Epätoden alalajit – harhat, valehtelu ja manipulointi hoitosuhteissa
Transcription
Epätoden alalajit – harhat, valehtelu ja manipulointi hoitosuhteissa
Epätoden alalajit – harhat, valehtelu ja manipulointi, erityisesti hoitosuhteissa 30.1. 2015 Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Misinformaatio ja disinformaatio • "Misinformaatio": Terminä selkeä, paikkansapitämätöntä tietoa, "valehtelua". • "Disinformaatio": Yhdysvaltain sotilastiedustelun ja propagandaelinten kylmän sodan aikana luoma käsite. Esimerkiksi tieto, joka on täysin paikkansapitävää mutta asiaankuulumatonta, "turhaa”, ja siksi johtaa vastapuolta harhaan. Harhauttaminen on luonnon perusominaisuus • Saalistamiseen ja suojautumiseen liittyvät suojavärit ym. piiloutumiskeinot, siipirikkoisen teeskentely, perhosen siipien silmäkuviot jne. • Lisääntyminen: pyrkimys todellista paremman kuvan antamiseen itsestä pariutumisessa jne. • "Huijarieläimet" kuten käet; toisten eläinten vaistotoimintojen hyväksikäyttö ekologisena lokerona. Viehekalastus ym. saalistaminen huijauksen perusmalli. Disinformaatio • Vastapuolen tiedonanalysointiin varaama kapasiteetti tukitaan esimerkiksi valtavalla määrällä "hauki on kala" -tyyppistä tietoa. Kun vastapuoli on selvittänyt aineistosta oleellisen, sen saama tieto on jo ratkaisevasti vanhentunutta. Sama lausahdus tai signaali eri paikoissa voi myös tarkoittaa eri asioita. R46.7. • ”Tavaton monisanaisuus ja yksityiskohtien luetteleminen, jotka hämärtävät konsultaation ja yhteydenoton tarkoituksen.” • Tunnetaan myös koodinimellä ”päätalomainen tyyli”. Valehtelu ym. disinformointi hoitosuhteissa • Niukasti analysoitu ja tutkittu aihe. • Terveyspalvelujen yhteydessä "poliittisesti sopimatonta" lähteä siitä, että valehtelua esiintyy. • Disinformaation eri muotojen erottaminen on usein vaikeaa. • Simulointi ja aggravointi. • Eräs peruslähtökohta: tietoinen eduntavoittelu valehtelemalla. • Myös muistivääristymät saattavat palvella tiettyä etua. • Raja ei ole veitsenterävä. Valehtelua vai sairautta? • Ero päämäärähakuisen valehtelemisen ja delusionaalisen kveruloinnin eli sepittelyn välillä on olemassa – asosiaalisilla sekamuodot kuitenkin yleisiä. • Häiriintynyt, esim. paranoidinen henkilö selittää asiaa harhaiselta pohjalta myös itselleen, ja uskoo kertomaansa. • Kverulointi palvelee sisäistä päämäärää tai myös sisäistä päämäärää. ”Hullu vai läpitte pirullinen?” • Psykoottista vai ei? Esim. uskomukset siitä, kuinka pelkästään toiset olisivat syypäitä vaikeuksiin? • Konfrontointi ja reagointi siihen. Vaikeaselkoisia tapauksia • Eräs kveruloinnin muoto: kontaktia kaipaava henkilö, joka kuitenkin pelkää lähestyä toista ihmistä omana itsenään, kertoo sepitteellistä tarinaa ongelmistaan peittäen näin tietoisesti ne todelliset ongelmat, jotka ajavat hänet hakemaan apua. • Kysymys on psyykkisestä häiriöstä mutta ei mielisairaudenasteisesta häiriöstä, ellei sitten sepittelyyn pakottava epäluuloisuus ole psykoottista. Muisti pettää normaalistikin • Teini-ikäiselle kerrottiin todellisten lapsuudenmuistojen ohella tarina siitä, kuinka hän eksyi kauppakeskukseen 5vuotiaana. Hänen piti viitenä peräkkäisenä päivänä kirjoittaa mitä hän todella muisti tapahtuneesta. • Väitetty tapahtuma "muistui" hänen mieleensä jo ensimmäisenä päivänä, ja seuraavina päivinä hän "muisti" yhä uusia yksityiskohtia. • Kuultuaan ettei kyseistä tapahtumaa ikinä ollutkaan, koehenkilö oli sangen myrtynyt. Muistin alalajit • Käsite "muisti" kattaa suuren joukon erilaisia toimintoja jotka esim. aivotärähdyksen, alkoholihumalan, järkytykseen perustuvan muistinmenetyksen ja dementian yhteydessä häiriintyvät eri tavoin. • Työmuistilla, jonka avulla muistamme hetken aikaa esim. meille sanellun puhelinnumeron tai puhumamme lauseen alun, on erilainen mekanismi aivoissa kuin pitkäkestoisella muistilla. Muisti: taitoja, mutta myös käsityksiä itsestä • Proseduraaliseen muistiin kuuluvat erilaiset opitut käytännön taidot kuten esim. polkupyörällä ajo. Semanttinen muisti tekee mahdolliseksi tietää missä sijaitsee Thames-joki tai mikä on Ruotsin rahayksikkö. Erilaisissa muistihäiriöissä näiden muistityyppien häiriintyminen on erilaista kuin omaelämäkerrallisen muistin, joka heijastelee omaa käsitystämme itsestämme. Omaelämäkerrallinen muisti • Omaelämäkerrallinen pitkäaikaismuisti: "Unohduksen ja itsepetoksen väline". • Omaelämäkerrallisen muistin muokkautuvuutta kuvaavat mm. muistelmateosten ristiriitaisuudet. • Mitenkään selvää ei ole, että "muistelijat" tietoisesti valehtelisivat. Muistoja heljimmän nuoruuden • "Aika kultaa muistot", muisti pettää - ja samalla lohduttaa. • Realistista menneisyytensä itsearviointia harjoittavat vain masentuneet ihmiset? • Muistin valikoivuus palvelee sisäistä tasapainoa mutta voi johtaa myös harhaan. Navigointia elämän merellä • Ihminen on taipuvainen selittämään myös itselleen elämänsä tapahtumia sellaisessa valossa, joka tukee hänen käsitystään itsestään. • Muistikuvien valikoituminen ja värittyminen on normaalia muistin toimintaa. Omaelämäkerralliset muistikuvat, toisin semanttiset, syntyvät kulloisenkin muistelemisen aikana sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvina mielikuvina, eivät tietopankista haettavina muuttumattomina tallenteina. Monenlaisia muistinmenetyksiä • Ohimolohkon verenkiertohäiriö (TGA): ajallisesti taaksepäin suuntautuvan muistinmenetyksen lisäksi kyvyttömyyttä painaa mieleensä uusia asioita. Potilas saattaa kysyä toistuvasti samoja kysymyksiä. Taaksepäin suuntautuva muistinmenetys korjaantuu vähitellen, mutta häiriön aikainen muistamattomuus jää pysyväksi. • Aivotärähdykseen liittyvässä muistinmenetyksessä menneisyyteen suuntautuva muistinmenetys ei yleensä ulotu yli viikon ajalle kuten harvinaisessa, mielenjärkytykseen pohjautuvassa psykogeenisessä muistinmenetyksessä voi käydä. Psykogeeninen eli dissosiatiivinen amnesia • Psykogeeninen muistinmenetys voi olla joko jatkuva, jolloin tietty ajanjakso on kokonaan pyyhkiytynyt muistista, tai valikoiva, jolloin vain tiettyyn tapahtumaan kuten onnettomuuteen liittyvät muistikuvat ovat kadonneet, mutta muita tapahtumia samalta ajanjaksolta muistetaan. Joskus kadoksissa voi olla koko potilaan elämänhistoria nimineen ja ammatteineen, mutta esimerkiksi ammatillinen erityistieto voi silti olla potilaan käytettävissä. Onko psykogeeninen amnesia fiktiota? • Yleensä ei ole biologisesti mielekästä unohtaa vaarallista tilannetta, vaan yksikin hengenvaarallinen tilanne voi joskus riittää esim. välttämiskäyttäytymisen, mielekkään tai haitallisen, syntyyn. • Jo yli kaksivuotiaat lapset joille on suoritettu kivulias ja pelottava lääketieteellinen toimenpide, yleensä muistavat tapahtumat jossain muodossa, jopa loppuelämänsä. Psykogeeninen amnesia – fiktiotako? • Vaaralliset kokemukset on mielekästä muistaa - miten psykogeeninen muistinmenetys on ymmärrettävissä? Voiko ihminen suojautua äärimmäistä kipua