docSyyskuu 2015 - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19
download 
Report Transcription
Syyskuu 2015 - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19
Syyskuu 2015 32. vuosikerta 154. numero Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 3/2015 s.8 Palkansaajat Rautatientorilla Paperiliittolaiset siirtyivät Petri Vanhalan johdolla Paasipuistosta Rautatientorille. 2 Kolmoispaperi 3/2015 Syyskuu 2015 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Ammattiosastojen yhteiskokous. . . . . . . . . . 3 Syksyisiä kuulumisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Valintojen aika. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Valtuutetut koolla Paperiliitossa. . . . . . . . . 6 Palkansaajat Rautatientorilla . . . . . . . . . . . . . 8 Anrin pakina - Kaikenlaisia selityksiä. . . . 10 Paperiliiton edunvalvontapäivät. . . . . . . . 11 Osaston 19 syksyn jäsenetuja . . . . . . . . . . 12 Osaston 19 pikkujouluristeily. . . . . . . . . . . 13 Hyvät Vierumäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Beatboxia avokonttorista. . . . . . . . . . . . . . . 15 Nikkarien syyskausi on alkanut. . . . . . . . . 16 Pelloksen vanerintekijät ammattiosastojen vieraana. . . . . . . . . . . . . 18 HaminaKotka on Suomen suurin tavaraliikennesatama . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Jos joudut työttömäksi. . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Sairastuminen työttömyyden aikana. . . . 20 Liittoyhteistyöselvitys käynnissä. . . . . . . . 21 Hannu “Pommi” Pääkkönen 60 vuotta. . . 21 Ammattiosastojen syyskokoukset.. . . . . . 22 Syysloma Uranpirtillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Kolmoispaperi 3/2015 Toimitus: Koskelankuja 3 45700 Kuusankoski Päätoimittaja: Paavo Pesonen 040 868 2708 [email protected] [email protected] Toimittaja: Anri Mäkynen 040 592 4473 [email protected] [email protected] Taitto ja paino: Mainosbuumi Oy www.mainosbuumi.fi Kansipaperi: Silk 150 g Sisälehdet: 100 g ISSNO780-5640 PÄÄKIRJOITUS MEDIA MILIPITEEN MUOKKAAJANA Teksti PAAVO PESONEN Media mielipiteen muokkaajana on ottanut sähköisen viestinnän lisääntyessä räjähdyksenomaisesti ja painetun tiedonvälittämisen jäädessä taka-alalle mielestäni ehkä liiankin ison roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana. Ne tahot, joilla on resursseja ja valtaa, pystyvät tuottamaan tarpeisiinsa soveltuvaa materiaalia mielin määrin. Kaiken toiminnan pitäisi nykyään olla läpinäkyvää vääryyksien ja kaikenlaisen kähminnän välttämiseksi. Suoranaisia valheita ei mediassa siksi juurikaan ole. Noukkimalla tarkoitukseen sopivat yksityiskohdat saa saman asian kuitenkin näyttämään omaan tarkoitukseen sopivalta. Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe kansalaisille on loistava esimerkki taitavasta mediapelistä. Pakolaiskysymyksen asettaminen ennen pääaihetta ja sopivien palasten irrottaminen kokonaisuudesta loivat pohjan sille, miltä esityksen tulee kuulostaa. Vielä muutama toisto jo tiedossa olleista asioista ja hieman marttyyrin viittaa esittäjän harteille sekä oikea ajoitus, niin paketti oli kasassa. Olisiko Helsinkiin palkansaajien mielenilmaukseen matkanneiden jo itkua pitänyt vääntää, kun muka olivat pahanteossa, vaikka puolustivat täysin oikeutetusti omaa sopimusoikeuttaan? EK toteaa ay-liikkeen perjantain mielenilmauksen hallituksen työelämän uudistamista vastaan aiheuttaneen yrityksille ja Suomelle isot tappiot. Tappion suuruutta EK:n mukaan lisää se, että paperimiesten ja ahtaajien mielenilmaus kesti vuorokauden, ei vain pari tuntia. Mediassa tehtaitten alas- ja käyntiinajoajoista on annettu liioiteltuja lausuntoja. Koneita ei ollut ajettu ”kylmiksi”, vaan seisaus oli järjestetty niin, että mahdollisuus nopeaan starttiin oli olemassa. Mielenilmauksen takia suomalaisten yritysten maine luotettavana yhteistyökumppanina on kuulemma mennyttä. Lyhyestä ajasta puhutaan. Yllättävät laiterikot kun saattavat pitää tuotannon alhaalla vuorokausikaupalla. Metsäteollisuus ry julisti työsulun 18. toukokuuta 2005. Työsulku kesti kuusi viikkoa. Suomen kansantalouden kasvu pysähtyi eikä luotettavuus yhteistyökumppanina varmaan parantunut. Yllättävän moni muistaa paperityöntekijöiden olleen tuolloin lakossa. Median muokkaamaa tämäkin. Joopa joo ja juupa juu. Vanhoja on turha muistella. Nyt palkansaajia edustavilla järjestöillä on täysi työ löytää keinot Suomen saattamiseksi raiteilleen. Jos kiireet hellittävät, niiden olisi hyvä harjoitella mediapelin kikkoja, ettei tiedottamisen tason takia tarvitsisi antaa turhaa etumatkaa. PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES Kolmoispaperi 3/2015 3 AMMATTIOSASTOJEN YHTEISKOKOUS Teksti PASI UNTOLAHTI Rauman osasto 42 oli järjestysvuorossa UPM:n paperiliittolaisten yhteiskokoukselle. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoi ajankohtaisista työmarkkina-asioista. TES-asioista puheenjohtaja sanoi, että 10. - 11.9. pidettävillä edunvalvontapäivillä linjataan liiton kärkihankkeet. Se tiedetään, että työnantajan huononnuslista työehtosopimukseen on pitkä, puheenjohtaja Vanhala sanoi. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 30.9.2016 asti. Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira kävi läpi liittoyhteistyöselvitystä. Selvitystyössä on tällä hetkellä mukana Puuliitto, Metalliliitto, TEAM-liitto sekä Paperiliitto. Aiesopimus olisi tarkoitus tuoda Paperiliiton valtuuston arvioitavaksi jo marraskuussa. Mahdollisesti liittokokous kesällä 2017 tekisi asiasta päätöksen? Tehtaanjohtaja Timo Suutarla piti Rauman tehtaan yleisesittelyn. Turvallisuusasiat olivat tehtaanjohtajan mukaan menneet hyvään suuntaan eikä poissaoloon johtaneita tapaturmia ollut käynyt kun kaksi kappaletta, mikä LTA-taajuusluvuksi muutettuna on 3,3. Rauman tehtaan työsuhdepäällikkö Tuomas Kangasmaa puhui turvallisuuskoulutuksista, jotka Raumalla hoidetaan omalla porukalla. Kouluttajana toimii eri henkilöstöryhmistä koottu ryhmä. Ammattiosastojen edustajat sopivat vuorokierron äänestysajankohdasta. Äänestys pidetään marraskuun alussa. Kaikki osastot ilmoittavat äänestystuloksesta 13.11.2015. Ammattiosastojen katsauksissa oli ehkäpä silmiinpistävää se, että tilauskannat eri tehtailla olivat melko vahvat. Ilmiö on erittäin tervetullut ja saisi kestää pitkään. Yhteenvetona voisi sanoa, että valtakunnallisesti eletään suurten muutosten aikaa: maan hallituksen päätökset huonontaa kokonaisuudessaan työlainsäädäntöä, keskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhdistymishanke sekä liittoyhteistyöselvitykset. Ja nyt näyttää siltä, että ollaan tosissaan kaikissa edellä mainituissa hankkeissa. Paikallisesti syksyn neuvottelut kohdistuvat paperitehtaan jälkikäsittelyyn sekä Smart Site- että Smart Maint- säästöohjelmien ympärille. Niiden ei kuitenkaan odoteta tuovan mukanaan henkilöstövähennys-yt-neuvotteluja. 