15.6. - Rautatievirkamiesliitto ry

Transcription

15.6. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL
R AU TATIE V IR K A MIES
R AU TATIE V IR K A MIESLIITON JÄ SEN LEHTI
2
2015
RVL – rohkeasti kohti uutta sivu 10
Osa-aikaiset työsuhteet – mahdollisuus vai helvetti? sivu 18
Positiivinen kyseenalaistaja sivu 20
►Pääkirjoitus
Puheenjohtaja
Kari Vähäuski
040 863 4241
Varapuheenjohtajat
1. Juha Lahtinen
2. Irma Wiita
Talousvastaava
Lehden tilaus, peruutus ja
osoitteenmuutokset
Anne Aalto-Mäkelä
040 547 9049
Järjestösihteeri
Soile Olmari
040 771 7017
Valtakunnallinen
pääluottamusmies
VR-Yhtymä Oy
Lea Sahala
040 863 4298
Finrail Oy
Vesa Laitinen
029 450 7095
RAUTATIEVIRKAMIES
Julkaisija
Rautatievirkamiesliitto r.y.
n:o 3 ilmestyy 21.9.15
Toimitusneuvosto
Kari Vähäuski
Juha Lahtinen
Irma Wiita
Mirja Tirranen
Pekka Salmenkangas
Minna Raimoaho
Lehden toimitus
John Stenbergin ranta 6
00530 Helsinki
Päätoimittaja
ja toimitussihteeri
Soile Olmari
040 771 7017
[email protected]
Taitto ja kuvankäsittely
Esa Print Oy
www.esaprint.fi
ISSN
0781-5301
Painosmäärä
1600 kpl
Karusellin kylmässä kyydissä
O
n tullut selväksi, minkälaiset voimat johtavat ”Suomi-tivoliamme”. Jarrumiesten titteliä
kiinnitetään voimakkaasti meille ay-toimijoille ja maksumiehiksi usutetaan tavan kansalaisia. Karusellin vauhti kiihtyy kiihtymistään maamme hallituksen siunauksella.
Tätä kirjoittaessani työ- ja kasvusopimuksen (tyka) jatko on vielä epäselvää. Täytyy myös muistaa, että ns. yhteiskuntasopimus on tykasta erillinen sopimus. SAK edellyttää yhteiskuntasopimuksen myöhentämistä ja maan hallituksen sitoutumista kolmikantaiseen työlainsäädännön valmisteluun ja työttömyysturvan uudistamiseen.
RVL:n työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse sopimukseen toisen jakson sopimuskorotuksista 15.6.15 mennessä, sopimus on irtisanottavissa päättyväksi 28.2.2016. Vaikka keskusjärjestöt eivät saisikaan jatkoa aikaiseksi, voidaan omaa sopimusta jatkaa RVL:n ja työnantajajärjestö PALTA:n sopimuksella.
Työajan pidentäminen on ollut voimakkaasti esillä yhteiskuntasopimuksen yhtenä osana. SAK:n
kehittämispäällikkö Juha Antila kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.6.
Hän kritisoi – aivan oikein – muun muassa sitä harhaa, että suomalaiset tekisivät poikkeuksellisen
vähän työtunteja työuransa aikana.
Eurostatin ja OECD:n tilastojen mukaan suomalaisten työura kestää keskimäärin 37,2 vuotta.
Antila mainitsee, että esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa tehdään työuran aikana vähemmän työtunteja kuin Suomessa.
Entä mitä kaavailtu työajan pidennys vaikuttaisi tuottavuuteen? Halutaanko samaan aikaan kehittää työelämän laatua? Siitäpä ollaankin nyt hipi hiljaa eikä sitä edes mainita Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa.
Kuten Antilakin kirjoittaa, hallitus ei ohjelmansa perusteella näytä välittävän työntekijöiden jaksamisesta tai työyhteisöjen kehittämisestä. Esimerkiksi Kelan ASLAK- ja TYK -kuntoutukset korvaava työkykyä vahvistava AURA-kuntoutus lakkautetaan jo ennen käynnistymistään.
Uskon vakaasti, että panostaminen työelämän laatuun ja työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen työn tekemisen kehittämisessä parantaa myös tuottavuutta.
RVL – rohkeasti kohti uutta
Vuosi sitten RVL:n hallitus aloitti oman toiminnan kehittämisprojektin, jota jatketaan edelleen. Yksinkertaistaen kysymys on tiedon kulun parantamisesta lisäämällä avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välille.
Tätä varten keräämme yhteistyökumppanimme Milestone Oy:n haastattelujen avulla tietoa siitä, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyhteisöjen toiminnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roolin ja missä alueissa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa. Lue aiheesta lisää sivuilta 10–12.
Uskotaan kesän tästä hiukan lämpenevän niin, että meillä kaikilla
olisi mahdollisuus nauttia luonnosta ja ladata omia akkujamme tulevia ”karusellikyytejä” ajatellen. Hyvää kesäaikaa ja tavataan RVL:n kesäpäivillä! n
Painopaikka
Esa Print Oy
Soile Olmari
päätoimittaja
[email protected]
►Tässä numerossa 2 / 2015
Kari Vähäuski
puheenjohtajaksi
6
Liittovaltuusto valitsi huhtikuun
kokouksessaan RVL:n puheenjohtajaksi
Kari Vähäuskin (toinen vasemmalla). Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa
Juha Lahtinen (oikealla), toisena aloitti
Irma Wiita ja liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Karri Peltola (vasemmalla). Kausi kestää kolme vuotta.
Edunvalvontaa
tarvitaan juuri nyt
14
Tuija Hietanen (oikealla)
ja Hanne Liekkinen aloittivat huhtikuussa VR Transpointilla rautatielogistiikan
myynnin ja markkinoinnin RVL:läisten
luottamusmiehenä ja varaluottamusmiehenä. Yhteisenä motiivina tehtäviin
on yhteiskunnallinen kiinnostus ja halu
vaikuttaa asioihin. Molempien mielestä
edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt, kun
ihmisistä otetaan kaikki mehut irti.
RVL:n
superviikonloppu
Kolilla 31.7.–1.8.
26
Ilmoittaudu kesäpäiville viimeistään 19.6.
tästä lehdestä löytyvällä lomakkeella
tai osoitteessa www.rvlry.fi; keskikesän
kohokohta silloin koittaa, kun Joensuun
osaston väki vieraansa Kolille tervetulleeksi moikkaa. Tervetuloa, tulgua
terveh!
►Muut jutut
5 Kari Vähäuski – On mietittävä vakavasti, mitä isompaa voimaa me tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa.
13 Luottamusmiehet koulutuksessa Toiminnallisia neuvotteluharjoituksia ja oikeustapausten käsittelyä.
16 Kari Kakkonen arvostaa luottamusmiehiä ja haluaa olla mukana valvomassa työntekijöiden etua.
22 Työstressi on hengenvaarallinen kansantauti Haittojen lievittämiseen tarvitaan yhteiskuntapoliittista tahtoa.
24 Painotus tulevaisuuden työelämässä Uuden keskusjärjestön toiminnan aloitus suunnitteilla 2017 alussa.
►Hyvä ajatus
►Palstat
”Jos kaikki olemme
aktiivisempia,
voimme vaikuttaa
yhteisiin
asioihimme.”
Puheenjohtajan palsta 04
Luottamuksella09
RVL Ristikko 30
Jutunjuuri 31
Jukka-Pekka Laurila sivulla 20
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
3
►Puheenjohtajan palsta
Kari Vähäuski
puheenjohtaja
[email protected]
”Yhteistyö ja avoimuus
liiton hallituksen ja
toimiston henkilökunnan
kanssa auttaa niin
minua kuin meitä kaikkia
selviytymään niistä
pulmista, joita matkalla
kohtaamme.”
”Levätkäähän nyt, voimia tarvitaan vielä”
E
nsimmäiset työviikot ovat nyt takanapäin. Uudessa tehtävässä on
aina oma opettelemisensa ja hyvin
usein kantapään kautta. Ehkä näin saatu
oppi ja koulutus menee paremmin jakeluun itselle.
Kaikesta huolimatta yhteistyö ja avoimuus liiton hallituksen ja toimiston henkilökunnan kanssa auttaa niin minua kuin
meitä kaikkia selviytymään niistä pulmista, joita matkalla kohtaamme.
Toimiston organisaatio on hieman muuttunut aiemmasta siten, että liittosihteeri on
aloittanut jälleen tehtäviensä hoitamisen.
Tämä järjestely helpottaa henkilökunnan
työtaakkaa ja parantaa toivottavasti myös
jaksamista. Itseäni tämä järjestely on ainakin auttanut.
Liiton lehdestä ja tiedotustoiminnasta
vastaava järjestösihteeri Soile Olmari on
siirtymässä syksyn aikana ansaituille vapaille ja sen jälkeen eläkkeelle. Olemme aloittaneet hänen seuraajansa rekrytoinnin ja tehtävän hakuaika on juuri päättynyt. Tehtävänimike tulee olemaan viestintä-ja koulutusvastaava. Tarkoitus on tehdä uusi työsopimus vielä ennen lomille lähtöä.
Onnibus VR:n
matkustajaliikenteen peikkona
Sitten varsinaiseen aiheeseen eli mitä on tullut tehtyä. Aluksi hieman niistä kokouksista, joissa olen ollut mukana. Muutama viik-
4
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
ko sitten oli mielenkiintoinen VR:n hallintoneuvoston kokous. Toimitusjohtaja, matkustajaliikennejohtaja sekä yhteiskunta-asioista vastaava johtaja esittelivät VR:n toimintaan liittyviä asioita.
Huoli kiinnittyi erityisesti matkustajaliikenteeseen ja sen kilpailijoihin. Pahimpana peikkona näyttää olevan Onnibus ja
sen mukanaan tuomat halvat hinnat. Matkustajaliikennejohtaja totesi, että VR:n on
pystyttävä vastaamaan kilpailuun. Miten
se tapahtuu? No tietysti kuluja karsimalla.
Karsinnan kohteita ei ole kovin vaikea
päätellä, kun ottaa huomioon nykyiset
myyntikanavat. Ei liene mikään salaisuus,
että myydyistä lipuista 70 % on sähköisissä
viestimissä ja 20 % myydään asemilta. Toivottavasti olen väärässä, kun karsinta alkaa.
Työttömyysturvanleikkausta ei
hyväksytä
SAK:n hallitus kokoontui 8.6. Kokouksen aluksi uusi työ- ja oikeusministeri Jari
Lindström piti alustuksen hallitusohjelmasta. Lähes ensimmäisessä lauseessa hän
totesi hallituksen toimivan rehellisesti esitettyjen leikkausten ja vähennysten suhteen:
– Suomi on suurissa vaikeuksissa ellei yhdessä rakentavasti ja avoimesti asioita tuoda esille, hän totesi.
– Liikaa toisen kimpussa oleminen saa aikaan sen, että toinen pääsee kuin koira veräjästä. Toisin sanoen vain työntekijöiden
oikeuksien ja saavutusten heikentäminen ei
ole hallituksen politiikan mukaista toimintaa, sanoi Lindström.
– Hallitus ei myöskään ole murtamassa
kolmikantaa eikä työehtosopimusten yleissitovuutta. Hän mainitsi työllisyyden hoidon maksavan 5,5 M€. Kyseisestä summasta vain 10 % menee työttömien aktivoimiseen. Paikallinen sopiminen on hänen mielestään hyvä asia, jos se tehdään oikein eli
työehtosopimusten sisällä. Järjestäytymättömiin työnantajiin ja työntekijöihin hänen
kantansa jäi epäselväksi.
– Ministerin poistuttua alkoi keskustelu
työllisyys-ja kasvusopimuksesta. Puheenvuoroissa tuli lähes heti selväksi se, että 200
M€ leikkausta työttömyysturvasta ei voida hyväksyä. Tämä on myös RVL:n kanta.
