheessa takaisin ja eläneen samassa taloudessa toisten kanssa.
Maria, s 10.3.1877, muuttaa Karstulaan
Anna menee naimisiin v 1904 Karstulasta kotoisin olevan Vihtori Heinuan kanssa. Tiedetään, että kyseinen
Vihtori on ensin ollut naimisissa Marian kanssa, mutta tämän kuoltua ottanut sisar-Annan. Asuneet Karstulassa,
joten lapsista ei ole Perhon kirjoissa tietoja. Heitä kuitenkin on ollut molemmista avioliitoista. Joel, s 1881,
perhe kirjataan myöhempänä. Antti elää vain muutaman kuukauden ja Emma -niminen tytärkään ei saavuta
aikuisikää vaan kuolee vuonna 1905 hieman vajaan seitsemäntoista ikäisenä.
Joelin perhe: Joeli Peltokangas, s 3.5.1881, kuollut 2.12.1953, vmo, Anna Sofia Matintr Peltokangas, s
25.12.1877, lapset
• Yrjö Einar 29.7.1900
• Armas Kristian
13.11.1902
• Siiri Maria 11.8.1906
• Helmi Gunilla
29.5.1909
Joeli ja vaimonsa Anna Sofia ovat sukulaisia. Heidän isoisänsä ovat olleet veljeksiä keskenään. Pikkuserkkuja
keskenään olivat myös Joelin vanhin sisko Matilda ja hänen miehensä Antti Juhonpoika Patovisti.
Äitini Elli Honkonen on merkinnyt muistivihkoonsa Jaakkosista seuraavaa:
"Vanhimmat, jotka muistan, olivat Jaakko ja Maija (Maria Aho Vetelistä). Jaakkoa en muista nähneeni, mutta
kuulin puhuttavan. Maija oli jo kumarainen ja vanha. Mustaan tai tummaan asuun pukeutunut. Hänellä oli sen
ajan mukainen vyötäröesiliina, jossa oli taskut. Taskussa oli piippu ja tupakat. Hän oli hyväntahtoinen. Keräsi
vesimansikoita ja antoi niitä meille lapsille tuohiropeesta. Heillä oli lapsia Joeli, joka oli naimisissa Annu
Peltokankaan kanssa. Asuivat pienessä tuvassa, jossa oli vain yksi huone, kivitakka nurkassa. En muista edes
siinä olleen eteistä, saati kamareita. Joelin mielenterveys oli horjunut, joten heillä Annun kanssa on ollut
laillinen erilläänasumisoikeus.
Maija-mummun kuoltua Jaakkolaan jäivät Hinti ja Josefiina. Hekin olivat henkisesti sairaita, mutta asuivat
kuitenkin maata. Heillä oli neljä lehmää ja hevonen, jolla Josefiina ajeli seisten kolukärryn lavalla, suitset jujasti
käsissä. Josefiinalla oli tyttö, Laimi, joka oli jo mennyt naimisiin. Hinti ei liikkunut kylällä. Hän eli kotona ja pieni
puita. Hoiti ja lypsi lehmät. Kävin joskus pesemässä astiat, varsinkin meijerin separaattorin, kun tahtoi mennä
useita päiviä ennenkuin Josefiina kotiutui. Tytöt Maria ja Anni olivat olleet Heinuan Vihtorin vaimoina.
Talo meni aikanaan jaettavaksi. Yrjö otti Hintin ja Joelin, isänsä, vanhentaakseen. Sai siitä heidän osuutensa
talosta. Laimi Latvala, Josefiinan tyttö, otti äitinsä luokseen. Näin Laimi ja Kauno saivat Josefiinan osuuden.
Siiri oli palvelijana taloissa. Hänellä oli poika, Ville, jota Annu oli hoitanut pienestä asti, koska Siiri joutui
piikomaan saadakseen elannon itselleen ja pojalleen. Annun vanhetessa Siiri tuli kotiin veljensä Yrjön, äitinsä
ja Villen luo. Ville peri talon Yrjön jälkeen. Teetti uuden nätin talon, jota nyt omistavat Vuokko ja Antti
Peltokangas."
Näin siis pyynnöstäni äitini oli muistellut Jaakkosia muutamaa vuotta ennen kuolemaansa.
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
9/10
Päiväys: 2015-02-11
Peltokankaan Petteri ja Petterin Matti
[S-D-1000]
9
KESKITALO, MATINTUPA
Miksi yksi tila isojaossa sai nimekseen Keskitalo? Tähän ei yksiselitteisesti kukaan enää pysty vastaamaan.