4 SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES Kolmoispaperi 3/2015 SYKSYISIÄ KUULUMISIA Teksti JORMA TIMONEN Kirjoittaessani tätä tarinaa oltiin siinä tilanteessa valtakunnan tasolla, että odoteltiin perjantaita 18.9. ja suomalaisten kannanottoa sopimisyhteiskunnan puolesta. Toivottavasti kaikki meni hyvin ja nähtiin, mitä mieltä ihmiset ovat EK:n ja hallituksen yksipuolisesta sanelupolitiikasta. Tehdastasolla mielenkiinto kohdistuu varmaankin pitkä/lyhytkiertoäänestykseen, joka suoritetaan marraskuun alkupuolella. Vesilaitoksella siirrytään 21.09. kokeilemaan 12 tunnin työvuoroa. Uskon, että kyseinen työaikajärjestely sopii mainiosti kyseiseen työpaikkaan ja sieltä tulevan palautteen myötä voidaan miettiä sen soveltuvuutta joillain tehtaan muilla osastoilla. Kuivauskoneen osalta tehtävät ja niiden ammattitasot on sovittu. Varastotoiminnan osalta lopullisia toimintatapoja joudumme odottamaan siihen asti, kun vanha kone on purettu ja kulkureitit lastauspaikoille ovat lopullisesti valmiit. Selluvarastossa toimivat henkilöt: viekää viestiä työnantajalle epäkohdista ja esittäkää ideoita varastotoiminnon parantamiseksi. Puunkäsittelyn osalta neuvottelut jatkuivat 17.09. Silloin jatkettiin tehtävien pisteyttämistä ja käsiteltiin työ- ja toimintatapamuutokset uuden kuorintalinjan osalta. Neuvottelut saattavat olla jo päätöksessä lehden tullessa painosta. Puunsyöttö tulee muuttumaan ratkaisevasti, kun siirrytään syöttämään kahta linjaa yhden sijasta. Aika näyttää, miten se tulee parhaimmalla tavalla onnistumaan, kun ensin saadaan lopullinen syöttökone kehiin. Nostotavat eri paikoista (juna, auto ja puukenttä) täytyy suunnitella järkevimmällä tavalla tehtäviksi. Kuorimon väki on lisäksi koulutettava uuden koneen käsittelyyn. Tässä taannoin tehtaalla aiheutti hämmennystä ja erimielisyyttä se, kun alkoi kuulua huhua paperi- ja sellutoi- mialojen yläportaan sapelinkalistelusta. Arvon herrat, jos satutte lukemaan tätä kirjoitusta, niin ymmärtäkää, mitä vahinkoa saitte aikaiseksi toimillanne. Olemme tehdastasolla työntekijäpuolella tajunneet jo aikaa sitten integraattitason vahvuuden: kun pidetään yhtä ja tajutaan, että yhteiseen koriin kaikki loppujen lopuksi menee! Luulisi niin olevan myös konsernitasolla? OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA Kolmoispaperi 3/2015 5 VALINTOJEN AIKA Teksti ISMO SALMINEN Ne ovat taas Paperiliiton osastojen syyskokoukset tulossa. Vuorossa ovat osaston hallituksen jäsenten, varajäsenten ja osaston puheenjohtajan valinta. Kaikki joukolla miettimään, ketkä olisivat parhaita hoitamaan yhteisiä asioitamme! Syyskokouksessa valittu hallitus hoitaa ammattiosastomme asioita ja omaisuutta aina kaksi vuotta kerrallaan. Kuusanniemi-Voikkaa osaston 85 hallituksessa on kymmenen varsinaista ja kymmenen varajäsentä. Syyskokouksessa valintoja tehtäessä kaikki ammattiosaston jäsenet ovat äänioikeutettuja. Valituiksi tulleiden varsinaisten ja varajäsenten äänioikeuden päätöksenteko-oikeuden määräävät ammattiosaston säännöt. Hallituksemme on kuluvalla kaudella ollut ”voimapainotteinen”. Toivoisinkin nyt puheenjohtajana koko sellun organisaation jäsenistöltä lisää innostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Onhan sellu nyt noussut vähintäänkin yhtä tärkeäksi vientituotteeksi kuin paperi! Mahdollisimman laaja hallitus veisi tiedot ja viestit mahdollisimman nopeasti ja laajasti jäsenistömme tietoon. Kymi 700 (vai olisiko jo 850) -projekti alkaa olla takuuajoja vaille. Kuorimon, mänty- ja koivulinjojen sekä uuden kuivauskoneen käynnit on saatu pienten synnytystuskien jälkeen jo jonkinlaiselle tasolle. Myös rautatie on rakennettu uudelleen paalivaraston kupeeseen sellun saamiseksi maailmalle. 6 Kolmoispaperi 3/2015 KYMIN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU VALTUUTETUT KOOLLA PAPERILIITOSSA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Ammattiosastojen pääluottamusmiesten ja puheenjohtajien pitäessä kokoustaan Raumalla kokoontuivat UPM:n paperi- ja sellutehtaiden valtuutetut Paperiliiton tiloissa. Tällä kertaa kokous pidettiin kaksipäiväisenä, sillä aikaisemmissa tapaamisissa monen asian käsittely oli ajan puutteen vuoksi jäänyt puolitiehen. Tero Kemppainen alustajana Ensimmäinen kokouspäivä oli varattu keskusteluun UPM:n edustajien kanssa. Tarkoitus oli, että johtavan työterveyslääkärin Tero Kemppaisen lisäksi mukana olisi ollut myös turvallisuuspäällikkö Matti Jakonen. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat Jakosen työkiireiden takia ja Tero Kemppainen esitteli myös Jakosen kokousaineiston. Kemppainen kertoi UPM:n palkanneen uuden turvallisuusjohtajan, Ari Palmroosin. Palmroosin aikaisempiin työnantajiin kuuluvat hyvän turvallisuuskulttuurin omaavat Neste, Borealin ja Fortum. Työterveyshuollon osalta keskustelu kävi vilkkaana työterveyshuollon ulkoistamisen jälkeistä aikaa arvioitaessa. Kaikkien valtuutettujen mielestä asiat eivät olleet edenneet luvatulla tavalla. Joillakin paikkakunnilla ei valtuutettujen mukaan aina ole ollut mahdollista saada aikaa hoitajalle tai lääkärille. Myös sellainen kommentti kuultiin, että asiat ovat Kehitys vapaa-ajan tapaturmissa ei Tero Kemppaisen mukaan ole ollut yhtä hyvä kuin työtapaturmissa. menneet selvästi parempaan suuntaan. - Tärkeää on, että työterveyshuollon lakisääteiset velvoitteet tulevat täytetyksi, painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, sanoo Tero Kemppainen. Eri yksiköiden hyvinvointihankkeita vertailtaessa todettiin eroavuutta löytyvän. Helsingistä valmiina lähetetyn ”paketin” todettiinkin olevan kyseenalainen vaihtoehto. Se mikä toimii