SAK:n hallitus päätti, että ratkaisu jatkosta
päätetään 15.6. kokoontuvassa hallituksessa.
– RVL:n asioista sen verran, että kiinteistöasiat ovat vielä vireillä. Liiton vanhalle toimistolle ollaan etsimässä ostajaa tai vuokraajaa. Haagan kauppakeskuksen myynti
on enää sinettiä vaille. Talous on edelleen
vakaalla pohjalla.
–Tämän varsin vilkkaan ja toimeliaan
loppukevään ja alkukesän jälkeen on meidän kaikkien hyvä rauhoittua kesälomien
ajaksi. Toivotankin kaikille hyvää ja lämmintä kesää lainauksella kirjasta Tuntematon sotilas: ”Levätkäähän nyt, voimia tarvitaan vielä.” n
On mietittävä,
mitä isompaa
voimaa RVL
tarvitsee
Kari Vähäuski on huolestunut nykypäivänä vallitsevasta suuntauksesta, jossa työmies solvaa työmiestä: – Tästä pitää päästä
pois. Viestinä jäsenistölle hän toteaa: Ole oma itsesi.
Kari Vähäuski haluaa panostaa avoimeen
keskusteluun: – Liiton hallituksessa pitää
uskaltaa tuoda esiin myös, jos on asioista
eri mieltä.
Teksti ja kuva Soile Olmari
K
ari on mielellään jäsenistön tavoitettavissa ja haluaa mahdollisuuksien mukaan käydä osastoissa tapaamassa jäseniä: - Olen myös järjestöyhteistyön kannalla ja selvitän yhteistyömahdollisuuksia eri järjestöjen suuntaan.
Palataanpa puheenjohtajuusehdokkuuden alkusysäykseen eli
mikä sai Karin hakeutumaan puheenjohtajaksi? - Minua pyydettiin. Toki mietin vähän aikaa, kun minulla oli ns. putki edessä eli
potkut VR:ltä. Totesin sitten, että ehdokkuus ei ota jos ei annakaan.
Ay-liikkeen ja RVL:n tulevaisuudesta
– Ay-liike on nyt eri planeetalla kuin esimerkiksi -70-luvulla, ehkä
vähän enemmän oikealla. Mutta sitä tarvitaan yhä. Jos kaikki pitää
sopia paikallisesti, siitä ei hyvää seuraa. Meillä pitää olla vahva keskusjärjestö, Kari sanoo.
Hän uskoo RVL:n pienenevän pienenemistään työnantajan ja
valtion säästöpolitiikan seurauksena: – On mietittävä vakavasti,
mitä isompaa voimaa me tarvitsemme jo lähitulevaisuudessa. n
Kari Vähäuski
• syntyi 1955 unikeon päivänä.
• asuu Kouvolassa vaimonsa kanssa.
• on kahden lapsen isä ja neljän lapsen isoisä.
• rentoutuu parhaiten asuntovaunulla.
• aloitti työuransa jakamalla kesätöinään sanomalehtiä.
• työskenteli koulun jälkeen noin puolitoista vuotta vaahtomuovitehtaassa.
• aloitti VR:llä 6.5.1976 ensin asemamiehenä. Sen jälkeen
rautatievirkamiesharjoittelijana, tavaratoimituksissa, lipunmyynnissä. Suoritti 1979 junasuorittajakurssin ja parin vuoden työskentelyn jälkeen kävi liikennekurssin ja
kauko-ohjauskurssin.
• toimi vuodesta 1991 vuoteen 2009 RVL:n Kouvolan
osaston pääluottamusmiehenä.
• teki loppiaisena 2003 viimeisen liikenteenohjaustyöpäivänsä ja aloitti 2009 päätoimisena RVL:n Itä-Suomen alueen pääluottamusmiehenä ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen varana.
• teki viimeisen työpäivänsä VR-Yhtymän palveluksessa
31.12.2014, kun aluepääluottamusmiestehtävät oli lakkautettu.
• valittiin RVL:n puheenjohtajaksi liittovaltuuston kokouksessa 23.4.2015.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
5
Liittovaltuuston vaalikokous pidettiin Paasitornissa Helsingissä.
RVL:n puheenjohtaja vaihtui
Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto
kokoontui huhtikuussa kolmen vuoden
välein pidettävään vaalikokoukseensa.
Puheenjohtajaehdokkaita oli kaksi:
Seppo Juselius ja Kari Vähäuski, joista
puheenjohtajaksi valittiin Kari Vähäuski
seuraavan kolmen vuoden ajaksi.
Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja Simo Välimäki
6
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
V
ähäuski on toiminut aiemmin RVL:n luottamusmiestehtävissä Kouvolan osaston pääluottamusmiehenä, Itä-Suomen alueen pääluottamusmiehenä ja valtakunnallisen pääluottamusmiehen varana.
Hän aloitti puheenjohtajan tehtävänsä heti valinnan jälkeen. Seppo Juselius jatkaa RVL:n liittosihteerin tehtävissä.
Muut valinnat sujuivat ilman äänestyksiä: RVL:n ensimmäisenä
varapuheenjohtajana jatkaa Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha
Lahtinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Helsingin osaston puheenjohtaja Irma Wiita.
Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Karri Peltola, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Kari Tervo ja toisena Harri Lahti.
Liiton hallituksen muodostavat liiton puheenjohtajan ja vara-
Uusi hallitus Paasitornin
portaissa: etualalla Kari
Vähäuski, vasemmalla
Minna Raimoaho, Irma
Wiita, Mirja Tirranen,
Paula Sairo ja Juha Lahtinen. Heidän takanaan
Pekka Romu, Ismo Reunamo ja Harri Lindblom.
Takimmaisina Pekka
Salmenkangas ja Karri
Peltola. Kuvasta puuttuvat Marjut Pykälä-aho ja
Sami Puumalainen.
Tampereen
osastoa edustivat Jukka-Pekka
Laurila (vas.),
Simo Välimäki ja Laura Palander.
Henry Kulin
(oik.) kutsuttiin
liiton kunniajäseneksi ja Mervi Ylitalolle sekä
Juha Lahtiselle myönnettiin
liiton kultainen
ansiomerkki.
puheenjohtajien lisäksi (varat suluissa) Ismo Reunamo Turusta (Harri Lehto), Minna Raimoaho Joensuusta (Jarmo Pankko), Pekka Salmenkangas Seinäjoelta (Teijo Koivulahti),
Harri Lindblom Pieksämäeltä (Juha-Pekka Mustonen), Sami
Puumalainen Oulusta (Juha Kuukkanen), Marjut Pykäläaho Tampereelta (Kalle Kannisto), Mirja Tirranen Kouvolasta (Hanna Kovanen), Pekka Romu Helsingistä (Piia Riutta)
sekä Paula Sairo Helsingistä (Maini Myyry). Juha Lahtisen varana hallituksessa on Hanne Liekkinen ja Irma Wiidan varana Arja Peltonen.
Hallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus liittovaltuuston puheenjohtajalla, valtakunnallisilla pääluottamusmiehillä sekä
liiton toimistossa työskentelevillä.
Jäsenmaksut entisellään
Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös 2014 ja myönnettiin
hallitukselle vastuuvapaus. Ylijäämä liitettiin edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Talousarvio 2015 vahvistettiin ja
liittomaksuna peritään jäseniltä edelleen 1,40 % veronalaisesta palkkatulosta. Eläkeläisjäsenmaksu 2015 on 12 euroa.
Liiton kunniajäseniksi kutsuttiin RVL:n entinen puheenjohtaja Tarja Turtiainen sekä huhtikuun alusta valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävistä luopunut
Henry Kulin. n
>>
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
7
Liiton pitkäaikainen aktiivi ja
entinen valtakunnallinen pääluottamusmies Ensio Heinänen vaihtoi iltajuhlassa kuulumisia uuden aktiivin, JukkaPekka Laurilan kanssa.
Taukokeskustelussa
Eija Kautto ja liiton
varapuheenjohtajan
tehtävästä luopunut
Mervi Ylitalo.
Eija Vainiolla, Paula Sairolla, Anne Mömmöllä ja
Anne Aalto-Mäkelällä riitti keskusteltavaa.
Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 28.4.
Vasemmalla Marjut Pykälä-aho Tampereen
osastosta, Juha-Pekka Mustonen Pieksämäen osastosta (paikalla Harri Lindblomin varana) sekä Mirja Tirranen ja Juha Lahtinen Kouvolan osastosta.
8
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
►Luottamuksella
Sopimisen kulttuuri koetuksella
F
inrail. Uusvanha työnantaja jatkaa
vauhdikasta matkaansa. Päättyykö se seinään vai viekö raiteet turvallisesti uusille liiketoiminnan vesille, jää
nähtäväksi. Ennusmerkkejä on molempiin suuntiin.
Uusi neuvottelukulttuuri on ainakin allekirjoittaneelle tullut yllätyksenä. Sen nimi
on ”Ei neuvotella”. Työnantaja kertoo tarinaa, miten hienosti kaikesta on sovittu. Asiaa penkoessa ilmeneekin, että siitä ei ole edes
neuvoteltu tai keskusteltu. On vähintäänkin
haastavaa saada työnantaja kehittävään keskusteluun sellaisistakaan asioista, jotka ovat
jo lakisääteisesti yhdessä sovittavia.
Yhteistoimintalain tulkinnan erimielisyydet ovat jo nyt syviä ja tuntuvat olemaan
syvenemään päin. Keskustelunavaukset, ne
harvat joita tulee, ovat tyyliä ”Voitaisiinko
ottaa teiltä vähän pois?”
Olemme valmiita kehitystyöhön
yhdessä
Työnantajan mielipide työehtosopimuksesta on, että väärinhän niitä töitä on tehty
koko rautateiden ajan. En kiistä sitä, etteikö sopimuksessa olisi kehittämistä, mutta
muutokset työehtosopimukseen ja sen soveltamisohjeisiin eivät ole mikään läpihuutojuttu kuten pääkonttorissamme tunnutaan ajateltavan.
Tähän työhön olemme kuitenkin valmiit; meillä on oma panoksemme annettavana. Pitkä historia on luonut hyviä käytäntöjä emmekä vastusta ollenkaan kehitystä, se vaan pitää tehdä yhdessä, neuvotellen.
Keskustelukumppanina järjestö ei ole
yhtä voimakas kuin työnantaja. Tämän
vuoksi on luotu yhteistoimintalaki, jota
noudattamalla olemme lähes tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa.
Vesa Laitinen
valtakunnallinen pääluottamusmies
Finrail Oy
[email protected]
Odotan tulevaisuudelta vuorokeskustelua, jonka tarkoituksena on kehittää työtä, sen ehtoja ja toimintatapoja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Nykyisellä tavalla, työnantajan vähätellessä sopimisen tapoja, ollaan törmäämässä seinään. Sopimisen kulttuuria ei ole. n
Muutos – pysyvä olotila
H
uhtikuun alusta uutena pääluottamusmiehenä aloittaessani tiesin, että työtä tulee riittämään.
Edeltäjäni, Henry Kulinin opastus tehtävään on ollut todella tärkeää.
Välillä tuntuu siltä, että uudelta luottamusmieheltä - myös työnantajan taholta –
otetaan ”löysät pois”. Työehtosopimuksen
tulkintoja testataan. On hyvä, että pääsee
tässä vaiheessa keskustelemaan heti, miten
on aiemmin toimittu.
Uuden uran aloitus tapahtui saman tien
yhteistoimintaneuvottelujen (yt-)merkeissä. Maaliskuun lopulla käynnistyivät lähiliikenteen neuvottelut. Siitä on jatkettu yksittäisistä neuvotteluista Kiinteistöyksikön
yt-neuvotteluihin, jotka saatiin päätökseen
18.5. Tätä kirjoitettaessa on vielä menossa
Kunnossapitoyksikön yt-neuvottelut.
