Vilkku 5/2015 - Tampereen kaupunki

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
10
5 | 2015
Henkilöstö mukaan
toimintamallia
ideoimaan
3
Sisäisen postin
jakelu väheni
4
Sähköpyörä vauhdittaa
Annen matkaa
asiakkaiden luo
VILKKU 5 | 2015
1
NÄIN SEN NÄIN
HANNA LEPPÄNEN
Muutoksen tuulia
Organisaatioissa tapahtuvat muutokset ovat tulleet osaksi työn arkipäivää kiihtyvää
tahtia, myös Tampereen kaupunkiorganisaatiossa. Toki muutoksia on aina ollut, mutta
muutosten määrä on lisääntynyt ja aika muutosten vakiinnuttamiseen on lyhentynyt.
Hankalimmillaan edelliseen organisaatiomuutokseen liittyvät käytänteet ja työtavat
eivät ole edes kunnolla vakiintuneet, kun seuraavaa muutosta aletaan jo valmistella.
Sanotaan, että työntekijöiden on sisäistettävä työtavakseen toimia alati muuttuvassa työympäristössä. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Ihminen tietoa käsittelevänä, toimivana ja myös tuntevana olentona ei ole paljon vuosikymmenten aikana
muuttunut. Me tarvitsemme edelleen rutiineja, turvallisuuden tunnetta, vakautta ja
aikaa oppia asioita.
Huonosti toteutetut muutokset aiheuttavat monenlaista uhkaa työhyvinvoinnille
ja työntekijöiden työkyvylle. Pahimmillaan muutoksesta saadut toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt menetetään, mikäli työhyvinvointi heikkenee. Olen usein sanonut,
että varsinkin isoja muutoksia kannattaa tehdä vain, mikäli hyödyt ovat merkittäviä
tai muutos on aivan pakollinen.
Tehdään muutokset hyvin ja huolella. Huolehditaan yhdessä osaamisen jatkuvuudesta. Tiedotetaan hyvin ja oikea-aikaisesti ja kuunnellaan toisiamme. Johdetaan oikeudenmukaisesti ja jäntevästi. Annetaan tilaa myös niille puheille, joissa kritisoidaan ja
tuodaan esille pettymystä. Älkäämme kuitatko tätä puolta pelkkänä muutosvastarintana.
Tänä syksynä katsotaan myös, onko suutarin lapsella kenkiä. Suuret muutoksen tuulet
puhaltavat myös Tullinkulman työterveydessä. Pitkälle suunniteltu työterveyden siirtyminen kaupungin omasta toiminnasta osakeyhtiömuotoon ei ole aivan pieni muutos.
Yritämme senkin muutoksen tehdä yhdessä toisiamme ja asiakkaitamme kuunnellen.
Harri Lauren
Johtava työterveyspsykologi
Tullinkulman työterveys
8
SISÄLTÖ
KUVAT: HANNA LEPPÄNEN
14
Liikunnanohjaajien
työnkuva laajeni
5
Palomies Vertti
valmentaa tv:ssä
Kenkämuseon
tarina päättyy
VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen
kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai [email protected] • VILKKU INTERNETISSÄ
www.tampere.fi/vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa.
Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 30. syyskuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN
KUVA Hanna Leppänen. Kotihoidon lähihoitaja Anne Ohralahti ajaa asiakkaiden luokse nopeasti sähköpyörällä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. •
PAINOSMÄÄRÄ 15 250 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle.
2
VILKKU 5 | 2015
TAPETILLA
TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Hanna Leppänen
Liikuntaetuus
käytössä syksyn
Uudessa toimintamallissa
palvelut jakaantuvat
kolmelle alueelle
K
aupungin toimintamallin
uudistaminen etenee tämän syksyn aikana tiiviissä
aikataulussa. Ensi vuoden alussa tulee voimaan konsernihallinnon uusi rakenne. Muu kaupungin organisaatio siirtynee uuteen
toimintamalliin vuoden 2017
alusta. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat seuraavien kuntavaalien jälkeen 1.6.2017.
Strategiajohtaja Reija Linnamaan mukaan syksyllä valmistellaan erityisesti neljää kokonaisuutta.
– Syksyn aikana tehdään valmistelutyötä ja esityksiä siitä,
minkälainen poliittinen johtamisjärjestelmä meillä tulevaisuudessa on, miten konsernihallinnon ja tuotannon rakenteet uudistetaan, minkälainen
ohjausmalli otetaan sisäisen tilaaja–tuottaja-mallin tilalle sekä
miten vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten vaikuttamista, Linnamaa sanoo.
Uutta toimintamallia on nyt
valmisteltu siten, että kaupungin palvelut tuotetaan kolmella
palvelualueella. Myös konserni-
hallinnon rakenne tulee vastaamaan tätä jakoa, eli konsernihallintoon tulee hyvinvoinnin,
elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen palvelualueet. Palvelualueiden toimintaa tuetaan konsernija tukiprosesseilla.
Nykyisestä konsernihallinnon tilaajaryhmästä hyvinvoinnin palvelualueelle kuuluisivat
lasten ja nuorten kasvun tukeminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, terveyden ja
toimintakyvyn edistäminen sekä sivistyksen ja elämänlaadun
edistäminen. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen palveluiden sijoittuminen on vielä pohdittavana.
Yhdyskuntarakenteen palvelualue muodostuisi nykyisen
kaupunkiympäristön kehittämisen perustalle.
Elinvoiman palvelualue muodostuisi pääosin nykyisestä kaupunkikehitysryhmästä. Pohdittavana on esimerkiksi yleispiirteisen maankäytön ja aluekehitysohjelmien sijoittuminen näiden palvelualueiden kesken. Palvelualueiden tehtäväjakoa ja joh-
Toimintamallin uudistuksen
sparrausryhmä kokoontui
elokuun lopussa Monitoimitalo 13:ssa miettimään,
miten kaupungin töitä
tulisi kehittää.
tajien nimittämistä käsitellään
muun muassa kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa
28. syyskuuta.
Henkilöstö mukaan
ideoimaan
Reija Linnamaa kertoo, että toimintamallia viedään eteenpäin
yhdessä tekemällä.
– Olemme järjestäneet sekä
kuntalaisille että henkilöstölle aiheeseen liittyviä kyselyitä internetissä ja Loorassa. Syksyn aikana on myös useita työpajoja, joihin toivotaan henkilöstöltä mahdollisimman laajaa ja aktiivista
osallistumista. Henkilöstöllä on
arvokasta näkemystä siitä, miten
kaupungin töitä ja palveluita tulisi kehittää, Linnamaa sanoo.
Syys- ja lokakuun aikana järjestetään työpajoja konsernihallinnon henkilöstölle. 25. elokuuta starttasi toimintamallin uudistuksen ns. sparrausryhmä, jossa keskustellaan ja tuodaan esiin
uusia näkökulmia yli yksikkörajojen ja asemavaltuutusten. Ryhmään saa osallistua kuka tahansa eri puolilta organisaatiota. •
TAMPEREEN kaupunki
tarjoaa 100 euron arvoisen
Tyky-Online-liikuntaetuuden
kaikille, jotka ovat vuonna 2015
työskennelleet vähintään kuusi
kuukautta kaupungilla ja työsuhdetta on jäljellä vähintään
kuukausi. Myös vuorottelu-,
opinto- ja perhevapaalla olevat
saavat tuen.
Arvoseteli on tarkoitettu vain
liikunnan tukemiseen, eikä sillä
voi maksaa kulttuuripalveluita.
Henkilökohtainen seteli on
voimassa 31.12.2015 asti.
Tukeen oikeutetut työntekijät ovat saaneet arvosetelin
käyttöönotosta viestin sähköpostiinsa. Jos työntekijällä ei
ole mahdollisuutta käyttää
tampere.fi-sähköposti-osoitetta, Halon asiantuntijat auttavat
edun käyttöönotossa.
– Halon Tyky-Onlinetukeen on tullut runsaasti
yhteydenottoja käyttöönoton
alussa. Tästä syystä jokaiseen
viestiin ja puheluun ei pystytä
vastamaan välittömästi, mutta
autamme kaikkia mahdollisimman nopeasti, kertovat tukipalvelun työntekijät.
Liikuntaetuus käy myös
Sampolan työväenopiston
tanssi-, terveysliikunta-,
jooga- ja itämaiset harjoitukset
-kursseihin. Opiston kurssilaskun voi maksaa kaupungin
kassapalveluiden Puutarhakadun toimipisteeseen.
Mukaan kannattaa ottaa lasku,
henkilöstökortti tai viimeisin
palkkalaskelma ja TykyOnline-arvoseteli.
Loora > Henkilöstöasiat >
Henkilöstöedut > Liikuntakortti
[email protected]
Halon asiantuntijat
040 746 1810 arkisin klo 9–15
Strategia ja kehittäminen > Toimintamallin kehittäminen
VILKKU 5 | 2015
3
TAPETILLA
postin käsittelyyn, kehottaa Kalle Palonen.
TEKSTI Tuuli Oinonen
KUVA Hanna Leppänen
Logistiikka kuljettaa
suuria lähetyksiä
Pakettien, esineiden ja muiden
suurikokoisten lähetysten kuljetuksissa käytetään tarvittaessa
Tampereen Logistiikan tavarakuljetuspalveluita.