Yritetään siis päätellä.
Peltokankaan kantatalo oli Töörnin jälkeisinä aikoina moneen kertaan laajennettu. Jossain vaiheessa metsän
puoleiseen päätyyn oli rakennettu L-kirjaimen muotoon siipi. Oskantuvan puoleisessa päädyssä oli useitakin
huoneita. Aina kuitenkin rakennuksen keskimmäisessä osassa oli asunut kulloinenkin isäntäperhe. Näin ainakin
oletamme.
Jos seisoimme talon pihassa, eteemme aukesi talousrakennusten välistä tie alas kohti Hautakangasta,
tanhuaksi nimitetty peltotie. Se jakoi kahtia silloisen peltoaukean ja oli pääasiallinen kulkuväylä peltojen perälle
Hautakankaaseen ja aina Rauhalaa ja Patovistia myöten. Ja oli yksi reitti Haukalle saakka.
Olisiko tässä riittävää syytä nimelle? Joka tapauksessa juuri tanhuan varrella olevat pellot kuuluvat tänäkin
päivänä Keskitaloon ja ovat taloa isännöivän Tapio Peltokankaan omistuksessa.
Kantatalon kohdalla todettiin, että Petterin vanhin poika, Matti, oli ensimmäisenä perustanut perheen Lydia
Amanda Salmelan kanssa jo isojakovuonna 1906. Ja että lapsiakin oli syntynyt. Edelleen, että hän oli
Sääksjärveltä ostamastaan talosta pystyttänyt perheelleen uuden oman talon noin vuonna 1915. Vuosiluku
ajoittuu siten, että äitini Elli, syntynyt 1919, on syntynyt tuossa uudessa talossa. Vanhemmat sisarukset ovat
nähneet päivänvalon kantatalon puolella.
Kirjaamme tässä vaiheessa Matin ja Lydian perheen: Matti, s 20.5.1884, vaimo Lydia Amanda Aapramintytär
Salmela, lapset:
• Viljo Pietari
1906
• Johan Vilpas
1908
• Lauri Vihtori
1910 kuollut pienenä
• Lauri Matias
1912 kuollut pienenä
• Eino Viljami
1913
• Uuno Matias
1916
• Lauri Veikko Aleksanteri 1918 kuollut pienenä
• Elli Maria 1919
• Vieno Elisabet
1921
• Lauri Aleksanteri1924 kuollut pienenä
• Eila Annikki
1925
• Antti Aaprami
1928
Neljä poikaa on kastettu Lauriksi ja kaikki ovat kuolleet alle vuoden ikäisinä.
Viljo kuolee haavoittumisen seurauksena syksyllä 1944. Häneltä jää iso perhe Oksakoskelle. Perheen tuskaa
tuskin on paljon lievittänyt se, että vanhimmat lapset ovat olleet aikuistumassa. Ehkä se on vähän helpottanut
toimeentuloa.
Vilpas asuu ja tekee elämäntyönsä Möttösessä.
Einon muistamme Peltokankaan pitkäaikaisena kaupanpitäjänä. Ja hänen kaupparakennuksen yläkerrassa
monet meistä ovat aloittaneet kansakoulunsa.
Uuno raivaa ja rakentaa perheelleen kodin Korvenperään.
Elli menee naimisiin Viljo Honkosen kanssa. He rakentavat kotinsa kylän Oksakosken puoleisimpaan reunaan,
Katajanevan laitaan. Paikkaan jota me lapsena, ja jotkut toisetkin, sanoimme Junkisaareksi. En tiedä, miksi.
Siksikö, että meitä oli neljä poikaa ja vasta viidentenä tyttö.
Talon tyttäristä Vieno meni miehelään kirkolle Tenho Porasen kanssa. Eila avioitui naapurista löytämänsä
Paavon (Kivijärvi) kanssa. He rakensivat kotinsa ja raivasivat aikaa myöten ison tilan jokivarteen Hautakankaan
tasalle. Enpä taida tarkempaa selitettä paikalle keksiä.
Näin ovat Lydian ja Matin lapset hajaantuneet. Vain yksi on mainitsematta. Nuorin Antti Aaprami. Luontevasti
talon isännyys aikanaan vaihtuu hänelle, ja hänen jälkeensä pojalleen Tapiolle. Toiset Antin ja Liisan lapset
ovat Riitta 1948, Reijo 1949 ja Katja 1952 ja Johanna 1967..
Kirjoittaja: Keijo Honkonen
10/10
Päiväys: 2015-02-11