Tunnetyökaluja Tilli Toukan tapaan

TUNNETYÖKALUJA
TILLI TOUKAN TAPAAN
Sisällys
Mikä ihmeen Tilli Toukka? ............................................................................................................................. 3
Tilli Toukka -vertaisryhmä ......................................................................................................................... 3
NEro-hanke ................................................................................................................................................ 3
Avoimen toiminnan ohjelmasta .................................................................................................................... 4
Tilli Toukan työtavat avoimessa toiminnassa ................................................................................................ 5
Vuorovaikutusleikkejä ............................................................................................................................... 5
Taidetuokioita ............................................................................................................................................ 6
Liikuntaa .................................................................................................................................................... 7
Kielellistä toimintaa ................................................................................................................................. 10
Rentoutumisia ......................................................................................................................................... 12
Voimavarapiirit ........................................................................................................................................ 13
Nille-nallen huoli huomisesta ...................................................................................................................... 15
Lisätietoja .................................................................................................................................................... 16
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään yhdistys ry
http://hyvinkaa.mll.fi
[email protected]
NErolla lapselle voimaa- eli NEro-hanke
(RAY-rahoitus 2013-15)
http://hyvinkaa.mll.fi/nero
Ulkoasu ja kuvat: NEro-hanke
Painopaikka: Painotalo Hämeen Offset-Tiimi Oy
2
Mikä ihmeen Tilli Toukka?
Tilli Toukka -työtavat ovat menetelmiä, joilla pyritään tarjoamaan tunnetyökaluja lapsille.
Luet nyt työkaluista, jotka on kehitetty avoimessa toiminnassa käytettäviksi. Toivottavasti
löydät jotain juuri sinun tarkoitukseesi sopivaa!
Tavoitteina ovat vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen, perheiden tukeminen
uusien asioiden kohtaamisessa, yhteisöllisyyden lisääminen sekä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä tukeminen. Toiminnat ohjataan niin, että lapsi ja vanhempi tekevät asioita yhdessä, joskus myös yhdessä ryhmän kanssa. Kaikessa keskitytään vahvistamaan
positiivisia asioita.
Tilli Toukka -toiminnassa korostuu lapsen näkökulma ja se pohjautuu viidelle peruspilarille.
Ne ovat arki ja rutiinit, tunteet, kosketus, positiivinen palaute sekä toivo. Niitä voidaan pitää
myös hyvän kasvatuksen peruspilareina ja lähtökohtina. Lapsen hyvinvointi paranee, kun
kasvatuksen perusasiat ovat kunnossa.
Tilli Toukka -vertaisryhmä
Avoimen toiminnan Tilli Toukka -työtavat on kehitetty Tilli Toukka -vertaisryhmien työtavoista. Vertaisryhmät on tarkoitettu 4-6 -vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet tai
eroamassa. Tilli Toukka -vertaisryhmien tavoitteena on lapsen perusturvallisuuden tukeminen, hänen omien voimavarojensa vahvistaminen ja työkalujen tarjoaminen lapselle hänen
tunteidensa tunnistamiseen ja ilmaisemiseen. Tavoitteena on myös vanhemmuuden tukeminen. Avoimen toiminnan työtavoista on poistettu kaikki eroviittaukset ja negatiivisten
tunteiden käsittely. Lisätietoja vertaisryhmämallista saat NEro-hankkeen kotisivuilta
http://hyvinkaa.mll.fi/nero
NEro-hanke
Tilli Toukka -toiminta on kehitetty toimintaa ohjaamalla. Se on kehitetty Mannerheimin
Lastensuojeluliiton (MLL) Hyvinkään yhdistyksen ja Yhden Vanhemman Perheiden Liiton
(YVPL) Hyvinkään seudun Tuikkeen yhteisessä kehittämishankkeessa, NErolla lapselle voimaa - eli lyhyemmin NEro-hankkeessa (NEro=lapseN Ero) (Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus 2013–2015). Jo NEro-hankkeen nimessä näkyy lapsen näkökulma. Lapsi kokee vanhempiensa eron ja sen myötä monta eroa, riippumatta siitä, minkä ikäinen hän on.
