Syyskuu 2015 - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19

Transcription

Syyskuu 2015 - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19
Syyskuu 2015
32. vuosikerta
154. numero
Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti
3/2015
s.8
Palkansaajat
Rautatientorilla
Paperiliittolaiset siirtyivät Petri Vanhalan
johdolla Paasipuistosta Rautatientorille.
2
Kolmoispaperi 3/2015
Syyskuu 2015
TÄSSÄ NUMEROSSA
Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Ammattiosastojen yhteiskokous. . . . . . . . . . 3
Syksyisiä kuulumisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Valintojen aika. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Valtuutetut koolla Paperiliitossa. . . . . . . . . 6
Palkansaajat Rautatientorilla . . . . . . . . . . . . . 8
Anrin pakina - Kaikenlaisia selityksiä. . . . 10
Paperiliiton edunvalvontapäivät. . . . . . . . 11
Osaston 19 syksyn jäsenetuja . . . . . . . . . . 12
Osaston 19 pikkujouluristeily. . . . . . . . . . . 13
Hyvät Vierumäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Beatboxia avokonttorista. . . . . . . . . . . . . . . 15
Nikkarien syyskausi on alkanut. . . . . . . . . 16
Pelloksen vanerintekijät
ammattiosastojen vieraana. . . . . . . . . . . . . 18
HaminaKotka on Suomen suurin
tavaraliikennesatama . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Jos joudut työttömäksi. . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Sairastuminen työttömyyden aikana. . . . 20
Liittoyhteistyöselvitys käynnissä. . . . . . . . 21
Hannu “Pommi” Pääkkönen 60 vuotta. . . 21
Ammattiosastojen syyskokoukset.. . . . . . 22
Syysloma Uranpirtillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Kolmoispaperi 3/2015
Toimitus:
Koskelankuja 3
45700 Kuusankoski
Päätoimittaja:
Paavo Pesonen
040 868 2708
[email protected]
[email protected]
Toimittaja:
Anri Mäkynen
040 592 4473
[email protected]
[email protected]
Taitto ja paino:
Mainosbuumi Oy
www.mainosbuumi.fi
Kansipaperi: Silk 150 g
Sisälehdet: 100 g
ISSNO780-5640
PÄÄKIRJOITUS
MEDIA MILIPITEEN
MUOKKAAJANA
Teksti
PAAVO PESONEN
Media mielipiteen muokkaajana on
ottanut sähköisen viestinnän lisääntyessä räjähdyksenomaisesti ja painetun tiedonvälittämisen jäädessä taka-alalle mielestäni ehkä liiankin ison
roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana. Ne tahot, joilla on resursseja ja
valtaa, pystyvät tuottamaan tarpeisiinsa soveltuvaa materiaalia mielin
määrin. Kaiken toiminnan pitäisi nykyään olla läpinäkyvää vääryyksien ja kaikenlaisen kähminnän välttämiseksi. Suoranaisia valheita ei mediassa siksi juurikaan ole.
Noukkimalla tarkoitukseen sopivat yksityiskohdat saa saman asian kuitenkin näyttämään omaan tarkoitukseen sopivalta.
Pääministeri Juha Sipilän televisiopuhe kansalaisille on loistava esimerkki taitavasta mediapelistä. Pakolaiskysymyksen asettaminen ennen pääaihetta ja sopivien palasten irrottaminen kokonaisuudesta loivat pohjan
sille, miltä esityksen tulee kuulostaa. Vielä muutama toisto jo tiedossa olleista asioista ja hieman marttyyrin viittaa esittäjän harteille sekä oikea
ajoitus, niin paketti oli kasassa. Olisiko Helsinkiin palkansaajien mielenilmaukseen matkanneiden jo itkua pitänyt vääntää, kun muka olivat pahanteossa, vaikka puolustivat täysin oikeutetusti omaa sopimusoikeuttaan?
EK toteaa ay-liikkeen perjantain mielenilmauksen hallituksen työelämän
uudistamista vastaan aiheuttaneen yrityksille ja Suomelle isot tappiot.
Tappion suuruutta EK:n mukaan lisää se, että paperimiesten ja ahtaajien
mielenilmaus kesti vuorokauden, ei vain pari tuntia. Mediassa tehtaitten
alas- ja käyntiinajoajoista on annettu liioiteltuja lausuntoja. Koneita ei
ollut ajettu ”kylmiksi”, vaan seisaus oli järjestetty niin, että mahdollisuus
nopeaan starttiin oli olemassa.
Mielenilmauksen takia suomalaisten yritysten maine luotettavana yhteistyökumppanina on kuulemma mennyttä. Lyhyestä ajasta puhutaan.
Yllättävät laiterikot kun saattavat pitää tuotannon alhaalla vuorokausikaupalla. Metsäteollisuus ry julisti työsulun 18. toukokuuta 2005. Työsulku kesti kuusi viikkoa. Suomen kansantalouden kasvu pysähtyi eikä
luotettavuus yhteistyökumppanina varmaan parantunut. Yllättävän moni muistaa paperityöntekijöiden olleen tuolloin lakossa. Median muokkaamaa tämäkin.
Joopa joo ja juupa juu. Vanhoja on turha muistella. Nyt palkansaajia
edustavilla järjestöillä on täysi työ löytää keinot Suomen saattamiseksi
raiteilleen. Jos kiireet hellittävät, niiden olisi hyvä harjoitella mediapelin
kikkoja, ettei tiedottamisen tason takia tarvitsisi antaa turhaa etumatkaa.
PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES
Kolmoispaperi 3/2015
3
AMMATTIOSASTOJEN
YHTEISKOKOUS
Teksti
PASI UNTOLAHTI
Rauman osasto 42 oli järjestysvuorossa UPM:n paperiliittolaisten yhteiskokoukselle. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoi ajankohtaisista
työmarkkina-asioista. TES-asioista puheenjohtaja sanoi, että 10. - 11.9. pidettävillä edunvalvontapäivillä linjataan
liiton kärkihankkeet. Se tiedetään, että työnantajan huononnuslista työehtosopimukseen on pitkä, puheenjohtaja Vanhala sanoi. Nykyinen työehtosopimus on voimassa 30.9.2016 asti.
Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira kävi läpi liittoyhteistyöselvitystä. Selvitystyössä on tällä hetkellä mukana Puuliitto, Metalliliitto, TEAM-liitto
sekä Paperiliitto. Aiesopimus olisi tarkoitus tuoda Paperiliiton valtuuston arvioitavaksi jo marraskuussa. Mahdollisesti liittokokous kesällä
2017 tekisi asiasta päätöksen?
Tehtaanjohtaja Timo Suutarla piti Rauman tehtaan yleisesittelyn. Turvallisuusasiat olivat tehtaanjohtajan mukaan menneet hyvään suuntaan eikä poissaoloon johtaneita tapaturmia ollut käynyt kun kaksi kappaletta, mikä LTA-taajuusluvuksi muutettuna on 3,3.
Rauman tehtaan työsuhdepäällikkö Tuomas Kangasmaa puhui turvallisuuskoulutuksista, jotka Raumalla hoidetaan omalla porukalla. Kouluttajana toimii eri henkilöstöryhmistä koottu ryhmä.
Ammattiosastojen edustajat sopivat vuorokierron äänestysajankohdasta. Äänestys pidetään marraskuun alussa. Kaikki osastot ilmoittavat äänestystuloksesta 13.11.2015. Ammattiosastojen katsauksissa oli ehkäpä silmiinpistävää se, että tilauskannat
eri tehtailla olivat melko vahvat. Ilmiö on erittäin tervetullut ja saisi kestää pitkään.
Yhteenvetona voisi sanoa, että valtakunnallisesti eletään suurten muutosten aikaa: maan hallituksen päätökset huonontaa kokonaisuudessaan työlainsäädäntöä, keskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhdistymishanke sekä liittoyhteistyöselvitykset. Ja nyt
näyttää siltä, että ollaan tosissaan kaikissa edellä mainituissa hankkeissa. Paikallisesti syksyn neuvottelut kohdistuvat paperitehtaan jälkikäsittelyyn sekä Smart Site- että Smart Maint- säästöohjelmien ympärille. Niiden ei kuitenkaan odoteta tuovan
mukanaan henkilöstövähennys-yt-neuvotteluja.
