Neuvotteleva virkamies Marja Hanski, TEM - Etelä

Yhteiskuntavastuu ja pk-sektori
raportoinnin näkökulmasta
Yritysten Yhteiskuntavastuu –kilpailu 2015
Etelä-Savon kauppakamari
Mikkeli 17.6.2015
Marja Hanski
VASTUULLISUUS?
• Yhteiskuntavastuu tarkoittaa eri toimijoiden vastuuta omista
yhteiskunnallisista vaikutuksistaan. Yritysvastuu on yritysten
vaikutusta yhteiskuntaan ja sidosryhmiin.
• Nämä vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi paikallisen väestön,
työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien toteutumiseen, ympäristön
suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin.
• Hallituksen yhteiskuntavastuun periaatepäätös 22.11.2012.
2
Lakiin perustuvat ilmoitukset, jotka
sisältävät vastuullisuuteen liittyviä asioita
• Kirjanpitolain (KPL) 3:1 §:n mukaan yrityksen on laadittava
toimintakertomus, jos sen
1. arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena tai jos
kirjanpitovelvollisen sekä
2. päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella
on ylittynyt vähintään kaksi KPL 3:9.2 §:n mukaisista
rajoista (liikevaihto 7,3 meur, tase 3,65 meur ja
henkilömäärä 50)
[HE uusi KPL: pienyritysraja eli yksi ylittynyt liikevaihto 12
meur, tase 6 meur ja hlöstö 50 henkeä; mikroyritysraja eli yksi
ylittynyt liikevaihto 700 000 euroa, tase 350 000 euroa ja
hlöstö 10]
• Muut viranomaisille annettavat ilmoitukset: työntekijöitä koskevat
ilmoitukset, ympäristöön liittyvät ilmoitukset
3
Toimintakertomuksen sisältö (KPL 3:1 §)
• Toimintakertomuksessa on
taloudellinen asema ja tulos
arvioitava toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden
tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja
epävarmuustekijöitä
muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja
keskeisimmät tunnusluvut liiketoiminnan ymmärtämiseksi
tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä
Tunnusluvut muista mahdollisista yhteisön liiketoiminnassa
merkityksellisistä seikoista
4
Toimintakertomuksen sisältö (HE 3:1a §)
1. Toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus
2. Taloudellinen tilanne
3. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
Lisäksi mikäli tarpeen edellisten ymmärtämiseksi
1. Taloudelliset tunnusluvut
2. Muut kuin taloudelliset tunnusluvat henkilöstöstä ja ympäristövaikutuksista ja muista
sellaisista seikoista
Edellä mainituista seikoista koostuvan kuvauksen on oltava
yrityksen kokoon ja rakenteeseen nähden tasapuolinen ja kattava.
(oikean ja riittävän kuvan antaminen, toiminnan laatu ja laajuus, olennaisuus)
Edellä esitettyjen lisäksi on myös esitettävä mm. tiedot olennaisista tapahtumista
tilikauden päättymisen jälkeen; arvio tulevasta kehityksestä; selvitys tutkimus- ja
kehitystoiminnan laajuudesta; sivuliikkeet …
5
EU ja taloudellisen kriisin vaikutukset
raportointiin: Muuta kuin taloudellista tietoa koskeva direktiiviehdotus
2013/0110 (COD): Tausta
• Toipuminen taloudellisesta kriisistä
• Uuden taloudellisen kasvun luominen
• Luottamuksen palauttaminen markkinoihin
=> Keinona avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen
• 18.4.2013 EU-komissio antoi ehdotuksen tilinpäätösdirektiivin
muuttamiseksi liittyen tiettyjen suurten yritysten ja konsernien eitaloudellisen ja monimuotoisuutta koskevan tiedon julkistamiseen
• Yritysten läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen
• Tarpeettoman hallinnollisen taakan rajoittaminen
• Yhdenmukaisen toimintaympäristön varmistaminen EU:ssa =>
vertailukelpoisuus
6
Muuta kuin taloudellista tietoa koskeva
selvitys
• Soveltamisala: yleisen edun kannalta merkittävät yhtiöt
(hlömäärä 500 ja lv yli 40 meur tai tase yli 20 meur);
Suomessa noin 100 yhtiötä (tavoitteena laajentaa myös
muihin ainakin suuriin yhtiöihin)
• Selvitys: sisältää tarpeelliset tiedot yrityksen kehityksen,
toiminnan, aseman ja toiminnan vaikutusten
ymmärtämiseksi liittyen vähintään seuraaviin alueisiin:
•
•
•
•
•
•
ympäristö
sosiaaliset asiat
työntekijät
ihmisoikeuksien kunnioitus
korruption torjunta
lahjonta
7
Selvityksen sisältö 1/2
• Selvityksessä tulee olla:
• Lyhyt kuvaus yhtiön liiketoimintamallista
• Kuvaus toimintalinjoista mukaan lukien täytäntöön pannut due diligence prosessit
• Toimintalinjoilla saavutetut tulokset
• Toimintalinjoihin liittyvät pääriskit, jotka linkittyvät yhtiön toimintaan
mukaan lukien (mikäli merkityksellistä ja oikeasuhteista) sen liikesuhteet,
tuotteet tai palvelut, ja jotka saattavat johtaa haitalliseen vaikutukseen
sekä miten mainittuja riskejä hallitaan
• Yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittävät ei-taloudelliset
suorituskykymittarit (tulosindikaattorit)
• Ilmoitettava selkeä ja perusteltu syy, mikäli yrityksellä ei ole
toimintalinjoja
8
Selvityksen sisältö 2/2
• Ympäristöasiat (esimerkiksi)
• Yksityiskohtia yrityksen toiminnan senhetkisistä ja ennakoitavista
vaikutuksista ympäristöön, tarvittaessa terveyteen ja turvallisuuteen
• Uusiutuvan ja uusiutumattomien energiamuotojen käyttö
• Kasvihuonekaasupäästöt, veden käyttö, ilman saastuminen
• Sosiaali- ja työtekijäasiat (esimerkiksi)
•
•
•
•
•
•
•
•
Tasa-arvo
Kv. konventioiden täytäntöönpano
Työolot
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työntekijöiden kuuleminen
Ammattiyhdistysoikeudet
Työterveys ja –turvallisuus
Vuoropuhelu paikallisyhteisöjen kanssa
9
MIKSI VASTUULLISUUS ON TÄRKEÄÄ
MAINERISKI
kuluttajat kiinnostuneet tuotteiden alkuperästä ja valmistuksesta
julkisissa hankinnoissa vastuullisuus kasvava kilpailutekijä
vastuullisuus toimitusketjuissa
TALOUDELLISET UHAT
 maineen menetys voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin,
mm. liikevaihdon lasku, asiakkaiden/kuluttajien/projektien menetys
 ei täytä alihankintaketjulle asettuja vaatimuksia = poissuljenta
MAHDOLLISUUDET
 kustannussäästöt (tapaturmatiheys, sairaspoissaolot)






