Uusi korjuumenetelmä: Kokopuun paalaus ensiharvennuksille s. 59
Transcription
Uusi korjuumenetelmä: Kokopuun paalaus ensiharvennuksille s. 59
Puristuskammiossa oleva paali on tiivistynyt ja sidottu. Valmis paali pullautetaan ulos. Paaleja valmistuu noin kuuden minuutin välein. Uusi korjuumenetelmä Kangasniemeltä Kokopuun paalaus ensiharvennuksille Kangasniemellä on kehitelty muutama vuosi kaikessa hiljaisuudessa uutta innovatiivistä puunkorjuumenetelmää. Nyt kuitu- ja energiapuut hakataan samanaikaisesti. Puut kaadetaan keräävällä hakkuulaitteella ja syötetään kokopuupaalaimen syöttöaukkoon. Paalain tekee 2,6 metriä pitkiä, tilavuudeltaan 0,5 kuution pyöreitä paaleja. Paalain on si- Pasi Romo kehitteli metsäkonetta ajaessaan innovatiivisen kokopuun paalauskoneen, Fixterin, joka fixaa metsät kuntoon uudella tavalla. Tuleva Inno-Suomi palkittu ? joitettu Valmet 801 Combin simmäisen kerran paalain kävi kuormatilaan. Myös muut alus- metsässä 2004. Jatkokehittelyn jälkeen nyt takoneet ovat mahdollisia. Idea kokopuun paalaamisesta käytössä oleva proto-1 on ollut on pyörinyt sen keksijän, kan- vuoden verran urakointikäy- gasniemeläisen Pasi Romon aja- tössä RR Paalarit Oy:ssä. Käyttö- tuksissa käytännön metsäkone- kokemusten pohjalta tehdään työskentelyssä vuodesta 2000 kesällä proto-2. Kaupallisen 0- alkaen. Vuonna 2003 hän perus- sarjan valmistus aloitetaan ensi ti Reinikaisten veljesten kanssa Biotukki Oy:n kehittämään ja Edessä kuitua ja energiapuuta sisältävä paali. Takana energiapuupaali. Energiapaalit kuivavat kesän aikana alle 35 %, jolloin yhden kaupallistamaan keksintöä. En- paalin energiasisältö on n, 1 MWh. vuoden alussa. Paalain on nimeltään Fixteri. Se kuvaa käyttötarkoitusta, ko59 ne ”fixaa” metsiä kuntoon tehokkaasti ja uudella tavalla. RR Paalarit Oy on 2005 perustettu yritys, joka urakoi proto1 Fixterillä. – Kone on toiminut hyvin ja kaikki on mennyt aivan odotusten mukaan, kertoo toimitusjohtaja Tomi Reinikainen. Yhtiön muut osakkaat ovat Aimo ja Harri Reinikainen sekä keksijä Pasi Romo. Reinikaiset ovat olleet mukana kehittämässä konetta, sillä heille Pasi ensimmäiseksi paalauskoneestaan kertoi. Velj. Reinikaisilla on myös metsäkoneyritys, jolla on kolme ”tavallista” metsäkonetta. Täysin uusi menetelmä Leimikosta paalataan sekä kuitu- että energiapuut. Havu- Kaaviokuva kokopuupaalaimen toiminnasta. Puunippu syötetään syöttöaukon (4) kautta syöttökammioon (3). Nipun tyvien yltäessä kammion perään syöttökammion edessä oleva katkaisulaippa (5) katkaisee nipun. Syöttökammio tultua täyteen nostetaan syöttökammion pohjalevyllä puunippu ylöspäin puristuskammioon (1). Tämän jälkeen työkierto alkaa alusta. Puristuskammiota kiertää muutama leveä ketju (2), jotka pyörivät. Hydraulisylintereillä kiristetään ketjua, jolloin nippu tiivistyy. Tiivistyneen nipun ympäri kiedotaan paalainlankaa ja lopuksi varsi (6) nousee alapäästä ylös