Ei tunnu mukavalta, kun voi tässä vaiheessa sanoa, että kokemusta henkilöstövaikutteisista yt-neuvotteluista on tullut
luottamusmieskauden alussa jo rutkasti.
Jaksan uskoa
Olin Kiljavan opistolla kurssilla, jossa yhtenä osiona oli yhteistoiminta-asiamiehen
selvitys työstään yhteistoimintalainsäädännön valvojana. Yhteistoiminta-asiamiehenä toimii tällä hetkellä varatuomari Harri Hietala. Hänen tehtävänään on valvoa,
että yhteistoimintalakia noudatetaan. Paljon ei jäänyt konkreettista käteen hänen pitämästään osiosta, valitettavasti.
Hän totesi, että jos yhteistoimintalakia
toteutettaisiin sen hengen mukaisesti, neuvottelut työpaikoilla käytäisiin luvun 6 mukaisesti. Olennaiset muutokset työtehtävissä ja työpaikoilla käytäisiin hyvässä hengessä ja ennakoivasti. Silloin työntekijävaikutteiset neuvottelut pienenisivät huomattavasti. Ei tarvitsisi käydä 8 luvun mukaisia
neuvotteluja, joissa tarkoituksena on vähentää työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin perustein.
Tällaisen neuvottelumallin toteutuminen työpaikoilla tänä päivänä tuntuu uto-
Lea Sahala
valtakunnallinen pääluottamusmies
VR-Yhtymä Oy
[email protected]
pialta eikä suunnassa näy paljonkaan korjaantumisen mahdollisuuksia. Jaksan kuitenkin uskoa, että vain yhdessä neuvottelemalla voidaan saada aikaan tuloksia
ja työnantajalla on myös halu neuvotella
työntekijöiden kanssa. n
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
9
RVL:n hallitus, pääluottamusmiehet ja toimisto pohtivat huhtikuun lopulla suunnitelmaa, jonka avulla uudistetaan avointa ja jatkuvaa
vuoropuhelua jäsenistön kanssa.
Avointa ja rehellistä vuoropuhelua
Rohkeasti kohti uutta
Vuosi sitten RVL:n hallitus mietti
liiton tulevaisuutta. Käytiin läpi uhat
ja mahdollisuudet. Esille nousi selkeä
parannusta vaativa aihe: jäsenet
eivät tiedä mitä varten me olemme
olemassa, mitä kaikkea teemme ja
missä asioissa autamme. Päätettiin,
että tieto on saatava kulkemaan
paremmin. Parhaana keinona nähtiin
avoin ja jatkuva vuoropuhelu kaikkien
osapuolten kesken.
Teksti Anne Kuusela Kuvat Maiju Lampi
10
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
T
ulevaisuuden vuoropuhelusuunnitelman ensimmäistä vaihetta kutsuttiin suunnittelemaan liittomme avainhenkilöitä ja jäsenistön edustajia. Lähdimme kysymään mitä tuntoja liittomme viestintää koskettava uudistumisprosessi on mukanaolijoissa herättänyt. Lue miksi muutos on tärkeää.
– Tavoitteenamme on saada aikaan pysyvä vuoropuhelusuunnitelma, jonka uudistamisessa käytämme ihmiskeskeistä muotoiluprosessia. Tämän työskentelytavan avulla pääsemme keskelle jäsenten arkea, toteutuksesta vastaavan Milestonen business strategi
Teija Sipilä kertoo prosessin kulusta.
Ihmiskeskeinen muotoiluprosessi tarkoittaa uskomusta siitä, että kaikki maailman ongelmat ovat ratkaistavissa. Se on optimismia mahdottoman edessä. Metodi perustuu uskomukseen, että ongelman kohtaavat ihmiset auttavat meitä ongelmien ratkaisemisessa ja mahdollisuuksien paikantamisessa. Tässä
tapauksessa liiton jäsenet, asiantuntijat ja työnantajan edustajat.
Sipilä kertoo, että kesälomien jälkeen toteutettavalla kenttätutkimuksella selvitetään, mitä asioita jäsenet ja työnantajat työyh-
teisöjen toiminnassa arvostavat, millaisena he näkevät liiton roolin ja missä alueissa liitolla on mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa tai palveluitansa.
– Kenttätutkimuksen tarkoituksena on kuvata jäsenistön ja työnantajien odotuksia, toiveita, pettymyksiä ja pelkoja. Tulosten analysoinnin perusteella, luomme mahdollisuusalueita tulevaisuuden toiminnalle ja ideoimme ratkaisuja, joiden avulla parantaa jäsenistön ja liiton välistä vuoropuhelua sekä näin parantaa työyhteisöjen toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta yhdessä jäsenten ja
työnantajien kanssa.
– Loppuvuodesta testaamme ideoita ja niiden toimivuutta. Ideat arvotetaan ja tämän perusteella päätämme, mitkä toimenpiteet
jalkautetaan jäsenistön arkeen. Tärkeää on, että mitään tuloksia ei
peitellä – meitä kiinnostaa vain totuus, Sipilä korostaa.
– Sekä yritykset, työntekijät että liitto kamppailevat työpaikkojen säilymisen puolesta. Jos saamme kaikki puhumaan keskenään,
se on kaikkien etu. Silloin, kun kaikki ovat aidosti mukana keskustelussa, jokainen oppii katsomaan asioita toisenkin näkökulmasta.
Jos ollaan vaan passiivisesti omissa poteroissa, ei mikään muutu.
Sahala toivoo, että uudistuksen myötä työpaikoilla saadaan hyvä
tiimihenki aikaiseksi, jolloin solmut avautuvat helpommin: – Liitossa ollaan aidosti kiinnostuneita jäsenistä, joten keskusteluyhteydenkin on oltava aina auki.
– Pidän tästä toimintatavasta, jolla uudistusta haetaan: lähdetään etsimään uusia mahdollisuuksia välittämättä mahdollisesta epäonnistumisesta. Kun vanhat keinot eivät riitä, pitää mennä
rohkeasti kohti uutta. Nyt on semmoinen olo, että saadaan uutta
ja hyvää aikaiseksi.
Lisää vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välille
–Tällaiselta uunituoreelta puheenjohtajalta luonnollisesti heti kyseltiin, mitä aion tehdä, kun puikkoihin pääsen. Vastaukseni oli:
parhaani. Sama ajatus heräsi tämän projektin yhteydessä, kertoo
RVL:n puheenjohtaja Kari Vähäuski.
– Kun aloitimme vuosi sitten, tajusimme kaikki, että vuoropuhelua liiton ja jäsenistön välillä on lisättävä. Aiemmin jäsenet ovat
ehkä kokeneet, että puheenjohtaja istuu norsunluutornissa ja puhuu munkkilatinaa. Itsekään en ymmärrä liian hienoja sanoja, joten kannatan avointa ja rehellistä keskustelua.
– Minulle oli positiivista huomata, miten asiat hoituvat, kun ammattilaiset ovat prosessia vetämässä. Minuun teki vaikutuksen erityisesti se, että mennään ruohonjuuritasolla haastattelemaan jäseniä ja esimiehiä. Sieltähän se oikea tieto nykytilanteesta ja tulevaisuuden toiveista saadaan, Vähäuski uskoo.
– Aina löytyy korjattavaa ja meillä korjattavaa löytyy tavasta olla
yhteydessä jäsenistöön. Toivon, että saamme aikaiseksi kaikkia
osapuolia hyödyntävän tavan olla vuorovaikutuksessa. Kun kommunikaatio sujuu, ollaan lähellä ja läheisiä, ja asiat hoituvat mutkattomammin.
– Yhteiskunta muuttuu ja me mukana. Tämä muutos ei siis ole
kertaluontoinen projekti vaan jatkuva prosessi, jonka tavoitteena
on, että ihmisillä olisi hyvä olla töissä.
Liikkeelle toiminnan ytimestä - jäsenistä
Seinäjoen osaston puheenjohtajan Pekka Salmenkankaan mielestä tapa, jolla uudistusta nyt tehdään, on todella hyvä: - Mehän
emme itse tiedä keinoja ja tapoja joilla uudistua, joten on hyvä, että
asia kysytään jäsenistöltä. Lähdemme siis liikkeelle toimintamme
ytimestä – jäsenistä.
– Haluamme tietää mitä jäsenemme haluavat – sitä vartenhan
liittomme on olemassa. Toivon, että tuloksena saadaan aktiivinen
ja toimiva liitto, joka on osaltaan luomassa hyvinvoivia työyhteisöjä ja tyytyväisiä työntekijöitä.
– Mielestäni yksi uusi konkreettinen tapa jalkautua jäsenistön
keskelle on sosiaalinen media. Se olisi hyvä tapa tarjota tietoa ja yhteisöllisyyttä jäsenten arkeen. Odotan innolla uudistuksen tuloksia
ja muutoksia toimintatapoihimme.
– Parasta tässä prosessissa on, että voi olla mukana päätöksenteossa vaikuttamassa omaan työhön liittyviin asioihin. Hienoa on
myös, miten koko ajan oppii uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin. Jo
pelkästään hyvien tyyppien takia kannattaa olla mukana, Salmenkangas innostuu.
Keskusteluyhteys aina auki
– Minusta on hienoa, että etsitään uusia kanavia, joiden kautta puhutella liiton jäseniä. Saan usein palautetta, että tietoa ei jaeta tarpeeksi tehokkaasti. Joten tiedon ja vuorovaikutuksen lisääminen
on tärkeää, kertoo valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala VR-Yhtymästä. Tietoisuus tartuttaa innostuksen
– Jos ihmiset eivät tiedä miten paljon teemme töitä työolosuhteiden
parantamiseksi, ei voi olettaa, että he innostuvat toiminnastamme.
Uskon, että tiedostavina ihmisinä nuoretkin saadaan mukaan, kun
he huomaavat miten pystymme yhdessä vaikuttamaan omiin asioihimme, arvelee VR:n vuokraussihteeri, luottamusmies ja RVL:n
hallituksen jäsen Paula Sairo.
– Kun tietoisuus toiminnastamme leviää, innostuskin tarttuu.
On tärkeää, että myös työnantaja huomaa halumme tehdä yrityksistä hyviä ja oikeudenmukaisia työpaikkoja. Näinä huonoina aiRAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
>>
11
>>
Pohdintoja ja havaintoja kerättiin muistilapuille kesälomien jälkeen toteutettavan kenttätutkimuksen
avuksi.
koina monilla puuttuu ilo tehdä työtä. Toivoisin,
että työnilo löytyisi ja työpaikalle olisi kiva mennä.
Sairo innostui itse liiton hallituksen, pääluottamusmiesten ja toimiston kaksipäiväisestä workshopista: – Se antoi minulle uskoa, että olemme oikeilla jäljillä. Oli hauskaa huomata, miten yhdessä
tehden saamme itseemme uutta pontta ja potkua.
Siihenhän liittommekin toiminta perustuu – yhdessä olemme enemmän.
Toimintatavat nykyaikaan yhdessä
tehden
Finrailissa toimivan valtakunnallisen pääluottamusmiehen Vesa Laitisen mielestä on hyvä, että
toimintatapoja muokataan nykyhetkeen sopiviksi: – On tärkeää viestiä, että autamme myös palkanmaksajaa niin, että kaikkien työpaikat turvataan. Vastakkainasettelun aika on tosiaankin ohi.
– Toivon, että luottamus kaikkien osapuolten
välillä syntyisi ja se johtaisi aktiiviseen kanssakäymiseen ja kehittämistyöhön. Näin yhteistyö
sujuu ja kaikilla on hyvä olla. Odotan, että lopputulemana opimme tekemään asioita uudella tavalla ja saamme uutta intoa tekemiseen.