Raumalla, ei välttämättä sovellu Kymille. Kaikilla yksiköillä pitäisikin olla resurssi, joka suunnittelee paikallisesti oikean mallin. Kymillä siihen on kuulunut kehonkoostumusmittaus ja mahdollisuus saada ohjeet, jotta tulokset paranisivat. Työterveyshuollon neuvot ovat ilmaisia, muualta hankitut kymiläinen on saanut kampanjahintaan. Työeläkeyhtiö Varman vakuuttamat yksiköt ovat toteuttaneet työkykyjohtamiskoulutuksen. Koulutukseen ovat osallistuneet työterveyshuollon henkilöt, yksiköiden johto ja esimiehet. Myös luottamusmiehet ja valtuutetut ovat olleet kuulemassa, mistä on kyse. Ensimmäisen päivän päätteeksi Tero Kemppainen kertoi muutamalla sanalla uudesta turvallisuus- ja ympäristötyökalusta One Safetystä. Uuden työkalun pitäisi olla yksinkertainen käyttää, eikä mm. vaaratilanneilmoitusten tekoa haitannutta salasanaongelmaa enää olisi. Kolmoispaperi 3/2015 7 Pietarsaaressa on UPM:n omalle väelle sattunut kuluvan vuoden aikana yksi poissaoloon johtanut tapaturma, sanoo varatyösuojeluvaltuutettu Timo Pryyl. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kävi tervehtimässä valtuutettuja toisen kokouspäivän alussa. Vanhala korosti työturvallisuutta yhtenä työhyvinvoinnin osana. Lyhyessä puheenvuorossaan Paperiliiton puheenjohtaja kertoi työnantajaosapuolen kanssa käymistään keskusteluista. Sellainen kuva jäi, etteivät työnantajan tavoitteet välttämättä tule lisäämään työhyvinvointia tehtaissa. Työsuojelusihteeri Hannu Ulenius liiton toimistolta esitteli ajankohtaiskatsauksessaan toimialamme työturvallisuuskehitystä viimeksi kuluneiden vuosien osalta. Kehitys oikeaan suuntaan on kuluvalla vuosikymmenellä ollut nopeaa. Asiaa ovat vauhdittaneet erilaiset kampanjat. Ulenius kertoi hallituksen aikeista vähentää 20 miljoonaa euroa valtion rahaa kuntoutuksesta. Taas törmätään ristiriitaan, kun samanaikaisesti vaaditaan pidempiä työuria. - Nimeltä mainitsematon suomalainen metsäyhtiö on kehittänyt ”sopeutuvan työn mallin”. Käytännössä mistään uudes- ta asiasta ei ole kyse, vaan puhutaan korvaavasta tai kevennetystä työstä toisella nimellä, sanoo Ulenius. Valtuutetut arvelivat tässä asiassa hyödyn satavan työnantajan laariin työntekijän jäädessä nuolemaan haavojensa lisäksi näppejään. Paperiliiton tekemän työsuojelukyselyn perusteella yli 300 henkilön työpaikoista 67 %:ssa työnantajan asenteet työtapaturmatilanteissa ovat muuttuneet kovemmiksi. Valtuutetut tuntevatkin tapauksia, joissa jopa inhimillisestä virheestä on annettu varoituksia. Voikin kysyä, onko uhkailu oikea tapa johtaa työsuojelua? Lakimies Juha Koivisto kävi lopuksi läpi esimerkkien valossa oikeuteen asti päätyneitä työtapaturmia. Koiviston mukaan oikeusprosessit etenevät yleensä hitaasti ja ovat henkisesti raskaita tapaturman uhreille. - Korvaukset uhreille ovat huomattavasti pienempiä kuin yleisesti kuvitellaan. Googlettamalla ”liikennevahinkolautakunta normit ja ohjeet” voi käydä tutustumassa, millä tasolla korvaukset todellisuudessa ovat. Samaa taulukkoa sovelletaan työtapaturmissa, sanoo lakimies Koivisto. 8 Kolmoispaperi 3/2015 PALKANSAAJAT RAUTATIENTORILLA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Hallituksen yksipuolinen ilmoitus sai työntekijöiden mitan täyttymään. Helsingissä osoitettiin 18.9. mieltä hallituksen toimia vastaan. Rautatientorille saapui sateisesta säästä huolimatta poliisin arvion mukaan yli 30 000 henkilöä. Lisäksi ympäri maata järjestettiin erilaisia tempauksia tukemaan päätapahtumaa. Rautatientorin tapahtuma sujui asiallisesti. Suomalaiset palkansaajat ovat vastuunsa tuntevia kansalaisia eikä rähinöintiä tällaisissa tilanteissa sallita. Työläiset ymmärtävät Suomen hankalan taloustilanteen, mutta hallituksen keinot asioiden kuntoon saattamiseksi ovat työläisten mielestä täysin epäoikeudenmukaiset. Laskutikun ja suorakulman avulla toteutettu hallituksen käyttöön ottama insinöörijohtaminen ei kerta kaikkiaan kohdistu Suomen kansalaisiin tasapuolisesti. Heikoimmassa asemassa olevat kärsivät Kaiken huonoimpaan asemaan näyttävät hallituksen esityksen pohjalta joutuvan ne, jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla. Esimerkkitapaukseksi voi ottaa lapsiperheen, jossa toinen vanhemmista työskentelee kaupan ja toinen vaikkapa hoitoalalla. Molemmilla on jo valmiiksi huono palkka. He tekevät töitä sunnuntaisin ja hiukan helpotusta saadakseen keskimääräistä enemmän ylitöitä. Kuten olemme saaneet lukea, hallituksen esitys kurittaa tällaista perhettä kohtuuttomasti. Myös paperi- ja selluteollisuudessa iso osa palkasta tulee lisien muodossa. Hallituksen esittämien toimien kerrotaan lisäävän työpaikkoja. En ole kuullut enkä lukenut yhtään uutista, jossa kerrotaan, kuinka monta työpaikkaa ja minne työpaikat syntyvät. Vastaukset tässä kysymyksessä ovat vain oletuksia, eikä hallituksella ja työnantajaosapuolella ole määriteltyä vastuuta. Työntekijöihin kohdistuvat toimet sen sijaan ovat selkeästi kirjatut. Hallitus etääntynyt työntekijöistä Kaksi hallituspuolueista näyttää oleva melko etääntynyt ja tietämätön palkansaajan asemasta. Ne pääasiassa kuuntelevan ja toteuttavan työnantajaosapuolen toiveita ja vieläpä niin, että toiveet jopa ylitetään. Kolmas hallituspuolue, jolla vielä on jonkinlaista rajapintaa työntekijöihin, näyttää olevan lähinnä repsikan asemassa. Ainakin yksi sen edustajista on jo ehtinyt myöntämään julkisuudessa, että ennen vaaleja annetuilla lupauksilla ei nykyisessä tilanteessa ole merkitystä. Toivottavasti kelkka saadaan käännettyä takaisin sopimisen tielle. Miellyttäviä päätöksiä on silloinkaan turha odotella, mutta toivottavasti ne olisivat oikeudenmukaisempia ja koskettaisivat myös todella hyväosaisia. He ovat marginaalinen ryhmä, mutta sillä on turha puolustella heidän jättämistään säästöjen ulkopuolelle. Kaikki kivet käännetään, on pääministeri sanonut. Työntekijää ärsyttävät vaatimukset työajan pidentämisestä, eläkeiän korotuksesta ja työttömyysturvan heikentämisestä. Osa heistä, jotka vaatimuksia esittävät, karkaavat työelämästä ennen virallista eläkeikää ja ”verosuunnittelun” avulla hoitavat asiansa niin, ettei verottajalle jää käteen kuin hiluja. Pertti Mäkelä toivottaa pääministerin tervetulleeksi Kuusankoskelle. Kolmoispaperi 3/2015 okasta ja kaikki Jokaisen tekemä työ on arv a tulee toimeen. joll , kan ovat ansainneet pal a mielellä, vaikka aihe Nämä naiset olivat iloisell taustalla oli vakava. Millähän asialla llä? kee liik oli eri oleva kav Tässä kyltissä pääministe rin johtamistapaa taidet aan verrata Pohjois-Korean ”de mokratiaan”. Os. 19 puheenjohtaja Tommi Bragge ja SAK:n kehittämispäällikkö Juh a Antila ovat samaa mi eltä siitä, että työhyvinvo inti ja työn tuottavuus kulkevat käsi kädessä. 