vastaavaa tuskaa tuottavalta muistikuvalta, esim. insestiä koskevalta, menettämällä muistinsa? • Käsitettä on kritisoitu koska muistinmenetystä voi teeskennellä tai se voi olla näennäinen selitys jollekin virheelle tai erheelle. Psykogeeninen amnesia – harvinainen muttei fiktiota • Observointi viittaa ilmiön tosiolevaisuuteen. • Kokeellinen muistin laboratoriotutkimus ei ole yleistettävissä hyvin traumaattisiin tilanteisiin. • Evolutiivinen mielekkyys tällaisen reagointitavan mahdollisuudelle on hahmotettavissa. Valemuistot • Ovat suhteellisen neutraalien tapahtumien osalta helposti luotavissa. Voivat syntyä myös spontaanisti. • Tuntuvat tosilta. • Saattavat myös hälvetä vuosien saatossa. • Eivät ole selkeästi erotettavissa muista muistoista minkään kertomukseen liittyvän erityisen ominaisuuden perusteella. Menestyvimmät huijarit antanevat arkipäiväisen vaikutelman Ruben Oskar Auervaara 1906-64 Entä kummitukset? Kummitukset • Vähentyneet sähkövalon ja hyvän ravinnon myötä? • Silti 11% väestöstä uskoo kummituksiin, ja 15-19-vuotiaista 23 % pitää olemassaoloa ainakin todennäköisenä. • Läpinäkyvyys ilmeisen samankaltaista kuin hypnoosissa aikaansaaduissa näköhallusinaatioissa. 15 % suomalaisista uskoo, että noituudella voi vaikuttaa toisen ihmisen elämään. Ennustuskin voi laukaista paniikkihäiriön, ja kirousten poistosta voi periä omaisuuksia. Valemuisto, deluusio vai hallusinaation johdannainen? • Omaelämäkerrallinen muisti toimii häiriöherkemmin kuin semanttinen tai proseduraalinen muisti. • Mm. unet ja itsesuggestiot voinevat luoda valemuistoja. • Esimerkiksi hypnoosin rikosoikeudellisessa käytössä oltava varovainen. Erotusdiagnostiikka • • • • • • • • • • • Toksiset tilat kuten huumeiden käyttö Lääkkeiden sivuvaikutukset Psykoosit, mm. skitsoaffektiivinen psykoosi Mielialahäiriöt, erityisesti mielialan aaltoiluhäiriö ja kaksisuuntainen mielialahäiriö Persoonallisuushäiriöt, erityisesti epävakaa persoonallisuus ja huomionhakuinen persoonallisuus Hypoglykemia Temporaaliepilepsia Transientti globaali amnesia Unissakävely ja unikauhukohtaus Muut neurologiset ja systeemiset sairaudet Yksilön hallinnassa olevat uskonnolliset ja vastaavat hurmostilat Dissosiaatiohäiriö hoitoperäisenä ilmiönä? • Esitetty, että erityisesti dissosiatiivinen identiteettihäiriö olisi kulttuuririippuvainen ja jopa joskus hoitoperäinen ilmiö. • Liikaa innokkuutta ”sivupersoonan” kiehtovan olemuksen edessä tuleekin ehdottomasti välttää psykoterapiassa. • Ammatillinen ja neutraali suhtautuminen erilaisiin muistikuviin erityisen tärkeää. Oireen merkitys – onko sekundaarihyötyä? Valehtelun paljastumista vai näkökulman muutos? • On tapauksia, jotka reagoivat loogisesti psykososiaalisen tilanteen muuttumiseen tai psykoterapiaan, ja jotka kokonaisuutena ovat sellaisia, ettei potilaan voida mitenkään kuvitella hyötyvän oireen teeskentelemisestä. Misinformointi ilman kompulsiivisuutta: • Valehtelu, esim. oireiden teeskentely etuuden toivossa: harkittua, tietoista, ei kompulsiivista. Tietoinen päämäärä, eduntavoittelu. • Esiintyy korostuneesti eräissä persoonallisuushäiriöissä. Kompulsiivista harhauttamista • Pseudologia fantastica: ei harkittua, joko tietoista tai tiedostamatonta, pakonomaista. Reagointi konfrontointiin: tietää valehtelevansa. Liittyy persoonallisuushäiriöön. • Oireiden teeskentely Münchausenin oireyhtymässä: harkittua, joko tietoista tai tiedostamatonta, pakonomaista. Varsinainen päämäärä