Työssä tylsistymisen kokemus nykyaikaisissa

Työssä tylsistymisen kokemus nykyaikaisissa

Liukuhihnan tuolla puolen – työssä tylsistymisen kokemus nykyaikaisissa
organisaatioissa
Uutiskirje 5/2015
Työssä tylsistyminen yhdistetään usein yksitoikkoisiin, suorittaviin töihin, joita paiskotaan liukuhihnan
ääressä, tuotantolaitoksissa tai ratin takana. Tylsistymisen kokemus, työhön leipääntyminen, koskettaa
kuitenkin laajasti eri aloilla ja ammateissa työskenteleviä.
Haastattelimme esimiehiä ja työntekijöitä neljässä INSPI-organisaatiossa selvittääksemme mikä
aiheuttaa tylsistymistä eri alojen ammattilaisten työssä. Tylsistymisen kokemuksen ymmärtäminen
antaa paremmat valmiudet sen ehkäisemiseen ja työn imun säilyttämiseen.
Kolme tapaa tylsistyä työssä
Tylsistynyt voi jämähtää
Tylsistymisen kokemus on muutakin kuin vain
tekemisen puutteesta johtuvaa pitkästymistä.
Tylsistyneen työstä puuttuu innostus, eikä tekeminen
tunnu merkitykselliseltä. Työssä tylsistyminen voi
aiheutua kolmessa tilanteessa:
Tylsistyminen on perinteisesti yhdistetty
pitkäveteisyyden kokemukseen. Tylsistynyt työntekijä
on tuskaisen tietoinen ajan matelemisesta. Kokemus
ei aiheudu ainoastaan tilanteissa, joissa tekemistä ei
ole riittävästi. Keskeisempää on, koetaanko
tekeminen merkitykselliseksi.

Jos tehtävässä ei opita uusia, itseä
kiinnostavia asioita.

Jos tehtävässä ei ole mahdollista keskittyä
itselle merkityksellisiin asioihin.

Jos työn sujuvuuden häiriöt heikentävät
hallinnan kokemusta työssä.
Uuden oppiminen, työn hallinnan
kokemus ja mahdollisuus keskittyä
tehtäviin ehkäisevät työhön
leipääntymistä.
Työssä voi jämähtää, jos mielekäs oppimisen kokemus
puuttuu. Työ ei välttämättä sovi tekijälleen, jolloin se
ei motivoi tai mahdollista laittamaan omaa osaamista
likoon työtehtävissä. Työn haasteet eivät välttämättä
kohtaa yksilön tarpeita, eivätkä siten edistä
henkilökohtaista kasvua ja kehitystä halutulla tavalla.
Haasteita ei myöskään aina ole riittävästi työntekijän
kykyihin nähden. Kun työtehtävät tuntuvat liian
helpoilta ja omaa osaamista ei pääse hyödyntämään
täydellä teholla, työnteko voi toteutua
automaattisesti mielen askarrellessa muiden asioiden
parissa. Kun työ ei haasta kaikkea osaamista,
uppoutumisen ja oppimisen kokemusta ei pääse
syntymään.
Vaikka työ olisi joskus ollutkin innostavaa ja
haastavaa, osaamisen karttuessa työstä voi tulla
rutiininomaista, jos haasteet eivät lisäänny samassa
suhteessa. Ajan saatossa samoihin tehtäviin voi
leipääntyä, kun työssä kehittymisen tunne hiipuu.
Kiire voi leipäännyttää
Tylsistyminen saattaa ilmetä myös tilanteissa, joissa
tekemistä on liikaa. Aika ei jämähdä vaan
pikemminkin karkaa. Työhön uppoutuminen ei
onnistu, koska jatkuva kiire ajaa suorittamaan
seuraavaa tehtävää.
Vaikka työ itsessään olisikin mielekästä, sitä ei
välttämättä voi tehdä itselle mielekkäällä tavalla. Ajan
pakenemisen oravanpyörä saattaa aiheutua työn
huonosta organisoinnista tai epärealistista
tavoitteista, jotka aiheuttavat tekijälleen tunteen siitä,
että työn tekemiseen ei voi keskittyä.
Esimerkiksi asiakaskohtaamisista nauttiva työntekijä
saattaa tylsistyä, jos työn tavoitteet edellyttävät
palvelutilanteiden typistämistä mekaanisiksi
suorituksiksi. Tällaisissa tilanteissa työntekijän
osaamista jää hyödyntämättä, jolloin palvelun laatu
voi heiketä eikä työntekijälle synny kokemusta hyvin
tehdystä työstä.
Vaali inspiraation kipinää. Ota aikaa
työsi pohtimiselle. Anna tilaa uusille
ideoille ja tulevan suunnittelulle.
Mahdollisuus pysähtymiseen työn arjessa
mahdollistaa myös työn tarkastelun ja ideoinnin.
Kuten eräs haastatelluista esimiehistä totesi: jos aikaa
työn pohdinnalle ja tulevan suunnittelulle ei ole,
jäävät kehittämisideat ja niistä kumpuava innostus
syntymättä.
Työn tylsistyttävät katkokset
Nykyaikaisissa työympäristöissä on erilaisia tekijöitä,
jotka haittaavat työn sujuvuutta ja heikentävät työn
hallinnan kokemusta.
Turhalta tuntuva byrokratia voi leipäännyttää, jos
työaika tuntuu hupenevan muihin kuin oleellisina ja
merkityksellisinä koettuihin tehtäviin. Samoin
tylsistyttävät erilaiset, tarpeettomilta tuntuvat,
toimintaa rajoittavat säädökset tai muuttuvat
protokollat.
Byrokratia, aikataulujen pettäminen ja
IT -ongelmat ovat nykyaikaisen
työympäristön tylsistyttäjiä.
Yhdessä tekeminen ja sosiaaliset kontaktit ovat
monessa työssä innostuksen lähde, mutta yhteistyön
ongelmat voivat turhauttaa. Työn hallinnan kokemus
voi horjua, jos sovituista asioista ja aikatauluista ei
pidetä kiinni, tai muiden aikatauluja ei kunnioiteta.
Myös ikävät, epäkunnioittavat kohtaamiset
työyhteisössä tai asiakastyössä voivat aiheuttaa
työhön leipääntymistä.
Samalla tavoin tietotekniikka, jonka tarkoitus on
sujuvoittaa työtä nykyaikaisissa työympäristöissä, voi
aiheuttaa tylsistymistä. Erilaiset järjestelmähäiriöt ja
sähköiset kommunikaatiovälineet voivat katkaista
työnteon ja viedä paljon aikaa ”oikealta työltä”.
Työnteon merkityksellisyys saattaa hiipua myös
päivinä, jotka valuvat IT –ongelmien kanssa
painiskeluun.
Jokaisessa työssä on toisinaan näitä erilaisia
tylsistymisen, leipääntymisen ja turhautumisen
kokemuksia. Ne ovat onneksi usein ohimeneviä, ja
työntekijöillä on erilaisia mahdollisuuksia sopeutua
niihin. On kuitenkin hyvä tunnistaa innostuksen
peikot, ja estää niitä pääsemästä niskan päälle. Työssä
tylsistymistä voi myös pyrkiä itse ehkäisemään, vaikka
työtä tuunaamalla, mistä voi hyötyä niin yksilö kuin
organisaatiokin.
Lotta Harju
Työterveyslaitos
INSPI on Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishanke, jossa selvitetään
suomalaisten työpaikkojen vahvuuksia ja työntekijöiden hyvinvointia.
www.ttl.fi/inspi