4
SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES
Kolmoispaperi 3/2015
SYKSYISIÄ
KUULUMISIA
Teksti
JORMA TIMONEN
Kirjoittaessani tätä tarinaa oltiin siinä tilanteessa valtakunnan tasolla, että odoteltiin perjantaita 18.9. ja suomalaisten
kannanottoa sopimisyhteiskunnan puolesta. Toivottavasti kaikki meni hyvin ja nähtiin,
mitä mieltä ihmiset ovat EK:n
ja hallituksen yksipuolisesta sanelupolitiikasta.
Tehdastasolla mielenkiinto kohdistuu
varmaankin pitkä/lyhytkiertoäänestykseen, joka suoritetaan marraskuun alkupuolella.
Vesilaitoksella siirrytään 21.09. kokeilemaan 12 tunnin työvuoroa. Uskon, että kyseinen työaikajärjestely sopii mainiosti kyseiseen työpaikkaan ja sieltä tulevan palautteen myötä voidaan
miettiä sen soveltuvuutta joillain tehtaan muilla osastoilla.
Kuivauskoneen osalta tehtävät ja niiden ammattitasot on sovittu. Varastotoiminnan osalta lopullisia toimintatapoja joudumme odottamaan siihen asti, kun vanha kone on purettu ja kulkureitit lastauspaikoille ovat lopullisesti
valmiit. Selluvarastossa toimivat henkilöt: viekää viestiä työnantajalle epäkohdista ja esittäkää ideoita varastotoiminnon parantamiseksi.
Puunkäsittelyn osalta neuvottelut jatkuivat 17.09. Silloin jatkettiin tehtävien
pisteyttämistä ja käsiteltiin työ- ja toimintatapamuutokset uuden kuorintalinjan osalta. Neuvottelut saattavat olla
jo päätöksessä lehden tullessa painosta. Puunsyöttö tulee muuttumaan ratkaisevasti, kun siirrytään syöttämään
kahta linjaa yhden sijasta. Aika näyttää, miten se tulee parhaimmalla tavalla onnistumaan, kun ensin saadaan lopullinen syöttökone kehiin. Nostotavat
eri paikoista (juna, auto ja puukenttä)
täytyy suunnitella järkevimmällä tavalla tehtäviksi. Kuorimon väki on lisäksi koulutettava uuden koneen käsittelyyn.
Tässä taannoin tehtaalla aiheutti hämmennystä ja erimielisyyttä se, kun alkoi kuulua huhua paperi- ja sellutoi-
mialojen yläportaan sapelinkalistelusta. Arvon herrat, jos satutte lukemaan
tätä kirjoitusta, niin ymmärtäkää, mitä
vahinkoa saitte aikaiseksi toimillanne.
Olemme tehdastasolla työntekijäpuolella tajunneet jo aikaa sitten integraattitason vahvuuden: kun pidetään yhtä
ja tajutaan, että yhteiseen koriin kaikki loppujen lopuksi menee! Luulisi niin
olevan myös konsernitasolla?
OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA
Kolmoispaperi 3/2015
5
VALINTOJEN AIKA
Teksti
ISMO SALMINEN
Ne ovat taas Paperiliiton osastojen syyskokoukset tulossa. Vuorossa ovat osaston hallituksen jäsenten, varajäsenten ja osaston puheenjohtajan valinta. Kaikki joukolla miettimään, ketkä olisivat parhaita hoitamaan yhteisiä asioitamme!
Syyskokouksessa valittu hallitus hoitaa
ammattiosastomme asioita ja omaisuutta aina kaksi vuotta kerrallaan.
Kuusanniemi-Voikkaa osaston 85 hallituksessa on kymmenen varsinaista
ja kymmenen varajäsentä. Syyskokouksessa valintoja tehtäessä kaikki ammattiosaston jäsenet ovat äänioikeutettuja. Valituiksi tulleiden varsinaisten
ja varajäsenten äänioikeuden päätöksenteko-oikeuden määräävät ammattiosaston säännöt.
Hallituksemme on kuluvalla kaudella
ollut ”voimapainotteinen”. Toivoisinkin
nyt puheenjohtajana koko sellun organisaation jäsenistöltä lisää innostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Onhan sellu nyt noussut vähintäänkin yhtä tärkeäksi vientituotteeksi kuin paperi! Mahdollisimman laaja hallitus veisi
tiedot ja viestit mahdollisimman nopeasti ja laajasti jäsenistömme tietoon.
Kymi 700 (vai olisiko jo 850) -projekti
alkaa olla takuuajoja vaille. Kuorimon,
mänty- ja koivulinjojen sekä uuden kuivauskoneen käynnit on saatu pienten
synnytystuskien jälkeen jo jonkinlaiselle tasolle. Myös rautatie on rakennettu uudelleen paalivaraston kupeeseen
sellun saamiseksi maailmalle.
6
Kolmoispaperi 3/2015
KYMIN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
VALTUUTETUT
KOOLLA
PAPERILIITOSSA
Teksti ja kuvat
PAAVO PESONEN
Ammattiosastojen pääluottamusmiesten ja puheenjohtajien pitäessä kokoustaan Raumalla kokoontuivat UPM:n paperi- ja sellutehtaiden valtuutetut Paperiliiton tiloissa. Tällä kertaa kokous
pidettiin kaksipäiväisenä, sillä aikaisemmissa tapaamisissa monen asian käsittely oli ajan puutteen vuoksi jäänyt puolitiehen.
Tero Kemppainen alustajana
Ensimmäinen kokouspäivä oli varattu keskusteluun UPM:n
edustajien kanssa. Tarkoitus oli, että johtavan työterveyslääkärin Tero Kemppaisen lisäksi mukana olisi ollut myös turvallisuuspäällikkö Matti Jakonen. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat Jakosen työkiireiden takia ja Tero Kemppainen esitteli
myös Jakosen kokousaineiston.
Kemppainen kertoi UPM:n palkanneen uuden turvallisuusjohtajan, Ari Palmroosin. Palmroosin aikaisempiin työnantajiin kuuluvat hyvän turvallisuuskulttuurin omaavat Neste, Borealin ja Fortum.
Työterveyshuollon osalta keskustelu kävi vilkkaana työterveyshuollon ulkoistamisen jälkeistä aikaa arvioitaessa. Kaikkien valtuutettujen mielestä asiat eivät olleet edenneet luvatulla tavalla. Joillakin paikkakunnilla ei valtuutettujen mukaan aina ole ollut mahdollista saada aikaa hoitajalle tai lääkärille. Myös sellainen kommentti kuultiin, että asiat ovat
Kehitys vapaa-ajan tapaturmissa ei Tero Kemppaisen
mukaan ole ollut yhtä hyvä kuin työtapaturmissa.
menneet selvästi parempaan suuntaan.
- Tärkeää on, että työterveyshuollon lakisääteiset velvoitteet
tulevat täytetyksi, painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, sanoo Tero Kemppainen.
Eri yksiköiden hyvinvointihankkeita vertailtaessa todettiin
eroavuutta löytyvän. Helsingistä valmiina lähetetyn ”paketin” todettiinkin olevan kyseenalainen vaihtoehto. Se mikä
toimii Raumalla, ei välttämättä sovellu Kymille. Kaikilla yksiköillä pitäisikin olla resurssi, joka suunnittelee paikallisesti
oikean mallin. Kymillä siihen on kuulunut kehonkoostumusmittaus ja mahdollisuus saada ohjeet, jotta tulokset paranisivat. Työterveyshuollon neuvot ovat ilmaisia, muualta hankitut kymiläinen on saanut kampanjahintaan.