Kudos- ja laboratorionäytekuljetusten sekä instrumenttien
kuljetustarpeen vuoksi suurimmat terveysasemat ovat edelleen
päivittäisen reittikuljetuksen piirissä. Näytekuljetusten tulevaisuuden toimitustapaa selvitetään.
Logistiikasta tilatut varastotavaratoimitukset ja pyykkikuljetukset jatkuvat ennallaan.•
Sisäisen
postin
reittijakelua
vähennettiin
K
aupungin sisäiset postireitit vähentyivät kesällä. Sisäinen postinjakelu jatkuu
enää suurimpien kiinteistöjen ja
terveysasemien välillä.
Sisäiset viestit täytyy välittää
lähinnä sähköisesti hyödyntäen
sähköisiä työtiloja, arkistointijärjestelmä Donnaa, verkkolevyjä, sähköpostia ja skannausta tai
Looraa.
– Paperipostin reittijakeluun
kuuluvat kiinteistöt voivat käyttää
edelleen keskenään sisäisen postin kuoria, sanoo Hallintopalvelukeskuksen henkilöstöasiantuntija Kalle Palonen, joka toimii sähköisen viestinvälityksen kehittämishankkeen projektipäällikkönä.
– Niistä kiinteistöistä, jotka eivät kuulu reittijakelun piiriin, lähetetään paperiposti valtion postin jakelussa käyttäen valmiiksi
maksettuja postikuoria tai frankeerausta, jos yksikkö käyttää Tampereen Logistiikan frankeerauspalvelua. Postikuoria hankitaan
Logistiikasta, neuvoo Palonen.
Esimerkiksi pelkästään viivakoodilla ja vaakunalla merkitty kuori ei ole valmiiksi maksettu, vaan kuoressa pitää olla maininta ”postimaksu maksettu Suomessa tai postimaksu maksettu
ulkomaille”.
Jakelureittiin kuuluvien kiinteistöjen aulapalveluiden kautta
on myös mahdollista jättää lähetyksiä kuljetettavaksi muihin reitin kiinteistöihin.
Eri puolilla kaupunkia
mietitty postitusta
Eri puolilla kaupunkia on jouduttu miettimään sisäistä postinkulkua uudella tavoin. Esimerkiksi
neljä kertaa vuodessa ilmestyvä
4
VILKKU 5 | 2015
Viestintäsihteeri Anna-Maria
Rauhala viestintäyksiköstä katsoo,
että kaupungin palvelupisteisiin
lähtee sopiva määrä Tamperelehtiä jaettavaksi. Aiemmin
lehtiniput on toimitettu eteenpäin
sisäisellä postilla, tästä lähtien osa
palvelusta ostetaan Logistiikalta.
Loora > yhteystiedot, tilat ja
tukipalvelut > Sähköisen viestinvälityksen kehittäminen
Kalle Palonen
[email protected]
040 801 2647
Tampereen Logistiikan kuljetuspalvelut
[email protected]
040 801 6998
Päivittäiseen reittijakeluun kuuluvat kiinteistöt:
Tampere-lehti on jaettavana myös
kaupungin palvelupisteissä, kirjastoissa ja terveysasemilla, joihin lehtiniput on lähetetty sisäisellä postilla. Suurimpien terveysasemien, kirjastojen ja palvelupisteiden postitus hoidetaan edelleen
sisäisellä postilla, mutta muu postitus ostetaan Logistiikalta.
Sellaiset yksiköt, joista lähtee
runsaasti ulkoista postia asiakkaille ja kuntalaisille, voivat käyttää Postin vaihtopalvelua. Vaihtopalvelussa postinkantaja tuo postin yksikköön ja samalla käynnillä ottaa lähtevän postin.
Jos kiinteistössä tai yksikössä
ei ole vaihtopalvelua, lähtevä posti pitää huolehtia postilaatikkoon
tai postitoimipaikkaan.
– Kiinteistöissä, joissa toimii useita yksiköitä, täytyy sopia
postin toimituksesta niin, etteivät useat henkilöt käytä työaikaa
• Keskusvirastotalo (sisältää myös lähikiinteistöjen
eli Frenckellin, asuntotoimen talon, Pantin
kiinteistön, Raatihuoneen, Vakuutuskassan ja
pääluottamusmiesten toimiston postikuljetukset)
• Tietotalo (Kipala ja Halo)
• Hatanpään sairaala (sairaalan sisäinen jakelu jatkuu
ennallaan)
• Kaupin sairaala
• Koukkuniemen alue (alueen sisäinen jakelu jatkuu
ennallaan)
• Sarvis (kiinteistön sisäinen jakelu jatkuu ennallaan)
• Tipotie (kiinteistön sisäinen jakelu jatkuu ennallaan)
• Tays (sairaalan sisäinen jakelu jatkuu ennallaan)
• Atalan, Hervannan, Kaukajärven, Linnainmaan ja
Tesoman terveysasemat
• Lielahtikeskus
• Tammelakeskus
• Tullinkulma (työterveys ja keskitetty opiskelijaterveydenhuolto)
• Eteläinen sosiaaliasema Hervannassa
• Sosiaaliasema Satama
• Sosiaalipäivystys Sorinkadulla
• Vapriikki ja Amurin työläismuseokortteli
Uusi ap
TEKSTI Ilana Pantzar
KUVAT Hanna Leppänen
Uudistunut uintikeskus
tarjoaa työntekijällekin uutta
ormestari tarttui heti töihin
an
tekemään,mutinnainmaan
päioin
sanota,
Leinolan
sanoonuoKatilat jäävät päivän
rjaston,
käyttöön.
Atalan tern
Takahuhdin
palveluidenentisaamatalon
ritään takaamaan
sekä joialveluja
sten suun
lähitoreilterveyen
euvolan
lähitori
toimipisalueelle
mmenniemeen
not siirtyvät Linkirvinvointikeskuk
etuksen ja nuori-toimintoja
teyteen.KämmenKämarveysasemalta.
ja terveysasemaetään
tarpeen
Leinolan
ja muLineppänen
tikeskus-tai lähirisokeskusten
tia uuteenkäyttöön,
niemen
aadaanuusia
lähitorin
tilonnittelu
alkaa elontikeskuksesta
et- isoja kokonaisuuksia,joihintulee
isa
Heinämäki
ttamalla
merkiksi
Linnainmukaan perehtyä,kuten työllisyydenhoiereen kaupungin
keskuksesta
saa- toon ja koulutukseenliittyvätkyyhdistysten
lisäkulaispormestari.
symyksetja kehittämistarpeet.Sitsi toukokuussa
vistys-ja elämänlaatupalveluiden
einämäen (vihr)
kysymyksetovat tutumpia,koska
nkeinopalveluisolin viime valtuustokaudella tä- ja elämänlaatumän lautakunnan jäsen. Luottataavaksi apulaismustoimet kaupunginvaltuutetTehtävää aiemtuna ja myös kaupunginhallitukOlli-Poika Parviaisen jäsenenä ovat antaneet toki
iin eduskuntaan.
hyvää kokonaiskuvaakaupungin
taa myös Tampeeri toiminnoista.
valtuustoryhmää.
otaan palveluita
ssa ja lähitor eilla
4
Mikä sinua kiinnostaa
kertoo
suunnittet ja millaisista
apulaispormestarin
ko
Hiltunen
tilaaä tulit
apulaistehtävissäsi? Mitkä ovat
riksi?
n myös
Nurmi- vahvuutesi?
inen
tamperelaiTyö haastavien asiakokonaisuukan
lähitori.
Lisäkojan
äiti. Olen
tehuunnittelee
Lam- sien parissaon mielekästä.Innosntyöuranipoliisiveluita,
raja- tun asioistaja pidänvaihtelustaja
iisin
eri joita
tehtävissiten hakeudun luontaisesti tehnatjoustavasti
ulottuneetkäytpotäviin, joissa näitä elementtejä
a sisäministeriön
apalvelumallia
pi- on tarjolla. Vahvuuteni on myös
Poliisitutkinnon
helppo lähestyttävyys. Olen totmmäiseksi
koillieiskunta- ja
haltunut toimimaanhyvin erilaisten
utta myöhemmin
maisteri.
Myös jatihmisten kanssa aiemmissa työtäänsamallamaleustieteiden
tohn
Tä- tehtävissäni ja nähnyt ihmisten
nTampereella.
alla, mutta apuja elämää melko monelta kantilta.
netaan
pestikeskustan
vie nyt varkehittämissuunilta
asioilta.
Mikä on mielipaikkasi
istelu.Syksylläalja mielipuuhaasi
a kaakkoisen
aluoppaasta.Opas tarjoaakesätyöntöitä
ja
Tampereella?
nnittelut.
tekijöille yksissä kansissa tiesinulla on•
Mielipaikkanion oma kotiniTamtoa palvelussuhteeseen kuulupereen Onkiniemessä sekä Tamvista seikoista, kuten työajasta,
uu monta laajaa
pereen lukuisat järvenrannat ja
vapaista, eduista ja työturvallikuten toisen asmetsät,joihinvoi mennäperheen
suudestasekä kaupunginorganiseen ja työllisyykanssa retkeilemään.
saatiorakenteestaja strategiasta.