9 10 Kolmoispaperi 3/2015 ANRIN PAKINA Kaikenlaisia selityksiä kaikilta Teksti ANRI MÄKYNEN Kun aamupalalla katselin ikkunasta ulos - hei hetkinen, kerran olen jo aloittanut näin. Ei kun aloitus uusiksi. Syksy on täällä taas. Lehtivihreä pakenee uutta kevättä odottamaan. Kun on palvelusvuosia takana 37, niin monenlaista on mahtunut taipaleeseen. Tulin heti ammattiosaston toimintaan mukaan vaihtelevalla menestyksellä. Nyt voi jo huvittuen ajatella, että oi niitä varhaisnuoruusaikoja. Monenlaista ay-aktiivia on sattunut kohille. Ja kun kasvupohja on ollut mitä oli, niin jo aiemmaltakin ajalta monia ay-persoonia on tullut vastaan. Muistijälkiä heistä on jäänyt. Ja joiltakin on opittukin jotain - ehkä. No, nyt on toiset ajat, näillä pitää mennä. Kuivauskone alkaa olla tikissään. Tuotantoa pukkaa. Maisema laboran taukotilan ikkunasta on kyllä hiukan erilainen kuin ensin kuvittelin sen olevan kuivauskoneen valmistuttua. No, jos laatu on priimaa, niin ei haittaa. Tiedotusvälineet pitävät huolta siitä, että ”maallakin” tiedetään, mitä tapahtuu. On hallitusongelmaa ja pakolaiskriisiä. Suomalaisilta on pistetty ajatusmaailmat ihan uusiksi. Budjetin madonluvut on lyöty pöytään. Säästöjä pitää löytää ja nyt pakolaisillekin täytyy löytyä jostain täppiä. Ovat vaan tuntuneet unohtaneen, että nyt pöytään lyödyt säästöjen valttikortit ovat voimassa heillekin, jotka ovat budjettia olleet laatimassa. Vai ovatko? Varmaan pyrkivät minimoimaan oman osuutensa. Ei voida olla hallituksessa niin tyhmiä, etteivät tiedä, mitä nyt julki tuodut madonluvut saavat aikaan. Laborassa on ollut työn alla ammattitasoasiat jo kotvan, mutta asia etenee tai sitten ei. On asian eteen väännetty jotain, eli listoilla ollaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että kun jotain uutta ilmenee, niin ammattitasoasiat siirtyvät taas jonon hännille. Ja selityksiä, miksi asiat siirtyy, riittää. Nyt kuulemma aleKorialla oli aikoinaan hyvä tekstiilitaan kartoittamaan – mitähän liike, jolla oli liikeideana, että olivat sitä sitten kartoitetaan? Kun Talteen alkaa olla hinnoitelleet tuotteet reilusti ylihinalun perin pisteytyksiä tehtiin kerätty syksyn sato. noille. Sitten kun asiakas oli pähkäiammattitason määrittämiseksi, Puiden lehtiä uhkaa kato. lemässä ostopäätöksen kanssa, luaika oli toinen. Vettä on KymesLuonto tekee talvelle tilaa. vattiin roimat alennukset. Minäkin sä virrannut. Nyt työt ovat joka Ellei hallitus sitäkin pilaa. olin joka kerta tyytyväinen saamiiosastolla lisääntyneet henkilösni alennuksiin. Onko nyt pöytään tön vähennyttyä. Se tietää, että lyödyissä hallituksen teeseissä sama liikeidea kyseessä? Lyöammattitaito ja vastuu on noussut ja henkilöstön vähennytdään kovat pöytään, niin sitten on hyvä tulla vastaan purkatyä kuormitustakin on täytynyt miettiä uudestaan. Tänä päimalla nyt julki tuotuja vaatimuksia. Ja kansa on tyytyväinen? vänä lienee sääntö, että jokainen osaa oman tonttinsa lisäksi vielä toisen ja mahdollisesti vielä kolmannenkin tontin tehTähän loppuun kauhuskenaario siitä, mihin tilanne voisi johtävät oman työnsä ohella. Tulee mieleen, ovatkohan kaikki taa, kun kurjistetaan tavallisten ja vähempiosaisten ihmisten osastojensa esimiehet tietoisia siitä, mitä yksikkönsä henkiasemaa äärimmäisyyksiin. Luokkaerot kasvavat entisestään. löstön toimenkuvaan kuuluu. Jos olisivat, ehkä silloin ei tarHistoria noin sadan vuoden takaa kertoo, mitä silloin voi käyvitsisi kartoittaa eikä asioista vääntää. dä. Kuusaalla on ainakin ”Töörinkankaalla” pelipaikka valmiina. Toivottavasti saadaan muutos aikaiseksi kaikille paremMietin hiljaksiin, että pitäisköhän omaa ammattitaitoa pudopaan suuntaan ja mahdollisimman pian, ettei ikinä koskaan tella aiemman pisteytyksen tasolle. EES-kyselyynkin taas saaenää kävisi noin radikaalisti. tiin vastata. Saa nähdä, mikä on nyt kyselyn tulos. Kolmoispaperi 3/2015 11 PAPERILIITON EDUNVALVONTAPÄIVÄT PIDETTIIN POIKKEUKSELLISESSA TILANTEESSA Teksti ja kuva PAAVO PESONEN Hallituksen ehdotus Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi oli juuri julkaistu, kun ammattiosastojen edustajat kokoontuivat 10. ja 11. syyskuuta Helsingissä. Aihetta käsiteltiin kaksipäiväisen kokouksen aikana useaan otteeseen. Vaikka poikkeava ja edunvalvojia ärsyttävä tilanne vei paljon kokousaikaa, ehdittiin alkuperäisessä esityslistassa olleet asiat käsitellä. Paperiliiton toimitsijoiden ajankohtaiskatsausten lisäksi ehdittiin keskustella liiton toiminnan kehittämisestä ja liittojen mahdollisesta yhdistymisestä tai muunlaisesta yhteistyöstä. Tulevien työehtosopimusneuvotteluiden tavoitteiden listaaminen oli yksi kokouksen aiheista. Ennakkotehtävän perusteella kootut ehdotukset esitteli kokouksessa vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Se, että monet aiheista ovat olleet esillä jo aikaisemmilla sopimuskierroksilla osoittaa, kuinka nihkeää sopiminen viime vuosina on ollut. Ansiotason rinnalle tärkeäksi asiaksi on noussut työhyvinvointi. Irtisanomisten lisääntyessä on herätty vaatimaan parempaa muutosturvaa työntekijöille ja niille, jotka heidän etujaan valvovat. Vapaa-ajalla tapahtuvan koulutuksen korvauksen tasoa halutaan myös korottaa. Siinä muutama esimerkki tavoitteista. Työsuojeluvaltuutetun työ on osa edunvalvontaa Työsuojeluvaltuutettu valvoo, että Suomen lainsäädäntöä ja työehtosopimusta noudatetaan työpaikoilla niiltä osin kuin ne koskettavat työsuojelua ja työturvallisuutta. Valtuutettu toimii työntekijöiden ja työnantajan välisenä neuvottelijana työsuojeluasioissa ja edistää osaltaan turvallisten työtapojen käyttöön ottoa edustamallaan työpaikalla. Kotka Millsin työsuojeluvaltuutettu Jukka Rimo haluaisi useamman jo aikaisemmin esillä olleen asian toteutuvan. - On kummallista, että samat asiat roikkuvat listalla vuodesta toiseen, sanoo Rimo ja listaa kolme asiaa, jotka haluasi kuntoon heti. 1. Henkiseen hyvinvointiin pitäisi satsata. Se koostuu Rimon mukaan hyvästä johtamisesta ja kunnollisesta työsuhdeturvasta. 