AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA
TUNNUSTAMINEN (AHOT)
Karelia-ammattikorkeakoulu
Ohjetta päivitetty 16.9.2010, 10.1.2013, 19.2.2014, 15.9.2014, 19.11.2014
2
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
Sisältö:
1 Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintamalli Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa
3
1.1
Toimintamallin lähtökohdat ja tarkoitus
3
1.2
Keskeiset käsitteet
3
1.3
Aiemman osaamisen hyväksilukemisen muodot
4
1.4
Aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettely
4
2 AHOT-toimintaohje Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstölle
7
2.1 Koulutukseen hakevat opiskelijat
7
2.2 Tiedotus ja ohjaus opintojen alkuvaiheessa
7
2.3 Hyväksilukemisen hakeminen
7
2.3.1 Aiemmin tai opintojen aikana suoritetut korkeakouluopinnot
7
2.3.2 Muulla tavoin hankittu osaaminen
9
2.3.3 Harjoittelu
10
2.3.4 Aiempi osaaminen ja opinnäytetyö
10
2.3 Opintojen vanheneminen
11
2.4 Hyväksiluvun arvioinnin oikaisu
11
2.6 AHOT-prosessin arviointi
11
Lähteet
Asiasanat: osaaminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT),
hyväksilukeminen, osaamisen näyttö, arviointi, hyväksiluvun oikaisu
3
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
AHOT-ohjeistus koostuu kahdesta osiosta: 1) toimintamalli ja 2) toimintaohje. Toimintamallissa kuvatuista
lähtökohdista ja toimintatavoista on yhdessä sovittu Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja niitä
noudatetaan molemmissa ammattikorkeakouluissa. Toimintaohjeessa kuvataan AHOT-menettelyjen
myöntämisperusteet ja menettelytavat Karelia-ammattikorkeakoulussa. Karelia-amk:n opiskelijoille on
laadittu oma, erillinen osaamisen hyväksilukuohje, joka on löydettävissä Pakki-portaalista.
1 Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen
(AHOT) toimintamalli Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa
1.1 Toimintamallin lähtökohdat ja tarkoitus
Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen tunnistamalla ja
tunnustamalla (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, jonka avulla opiskelijalla olevaa, opintojen
osaamistavoitteita vastaavaa osaamista voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa. Aiemmin hankitun osaamisen
tunnustaminen liittyy keskeisesti koulutuksen kehittämiseen, elinikäisen oppimisen edistämiseen ja
koulutuksen kansainvälistämiseen. Lähtökohtana on elinikäisen oppimisen periaate, jonka mukaan
opiskelijan osaaminen syntyy sekä muodollisessa koulutusjärjestelmässä hankitusta osaamisesta että sen
ulkopuolella hankitusta epävirallisesta oppimisesta ja arkioppimisesta. Aiempi osaaminen hyväksiluetaan
tutkintoon tunnistamis- ja tunnustamismenettelyn kautta.
Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat yhteisesti sopineet tässä toimintamallissa
kuvatuista aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvistä lähtökohdista ja
yhteisistä toimintatavoista. Korkeakoulukohtaisen tutkintosäännön ja tämän toimintamallin perusteella
kummallakin korkeakoululla on koulutuksen toteutusrakenteeseensa soveltuva toimintaohje. Tunnistamisja tunnustamismenettelyn keskeisenä työvälineenä molemmissa ammattikorkeakouluissa ovat
osaamisperustaiset opetussuunnitelmat sekä niissä kuvatut arviointikriteerit. Aiemman osaamisen
tunnistamis- ja tunnustamismenettely koskee Karelia-ammattikorkeakoulussa läsnä olevia tutkintoopiskelijoita, erikoistumisopinnoissa, oppisopimustyyppisessä koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa
opiskelevia sekä avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoita.
Toimintamallissa ja sitä täydentävässä toimintaohjeessa kuvataan aiemmin tai opintojen aikana muualla
hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvä prosessi, käytännöt ja keskeiset toimijat.