ä kulttuuri- ja liiEsimiehet voivat tilata opin liittyvät asiat. TAMPEREEN kaupungilla työsMillaisia terveisiä lähetät
aljon yhteistyötä kentelee yli 500 kesätyönteki- paan paperiversioita kaupunhenkilöstölle?
enkanssa. Synkkä jää: harjoittelijoita, koululaisia, gin virastotalon virastopalveOlen tosi iloinen mahdollilanne tekee työs- opiskelijoita, vuosilomasijaisia luista osoitteesta virastomestasuudestaolla osa tätä Tampereen
[email protected].
eellisenja samal- ja kausityöntekijöitä.
kaupungin
ja haluOhjeita jatyöyhteisöä
neuvoja kesätyönKaikkien uusien työntekiluista, joiden enan kuunnella näkemyksiänne.
ä vaikutus ongel- tekijöillelöytyy Kesätyöntekijän
Olettehan oman työnne parhaiisennäkökulmasta asiantuntijoita.Minuunvoi olä. Näiden tekijöila tarvittaessa yhteydessä matattaminenon hanlalla kynnyksellä. •
malta osaltaniteen
5
KAUPUNGIN
PALVELUKSESSA
AHKEROI YLI 500
KESÄTYÖNTEKIJÄÄ
6
hin tartuit ja
simmäisenä?
n jo valmiita verlaajennan tietämistanitapaamalnkin näin alussa
hönikuuluumyös
OSAAMISKESKUKSEEN
SIIRTYY 300
HENKILÖÄ
KONSERNIP ALVELUIHIN perustettavaan
uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300
kaupungin työntekijää
lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta,
Taloushallinnon
palvelukeskuksesta ja
konsernihallinnosta.
Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden
alussa.
Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi
ryhmää: talous-, henkijöiden, löstö-,
myös tieto-,
kesätyöntekijöihallintoden, perehdyttäminen
työtehja ict-palvelut. Keskuktäviin on
Perehdytyksentärkeää.
johtajana
aloittaa
sen avuksi
tehty uusi opas,
Helion
Hirvelä.
jota esimiesten
kannattaa hyöOsaamiskeskuksen
dyntää.nimeksi
•
tulee Koppari.
Nimen valitsi Koppaprojektin ohjausryhmänä
toimiva konserniHenkilöshallinnon
töasiat > Palvelussuhteen
johtoryhmä
alkaminen
(Perehdyttämisopas
nimikilpailun
avulla.
ja Kesätyöntekijän
opas)
Looran kautta
järjestettyyn nimikilpailuun
saatiin 100 nimiehdotusta ja 77 erilaista
nimeä. Kopparia
nimeksi ehdotettiin
kaksi kertaa.
Nimen perusteluissa todettiin, että osaamiskeskuksen henkilökunta toimii kopparina
vastatessaan eli ottaessaan vastaan eri palvelualojen tehtäviä.
Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehitt
äminen > Koppa-projekti
Linnainmaan
terveysaseman
osastonhoitaja Tuula
Urvikko ja sairaanhoitaja
Sanna Ahonen toivovat,
että terveysasemalla säilyy
henkilöstöravintola
muutosten jälkeen.
Liikunnanohjaajat Tommi
Liimatta ja Lari Haromo ovat
olleet tyytyväisiä uudistuneeseen uintikeskukseen Kalevassa.
Syksyllä ohjaajien työnkuva on
monipuolistunut entisestään.
Syksystä lähtien Lari Haromo
on päässyt ohjaamaan
asiakkaita myös kuntosalilla.
U
udistuneen Tampereen
uintikeskuksen täyttää auringonvalo. Remontin yhteydessä ensimmäiseen kerrokseen
siirtyneen kahvilan pöydässä istuu kaksi uimahallin työntekijää:
Tommi Liimatta ja Lari Haromo.
Kaksi vuotta kestäneen remontin
jälkeen uusissa tiloissa on polskuteltu jo kesäkuun alusta asti.
– Valoisuutta on tullut lisää ja
tekniikka on täysin uusittu. Tykkään tilan avaruudesta ja valoisuudesta, sanoo Liimatta.
Liimatta työskenteli remontin
ajan Kalevassa. Remontin keskellä
työskentely oli mahdollista, koska
osa altaista oli koko ajan käytössä.
– Tein töitä laajennusosan
puolella ja vedin siellä koululaisuinteja. Meillä oli parakkipukuhuoneet, joissa kaikissa oli myös
suihkut. Tulimme oikein hyvin
toimeen niissäkin olosuhteissa,
kertoo Liimatta remontin aikaisista tiloista.
Monet uintikeskuksen työntekijöistä siirtyivät remontin tieltä muualle töihin.
– Työskentelin remontin ajan
Pyynikin uimahallissa. Työtehtäväni olivat samanlaisia kuin Kalevan
uintikeskuksessa, kertoo Haromo.
Viileä sää
ei täyttänyt altaita
Vaikka kesä- ja heinäkuun säät eivät suosineet lomailijoita, eivät
viileät järvivedet ruuhkauttaneet
uintikeskuksen altaita.
– Ajattelimme, että ihmisiä
olisi ollut enemmän, mutta hyvin täällä mahtui uimaan koko
kesän. Ehkä melko moni uimari ajatteli, että uudistuneet tilat
houkuttelevat niin paljon muita
uimareita, ettei sekaan mahdu,
sanoo Tommi Liimatta.
Remontin myötä uimareilla
on nyt enemmän tilaa uida, mutta sen lisäksi liikuntaa voi harrastaa esimerkiksi kahvilan entiselle
paikalle tulleella uutuuttaan kiiltävällä kuntosalilla.
– Syksyksi me liikunnanohjaajat olemme saaneet uusia hommia ja yksi niistä on kuntosaliohjaus. Salilla pääsee siis nykyään treenaamaan myös ohjaajan
avustuksella, Lari Haromo kertoo.
Uuteen totutteleminen
kestää aikansa
Kumilenkkiavaimet ja perinteiset
lukot ovat historiaa ja niiden tilalle ovat tulleet älylukot, jotka avautuvat sähköisillä rannekkeilla.
– Ensimmäiset kaksi viikkoa
aulassa oli opastaja, joka antoi
neuvoja rannekkeen käyttöön.
Rannekkeen käyttöönotto oli sellainen muutos, joka olisi ilman
opastusta saattanut aiheuttaa
hämmennystä asiakkaissa, kertoo Tommi Liimatta.
Myös työntekijöillä on totuttelemista uuteen halliin.
– Koska tänne on tullut lisää
tekniikkaa, joudun välillä miettimään, mistä minkäkin laitteen
saa laitettua päälle, Liimatta kertoo.
– Kun kaikki on niin automatisoitua, aiheuttaa se välillä ongelmia. Aina ei tiedä, miten esimerkiksi mikäkin valo toimii. Onneksi on huollon numero, johon voi
aina soittaa, lisää Lari Haromo.
Uimahallin tilat ovat pysyneet
kahvilaa ja kuntosalia lukuun ottamatta melko samassa järjestyksessä, joten eksymään keskuksessa ei pääse. Muutamia uudistuksia
työntekijänkin on vaikea muistaa.
– Valvomossa työskennellessäni unohdan usein, että sinne on
tullut vesipiste. Lähden edelleen
automaattisesti hakemaan vettä
jostain muualta, Liimatta sanoo
ja naurahtaa. •
VILKKU 5 | 2015
5
TAPETILLA
TEKSTI JA KUVAT Ilana Pantzar
Esimiehen luvalla
viisi päivää
sairauslomaa
ESIMIEHELLÄ on nyt oikeus
myöntää sairauslomaa
äkillisesti sairastuneelle työntekijälle viisi kalenteripäivää
aiemman kolmen päivän
sijasta. Muutos tuli voimaan
syyskuun alussa.
Esimiehen ei ole yleensä
syytä myöntää sairauslomaa
yhdellä kertaa, vaan jaksoissa
siten, että ensin myönnetään
1–2 kalenteripäivää ja sen
jälkeen tehdään uusi päätös
jatkosta.
Vastuu sairaudesta ja sairauden itsehoidosta on ainoastaan työntekijällä itsellään.
Esimiehellä on oikeus sallia
poissaolo, mutta vastuuta
sairaanhoidosta hänelle ei
synny. Työntekijällä on mahdollisuus hakeutua normaaliin
tapaan esimiehen myöntämän
sairauslomajakson aikana
työterveyshuoltoon työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolle.
Pelkkä ilmoitus poissaolosta ei oikeuta palkalliseen
sairauslomaan, vaan poissaoloon tarvitaan esimiehen
lupa. Lupakäytäntö perustuu
esimiehen ja työntekijän
väliseen luottamukseen.
Perustelluista syistä esimies
voi jättää luvan myöntämättä,
jolloin hänen täytyy sopia
työntekijän kanssa varhaisen
tuen toimenpiteistä.
Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien yhteydessä
esimiehen lupaan perustuvaa
sairauslomakäytäntöä ei voida
käyttää. •
Loora
> Ohjeet ja lomakkeet >
L
Henkilöstöhallinnon ohjeet ja
lomakkeet / sairastuminen
Henkilöstösuunnittelija
Satu Kuivasto 040 806 4083,
[email protected]
6
VILKKU 5 | 2015
Oppia ja innostusta
viherpihasta
M
onitoimitalo 13:n piha
vihertää. Pihaan istutetut yrtit, tomaatit ja
mansikat tuovat tuoksahduksen jostain muualta ja vievät
hetkeksi pois keskustan kiireestä. Värikkään pihan keskellä on mukava nauttia kuppi kahvia tai vain ihmetellä ja
maistella pihan antimia. Ilman
viherpihaprojektia pihaa värittäisivät vain auringonsäteet.
Hankkeen takana on askartelunohjaaja Merja Lehtonen.
Lehtonen kertoo idean syntyneen kevään kävijämääriä
miettiessä.
– Meillä on usein keväällä
hiljaisempaa. Nuoret ja lapset
tykkäävät olla silloin ulkona,
joten miksi meidänkin toimintaamme ei voisi siirtää ulos.
Monitoimitalo 13:n viher-
piha on aiemmin ollut vain
henkilökunnan käytössä. Lehtosen mukaan piha näytti ankealta. Niinpä siitä päätettiin
tehdä nuorten kävijöiden ja
henkilökunnan yhteistyöllä
Suomen kaunein sisäpiha.
Nuorten kädenjälki
näkyy viherpihassa
Projektin tarkoituksena on saada Monitoimitalo 13:ssa käyvät
nuoret innostumaan luonnon
monimuotoisuudesta sekä siitä, miten hyöty- ja koristekasveja voi kasvattaa itse pienellä budjetilla keskeisilläkin paikoilla. Samalla nuoret oppivat
uusia taitoja ja kärsivällisyyttä.
Tänä vuonna pihan suunnitteluun ja rakentamiseen
ovat osallistuneet Pajaston taidepajan nuoret. Muun muas-
sa pihan graffitit ja värikkäät
jakkarat ovat taidepajalaisten
maalaamia.
– Kun nuoret ovat itse suunnitelleet pihan, se palvelee parhaiten myös sen käyttäjiä eli
nuoria, Merja Lehtonen sanoo.
Vaikka viherpiha on melko keskeisellä paikalla, sitä ei
ole sotkettu eivätkä jakkarat ole
lentäneet läheiseen lampeen,
vaikka ensin niin pelättiin.
– Kysyin eräältä nuorelta,
osaako hän sanoa, miksi piha
on saanut olla rauhassa. Hän
vastasi, että eiväthän he nyt
omia nurkkiaan halua sotkea.
Pihaa voi käyttää
kuka tahansa
Viherpiha on herättänyt kiinnostusta myös Monitoimitalo
13:n muissa kävijöissä. Lehto-
nen kertoo erään talossa kokoustaneen ryhmän kysyneen
viherpihan vuokrausta kokouskäyttöön.
– Mietin, että miksipä ei.
Tämähän voisi olla tila, jota voi
hyödyntää moneen eri tarkoitukseen.
Lehtonen toivoo, että tulevaisuudessa toimintaan saataisiin mukaan sponsoreita, jotka
voisivat lahjoittaa esimerkiksi
rakennustarvikkeita tai taimia.
Merja Lehtosen mukaan
viherpihassa on vielä paljon
käyttämätöntä potentiaalia.
– Ensi keväänä meidän täytyy markkinoida tätä pihaa vielä paremmin. Nuorten pitää
ensin tietää, mistä tässä on kysymys. Eiväthän he muuten uskalla tulla tänne ja esimerkiksi maistella pihan antimia. •
Monitoimitalon
viherpihasta on
tullut värikäs koko
talon yhteinen
kohtauspaikka.
Merja Lehtosen
kehittelemä viherpihaprojekti oli
yksi Tampereen
kaupungin henkilöstön
kehittäjäpalkinnon
saaneista ideoista.
VILKKU 5 | 2015
7
TYKYTYSTÄ
TEKSTI Ilana Pantzar
KUVA Hanna Leppänen
V
ertti Harjuniemi on
personal trainer, fitness-urheilun SMvoittaja ja tuore tv-tähti,
mutta sen lisäksi hän on
myös palomies. Ammattimaisen treenaamisen, muiden treenien suunnittelun ja
palomiehen työn yhdistäminen
saattaa kuulostaa mahdottomalta yhdistelmältä, mutta moneen
paikkaan ehtivä Harjuniemi vakuuttaa sen olevan mahdollista.
– Usean asian tekeminen samaan aikaan ei haittaa, jos se tekeminen on mukavaa.
Palomiesten työajat ovat erikoiset. Arki koostuu 24 tunnin työvuoroista ja niitä seuraavista kolmen
päivän vapaista. Toimistotyöläisessä kauhistusta herättävä rytmi ei
kuitenkaan haittaa Harjuniemen
päämäärätietoista harjoittelua.
– Treenaan vapaapäivinä aina
kaksi kertaa päivässä ja palokunnassakin on varattu aikaa kunnon
ylläpitoon. Lisäksi aerobista treeniä tulee esimerkiksi työmatkapyöräilystä.
Tiukkaan kisakauteen valmistautuminen ei kuitenkaan häiritse koskaan työntekoa.
– Vaikka syön usein, niin mikäli tilanne sitä vaatii, kestää syöminen maksimissaan minuutin, eli se
ei haittaa töitä. Olen myös kiitollinen siitä, että työkaverit ovat olleet
todella kannustavia ja innokkaita
lähtemään mukaan salille.
Vertti Harjuniemi työskentelee Hervannan paloasemalla. Pitkäaikainen haave palomiehen ammatista vaati ponnisteluja. Yksis-
Kaikki
työntekijät
halutaan
mukaan
KUNTA 10 -tutki-
mustuloksia käsiteltiin työpaikoilla
yhdessä henkilöstön kanssa keväällä.
Sen jälkeen toimialueet
muodostivat omat kehittämiskohteensa työyhteisöissä sovittujen, parannusta tarvitsevien
asioiden perusteella.
Yksi tärkeimmistä tavoitteista
on parantaa työntekijöiden osal-
8
VILKKU 5 | 2015
Monipuolisesta
urheilutaustasta
on hyötyä palomiehen
ammatissa. Vertti Harjuniemi on saanut SM-mitaleita muun muassa
painista ja taistelulajeista.
Super-Vertti auttaa
aina tarvittaessa
tään pelastusopistoon hakeminen
oli monen vuoden projekti.
– Lukio jäi aikoinaan kesken,
joten kävin armeijan jälkeen ammattikoulun saadakseni tarvittavat paperit pelastusopistoa varten.
Lisäksi jouduin harjoittelemaan
kestävyyttä vaativia lajeja, sillä en
ole koskaan ollut mikään kestävyysurheilija.
Päämäärätietoisuus ja tavoitteiden saavuttaminen aukaisivat
ovet myös television maailmaan.
Ennen ideaa tv-sarjasta Harjuniemi kiersi luennoimassa Jutta
Gustafsbergin kanssa. Luennoilla
hän kertoi motivaatiosta sekä
tavoitteiden asettamisesta ja niiden saavuttamisesta.
Koska Gustafsbergilla oli jo ai-
emmin ollut tv-sarjoja, he alkoivat
luentosarjan jälkeen kehitellä uudenlaista ohjelmaa. Kun yhtälöön
lisättiin vielä tuotantoyhtiö, syntyi Jutan ja Vertin Supersinkkudieetit. Ohjelman mukanaan tuomaan julkisuuteen Harjuniemi
suhtautuu rauhallisesti.
– Kuvaukset menivät hyvin ja
onnistuin olemaan kameran edes-
listumista ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämisessä. Työyhteisöjä pitää kannustaa yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä innovoimaan uusia ja
laadukkaita tapoja työskennellä.
Lisäksi työstä aiheutuvan paineen
ja työn hallinnan kokemuksen
täytyy olla tasapainossa.
Kaupungin toimenpiteet
• Uutta Tampere 2017 -toimintamallia suunnitellaan yhdessä
henkilöstön kanssa. Mallin kehittämistyössä henkilöstön osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja luottamuksen vahvistuminen on keskeisessä roolissa.
• Johdolle asetetaan tavoitteet
vuodelle 2016 henkilöstön osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Tämän
toteutumista mitataan seuraavan
Kunta 10 -tutkimuksen tuloksissa,
jotka saadaan helmikuussa 2017.
• Johtamisen osaamista vahvistetaan. Tampereelle kehitetään uudenlainen johtamisen kulttuuri,
jossa painotetaan muutoksen johtamista ja hallintaa, henkilöstön osallistumista sekä innovointia ja palkitsemista. Johtamisen kehittämiseen edellytetään kaupungin jokaisen esimiehen osallistumista.
• Vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen liitetään osaksi kaupungin työhyvinvointimatriisia,
Naisensihoitajat tekivät kalenterin
vapaaehtoisten hyväksi
PIRKANMAAN pelastussä oma itseni. Jos ihmiset eivät
jostain syystä tykkääkään persoonastani, sille ei voi mitään, koska
persoonaa ei voi muuttaa ja esittää ei kannata.