ja pullauttaa puunipun siististi ulos. Nipun pyöriessä puristuskammiossa alaosan syöttökammioon voidaan koko ajan ladata uutta puuta. Näin ollen prosessi on katkeamaton. puut paalataan omiin paaleihin Paalaimesta saadut käyttö- ja lehtipuut omiinsa. Energia- kokemukset ovat osoittaneet, puupaaleiksi korjataan alamit- että se on teknisiltä perusratkai- taiset ja kuitupuuksi kelpaamat- suiltaan toimiva. Lisäksi paa- tomat puulajit. latun ensiharvennuspuun kuo- - Hehtaarilta kertyy tavallises- rinnasta ja massanvalmistuk- ti noin 40 kiintoa eli 80 paalia. Se sesta on saatu rohkaisevia tu- 10-15 kuutiota enemmän kuin loksia eri tuotantolaitoksilla. jos metsästä otettaisiin pelkkä Miten sellutehtaalle toimite- kuitu. Ja onhan tämä metsän tun kuitu- ja energiapuun hin- parempaa hyödyntämistä, sel- noittelu metsänomistajalle ta- ventää keksijä Pasi Romo. Paalit ajetaan kuormatraktorilla tienvarsivarastolle, josta ne kuljetetaan vakiovarusteisella puutavara-autolla tehtaalle. Kuitupuupaalit syötetään kuori- pahtuu, on vielä avoinna. Puuta aletaan syöttää syöttökammioon (yläkuva), jolloin puristuskammio ylhäällä on vielä tyhjä. Syöttökammion tullessa täyteen nippu nostetaan puristusosaan (yläkuva), jossa nipusta tiivistetään ja sidotaan paali. Samanaikaisesti tiivistämisen kanssa uutta puuta voidaan syöttää paalaimeen. Toiminnot on automatisoitu. Kokopuun paalaamisen etuja marumpuun tavanomaisesta Uudessa kokopuun paalaus- puutavarasta koostuvaan puu- menetelmässä kuitu- ja ener- virtaan. Kuitu- ja energiapuun giapuu hakataan samanaikai- erottelu kuitu- ja polttojakeiksi sesti. Hakeraaka-aine on puh- tapahtuu siten vasta kuorinnas- dasta, koska hakkuu ja paalaus sa. tehdään samalla ajokerralla. Menetelmä turvaa metsäte- Paalausmenetelmä sopii myös ollisuuden kuituhuoltoa ja sa- yrittäjälähtöiseen liiketoiminta- malla voidaan lisätä huomatta- malliin, jossa yritys ostaa ja kor- vasti energiapuun korjuuta jaa leimikot ja myy paalit sopi- ensiharvennuksilta. Energia- viin käyttökohteisiin. puupaalit voidaan hakettaa tienvarressa tai kuljettaa voimalaitoksella poltettavaksi. 60 Kehitystyötä tarvitaan Kehitystyössä on selvinnyt, Fixteri jättää jälkeensä tasaisen paalijonon. Paalauskone kone kääntyy alustakoneen päällä, joten puuta voidaan syöttää koneen molemmilta puolilta. Kangasniemen miehet potretissa, vasemmalta Pasi Romo, Tomi, Harri ja Aimo Reinikainen. Miehillä on kolme yhtiötä, Biotukki Oy, RR Paalarit Oy ja Veljekset Reinikainen Oy. että paalainyksikkö kykenisi ottamaan nipusta uusi ote syöt- prosessoimaan enemmän puu- tämisen mahdollistamiseksi. ta kuin siihen ehditään hakkaamaan ja syöttämään. Teho paranisi jos kourassa olisi syöttö- Kustannussäästöjä Metsätehossa ja Metsäntut- ominaisuus. Nykyisellä kaato- kimuslaitoksella on selvitetty kasauslaitteella puunippu jou- paalaimen tuottavuutta ensi- dutaan välillä laskemaan alas ja harvennuksilla. Kun puuston rinnankorkeus- vennuksissa, joissa puuston mitta on 7 senttiä, tuottavuuden rinnankorkeusläpimitta on 7 – olisi oltava 4,6 kuutiota tunnis- 14 sentin välillä. Tällöin saavu- sa (9,2 paalia). 