Tarkoituksena on ohjata henkilökuntaa toimimaan aiemman osaamisen hyväksilukemiseen liittyvässä
työssä opiskelijalähtöisesti, yhteisen toimintamallin mukaan. Yhteisten käytäntöjen toteutuminen
edesauttaa myös opiskelijoiden välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
1.2 Keskeiset käsitteet
Osaamisen tunnistamisella (identification) tarkoitetaan opiskelijan itsearviointia omasta osaamisestaan
suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamistavoitteisiin. Tavoitteena on tehdä opiskelijan
osaaminen näkyväksi niin, että se voidaan hyväksilukea osaksi opintoja ja tutkintoa.
Arvioinnin (assessment) avulla määritellään aiemmin hankitun osaamisen vastaavuus koulutuksessa
hankittavien tietojen ja taitojen kanssa.
4
Osaamisen tunnustamisella (recognition) tarkoitetaan toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla opiskelijan
tunnistama ja esittämä osaaminen tehdään läpinäkyväksi, dokumentoidaan ja arvioidaan. Tunnustaminen
antaa opiskelijan tunnistetulle osaamiselle virallisen aseman.
Virallinen eli formaali oppiminen (formal education) tarkoittaa toisessa koulutusorganisaatiossa
suoritettuja opintoja ja tutkintoja, joista on olemassa luotettava dokumentti, todistus. Epävirallinen eli
non-formaali oppiminen (non-formal education) tarkoittaa järjestelmällistä ja tavoitteellista opiskelua
esimerkiksi työpaikan järjestämässä koulutuksessa, vapaan sivistystyön organisaatiossa, mutta opiskelu ei
kuitenkaan kuulu virallisen koulutusjärjestelmän piiriin. Arkioppiminen eli informaali oppiminen (informal
learning) tapahtuu päivittäiseen työhön, perheeseen ja vapaa-aikaan liittyvissä toimissa. Arkioppiminen ei
ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai oppimiseen saatavan tuen osalta
eikä siitä yleensä saa todistusta.
1.3 Aiemman osaamisen hyväksilukemisen muodot
Opintojen hyväksilukeminen (credit transfer) tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen,
opinnäytetyön tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa ja opintojaksoa. Hyväksilukemista
ovat opintojen korvaaminen ja sisällyttäminen sekä osaamisen näyttö.
Korvaaminen (accreditation of prior learning) tarkoittaa tutkintoon kuuluvien opintojen korvaamista
muualla suoritetuilla vastaavansisältöisillä opinnoilla. Opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia.
Sisällyttäminen (transfer of prior studies) tarkoittaa muualla suoritettujen, tutkintoon sisällöltään
soveltuvien opintojen, liittämistä osaksi tutkintoa. Opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia.
Osaamisen näyttö (proof of competence) tarkoittaa opiskelijan esittämää näyttöä osaamisestaan. Näytön
avulla opiskelija esittää tutkinnon tavoitteiden tai yksittäisen opintojakson osaamistavoitteiden mukaisen
osaamisensa riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Osaaminen on voitu hankkia joko
työelämässä, ei-korkeakoulutasoisessa virallisessa koulutuksessa, epävirallisessa koulutuksessa tai
arkioppimisena. Näyttötapoina toimivat esimerkiksi osaamisportfoliot, työnäytteet, osaamispäiväkirjat,
haastattelut, kirjalliset tai suulliset kuulustelut.
1.4 Aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettely
Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa aiemman osaamisen hyväksilukeminen
tunnistamalla ja tunnustamalla toteutetaan osana opiskelijan ohjauksen kokonaisuutta.
Opiskelijalähtöisenä reittinä aiemman osaamisen hyödyntämiselle opintojen eri vaiheissa toimii opiskelijan
HOPS-työskentely, joka yhdistää asiantuntijuuden kehittymisen, aiemman osaamisen, opetussuunnitelman
ja opiskelijan tavoitteet. Opintojen eri vaiheissa, ts. opintoihin hakeutuessa, opintojen aloitusvaiheessa,
opintojen edetessä ja opintojen päättövaiheessa, korkeakoulujen toimijoilla on vastuu aiemman osaamisen
tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvästä tiedottamisesta, tunnistamisen ohjauksesta, osoitetun
osaamisen arvioinnista sekä tunnustamisesta (ks. kuvio 1).
5
KUVIO 1. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osana ohjauksen kokonaisuutta opiskelijan
opintopolun eri vaiheissa Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa (Airola,
Hämäläinen & Venhovaara 2011).