Uusi ura ei muuta
vanhaa arkea
– Tähän mennessä ohjelmasta on
tullut palautetta melko runsaasti
ja se on ollut ainakin toistaiseksi positiivista. Se on lämmittänyt
mieltä, Vertti Harjuniemi kertoo.
Hän ei usko ohjelman vaikuttavan arkeen palolaitoksella.
– Koska elämme täällä 24 tuntia yhdessä ja teemme kaiken yhdessä, olemme myös toistemme
hyviä kavereita. En usko, että kenenkään suhtautuminen minua
kohtaan muuttuu sarjan myötä.
Edes työtehtävissä tavattavien ihmisten reaktiot eivät jännitä Harjuniemeä.
– Voi olla, että joku tunnistaakin, mutta olen kuitenkin esillä positiivisessa mielessä. Autan
ohjelmassa ihmisiä parempaan
kuntoon.
Lehdissä Vertti Harjuniemeä
on jo ehditty verrata toiseen entiseen rovaniemeläiseen, Antti Tuiskuun. Harjuniemi suhtautuu vanhaan luokkakaveriinsa vertaamiseen huumorilla. Vaikka yhdennäköisyyttä ei huomaisikaan, miehiä yhdistää tietynlainen positiivisuus.
– Ehkä se on se, kun viimein
pääsee pois kaamoksesta ja tänne
valoon, ei viitsi kamalasti enää
synkistellä, Harjuniemi toteaa
ja naurahtaa. •
jolla kaupungissa seurataan työhyvinvoinnin kehitystä.
• Kunta 10 -tutkimuksesta nostetut kehittämiskohteet ovat keskeinen osa kehityskeskusteluja ja
työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteita. Tavoitteena on työpaineiden ja työn hallinnan kokemuksen parempi tasapaino.
• Työyhteisökohtaisesti Kunta 10
-tulosten perusteella määritellyt
Vertin supervinkit
– Kaikkihan tietävät,
miten pääsee parempaan
kuntoon – syö terveellisesti ja liikkuu. Se vain
vaatii selkärankaa, sanoo
Vertti Harjuniemi.
Harjuniemen mukaan
istumatyötä tekevät voivat
aktivoida kehoaan ja
piristää työpäivää lyhyillä
harjoituksilla. Oma paino
riittää hyvin vastukseksi
esimerkiksi askelkyykkyjä
tehdessä. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä.
Liikuntaa pitäisi harrastaa
vähintään kolme kertaa
viikossa tunnin ajan.
Ensimmäinen askel
terveempään ruokavalioon
tapahtuu tuoteselosteita
lukemalla. Ruokakaupassa
kannattaa valita vain
tuotteita, joissa on alle 10
prosenttia rasvaa.
– Kaikkia muutoksia ei
kannata tehdä yhdellä
kertaa. Liikkeelle voi
lähteä pienin askelin.
Kun on tottunut vähärasvaisempiin tuotteisiin,
seuraavaksi huomion voi
kiinnittää sokerin määrään.
Harjuniemi korostaa,
että elintapoja muuttaessa
on tärkeää edetä hitaasti,
jotta muutokset olisivat
pysyviä. •
kehittämiskohteet ovat ensiarvoisen tärkeitä arjessa ja niiden toteuttamiseen on keskityttävä.
• Toimenpiteiden läpivienti yhdessä henkilöstön kanssa on kunkin yksikön johdon vastuulla. •
www.loora.fi/kunta10
Työhyvinvointipäällikkö
Sami Uusitalo
[email protected]
040 806 0278
P E E RO L A K A N E N
laitoksen naisensihoitajat ovat tehneet hyväntekeväisyyskalenterin
vuodelle 2016. Tuotto
lahjoitetaan lyhentämättömänä Vapaaehtoiselle
pelastuspalvelulle. Varat
kohdennetaan kadonneiden etsintään ja laitehankintoihin.
Tamperelainen ensihoitaja Kirsi Kaivonen
Kalenteria ovat tehneet Johanna
sai idean lähteä toteutLähteinen (edessä), Kirsi Laakso,
tamaan erilaista kalenteKatja Kaivo-oja, Ulla Heino, Kirsi
ria perinteisen palomiesKaivonen, Sanna Kauppinen ja Elina
kalenterin rinnalle. KiinHolstikko.
nostusta kalenterin työstämiseen kysyttiin kaikilta pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteleviltä naisilta, joista tiivistyi lopulta seitsemän naisen
porukka.
Kalenterin teema ja yhteinen päämäärä on alusta saakka
ollut selvillä: tyylikäs, mutta iloinen ja me-henkeä edustava.
Projektiin innostettiin mukaan tamperelaiskuvaaja Peero Lakanen, jonka kädenjälki näkyy myös vahvasti kuvissa.
Päivänvalon kalenteri näki viime perjantain julkaisutilaisuudessa. Juhlahumuun naiset eivät kuitenkaan tuudittautuneet,
vaan myyntityöt alkoivat välittömästi viikonloppuna turvallisuusmessuilla. Oman kalenterin voi ostaa esimerkiksi Tampereen päivänä keskustan tai Hervannan paloasemalta. •
facebook.com/naisensihoitajat
naisensihoitajat.fi
Tullinkulman Työterveys
muuttuu osakeyhtiöksi
TULLINKULMAN Työterveys Liikelaitos muuttuu syksyn
aikana Tullinkulman Työterveys Oy:ksi kaupunginvaltuuston elokuussa tekemän päätöksen mukaisesti.
Kaikki nykyiset Tullinkulman Työterveyden 125
työntekijää siirtyvät perustettavan yhtiön palvelukseen
vanhoina työntekijöinä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveyshuolto
liittyy suunnatulla osakeannilla osaksi yhteistä Tullinkulman Työterveys Oy:tä vuodenvaihteessa.
Yhteistyöllä pyritään sosiaali- ja terveyspalvelujen
sujuvampaan toimintaan niin asiakkaiden kuin organisaatioidenkin näkökulmasta.
– Yhdistymisen ansiosta pystymme palvelemaan
asiakkaitamme useamman toimipisteen kautta:
kaupungin keskustan tilojen lisäksi muun muassa Taysin
ja Nokian alueella, sanoo Tullinkulman Työterveyden
toimitusjohtaja Eija Railanmaa. •
Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen
050 345 1397
VILKKU 5 | 2015
9
LÄHIKUVASSA
TEKSTI Tuuli Oinonen
KUVA Hanna Leppänen
Sähköpyörä helpottaa
kotihoidon väen liikkumista
K
aupungin kotihoidon työntekijät ovat toivoneet sähköpyöriä eri alueille. Tällä hetkellä Härmälän lähipalvelualueella on koekäytössä yksi sähköpyörä.
– Koekäytön kokemusten perusteella päätetään, hankitaanko
sähköpyöriä lisää, kertoo johtava
kotihoidon esimies Sirkku Savolainen.
Lähihoitaja Anne Ohralahden menoa sähköpyörä on helpottanut. Työvuoron aikana saattaa kertyä ajettavaa 10–20 kilometrin verran. Lähtöpaikka ja taukotila ovat siirtyneet Hatanpään huvilaan, ja sieltä on alueen toiselle reunalle Perä-Härmälään melkoinen matka.
– Sähköpyörällä ajaminen
on ihan yksinkertaista, vain kevyempää kuin tavallisella pyörällä. Helppoa kuin heinänteko, hän
sanoo ja polkaisee vauhtiin.
Asiakkaiden luona
ei enää hengästytä
Anne Ohralahti ehti ennen ensimmäistä koeajoaan miettiä, lähteekö pyörä kulkemaan itsekseen
avuste päällä.
– Eipä lähtenyt, hän nauraa.
– Mäkiajossa pyörästä saa eniten irti. Enää en myöskään läähätä
mennessäni asiakkaiden luo. Joskus perääni on jääty katsomaan,
mikä supernainen se siinä polkikaan.
Joku voisi tosin ajatella, että
supernainen Anne Ohralahti on.
Hyvällä säällä hän ajaa Nokialta
Hatanpäälle omalla tavallisella
pyörällään työmatkansa, josta
kertyy ajokilometrejä 42 työajojen lisäksi.
Ohralahti pitää sähköpyörää
loistavana apuna.
– Pyörä sopii etenkin sellaisille, joilla on selkäkipuja tai muita vaivoja.
10
VILKKU 5 | 2015
TEKSTI Ilana Pantzar
KUVAT Hanna Leppänen
Anne Ohralahti polkee
kevyesti ja nopeasti
kotihoidon asiakkaalta
toisen luo. Sähköpyörä
helpottaa menoa.
Käyttökokemukset
ratkaisevat jatkon
Tampereen Infra vastaa sähköpyörien huollosta. Infra kerää kokemuksia akun kestosta ja pyörän
käytöstä eri olosuhteissa samoin
kuin pyörän huollettavuudesta.
– Talvikäytössäkin pyörää aiotaan käyttää, ja silloin selviää, miten akku reagoi pakkaseen. Kustannusten kannalta olisi tietysti
hyvä, jos sähköpyörää voisi käyttää myös talvella, Sirkku Savolainen toteaa.