Työeläkeyhtiö Varman vakuuttamat yksiköt ovat toteuttaneet työkykyjohtamiskoulutuksen. Koulutukseen ovat osallistuneet työterveyshuollon henkilöt, yksiköiden johto ja esimiehet. Myös luottamusmiehet ja valtuutetut ovat olleet
kuulemassa, mistä on kyse.
Ensimmäisen päivän päätteeksi Tero Kemppainen kertoi
muutamalla sanalla uudesta turvallisuus- ja ympäristötyökalusta One Safetystä. Uuden työkalun pitäisi olla yksinkertainen käyttää, eikä mm. vaaratilanneilmoitusten tekoa haitannutta salasanaongelmaa enää olisi.
Kolmoispaperi 3/2015
7
Pietarsaaressa on UPM:n omalle väelle sattunut kuluvan vuoden aikana yksi poissaoloon johtanut tapaturma,
sanoo varatyösuojeluvaltuutettu Timo Pryyl.
Paperiliiton puheenjohtaja
Petri Vanhala kävi tervehtimässä valtuutettuja toisen kokouspäivän alussa. Vanhala korosti työturvallisuutta yhtenä työhyvinvoinnin osana.
Lyhyessä puheenvuorossaan Paperiliiton puheenjohtaja kertoi työnantajaosapuolen kanssa käymistään keskusteluista.
Sellainen kuva jäi, etteivät työnantajan tavoitteet välttämättä tule lisäämään työhyvinvointia tehtaissa.
Työsuojelusihteeri
Hannu Ulenius liiton toimistolta esitteli ajankohtaiskatsauksessaan toimialamme työturvallisuuskehitystä viimeksi kuluneiden vuosien osalta. Kehitys oikeaan suuntaan on kuluvalla vuosikymmenellä ollut nopeaa. Asiaa ovat vauhdittaneet
erilaiset kampanjat.
Ulenius kertoi hallituksen aikeista vähentää 20 miljoonaa euroa valtion rahaa kuntoutuksesta. Taas törmätään ristiriitaan,
kun samanaikaisesti vaaditaan pidempiä työuria.
- Nimeltä mainitsematon suomalainen metsäyhtiö on kehittänyt ”sopeutuvan työn mallin”. Käytännössä mistään uudes-
ta asiasta ei ole kyse, vaan puhutaan korvaavasta tai kevennetystä työstä toisella nimellä, sanoo Ulenius. Valtuutetut arvelivat tässä asiassa hyödyn satavan työnantajan laariin työntekijän jäädessä nuolemaan haavojensa lisäksi näppejään.
Paperiliiton tekemän työsuojelukyselyn perusteella yli 300
henkilön työpaikoista 67 %:ssa työnantajan asenteet työtapaturmatilanteissa ovat muuttuneet kovemmiksi. Valtuutetut tuntevatkin tapauksia, joissa jopa inhimillisestä virheestä
on annettu varoituksia. Voikin kysyä, onko uhkailu oikea tapa johtaa työsuojelua?
Lakimies
Juha Koivisto kävi lopuksi läpi esimerkkien valossa oikeuteen
asti päätyneitä työtapaturmia. Koiviston mukaan oikeusprosessit etenevät yleensä hitaasti ja ovat henkisesti raskaita tapaturman uhreille.
- Korvaukset uhreille ovat huomattavasti pienempiä kuin
yleisesti kuvitellaan. Googlettamalla ”liikennevahinkolautakunta normit ja ohjeet” voi käydä tutustumassa, millä tasolla korvaukset todellisuudessa ovat. Samaa taulukkoa sovelletaan työtapaturmissa, sanoo lakimies Koivisto.
8
Kolmoispaperi 3/2015
PALKANSAAJAT
RAUTATIENTORILLA
Teksti ja kuvat
PAAVO PESONEN
Hallituksen yksipuolinen ilmoitus sai työntekijöiden mitan täyttymään. Helsingissä osoitettiin
18.9. mieltä hallituksen toimia vastaan. Rautatientorille saapui sateisesta säästä huolimatta poliisin arvion mukaan yli 30 000 henkilöä. Lisäksi ympäri maata järjestettiin erilaisia tempauksia
tukemaan päätapahtumaa. Rautatientorin tapahtuma sujui asiallisesti. Suomalaiset palkansaajat ovat vastuunsa tuntevia kansalaisia eikä
rähinöintiä tällaisissa tilanteissa sallita.
Työläiset ymmärtävät Suomen hankalan taloustilanteen,
mutta hallituksen keinot asioiden kuntoon saattamiseksi
ovat työläisten mielestä täysin epäoikeudenmukaiset. Laskutikun ja suorakulman avulla toteutettu hallituksen käyttöön
ottama insinöörijohtaminen ei kerta kaikkiaan kohdistu Suomen kansalaisiin tasapuolisesti.
Heikoimmassa asemassa olevat kärsivät
Kaiken huonoimpaan asemaan näyttävät hallituksen esityksen pohjalta joutuvan ne, jotka työskentelevät matalapalkka-aloilla. Esimerkkitapaukseksi voi ottaa lapsiperheen, jossa
toinen vanhemmista työskentelee kaupan ja toinen vaikkapa hoitoalalla. Molemmilla on jo valmiiksi huono palkka. He
tekevät töitä sunnuntaisin ja hiukan helpotusta saadakseen
keskimääräistä enemmän ylitöitä. Kuten olemme saaneet lukea, hallituksen esitys kurittaa tällaista perhettä kohtuuttomasti. Myös paperi- ja selluteollisuudessa iso osa palkasta tulee lisien muodossa.
Hallituksen esittämien toimien kerrotaan lisäävän työpaikkoja. En ole kuullut enkä lukenut yhtään uutista, jossa kerrotaan, kuinka monta työpaikkaa ja minne työpaikat syntyvät. Vastaukset tässä kysymyksessä ovat vain oletuksia, eikä
hallituksella ja työnantajaosapuolella ole määriteltyä vastuuta. Työntekijöihin kohdistuvat toimet sen sijaan ovat selkeästi kirjatut.
Hallitus etääntynyt työntekijöistä
Kaksi hallituspuolueista näyttää oleva melko etääntynyt ja
tietämätön palkansaajan asemasta. Ne pääasiassa kuuntelevan ja toteuttavan työnantajaosapuolen toiveita ja vieläpä
niin, että toiveet jopa ylitetään. Kolmas hallituspuolue, jolla vielä on jonkinlaista rajapintaa työntekijöihin, näyttää olevan lähinnä repsikan asemassa. Ainakin yksi sen edustajista
on jo ehtinyt myöntämään julkisuudessa, että ennen vaaleja
annetuilla lupauksilla ei nykyisessä tilanteessa ole merkitystä.
Toivottavasti kelkka saadaan käännettyä takaisin sopimisen
tielle. Miellyttäviä päätöksiä on silloinkaan turha odotella,
mutta toivottavasti ne olisivat oikeudenmukaisempia ja koskettaisivat myös todella hyväosaisia. He ovat marginaalinen
ryhmä, mutta sillä on turha puolustella heidän jättämistään
säästöjen ulkopuolelle. Kaikki kivet käännetään, on pääministeri sanonut. Työntekijää ärsyttävät vaatimukset työajan
pidentämisestä, eläkeiän korotuksesta ja työttömyysturvan
heikentämisestä. Osa heistä, jotka vaatimuksia esittävät, karkaavat työelämästä ennen virallista eläkeikää ja ”verosuunnittelun” avulla hoitavat asiansa niin, ettei verottajalle jää käteen kuin hiluja.
Pertti Mäkelä toivottaa pääministerin
tervetulleeksi Kuusankoskelle.
Kolmoispaperi 3/2015
okasta ja kaikki
Jokaisen tekemä työ on arv
a tulee toimeen.
joll
,
kan
ovat ansainneet pal
a mielellä, vaikka aihe
Nämä naiset olivat iloisell
taustalla
oli vakava. Millähän asialla
llä?
kee
liik
oli
eri
oleva kav
Tässä kyltissä pääministe
rin johtamistapaa taidet
aan
verrata Pohjois-Korean ”de
mokratiaan”.