3
Avoimen toiminnan ohjelmasta
Avoimen toiminnan ohjelma kannattaa suunnitella kokonaisuutena. Jos kyseessä on
kerran viikossa ja vain muutaman tunnin kerrallaan kokoontuva perhekahvila,
arvostavat vanhemmat mahdollisuutta jutella muiden samassa elämäntilanteessa
olevien kanssa, joskus he saattavat kaivata ohjattua toimintaa. Ohjatun ja ohjelmattoman toiminnan tasapaino riippuu ryhmästä ja ohjaajasta. Tilli Toukan työtavat ovat
toimintaehdotuksia ja ohjaajan kannattaakin itse miettiä, markkinoiko hän niitä lainkaan Tilli Toukan nimellä, vaikka niistä tässä esitteessä sillä nimellä puhutaankin.
Ohjatun toiminnan sisällöt kannattaa suunnitella vaihteleviksi, jotta samankaltaista
ohjelmaa ei olisi peräkkäisillä kerroilla. Tässä esitettyjä toimintamuotoja voi käyttää
haluamassaan järjestyksessä.
Tilli Toukan avoimen toiminnan työtavat huomioivat, että kävijät voivat vaihdella
kerrasta toiseen, että lapset voivat olla hyvin eri-ikäisiä ja että ohjaajat eivät välttämättä tiedä mitään perheiden tilanteista. Tästä syystä työtavat keskittyvät positiiviseen. Toiminnassa tarjotaan työkaluja tunteiden käsittelyyn. Tunnetaitojen oppiminen on tärkeää kaikille ja niiden avulla kaikki lapset ja perheet voivat saada apua
omien elämäntilanteidensa käsittelyyn.
Toiminnan ohjaamiset kannattaa miettiä mahdollisimman levollisiksi ja sellaisiksi, että
lapset ovat jatkuvasti tai lähes jatkuvasti vanhempiensa kanssa. Jos lapset käyvät välillä ohjaajan luona, siirtyy vanhempien mielenkiinto helposti muualle. Siksi tällaisia
tilanteita kannattaakin välttää.
Vanhempien toimintaan kannattaa vaikuttaa etenkin positiivisen palautteen kautta.
Positiivinen palaute tekee positiivisesta näkyvää, jolloin se vahvistuu entisestään.
Vanhempia voi myös muistuttaa, että lasten omat taiteilut saavat näyttää lasten tekemiltä.
Ohjaajan kannattaa omien mahdollisuuksiensa mukaan tarjoutua vanhemmille avuksi. Pienikin avuntarjous saattaa lisätä jaksamista ja uskoa omiin voimavaroihin.
4
Tilli Toukan työtavat avoimessa toiminnassa
Tässä esitettyjen toiminnallisten osuuksien kesto on 15–20 minuuttia. Toiminta kannattaa soveltaa tiloihin, välineisiin ja osallistujiin (osallistujien ikä ja määrä) sopivaksi.
Toiminta aloitetaan aina esittäytymiskierroksella. Nimet lisäävät merkittävällä tavalla
yhteisöllisyyttä. Esittäytymisissä sekä vanhempi että lapsi esittäytyvät. Tilli Toukka esittäytymisissä omaan esittäytymiseen lisätään pieni liike, esimerkiksi vilkutus tai
pään nyökyttäminen, jonka kaikki muut toistavat. Samalla esittäytyminen toimii pienenä virittäytymisenä.
Esittäytymisen jälkeen on toiminnallisen osuuden vuoro.
Toiminnallisen osuuden jälkeen pidetään vielä rentoutushetki, jossa vanhempi tekee
rentoutuksen lapselleen. Jos toiminnassa on ollut käytössä jokin väline, kannattaa sitä
käyttää rentoutuksessakin. Ideoita rentoutuksiin on työtapojen jälkeen tässä
esitteessä.
Vuorovaikutusleikkejä
Pumpulikosketukset:
Ohjaaja jakaa vanhemmille pumpulipallot ja kertoo, miten pumpulikosketuksia tehdään. Niiden aikana lauletaan laulua ja kosketetaan lasta hellästi pumpulilla.
Avoimessa toiminnassa vanhemmat tekevät pumpulikosketukset omille lapsilleen.
Vanhemmat päättävät itse, mihin lastaan koskettavat. Tällöin lapsetkin voivat halutessaan vaikuttaa siihen, mihin kosketetaan. Jos vaikuttaa siltä, että ohjausta tarvitaan enemmän, ohjaaja voi ohjata aluksi itse pari kierrosta tai päättää parin ensimmäisen kierroksen kosketuskohdan.