– Koska työelämä on muuttunut kovaksi, olisi
erityisen tärkeää saada työviihtyvyys hyvälle mallille. Se onnistuu parhaiten, kun toimimme yhdessä työntekijöiden, työnantajien ja ammattiliiton kanssa, toteaa Irma Wiita RVL:n hallituksen jäsen ja Etelä-Suomen matkustajaliikenteen
luottamusmies.
–Emme halua arvuutella mitä kukin haluaa, siksi on hyvä, että kysymme asiaa suoraan asianomaisilta. Kun kaikki voivat olla mukana vaikuttamassa, saadaan rehellisiä tuloksia.
–Välitämme todella jäsenistämme, joten sen pitäisi näkyä konkreettisemmin. Toivonkin, että tämän prosessin myötä kaikki saavat äänensä kuuluviin ja innostumme tekemään asioita yhdessä
– toinen toisiamme tukien, Wiita kannustaa. n
12
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
Neuvotteluharjoituksia ja
oikeustapausten käsittelyä
Ryhmätöinä esitettiin erilaisia
mielenkiintoisia neuvottelutilanteita ja oikeustapausharjoituksia. Pöydän ääressä Tommi Karte
(vas.), Aira Rönkkö, Kari Karlstedt
ja Minna Raimoaho.
Teksti ja kuvat Soile Olmari
H
uhtikuun alusta alkaneen luottamusmieskauden ensimmäinen koulutusrupeama pidettiin Tikkurilassa. Se toteutettiin kolmepäiväisenä edellisten luottamusmiesten kanssa tehdyn suunnitelman pohjalta. Koulutuskumppanina
on Kiljavan opisto.
Suurin osa nykyisistä luottamusmiehistä toimi tehtävissä jo viime kaudella. Koulutus aloitti kolmevuotisen kokonaisuuden, jossa käsitellään luottamusmiesten toivomia aihealueita.
Tavoitteena on, että luottamusmiehet saavat tarpeellisia eväitä hoitaa vaativaa tehtäväänsä. Varaluottamusmiehet osallistuvat
koulutuksen viimeiseen päivään ja saavat samalla vaihtaa ajatuksia
varsinaisten luottamusmiesten kanssa. Seuraava luottamusmiesten
koulutus on lokakuussa. n
Kolmantena päivänä käsiteltiin
omia asioita ja saatiin evästystä
luottamusmieskauden alkuun. Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Vesa Laitinen johdatteli
luottamusmiessopimuksen sisältöihin ja luottamusmiehen ajankäytön
suunnitteluun. Myös VR-Yhtymän
valtakunnallinen pääluottamusmies
Lea Sahala esittäytyi ja kertoi ajankohtaisia kuulumisia.
Ryhmäkuvassa koulutuksen antiin tyytyväinen joukko luottamusmiehiä eri puolilta Suomea.
Kolmantena koulutuspäivänä kuultiin myös SAK:n päälakimiehen Timo Koskisen koostetta
osa-aikaisista työsuhteista.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
13
EDUNVALVONTAA TARVITAAN
juuri nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti
Yhteiskunnallinen kiinnostus
ja halu vaikuttaa asioihin. Siinä
kiteytettyinä Tuijan ja Hannen
motiivit luottamusmiehen ja
varaluottamusmiehen tehtäviin.
Teksti ja kuvat Soile Olmari
Tuija Hietanen (vas.) ei jätä asioita kesken: – Kuuntelen kaikkia.
Päätöksiä tehtäessä pitää osata luovia, mutta vetää myös rajoja. Hanne Liekkisellä on tuoreena varaluottamusmiehenä mennyt aikaa vielä käytännön asioiden järjestelyyn. Varaluottamusmies hoitaa lm-tehtäviä silloin, kun varsinainen on lomalla tai
sairaana.
T
uija Hietanen on Transpointilla rautatielogistiikan myynnin ja markkinoinnin RVL:läisten organisaatiokohtainen
luottamusmies ja Hanne Liekkinen hänen varansa. Molemmat työskentelevät Kouvolassa palveluneuvojina.
– Harkitsin pitkään ryhtymistäni luottamusmieheksi. Mietin,
olenko sopiva. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja
osallistun innokkaasti yhteisiin tapahtumiin ja talkoisiin. Minulle
on helppo tulla puhumaan, olen luotettava ja haluan hoitaa yhteisiä asioita, Tuija kertoo.
Hannella oli päällimmäisenä tietynlainen halu vaikuttaa asioihin:
– Aloitin ay-toiminnan ensin Kouvolan osaston johtokunnan varajäsenenä ja tänä vuonna varsinaisena. Toivon, että jäsenet kokevat minut helposti lähestyttävänä niin, että heidän olisi helppo tulla puhumaan asioista.
14
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
Edunvalvontaa tarvitaan juuri nyt
Sekä Tuijan että Hannen mielestä edunvalvontaa tarvitaan juuri
nyt, kun ihmisistä otetaan kaikki mehut irti: – On pidettävä huolta
jaksamisesta, kun irtisanottuja ja -sanottavia on paljon ja etuja ollaan muutenkin heikentämässä, Tuija toteaa.
Hän ymmärtää, että Suomen taloudessa menee huonosti: – Onko
esimerkiksi kaavailtu työajan lisääminen tehokasta työaikaa; ihmisten jaksaminen on rajallista? Työajan pidentämisen olisi perustuttava vapaaehtoisuuteen.
Myös Hanne kokee edunvalvonnan tärkeäksi olemassa olevan
henkilökunnan aseman turvaamisessa.
– Esimerkiksi automatisointi voi aiheuttaa sen, että henkilökuntaa tarvitaan vähemmän. Maailma muuttuu koko ajan niin, että tänään ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu.
Töitä yli tarpeen
Tuija tuli Transpointille 1996 kassa- ja asiakaspalvelutehtäviin:
– Logistiikka ja huolinta kiinnostivat minua.
Hanne on tuoreempi VR:läinen ja aiemmin hän on työskennellyt Fonectan numeropalvelussa ja matkatoimistovirkailijana:
– Tulin Transpointille 2008 kumipyöräpuolelle asiakaspalveluun
ja laskutukseen.
– Kun olin työnhakijana ammattikorkeakoululaisille tarkoitetussa työnhakupalvelussa, työtä tarjottiin minulle ja tartuin siihen.
Olen valmistunut tradenomiksi liiketalouden koulutusohjelmasta.
Molemmat työskentelevät nyt siis palveluneuvojina 2010 perustetussa VR Transpointin palvelukeskuksessa Kouvolassa. Tuija
työskentelee nimettyjen asiakkaiden ja Hanne kotimaan ryhmässä. Lisäksi Kouvolassa työskentelee kansainvälisen liikenteen ryhmä. Yhteensä Kouvolassa työskentelee noin 20 palveluneuvojaa.
Nimettyjen asiakkaiden ryhmä hoitaa muun muassa metsäteollisuuden suurasiakkaiden kuten UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin kuljetuksia. Kotimaan ryhmän vastuulla on muun muassa ri-
kastekuljetukset sekä Nesteen polttoainekuljetukset. Kansainvälinen ryhmä hoitaa Venäjän liikennettä.
Työtehtäviin kuuluvat muun muassa asiakaspalvelu sähköpostitse
ja puhelimitse, vaunutilaukset, rahtikirjojen tekemiset, laskutuksen
oikeellisuuden tarkistaminen ja vaunupäiväkirjan pitäminen eli
seisontamaksujen laskeminen.
Haastatteluajankohtana töitä oli ”yli tarpeen”: – Nyt täytyy tehdä
vähän kaikkea, koska osalla on pitkiä sairauslomia, työssä on osaaikaisia ja lomat pyörivät koko ajan, Tuija sanoo.
Uusi tilauslaskutusjärjestelmä
Sekä Tuija että Hanne viihtyvät työssään tosi hyvin: - Pidän asiakaspalvelusta, meillä on hyvä yhteishenki ja työkaverit ovat hyviä.
Työ on myös riittävän vaihtelevaa, Tuija toteaa.
Hanne kokee, että jokainen päivä on ihan erilainen: – Porukka
on hitsautunut yhteen ja minut on otettu tosi hyvin vastaan. Täällä työskentelee huumoriltaan samanlaiset ihmiset. Toki on niitäkin hetkiä – kuten joka työssä, että aina ei viihdy.
Suurimpana muutoksena työssä on tilauslaskutusjärjestelmä Rallin käyttöön otto huhtikuussa: – Vanhoja ohjelmia jää pois käytöstä ja ne korvataan yhdellä ohjelmalla: – Alussa Rallin käyttö on tuntunut hankalalta, mutta kun ohjelmaan pääsee sinuiksi, sen käyttö
alkaa varmaan luonnistua, naiset uskovat.
Jaksamiseenkin vaikuttaa se, että henkilöstöä on vähemmän ja
työtehtäviä on jouduttu muuttamaan: – Asiakkaita yritetään enemmän ja enemmän saada tekemään itse tilaukset ja rahtikirjat. Meille jäisi seuranta ja mahdollinen korjaaminen. Jos me teemme rahtikirjan, siitä veloitetaan erikseen. Jos asiakas tekee sen itse, hän
voi paremmin vaikuttaa sen reaaliaikaisuuteen esimerkiksi viikonloppuisin.
– Olisi todella hyvä, että työntekijöitä kuunneltaisiin ja otettaisiin ehdotuksia oikeasti huomioon. Monesti tuntuu, että päätökset
on jo tehty ja ehdotuksemme otetaan vain näennäisesti huomioon.
Koirakennel ja jumppaa
Tuija asuu aviomiehensä kanssa Kouvolaan kuuluvassa Valkealassa, josta työmatkaa kertyy 30 km suuntaansa. Heillä on kaksi tytärtä, joista toisella on 5-vuotias ja toisella 11-vuotias poika. Hanne on
avomiehensä ja elokuussa 4 vuotta täyttävän poikansa kanssa muuttanut äskettäin Kuusankoskelle omakotitaloon.
Tuijan vapaa-aika kuluu oman kennelin koiria hoitaessa: – Nyt
siellä vipeltää 11 pentua. Koiraharrastuksen myötä olemme saaneet paljon ystäviä ja kavereita. Rentoutumispaikkana on Appenzell Sveitsissä, josta meidän paimenkoirammekin ovat kotoisin.
Hanne käy jumpassa ja vesijumpassa ja hänellä on nelitassuinen
”personal trainer”: – Pojan kanssa tulee touhuttua myös paljon. n
Toiveena töiden säilyminen
Uuden ohjelman käyttöön otto lisää pelkoa työntekijöiden vähennyksistä: – Myös itärajan tapahtumat vaikuttavat eurojen saantiin.
Toivon nyt rauhallisempaa jaksoa niin, että työntekijöitä ei laitettaisi pois, kun meillä on lähiaikoina eläköityvääkin väkeä. Turvallinen työelämän lopetus olisi toivottavaa. Virkistystapahtumatkin
auttavat sitoutumaan omaan työhön; osalla on tunne, että heitä ei
arvosteta, Tuija toteaa.
Hannen toiveena on, että olisi töitä: – Ehkä ylempien johtajien
pitäisi tulla ruohonjuuritasolle näkemään, mitä tämä työ on käytännössä.
Hanne ei aina pääse vapaallakaan ”työasioista” eroon, kun
hänen kohta 4-vuotias Jere-poikansa on niin kiinnostunut junista: – Kun Jeren isä tuli kolmen kuukauden työkomennukselta ulkomailta, sanoi poika ensimmäiseksi isälleen asemalla, että tuo härpäke veturin katolla on virroitin ja Allegro menee Pietariin. Tuijan henkireikä lastenlasten lisäksi on koiraharrastus ja sitä kautta yhdistystoiminta: – Harrastan koirakisoja sekä järjestäjänä että toimitsijana.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
15
Kari Kakkosen liikenneohjaajan työ Niiralan raja-asemalla on itsenäistä ja yhteistyö VR logistiikassa työskentelevien kanssa on
joustavaa.