Aiemmin hankittuun osaamiseen voi kuulua korkeakouluopintoja tai muulla tavoin hankittua osaamista.
Arvioitaessa aiemman osaamisen hyväksiluettavuutta lähtökohtana on, että tutkinnon ja
opetussuunnitelmat vaatimukset täyttyvät.
Pääsääntönä on, että korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen arvioidaan todistusten perusteella ja
hyväksiluetaan tutkintoon korvaamalla tai sisällyttämällä. Korvaamisesta ja sisällyttämisestä opiskelija saa
hyväksilukumerkinnän opintorekisteriin. Hyväksiluku ei tuota opintojen edistymisen seurannassa
huomioitavia eikä opintotukeen oikeuttavia opintopisteitä. Muulla tavoin hankittu osaaminen osoitetaan
osaamisen näytöllä. Opiskelija liittää hakemukseen myös itsearvioinnin omasta osaamisestaan suhteessa
opintojakson osaamistavoitteisiin. Osaamisen näytöllä esitetty osaaminen arvioidaan ja merkitään
opintorekisteriin arvosanalla. Suoritus tuottaa opintojen edistymisen seurannassa huomioon otettavia ja
opintotukeen oikeuttavia opintopisteitä.
Opiskelijalle voi kertyä tutkintoon soveltuvaa osaamista ja työkokemusta opintojen aikana. Opintojen
aikana muualla suoritettavista opinnoista ja työkokemuksesta on etukäteen varmistettava
hyväksiluettavuus opinto-ohjaajalta.
Kuviossa 2 on esitetty aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyn vaiheet ja nivoutuminen
opiskelijan HOPSiin Karelia-ammattikorkeakoulussa.
6
KUVIO 2. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaiheet
7
Karelia-ammattikorkeakoulussa kirjataan korvaamisen hyväksiluku korvaavana suorituksena Winhaan.
Sisällyttämisen hyväksiluku kirjataan Winhaan muuna suorituksena.
Muulla tavoin hankitun osaamisen osalta keskuksen toimistossa merkitään Winhaan
1) Opiskelijalle päätöksen mukaisen arvosanan opintojen toteutukselle Toteutuksen arviointi-ikkunassa.
2) Opiskelijan HOPSin sisältö –ikkunassa ko. opinnot suoritustietoihin suoritustavaksi AHOT.
2 AHOT-toimintaohje Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstölle
Karelia-ammattikorkeakoulussa aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutetaan osana
opiskelijan ohjauksen kokonaisuutta. HOPS-työskentelyssä yhdistyvät aiemman osaamisen,
opetussuunnitelman ja opiskelijan tavoitteet. Opintojen eri vaiheissa Karelia-amk:n ohjaushenkilöstöllä on
vastuu tiedottamisesta, tunnistamisen ohjauksesta, esitetyn osaamisen arvioinnista ja tunnustamisesta.
Opiskelijalla on vastuu osaamisensa tunnistamisesta suhteessa opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin,
osaamisen esittämisestä ja vaadittavien dokumenttien toimittamisesta ja/tai näytön antamisesta. Aiemman
osaamisen hyväksilukumenettely käynnistyy opiskelijan aloitteesta; velvoitetta hänellä ei siihen kuitenkaan
ole.
2.1 Koulutukseen hakevat opiskelijat
Tavoite: Karelia-amk:uun hakeutuva opiskelija saa tiedon aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja
tunnustamismahdollisuuksista.
Toteutus: Koulutukseen hakeutuva opiskelija saa AHOT-yleistiedotuksen Karelia-amk:n verkkosivuilta.
Koulutukseen hyväksytty opiskelija saa AHOT-tietoa Pakki-portaalista.
Keskeiset toimijat: Vastaava opinto-ohjaaja ja Opiskelijapalvelut
2.2 Tiedotus ja ohjaus opintojen alkuvaiheessa
Tavoite: Opiskelija saa tietoa, neuvontaa ja ohjausta aiemman osaamisen tunnistamisesta ja
tunnustamisesta. Hyväksilukumenettely korvaamalla, sisällyttämällä tai osaamisen näytöllä käynnistyy
opiskelijan aloitteesta osana opiskelijan HOPS-prosessia.