– Pyörän akku latautuu nopeasti, eikä sitä tarvitse ladata usein.
Sähköa
Sähköpyörä on tukeva, joten sillä
uskaltanee lähteä hyvin liikkeelle
liukkaallakin kelillä, lisäksi turvana ovat nastarenkaat, Anne Ohralahti lisää.
Kotihoidossa on käytössä
leasingautoja ja tavallisia polkupyöriä.
Työntekijät käyttävät työpäivän aikana liikkumiseen myös
omia autoja ja pyöriä.
Infra hankki kaupungin työntekijöiden kokeiltavaksi kesällä
myös toisen sähköpyörän. Sillä
ovat ajaneet keskustan ja lännen
viheralueiden hoitajat. •
K
un sähköauto hurauttaa viereen, sitä ei välttämättä huomaa. Sähköauto on hiljainen
ja ekologinen työkaveri. Tilakeskuksen kiinteistöteknisen tuotannon huollossa on käytössä täysin
sähköllä toimiva pakettiauto, jonka ratin takaa löytyy huoltomies
Juha Visala.
– Auto tuli käyttööni maaliskuussa. Olen ehtinyt tutustua hyvin sen toimintaan ja opetella ajamaan sillä.
Aiemmin kaupungilla on ollut
käytössä hybridiautoja, jotka toimivat vain osin sähköllä, mutta
– Kaupungilla on
yhteensä kolme
sähköautoa. Autot
ovat Tilakeskuksella,
Sähkölaitoksella ja
Infrassa, kertoo Juha
Visala.
Pakettiautomalliseen
sähköautoon mahtuvat
hyvin mukaan kaikki
huoltotöissä tarvittavat
työkalut.
uto on hiljainen työkaveri
nyt käyttöön on saatu myös kolme
täysin sähköllä toimivaa autoa,
jotka kaikki ovat eri yksiköiden
käytössä.
– Käytännössä se tarkoittaa
sitä, että kun sähkö loppuu, matkantekokin loppuu.
Toistaiseksi auto ei kuitenkaan ole jättänyt Juha Visalaa
tienposkeen. Yöksi auto laitetaan
lataukseen ja aamulla ladatulla
autolla pitäisi pystyä ajamaan noin
130 kilometriä.
– Lataus riittää kaupunkialueella varsin hyvin ja sinne työtehtäväni melko pitkälti sijoittuvatkin.
Talvesta vielä
vähän kokemuksia
Auton akun lataaminen täyteen
kestää noin 4 tuntia. Yleensä Juha
Visala lataa autoa myös lounastauollaan.
– Kun tulen lounaalle ja hoitamaan asioita, lataan autoa samaan
aikaan. Kyllä siihen äkkiä saa 50
kilometrille lisää latausta.
Koska auto on ollut käytössä
vasta maaliskuusta, kokemuksia
talviajosta on vielä vähän.
– On sanottu, että talvipakkasilla kilometrimäärä saattaa jopa
puolittua.
Pakkasen lisäksi talvella latauksen kestoa syö lämmitys.
Lämpimämmälläkin säällä lämmityksen päälle laittaminen voi
vähentää latausta 30 kilometrillä.
Talvi saattaa tuoda mukanaan
haasteita, mutta muuten autossa
ei ole toistaiseksi ilmennyt minkäänlaisia ongelmia.
– Ainoa huono puoli on, että
ihmiset eivät välttämättä tajua,
että vieressä liikkuu auto, koska
siitä ei kuulu oikeastaan mitään
ääntä. Onneksi autossa on varoittava äänimerkki jalankulkijoille.
Ei vielä
omaan käyttöön
Juha Visalan työpäivä alkaa Nekalan toimipisteeltä, jossa tarkistetaan vikailmoitukset. Kun ilmoitukset on tarkistettu, on aika lähteä liikkeelle. Hiljaisena päivänä
autolla ajetaan 50–60 kilometriä
ja kiireisempänä enemmän. Pidemmälle keikalle lähtiessä on
ensin mietittävä, kuinka pitkälle latausta riittää.
– Autolla ei kannata lähteä Teiskon perälle keikalle, jos sieltä ei
löydy sopivaa latauspaikkaa.
Hätätapauksissa käyttöön voi
kuitenkin ottaa toisen auton.
Vaikka sähköauto on palvellut
Visalaa hyvin työajossa, hän ei silti vielä ostaisi sellaista itselleen.
– En uskaltaisi hankkia vielä
sähköautoa, koska latauspisteitä
on vähän ja ajan niin pitkiä matkoja. Kauppakassiksikin se on toistaiseksi hieman liian kallis. •
VILKKU 5 | 2015
11
TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen
Aikaa palvella asiakkaita
K
olme vuotta palvePalvelululiikenneautossa
bussin avustaja
työskennelleestä
Kalle Mäkelän työstä
Kalle Mäkelästä huosuuri osa on asiakaskuu rauhallisuus. Se
palvelua. Ritva Aaltoon valttia, kun kyydinen on tyytyväinen
tettävänä on paljon
saamaansa apuun.
iäkkäitä ihmisiä.
Mäkelä päätyi töihin
palvelubussiin työvoimatoimiston kautta.
– Olin ollut jonkin aikaa työttömänä ja työvoimatoimistosta ehdotettiin, että osallistuisin
palveluavustajakurssille. Kurssin
jälkeen tulin tänne töihin.
Kurssiin kuuluvan työssäoppimisjakson jälkeen Mäkelä teki
puolen vuoden ajan satunnaisia
vuoroja palvelubussin avustajana. Lopulta hänet vakinaistettiin.
Työvoimatoimisto ohjasi Mäkelää oikeaan suuntaan, sillä hän on
viihtynyt hyvin työssään.
– Tämä on kivaa hommaa. Asiakkaamme ovat mukavia ja tyytyväisiä. Heitä on ilo palvella.
Hyvästä työstä
palkittiin
Rakenne samanlainen,
sisältö erilainen
Kalle Mäkelän päivä alkaa yhdeksältä, kun kuski nappaa hänet keskustasta kyytiin. Sen jälkeen he tarkastavat koneelta keskuksen kautta tulleet tilaukset ja
lähtevät hakemaan ensimmäisiä
asiakkaita.
Aiemmin asiakkaat saattoivat
tilata kyydin suoraan palvelubussin henkilökunnalta, mutta nykyään kaikki tilaukset tulevat keskuksen kautta. Tämä muutos on
helpottanut auton henkilökunnan työtä.
– Enää ei tarvitse ottaa puheluita vastaan ja kirjata osoitteita
muiden töiden ohessa.
Päivän päätteeksi palvelubussi kaartaa hakemaan päiväkeskuslaiset palvelukoti Koivupirtistä ja
vie heidät koteihinsa. Työpäivät
VILKKU 50 vuotta
KIRJAILIJA Seppo Jokinen kertoo ensimmäisestä dekkaristaan
Vilkun vuoden 1996 numerossa
7. Tuolloin Jokinen työskenteli
vielä kaupungin Tietotekniikkakeskuksen pääoperaattorina.
”ESIKOISTEOKSEN syntymiseen kului kahdeksan kuukautta.
– Itse kirjan kirjoittaminen
oli melko helppoa, mutta vii-
12
VILKKU 5 | 2015
meistelyvaihe oli tuskallinen.
Monet kohtaukset, jopa henkilöhahmotkin menivät uusiksi.
Mutta hiominen kannatti. Kustantaja hyväksyi käsikirjoituksen sellaisenaan ilman pienimpiäkään muutoksia.
Jos kaikki sujuu hyvin, on
Koskiseen mieltyneille luvassa
jatkoa. Sepon tietokoneen näyttöruudulla rikosylikonstaapeli
muistuttavat rakenteeltaan toisiaan. Koska kyytiläiset vaihtuvat,
sisällöltään kahta samanlaista päivää ei kuitenkaan ole.
– Työssä kuulee paljon sellaista, mitä en olisi muuten kuullut.
Meille on kerrottu Tampereen historiasta ja Tammelan kenkätehtaista. Lisäksi kaikenlaisia vinkkejä on tullut runsaasti.
Koska kyydittävänä on ikäihmisiä, on varauduttava myös yllättäviin tilanteisiin.
– Viime viikolla eräs asiakas
epäili saavansa aivoinfarktin.
Tarkkailimme tilannetta ja tarjouduimme viemään hänet Acutaan.
Mäkelä toteaa palvelubussin
hyväksi puoleksi sen, että tehtäviä voidaan priorisoida. Asiakas
voidaan lähteä viemään Acutaan,
jos tilanne sitä vaatii.
Sakari Koskinen ratkoo jo uusia
visaisia rikoksia.” •
Tampereen Logistiikka palkitsi
toukokuussa työntekijöitään. Palkittuja kiitettiin erinomaisesta
asiakaspalvelusta ja asiakkaiden
arjen sujuvuuden turvaamisesta.
Kalle Mäkelä oli yksi palkituista.
Hän suhtautuu asiaan rauhalliseen tapaansa.
– Ainahan se hyvältä tuntuu,
kun muistetaan ja palkitaan.
