Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

Transcription

Määräys
ll
1 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Antopäivä:
29.6.2015
Voimaantulopäivä:
1.7.2015
Voimassa:
toistaiseksi
Säädösperusta:
Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 §
Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö:
Komission päätös 2012/88/EU (32012D0088; EUVL L 51, 23.2.2012, s.1) Euroopan laajuisen
rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja sen muuttamisesta annetut komission päätökset
2012/696/EU (32012D0696; EUVL L 311, 10.11.2012, s.3) ja (EU) 2015/14 (32015D0014;
EUVL L 3, 7.1.2015, s. 44)
Kumoaa määräyksen:
Liikenteen turvallisuusviraston määräys ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmästä
(18.12.2013, TRAFI/22096/03.04.02.00/2012)
Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä
SISÄLTÖ
I OSA – YLEISET MÄÄRÄYKSET ....................................................................................... 3
1
SOVELTAMISALA ........................................................................................... 3
2
VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI ......................................................... 3
3
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET .................................................................................. 5
4
MÄÄRITELMÄT ............................................................................................... 6
II OSA – YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ........................................................ 9
III OSA – KANSALLISET MÄÄRÄYKSET ............................................................................11
1
OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA A .......................11
1.1
Erityistapaukset ............................................................................................11
1.2
Avoimet kohdat ............................................................................................11
1.2.1
Junan jarrutuskykyä koskevat näkökohdat ..................................................11
1.2.2
Toiminta- ja käyttövarmuutta koskevat vaatimukset ....................................11
1.2.3
Pyörän vähimmäishalkaisija nopeuden suhteen määritettynä .........................12
1.2.4
Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys ...........................................12
1.2.4.1 Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys ai ........................................12
1.2.4.2 Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys ai junassa ............................12
1.2.5
Liikkuvan kaluston, lukuun ottamatta tavaravaunua, metalliton ja
induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä .............................................13
1.2.6
Liikkuvassa kalustossa käytettävän hiekoitushiekan vaatimukset ...................13
1.2.7
Liikkuvan kaluston impedanssit ..................................................................13
1.2.7.1 Virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen
vähimmäisimpedanssi...............................................................................14
1.2.7.2 Liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi ........................................14
1.2.8
Sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot ajovirralle ja
sähkömagneettisille kentille.......................................................................14
1.2.8.1 Sähköradan ajovirran sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot ....................14
1.2.8.2 Sähkömagneettisten kenttien häiriöt ..........................................................14
1.2.9
Tasavirralla ja alhaisella taajuudella toimivat komponentit sähköradan
ajovirran komponentit ..............................................................................14
1.2.10
Magneettijarrujen ja pyörrevirtajarrujen käyttö liikkuvan kaluston
jarrujärjestelmänä ...................................................................................14
Liikenteen turvallisuusvirasto • PL 320, 00101 Helsinki
puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 • Y-tunnus 1031715-9
/r
www.trafi.fi
Määräys
2 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
1.2.11
Muut eritelmien sisältämät avoimet kohdat .................................................15
1.3
Tietojen tallennus .........................................................................................15
2
OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA B .......................16
2.1
Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK ......................................16
2.1.1
Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikkuvan kaluston laitteet
ohjelmistoineen .......................................................................................16
2.1.1.1 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, JKV -veturilaite .............................17
2.1.1.2 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, sovitustiedonsiirtomoduuli STM .......17
2.1.1.3 Tietojen tallennuslaite ..............................................................................17
2.1.1.3.1
Tietojen tallennus .........................................................................18
2.1.1.4 Viestintälaitteet .......................................................................................18
2.2
Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikennöintiä varmistavat