Os. 19 puheenjohtaja
Tommi Bragge ja SAK:n
kehittämispäällikkö Juh
a Antila ovat samaa mi
eltä
siitä, että työhyvinvo
inti ja työn tuottavuus
kulkevat
käsi kädessä.
9
10
Kolmoispaperi 3/2015
ANRIN PAKINA
Kaikenlaisia selityksiä kaikilta
Teksti
ANRI MÄKYNEN
Kun aamupalalla katselin ikkunasta ulos - hei
hetkinen, kerran olen jo aloittanut näin. Ei kun
aloitus uusiksi.
Syksy on täällä taas. Lehtivihreä pakenee uutta kevättä odottamaan. Kun on palvelusvuosia takana 37, niin monenlaista on mahtunut taipaleeseen. Tulin heti ammattiosaston toimintaan mukaan vaihtelevalla menestyksellä. Nyt voi jo huvittuen ajatella, että oi niitä varhaisnuoruusaikoja. Monenlaista ay-aktiivia on sattunut kohille. Ja kun kasvupohja on
ollut mitä oli, niin jo aiemmaltakin ajalta monia ay-persoonia on tullut vastaan. Muistijälkiä heistä on jäänyt. Ja joiltakin on opittukin jotain - ehkä. No, nyt on toiset ajat, näillä pitää mennä.
Kuivauskone alkaa olla tikissään. Tuotantoa pukkaa. Maisema
laboran taukotilan ikkunasta on kyllä hiukan erilainen kuin
ensin kuvittelin sen olevan kuivauskoneen valmistuttua. No,
jos laatu on priimaa, niin ei haittaa.
Tiedotusvälineet pitävät huolta siitä, että ”maallakin” tiedetään, mitä tapahtuu. On hallitusongelmaa ja pakolaiskriisiä.
Suomalaisilta on pistetty ajatusmaailmat ihan uusiksi. Budjetin madonluvut on lyöty pöytään. Säästöjä pitää löytää ja nyt
pakolaisillekin täytyy löytyä jostain täppiä. Ovat vaan tuntuneet unohtaneen, että nyt pöytään lyödyt säästöjen valttikortit ovat voimassa heillekin, jotka ovat budjettia olleet laatimassa. Vai ovatko? Varmaan pyrkivät minimoimaan oman
osuutensa. Ei voida olla hallituksessa niin tyhmiä, etteivät tiedä, mitä nyt julki tuodut madonluvut saavat aikaan.
Laborassa on ollut työn alla ammattitasoasiat jo kotvan, mutta asia etenee tai sitten ei. On asian eteen väännetty jotain,
eli listoilla ollaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että kun jotain uutta ilmenee, niin ammattitasoasiat siirtyvät taas jonon hännille. Ja selityksiä, miksi asiat siirtyy, riittää. Nyt kuulemma aleKorialla oli aikoinaan hyvä tekstiilitaan kartoittamaan – mitähän
liike, jolla oli liikeideana, että olivat
sitä sitten kartoitetaan? Kun
Talteen alkaa olla
hinnoitelleet tuotteet reilusti ylihinalun perin pisteytyksiä tehtiin
kerätty syksyn sato.
noille. Sitten kun asiakas oli pähkäiammattitason määrittämiseksi,
Puiden lehtiä uhkaa kato.
lemässä ostopäätöksen kanssa, luaika oli toinen. Vettä on KymesLuonto tekee talvelle tilaa.
vattiin roimat alennukset. Minäkin
sä virrannut. Nyt työt ovat joka
Ellei hallitus sitäkin pilaa.
olin joka kerta tyytyväinen saamiiosastolla lisääntyneet henkilösni alennuksiin. Onko nyt pöytään
tön vähennyttyä. Se tietää, että
lyödyissä hallituksen teeseissä sama liikeidea kyseessä? Lyöammattitaito ja vastuu on noussut ja henkilöstön vähennytdään kovat pöytään, niin sitten on hyvä tulla vastaan purkatyä kuormitustakin on täytynyt miettiä uudestaan. Tänä päimalla nyt julki tuotuja vaatimuksia. Ja kansa on tyytyväinen?
vänä lienee sääntö, että jokainen osaa oman tonttinsa lisäksi vielä toisen ja mahdollisesti vielä kolmannenkin tontin tehTähän loppuun kauhuskenaario siitä, mihin tilanne voisi johtävät oman työnsä ohella. Tulee mieleen, ovatkohan kaikki
taa, kun kurjistetaan tavallisten ja vähempiosaisten ihmisten
osastojensa esimiehet tietoisia siitä, mitä yksikkönsä henkiasemaa äärimmäisyyksiin. Luokkaerot kasvavat entisestään.
löstön toimenkuvaan kuuluu. Jos olisivat, ehkä silloin ei tarHistoria noin sadan vuoden takaa kertoo, mitä silloin voi käyvitsisi kartoittaa eikä asioista vääntää.
dä. Kuusaalla on ainakin ”Töörinkankaalla” pelipaikka valmiina. Toivottavasti saadaan muutos aikaiseksi kaikille paremMietin hiljaksiin, että pitäisköhän omaa ammattitaitoa pudopaan suuntaan ja mahdollisimman pian, ettei ikinä koskaan
tella aiemman pisteytyksen tasolle. EES-kyselyynkin taas saaenää kävisi noin radikaalisti.
tiin vastata. Saa nähdä, mikä on nyt kyselyn tulos.
Kolmoispaperi 3/2015
11
PAPERILIITON
EDUNVALVONTAPÄIVÄT
PIDETTIIN POIKKEUKSELLISESSA
TILANTEESSA
Teksti ja kuva
PAAVO PESONEN
Hallituksen ehdotus Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi oli juuri julkaistu, kun ammattiosastojen edustajat kokoontuivat 10. ja 11. syyskuuta Helsingissä. Aihetta käsiteltiin kaksipäiväisen
kokouksen aikana useaan otteeseen.
Vaikka poikkeava ja edunvalvojia ärsyttävä tilanne vei paljon
kokousaikaa, ehdittiin alkuperäisessä esityslistassa olleet asiat käsitellä. Paperiliiton toimitsijoiden ajankohtaiskatsausten
lisäksi ehdittiin keskustella liiton toiminnan kehittämisestä ja
liittojen mahdollisesta yhdistymisestä tai muunlaisesta yhteistyöstä.
Tulevien työehtosopimusneuvotteluiden tavoitteiden listaaminen oli yksi kokouksen aiheista. Ennakkotehtävän perusteella kootut ehdotukset esitteli kokouksessa vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Se, että monet aiheista ovat
olleet esillä jo aikaisemmilla sopimuskierroksilla osoittaa,
kuinka nihkeää sopiminen viime vuosina on ollut. Ansiotason
rinnalle tärkeäksi asiaksi on noussut työhyvinvointi. Irtisanomisten lisääntyessä on herätty vaatimaan parempaa muutosturvaa työntekijöille ja niille, jotka heidän etujaan valvovat.
Vapaa-ajalla tapahtuvan koulutuksen korvauksen tasoa halutaan myös korottaa. Siinä muutama esimerkki tavoitteista.
Työsuojeluvaltuutetun työ
on osa edunvalvontaa
Työsuojeluvaltuutettu valvoo, että Suomen lainsäädäntöä ja
työehtosopimusta noudatetaan työpaikoilla niiltä osin kuin
ne koskettavat työsuojelua ja työturvallisuutta. Valtuutettu
toimii työntekijöiden ja työnantajan välisenä neuvottelijana
työsuojeluasioissa ja edistää osaltaan turvallisten työtapojen
käyttöön ottoa edustamallaan työpaikalla.
Kotka Millsin työsuojeluvaltuutettu Jukka Rimo haluaisi useamman jo aikaisemmin esillä olleen asian toteutuvan.
- On kummallista, että samat asiat roikkuvat listalla vuodesta
toiseen, sanoo Rimo ja listaa kolme asiaa, jotka haluasi kuntoon heti.