Pumpulikosketuksissa voidaan laulaa esimerkiksi:
||:DO - RE - MI - FA - SO – SO - SO
Pum-
pu-
lil-
la
kos- ke- tan
SO - FA - MI - RE - DO (– DO – DO) :||
5
su-
a
ne- nä- hän (/nenänpäähän)
jal- ka- han
kä- te- hen jne.
Ohjaaja voi laulaa koko ohjauksen ajan ja hymistä kosketuskohdan. Jos laulaminen
tuntuu hankalalta, voi sen sijaan loruilla.
Saippuakuplat:
Ohjaaja puhaltaa yhden saippuakuplan, nappaa sen kiinni puhaltimeen ja tarjoaa aina
yhdelle lapselle kerrallaan rikottavaksi. Lasten kannattaa istua levollisemman tunnelman luomiseksi. Saippuakuplia rikkoessa kannattaa olla ihan hiljaa, sillä saippuakuplasta kuuluu pienen pieni poksahdus sen mennessä rikki. Saippuakupla-aineen joutumista silmiin pitää varoa.
Pipirasvaus:
Ohjaaja kertoo, että hänellä on taikarasvaa ja että sillä rasvataan lasten pipejä. Ohjaaja antaa vanhemmille vähän rasvaa, vanhemmat rasvaavat lastensa pipejä. Ohjaaja
neuvoo, että jokaiselta lapselta käydään läpi kumpikin käsi rauhassa ja että osa lasten
pipeistä saattaa olla sellaisia, että vain aikuiset näkevät ne.
Taidetuokioita
Taiteilutilanteissa vanhemmat voivat osallistua mahdollisuuksien mukaan. Jos he eivät osallistu, voi heitä tarvittaessa ohjeistaa olemaan tilanteessa jatkuvasti läsnä ja
että taideteoksista saa tulla mahdollisimman paljon tekijänsä näköisiä. Melkein voidaan todeta, että mitä vähemmän aikuinen ohjaa lapsen työtä, sen parempi.
Savitaiteilua (saven sijaan voi käyttää esimerkiksi muovailuvahaa tai taikataikinaa,
etenkin, jos osa lapsista on vielä maisteluiässä). Materiaalista ja tilanteesta riippuen
taideteokset voi säästää.
Savesta voidaan muovailla esimerkiksi mukavan mielen olio.
6
Musiikkimaalaus lastenmusiikin tahtiin ilman erillisiä tehtävänantoja.
Vesivärimaalaus satua kuunnellen, esim. Nille-nallen huoli huomisesta -satu
(viimeisellä sivulla).
Vahvuuskorttimaalaus
Tätä harjoitusta luodessa on käytetty MLL:n verkkokaupasta saatavia Vertaansa vailla
-kortteja, muutkin vahvuuskortit tai esimerkiksi postikortit käyvät. Korttien tulisi olla
mukavia ajatuksia herättäviä.
Vanhempi valitsee itsestään ja lapsestaan kahdesta kolmeen korttia, jotka kuvaavat
positiivisia asioita heistä. Näiden korttien pohjalta vanhemmat tekevät yhdessä lastensa kanssa maalauksen.
Liikuntaa
Vuodenaikarata
Vuodenaikarata alkaa siitä vuodenajasta, jota eletään. Rata kierretään kerran. Sen jälkeen ja lasten iästä riippuen radan kiertämisen voi vielä kerrata yhdessä.
Liikkuminen tapahtuu satuolentotanssin tahtiin, musiikin siihen voit valita itse. Eri
vuodenaikapisteet voi erottaa esimerkiksi hulavanteilla tai muuten selkeästi. Jokainen
piste alkaa lyhyen satuosion lukemisella (lainausmerkeissä kunkin vuodenaikapisteen
kohdalla).
Ensimmäisenä luetaan ajankulusta kertova tarina Nille-nallen huoli huomisesta
(viimeisellä sivulla).
Tarinan jälkeen siirrytään vuodenaikaradalle. Lapsille kerrotaan, että lähdetään kiertämään yhdessä vuodenaikarataa ja että sinne siirrytään satuolentotanssilla. Kun musiikki loppuu, siirrytään ohjaajan johdolla ensimmäisen vuodenaikapisteen luo. Aina
vuodenajasta toiseen siirryttäessä voi lapsilta kysyä, mikä on seuraava vuodenaika.