Toteutus: Ammatillinen kasvu-opintojaksolla ja/tai HOPS-keskustelussa opinto-ohjaaja ja/tai
opettajatuutori tai vastuuopettaja tiedottaa opiskelijoille hyväksilukumahdollisuuksista. Opiskelijat
tutustuvat Pakki-portaalissa olevaan hyväksilukuohjeeseen (Opinnot  Ahot). Tiedotuksen, ohjauksen ja
opetussuunnitelman osaamistavoitteiden kuvausten perusteella opiskelijalle tulisi muodostua kuva siitä,
millaista aiempaa osaamista on mahdollista hyväksilukea tutkintoon. Opiskelija ohjataan arvioimaan,
millaista aikaisempaa osaamista hänellä on. Hyväksilukuihin liittyvää neuvontaa opiskelija saa opintoohjaajalta ja omalta opettajatuutoriltaan Ammatillinen kasvu –opintojaksolla ja/tai ohjauskeskusteluissa.
Opiskelijan tulee olla opintojen alkaessa tietoinen siitä, miten osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
vaikuttaa opintojen etenemiseen. Suositeltavaa on, että hyväksilukemiset, koskien kunkin lukuvuoden tai
lukukauden opintoja, haetaan kyseisen lukuvuoden tai lukukauden alussa, kuitenkin vähintään kuukautta
ennen hyväksiluettavan opintojakson alkamista. Korvaamisia ja sisällyttämisiä suositellaan haettavaksi jo
heti ensimmäisen opiskeluvuoden alussa.
Keskeiset toimijat: Opiskelija, opettajatuutori, vastuuopettaja, opinto-ohjaaja
2.3 Hyväksilukemisen hakeminen
Opiskelija hakee hyväksilukua kirjallisesti esittäen samalla dokumentit tai osaamisen, joihin hakeminen
perustuu. Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittavat opiskelijat hakevat hyväksilukua sähköisessä
8
asioinnissa (Opiskelijan palvelut  Sähköinen asiointi) ja sitä ennen aloittaneet opiskelijat netissä
täytettävillä lomakkeilla (Opinnot  Ahot).
2.3.1 Aikaisemmin tai opintojen aikana suoritetut korkeakouluopinnot
Korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen:
Hyväksiluku: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut: sähköisen asioinnin Uusi
korvaavuushakemus TAI Uusi sisällytyshakemus
Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Korvaaminen TAI Sisällytys
Opinnäytetyön hyväksiluku:
Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut: sähköisen asioinnin Uusi
korvaavuushakemus
Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Korvaaminen
Tavoite: Muodollisessa korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon korvaamalla tai
sisällyttämällä. Korvaavuutta tai sisällyttämistä ei myönnetä tutkintoon johtavan koulutuksen pääsy/kelpoisuusvaatimuksena olevista opinnoista. Pääsy- /kelpoisuusvaatimuksena olevien opintojen osalta
osaaminen voidaan osoittaa osaamisen näytöllä.
Toteutus: Kun on kysymys korvaavista tai tutkintoon sisällytettävistä kotimaisessa tai ulkomaisessa
korkeakoulussa suoritetuista opinnoista, opiskelija toimii seuraavasti:
Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut:
- täyttää hakemuksen sähköisessä asioinnissa ohjeiden mukaan, ja liittää hakemukseen oikeaksi
todistetut todistusjäljennökset hyväksytysti suoritetuista ja arvioiduista opinnoista.
Hakemuksen käsittelyaika sähköisessä asioinnissa on 14 päivää, ja lisäksi varataan 14 päivää
arvioinnin merkitsemiseen Winhaan. Opintojakson opettaja tekee esityksen (puoltaa/ei puolla) ja
keskuksen johtaja tekee päätöksen. Opiskelijalle menee tieto päätöksestä sähköpostitse.
Myönteisessä tapauksessa keskuksen toimisto kirjaa hyväksiluvun Winhaan. Keskuksen
toimisto arkistoi päätöksen sähköiseen asiointiin.
Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut:
- täyttää nettilomakkeen Korvaaminen tai Sisällyttäminen, liittää mukaan oikeaksi
todistetut todistusjäljennökset hyväksytysti suoritetuista ja arvioiduista opinnoista ja toimittaa
hakemuksen ao. opettajalle. Opettaja käsittelee hakemuksen 14 päivän kuluessa: tekee esityksen
(puoltaa/ei puolla) ja toimittaa hakemuksen keskuksen johtajalle. Keskuksen johtaja tekee
päätöksen ja toimittaa hakemuksen keskuksen toimistoon. Myönteisessä tapauksessa keskuksen
toimisto kirjaa hyväksiluvun Winhaan. Kielteisessä tapauksessa päätös skannataan ja lähetetään
sähköpostitse sekä opiskelijalle että opettajalle. Tähän käsittelyyn varataan 14päivää.
Keskuksen toimisto arkistoi päätöksen opiskelijakohtaisesti.
Mikäli suoritettujen opintojen arvosteluasteikko poikkeaa 5 - 1 tai hyväksytty –asteikosta, opettaja muuntaa
arvosanan tähän asteikkoon sopivaksi. Mikäli opinnot on arvioitu asteikolla 5 – 1, käytetään hyväksiluvussa
vastaavaa asteikkoa. Muussa tapauksessa opinnot arvioidaan arvosanalla hyväksytty.
Kielteisessä tapauksessa opiskelija suorittaa opintojakson normaalisti. Opiskelijalla on oikeus hakea oikaisua
päätökseen.
Opettajalla on mahdollisuus edellyttää opiskelijalta lisäselvityksiä tai häntä voidaan pyytää todentamaan
osaamisensa lisänäytöllä, joka voidaan antaa kirjallisesti, suullisesti tai työnäytteiden avulla. Jos korvaaminen
9
tai sisällyttäminen on edellyttänyt täydentämistä, suoritus arvioidaan samoin kriteerein kuin kyseinen
opintojakso ja suoritus kirjataan normaalina opintosuorituksena.
Huom.
1. Jos opiskelija hakee opinnon korvaavuutta useammalla kuin yhdellä korkeakoulutasoilla eri
suorituksella tai suorituspaikalla, tai jos suoritus on vanhempi kuin kymmenen vuotta, korvaavuus ei ole
mahdollinen, vaan opiskelijan tulee hakea hyväksilukua osaamisen näytöllä.
2. Jos korvaavan opinnon laajuus on pienempi kuin korvattavan opinnon laajuus, korvaavuus ei ole
mahdollinen, vaan opiskelijan tulee hakea hyväksilukua osaamisen näytöllä.
Kansainvälinen vaihto: Opiskelija, Karelia-amk ja vastaanottava oppilaitos tai organisaatio sopivat
opintosuunnitelmasta (Learning Agreement tai Training Agreement) ennen lähtöä vaihtojaksolle ulkomaille.
Opintosuunnitelman hyväksyy keskuksen johtaja. Ulkomaanopintojen päätyttyä vastaanottavan korkeakoulun
tulee toimittaa opiskelijalle opintosuoritusote ja todistus vaihtojaksosta, josta käyvät ilmi suoritettujen
opintojen laajuus (ECTS) ja arviointi. Opiskelijan tulee mahdollisimman pian vaihdon jälkeen tehdä
hyväksilukuhakemukset vaihdossa suorittamistaan opinnoista. Suoritetut opinnot korvataan tai sisällytetään
suoritettavaan tutkintoon täysimääräisinä.
Keskeiset toimijat: Opiskelija, kv-koordinaattori, opintojakson vastuuopettaja, keskuksen johtaja, keskuksen
toimiston henkilöstö
2.3.2 Muulla tavoin hankittu osaaminen
Muulla tavoin hankittu osaaminen:
Hyväksiluku: Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut sähköisen asioinnin Uusi osaamisen
näyttö
Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Osaamisen näyttö
Harjoittelun hyväksiluku:
Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut sähköisen asioinnin Uusi
osaamisen näyttö
Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Osaamisen näyttö
Tavoite: Muualla kuin muodollisessa korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen edellyttää
osaamisen näyttöä. Näytön voi antaa yhdestä tai useammasta opintojaksosta kerrallaan. Osaamisen
osoittamista näytöllä voi hakea vähintään kolmen opintopisteen laajuisista opintojaksoista tai opintojaksojen
osista. Osaamisen näytössä ei ole uusintamahdollisuutta.