1. Henkiseen hyvinvointiin pitäisi satsata. Se koostuu Rimon
mukaan hyvästä johtamisesta ja kunnollisesta työsuhdeturvasta.
2. Työsuojeluasiamiehiä tulisi arvostaa paljon nykyistä enemmän. Heidän työsuojeluosaamistaan pitäisi hyödyntää työpaikoilla ja heillä tulisi olla mahdollisuus pitää koulutuksensa ajan tasalla.
3. Mahdollisuus sairaan lapsen hoitoon: ikärajaa tulee nostaa
kymmenestä vuodesta kahteentoista.
- Lapsi ei lakkaa tarvitsemasta hoivaa, vaikka on jo toisella
kymmenellä. Oma lukunsa ovat vakavasti sairaan lapsen vanhemmat. Heidän asemaansa pitäisi pystyä helpottamaan jollain erikoisjärjestelyllä, etteivät he itse palaisi loppuun, sanoo
Jukka Rimo.
Rimo sanoo nähneensä uransa aikana myös paljon hyvää kehitystä. Turvavälineiden saatavuus on nykyään hyvä ja koneet ovat turvallisempia kuin ennen.
- Fyysinen turvallisuus on jo hyvällä tasolla. Työssä jaksamista täytyy tukea nykyistä enemmän varsinkin, kun työuriakin
halutaan pidemmiksi.
Jukka Rimo toivoo, ettei samoja asioita tarvitsisi
ottaa esille aina uudelleen.
12
Kolmoispaperi 3/2015
PAPERILIITON KUUSANKOSKEN
OSASTON UINTIVIIKKO
ON VIIKKO 43
Uintiviikko on tarkoitettu kaikille osaston 19 jäsenille. Uintiviikko
pidetään Kuusankosken uimahallissa viikolla 43 (19.10. – 25.10.2015).
Uimaan pääset esittämällä Paperiliiton jäsenkortin ja kirjaamalla käyntisi kassalla.
PALAUTUSTA
TEATTERI- JA
KONSERTTILIPUISTA
Osasto 19 korvaa jäsenilleen maksettua pääsylippua vastaan 15 euron hyvityksen
loka-joulukuussa Kuusankoskitalolla pidettävien konserttien ja Kuusankosken
ja Kouvolan Teattereiden pääsylipuista. (yksi lippu jäsentä kohti).
PIKKUJOULUESITYKSET
JOULUKUUSSA
Osaston pikkujoulut toteutetaan perinteisinä teatteri- ja elokuvaesityksinä.
Teatteriesitys ammattiosaston jäsenille ja heidän puolisoilleen Kuusankosken
Teatterissa 4.12.2015 ja elokuvaesitykset jäsenistön lapsille 5.12.2015.
Seuraa ilmoittelua Intranetissä, osaston sivuilla Internetissä ja ilmoitustauluilla,
kun ajankohta lähenee.
Kolmoispaperi 3/2015
PAPERILIITON KUUSANKOSKEN
OSASTON 19
Pikkujouluristeily
Tallinnaan järjestetään 21.-22.11.2015
Baltic Queen-aluksella
Matkalle lähdetään Kuusankosken tilausajolaiturilta
21.11. klo 15.00 ja paluu Kuusankoskelle
tapahtuu 22.11. laivan saavuttua satamaan.
Matkan omavastuuhinta B2-luokan hytissä on 20 € / hlö.
Hinta sisältää vain matkan eikä siihen kuulu varausta Buffet-kattaukseen.
Paikkoja matkalle on varattu 30, joten ilmoittaudu heti.
Risteily on tarkoitettu ensisijaisesti osaston työssä oleville jäsenille ja heidän puolisoilleen.
Jos paikkoja on vapaana 12.10. jälkeen, voivat matkalle ilmoittautua myös työttömät ja eläkeläisjäsenet
puolisoineen.
Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa nimi ja syntymäaika. Matkalle mukaan passi tai EU-henkilötodistus.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset 19.10.2015
mennessä Jukka Nokelaiselle
puh. 040 831 0202 (arkisin klo 7.00 – 15.00),
muina aikoina 044 995 5156.
13
14
Kolmoispaperi 3/2015
HYVÄT VIERUMÄELLE
Teksti
Kuva
ANRI MÄKYNEN
JENNI KOKKONEN
Laboran väki kävi tyky-retkellä Vierumäellä vahvistamassa yhteishenkeä elokuun 7.-8. päivä. Hyvällä mielellä lähdettiin tälläkin kertaa tehtaalta
matkaan. Majoittumisen jälkeen oli sitten ihan
uudet kuviot.
Meitä odotti veden äärellä suppailulaudat. Ihan uusi laji monellekin meistä, mutta ei pöllömpi. Alkuoppien jälkeen olikin
sitten haastetta a. päästä ja b. pysyä laudalla. Itse en päässyt
alkumetrejä pidemmälle, kun maisema rupesi kaatumaan.
Toiset heittivät pitkähkön lenkin suppilaudalla meloen. Kukaan ei ollut molskahtanut laudalta, kun kerran kaikki olivat
kuivia rantaan tullessaan. Olivat kuulemma tehneet erilaisia
punnerruksiakin laudan päällä matkan varrella. Mukavan näköistä oli tuo lautailu. Hatunnosto kuiville suppailijoille.
Vesiaktiviteetin jälkeen oli vuorossa toinen ikimuistoinen kokemus. Meitä odotti pimeän savusaunan lämpimät löylyt järvipulahduksineen. Pikkusen oli allekirjoittaneella nokinen
olo saunasta tullessa. Melkoisen eksoottiseen paikkaan katetun illallisen jälkeen oli hyvä suunnata seuraavan päivän
haasteisiin. Taisivat jotkut ottaa illan päätteeksi vielä pientä
keilausskabaa.
Päivän aktiviteettien rauhoitteena toimi hotellin terassin ulkotakan lämmössä, pimenevässä elokuun ei niin lämpimässä illassa istuskelu.
Seuraavana aamuna odottivat uudet kuviot. Oli flowparkin
neljän tason temppurataa, jossa kukin pääsi haastamaan itseään ja hiukan ehkä myös toisiaan, fitnessliikuntaa coretrainingeineen ja zumbaa. Tyytyväisen näköistä naamaa taisi olla meillä kaikilla ja onnistumisen mielihyvää messissä. Joten
hyvin miettein tultiin kotia kohti. Retki oli mukava. Lajit, joita
pääsimme kokeilemaan, olisivat saattaneet ilman Vierumäen
reissua jäädä kokonaan kokematta. Tästä on hyvä ammentaa
fiilistä työolosuhteisiin.
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuki mahdollisti reissun. On aina hienoa, kun työyhteisössä on sellaisia, jotka ottavat vastuun tällaisten onnistuneiden juttujen järjestämisestä. Kiitos kaikille bussikuskia unohtamatta.
Suppaillessa tasapainotaito paranee.
Kuinkahan homma olisi sujunut aallokossa?
Kolmoispaperi 3/2015
15
BEATBOXIA
AVOKONTTORISTA
Teksti
JUHANI HAAPALA
Keskustan työreformi kaatui omaan mahdottomuuteensa. Sipilän kilpailukykyloikka oli yliastuttu ennen kuin se pääsi edes vauhtiin. Julkisuudessa ay-liike on laitettu syntipukiksi ja siitä
on löydetty lyömäase järjestäytymistä vastaan.
EK on tuonut esille tutkimuksen, jossa on esitetty, että enemmistö työntekijöistä olisi valmis
luopumaan eduistaan mm. tekemällä pidempää päivää. Taustakeskusteluissa on tuotu ajatus yleissitovuuden poistamisesta. Yrityselämällä näyttää olevan pakottava tarve synnyttää halpatyömarkkinat.
Koko yhteiskuntasopimuksen viiden prosentin tuottavuuden nousu olisi revitty duunareiden selkänahasta. Eipä kukaan kysy osakkeenomistajilta ja yrityksiltä, kuinka paljon he
ovat valmiita tinkimään voitonjaosta tai voiton tavoittelusta.