2. Työsuojeluasiamiehiä tulisi arvostaa paljon nykyistä enemmän. Heidän työsuojeluosaamistaan pitäisi hyödyntää työpaikoilla ja heillä tulisi olla mahdollisuus pitää koulutuksensa ajan tasalla. 3. Mahdollisuus sairaan lapsen hoitoon: ikärajaa tulee nostaa kymmenestä vuodesta kahteentoista. - Lapsi ei lakkaa tarvitsemasta hoivaa, vaikka on jo toisella kymmenellä. Oma lukunsa ovat vakavasti sairaan lapsen vanhemmat. Heidän asemaansa pitäisi pystyä helpottamaan jollain erikoisjärjestelyllä, etteivät he itse palaisi loppuun, sanoo Jukka Rimo. Rimo sanoo nähneensä uransa aikana myös paljon hyvää kehitystä. Turvavälineiden saatavuus on nykyään hyvä ja koneet ovat turvallisempia kuin ennen. - Fyysinen turvallisuus on jo hyvällä tasolla. Työssä jaksamista täytyy tukea nykyistä enemmän varsinkin, kun työuriakin halutaan pidemmiksi. Jukka Rimo toivoo, ettei samoja asioita tarvitsisi ottaa esille aina uudelleen. 12 Kolmoispaperi 3/2015 PAPERILIITON KUUSANKOSKEN OSASTON UINTIVIIKKO ON VIIKKO 43 Uintiviikko on tarkoitettu kaikille osaston 19 jäsenille. Uintiviikko pidetään Kuusankosken uimahallissa viikolla 43 (19.10. – 25.10.2015). Uimaan pääset esittämällä Paperiliiton jäsenkortin ja kirjaamalla käyntisi kassalla. PALAUTUSTA TEATTERI- JA KONSERTTILIPUISTA Osasto 19 korvaa jäsenilleen maksettua pääsylippua vastaan 15 euron hyvityksen loka-joulukuussa Kuusankoskitalolla pidettävien konserttien ja Kuusankosken ja Kouvolan Teattereiden pääsylipuista. (yksi lippu jäsentä kohti). PIKKUJOULUESITYKSET JOULUKUUSSA Osaston pikkujoulut toteutetaan perinteisinä teatteri- ja elokuvaesityksinä. Teatteriesitys ammattiosaston jäsenille ja heidän puolisoilleen Kuusankosken Teatterissa 4.12.2015 ja elokuvaesitykset jäsenistön lapsille 5.12.2015. Seuraa ilmoittelua Intranetissä, osaston sivuilla Internetissä ja ilmoitustauluilla, kun ajankohta lähenee. Kolmoispaperi 3/2015 PAPERILIITON KUUSANKOSKEN OSASTON 19 Pikkujouluristeily Tallinnaan järjestetään 21.-22.11.2015 Baltic Queen-aluksella Matkalle lähdetään Kuusankosken tilausajolaiturilta 21.11. klo 15.00 ja paluu Kuusankoskelle tapahtuu 22.11. laivan saavuttua satamaan. Matkan omavastuuhinta B2-luokan hytissä on 20 € / hlö. Hinta sisältää vain matkan eikä siihen kuulu varausta Buffet-kattaukseen. Paikkoja matkalle on varattu 30, joten ilmoittaudu heti. Risteily on tarkoitettu ensisijaisesti osaston työssä oleville jäsenille ja heidän puolisoilleen. Jos paikkoja on vapaana 12.10. jälkeen, voivat matkalle ilmoittautua myös työttömät ja eläkeläisjäsenet puolisoineen. Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa nimi ja syntymäaika. Matkalle mukaan passi tai EU-henkilötodistus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 19.10.2015 mennessä Jukka Nokelaiselle puh. 040 831 0202 (arkisin klo 7.00 – 15.00), muina aikoina 044 995 5156. 13 14 Kolmoispaperi 3/2015 HYVÄT VIERUMÄELLE Teksti Kuva ANRI MÄKYNEN JENNI KOKKONEN Laboran väki kävi tyky-retkellä Vierumäellä vahvistamassa yhteishenkeä elokuun 7.-8. päivä. Hyvällä mielellä lähdettiin tälläkin kertaa tehtaalta matkaan. Majoittumisen jälkeen oli sitten ihan uudet kuviot. Meitä odotti veden äärellä suppailulaudat. Ihan uusi laji monellekin meistä, mutta ei pöllömpi. Alkuoppien jälkeen olikin sitten haastetta a. päästä ja b. pysyä laudalla. Itse en päässyt alkumetrejä pidemmälle, kun maisema rupesi kaatumaan. Toiset heittivät pitkähkön lenkin suppilaudalla meloen. Kukaan ei ollut molskahtanut laudalta, kun kerran kaikki olivat kuivia rantaan tullessaan. Olivat kuulemma tehneet erilaisia punnerruksiakin laudan päällä matkan varrella. Mukavan näköistä oli tuo lautailu. Hatunnosto kuiville suppailijoille. Vesiaktiviteetin jälkeen oli vuorossa toinen ikimuistoinen kokemus. Meitä odotti pimeän savusaunan lämpimät löylyt järvipulahduksineen. Pikkusen oli allekirjoittaneella nokinen olo saunasta tullessa. Melkoisen eksoottiseen paikkaan katetun illallisen jälkeen oli hyvä suunnata seuraavan päivän haasteisiin. Taisivat jotkut ottaa illan päätteeksi vielä pientä keilausskabaa. Päivän aktiviteettien rauhoitteena toimi hotellin terassin ulkotakan lämmössä, pimenevässä elokuun ei niin lämpimässä illassa istuskelu. Seuraavana aamuna odottivat uudet kuviot. Oli flowparkin neljän tason temppurataa, jossa kukin pääsi haastamaan itseään ja hiukan ehkä myös toisiaan, fitnessliikuntaa coretrainingeineen ja zumbaa. Tyytyväisen näköistä naamaa taisi olla meillä kaikilla ja onnistumisen mielihyvää messissä. Joten hyvin miettein tultiin kotia kohti. Retki oli mukava. Lajit, joita pääsimme kokeilemaan, olisivat saattaneet ilman Vierumäen reissua jäädä kokonaan kokematta. Tästä on hyvä ammentaa fiilistä työolosuhteisiin. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuki mahdollisti reissun. On aina hienoa, kun työyhteisössä on sellaisia, jotka ottavat vastuun tällaisten onnistuneiden juttujen järjestämisestä. Kiitos kaikille bussikuskia unohtamatta. Suppaillessa tasapainotaito paranee. Kuinkahan homma olisi sujunut aallokossa? Kolmoispaperi 3/2015 15 BEATBOXIA AVOKONTTORISTA Teksti JUHANI HAAPALA Keskustan työreformi kaatui omaan mahdottomuuteensa. Sipilän kilpailukykyloikka oli yliastuttu ennen kuin se pääsi edes vauhtiin. Julkisuudessa ay-liike on laitettu syntipukiksi ja siitä on löydetty lyömäase järjestäytymistä vastaan. EK on tuonut esille tutkimuksen, jossa on esitetty, että enemmistö työntekijöistä olisi valmis luopumaan eduistaan mm. tekemällä pidempää päivää. Taustakeskusteluissa on tuotu ajatus yleissitovuuden poistamisesta. Yrityselämällä näyttää olevan pakottava tarve synnyttää halpatyömarkkinat. Koko yhteiskuntasopimuksen viiden prosentin tuottavuuden nousu olisi revitty duunareiden selkänahasta. Eipä kukaan kysy osakkeenomistajilta ja yrityksiltä, kuinka paljon he ovat valmiita tinkimään voitonjaosta tai voiton tavoittelusta. On hyvin vaikea uskoa, että jos työn yksikkökustannuksia lasketaan, niin siitä syntynyt tuottavuuden nousu olisi suunnattu uusiin työpaikkoihin. Tätä tuskin uskoo Sipilä itsekään saati perussuomalaiset ministerit. Globaali