järjestelmät .................................................................................................18
2.2.1
Varmuusvaatimus ....................................................................................19
2.2.2
Sovellettavat standardit ............................................................................19
2.2.3
Dokumentointi .........................................................................................19
2.2.4
Tekninen turvallisuus ................................................................................19
2.2.5
Käyttöenergia ..........................................................................................19
2.2.6
Kulkutien sivusuoja ja ohiajovara ...............................................................19
2.2.7
Kulkutie ja paikallislupa liikenteenohjauksen kannalta ..................................20
2.2.7.1 Junakulkutielle asetetut vaatimukset ..........................................................20
2.2.7.2 Vaihtokulkutielle asetetut vaatimukset ........................................................20
2.2.7.3 Paikallisluvalle asetettu vaatimus ...............................................................20
2.2.8
Asetinlaite ...............................................................................................20
2.2.8.1 Junakulkutie ............................................................................................20
2.2.8.2 Vaihtokulkutie .........................................................................................21
2.2.8.3 Paikallislupa ............................................................................................22
2.2.8.4 Avainsalpalaite ........................................................................................22
2.2.8.5 Asetinlaitteen ohjauspyyntö ......................................................................22
2.2.8.6 Kulkutien automaattinen varmistaminen .....................................................23
2.2.9
Raiteen vapaanaolon valvonta ...................................................................23
2.2.10
Opastin ...................................................................................................24
2.2.10.1 Opastimen ohjaus ja valvonta ....................................................................25
2.2.10.2 Opastimen poistaminen käytöstä ...............................................................25
2.2.11
Vaihde ja raiteensulku ..............................................................................25
2.2.12
Varoituslaitoksen määräykset ....................................................................26
2.2.12.1 Varoituslaitoksen toiminta .........................................................................26
2.3
Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen ................27
2.3.1
Merkin poistaminen ..................................................................................53
2.4
Jarrutuskyky ................................................................................................53
Määräys
ll
3 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
I OSA – YLEISET MÄÄRÄYKSET
1
SOVELTAMISALA
1.1.
Tätä määräystä sovelletaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto–osajärjestelmään rautatielain (304/2011) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa määritellyllä rataverkolla. Tätä
määräystä sovelletaan käyttöönotettavaan ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmään sekä tämän määräyksen voimaan tullessa käytössä olevaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään, jota uudistetaan tai parannetaan siten, että ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän käyttöönottolupa on tarpeen.
1.2.
Tämän määräyksen III osaa sovelletaan II osan komission päätöksessä 2012/88/EU
(jäljempänä OHM YTE) Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja
merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä
ja sen muuttamisesta annetuissa komission päätöksissä 2012/696/EU ja (EU)
2015/14 mainituissa seuraavissa kansallista sääntelyä vaativissa kohdissa:
-
YTE:n sisältämissä erityistapauksissa,
ohjaus-, hallinta ja merkinantojärjestelmän luokan A avoimia kohtia koskevissa
kansallisissa määräyksissä,
ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokan B vaatimuksiin liittyvissä
määräyksissä ja
ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokan A ja luokan B välisiin liitäntöihin liittyvissä määräyksissä.
1.3.
Rautatielain 2 § 32 kohdan määritelmän mukaisiin pitkälle edenneisiin hankkeisiin
sovelletaan ennen tämän määräyksen voimaantuloa voimassa olleita määräyksiä.
1.4.
Tällä määräyksellä pannaan kansallisesti täytäntöön OHM YTE 2012/88/EU Euroopan
laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja sen muuttamisesta annetut
komission päätökset 2012/696/EU ja (EU) 2015/14.
2
VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI
1. Määräyksen II osan (OHM YTE 2012/88/EU, OHM YTE 2012/696/EU ja OHM YTE
(EU) 2015/14 osajärjestelmän tai yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä osajärjestelmän osalta rautatielain (304/2011) 45 §:n
tai yhteentoimivuuden osatekijän osalta lain 49 § mukaisesti.
2. Määräyksen III osan luvussa 1 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka
A, avoimiin kohtiin liittyvien asetettujen vaatimusten vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain 65 §:n mukaisesti FI-tarkastuksessa.