On hyvin vaikea uskoa, että jos työn yksikkökustannuksia lasketaan, niin siitä syntynyt tuottavuuden nousu olisi suunnattu uusiin työpaikkoihin. Tätä tuskin uskoo Sipilä itsekään saati perussuomalaiset ministerit.
Globaali talous ei tunne kotimaata ja Suomi on joutunut tässä maksumieheksi. Tuotekehitys on jäänyt pahasti jälkeen ja
bulkkituotteissa me ei pärjätä. Suomen Pankki on esittänyt,
että vientiteollisuus olisi ohjaava tekijä palkankorotuksissa ja
paikallisella sopimisella saavutettaisi joustavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevia toimia. On selvää, että paikallisella sopimisella saavutetaan työelämässä enemmän. Tähän
kun lisätään maltilliset palkan- ja verokorotukset sekä johtajilta yhteiskuntavastuuta ja isänmaallisuutta, niin Suomella
on hyvät mahdollisuudet onnistua.
Veroalen hinta
Hallituksen tulisi keskittyä valtiontalouden kuntoon saattamiseen eikä parantaa yhteiskunnan varoilla yritysten tuloksentekomahdollisuuksia. Yritysten taloudellinen lama on pikemminkin ”henkistä lamaa”. Valtion veronalennuksilla on
maksettu maltilliset palkankorotukset. Yritykset ovat kiittäneet ja jakaneet potkut tuhansille työntekijöille.
Jos tuon veronkorotuskortin käyttäminen on pelkästään siitä kiinni, että prosentin nousu on sadan tonnin vuosiansi-
oista paljon enemmän euroja kuin 30 000 euron vuosiansioista, niin eikö tämä ole huonoa veropolitiikkaa? EK:n Häkämies voisi taivuttaa rautalangasta tavalliselle duunarille,
miten veronalennus vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn. Kokoomus väittää tämän kohdistuvan työn hintaan, mutta kyllä verot maksaa palkansaaja eikä työnantaja. Porvarit nostaisivatkin mielellään kulutusveroja, jotka eivät kirpaise niin pahasti suurituloisia.
Tätä kirjoittaessa uutiset sitten kertoi, millaista keppiä hallitus meille duunareille antaa, kun ei oltu ”kilttejä” ja ei sovinnolla heikennyksiä hyväksytty. Sen syvällisemmin listaan tutustumatta voi todeta, että nyt haastetaan riitaa oikein kunnolla. Pari asiaa tuli heti selväksi: Perussuomalaiset on tullut todellisten poliitikkojen joukkoon. Lupaukset ovat taakse
jäänyttä elämää ja nyt tehdään niin kuin kapitalisti sanoo. Ettei vain Kivikylän nakit menis väärään kurkkuun! Lisäksi tämä
”kolmen ässän paperi” kurittaa eniten julkisen alan ja kotimarkkinoilla työskenteleviä naisia. Millaisella matematiikalla
tämä on laskettu parantavan Suomen kilpailukykyä?
Tämä hallituksen sanelupolitiikka luo negatiivisen ilmapiirin ja vaikuttaa varmasti ihmisten työmotivaatioon. Nyt on
ay-liikkeen paikka palauttaa jäsenistön usko työväenliikkeeseen. Duunarin kannattaa nyt ”kiristää vyötä” ja laittaa pahan
päivän varalle. Voipi olla, että ensi syksynä ”torilla tavataan”.
16
Kolmoispaperi 3/2015
NIKKARIN SYYSKAUSI
ON ALKANUT
Teksti ja kuvat
JUHANI HAAPALA
Nikkarin syyskausi avattiin Tallinmontun pihatapahtumalla 22.8.2015. Tapahtumassa vieraili väkeä ihan mukavasti. Rompetorit ja höyrykoneet
-esitys toi paikalle väkeä, joka tutustui Nikkarin
tiloihin ja toimintaan nyt ensimmäistä kertaa.
Tulevaisuudelta toivoisi, että myös muut Tallinmontun yhdistykset tulisivat mukaan tapahtumaan, sillä Tallinmonttu on oiva paikka tämän
kaltaisille tapahtumille.
Puutyöpaja on avannut ovensa ja syyskausi kestää 10. joulukuuta saakka. Aukioloajat ja käyttömaksut ovat entiset.
Puutyöpajan kalustoa on kesän aikana parannettu. Olemme
hankkineet mm. Festoolin tehokkaan pöytäjyrsimen, Domino-liitoskoneen ja Rotex-hiomakoneen. Laiteuusinnoilla Nikkarit pystyy tarjoamaan nykyaikaiset ja monipuolisemmat askartelumahdollisuudet. Puutyöpajan syyskausi sisältää myös
muuta toimintaa. Tarjolla on ainakin pintakäsittelykurssi sekä askartelupäiviä.
Lehmusen Timon höyrykoneet herättivät paljon kiinnostusta ja tarinaa niistä riitti. Timolla on 62 vuoden kokemus höyrykoneista. Laitteista ei varmasti löydy nippeliä tai vempainta, josta hänellä ei ole tietoa. Lehmunen on myös perehtynyt
huolella laitteiden historiaan ja niiden käyttöön. Kieltämättä
höyrykoneen ”pehmeä käynti ” oli varsin miellyttävää kuunneltavaa. Koneen tasaista käyntiä katsellessa syntyi mielikuva entisajan kiireettömyydestä.
Nikkarit on nyt myös Facebookissa. Sivut ovat julkiset ja niiden kautta pyrimme viestittämään kuvia ja informaatiota toiminnasta. Tervetuloa mukaan.
Tapahtumaan Timo Lehmunen oli tuonut Ruotsin armeijan
höyrynkehittimen vuodelta 1966. Tästä tuli ”voimaa” 1920-luvun koneeseen, joka oli toiminut valogeneraattorina. Sen rinnalla pyöri höyryveneen potkurikone vuosimallia 2002. Aivan
oikein - tämä 5 hv:n kone on valmistettu Pietarsaaressa, siis
uustuotantona höyryveneisiin. Käynnissä oli myös jenkkiläinen höyrypumppu Worthington vuodelta 1905. Kone on pelastettu Enso Gutzeitin Tainionkosken yleisestä saunasta. Mitä ihmettä höyrykone tekee saunassa? Sauna oli ollut perinteinen tehdasmiljöön sauna, joka lämpeni höyryllä ja höyrypumpulla oli pumpattu vettä.
Timon vanhan ajan koneiden harrastus ei jää pelkästään höyrykoneisiin. Hänen aarreaitastaan löytyy maamoottoreita,
vanhoja justeereita, kirveitä ja eritoten eri yhtiöiden leimakirveitä. Koska Timolla on hyvät taustatiedot kaikista esineistä, tässä olisi hyvät valmiudet vaikka näyttelylle.
Höyrykoneita ihmettelemään oli tullut myös Kari Kuikko. Tapahtuma oli Karin mielestä mielenkiitoinen. Harvemmin täällä paikkakunnalla on esillä höyrykoneita, joten olihan niitä
tultava katsomaan.
Kari Kuikon olivat houkutelleet paikalle höyrykoneet.
Taustalla Timo Lehmunen.
Kolmoispaperi 3/2015
Tallinmontun piha-alueella oli myytävänä kaikenlaista enemmän tai vähemmän tarpeellista tavaraa.
17
18
Kolmoispaperi 3/2015
PELLOKSEN VANERINTEKIJÄT
AMMATTIOSASTOJEN VIERAANA
Teksti ja kuva
PAAVO PESONEN
Perjantaina 14. elokuuta saapui kuusankoskelaisten paperiammattiosastojen vieraaksi joukko Puuliiton Ristiinan ammattiosaston 274 jäseniä. Osastoon 274 ovat järjestäytyneet Pelloksen
vaneritehtaan työntekijät. Vierailu jatkoi jo muutaman vuoden kestänyttä tiedon vaihtoa ja ystävyystoimintaa Pelloksen ja osastojen 19 ja 85 välillä.