talous ei tunne kotimaata ja Suomi on joutunut tässä maksumieheksi. Tuotekehitys on jäänyt pahasti jälkeen ja bulkkituotteissa me ei pärjätä. Suomen Pankki on esittänyt, että vientiteollisuus olisi ohjaava tekijä palkankorotuksissa ja paikallisella sopimisella saavutettaisi joustavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevia toimia. On selvää, että paikallisella sopimisella saavutetaan työelämässä enemmän. Tähän kun lisätään maltilliset palkan- ja verokorotukset sekä johtajilta yhteiskuntavastuuta ja isänmaallisuutta, niin Suomella on hyvät mahdollisuudet onnistua. Veroalen hinta Hallituksen tulisi keskittyä valtiontalouden kuntoon saattamiseen eikä parantaa yhteiskunnan varoilla yritysten tuloksentekomahdollisuuksia. Yritysten taloudellinen lama on pikemminkin ”henkistä lamaa”. Valtion veronalennuksilla on maksettu maltilliset palkankorotukset. Yritykset ovat kiittäneet ja jakaneet potkut tuhansille työntekijöille. Jos tuon veronkorotuskortin käyttäminen on pelkästään siitä kiinni, että prosentin nousu on sadan tonnin vuosiansi- oista paljon enemmän euroja kuin 30 000 euron vuosiansioista, niin eikö tämä ole huonoa veropolitiikkaa? EK:n Häkämies voisi taivuttaa rautalangasta tavalliselle duunarille, miten veronalennus vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn. Kokoomus väittää tämän kohdistuvan työn hintaan, mutta kyllä verot maksaa palkansaaja eikä työnantaja. Porvarit nostaisivatkin mielellään kulutusveroja, jotka eivät kirpaise niin pahasti suurituloisia. Tätä kirjoittaessa uutiset sitten kertoi, millaista keppiä hallitus meille duunareille antaa, kun ei oltu ”kilttejä” ja ei sovinnolla heikennyksiä hyväksytty. Sen syvällisemmin listaan tutustumatta voi todeta, että nyt haastetaan riitaa oikein kunnolla. Pari asiaa tuli heti selväksi: Perussuomalaiset on tullut todellisten poliitikkojen joukkoon. Lupaukset ovat taakse jäänyttä elämää ja nyt tehdään niin kuin kapitalisti sanoo. Ettei vain Kivikylän nakit menis väärään kurkkuun! Lisäksi tämä ”kolmen ässän paperi” kurittaa eniten julkisen alan ja kotimarkkinoilla työskenteleviä naisia. Millaisella matematiikalla tämä on laskettu parantavan Suomen kilpailukykyä? Tämä hallituksen sanelupolitiikka luo negatiivisen ilmapiirin ja vaikuttaa varmasti ihmisten työmotivaatioon. Nyt on ay-liikkeen paikka palauttaa jäsenistön usko työväenliikkeeseen. Duunarin kannattaa nyt ”kiristää vyötä” ja laittaa pahan päivän varalle. Voipi olla, että ensi syksynä ”torilla tavataan”. 16 Kolmoispaperi 3/2015 NIKKARIN SYYSKAUSI ON ALKANUT Teksti ja kuvat JUHANI HAAPALA Nikkarin syyskausi avattiin Tallinmontun pihatapahtumalla 22.8.2015. Tapahtumassa vieraili väkeä ihan mukavasti. Rompetorit ja höyrykoneet -esitys toi paikalle väkeä, joka tutustui Nikkarin tiloihin ja toimintaan nyt ensimmäistä kertaa. Tulevaisuudelta toivoisi, että myös muut Tallinmontun yhdistykset tulisivat mukaan tapahtumaan, sillä Tallinmonttu on oiva paikka tämän kaltaisille tapahtumille. Puutyöpaja on avannut ovensa ja syyskausi kestää 10. joulukuuta saakka. Aukioloajat ja käyttömaksut ovat entiset. Puutyöpajan kalustoa on kesän aikana parannettu. Olemme hankkineet mm. Festoolin tehokkaan pöytäjyrsimen, Domino-liitoskoneen ja Rotex-hiomakoneen. Laiteuusinnoilla Nikkarit pystyy tarjoamaan nykyaikaiset ja monipuolisemmat askartelumahdollisuudet. Puutyöpajan syyskausi sisältää myös muuta toimintaa. Tarjolla on ainakin pintakäsittelykurssi sekä askartelupäiviä. Lehmusen Timon höyrykoneet herättivät paljon kiinnostusta ja tarinaa niistä riitti. Timolla on 62 vuoden kokemus höyrykoneista. Laitteista ei varmasti löydy nippeliä tai vempainta, josta hänellä ei ole tietoa. Lehmunen on myös perehtynyt huolella laitteiden historiaan ja niiden käyttöön. Kieltämättä höyrykoneen ”pehmeä käynti ” oli varsin miellyttävää kuunneltavaa. Koneen tasaista käyntiä katsellessa syntyi mielikuva entisajan kiireettömyydestä. Nikkarit on nyt myös Facebookissa. Sivut ovat julkiset ja niiden kautta pyrimme viestittämään kuvia ja informaatiota toiminnasta. Tervetuloa mukaan. Tapahtumaan Timo Lehmunen oli tuonut Ruotsin armeijan höyrynkehittimen vuodelta 1966. Tästä tuli ”voimaa” 1920-luvun koneeseen, joka oli toiminut valogeneraattorina. Sen rinnalla pyöri höyryveneen potkurikone vuosimallia 2002. Aivan oikein - tämä 5 hv:n kone on valmistettu Pietarsaaressa, siis uustuotantona höyryveneisiin. Käynnissä oli myös jenkkiläinen höyrypumppu Worthington vuodelta 1905. Kone on pelastettu Enso Gutzeitin Tainionkosken yleisestä saunasta. Mitä ihmettä höyrykone tekee saunassa? Sauna oli ollut perinteinen tehdasmiljöön sauna, joka lämpeni höyryllä ja höyrypumpulla oli pumpattu vettä. Timon vanhan ajan koneiden harrastus ei jää pelkästään höyrykoneisiin. Hänen aarreaitastaan löytyy maamoottoreita, vanhoja justeereita, kirveitä ja eritoten eri yhtiöiden leimakirveitä. Koska Timolla on hyvät taustatiedot kaikista esineistä, tässä olisi hyvät valmiudet vaikka näyttelylle. Höyrykoneita ihmettelemään oli tullut myös Kari Kuikko. Tapahtuma oli Karin mielestä mielenkiitoinen. Harvemmin täällä paikkakunnalla on esillä höyrykoneita, joten olihan niitä tultava katsomaan. Kari Kuikon olivat houkutelleet paikalle höyrykoneet. Taustalla Timo Lehmunen. Kolmoispaperi 3/2015 Tallinmontun piha-alueella oli myytävänä kaikenlaista enemmän tai vähemmän tarpeellista tavaraa. 