Toteutus: Kun on kysymys muualla kuin muodollisessa korkeakoulutuksessa hankitun osaamisen
hyväksilukemisesta, opiskelija toimii seuraavasti:
Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut:
- täyttää hakemuksen sähköisessä asioinnissa ohjeiden mukaan, ja liittää hakemukseen
tarvittavat dokumentit. Hakemuksen käsittelyaika sähköisessä asioinnissa on 14 päivää,
Ko. opettaja tekee osaamisen näytöstä esityksen ja keskuksen johtaja päätöksen. Opiskelijalle
ja opettajalle menee tieto päätöksestä sähköpostitse. Opiskelija laatii näyttösuunnitelman,
opettaja hyväksyy sen sekä arvioi näytön toteuman. Keskuksen toimisto kirjaa suorituksen
Winhaan ja arkistoi päätöksen sähköiseen asiointiin. Opettaja arkistoi näyttösuunnitelman.
Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut:
- täyttää nettilomakkeen ohjeiden mukaan, ja liittää hakemukseen tarvittavat dokumentit.
Hakemuksen käsittelyaika on 14 päivää. Ko. opettaja tekee osaamisen näytöstä esityksen ja
10
keskuksen johtaja päätöksen. Opiskelijalle ja opettajalle menee tieto päätöksestä
sähköpostitse. Opiskelija laatii näyttösuunnitelman, opettaja hyväksyy sen sekä arvioi näytön
toteuman. Keskuksen toimisto kirjaa suorituksen Winhaan ja arkistoi päätöksen. Opettaja
arkistoi näyttösuunnitelman.
Osaamisen näyttötapoja ovat mm. haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, asiantuntijaluennot, toisten
opettaminen, oppimistehtävät, kielisalkku, suullinen tai kirjallinen tentti sekä mahdolliset lisätehtävät.
Oleellisena osana hakemukseen kuuluu opiskelijan itsearviointi omasta osaamisestaan suhteessa opintojakson
osaamistavoitteisiin. Itsearvioinnissa opiskelija hyödyntää Karelia-ammattikorkeakoulun arviointikriteereitä
(LINKKI opintojen arviointiohjeeseen päivitetään myöhemmin tähän)
Kielissä opiskelijaa voidaan ohjata arvioimaan kielitaitoaan arviointiohjelmien avulla. Englannissa ja ruotsissa
opiskelija esittelee dokumentaation kohdekielellä, jolloin testataan suullinen kielitaito. Ruotsin kielessä
opettaja antaa arvosanan sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidosta (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä
vaadittavasta kielitaidosta 6.6.2003/424). Kieli- ja viestintäopintoja koskevat menettelyt on tarkemmin kuvattu
rehtorin päätöksessä kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvusta.
Opettaja tekee esityksen ja toimittaa hakemuksen keskuksen johtajalle. Keskuksen johtaja tekee päätöksen ja
toimittaa lomakkeen keskuksen toimistoon. Myönteisessä tapauksessa keskuksen toimisto kirjaa
opintosuorituksen opintosuoritusrekisteriin. Kielteisessä tapauksessa päätös skannataan sekä opiskelijalle että
opettajalle. Kielteisessä tapauksessa opiskelija suorittaa opintojakson normaalisti. Opiskelijalla on oikeus hakea
oikaisua päätökseen. Keskuksen toimisto arkistoi päätöksen. Hyväksilukupäätökset arkistoidaan keskusten
toimistoissa opiskelijakohtaisesti.
Arviointikeskustelu: Dokumentaation esittämisen jälkeen opettaja ja opiskelija käyvät arviointikeskustelun.
Opiskelija pohtii, mitä hän on oppinut omasta osaamisestaan prosessin aikana ja miettii toimenpiteitä, joita hän
tarvitsee osaamisensa ylläpitämiseen.
Keskeiset toimijat: Opiskelija, opintojakson opettaja, keskuksen johtaja, keskuksen toimistohenkilöstö.
2.3.3 Harjoittelu
Tavoite: Työkokemuksen hyväksilukeminen harjoitteluun on mahdollista, mikäli opiskelijalla on harjoittelun
tavoitteita vastaavaa aiempaa osaamista tai työkokemusta. Karelia-amk:n tutkintosäännön mukaan harjoittelu
voidaan lukea hyväksi kokonaan.