7
Satuolentotanssilla siirtyminen ensimmäiseen vuodenaikaan (ohjaa lapset siihen
vuodenaikaan, joka parhaillaan on).
Kevätpiste
”Keväällä istutettiin uutta elämää kasvamaan.”
herneenversojen kylväminen kierrätyspurkkiin
Versot jäävät ryhmään kasvamaan ja niitä voidaan
vanhempien luvalla jatkossa maistella.
Satuolentotanssilla siirtyminen seuraavaan vuodenaikaan
Kesäpiste
”Kesällä iloittiin ja leikittiin sirkusta.”
lasten omaan käteen sopivien jonglööripallojen
tekeminen: kelmua lapsen käden päälle, siihen
riisiä lapsen kouraan sopiva määrä, kelmu kiinni ja
ujuttaminen ilmapallon sisään, ilmapallon
solmiminen ja hännän leikkaaminen
Satuolentotanssilla siirtyminen seuraavaan vuodenaikaan
Syksypiste
”Syksyllä tehtiin tuulta ja sademusiikkia yhdessä.”
tehdään sademusiikkia ja tuulta soittimilla,
vartalon äänillä, huiveja voi halutessaan heiluttaa
tuulena ja lentävinä lehtinä
Satuolentotanssilla siirtyminen seuraavaan vuodenaikaan
Talvipiste
”Talvella annettiin lumen sataa.”
pumpulipallojen kanssa vuorovaikutusleikkejä
kuten vuorovaikutusleikeissä, lopuksi lumisadetta
pumpulipalloilla
Satuolentotanssilla siirtyminen rentoutumiseen
Rentoutus esimerkiksi huiveilla, pumpulipalloilla tai muilla käytetyillä välineillä,
joista lapsi on erityisesti pitänyt.
8
Keijutanssi ja ilmapalloleikki
Musiikin soidessa
 Lapsille annetaan huivit ja he saavat tanssia keijutanssia iloisen musiikin
tahtiin.
 Ohjaaja heittää kaksi ilmapalloa ilmaan ja opastaa, että ne eivät saa osua
maahan.
 Lopuksi kaikille annetaan omat ilmapallot ja niillä mahdollisuus leikkiä
vanhempien kanssa.
 Rentoutus huiveilla.
Vanhempi - lapsijumppa
Ohjaaja voi mahdollisuuksien mukaan auttaa vanhempia ja esimerkiksi ottaa lapsia
omaan ohjaukseensa. Ennen ohjausta kannattaa muistuttaa, että jokainen tekee liikkeitä omista lähtökohdistaan. Jos jokin liike sattuu, sitä ei saa tehdä. Erikseen kannattaa muistuttaa raskaana olevia tekemään liikkeet oman voinnin mukaan.
Esimerkkiliikkeitä:
 Esittäytymisessä yhdistetään nimi ja liike: hernepussiheitto, heittotyyli on
vapaa.
 Hernepussia pidetään pään päällä ja kuljetaan eri tasoissa (matalalla, korkealla
jne).
 Erilaisia kävelyjä:
o isosti kävely, kyykkykävely, pomppiminen…
o Rapukävely vanhemman kanssa: vanhempi menee rapukävelyasentoon
ja lapsi istuu vanhemman vatsan päällä.
 Omilla paikoilla keinuminen, lapsi tulee vanhemman säärien päälle ja vanhempi
tekee vatsalihasliikkeitä samalla lasta keinuttaen.
 Lentokone, lapsi nostetaan jalkojen päälle ja aikuinen käy makaamaan ja nostaa
jalat suoriksi.
 Aikuinen tekee itsestään lapselle kiipeilytelineen esim. istuessa koukistamalla
jalat ja nojaamalla käsillä taakse.
 Lapsi tulee vanhemman lantion päälle ja aikuinen nostaa lantiotaan.
9
 Lapsi menee makaamaan, aikuinen punnerrusasentoon lapsen päälle ja antaa
aina punnertaessaan lapselle pusun.
 Rentoutuksena jalkojen hieronta.
Kielellistä toimintaa
Nukketeatteriesitys / satuhetki kirjasta / itse keksitystä tarinasta esim.
pehmoeläimillä
Loruleikkejä, joissa vanhempi loruttelee lapsensa kanssa, liikkumista, kutittelua, köröttelyä, sylittelyä, yksi esimerkki seuraavana (esimerkin lorut tuttuja muskaritoiminnasta, Kirsi Kunnaksen kirjoista ym.)