Määräys
4 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
3. Määräyksen III osan luvussa 2 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka
B, asetettujen vaatimusten osalta vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä
rautatielain 65 §:n mukaisesti, seuraavin poikkeuksin:
-
uudistettaessa ja parannettaessa kohdan 2.1(4) mukaista sovitustiedonsiirtomoduulia STM (STM-moduuli), on sen ja liikkuvan kaluston ETCS-laitteiston välisen liitännän vaatimustenmukaisuuden arviointi tehtävä rautatielain 49 § mukaisesti ja kansallisten vaatimusten osalta 65 §:n mukaisesti FI-tarkastuksessa (OHM YTE
2012/88/EU 6.2.4.2)
-
ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokkaan B käyttöönotettavalle tai aikaisemmin käyttöönotetulle osajärjestelmälle, sen osalle tai osatekijälle, jota ilmoitettu laitos ei ole tarkastanut, on tehtävä vaatimustenmukaisuuden arviointi rautatielain 45 § (osajärjestelmä) tai 49 § (osatekijä) mukaisesti silloin kun se liitetään
luokka A järjestelmään (OHM YTE 2012/88/EU 6.3.3 taulukko 6.2)
-
uudessa luokka A ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmässä, uudistettaessa tai
parannettaessa sitä, sen osaa tai osatekijää on sovellettava vähintään OHM YTE
2012/696/EU mukaista eritelmäkokonaisuutta nro 2 (ETCS versio 3 ja GSM-R versio
0) tai OHM YTE (EU) 2015/14 mukaista eritelmäkokonaisuutta 2 (ETCS versio 3 ja
GSM-R versio 0).
4. OHM-osajärjestelmän FI-tarkastuksessa vaatimuksenmukaisuudenarviointi on tehtävä komission antamassa riskien arviointia koskevassa yhteisessä turvallisuusmenetelmäasetuksessa (EU) N:o 402/20131 tai määräyksen III osan kohdassa 2.2.2
mainittujen EN -standardien menettelyjä noudattaen.
5. FI-tarkastuksen vaatimuksenmukaisuudenarviointia varten on oltava seuraavat menettelyt:
-
hankintayksikön on laadittava kansallinen toiminnallinen eritelmä (Functional Requirements Specification FRS) OHM osajärjestelmän osasta tai osatekijästä FItarkastuksen vaatimuksenmukaisuuden tarkastamista varten, jonka jälkeen hankintayksikön on julkaistava tarkastettu eritelmä julkisista asiakirjoista kotisivuillaan
-
kansallisen FRS-eritelmän ja hankkijan laatiman laitteistovaatimuseritelmän (System Requirements Specification SRS) vastaavuuden tarkastaa Liikenteen turvallisuusvirasto FI-tarkastuksessa.
6. Mitä tässä määräyksessä säädetään rataverkon haltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan velvollisuuksista, koskee myös hankintayksikköä.
1
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2013:121:0008:0025:FI:PDF
Määräys
5 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
3
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
1. Komission päätös 2012/88/EU ja sen muuttamisesta annetut komission päätökset
2012/696/EU ja (EU) 2015/14 on esitetty viittauksina tämän määräyksen II osassa.
Komission päätöksiä sovelletaan käyttöönotettavaan ohjaus- ja hallintajärjestelmän
luokka A Yhtenäinen ohjaus- ja hallintajärjestelmä ERTMS/ETCS, rataverkolle tehdyn
kansallisen ERTMS-järjestelmän käyttöönottosuunnitelman2 mukaisesti.
2. Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän luokka B järjestelmä, joka tarvitsee
käyttöönottoluvan, on korvattava tai varustettava rinnakkaisesti ERTMS-järjestelmällä
silloin kun kyseessä on:
- uusi veturi, kiskobussi, ohjaamolla varustettu tai muu ohjaamolla varustettu ja ilman vetoapua junaliikenteessä liikennöimään kykenevä liikkuva kalusto, joka on tilattu 1 päivänä heinäkuuta 2015 jälkeen tai käyttöönotettu 1 päivänä tammikuuta
2017 tai sen jälkeen
- uudistettava tai parannettava veturi, kiskobussi, ohjaamolla varustettu tai muu ohjaamolla varustettu ja ilman vetoapua junaliikenteessä liikennöimään kykenevä liikkuva kalusto, joka on tilattu 1 päivänä tammikuuta 2017 jälkeen tai käyttöönotettu
1 päivänä tammikuuta 2020 tai sen jälkeen
- uusi, uudistettava tai parannettava radanvarren toiminto, joka on tilattu 1 päivänä
tammikuuta 2022 jälkeen tai käyttöönotettu 1 päivänä tammikuuta 2025 tai sen
jälkeen.