Vaikka Kalle Mäkelä viihtyy
työssään, hän on silti pitänyt tulevaisuudensuunnitelmat auki.
– Tässä tulee ainakin pari vuotta tehtyä töitä, mutta täytyy seurata, kuinka työtilanne kehittyy koko
Suomessa. Eihän sitä tiedä, vaikka
kouluttautuisi ihan uudelle alalle. •
PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT
TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen
H
elena Mäkisen kirjahylTätä nykyä Tampereen seudun
lyssä mapit on järjestetty
työväenopisto sijaitsee fyysisesti
siisteihin riveihin.
kolmessa eri paikassa: Tampe– Olen vielä sitä ikäluokkaa,
reella Sampolassa ja Tammeettä haluan säilyttää tärkeistä
lan koululla sijaitsevassa Sara
asiakirjoista paperisen version
Hildén -akatemiassa sekä Ylösähköisen lisäksi.
järven Koulutuskeskus Valossa.
Kauppaopistosta valmistunut
Vakituisia työntekijöitä on 31, joiHelena Mäkinen muutti vuonna
den lisäksi tuntiopettajia ja luen1975 Valkeakoskelta Tampereelle.
noitsijoita on yhteensä 370.
Töitä ei ollut, mutta niitä oli saataTyöväenopistossa Helena Mäva. Niinpä hän marssi kaupungin
kisen tehtäviin kuuluvat muun
muassa taloushallinnon asiat,
virastotalolle. Sieltä hänet ohjathenkilöstöhallinto ja esimiestiin rahatoimistoon.
– Rahatoimistossa minua
tehtävät. Mäkinen kuvaa työtänsä
haastateltiin. Parin viikon pääsmonipuoliseksi ja vaihtelevaksi.
tä soi puhelin ja pääsin paikkaa– Jos vertaa alkuvuosiin, niin
maan sairauslomaa.
sähköpostin käyttö on tuonut palSijaisuus jatkui ja lopulta
jon muutoksia työhön. Se määMäkinen vakinaistettiin. Vuonrää nykyään entistä enemmän päina 1979 oli edessä muutto Jyväsvän kulkua. Ennen asiat hoidettiin puhelimitse, nykyään puhekylään miehen työn vuoksi. Työt
lin soi harvemmin.
Tampereella piti jättää.
Sähköpostien lisäksi moni
– Jouduin irtisanoutumaan
muu asia hoituu nykyään sähvirasta ja se tuntui todella pahalta.
köisesti. Paperisten ilmoittauJyväskylässä Mäkinen aloitti
tumisten tilalle on tullut sähtyönhaun alusta ja marssi jälleen
köinen ilmoittautuminen ja lasrahatoimistoon. Töitä löytyi ja
kutkin maksetaan nykyään vernuoripari viihtyi Jyväskylässä
kossa. Mäkinen kertoo sen helmuutaman vuoden. Lopulta tie
pottaneen toimiston töitä, kosvei takaisin Tampereelle.
ka arkistoitavaa materiaalia on
– Palatessani olin aivan varma,
vähemmän.
etten koskaan saa vakituista virkaa.
Töitä kuitenkin löytyi. Helena
Mäkinen työskenteli muun muassa kouluvirastossa ja rahatoimiston kirjanpidossa eri tehtävissä. Lopulta vuonna 1998 avautui
paikka Tampereen työväenopiston toimistopäällikkönä. Työväenopistosta löytyi työ,
jossa Mäkinen on viihSampolassa
tynyt nyt 17 vuotta.
toimistopäällikkönä
– Yksi hyvä tyytytyöskentelevän
väisyyden mittari on
Helena Mäkisen mielestä
se, että minusta on
harrastukset tuovat
mukava tulla joka aatasapainoa ihmisten
mu töihin.
arkeen.
Harrastusten ja
työn tasapaino
– Harrastan kulttuuria monipuolisesti ja sen vuoksi vapaan sivistystyön parissa työskentely on tuntunut kiinnostavalta ja tärkeältä,
Helena Mäkinen kertoo.
Hän uskoo, että vapaalle sivistystyölle on paikkansa myös digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
– Uskon, että ihmiset kaipaavat ruudun tuijottamisen lisäksi yhdessäoloa, monipuolista kulttuuria, käsillä tekemistä
ja liikuntaa.
Vastapainona työlle Mäkinen harrastaa muun muassa vesijumppaa ja puutarhanhoitoa. Lisäksi hän kuuluu kuoroon.
– Olen laulanut Sampolan laulajissa jo 17 vuotta. Harjoitukset
ovat mukavia ja rentouttavia, mutta silti haasteellisia.
Myös työ itsessään antaa paljon ja siksi Mäkinen pohtii jo nyt
reilun kahden vuoden päästä koittavia eläkepäiviään.
– Koska olen muutaman vuoden sisällä jäämässä eläkkeelle,
olen miettinyt, mitä jään kaipaamaan tässä työssä eniten. Itse työn
lisäksi kaipaan varmasti myös näitä ihmisiä. •
Digitalisoituminen
muutosten takana
Suurin yksittäinen muutos 17
vuoden aikana on ollut Tampereen ja Ylöjärven työväenopistojen yhdistyminen vuonna 2013
Tampereen seudun työväenopistoksi. Samalla Helena Mäkisen
työyhteisö levittäytyi laajemmalle alueelle ja esimiestehtävät lisääntyivät.
Toimistotöitä 40 vuoden
kokemuksella
VILKKU 5 | 2015
13
YKSI MEISTÄ
TEKSTI Ilana Pantzar
KUVA Hanna Leppänen
T
utut Nokian saappaat, 50-luku, 60-luku sekä ihastuttavia ja vihastuttavia muistoja
menneisyydestä. Vapriikin kenkämuseossa pystyi 12 vuoden ajan
palaamaan kenkien kautta menneisyyteen. Kun oman kengän
pohja menee rikki yhdessä kesässä, ei voi kuin hämmästellä, kuinka hyvin säilyneitä aarteita on
tallessa.
Kenkien hyvinvoinnista pitää
huolen Arja Koskinen, joka on
työskennellyt Tampereen museoiden konservaattorina 15 vuotta. Hänen työtehtäviinsä kuuluu
muun muassa kaupungin museoiden kokoelmista huolehtiminen
ja näyttelyprojekteihin osallistuminen.
– Konservointi on poikkitieteellinen ala. Pitää olla oman alansa asiantuntija, mutta myös kiinnostunut muun muassa lvi-tekniikasta varastoinnin erityisvaatimusten takia.
Koskinen toteaakin konservoinnin olevan sekoitus insinööritieteitä ja humanistisia tieteitä.
Sattuman kautta
kumikokoelman pariin
Arja Koskinen on erikoistunut kumiin ja sen elämänkaareen. Hän
teki konservoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön kumiesineiden säilytyksestä ja jatkotutkimuksena gradun yksittäisten kumimateriaalien hajoamisesta. Kumiesineiden
pariin Koskinen päätyi sattumalta.
– Jonkun piti ottaa Tampereen museoiden kumikokoelma
haltuun. Lupasin katsoa sitä ja nyt
olen sitten katsonut kokoelmaa
10 vuotta.
Tampereen museoilla on harvinaisen laaja kumiesineiden kokoelma. Kenkien lisäksi kokoelmaan kuuluu paljon Nokian tehtailta perittyjä kumiesineitä, kuten autonrenkaita.
– Monet kyselevät, miksi te
keräätte tuollaisia. Kumi on kuitenkin esimerkiksi Nokian tehtaiden kautta osa Tampereenkin
historiaa.
14
VILKKU 5 | 2015
Tampereen kumikokoelman suojelija
Muualta maailmasta löytyy
kumijalkine- ja kumilelukokoelmia, mutta Tampereen kokoelma
erottuu muista, koska siihen kuuluu erityisen paljon erilaisia teknisiä materiaaleja.
– Ulkomaiset kollegat ovat
usein hämmästelleet kokoelman
laajuutta. Tamperelaisten pitää olla siitä ylpeitä.
Näin laajaa kokoelmaa täytyy suojella hyvin. Siksi Tampereen museoilla on erityinen varasto kumiesineille. Varaston lämpötila on laskettu 15 asteeseen,
jotta herkät kumiesineet kestäisivät mahdollisimman pitkään.
– Kumiahan ei ole tehty kestämään. Se on herkkä materiaali,
joka hajoaa helposti, mutta näin
voimme pidentää sen elinkaarta.
Kumin hajoamista ei voi estää
millään. Kenkien kohdalla tilanne on erityisen hankala.
– Jos kengässä on esimerkiksi
nahkapinta, nahka säilyy oikein
hyvin, mutta kuVaikka teolli– Tampereen
mipohja ei, Kossuuden rattaat
kenkämuseon kokoelkinen kertoo.
pyörivät yhä temissa on monenlaista
Koskisen
hokkaammin,
kumiesinettä tiivisteistä ja
mukaan 70-luon kumille kektulpista autonrenkaisiin.
vun kengät ovat
sitty myös uuKaikkea, mitä Nokialla
siokäyttöä esihyviä esimerkon tehty, kertoo
kejä tästä. Kenmerkiksi tienpohArja Koskinen.
gänpohjassa olejana. Koskisen muvan kumin voi nähdä
kaan uusiokäyttökään
halkeilleen, vaikka kenkä
ei ole täysin ongelmatonta.
näyttää muuten hyvin huolletulta. Hän myöntää, että kumi on tutkiKoskinen toteaa, että ahkeri- muksen kohteena juuri sen takia
en kirpputoreilla kävijöiden kan- mielenkiintoinen, että se tarjoaa
nattaa kiinnittää huomiota vinta- tutkijalle haasteita.