17 18 Kolmoispaperi 3/2015 PELLOKSEN VANERINTEKIJÄT AMMATTIOSASTOJEN VIERAANA Teksti ja kuva PAAVO PESONEN Perjantaina 14. elokuuta saapui kuusankoskelaisten paperiammattiosastojen vieraaksi joukko Puuliiton Ristiinan ammattiosaston 274 jäseniä. Osastoon 274 ovat järjestäytyneet Pelloksen vaneritehtaan työntekijät. Vierailu jatkoi jo muutaman vuoden kestänyttä tiedon vaihtoa ja ystävyystoimintaa Pelloksen ja osastojen 19 ja 85 välillä. Vanhempaa tekniikkaa Kymillä meneillään olevista projekteista johtuen tehdasvierailua ei tällä kertaa tehty, vaan tutustuttiin huomattavasti vanhempaan tekniikkaan Verlan Pahvitehtaassa. Tutustuminen varhaisemman aikakauden työkoneisiin ja olosuhteisiin, joissa uurastettiin kuutena päivänä viikossa, herätti ymmärtämään, millaisen muutoksen teollisuus on kokenut viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Lihasvoimalla oli 1900-luvun alkupuolella merkittävä osuus tehtaitten pyörittämisessä. Työolot ja -turvallisuus ovat menneet eteen päin pitkin askelin, kun asiaa katsoo tämän päivän työntekijän näkökulmasta. Verlan Pahvitehdas oli kaikesta huolimatta aikanaan haluttu työpaikka. Verrattuna moniin muihin töihin oli palkka hyvä ja työsuhde sisälsi tehtaan myöhempinä aikoina useita etuja, mm. terveydenhuollon. Kun aika alkoi ajaa tehtaan ohitse, oli sen pysäyttäminen luku sinänsä. Yt-neuvotteluita ei käyty, vaan tehdas pysähtyi, kun työläiset tulivat niin vanhoiksi, että eivät jaksaneet enää käydä työssä. Loppuvuosien tuotanto sopeutettiin työvoiman määrään ja jaksamiseen. Siinä on mietittävää nykypäivän ”työkykyjohtajille”! Näinä päivinä kun sitruunaa on tapana puristaa niin kauan, että viimeinenkin pisara on irronnut. Verlasta matka jatkui Uranpirtille, jossa ohjelma jatkui golfkisan merkeissä. Jukka Nokelaisen järjestämässä kisassa pisteet jaettiin lyöntien tarkkuuden perusteella. Joukkuekilpai- lun voitti kuusankoskelaisten ammattiosastojen joukkue. Henkilökohtaisen kisan paras oli osaston 274 puheenjohtaja Tommi Jukarainen. Toiseksi sijoittui Anri Mäkynen ja pronssin vei Kai Nyyssönen. Illanvietto päättyi saunomiseen ja iltapalaan. Ristiinan ammattiosasto lahjoitti Uranpirtille komean aurinkokellon. Kuvassa kellon lisäksi osaston puheenjohtaja Tommi Jukarainen vasemmalla sekä lahjan vastaan ottaneet Paavo Pesonen ja Ismo Salminen. Kolmoispaperi 3/2015 19 HAMINAKOTKA ON SUOMEN SUURIN TAVARALIIKENNESATAMA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kuivaa irtotavaraa puretaan laivoista tällaisilla nostureilla. Osaston 19 ryhmän oppaana toimi sataman liikennejohtaja Markku Koskinen (oikealla). Osaston 19 hallituksen jäseniä ja luottamusmieskuntaa kävi kesällä tutustumassa satamatoimintaan Kotkassa. HaminaKotka Satama on osakeyhtiö, josta Kotkan kaupunki omistaa 60 % ja Haminan kaupunki 40 %. Kotkan ja Haminan satamien keskinäinen kilpailu päättyi keväällä 2011, jolloin satamatoiminta nykyisessä muodossaan käynnistyi. Satama pitää hallussaan myös Suomen suurimman konttisataman titteliä. Traileriliikenteessä satama ei ole merkittävä toimija johtuen siitä, että sen satamien kautta ei kulje matkustajalauttaliikennettä. Sataman kautta kulkevasta liikenteestä kaikkein pienin siivu on luonnollisesti kotimaan rahtia, jota on vain kuusi prosenttia. Satamaa voidaan hyvällä syyllä kutsua vientisatamaksi, sillä viennin osuus on 46 %. Kauttakulkuliikennettä on 26 % ja tuontia 22 % Tuontirahti sisältää paljon paperiteollisuuden raaka-aineita. - Satamaosakeyhtiön satamista kantasataman merkitys on käynyt vähäiseksi ja tulevaisuudessa sen alue otetaan kokonaan johonkin muuhun käyttöön. Haminan satama taas on merkittävä tekijä kuivan sekä nestemäisen irtotavaran rahdissa, sanoo vieraille sataman toimintaa esitellyt liikennejohtaja Markku Koskinen. Pinta-alaa satama-alueilla on yhteensä 1100 hehtaaria, josta käytössä on nykyisellään noin 60 %. Satamaosakeyhtiö itse työllistää vain vajaat sata henkilöä. - ”Oikeat työt” tekevät satamaoperaattorit. Alueella toimii yhteensä lähes kaksisataa yritystä ja ne työllistävät noin 3 500 henkilöä, sanoo Markku Koskinen. Hän arvioi satamien kautta ja välityksellä työnsä saavan jopa 7 000 henkilöä. Esittelyn päätteeksi tehdyllä kiertoajelulla oppaana toiminut Koskinen kertoi Trafin tekevän laivoihin kuntotarkastuksia. Miehistön oloihin Trafi ei kuitenkaan puutu. Kierroksen aikana voi tehdä havainnon, että Hietasen satamassa kaikki nosturit liikkuivat pyörillä eikä vanhoille satamille tyypillisiä kiskonostureita enää ollut. 20 Kolmoispaperi 3/2015 JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI Ilmoittaudu henkilökohtaisesti viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi riippumatta siitä, että sinulla ei esimerkiksi olisikaan oikeutta heti etuuteen. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää aina, että olet koko työttömyyden ajan työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa riippumatta siitä, oletko kokonaan työtön, lomautettu vai teetkö osa-aikatyötä. Sinun tulee myös myöhemmin muistaa aina uusia työnhakusi niiden ohjeiden mukaan, jotka työvoimaviranomaiset sinulle antavat. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle sinua koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto sitoo työttömyyskassaa. Lausunnossa todetaan, ettei estettä etuuden maksamiselle ole tai siinä asetetaan sinulle ansiopäivärahan osalta este-edellytysten vallitessa (esimerkiksi jos on itse eronnut ilman hyväksyttävää syytä työstään) ns. rangaistuskarenssi. Karenssi on tilanteesta riippuen 15, 30, 60 tai 90 päivän pituinen. Tänä aikana oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole paitsi työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Työttömyysetuuksia haetaan toisistaan poikkeavin lomakkein ja jaksoin. Lomakkeita saa ilmoittautumiskäynnin yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tulostaa lomakkeen Paperiliiton Internetsivuilta lomakesalkusta. Ansiopäivärahaa työttömyyden ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta haetaan hakemusjaksoittain ja vuorottelukorvausta puolestaan vain yhden kerran oikeuden alkaessa. Kuitenkin, jos vuorotteluvapaa pidetään eri jaksoissa, hae uuden jakson alkaessa korvausta vuorottelukorvauslomakkeella ilman liitteitä. Kun olosuhteissa tapahtuu muutos, siitä on ilmoitettava erikseen työttömyyskassalle ja työ- ja elinkeinotoimistolle. Muutosten ilmoittamatta jättäminen saattaa johtaa takaisinperintätoimenpiteisiin ja hallinnollisiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. SAIRASTUMINEN TYÖTTÖMYYDEN AIKANA Jos sairastut työttömyyden aikana, voi sairauden ajalta saada sairauspäivärahaa. Työttömyysturva on tarkoitettu työkykyiselle henkilölle, joka voi ottaa vastaan työtä. Sairauden ajalta henkilöllä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauden ajalta ei työttömyyspäivärahaa näin ollen makseta. Jos henkilö on ollut työttömyyspäivärahansaajana välittömästi ennen sairastumistaan, jatketaan etuuden maksamista kuitenkin Kelan omavastuupäivien ajan. Sairauspäivärahan omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Jos sairaus jatkuu tämän