tehokkuuden lisääntyminen
olla edelläkävijä, kilpailuetu
uusia liiketoimintaideoita, myynnin kasvu
kuluttajavetoisuus
työnantajamielikuva (osaavan työvoiman saatavuus)
riskien parempi hallinta
10
Vastuullisuus työkalu PK-sektorin
käyttöön: CSR-kompassi
Toimitusketjun vastuullisuus haltuun
• CSR-kompassi (CSR=corporate social responsibility eli yritysten
sosiaalinen vastuu) tarjoaa konkreettisia neuvoja, työkaluja ja
esimerkkejä yritysten toimitusketjujen vastuulliseen hallintaan.
• Kompassi on tuotettu pohjoismaisella yhteistyöllä ja sen kohderyhmänä
ovat tuotannon, kaupan ja palvelualan pienet ja keskisuuret yritykset.
• http://yksityinen.csr-kompassi.fi/mita-csr-on
11
Code of conduct eli miten toimin
• Monet kansainväliset yhtiöt vaativat omien code of conduct –
ohjeistuksiensa käyttöön ottoa
• Code of conduct sisältää toimintatapaohjeita muun muassa
seuraavilta osa-alueilta:












Pakkotyö
Lapsityö
Syrjintä
Yhdistymisvapaus
Työympäristö
Palkkausehdot
Turvahenkilöstön käyttö
Maankäyttö
Ympäristönsuojelu
Teollisuuden tapaturmat
Yrityksen tuotteet
Korruptio ja lahjonta
12
http://www.tem.fi/files/42556/Nelja_tapaa_soveltaa_sosiaalisia_kriteereja_ju
lkisissa_hankinnoissa.pdf
• Sosiaaliset kriteerit on tuotu julkisiin hankintoihin pääosin neljällä eri tavalla.
• Sosiaaliset näkökohdat voivat olla hankinnassa sopimusehtona tai vertailukriteerinä.
• Sopimusehtona ne ovat ehdottomia vaatimuksia, joita toimittajan tulee toteuttaa
sopimuskauden aikana.
• Vertailukriteerinä sosiaalisista näkökohdista saa lisäpisteitä tarjousten vertailussa.
• Toisaalta tarkastellaan sitä, edellyttävätkö sosiaaliset kriteerit toimittajaa aktiivisiin
toimenpiteisiin sopimuskauden aikana vai koskeeko se periaatteita, joita
toimittajan tulee kunnioittaa tai sitä miten toimittaja on aikaisemmin toiminut.
• Vahvimmillaan sosiaaliset kriteerit ovat silloin, kun ne edellyttävät toimittajilta aktiivisia
toimia kuten työllistämistä. Vertailukriteerin käyttäminen sopimusvelvoitteen sijasta antaa
mahdollisuuden sille, että tarjouskilpailuun osallistuu myös sellaisia toimittajia, jotka eivät
syystä tai toisesta katso voivansa toteuttaa työllistämisvelvoitetta.
• Sosiaaliset kriteerit voidaan tuoda hankintasopimuksiin ja kilpailutuksiin myös siten,
etteivät ne edellytä suoraan aktiivisia toimenpiteitä. Tästä on esimerkkinä erilaisten
vastuullisuusperiaatteistojen hyväksyminen osana sopimusta, joilla varmistetaan, että
toimittajat ottavat huomioon sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät näkökohdat
toiminnassaan. Vertailukriteerinä käytettäessä tämä tarkoittaa sitä, että toimittaja voi
dokumentoida toimineensa tietyllä tavalla (esim. työllistänyt vajaakuntoisen) ja saa tästä
lisäpisteitä.
13
Vastuullisuus voi olla pieniä tekoja, joilla
on suuret positiiviset vaikutukset
• Yrityksen sidosryhmät:
Omistajat
Työntekijät
Asiakkaat
Toimittajat
Yhteiskunta
Viranomaiset
Muut
• Toiminta ensin kuntoon, raportointi sitten
• Raportoi jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä, esimerkiksi
tapaturmien tai sairaspoissaolojen väheneminen, paikallisurheiluseurojen tukeminen,
energian säästöohjelmat
• Toiminta onnistuu parhaiten, jos kehitystä seurataan ja nähdään
konkreettinen hyöty (mittarit ja niiden seuranta)
14
Kiitos!
15