Vanhempaa tekniikkaa
Kymillä meneillään olevista projekteista johtuen tehdasvierailua ei tällä kertaa tehty, vaan tutustuttiin huomattavasti
vanhempaan tekniikkaan Verlan Pahvitehtaassa. Tutustuminen varhaisemman aikakauden työkoneisiin ja olosuhteisiin,
joissa uurastettiin kuutena päivänä viikossa, herätti ymmärtämään, millaisen muutoksen teollisuus on kokenut viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Lihasvoimalla oli 1900-luvun alkupuolella merkittävä osuus tehtaitten pyörittämisessä. Työolot ja -turvallisuus ovat menneet eteen päin pitkin
askelin, kun asiaa katsoo tämän päivän työntekijän näkökulmasta.
Verlan Pahvitehdas oli kaikesta huolimatta aikanaan haluttu
työpaikka. Verrattuna moniin muihin töihin oli palkka hyvä
ja työsuhde sisälsi tehtaan myöhempinä aikoina useita etuja,
mm. terveydenhuollon.
Kun aika alkoi ajaa tehtaan ohitse, oli sen pysäyttäminen luku sinänsä. Yt-neuvotteluita ei käyty, vaan tehdas pysähtyi,
kun työläiset tulivat niin vanhoiksi, että eivät jaksaneet enää
käydä työssä. Loppuvuosien tuotanto sopeutettiin työvoiman määrään ja jaksamiseen. Siinä on mietittävää nykypäivän ”työkykyjohtajille”! Näinä päivinä kun sitruunaa on tapana puristaa niin kauan, että viimeinenkin pisara on irronnut.
Verlasta matka jatkui Uranpirtille, jossa ohjelma jatkui golfkisan merkeissä. Jukka Nokelaisen järjestämässä kisassa pisteet jaettiin lyöntien tarkkuuden perusteella. Joukkuekilpai-
lun voitti kuusankoskelaisten ammattiosastojen joukkue.
Henkilökohtaisen kisan paras oli osaston 274 puheenjohtaja
Tommi Jukarainen. Toiseksi sijoittui Anri Mäkynen ja pronssin vei Kai Nyyssönen.
Illanvietto päättyi saunomiseen ja iltapalaan.
Ristiinan ammattiosasto lahjoitti Uranpirtille komean aurinkokellon.
Kuvassa kellon lisäksi osaston puheenjohtaja Tommi Jukarainen
vasemmalla sekä lahjan vastaan ottaneet Paavo Pesonen ja
Ismo Salminen.
Kolmoispaperi 3/2015
19
HAMINAKOTKA ON
SUOMEN SUURIN
TAVARALIIKENNESATAMA
Teksti ja kuvat
PAAVO PESONEN
Kuivaa irtotavaraa puretaan
laivoista tällaisilla nostureilla.
Osaston 19 ryhmän oppaana toimi sataman
liikennejohtaja Markku Koskinen (oikealla).
Osaston 19 hallituksen jäseniä ja luottamusmieskuntaa kävi kesällä tutustumassa satamatoimintaan Kotkassa. HaminaKotka Satama on osakeyhtiö, josta Kotkan kaupunki omistaa 60 % ja Haminan kaupunki 40 %. Kotkan ja Haminan satamien keskinäinen kilpailu päättyi keväällä 2011,
jolloin satamatoiminta nykyisessä muodossaan
käynnistyi. Satama pitää hallussaan myös Suomen suurimman konttisataman titteliä. Traileriliikenteessä satama ei ole merkittävä toimija johtuen siitä, että sen satamien kautta ei kulje matkustajalauttaliikennettä.
Sataman kautta kulkevasta liikenteestä kaikkein pienin siivu
on luonnollisesti kotimaan rahtia, jota on vain kuusi prosenttia. Satamaa voidaan hyvällä syyllä kutsua vientisatamaksi,
sillä viennin osuus on 46 %. Kauttakulkuliikennettä on 26 %
ja tuontia 22 % Tuontirahti sisältää paljon paperiteollisuuden
raaka-aineita.
- Satamaosakeyhtiön satamista kantasataman merkitys on
käynyt vähäiseksi ja tulevaisuudessa sen alue otetaan kokonaan johonkin muuhun käyttöön. Haminan satama taas on
merkittävä tekijä kuivan sekä nestemäisen irtotavaran rahdissa, sanoo vieraille sataman toimintaa esitellyt liikennejohtaja Markku Koskinen. Pinta-alaa satama-alueilla on yhteensä 1100 hehtaaria, josta käytössä on nykyisellään noin 60 %.
Satamaosakeyhtiö itse työllistää vain vajaat sata henkilöä.
- ”Oikeat työt” tekevät satamaoperaattorit. Alueella toimii yhteensä lähes kaksisataa yritystä ja ne työllistävät noin 3 500
henkilöä, sanoo Markku Koskinen. Hän arvioi satamien kautta ja välityksellä työnsä saavan jopa 7 000 henkilöä.
Esittelyn päätteeksi tehdyllä kiertoajelulla oppaana toiminut
Koskinen kertoi Trafin tekevän laivoihin kuntotarkastuksia.
Miehistön oloihin Trafi ei kuitenkaan puutu. Kierroksen aikana voi tehdä havainnon, että Hietasen satamassa kaikki nosturit liikkuivat pyörillä eikä vanhoille satamille tyypillisiä kiskonostureita enää ollut.
20
Kolmoispaperi 3/2015
JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI
Ilmoittaudu henkilökohtaisesti viimeistään ensimmäisenä
työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi riippumatta siitä, että sinulla ei esimerkiksi olisikaan oikeutta heti etuuteen.
Työttömyysetuuden saaminen edellyttää aina, että olet koko
työttömyyden ajan työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa riippumatta siitä, oletko kokonaan työtön, lomautettu vai
teetkö osa-aikatyötä. Sinun tulee myös myöhemmin muistaa
aina uusia työnhakusi niiden ohjeiden mukaan, jotka työvoimaviranomaiset sinulle antavat.
Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle sinua koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto sitoo työttömyyskassaa. Lausunnossa todetaan, ettei estettä etuuden
maksamiselle ole tai siinä asetetaan sinulle ansiopäivärahan osalta este-edellytysten vallitessa (esimerkiksi jos on itse eronnut ilman hyväksyttävää syytä työstään) ns. rangaistuskarenssi.
Karenssi on tilanteesta riippuen 15, 30, 60 tai 90 päivän pituinen. Tänä aikana oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole paitsi työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.
Työttömyysetuuksia haetaan toisistaan poikkeavin lomakkein ja jaksoin. Lomakkeita saa ilmoittautumiskäynnin yhteydessä työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tulostaa lomakkeen Paperiliiton Internetsivuilta lomakesalkusta. Ansiopäivärahaa työttömyyden ja työllistymistä edistävien
palveluiden ajalta haetaan hakemusjaksoittain ja vuorottelukorvausta puolestaan vain yhden kerran oikeuden alkaessa. Kuitenkin, jos vuorotteluvapaa pidetään eri jaksoissa, hae
uuden jakson alkaessa korvausta vuorottelukorvauslomakkeella ilman liitteitä. Kun olosuhteissa tapahtuu muutos, siitä on ilmoitettava erikseen työttömyyskassalle ja työ- ja elinkeinotoimistolle. Muutosten ilmoittamatta jättäminen saattaa johtaa takaisinperintätoimenpiteisiin ja hallinnollisiin tai
rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
SAIRASTUMINEN
TYÖTTÖMYYDEN AIKANA
Jos sairastut työttömyyden aikana, voi sairauden ajalta saada
sairauspäivärahaa. Työttömyysturva on tarkoitettu työkykyiselle henkilölle, joka voi ottaa vastaan työtä. Sairauden ajalta
henkilöllä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan.
Sairauden ajalta ei työttömyyspäivärahaa näin ollen makseta.