Loruleikkiohjausesimerkki
 Koneet liikkeelle (vanhempi rummuttaa lapsen käsillä tai jaloilla, isommat lapset voivat
tehdä itse):
Nalle se hakkaa yhdellä vasaralla, yhdellä vasaralla, yhdellä vasaralla. Nalle se hakkaa
yhdellä vasaralla, koko pitkän päivän.
Nalle se hakkaa kahdella vasaralla…
Nalle se hakkaa kolmella vasaralla…
Nalle se hakkaa neljällä vasaralla…


Hikkori tikkori toikki
Hikkori tikkori toikki
Hiiri kelloon loikki
Kello meni poikki
ja hiiri pois loikki
Hikkori tikkori toikki
körötellään lasta sylissä
lapsi nostetaan korkealle
jalat suoristetaan ja lapsi tippuu niiden
”liukumäkeä” pitkin
lapsi nostetaan takaisin syliin
körötellään lasta sylissä
Kiinan keisari
Kiinan keisari ratsastaa
pystyyn ratsunsa kavahtaa
Maahan keisari kapsahtaa
Mistä Kiina nyt uuden saa?
körötellään lasta sylissä
nostetaan lapsi korkealle
lapsi pudotetaan pehmeästi lattialle
körötellään lasta sylissä
10

Hiiri, hiiri puuron keitti (TEHDÄÄN KUMMALLEKIN KÄDELLE!)
Hiiri, hiiri puuron keitti,
pyöritetään sormea lapsen
kämmenpohjassa
kärpänen, kärpänen vettä heitti.
pirskotellaan ”vettä” lapsen
kämmenpohjaan
Missä kaivo, missä kaivo?
yksi sormi kiertelee lapsen vartaloa
ympäri
tui-tui-tui-tuolla!
kutitetaan kainaloa

Niku-naku-nauloja (TEHDÄÄN KAIKILLE RAAJOILLE!)
Niku-naku-nauloja,
naputellaan lapsen jalkapohjaa /
kämmenpohjaa
niku-naku-nauloja.
”
Ptruu, hoppa jalkaa,
lyödään hellästi lapsen jalkapohjaa /
kämmenpohjaa
Ptruu, hoppa jalkaa.
”

Sormiloru (käydään lapsen käsi läpi sormi kerrallaan peukalosta lukien, TEHDÄÄN
KUMMALLEKIN KÄDELLE, voidaan tehdä myös varpaille)
Tämä pieni possu meni ostamaan ruokaa
Tämä pieni possu sanoi: ”Syökää ja juokaa!”
Tämä pieni possu huusi: ”Perunoita tuokaa!”
Tämä pieni possu nälissänsä huokaa.
Tämä pieni possu itki suruisasti, ui-ui-ui, koko matkan kotiin asti.

Sisilisko sihisee (kirjasta Perkiö & Huovi, Vauvan vaaka)
Sisilisko sihisee, suhisee ja huiskii,
kämmeniä hangataan vastakkain niin,
että kuuluu suhinaa
kaislakehto havisee,
nostetaan kädet ylös ja huojutaan
rauhallisesti
kissankellot kuiskii.
viedään kämmenet korville ja
kuunnellaan kuisketta

Lennätä, lennätä (mukaillen Hannele Huovi, kirjasta Perkiö & Huovi, Vauvan vaaka)
Lennätä, lennätä lempeä lintu
lasta lennätetään käsien päällä
iloisten viestien lasti
lämpöisten mietteiden sylikuorma
lasta halataan sylissä
lapseni varpaisiin asti.
kutitellaan lapsen varpaita
11
Rentoutumisia
Rentoutuksissa vanhempi rentouttaa lasta. Vanhempia voi ohjata, että mikäli jokin
tietty kosketus ei tunnu lapsesta mukavalta, voi kosketustapaa vaihtaa. Rentoutuksissakin tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin tukeminen, siksi sekin tehdään lapsen ehdoilla.
Käsien harjaus ja rasvaus
Rentoutuksessa kädet harjataan esimerkiksi pehmeällä kynsiharjalla ja rasvataan
”taikarasvalla”. Rasvatessa käsiä voi samalla hellästi hieroa.