tiedostamaton. Kyseessä ei ole tavallinen eduntavoittelu. Eräitä petkuttamiskeinoja: • Miellyttävä käytös tekee valehtelemisen uskottavammaksi - taitavat huijarit eivät vaikuta huijareilta. • Cleckleyn psykopaatti: pinnallisen miellyttämisen kyky ja näennäinen oivaltavuus. • Taitavat valehtelijat toimivat epäsuorasti eli "antavat ymmärtää”. • Suora vs. epäsuora viesti: "Mulla on BMW.” VS. "Mä jouduin tulemaan Liedosta hemmetinmoisella kiireellä kun siellä ei ollu Bemariin varaosia ja mun piti ottaa Pena kyytiin, ja se oli sillä reissulla kun melkeen ajettiin hirvikolari. Se näytti norsun kokoselta se hirvi. On se pienestä kiinni että tässä keikutaan”. Petkuttamisen tapoja • Epäsuoraa disinformointia on vaikeampi havaita, ja jälkikäteen valehtelijan on helpompi väittää ettei valehdellut. • "Mä tapan sut ja sun perhees!”/ Se olis hirveen ikävää jos sulle tai sun perheelle sattuis jotain ..." ”Siteeraaminen”, tuttavallisuus ja yhteisten viholliskuvien virittely ”N.N:kin tuossa juuri sanoi että tästä ei nyt hyvä seuraa, mutta minä sitä vähän toppuuttelin." • … muttä sä tiedät kuinka vaikeeta se voi olla noiden muiden kanssa. Ikävä tästä on puhua mutta kyllä ne on sustakin sanoneet vaikka mitä sellasta mikä ei ole alkuunkaan totta." Virheellisten päättelyketjujen tarjoaminen • Asioiden liittäminen toisiinsa luodaan huomaamattomasti harhakäsitys jonka mukaan tiettyjen asioiden olemassaolo edellyttää jonkin asian toteutumista: ”Mä haluun bentsoja." • "Mä tiesin että täällä kun te ootte spesialisteja ja hallitsette homman ja haluutte oikeesti auttaa niin te osaatte määrätä oikeet lääkkeet ja annatte just sellasen pienen annoksen bentsoja, jotain kuus milliä Rivatrilia tai jotain, ettei mun käy tosi huonosti." Huijatuksi tuleminen • Narsistisesti loukkaavaa. • Voi herättää kostonhimoa. • Saattaa altistaa jopa vainoharhaisuudelle. • Koska huijatuksi tuleminen on luottamukselliselle suhteelle tuhoisaa, asiasta on puhuttava mikäli siitä on varma. Affektin vallassa ei pidä lähteä selvittelyyn vaan odottaa. Erityistapauksia • Silloin kun arvioidaan, että sepittely on potilaan viimeinen yritys säilyttää itsekunnioituksensa ja hänen vaihtoehtonsa ovat olemattomat, voidaan tyytyä kuuntelemaan myötäelävästi konfrontoimatta. • Pitkissä psykoterapioissa potilaan kokemusmaailma ja kyky tiedostaa tai kertoa tiettyjä asioita voi radikaalisti muuttua - kysymys ei ole valehtelusta. - Tietoinen valehtelu on eri asia. Kuinka sietää valehtelua? • Yritys ymmärtää potilasta ja hänen toimintansa motiiveja voi sopivasti etäännyttää tilanteesta, samoin tietoisuus siitä että riski huijatuksi tulemiseen on suuri. Miksi on kannattavaa puhua yleensä totta: • Valehtelu liittyy lyhytjännitteisyyteen. • "Valheella on lyhyet jäljet" eli saavutettava etu on usein lyhytaikainen. • Eri ihmisille esitettävien eri versioiden pitäminen mielessä on kuluttavaa. • "Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään." Luotettavan henkilön status - uskottavuus - on sosiaalisesti erittäin arvokas ominaisuus. Kohteliaisuusvalehtelu, hienotunteisuus ja valkoiset valheet • Rajat omaneduntavoitteluun liukuvia – toistuva imartelu manipulointitarkoituksessa voi viitata jopa psykopatiaan. • Valehtelua vai hienotunteisuutta? • Kyseessä ei ensisijaisesti oman edun tavoittelu, vaan pyrkimys varjella kuulijaa. Jopa täysin epäitsekkäät motiivit mahdollisia. • Kokonaan tästä pidättäytyvää tai siihen kykenemätöntä pidetään poikkeavana persoonana.