Kari Kakkonen
arvostaa luottamusmiehiä
Niiralan raja-asemalla liikenneohjaajana
työskentelevä Kari Kakkonen aloitti
huhtikuussa Joensuun ja Pieksämäen
osastojen alueilla työskentelevien
finraililaisten varaluottamusmiehenä.
Teksti Soile Olmari Kuvat Kari Kakkonen
16
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
H
än on aina arvostanut luottamusmiehiä ja erityisesti nyt,
kun helposti ajatellaan, että vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat pienet tai jopa olemattomat.
– Näin en halua ajatella. Luottamusmies- ja järjestötoimintaa
tarvitaan tänäkin päivänä, vaikka monet tahot näkisivät mieluusti
tämän toiminnan näivettyvän. Siksi haluan osaltani olla mukana
valvomassa työntekijöiden etua.
Kari on työskennellyt Niiralassa viimeiset 20 vuotta. Niiralan raja-aseman kautta kulkevat tavarajunat: – Liikenneohjaajalta vaaditaan täällä hyvää yhteistyökykyä, hiukan venäjänkielen taitoa ja
rutkasti kärsivällisyyttä. Rajan takana eletään erilaisessa kulttuurissa ja se pitää yrittää ymmärtää.
Näkymä Niiralan ratapihalta ja
Niiralan asema.
Koulutukseen panostettava
Hän aloitti työt VR:llä 1984 asemamiehenä Joensuussa: – Asemamiesjunasuorittajan koulutuksen jälkeen siirryin Tohmajärvelle ja
sieltä Kesälahden kautta Niiralaan. Tehtäviini on kuulunut lipunmyyntiä, ratapihatyöskentelyä, ratakuorma-auton kuljettamista ja
liikenneohjausta.
Nykyisen työnsä hyvinä puolina Kari pitää itsenäisyyttä ja rajaaseman tuomaa lisäväriä muuten helposti rutiininomaiseen työhön: – Arvostan erityisesti myös joustavaa ja vaivatonta yhteistyötä samoissa tiloissa VR logistiikan puolella työskentelevien hienojen työkavereiden kanssa.
– Viime aikoina liikenteenohjaustyö on muuttunut kovasti uusien työtapojen ja järjestelmien myötä. Koulutukseen pitäisi mielestäni panostaa enemmän tässä jatkuvassa muutoksessa. Usein
ne ovat jääneet pintapuolisiksi raapaisuiksi. Yhteiset koulutukset
ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa puolustavat mielestäni edelleen paikkaansa.
Urheilija vaikuttaa kunnallispolitiikassa
Kari asuu vaimonsa ja 12-vuotaan poikansa kanssa omakotitalossa Tohmajärvellä: – Vanhimmat, 22- ja 25-vuotiaat pojat ovat jo
lentäneet pesästä.
Hän rentoutuu mökkeillen, kävellen ja pyöräillen: – Entisenä urheilijana olen intohimoinen penkkiurheilija. Jalkapallojunnujakin
tuli valmennettua kymmenkunta vuotta.
Haasteita vapaa-aikaan Kari hakee kunnallispolitiikasta: – Olen
Tohmajärvellä kunnanvaltuuston jäsen ja kunnanhallituksen varajäsen. n
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
17
SAK:n päälakimies Timo Koskinen esitteli huhtikuussa osaaikaisten työsuhteiden etuja ja
haittoja RVL:n luottamusmiesten
koulutuksessa.
Osa-aikaiset työsuhteet –
mahdollisuus vai helvetti?
Otsikko on lainattu SAK:n päälakimies Timo Koskisen esityksestä osa-aikatyön eduista ja
haitoista RVL:n luottamusmieskoulutuksessa. Hänen mukaansa etuja löytyy kolme, haittoja
paljon enemmän.
Teksti ja kuva Soile Olmari Lähde SAK:n tutkimustiedote
S
AK on julkaissut huhtikuussa haastattelututkimuksen, josta
ilmenee, että vastentahtoisesti osa-aikaisesti työskentelevien arki on karua. Tutkimus tehtiin vuonna 2013 haastattelemalla 22 palvelualan työntekijää eri puolilla Suomea.
He kokevat olevansa kuin heittopussi tai käsipari, jota liikutellaan työpisteeltä toiselle: – Puhutaan käsipareista, ei ihmisistä. Jos
ei käsipareja ole tarpeeksi, niin kassoille tulee ruuhkaa, toteaa tutkimukseen osallistunut kaupan alan työntekijä.
Moni kokee, etteivät työnantajat tai vakituiset työntekijät arvosta heitä. Epävarmassa työtilanteessa olevan työntekijän on siedettävä esimerkiksi epäasiallista käytöstä, jotta hän saa jatkossa työtä.
Tutkimus osoittaa, että joustavuudesta huolimatta osa-aikatyön-
18
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
tekijän toimeentulo on kiven alla. Tulot rakentuvat yleensä pienistä
puroista, joista yksi on päätoimi, ja toimeentuloa täydentävät useiden työnantajien antamat keikkaluontoiset työtehtävät.
Osa-aikaisuudelle oltava hyvät perusteet
SAK katsoo, että työntekijä tarvitsee aina varmuuden vähimmäisansioista. Osa-aikaisuudelle on myös oltava hyväksyttävät perusteet, eikä se saisi olla vain työnantajan keinottelua.
Timo Koskisen mielestä nollatyösuhteiden ongelma on jo niin
laaja, että asiaan tulisi puuttua lainsäädännössä. Työmarkkinajärjestöt ovat pyrkineet löytämään useassa työryhmässä ratkaisua osaaikatyön ja nollatyösuhteisten ongelmiin. n
Osa-aikatyön etuja ja haittoja
Lähde Timo Koskinen, SAK:n päälakimies
Etuja
1) Parempi vähän töitä kuin ei lainkaan.
2) ”Jalka oven väliin” -ajattelu.
3) Mahdollistaa opiskelun ja opintotuen lisäansiot, perheseikat syynä. Mahdollistaa kevennetyn työn suorittamisen työajan osalta.
Haittoja
1) Epävarmuus tuloista.
2) Työntekijät vastakkain lisätöistä tappelemassa.
3) Lisätyön vastaanottamisesta sopiminen sitoo.
4) Lisätyön tarjoamisjärjestys auki lainsäädännössä.
5) Kaikki työsuhteet voi periaatteessa solmia osa-aikaisiksi.
6) Työsuhteen viikkotyöajasta ei ole minimisäännöksiä laissa. Tessissä PAM:lla on esimerkiksi työvuorokohtainen
minimityöaika 4 tuntia (auttaa vähän).
7) Nollatyösopimus laillinen tällä hetkellä. Lisäksi kutsutyö
eli tarvittaessa töihin kutsuttava ym.
8) Viikoittainen työaika alle 18 tuntia, jolloin ongelmia ansiosidonnaisen kanssa.
9) Karenssi saattaa seurata, jos työntekijä irtisanoo, ellei
saa luvattuja (ehkä epävirallisesti) tunteja.
10) Lainsäädännössä velvoite tarjota lisätyötä ensin entisille osa-aikaisille. Työnantajan pikainen tiedustelu sähköpostitse tai tekstiviesteillä riittää täyttämään tämän
velvoitteen.
11) Palkallaan ei tule toimeen, vaan joutuu toimeentuloetuisuuksien varaan.
12) Työajan vakiintumisesta ei laissa säännöksiä. Oikeuskäytäntö lähtee 4 vuodesta aina 12 vuoteen.
13) Työsuhde-etuudet voidaan osittaa.
14) Yt-lain säännökset periaatteiden läpikäymisestä erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä (4 luku 16 §) ovat
heikosti toimivia.
15) Osa-aikarikkomuksista ei seuraa työnantajalle mitään.
Työntekijälle maksetaan vain ”saamatta jääneet” tunnit takautuvasti. Jos työntekijä on irtisanottu tai irtisanoutunut, työttömyysturva vähentää korvauksia. Ei rangaistuksia.
16) Kilpailukielto saman alan työnantajalla saattaa rajoittaa lisätöitä.
Kansalaisaloite
nollatuntisopimusten
kieltämiseksi
alaisaloit>> Yli 50 000 henkilöä on allekirjoittanut kans
a ehteess
Aloit
ksi.
mise
kieltä
usten
teen nollatuntisopim
,
siten
ista
dotetaan työsopimuslain ja työaikalain muuttam
nolla
ns.
t
että nykyisin yhä enenevässä määrin käytettävä
ikatyöntetuntisopimukset olisivat kiellettyjä ja, että osa-a
18 tuntia.
tään
vähin
olla
kijöiden viikoittaisen työajan tulisi
irjoiallek
0
50 00
ja
15.1.
Nimien kerääminen aloitettiin
yedell
on
Raja
a.
aluss
n
okuu
tuksen raja tuli täyteen touk
Aloit
n.
telyy
käsit
an
kunn
edus
an
tys sille, että aloite oteta
a
osoitteess
teen voi allekirjoittaa vielä 15.7. asti joko
akkeella.
rilom
pape
la
tetul
tulos
tai
.fi
loite
www.kansalaisa
Osa-aikainen työsuhde
a viikos>> Osa-aikaiseksi kutsutaan yleensä alle 30 tunti
työpai%
75
alle
ään
tehd
sa tehtävää työtä tai työtä, jota
määrian
voida
yö
aikat
Osakan säännöllisestä työajasta.
.
seksi
tellä myös muun pitui
ksi tuoTyönantaja voi muuttaa työsuhteen osa-aikaise
eli, kun
lla
tannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperustei
voida
lle
tekijä
tarjolla oleva työ on vähentynyt eikä työn
on
tos
muu
en
uhte
tarjota enää kokoaikaista työtä. Työs
n.
attae
noud
a
tällöin mahdollista irtisanomisaika
vä yhEnnen osa-aikaistamista työnantajan on käytä
ssa
lukse
palve
an
antaj
työn
jos
teistoimintaneuvottelut,
tamisijoit
sen
ja
jasta
Työa
ä.
tekijä
on vähintään 20 työn
Osa-aikaisesta on hyvä sopia mahdollisimman tarkasti.
n työttösella työntekijällä on yleensä oikeus soviteltuu
myyskorvaukseen.
tekijöitä
Työsuhde-edut eivät saa olla kokoaikaisia työn
työaiyn
tehty
uttaa
huonommat, mutta ne voidaan suhte
pituiin
tunn
n
neljä
tään
kaan. Työvuoron on oltava vähin
oa.
vuor
mpää
lyhye
ä
tehd
halua
nen, ellei työntekijä itse
önikaty
osa-a
imaa
työvo
lisää
taan
Jos työpaikalla tarvi
ikaiosa-a
ta
tarjo
y
täyty
työtä
viin,
tehtä
tekijöille sopiviin
ttava koulusille työntekijöille, joille on tarvittaessa anne
tta ottaa
llisuu
tusta. Työntekijällä ei ole kuitenkaan velvo
tarjottavaa lisätyötä vastaan.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
19
Jukka-Pekka on innokas urheilija ja hänen repussaan kulkevat
usein mukana urheiluvarusteet.
Positiivinen kyseenalaistaja
haluaa vaikuttaa työssä ja ay-toiminnassa
– Haluan olla kaikessa mukana niin paljon
kuin pystyn ja hakeutua myös tehtäviin, joissa
saa lisävastuuta, kuvailee Tampereella työnsä
huhtikuussa 2014 aloittanut liikenneohjaaja
Jukka-Pekka Laurila tulevaisuudennäkymiään.
Teksti ja kuvat Soile Olmari
H
än haluaa olla mukana kehittämässä asioita ja haluaa tietää, minkä takia jokin on niin kuin on:
– Haluan tehdä työstä järkevämmän ja helpomman ja olla positiivinen vaikuttaja.