Rentoutuksessa lapsi vanhempiensa silitettävänä
Lasta pyydetään asettautumaan vanhemman syliin. Rentoutus sujuu vanhempien silittäessä lapsiaan.
Lapsen pään hierominen sormenpäillä
Lapsen pää hierotaan kevyesti sormenpäillä.
Selän hieronta käsin
Vanhemmat hierovat lastensa selkiä.
Lapsen kehon sively käsin
Lapsen keho käydään hellästi sivellen läpi.
Rentoutus huiveilla
Lapsi on itselleen mieluisassa asennossa ja vanhempi löyhyttelee häntä huivilla.
12
Voimavarapiirit
Voimavarapiirit ovat aikuisten keskustelupiirejä. Jos mahdollista, voisi niitä mieluusti
ohjata joskus niin, että lapset ovat turvassa muualla (esim. jos paikalla on toinen ohjaaja). Voimavarapiirien keskusteluaiheet valitaan sen mukaan, ovatko lapset paikalla
vai eivät.
Keskustelulle luodaan aluksi säännöt ohjaajan johdolla. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Kaikille annetaan puheenvuoro ja niitä arvostetaan. Näiden sääntöjen sanoittaminen tukee keskustelua. Jos lapset ovat mukana keskustelutilassa, sanotaan, että
keskustelu etenee myös heidän ehdoillaan.
Voimavarapiirikertoihinkin kuuluu esittäytyminen, rentoutusta ei välttämättä tarvita.
Keskustelunaiheita voimavarapiireihin
Keskustelunaiheet kannattaa ilmoittaa etukäteen ohjelmassa, kyseisellä avoimen toiminnan kerralla ja myös, kun vanhemmat kutsutaan keskusteluun. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus keskusteluun, mutta heitä ei pakoteta osallistumaan.
Ohjaaja aloittaa aina itse keskustelun. Keskusteluja voi alustaa joko ääneen, mutta
seuraavalla sivulla esitetyt alustukset voi kirjata myös paperille ja levittää näkyviin
keskustelun alkaessa. Lapuista jokainen saa valita omansa ja osallistua keskusteluun
sen perusteella, mitä ajatuksia aiheesta nousee.
Ohjaaja miettii oman osallistumisensa keskusteluun. Vertaisohjaaja voi osallistua paljonkin, ammatillisen ohjaajan kannattaa antaa osallistujien viedä keskustelua mahdollisimman paljon. Ohjaaja tukee keskustelun etenemistä ja sen pysymistä rakentavana jatkuvasti. Keskustelun ei välttämättä tarvitse pysyä täysin aiheessa, jos ryhmä
haluaa viedä sitä toiseen suuntaan. Keskustelua ohjataan ryhmän, ei vain sen yksilöiden ehdoilla.
13
Arki ja vanhemmuus
-
Mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa?
Kuinka päästä eroon syyllisyydestä?
Miten arjesta saisi kevyempää?
Mitä kaikkea hyvää arjessa on?
Onko arjessani selvät rutiinit?
Lopuksi kirjoitetaan itselle lapulle kolme hyvää asiaa: miksi minä olen paras vanhempi
lapselleni / lapsilleni. Lapun saa itselleen ja siihen voi aina halutessaan palata .
Oma tukiverkko
-
Sukulaiset vai ystävät?
Minulla ei ole ollenkaan tukiverkkoa.
Kuinka voisin luoda itse paremman tukiverkon?
Voisinko auttaa jotain toista luomaan tukiverkkoa?
Jos ei ole sosiaalinen?
Onko yhteisöön kuuluminen tärkeää?
Vanhemmuus
-
Onnistumisia vanhempana
Onko elämä erilaista, kun on vanhempi?
Olenko kasvanut vanhempana?
Kumppanin tuki, vertaistuki, omien vanhempien tuki?
Mistä voisin hakea tukea vanhemmuuteen?
Saanko tukea vanhemmuuteen?
Ympäristö: elinympäristö, asuinympäristö, lähiympäristö
-
Kuinka ympäristö vaikuttaa minuun ja perheeseeni?
Mikä olisi ideaali ympäristö kasvattaa lapset? Miten siihen pääsisi?
Miten voisin muuttaa omaa ympäristöäni paremmaksi?
Mikä asia elinympäristössä minua häiritsee?
Mitä on hyvä pitää lähellä itseä ja perhettä, jotta elinympäristö olisi turvallisempi?