Toteutus: Hyväksiluku tapahtuu osaamisen näytöllä. Opiskelija liittää hakemukseen työtodistuksen ja/tai
portfolion tai muun aineiston, joilla hän osoittaa kykyään soveltaa ammatillisia tietoja ja taitoja oman alansa
työympäristössä sekä osaavansa toimia vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti osana työyhteisöä. Samassa
työpaikassa ja samassa työtehtävässä tapahtuneella työskentelyllä voidaan osoittaa osaaminen vain yhteen
harjoittelujaksoon. Useamman harjoittelujakson hyväksilukeminen edellyttää työskentelyä useammassa
työpaikassa ja/tai työtehtävässä. Opettaja pyytää tarvittaessa opiskelijalta työtodistusta tarkentavan raportin
työkokemuksesta. Sosiaali- ja terveysalalla voi koulutusohjelmakohtaisesti olla tämän menettelyn ulkopuolelle
jääviä harjoittelujaksoja.
Kun on kysymys harjoittelun hyväksilukemisesta, opiskelija toimii seuraavasti: Katso kohta 2.3.2
Keskeiset toimijat: Opiskelija, harjoittelua ohjaava opettaja, keskuksen johtaja, keskuksen toimistohenkilöstö
11
2.3.4 Aiempi osaaminen ja opinnäytetyö
Tavoite: AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan opiskelijan on mahdollista hakea opinnäytetyön
(15 op) hyväksilukemista, mikäli hänellä on koulutusalaan liittyvä tai muuten koulutusalalle soveltuva aiempi
korkeakoulutuksessa tehty opinnäyte. Hyväksilukeminen tapahtuu korvaamalla opinnäytetyö kokonaan tai
osittain. Muualla kuin muodollisessa korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen osoitetaan tekemällä
opinnäytetyö. Opinnäytetyön hyväksilukua haetaan korvaamalla. Ylempään AMK-tutkintoon johtavassa
koulutuksessa opinnäytetyö (30 op) on työelämän kehittämistehtävä eikä sitä voi hyväksilukea.
Toteutus: Opinnäytetyön hyväksiluku:
Syksyllä 2014 ja sen jälkeen opinnot aloittanut: sähköisen asioinnin Uusi
korvaavuushakemus
Ennen syksyä 2014 opinnot aloittanut: nettilomake Korvaaminen
Opiskelija toimii hakemuksen ohjeiden mukaan (ks. kohta 2.3.1). Hakemuksen tekemisen yhteydessä opiskelija
esittää ja tarkastelee osaamistaan suhteessa uuden tutkinnon osaamisprofiiliin ja AMK-tutkintojen
työelämäläheiseen luonteeseen. Ohjaaja käsittelee hakemuksen 14 päivän kuluessa. Opiskelija ja ohjaaja käyvät
ohjauskeskustelun. Ohjaajan tehtävänä on arvioida esitetty osaaminen opinnäytetyölle asetettujen tavoitteiden
ja arviointikriteerien mukaan. Ohjaaja antaa esityksen:
1) opinnäytetyön hyväksilukemisesta kokonaan
2) opinnäytetyön hyväksilukemisesta osittain ja sen täydentämisestä
3) ohjaa opiskelijan aloittamaan uuden opinnäytetyön.
Opinnäytetyön hyväksilukeminen kokonaan: Opinnäytetyön ohjaaja ja toinen opettaja arvioivat aineiston,
josta kirjataan opinnäytetyön arviointilausunto. Opiskelijan tulee suorittaa hyväksiluvun perustana olevan
osaamisen esittely opinnäytetyöseminaarissa. Mikäli opiskelija on hyväksiluettavan opinnäytetyön yhteydessä
kirjoittanut kypsyysnäytteen, sitä ei tarvitse kirjoittaa uudelleen. Ohjaava opettaja tekee esityksen (puoltaa/ei
puolla) ja toimittaa hakemuksen ja arviointilausunnon keskuksen johtajalle. Myönteisessä tapauksessa
keskuksen toimisto kirjaa hyväksiluvun opintosuoritusrekisteriin. Arviointilausunto saatetaan tiedoksi
opiskelijalle. Kielteisessä tapauksessa päätös skannataan sekä opiskelijalle että opettajalle. Opiskelijalla on
oikeus hakea oikaisua päätökseen. Keskuksen toimisto arkistoi päätöksen. Hyväksilukupäätökset arkistoidaan
keskusten toimistoissa opiskelijakohtaisesti.