Sama vaikuttamisen halu sai Jukka-Pekan lähtemään mukaan myös ay-toimintaan. Hän on ensimmäistä kautta Rautatievirkamiesliiton Tampereen osaston johtokunnassa ja
edustaa osastoaan liittovaltuustossa.
– En jaksa kuunnella jatkuvaa purnaamista siitä, miksi mitään ei
tehdä. Niinpä lähdin katsomaan, miten itse voisin vaikuttaa asioihin, Jukka-Pekka kertoo.
20
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
Hän kannustaa osallistumaan; jos kaikki olemme aktiivisempia,
voimme vaikuttaa yhteisiin asioihimme: – Tehdään oikeasti jotain
tärkeän asian eteen. Tehokas tapa tuntuu olevan esimerkiksi kirjelmän tekeminen. Vain suullinen tieto ei riitä. Ei tarvitse luulla jotain, kun itse vaikuttaa ja ottaa selvää asioista.
Jukka-Pekka mainitsee hyvänä esimerkkinä liikenteenohjausyhtiö Finrailissa tehdyt toiminnan kirjalliset pelisäännöt, jotka palvelevat kaikkia: – Olemme kaikki samalla viivalla.
Vaikuttamiseen Jukka-Pekan mielestä kuuluu tiedonhankinta:
– Haluan selvittää, mistä mikäkin johtuu, kyseenalaistan ja teen
ehdotuksia. Syyllisiä en hae. Kaikkien tulisi tietää, miten asiat tehdään niin, että mennään kohti yhteistä tavoitetta.
Monitoimimies turvallisuustyössä
Jukka-Pekka on monitoimimies; hän on valmistunut myös lennonjohtajaksi ja hänellä on opiskeluoikeus Tampereen yliopistossa matematiikan opintoihin. Ne keskeytyivät puolentoista vuoden
jälkeen, kun nykyinen ammatti vei ajan. Hän on ollut aiemmin asiakaspalvelutehtävissä Alkossa ja tehnyt myös opettajan sijaisuuksia.
– Kun lennonjohtajille ei näyttänyt olevan töitä tulossa pitkään aikaan, hain liikenneohjaajakoulutukseen ja satuin pääsemään sisään.
Liikenneohjaajan työssä on Jukka-Pekan mielestä tärkeintä se,
Jukka-Pekka Laurila on huomannut, että nykytyömaailmassa
työnantajaa kiinnostaa lähinnä se, kuinka paljon tehdään voittoa: – Oman näkemykseni mukaan, jos työntekijöistä ei pidetä
huolta, toivottua tulosta ei synny. Hyvä pomo kuuntelee työntekijöitä. Meidän uusi ohjauspalveluesimies on hoitanut hommansa
hyvin. Liitto on myös oiva paikka vaikuttaa.
”Haluan
selvittää, mistä
mikäkin johtuu,
kyseenalaistan ja
teen ehdotuksia.
Syyllisiä en hae.”
että kaikki tehdään tavallaan turvallisuuden näkökulmasta: – Hyvää on ylipäänsä se, että pääsee tekemään monia asioita. Välillä työ
on tarkkailua ja välillä saa vaikuttaa, miten junat kulkevat esimerkiksi ratatyötilanteissa. Saa olla yhteydessä kuskeihin, päivystystyöntekijöihin ja toisiin liikenneohjaajiin.
– Työssä saa käyttää tekniikkaa hyväkseen, mutta on muistettava ettei tukeuduta liikaa yhteen järjestelmään. Jos systeemi kaatuu, kaatuu koko maan ohjausjärjestelmä. Toivottavasti niin ei käy.
On pidettävä huolta, että aina löytyy myös varajärjestelmä, JukkaPekka pohtii.
– Liiallinen keskittäminenkään ei ole kaikkein järkevintä palvelun tuottamisen kannalta. Hajauttamalla tai käyttämällä useampaa
ohjauskeskusta pystyy varautumaan paremmin.
Ongelmanratkaisua kaikkien hyväksi
Jukka-Pekka haluaisi nähdä sen, että kaikissa työpaikoissa toteutuisi tasapuoliset työolosuhteet: – En ottaisi mitään toisilta pois, vaan
soisin kaikille samantyyliset hyvät työolosuhteet.
Hän kehuu Tampereen tosi hyvää yhteishenkeä: – Jos tarvitsen apua, pystyn turvautumaan työkavereihin. Pidän tätä suurena vahvuutena.
Hän korostaa palvelualttiutta ja kohteliaisuutta kaikkia kohtaan – myös muualla työskenteleviä kohtaan; yhteistyö on tärkeätä:
– Kaikkia helpottaa se, että edetään parhaimman ratkaisun mukaan kuka ikinä sen sitten keksiikään. Aika menee hukkaan siinä,
että aletaan etsiä kenen työnkuvaan jokin ongelmanratkaisu kuuluu silloin, kun ongelma pitäisi jo ratkaista. Viime kädessä junan
kyydissä olevat ihmiset kärsivät tai rahti myöhästyy.
Jukka-Pekka tunnistaa sen tosiasian, että teknisissä järjestelmissä on vielä paljon parannettavaa: – Tulossa olevan uuden ohjausjärjestelmän pitäisi helpottaa meidän työtä. Pelkona on, että töistä
vähennetään ihmisiä, mikä on myös turvallisuuskysymys. Jos jotain menee vikaan, niin aina pitäisi olla varautumismahdollisuus.
Hän itse toimii niin, että kun kohtaa ongelmia, hän kertoo niistä
eteenpäin: – Minua kiinnostaa myös tekniikkapuolen kehittäminen, vaikka kaikkeen ei aina voi vaikuttaa. Hän onkin ensimmäisten joukossa, jotka pääsevät käyttämään uutta järjestelmää, kunhan
se valmistuu: – Odotan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu.
Urheilijaa kiinnostavat vieraat kulttuurit
Jukka-Pekka asuu yksin Tampereen keskustassa: – Olin pienempänä uhonnut, että Tampere olisi hyvä paikka asua ja niinpä lunastin lupaukset, hän nauraa.
Hän on toiminut aikoinaan 3–4 vuotta koripallovalmentajana
ja on itsekin pelannut koripalloa: – Urheilu on iso asia elämässäni sekä itse tekemällä että urheilua seuraamalla. Varsinkin kesällä
on mukava pelata kavereiden kanssa mitä tahansa joukkuepeliä.
Urheilu ei täytä kaikkea vapaa-aikaa. Jukka-Pekka on kiinnostunut
myös vieraista kulttuureista ja lomailee ulkomailla: – Olin juuri lomalla Tokiossa ja olen opiskellutkin japanin kieltä vuoden verran. n
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
21
i
s
s
e
tr
s
ö
y
T
on hengenvaarallinen
kansantauti
Työstressistä on tullut vaarallinen ja kallis kansantauti. Huonosti hoidettu tai hoitamatta
jätetty työstressi moninkertaistaa työntekijän riskin sairastua tai jopa kuolla sydän- ja
verisuonisairauksiin, tai menettää työkykynsä mielenterveyssyistä. Haittojen lievittäminen
ei ole kiinni tiedon puutteesta, vaan yhteiskuntapoliittisesta tahdosta.
Teksti Eino Nykänen Kuva Soile Olmari
G
lobaali tietoyhteiskunta ei ole tuonut työntekijöille
maanpäällistä paratiisia. Työn orjuus on ehkä muuttanut muotoaan, mutta kolotusta ja hammasten kiristystä kokee moni tilanteessa, jossa ihminen biologisena, psykologisen ja sosiaalisena olentona on oudossa tilanteessa.
Suurelta joukolta on työn fyysinen kuormitus keventynyt, mutta mentaalinen kuormitus lisääntyy rajusti, kuten työkyky- ja työolobarometrit Suomestakin kertovat. Olemme ajautuneet 24/7-yhteiskuntaan, jossa työaika, vapaa-aika ja perheaika sekoittuvat monia häiritsevällä tavalla.
Internetkumouksen seurauksena olemme siirtyneet maailmaan,
jossa aikaulottuvuus ja maantieteen merkitys ovat kadonneet.
Olemme lipuneet myös levottomaan yhteiskuntaan, jossa tingimme terveydelle välttämättömän uniajan määrästä.
Univelasta miljarditappiot
Suomessa univelan hinnaksi arvioitiin jo markka-ajan lopulla eli
vuosituhannen vaihteessa noin viisi miljardia markkaa. Nyt ei enää
22
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
miljardi euroa riitä. Ihminen biologisena, psykologisena ja sosiaalisena olentona on oudossa tilanteessa. Uudet riskit ovat lisääntyneet nopeasti.
Tietoylikuorma, pätkätyöt ja työsuhteiden jatkuvuuteen liittyvät
epävarmuustekijät jäytävät ihmisten henkistä kanttia. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan ihmiset kokevat epämääräisiä
uhkan tunteita, vaikka oma työsuhde näyttäisikin varmalta. Irtisanomisten seurauksista kärsivät pois potkittujen lisäksi myös työpaikkansa säilyttäneet, jotka kokevat syyllisyyttä.
Lähes kaksi kolmasosaa Euroopan Unionin alueen työntekijöistä sanoo työskentelevänsä todella nopeaan tahtiin tiukkojen aikataulujen tahdissa ainakin neljäsosan työajastaan. Nuoret työntekijät valittavat, että heillä ei ole kontrollia työjärjestykseen, tekemisen tapaan tai työnopeuteen.
Moni työntekijä joutuu osaamaan vaikka ei ole ollut aikaa perehtyä, harjoitella, tehdä asioita oikeassa järjestyksessä ja riittävän
väljällä aikataululla. Jatkuva itsensä haastaminen kuormittaa ihmistä salakavalasti. Hälyttävä oireluettelo
EU:n tasolla tehdystä puitesopimuksesta on jo 10 vuotta, laihoin
Haitallisen stressin pitkittyminen uhkaa ihmisen terveyttä monella
tuloksin. SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki tunnustavalla. Jos stressi johtaa loppuun palamiseen, on sitä jo edeltänyt
taa, että tällä hetkellä hän on kovin pessimistinen jatkonkin suhteen.
useita terveyttä heikentäviä muutoksia ihmisen elimistössä. LopEuroopan työnantajajärjestöt pyrkivät yksilön vastuuttamiseen.
puun palamisesta tarvitaan yleensä puolen vuoden – vuoden sairaMitään sellaista ei sovita sitovasti, mistä työnantajalle tulisi vastuuusloma. Tämäkään ei välttämättä riitä. Toipumisennuste burn out
ta. Unionin tilaamat tutkimukset eivät ole kelvanneet työnantaja-tilasta ei ole yhtä hyvä kuin monesta muusta sairaudesta. Työkypuolelle, vaikka niissä on osoitettu miljardien kustannukset tukivyttömyyden uhka on suuri ja burn out -tilaan liittyvä masennus
ja liikuntaelinsairauksista, joihin muiden psykososiaalisten tekijöipuolestaan lisää kuolemanriskiä.
den lisäksi liittyy myös stressikuormitus.
Negatiivinen stressi synnyttää kierteen, jossa rentoutumiskyky
Terveemmän työelämän odotteluun saattaa sujahtaa vuosikymentuudestaan vähenee. Siihen liittyy runsaasti kehollisia ja mielen
men, ja silloin muutosta avittaa vääjäämättä Suomea ahdistava työalueen oireita, kuten unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, mielialavoimapula. Raili Perimäki ennustaa, että ennen käännettä voimme
häiriöitä. Verenkiertoelimistön, erityisesti sydämen tila heikkenee,
joutua kokemaan vielä kovenevia aikoja. n
mikä lisää sairastumisriskiä. Hormonaaliset toiminnat ovat epätasapainossa. Esimerkiksi adrenaliinitaso laskee ja elimistö tuottaa
liikaa ”masennushormoni” kortisolia.