13 sentin puulla tetaan selviä kustannussäästöjä tuottavuus olisi oltava 8,7 kuu- nykyisiin menetelmiin verrat- tiota tunnissa. tuna. Optimaalinen käyttöalue näyt- Pelkästään energiapuuta paa- täisi olevan sellaisissa ensihar- laamalla ei saada merkittäviä 61 kustannussäästöjä. Kokopuun paalaimen kehittelyssä on merkittäviä ulkoisia tahoja ja tukijoita kuten Metsäteho Oy, Metsäntutkimuslaitos, UPM Metsä, Komatsu Forest Oy, Tekes jne. Patentit on luonnollisesti haettu. Tekes on osallistunut paalaimen kehittämiskustannuksiin 120.000 eurolla. Pieniläpimittaisella ensiharvennuksella parhaimmillaan? Kuitu- ja energiapuun erillishankinnan kustannukset on mahdollista alittaa uudella ko- Koneessa käytetään Nisulan Syöttöaukko muistuttaa hakkuria syöttörullineen, mutta terät puuttuvat. heenkryynejä. Jos Fixteri täyttää sille asete- ja korjuumäärän pitäisi nousta Ensiharvennuspuun 250.000 tut odotukset, niin kukaties nii- viiteen miljoonaan kuutioon hehtaarin vuosihakkuutavoit- tä pörrää tulevaisuudessa Suo- vuoteen 2010 menneessä ja sitäkin suuremmaksi seuraavina kopuun paalaukseen perustuvalla tuotantomenetelmällä. kouraa, mutta se tarvisisi syöttöominaisuuden. Suurin kustannussäästöt saa- teista on jääty reippaasti. Jos men metsissä satoja kappaleita. daan pieniläpimittaisissa ensi- pystyttäisiin tavoitetasolla kui- Aika on ainakin kaikin puolin harvennusleimikoissa, jotka tupuuta voitaisiin korjata en- otollinen uudelle tuotteelle, sil- ovat perinteisen kuitupuun siharvennuksilta 10 miljoonaa lä Suomen energiasrategioiden erillishankinnan pahimpia mur- kuutiota vuodessa. mukaan energiapuun käyttö- vuosina. . Meiltä metsäyhtiöiden uudet laitteistovaatimukset täyttävät ajoneuvotietokoneet ja päivitykset! Uutuutena meiltä myös Peltor Alert BlueTooth -kuulokkeet Huolto Huollamme laitteet nopeasti ja ammattitaidolla. Ajoneuvotietokoneiden korjaus, huolto ja asennustoimintaa Viestilaitehuolto on toteuttanut jo vuodesta 1996 saakka. Myynti Myymme Sunitin, Åkerströmin ja JLT:n sekä Panasonicin valmistamat ajoneuvotietokoneet. Joihinkin malleihin on mahdollisuus saada lainalaite korjauksen ajaksi. Meiltä löytyy asiakasohjelmistot Metsäliitto, UPM, Metsähallitus ja Stora Enso. Keski-Suomen Viestilaitehuolto Oy Hämeentie 1, 44100 Äänekoski Puh. 014 - 513 661 Fax 014 - 512 661 Jori Lieska 0400 643 464 [email protected] Asennus Asennukset kaikkiin kohteisiin suoritetaan kokemuksella ja ammattitaidolla. Teemme ajoneuvotietokoneiden asennuksia myös luonanne. Varaosat Meiltä myös näppäimistöt, hiiret, GPS-antennit, modeemit ja muut tarvikkeet. Nokian valtuuttama matkapuhelinmyynti, -asennus ja -huolto HF-autosarjat ym. www.ajoneuvopc.fi 62