jälkeen, työttömyyspäivärahan maksaminen päättyy, ja henkilö on oikeutettu ainoastaan Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Päätös sairauspäivärahan maksamisesta lähetetään työttömyyskassalle. Työttömyys- kassalle lähetettävään työttömyyspäivärahahakemukseen merkitään sairauden ajalle päiväsarakkeen kohdalle ”sairas”. Kelan omavastuupäivien jälkeiseltä ajalta, sairauden edelleen jatkuessa, työttömyyspäivärahahakemusta ei kassalle tarvitse lähettää. Sairastumisesta on itse ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos sairaus kestää pitkään Jos sairaus jatkuu niin pitkään, että Kelan maksama enimmäismäärä (300 päivää) täyttyy, on työkyvyttömän henkilön mahdollista saada työttömyyspäivärahaa. Edellytyksenä on, että työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana olevan henkilön työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai se on hylätty. Tämän lisäksi henkilön on ennen sairastumistaan täytynyt olla oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ei siis estä työttömyyspäivärahan saamista. Kolmoispaperi 3/2015 21 LIITTOYHTEISTYÖSELVITYS KÄYNNISSÄ Paperiliitto on edelleen haluttu yhteistyökumppani ja se hakee yhteistyötä, koska kansainvälinen kilpailu on aiheuttanut rajun rakennemuutoksen. Liiton työssäkäyvien jäsenten määrä on pudonnut melkoista vauhtia. Yhteistyössä muiden alojen kanssa saavutettaisi painoarvo työmarkkinaneuvotteluissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa takaisin. Työttömyyskassojen yhdistymisellä olisi jäsenmaksua alentava vaikutus. Liittoyhteistyön kehittämistä ja tunnusteluja jatketaan tällä hetkellä fuusiomallin pohjalta. Kyseessä on malli, jossa muut liitot eivät sulautuisi johonkin jo olemassa olevaan liittoon, vaan perustettaisiin kokonaan uusi Teollisuusliitto. Se muodostuisi edellä mainittujen neljän liiton ammattiosastoista. Varsinainen toiminta hoidettaisiin sektorikohtaisesti. Kaikki neljä sektoria hoitaisivat oman työehtosopimuksensa ja sektorilla olisi oma hallinto. Tärkeitä yhteistyöhankkeessa selvitettäviä asioita ovat myös lomatoiminta ja Paperiliiton lomapaikkojen säilyminen jäsenistön käytössä. Asiaa tarkastellaan aluillaan olevalla mallisääntöjen laatimistyöllä, jolloin päästään näkemään, saadaanko säilytettyä Paperiliiton omat vahvuudet. Mallisääntöjen on tarkoitus olla valmiina niin, että ne voitaisi esitellä Paperiliiton valtuuston syyskokouksessa. Selvitystyö saattaa kaatua tai se voi saada kokonaan uuden suunnan. Siinäkin tapauksessa, että Paperiliitto jatkaa itsenäisenä liittona, joudutaan toimintaa sopeuttamaan jäsenmaksua maksavan jäsenistön mukaan. Selvitystyön edetessä tiedotus tulee olemaan avointa, jotta jäsenistö voi ottaa kantaa asioiden kulkuun. Jos selvitystyö etenisi niin, että uusi liitto perustettaisiin, voisi vuoden 2017 liittokokous mahdollisesti päättää uuteen Teollisuusliittoon liittymisestä. HANNU ”POMMI” PÄÄKKÖNEN 60 VUOTTA Paperiliiton ammattiosastot 19 ja 85 onnittelevat! Kuva PIXHILL.COM 22 Kolmoispaperi 3/2015 AMMATTIOSASTOJEN SYYSKOKOUKSET Paperiliiton Kuusankosken osaston 19 sääntömääräinen syyskokous Kokous pidetään 24.11.2015 klo 17:00 alkaen ammattiosastojen toimitalolla Koskelankuja 3:ssa. • Käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14 §:n mukaiset asiat - hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 - valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja kaudelle 2016-2017 - valitaan ammattiosaston hallitus kaudelle 2016-2017 (kymmenen varsinaista ja kymmenen varajäsentä) - käsitellään muut osaston jäsenten esittämät asiat • Paperiliiton edustajan puheenvuoro (työehtosihteeri Markku Lihavainen) • Työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro • Pääluottamusmiesten puheenvuorot Paperiliiton Kuusanniemi-Voikkaa osaston 85 sääntömääräinen syyskokous. Kokous pidetään 18.11.2015 klo 16:00 alkaen ammattiosastojen toimitalolla Koskelankuja 3:ssa. • Käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14 §:n mukaiset asiat - hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 - valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja kaudelle 2016-2017 - valitaan ammattiosaston hallitus kaudelle 2016-2017 (kymmenen varsinaista ja kymmenen varajäsentä) - käsitellään muut osaston jäsenten esittämät asiat • Paperiliiton edustajan puheenvuoro • Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro • Pääluottamusmiehen puheenvuoro Ennen kokouksia kahvitarjoilu! VAIN OSALLISTUMALLA VOIT VAIKUTTAA! Kolmoispaperi 3/2015 23 LÄHDE VIETTÄMÄÄN SYYSLOMAA URANPIRTILLE Uranpirtin tilat ovat mainio tukikohta syksyiselle kalastus- tai sieniretkelle. Myös ns. talonmiehen mökki on jäsenistön vuokrattavissa syyskuun alusta toukokuun loppuun. Hyvätasoisessa mökissä on keittiö, oleskelutila ja makuuhuone kahdelle hengelle. Oleskelutilan sohvasta saa lisävuoteen kahdelle hengelle. Talonmiehen mökin vuokra jäsenelle on 20 € / vuorokausi. Katso Uranpirtin varausohjeet, vuokrahinnat ja säännöt osoitteesta www.paperi19.fi > Uranpirtti ”Talkkarin mökki” odottaa syksyisiä vieraita Kansikuva Iso kuva: Näkymä Rautatientorilta 18.9.2015 Pikkukuva: Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala toivottaa Paasipuistossa liiton jäsenet tervetulleiksi mielenilmaukseen. Kolmoispaperi-lehden seuraava aineistopäivä on 4.12.2015 Juttuvinkkisi voit lähettää sähköpostiosoitteeseen [email protected] tai kertoa puhelimitse numeroon 040 868 2708. Uudet toimittajat ovat tervetulleita lehden tekoon. Nyt voit maksaa joustavasti! OSALLISTU ARVONTAAN Varasosat ja tarvikkeet, huolto-ja korjaamopalvelut nyt kätevästi laskulla tai osamaksulla. Juhlavuoden kunniaksi arvomme maaliskuusta joulukuuhun kuukausittain yhden uuden Skoda Citigo henkilöauton. Tarkemmat osallistumisohjeet ja arvonnan säännöt löydät osoitteesta fixus.fi Fixus-myymälöissämme! Laskulla saat 14 päivää korotonta maksuaikaa. Edellyttää henkilö- ja luottotietojen tarkistusta. Kysy lisää meiltä! Varaosat • Huollot • Korjaukset Autolle parasta AutoPro Kuusaantie 27, Kuusankoski Kaitilankatu 15, Kouvola Varaosat 0207 229060 Varaosat 0207 229050 Huolto 0207 229062 Huolto 0207 229052 ark. 7.30–17, la sulj. ark. 7.30–17, la 9–13 www.autopro.fi Jos tarvitset jotain - niin kannattaa hommata www.mainosbuumi.fi