Käyttäytymistason muutoksia saattavat olla muun muassa ihmissuhdevaikeudet, joita negatiivinen stressi ruokkii. Ne heikentävät
elämän hallinnan tunnetta ja lisäävät sairastumisvaaraa. Huippuvauhdissa nääntyy
Suomesta halutaan kehittää huippusuorittajien maa. Urheilussa,
tieteessä ja taiteessa huippusuoritus syntyy rasituksen ja palautumisen optimaalisesta suhteesta. Sen sijaan työelämässä työn huokoisuutta pyritään entisestään vähentämään.
Kasvatustieteilijä Kari Uusikylä on verrannut työelämän huippuvauhtia maratonjuoksuun, jossa jokaisella satametrisellä vauhdin
pitäisi kiihtyä. Sillä tavalla ajetaan ihmisiä loppuun ennen maalia.
Liiketaloudellisesti se saattaa olla jopa edullista, mutta ei yhteiskunnallisesti. Vaikutukset sysätään yhteiskunnan piikkiin. Miten
tämä on mahdollista, kun tiedämme ihan riittävästi työhyvinvointipanosten upeista takaisintuottonumeroista? Kunnolla toimiva
henkilöstöpolitiikka ja johtamisjärjestelmät hyödyttävät työnantajia. Ymmärrys asioiden keskinäisestä kohtalonyhteydestä tuntuu ohuelta.
Vastuuta sysätään yksilöille
Jo vuonna 2004 työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt sopivat Euroopan Unionissa työperäisen stressin ehkäisystä. Puitesopimuksella ei ole direktiivin voimaa. Se ei velvoita unionin jäsenmaita sovittamaan omaa lainsäädäntöään direktiiviin.
Kyse on ohjausasiakirjasta, jota jäsenmaiden työmarkkinajärjestöt soveltavat keskinäisen sopimuksen pohjalta. Tarkoituksena oli
kuitenkin, että puitesopimuksesta seuraisi tekoja.
Suomen työmarkkinaosapuolet kykenivät erittäin laihaan sopuun stressintorjunnan rajoista. Työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistysliike julkaisivat yhteisen suosituksen työperäisen stressin
ehkäisytoimista. Paperilla ei ole lainsäädöksen voimaa, mutta onhan se sentään muodikas ”informaatio-ohjausväline”.
Auta edes itseäsi
Työstressi on suurimmalta osaltaan lähtöisin yhteiskunnasta ja erityisesti työelämästä. Siksi olisi naiivia
ja vastuutonta korostaa pelkästään yksilöllisiä selviytymiskeinoja. Jotakin voi jokainen toki tehdä työstressin ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Ensi askeleet ovat arkipäiväisiä ja helppoja. Tässä pikku vihjeitä:
• Kun ruokailet, älä lue, älä puhu puhelimeen tai
tekstaile.
• Keskity siihen mitä teet: työnnä ajatuksissa taka-alalle kaikki, mikä juuri nyt ei vaadi huomiotasi. Harjoittele tätä keskittymällä hengitykseesi. Tarkkaile
hengitysrytmiäsi, hengityksen syvyyttä ja mitä kehon alueita aktivoit hengittäessäsi. Vaihtele sitten
hengityksen syvyyttä ja nopeutta.
• Vahvista itseluottamustasi palauttaen mieleesi mukavia pikku onnistumisen hetkiä elämästäsi. Yhdistä
muistelu hengitykseen ja tarkkaile, mitä aistimuksia
onnistumisen muistelu aiheuttaa. Mitä näet (vaikkapa silmät suljettuina), mitä kuulet, mitä kehossasi tunnet kun olet onnistunut?
Näistä on hyvä aloittaa. Jos haluat kohentaa olotilaasi pysyvästi, perehdy enemmän itseapuharjoituksiin. Vakavaksi kehittyneestä työstressistä kuntoutumiseen tarvitaan aina ammattimaista apua, esimerkiksi työterveyshuoltoa.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
23
Keskusjärjestöhankkeessa
painotetaan tulevaisuuden työelämää
Uutta palkansaajien keskusjärjestöhanketta vetävä projektipäällikkö Juha Heikkala
painottaa, että suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla
vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työnteossa ja työmarkkinoilla.
Teksti Soile Olmari Lähteet ja kuva SAK
U
uden keskusjärjestön toiminta-ajatus on olla vahva
yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija myös tulevaisuudessa. Järjestöä synnyttäville 49 liitolle on myös
tärkeää, että nuoret ottaisivat muutoksen omakseen,
Heikkala toteaa.
Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot – mukana myös Rautatievirkamiesliitto – edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa: – Hankkeeseen osallistuu
liittoja kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ulkopuolelta. Mukaan voi edelleen liittyä uusia liittoja, Heikkala kertoo.
Toukokuun lopulla kokoontuneet liitot tarkensivat hankkeen aikataulua ja päättivät järjestön strategiasta. Seuraava liittojen kokous pidetään marraskuussa ja sitä ennen hanketta vievät eteenpäin työryhmät.
Toiminta käyntiin 2017 alussa
Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa
toukokuussa 2016 ja varsinaisen toimintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa.
Selvityshanketta ohjaavan ryhmän puheenjohtajana toimii Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Tulevaisuus- ja strategiatyöryhmää vetää Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
Selvitystyötä voi seurata hankkeen verkkosivuilta www.uusikeskusjarjesto.fi. n
Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvityshankkeen projektipäälliköksi valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala on
työskennellyt ennakoinnin asiantuntijana valtakunnallisessa liikunta- ja urheiluorganisaatiossa Valossa. Hänen
mukaansa keskusjärjestöhankkeen avainsanoja ovat moniarvoisuus,
sitoutumattomuus ja
kansainvälisyys: – Keskiöissä ovat myös koulutus ja merkityksellinen työ.
24
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
Uuden keskusjärjestön
tavoitteet
• Vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia.
• Edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
• Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen roolia
työelämän uudistuksissa.
• Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen yhteiskuntavaikuttamista.
• Vahvistaa edunvalvonnan ennakoivuutta.
• Tehostaa keskusjärjestön toimintaa ja
edunvalvontaa.
• Ennaltaehkäistä liitto- ja sopimusrajariitoja.
• Selkeyttää keskusjärjestön ja liittojen työnjakoa.
Päivärahahakemusten käsittely
työttömyyskassassa
Teksti JHL Työttömyyskassa
K
esäaika voi viivästyttää hakemusten käsittelyä, kun hakemusmäärät kasvavat moninkertaisiksi lyhyessä ajassa. Monien kouluissa työskentelevien määräaikaiset työsuhteet päättyivät toukokuun lopussa ja useissa toistaiseksi voimassa olevissa koulutyöntekijöiden työsopimuksissa on sovittu työnteon
ja palkanmaksun keskeyttämisestä koulujen loma-ajaksi.
Kesälle osuu yleisesti myös paljon lomautuksia. Hakemusten käsittelyajat voivat olla sen takia pidemmät kuin muina
vuodenaikoina.
Edellisvuosien kokemusten perusteella
kassassa on valmistauduttu monin eri tavoin kesän lisääntyviin hakemusmääriin.
Tästä huolimatta hakemuskäsittely voi hetkellisesti ruuhkautua, etenkin kun hakemusmäärät ovat jo alkuvuodesta 2015 olleet voimakkaassa kasvussa ja hakijoiden
määrä on lisääntynyt huomattavasti jo ennen kesääkin.
Varmistat oman hakemuksesi mahdollisimman nopean käsittelyn toimittamalla
hakemuksen hyvin täytettynä ja asianmukaisilla liitteillä varustettuna. Kesällä esimerkiksi väärälle ajalle toimitettu palkkatodistus voi viivästyttää huomattavasti kä-
sittelyä, koska myös palkanlaskijat lomailevat kesällä eikä palkkatodistukseen saada täydennystä sinä aikana. Lisäselvitysten pyytäminen jäseneltä itseltään tai palkanlaskijalta saattaa viivästyttää päivärahan maksua jopa viikkoja.
Seuraa sähköisen hakemuksesi
käsittelyä
Voit myös nopeuttaa oman hakemuksesi käsittelyä toimittamalla hakemuksen ja
sen liitteet sähköisesti eWertti Nettikassan
kautta työttömyyskassalle. Saat heti hakemuksen lähetettyäsi vahvistuksen siitä, että
hakemuksesi on vastaanotettu ja voit alkaa
seuraamaan reaaliaikaisen käsittelyaikatilannepalvelun kautta oman hakemuksen
tilannetta suhteessa kassan yleiseen käsittelytilanteeseen.
Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, joten käsittelytilannepalvelun
seuraaminen on luotettava tapa seurata tilannetta.
Työttömyyskassa toivookin, että hakijat seuraisivat hakemuksensa käsittelyä itse
käsittelytilannepalvelun kautta eivätkä soittaisi puhelinpalveluun pelkästään oman hakemuksen käsittelytilannetta selvittääkseen.
Hakemusta ei myöskään voida puhelun pe-
rusteella käsitellä jonon ohi vaan ne käsitellään saapumisjärjestyksessä.
Lyhennetty puhelinpalveluaika
kesällä
Työttömyyskassan henkilökohtainen
puhelinpalvelu palvelee kesällä 29.6.–
31.7.2015 välisenä aikana klo 9–11. Tällä pyritään osaltaan varmistamaan hakemusten mahdollisimman nopea käsittely.
Puhelinpalvelussa voi kuitenkin esiintyä
ajoittain ruuhkaa.
Moniin asioihin löytyy neuvot ja ohjeet myös työttömyyskassan sivuilta osoitteesta www.jhl.fi/tyottomyyskassa. Sieltä löytyy esimerkiksi työttömäksi tai lomautetuksi jääneelle ohjeet hakemuksen toimittamiseksi.
Työttömyyskassalle voi laittaa helposti
viestejä ja kysymyksiä eWertti Nettikassan
kautta ja niihin pyritään vastaamaan aina
mahdollisimman pikaisesti. Kassan yleistä
sähköpostiosoitetta ei omien hakemusasioiden hoitoon kannata käyttää, koska tätä
yhteyttä ei ole salattu eikä tietoturvasyistä
kaikkiin sitä kautta tulleisiin kysymyksiin
voida vastata.
Työttömyyskassa toivottaa aurinkoista kesää kaikille jäsenille! n
JHL Työttömyyskassan yhteystiedot
Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa
PL 100, 00531 HELSINKI
Fax 010 770 3235
https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
25
RVL:N KESÄPÄIVÄT 31.7.–2.8.2015
Hotelli Koli
Ilmoittaudu 19.6.2014 mennesssä!
Osallistujan nimi ja laskutusosoite:
Puhelin ja sähköposti:
RVL:n osasto:
2hh majoittuu: 3–4hh majoittuu: Toiveet samaan huoneeseen (2, 3 ja 4 hengen) majoittuvista: Erityistoiveet, ruokavaliot ym.:
Bussikuljetukset Kolille Joensuun asemalta
Pe 31.7.2015 klo 14.00
hlö
Pe 31.7.2016 klo 18.00
hlö
Paluukuljetus Joensuuhun hotelli Kolilta
Su 2.8.2015 Klo 12.00 hlö
En tarvitse bussikuljetusta
La 1.8.2015 klo 12.00
hlö
En tarvitse bussikuljetusta
KESÄPÄIVÄPAKETIT / henkilö 2 hengen huoneissa
JäsenEi jäsen
pe–su
119 €pe–su
255 €
la–su
30 €la–su
135 €
1 hengen huoneissa
JäsenEi jäsen
pe–su
220 €pe–su
357 €
la–su
80 €la–su
215 €
Työtön jäsen saa 50% alennusta pakettihinnasta.
Majoituksissa saatetaan joutua muuttamaan esitettyjä toiveita.
Majoitukset täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Täytä ilmoittautumislomake, tallenna ja lähetä sähköpostin liitteenä: [email protected]
26
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussa
Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tarjolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhain­
kotisäätiön kautta.
Lomatuen suuruus on 400,00 euroa.