Jos henkilö on ollut työttömyyspäivärahansaajana välittömästi ennen sairastumistaan, jatketaan etuuden maksamista kuitenkin Kelan omavastuupäivien ajan. Sairauspäivärahan omavastuuaika on työkyvyttömyyden alkamispäivä ja
sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Jos sairaus jatkuu tämän
jälkeen, työttömyyspäivärahan maksaminen päättyy, ja henkilö on oikeutettu ainoastaan Kelan maksamaan sairauspäivärahaan.
Sairauspäivärahaa haetaan Kelasta. Päätös sairauspäivärahan
maksamisesta lähetetään työttömyyskassalle. Työttömyys-
kassalle lähetettävään työttömyyspäivärahahakemukseen
merkitään sairauden ajalle päiväsarakkeen kohdalle ”sairas”.
Kelan omavastuupäivien jälkeiseltä ajalta, sairauden edelleen jatkuessa, työttömyyspäivärahahakemusta ei kassalle
tarvitse lähettää. Sairastumisesta on itse ilmoitettava työ- ja
elinkeinotoimistoon.
Jos sairaus kestää pitkään
Jos sairaus jatkuu niin pitkään, että Kelan maksama enimmäismäärä (300 päivää) täyttyy, on työkyvyttömän henkilön
mahdollista saada työttömyyspäivärahaa. Edellytyksenä on,
että työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana olevan henkilön työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai se on hylätty.
Tämän lisäksi henkilön on ennen sairastumistaan täytynyt olla oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ei siis estä työttömyyspäivärahan saamista.
Kolmoispaperi 3/2015
21
LIITTOYHTEISTYÖSELVITYS
KÄYNNISSÄ
Paperiliitto on edelleen haluttu yhteistyökumppani ja se hakee yhteistyötä, koska kansainvälinen kilpailu on aiheuttanut rajun rakennemuutoksen. Liiton työssäkäyvien jäsenten
määrä on pudonnut melkoista vauhtia. Yhteistyössä muiden
alojen kanssa saavutettaisi painoarvo työmarkkinaneuvotteluissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa takaisin. Työttömyyskassojen yhdistymisellä olisi jäsenmaksua alentava vaikutus.
Liittoyhteistyön kehittämistä ja tunnusteluja jatketaan tällä
hetkellä fuusiomallin pohjalta. Kyseessä on malli, jossa muut
liitot eivät sulautuisi johonkin jo olemassa olevaan liittoon,
vaan perustettaisiin kokonaan uusi Teollisuusliitto. Se muodostuisi edellä mainittujen neljän liiton ammattiosastoista.
Varsinainen toiminta hoidettaisiin sektorikohtaisesti. Kaikki
neljä sektoria hoitaisivat oman työehtosopimuksensa ja sektorilla olisi oma hallinto. Tärkeitä yhteistyöhankkeessa selvitettäviä asioita ovat myös lomatoiminta ja Paperiliiton lomapaikkojen säilyminen jäsenistön käytössä.
Asiaa tarkastellaan aluillaan olevalla mallisääntöjen laatimistyöllä, jolloin päästään näkemään, saadaanko säilytettyä Paperiliiton omat vahvuudet. Mallisääntöjen on tarkoitus olla
valmiina niin, että ne voitaisi esitellä Paperiliiton valtuuston
syyskokouksessa.
Selvitystyö saattaa kaatua tai se voi saada kokonaan uuden
suunnan. Siinäkin tapauksessa, että Paperiliitto jatkaa itsenäisenä liittona, joudutaan toimintaa sopeuttamaan jäsenmaksua maksavan jäsenistön mukaan.
Selvitystyön edetessä tiedotus tulee olemaan avointa, jotta
jäsenistö voi ottaa kantaa asioiden kulkuun. Jos selvitystyö
etenisi niin, että uusi liitto perustettaisiin, voisi vuoden 2017
liittokokous mahdollisesti päättää uuteen Teollisuusliittoon
liittymisestä.
HANNU
”POMMI”
PÄÄKKÖNEN
60 VUOTTA
Paperiliiton ammattiosastot
19 ja 85 onnittelevat!
Kuva
PIXHILL.COM
22
Kolmoispaperi 3/2015
AMMATTIOSASTOJEN
SYYSKOKOUKSET
Paperiliiton Kuusankosken
osaston 19 sääntömääräinen
syyskokous
Kokous pidetään 24.11.2015 klo 17:00 alkaen ammattiosastojen toimitalolla Koskelankuja 3:ssa.
• Käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14 §:n mukaiset asiat
- hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
- valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja kaudelle 2016-2017
- valitaan ammattiosaston hallitus kaudelle 2016-2017 (kymmenen varsinaista ja kymmenen
varajäsentä)
- käsitellään muut osaston jäsenten esittämät asiat
• Paperiliiton edustajan puheenvuoro (työehtosihteeri Markku Lihavainen)
• Työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro
• Pääluottamusmiesten puheenvuorot
Paperiliiton Kuusanniemi-Voikkaa
osaston 85 sääntömääräinen
syyskokous.
Kokous pidetään 18.11.2015 klo 16:00 alkaen ammattiosastojen toimitalolla Koskelankuja 3:ssa.
• Käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14 §:n mukaiset asiat
- hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
- valitaan ammattiosastolle puheenjohtaja kaudelle 2016-2017
- valitaan ammattiosaston hallitus kaudelle 2016-2017 (kymmenen varsinaista ja kymmenen varajäsentä)
- käsitellään muut osaston jäsenten esittämät asiat
• Paperiliiton edustajan puheenvuoro
• Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro
• Pääluottamusmiehen puheenvuoro
Ennen kokouksia kahvitarjoilu!
VAIN OSALLISTUMALLA VOIT VAIKUTTAA!
Kolmoispaperi 3/2015
23
LÄHDE VIETTÄMÄÄN
SYYSLOMAA URANPIRTILLE
Uranpirtin tilat ovat mainio tukikohta syksyiselle kalastus- tai sieniretkelle. Myös ns. talonmiehen mökki on jäsenistön vuokrattavissa syyskuun alusta toukokuun loppuun. Hyvätasoisessa mökissä on keittiö, oleskelutila ja makuuhuone kahdelle hengelle. Oleskelutilan sohvasta saa lisävuoteen kahdelle hengelle. Talonmiehen mökin vuokra jäsenelle on 20 € / vuorokausi.
Katso Uranpirtin varausohjeet, vuokrahinnat ja säännöt osoitteesta www.paperi19.fi > Uranpirtti
”Talkkarin mökki” odottaa syksyisiä vieraita
Kansikuva
Iso kuva: Näkymä Rautatientorilta 18.9.2015
Pikkukuva: Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala toivottaa Paasipuistossa liiton jäsenet
tervetulleiksi mielenilmaukseen.
Kolmoispaperi-lehden seuraava aineistopäivä on 4.12.2015
Juttuvinkkisi voit lähettää sähköpostiosoitteeseen
[email protected] tai kertoa puhelimitse numeroon 040 868 2708.
Uudet toimittajat ovat tervetulleita lehden tekoon.
Nyt voit maksaa
joustavasti!
OSALLISTU ARVONTAAN
Varasosat ja tarvikkeet,
huolto-ja korjaamopalvelut
nyt kätevästi laskulla tai
osamaksulla.
Juhlavuoden kunniaksi arvomme maaliskuusta joulukuuhun kuukausittain
yhden uuden Skoda Citigo henkilöauton. Tarkemmat osallistumisohjeet
ja arvonnan säännöt löydät osoitteesta fixus.fi
Fixus-myymälöissämme!
Laskulla
saat 14
päivää
korotonta
maksuaikaa.
Edellyttää henkilö- ja
luottotietojen tarkistusta.
Kysy lisää
meiltä!
Varaosat • Huollot • Korjaukset
Autolle parasta
AutoPro
Kuusaantie 27, Kuusankoski
Kaitilankatu 15, Kouvola
Varaosat 0207 229060
Varaosat 0207 229050
Huolto 0207 229062
Huolto 0207 229052
ark. 7.30–17, la sulj. ark. 7.30–17, la 9–13
www.autopro.fi
Jos tarvitset jotain
- niin kannattaa hommata
www.mainosbuumi.fi