Mitä oman perheen ympäristöön kuuluu?
14
Nille-nallen huoli huomisesta
Olipa kerran nalle, jonka nimi oli Nille. Nille oli ihan tavallinen nallelapsi, joka asui isänsä kanssa.
Päivisin Nille kävi päiväkodissa.
Eräänä aamuna Nille heräsi mietteliäänä. ”Onko nyt huominen”, Nille kysyi isältään. ”Ei, nyt on
tänään”, isä vastasi. Nille oli hetken hiljaa ja jatkoi sitten: ”Milloin huominen sitten tuleekaan?”
Nillen isä ei oikein vastannut, aamutohinoissa kun oli.
Koko päivän Nille mietti huomista. Nille kysyi asiaa myös parhaalta kaveriltaan, Nonna-nallelta.
Nonna kertoi, että huominen on sitten, kun on nukuttu yhdet lyhyet unet ja yhdet pitkät. Nille ei
vieläkään oikein ymmärtänyt. Pian päiväkodissa oli päiväunien aika ja Nille nukahti ja uneksi
huomisesta.
Päiväunilta herättyään Nille mietti, että päiväunet olivat varmaan ne Nonnan tarkoittamat lyhyet
unet. Kun hän vielä nukkuisi yhdet pitkät unet, olisi huominen. Mutta pitkiin uniin oli vielä pitkä
aika eikä Nille olisi malttanut odottaa.
Vähän ajan päästä Nillen isä tulikin jo hakemaan Nilleä. Nille yllättyi! Miten isä jo nyt tuli, yleensä
Nilleä haettiin paljon myöhemmin. Isä kertoi, että hän tuli hakemaan Nilleä ja Nonnaa jäätelölle,
ihan niin kuin hän eilen lupasi.
Nille hermostui: ”Sinähän sanoit aamulla, että nyt ei ole huominen!” Isä ihmetteli: ”Eihän tänään
olekaan huominen, vaan tänään on tänään.” Nilleä rupesi jo melkein itkettämään, koska isä ei
ymmärtänyt! ”Jos tänään ei ole huominen, niin miten me muka olemme menossa jäätelölle? Sinä
sanoit varmasti eilen, että huomenna mennään jäätelölle!” Vähitellen isä ymmärsi. Hän kertoi,
että kun eilen sanottiin huomenna, se on tänään. Kun puhutaan huomisesta ja nukutaan yksi yö,
on huomisesta tullutkin tänään. Samalla huominen on taas yhden yön jälkeen. Huomista ei
oikeastaan saa koskaan kiinni, sillä silloin siitä tulee tänään.
Nille mietti. Eilen oli ennen kuin nukuttiin yksi yö. Nonnan kertomat pitkät unet tarkoittivat
yöunia. Sen jälkeen, kun isä oli sanonut, että huomenna mennään jäätelölle, oli Nille nukkunut
yhden yön, yhdet pitkät unet. Nillen nukkuessa eilisen huomisesta oli tullut tänään. Se tarkoitti siis
sitä, että oli aika lähteä isän ja Nonnan kanssa jäätelölle!
Jäätelökioskilla Nille valitsi pilvenhattara-sateenkaaritötterön ja Nonna päivänkakkarapoutapilvituutin. Isäkin otti jäätelöä, sen nimi oli ei-huolta-huomisesta. ”Minäkään en tahdo
huolehtia huomisesta”, Nille sanoi. ”Ei sinun tarvitsekaan”, isä sanoi, ”huomisesta ei kannata
huolehtia.” Ja niin Nille, Nonna ja Nillen isä herkuttelivat jäätelöllä. Tänään, ilman huolta
huomisesta.
Sen pituinen se.
15
Lisätietoja
Hankkeesta ja Tilli Toukka -toiminnasta saa lisätietoa hankkeen työntekijöiltä:
Paula Väliaho
hankekoordinaattori
puh. 044-722 3448
s-posti [email protected]
Petra Vänttinen
hanketyöntekijä
puh. 044-722 4278
s-posti [email protected]
Lisätietoja löytyy myös hankkeen kotisivuilta http://hyvinkaa.mll.fi/nero
Myös tämä esite julkaistaan pdf-tiedostona siellä. Kotisivuja ei päivitetä hankkeen päättymisen jälkeen, mutta niille koottu sisältö jää tarkasteltavaksi.
16