Opinnäytetyön hyväksilukeminen osittain ja opinnäytetyön täydentäminen: Mikäli opinnäytetyö
hyväksiluetaan osittain, ohjaaja määrittelee opinnäytetyöhön kuuluvat, hyväksiluettavat opintopistemäärät
sekä sopii sen, kuinka opiskelija suorittaa opinnäytetyöstä puuttuvan osan tai täydentää aiemman
opinnäytetyön koulutusohjelmaan soveltuvaksi opinnäytetyöksi. Mikäli opinnäytteen opintopistemäärästä
hyväksiluetaan alle seitsemän opintopistettä, opiskelija jatkaa opinnäytetyön tekemistä Karelia-amk:n
opinnäytetyöohjeissa määritellyllä tavalla. Uusi opinnäytetyö arvioidaan ja se merkitään tutkintotodistukseen
sen uudella nimellä ja arvosanalla.
Mikäli ohjaaja katsoo, ettei aiemmin tehtyä opinnäytetyötä voida hyväksilukea lainkaan, hän laatii kielteisen
hyväksilukulausunnon ja ohjaa opiskelijaa aloittamaan uuden opinnäytetyön. Keskuksen johtaja tekee
päätöksen.
Keskeiset henkilöt: Opiskelija, opettaja, keskuksen johtaja, keskuksen toimiston henkilöstö
2.4 Opintojen vanheneminen
Pääsääntöisesti yli 10 vuotta vanhoja opintoja ei voida hyväksilukea.
12
2.5 Hyväksiluvun arvioinnin oikaisu
Opintojen hyväksiluvun arvioinnin oikaisussa sovelletaan Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.
”Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen
hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin
suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä keskuksen johtajalta. Oikaisupyyntö
on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankodasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin
tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Opettajan/keskuksen johtajan on ratkaistava oikaisupyyntö 14 päivän kuluessa oikaisupyynnön
esittämisestä. Opiskelija, joka on tyytymätön opettajan/keskuksen johtajan päätökseen, voi hakea siihen
kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on
saanut päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan on otettava oikaisupyyntö käsiteltäväkseen 30 päivän
kuluessa oikaisupyynnön saapumisesta.”
2.8 AHOT-prosessin arviointi
Keskusten koulutustiimit sekä Karelia-amk:n opo-ryhmä arvioivat osaamisen tunnustamisen toimivuutta
vuosittain, jonka jälkeen AHOT-prosessia arvioidaan koulutuksen kehittämisryhmässä. Arvioinnissa kiinnitetään
huomiota mm. seuraaviin avainkysymyksiin:
- Kohdistuuko arvioitu osaaminen asetettuihin osaamistavoitteisiin? (validiteetti)
- Onko arvioitu osaaminen riittävää ja kattaa suurimman osan asetetuista osaamistavoitteista? (riittävyys)
- Onko osaamisen osoittamisessa käytetty aineisto ollut asianomaisen tekemää tai tuottamaa? (aitous)
- Onko osaamisen osoittamisen arviointi riippumaton arvioijasta? (luotettavuus)
- Kohdistuuko osoitettu osaaminen nykyiseen ja nykyisen teknologian edellyttämään osaamiseen?
(ajantasaisuus)
- Onko prosessi sujuva ja tarkoituksenmukainen? (toimivuus).
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki (351/2003)
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003)
Eurooppalainen tutkintojen viitekehys – European Qualifications Framework (EQF)
Eurooppalainen opintojen mitoitusjärjestelmä – European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS)
http://www.arene.fi/data/dokumentit/c0723fee-8aed-4827-a3a2-b57be05cc961_AHOT-raportti2009.pdf
Oppimisesta osaamiseen: aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen, työryhmäraportti, Suomen
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2009
Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö
Karelia-amk: opetuksen ja ohjauksen toimintaohje
Karelia-amk: opinnäytetyön työohje
Karelia-amk: arvioinnin työohje
Karelia-amk: osaamisen arviointikriteerit