Mikäli sinulle myönnetään lomatuki, saat lomakohteeseen toi­
mitettavan maksusitoumuksen Vanhainkotisäätiöltä. Lomakohde laskuttaa maksusitoumuksen summan suoraan säätiöltä.
Laskuun on merkittävä kuntoutuksen määrä ja laatu.
Käyttämättä jääneestä tuesta ei palauteta rahaa eikä sitä saa
käyttää toisen henkilön hyväksi.
Tuen myöntämisperusteet
Tuen saajien valintaperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön mukaiset. Tuki on voimassa yhden vuoden.
• Tuen saajan tulee olla Rautatievirkamiesliiton
eläkeläisjäsen.
• Kuntoutusajan tulee olla vähintään 5 vuorokauden
mittainen.
• Tukea myönnetään kuntoutus- ja majoituskustannuksista,
ei pelkästään majoituksesta.
• Kuntolomapaikan voi valita mieltymyksensä
mukaan KOTIMAAN kohteista.
Vanhainkotisäätiön hallituskäsittelyn jälkeen ilmoitus päätöksestä lähetetään tukea saaville.
Lähetä hakemuksesi 15.7.2015 mennessä
Anne Aalto-Mäkelälle, Rautatievirkamiesliitto,
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki.
Lisätietoja antaa Anne Aalto-Mäkelä,
puh. 040 5479 049.
• Tuen saajan on itse hoidettava varaukset lomapaikasta.
RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKI
Lomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä
kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä.
Puhelinnumero:
TALOUDELLINEN ASEMA
Hakijan kuukausitulot ennen verotusta:
LOMATUET
Aikaisemmat lomatuet:
en ole saanut lomatukea
euroa
Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa
olen saanut (vuosi ja järjestö):
Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna:
En ole hakenut
Olen hakenut (järjestö):
Perustelut kuntolomatuen saamiseksi:
Päiväys ________/_________ 2015
Hakijan allekirjoitus:
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
H A K I J A
Lähiosoite:
T Ä Y T T Ä Ä
HENKILÖTIEDOT
Nimi:Henkilötunnus:
27
KILJAVAN KESÄ 22.6.-3.7.2015
Kiljavan kesän harrastekursseilla iloa huvia ja hyötyä kaiken ikäisille.
Jäsenetuhinnat RVL:n jäsenille
2 päivän kurssi täysihoidolla 60 € tai 5 päivän kurssi täysihoidolla 132 €
Katso kurssitarjonta ja ilmoittaudu pian www.kio.fi tai [email protected]
Kotorannantie 49, 05250 Kiljava (Nurmijärvi) p. 09 276 251
28
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
RVL:n toimiston väki kesälomalla heinäkuun
Finrailin valtakunnallinen pääluottamusmies Vesa Laitinen, 029 450 7095 on lomalla
6.–25.7. Sijainen on Kari Tervo, 040 571 7085.
VR-Yhtymän RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Lea Sahala, 040 863 4298 on
lomalla 22.6.–11.7. Sijainen on Marjut Pykälä-aho, 050 412 8133.
Hyvää kesäaikaa!
RVL eläkeläisjäsenten jäsenmaksu maksuun
vasta syyskuussa
RVL:n laskutusohjelmaa ei ole saatu vielä käyttöön johtuen ohjelmatoimittajan
teknisistä ongelmista. Jäsenlaskut vuoden 2015 jäsenmaksusta lähetetään aiemmin
ilmoitetusta poiketen vasta syyskuussa.
Kiitän saamastani tunnustuksesta RVL:n
osastoja, valtuustoa ja hallitusta jäädessäni
pois pääluottamusmiehen tehtävistä ja siirtyessäni eläkkeelle 1.12.2015. Hyvää kesää
jäsenistölle.
T. Henry
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
29
RVL
RVL Ristikko
Ristikko 2/2015
2/2015
>> Palauta tämän ristikon vastauksesi yhteystiedoilla varustettuna 30.6.2015 mennessä osoitteella RVL, Soile Olmari, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai [email protected]. Arvomme loppuvuodesta kaikkien neljän tänä vuonna ilmestyvän ristikon oikeat
ratkaisut palauttaneiden kesken kolme 300 euron lahjakorttia.
30
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
►Jutunjuuri
Tuula Jakonen
RVL:n eläkeläisjäsen
Tavataan taas – yhdessä tekemisen iloa
M
uutama viikko sitten vietettiin talkootyön viikkoa. Viikkoteemoja on monenlaisia mutta tämä tuntui omalta ja
tutulta. Varsinkin parin viimevuoden aikana olen tuntenut, miten paljon vapaaehtoistyö tuottaa hyvää mieltä, ystävyyssuhteita ja mielekästä ajanvietettä. Nyt kun takana ovat työn ja lomailun
määräämät ajat, ovat tilalle tulleet omien valintojen mukaiset askareet.
Talkoilla tekeminen – monimuotoinen
vapaaehtoistyö
Vapun aattona leivoimme muhkeita vappumunkkeja talkoilla myyjäisiin, joiden tuotto käytettiin hyväntekeväisyyteen. Puolen päivän
urakoinnilla mukavassa naisporukassa paistettiin noin tuhat munkkia. Ne menivät kaupaksi kahdessatoista minuutissa!
Naapurikylän naiset ompelivat noin 400 kangaskassia erään konferenssin esitemateriaaleille. Niistä tuli hittituote. Miehet kokoontuvat
omiin touhuihinsa kylätalojen ja metsästysmajojen polttopuita kopsimaan ja tekemään kunnostustöitä etenkin mökeillä ja veneillä. Monille tuttua naapuriapua.
Taajamien tien varsien ja yleisten alueiden siivoustempauksissa
ollaan mukana vauvasta vaariin. Monet auttelevat vanhuksia pihatöissä ja kauppareissuilla. Näihin välttämättömiin, merkityksellisiin
ja talkootöiksi sopiviin asioihin tarttuminen vapaaehtoisvoimalla ei
vie kenenkään työpaikkaa. Ne ovat sosiaalista kanssakäymistä suurella sydämellä. Uusia tuttavuuksia syntyy. Työstä saatu aito yksinkertainen kiitos koskettaa aina.
Seuraava mielenkiintoinen talkootapahtumamme on KajaaniKuusamo viitostien varrella Suomussalmella, jossa Hiljaisen kansan – taiteilija Reijo Kelan tilateoksen – noin 900 heinäpäähahmolle vaihdetaan vuodenajan mukainen vaatetus.
Siellä on varmasti hauskaa, luovuus valloillaan ja paljon ahkeraa
väkeä. Tulevan kesän aikana Hiljaista kansaa pysähtyy taas ihmettelemään ainakin toistakymmentä tuhatta matkailijaa.
Virta on poikki, ei saada yhteyttä...
Lyyli-myrsky pimensi muutama viikko sitten Kainuun ja osan Pohjanmaata. Tuli selväksi, miten haavoittuva talous pitkän sähkökatkon
aikana on. Radio, tv ja valot pimenivät, puita kaatui ja kattoja lenteli
taivaan tuuliin. Mökiltä hävisivät puhelin- ja nettiyhteydet, facebook
ja email mykistyivät kun tukiasemiltakin loppui virta.
Puuhella pelasti lämmityksen ja ruuanlaittamisen. Varaparistot
olivat arvatenkin loppu tai hukassa. Siispä autoon ja kylälle ostoksille. Mutta eipä kaupassa tai kioskissa toiminut maksupääte eikä kassa.
Kioskin oven pielessä vilahti silmiin jotain yllättävää. Piti palata ja
katsoa komeita julisteita tarkemmin. Ihmisen kokoiset Kivimiehethän siinä rouheissa sinisissä essuissaan kutsuivat sisälle ostamaan junaliput kesämatkoille. Lähin kokonaisvaltaisesti palveleva perinteinen lippukauppa onkin pohjoiseen päin yli sadan kilometrin päässä
ja etelään päin en edes tiedä missä.
Katsoimme Kivimiesten kanssa toisiamme hämmentyneinä yllättävästä kohtaamisesta, kauas kiskoista kulkeutuneina. Junaliikenteen ääniä olenkin kaivannut, vaan että oikein Kivimiehet tulivat kylälle! Olivatkohan ne karanneet perinteisiltä paikoiltaan ja hajautuneet hommiin ympäri kesäsuomea kuultuaan VR Pääkonttorin tulevasta muutosta.
Onko tapanasi pitää mökkipäiväkirjaa? Suosittelen kokemuksesta ja
nimenomaan käsinkirjoitettua paperiversiota totuudenmukaisin sanakääntein. Sitä eivät haittaa ukkosilmojen romauttamat virtakatkot.
Päiväkirja osoittautuu ajan saatossa hauskaksi tallenteeksi tapahtumista, joihin myöhemmin on mukava palata. Ainakin jos jostain
kumman syystä ilmenee erimielisyyttä remontin tai muiden elämänmakuisten asioiden muistelussa. Säilyypähän vapaa-ajan kodin historia jälkipolville. Sähköiset blogit eivät vedä vertoja tälle terapeuttiselle
ajatuksien jäsentelyn tuotteena syntyneelle lokikirjalle.
Pääskysestä ei päivääkään
Suosittelen lomalla puutarhaa ja mökkilomailua kuntosaliksi, haravaa
ja lapiota personal trainereiksi, saunaa sielun hoidoksi. Talven aikana kertyneet pahimmat rosot höyläytyvät sopivan sileiksi näillä konsteilla. Kukoistakoot kukat ja heinät! Välillä on terveellistä vain olla.
Kun naputtelin tätä Jutunjuurta, livahti avoimesta mökin ovesta
haarapääskynen sisälle. Se tuli kertomaan tulleensa oikeasti perille
asti. Niin kuin teki viime keväänäkin. Oliko sama lintu? Totta kai, ihana viserrys! Sain sen jopa valokuvattua ennen kuin se puikahti ovesta ulos taivaan tuuliin. Kesän makuista oloa! n
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
31
Oho –
rviikonlop
e
p
u
s
n
:
pu Kolilla 31.7.–2.8.
RVL
K
eskikesän kohokohta silloin
koittaa, kun Joensuun osaston väki vieraansa Kolille tervetulleeksi moikkaa. Monille kaunis paikka lienee entuudestaan tuttu,
mutta tuskinpa hirveesti haittaa, jos
Ukko-Kolin laella maittaa näkymät ja
juttu. Ihailla suat Pielisen pintoo eikä
sille tuu hirveesti hintoo, kun perjantaina illasta odottelet sinisten bluessävelten ”viiltävän” rintoo.
Lauantaina päivällä oisi näytelmän kahtomisen vuoro ja luulenpa, että esitystä säestää iloisesti nau-
32
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2015
rava rautatieläisten väki, kun taustalla suattaa kukahtoo sopivasti
Kolin käki. Illemmalla vietetään
pääjuhlaa: pöydät notkuvat perinteisiä pohjoiskarjalaisia herkkuja,
ja ruokailun lomassa voi lähetellä tutuille vaikka maistuvia terkkuja. Kyllä
se biletyksen aikakin koittaa; kaikkihan jaksavat ruokailun jälkeisen väsymyksen voittaa.
Muusta viikonlopun ohjelmasta
ei kannata huolestua liikaa, kaipa järjestäjät pääsevät hiukan ”ällyyttämmään” vierailevaa firman
renkiä tai piikaa. Sunnuntaina alkavat pakostakin kotimatkat, jolloin otetaan juhlinnasta hatkat.
Yksi asia on jo viime kesänä hoidettu; hyvää säätä haltijoilta tilattu,
joten juhlia ei ainakaan tästä syystä
ole ennakkoon pilattu!?
Tulostasi Kolille pikaisesti päätä tai
muuten saatat ilonpidosta ilman
paikkaa jäädä.
Tervetuloa, tervetuloa, tulgua terveh, tervetuloa! RVL Joensuun osasto