Liikkuvan kaluston ERTMS-järjestelmää koskeva vaatimus ei koske:
- sellaista museoliikenteessä käytettävää liikkuvaa kalustoa, jossa ei sen aktiivikäytön
aikana ole ollut kulunvalvontalaitteita,
- liikkuvaa kalustoa, jolla ei liikennöidä junaliikenteessä tai jolla liikennöidään rataosalla, jota ei ole varustettu vähintään luokan B kulunvalvontalaitteella,
- tilapäisesti, enintään kahdeksaksi kuukaudeksi kalenterivuodessa, käyttöönottoluvan muualla kuin Suomessa saaneeseen, käyttöönotettavaan ratatyökoneeseen jonka suurin nopeus on rajoitettu enintään 80 km/h:ssa,
- luokan B puheviestitoiminnossa käytettävän 2 W GSM-R päätelaitteen tai TETRA radioverkon päätelaitteen käyttöä, joka on sallittu vaihtotyössä/vaihtotyö-liikenteen
puheviestinnässä, tai
- liikkuvan kaluston luokan B puheviestitoiminnossa käytettävän 2 W GSM-R päätelaitteen käyttöä, joka on sallittu junaliikenteessä 31 joulukuuta 2019 saakka tai
TETRA radioverkon päätelaitteen käyttöä komission hyväksyessä Suomen poikkeushakemuksen TETRA radioverkon käytölle poikkeuksessa sallitun ajanjakson.
3. Määräyksellä TRAFI/22096/03.04.02.00/2012 kumottuja määräyksiä radan merkeistä
(RVI/872/410/2009) ja rautatiejärjestelmän opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä (RVI/1091/412/2009) on noudatettava sellaisinaan 31 päivään joulukuuta 2015 saakka, jollei rautatieliikenteen harjoittaja ja rataverkon haltija ole laatinut
tämän määräyksen toimeenpanemiseksi tarvittavia muutoksia turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä ja muuhun oman toiminnan ohjeistukseensa.
4. Radan merkit on muutettava kohdan 2.3 Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen mukaisiksi 31. päivään joulukuuta 2020 mennessä, jonka jälkeen radalla saa olla vain tämän määräyksen, muun lainsäädännön tai rataverkon haltijan ohjeen mukaisia merkkejä.
2
Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) Suomen kansallinen toteuttamissuunnitelma
http://ec.europa.eu/transport/modes/rail/interoperability/ertms/doc/edp/national_deployment_plans/finland_ndp.pdf
Määräys
6 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
4
MÄÄRITELMÄT
Ajonesto
on raideosuudelle tai keskitetylle vaihteelle asetinlaitteessa asetettu tila, joka estää kulkutien varmistamisen
kyseisen raideosuuden tai keskitetyn vaihteen kautta
normaalilla kulkutiekomennolla.
Ajon salliva opaste
on jokin opastimella ilmaistava opaste, joka ei velvoita
yksikköä pysähtymään opastimen eteen.
Asennuskohta
Raiteen suuntainen enintään 1000 mm alue raiteen
oikealla tai vasemmalla puolella, raidevälissä tai raiteen
päällä, jonka sisällä samasta suunnasta luettavat radan
merkit ovat.
Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus
Liikennepaikat ja liikennepaikkojen välisten raiteiden
muodostama alue siltä osin, kun aluetta ei ole osoitettu
toisen luokan liikenteenohjauksen alueeksi. Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueella junaliikenteeseen, vaihtotyöhön ja ratatyöhön on oltava liikenteenohjauksesta vastaavan tahon lupa.
JKV-järjestelmä
on JKV-ratalaitteiden ja JKV-veturilaitteiden muodostama kokonaisuus.
JKV-ratalaite
on radassa oleva JKV-järjestelmään kuuluva laite.
JKV-veturilaite
on luokka B junakulunvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK
liikkuvan kaluston laite, jolla varmistetaan ratainfrastruktuurista tai kalustosta johtuvien nopeusrajoitusten
noudattaminen.
Junakulkutie
on junakulkutien ehdoin varmistettu kulkutie.
Junaliikenteellä
tarkoitetaan yksiköiden liikennöintiä junaliikenteestä
annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Junan jarrutuskyky
ilmaisee junan kykyä pysähtyä määritetyllä matkalla
kaikissa olosuhteissa.