– Otsoni on esimerkiksi yksi
ge-aarteisiin. Vanhat kengät voivat näyttää kauniilta, mutta pit- pahimpia kumin hajoamisproseskää ikää niille ei voi luvata.
sin edistäjiä. Ilman otsonia kumia
on kuitenkin mahdotonta säilöä,
Kumi tarjoaa
koska tilan pitäisi olla täysin hapeton ja valoton. Silloin me emtutkijalle haasteita
– Kumi on teollisen tuotannon me näkisi esinettä. Tietäisimme
materiaali. Teollisuuden pitää vain, että se on siellä jossain. •
tuottaa koko ajan uutta. Esimerkiksi autonrenkaat ovat hyvä esi- Tampereen kenkämuseo sulki
ovensa 6. syyskuuta.
merkki massatuotannosta.
Vanhuuseläkehakemukset tehdään itse
SYYSKUUN alusta alkaen työntekijät ovat tehneet vanhuuseläkehakemuksensa itse Kevalle.
Eläkeasioista sekä hakemusten tekemisestä järjestetään koulutuksia lähellä eläkeikää oleville
muutaman kerran vuodessa. Seuraavat koulutukset ovat marraskuussa ja niistä kerrotaan Looran etusivun tapahtumapalstalla.
Sähköinen eläkehakemus pitää tehdä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle siirtymistä. Tarvittaessa apua hakemuksen tekemiseen saa hallintopalvelukeskus
Halon asiantuntijoilta. Puhelinneuvontaa annetaan virka-aikana
numerossa 03 5656 5806. Varsinainen vanhuuseläkehakemusten
eläkepalvelu on loppunut. Tietoa,
ohjeita ja tukimateriaalia löytyy
myös Loorasta.
Sähköisen hakemuksen lisäksi hakemuksen voi tehdä edelleen
myös paperilomakkeella. Vanhuuseläkehakemuksia voi tulostaa Kevan sivuilta kohdasta ’Lomakkeet’ tai niitä voi noutaa Kelan toimistoista sekä keskusvirastotalon ja Tietotalon asiakaspalvelupisteestä.
Työkyvyttömyyseläke-, kuntoutustuki-, osa-aikaeläke-, osakuntoutustuki- ja osatyökyvyttömyyseläkehakemusten tekeminen
ja näiden eläkkeiden henkilökohtainen neuvonta on edelleen Halossa. Ajanvarausnumero on 03
5656 5806. •
Loora > Henkilöstöasiat >
Palvelussuhteen päättyminen > Eläkkeet
www.keva.fi
Eläkkeelle jääviä kurssitetaan
JOS olet siirtymässä parin seuraavan vuoden aikana eläkkeelle ja
mietit, mitä uusi elämänvaihe tuo
tullessaan, voit osallistua syksyn
aikana järjestettävälle eläkkeelle
siirtyvien kurssille. Tarkoituksena on tukea uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä jäsentämällä elettyä elämää muistellen ja keskustellen muun muassa valokuvia ja
näyttelyitä apuna käyttäen.
Kurssi auttaa suuntaamaan aja-
Kiitokset
• Jäädessämme eläkkeelle
kiitämme lämpimästi kaikkia työkavereita yhteisistä
vuosista ja muistamisista.
Kaarina Kanerva
Pirjo Kivelä
Tampereen pankki vaihtuu
KAUPUNKIKONSERNIN pääpankki vaihtuu 24. syyskuuta. Uudeksi pääpankiksi on kilpailutuksen perusteella valittu Nordea-pankki.
– Yksiköiden on pitänyt jo pyytää kaikki saapuvat rahasuoritukset Nordean tilille, esimerkiksi erilaiset tuet ja
avustukset, tilitykset, Kela-korvaukset ja projektirahoitukset. Tietojärjestelmien pääkäyttäjät ovat myös vaihtaneet Nordean pankkitilitiedon asiakkaille lähetettäville laskulomakkeille, kertoo palvelupäällikkö Olli Nurminen Taloushallinnon palvelukeskuksesta.
Maksutauon aikana 23. syyskuuta mitään maksuja
ei makseta Danske Bankin eikä Nordean tileiltä. Samana päivänä Taloushallinnon palvelukeskus siirtää kaupunkikonsernin varat Nordeaan.
Kaikki Tampereen kaupungin rahaliikenne ohjataan
24. syyskuuta alkaen Nordean kautta, koska nykyinen
sopimus palvelumaksuista Danske Bankin kanssa loppuu ja palveluiden hinnat nousevat lokakuusta alkaen.
Nykyinen Danske Bankin pankkitili jää toistaiseksi voimaan ja sille maksetut suoritukset ohjautuvat perille kuten tähänkin asti. •
Palvelupäällikkö Olli Nurminen
[email protected]
040 846 5113
tuksia uutta elämänvaihetta kohti. Sen aikana kootaan omat muistorasiat. Kurssi järjestetään Vapriikissa torstaisin 8.10.–3.12. klo
15.30–17.15.
Syksyn aikana järjestetään myös
Työelämän voimavara -kurssi henkilöille, jotka ovat vielä noin 5–7
vuotta mukana työelämässä. Kurssilla käydään läpi elettyä elämää sekä etsitään valokuvien, valokuvaamisen ja näyttelyiden avulla voimavaroja työvuosia varten. Kurssi järjestetään tiistaisin 6.10.–1.12. kello 15.30–17.15 Vapriikissa.
Molemmille kursseille osallistuminen on maksutonta ja kursseille otetaan 8–10 osallistujaa.
Kurssin järjestää Tampereen kaupungin museopalveluihin kuuluva kulttuurikasvatusyksikkö
Taite. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille 29.9. mennessä
[email protected] tai
040 806 3910. •
Tyky-jumppaa tarjolla
NAISTEN tyky-jumpparyhmä jatkaa Ratinan Stadionin voimistelusali 1:ssä keskiviikkoisin kello 16–17. Ohjaajana toimii
liikunnanohjaaja Mari Salminen. Osallistumismaksu syyskaudelta on 20 euroa. Tervetuloa uudet ja vanhat jumpparit!
VILKKU 5 | 2015
15
VILKKUVAT
Katjan päivä
Kello soi yleensä viideltä,
mutta lähes aina heräilen jo ennen
sitä. Kahvi tippumaan ja puuro
tulille. Eväät teen jo edellisiltana
valmiiksi.
4.58
Avopalvelujen sairaanhoitaja KATJA ROIVAS
työskentelee Hervannan terveysasemalla.
Hänen työhönsä kuuluu sairaanhoitajan
vastaanoton pitäminen, hoidon tarpeen
arviointi ja toimenpiteissä avustaminen.
Hän on aiemmalta koulutukseltaan
perushoitaja ja toiminut hoitotyössä
vuodesta 1991.
5.05
Aamulenkki Chili-villakoiran
kanssa. Joka aamu pelkäämme,
tuleeko lehdenjakaja nurkan
takaa. Kun lehti on
haettu, voikin sitten
jo vapaammin tepastella ja nuuskutella
nurkkia.
7.30
Työpaikalla aamu
aloitetaan yhteisellä
kahvihetkellä, jolloin
sovitaan päivän työkuviot. Meillä on
uskomattoman hyvä
yhteishenki ja nauru
raikaa ajoittaisesta
kiireestä huolimatta.
18.15
Asun Hyhkyssä rivitalossa.
Illalla käyn vielä kävelyllä ja
syön iltapalaa. Yleensä pujahdan
peiton alle kello 22–23 ja luen
aina hetken kirjaa. Nyt on
menossa Robert Harrisin
Haamukirjoittaja.
11.30
Tänään teen sekä kirjallisia
töitä että hoitotyötä: pidän
vastaanottoa, tyhjennän
päivystysjonoa ja jaan
lääkkeitä. Asiakas saa
rokotuksen.
16.45
Olen hurahtanut liikuntaan ja
käyn salilla neljä kertaa viikossa.
Liikunta on hyvä keino tasapainottaa istumatyötä. Salilla
tai kävelyllä työhuolet unohtuvat
tehokkaasti. Salilla viihdyn noin
tunnin verran, sitten voinkin
hyvällä omallatunnolla löhöillä
loppuillan, vaikka harvoin
vain löhöilen.
16
VILKKU 5 | 2015
13.00
Tällä viikolla sijaistan osastonhoitajaa ja
oman työn lisäksi riittää muutakin puuhaa,
kuten työvuorolistojen tekoa, remonttipalaveri
ja kaikkea pientä säätöä. Remontti tuo omat
haasteensa, mutta lokakuussa pääsemme uusiin
tiloihin ja remontti jatkuu vanhalla puolella.