Kulkutie
on turvalaitejärjestelmän varmistama reitti kulkutien
alku- ja päätekohtien välille. Kulkutiehen kuuluvat sillä
olevat opastimet, vaihteet, raiteensulut ja raideosuudet.
Kulkutiehen liittyvät mahdolliset sivusuoja- ja ohiajovaraelementit. Kulkutie voidaan varmistaa junatai vaihtokulkutien ehdoin. Suojastusjärjestelmän varmistettu
suojaväli rinnastetaan varmistettuun kulkutiehen.
Määräys
7 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kulkutien automaattinen varmistaminen
on asetinlaitteen toiminto, jossa asetinlaite antaa itselleen ohjauspyynnön ennalta asetetun vaatimuksen täyttyessä. Myös muut järjestelmät voivat antaa asetinlaitteelle kulkutiekomentoja kuin asetinlaite itse. Kaukoohjausjärjestelmässä voi olla myös toimintoja kulkutien
automaattiseen varmistamiseen.
Kulkutievaihde
on vaihde, jonka kautta voidaan varmistaa kulkutie
vaihteen molempiin haaroihin.
Kulkutieraide
on raide tai sen osa, joka voi olla osana junatai vaihtokulkutietä.
Liikennepaikka
Alue jonka rataverkon haltija on määritellyt liikennepaikaksi. Liikennepaikan alueen raja on Liikennepaikka alkaa -merkin kohdalla. Liikennepaikan raja kuuluu liikennepaikkaan.
Linjavaihteella
tarkoitetaan liikennepaikan ulkopuolella sijaitsevaa
vaihdetta alueella, jonka rajat ovat liikennepaikkojen
välisellä pää- tai sivuraiteella 20 m etäisyydellä raiteella
olevan/olevien vaihteen/vaihteiden uloimmista etujatkoksista tai Vaihteen rajamerkeistä. Vaihteesta erkanevat raiteet kuuluvat linjavaihteen alueeseen. Linjavaihde
on rautatieliikennepaikka.
Lukitusjärjestelmä
on järjestelmä (esimerkiksi avattava silta, portti, puomi
tai ajolangan nostolaite), jonka tilaa valvotaan osana
juna- ja vaihtokulkutien vaatimuksia, ja joka perusasennossa ollessaan mahdollistaa raiteen liikennöinnin.
Nopeusrajoitus
on radasta, raiteesta, kalustosta tai kaluston ja kuorman yhdistelmästä aiheutuva nopeus km/h, joka kyseisellä alueella enintään on mahdollinen.
Ohiajovara
on junakulkutien päätekohdan jälkeinen suojaosuus,
joka asetinlaitteen kulkutie-ehdoissa valvotaan vapaaksi. Ohiajovara on varmistetun junakulkutien päättävän
opastimen takana oleva raideosuus tai raideosuudet,
jotka on lukittu ja valvotaan vapaaksi varmistetun kulkutien ehdoissa.
Opastimella
tarkoitetaan laitetta, jonka avulla yksikölle välitetään
näkyvä opaste.
Opastinjärjestelmällä
tarkoitetaan opastimia, jotka on kuvattu opastinjärjestelmän kuvauksessa ja joiden rakenne ja opasteiden ilmaisut ovat samankaltaisia.
Määräys
8 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Paikallisluvalla
tarkoitetaan tilaa, jossa paikallisluparyhmään kuuluvia
vaihteita on mahdollista kääntää paikallisesti liikenteenohjauksen antamalla luvalla.
Paikallisluparyhmällä
tarkoitetaan siihen osoitettuja vaihteita, raiteensulkuja,
avainsalpalaitteita, pysäytyslaitteita ja raideosuuksia.
Paikallisluparyhmään liittyvät kyseiselle paikallisluparyhmälle sivusuojan antavat turvalaite-elementit.
Raideväli
on kahden samalla radalla olevan vierekkäisen raiteen
keskilinjojen välinen lyhin etäisyys kiskon selän korkeudella.
Raiteen suurin nopeus
on raiteen suurin käytettäväksi sallittu nopeus km/h
Rataosuus
on kahden rataverkolla vapaasti valittavan kohdan
välinen osuus.
Rautatieliikennepaikka
on liikennepaikka, seisake tai linjavaihde.
Seisake
Alue, jonka rajat ovat liikennepaikkojen välisellä päätai sivuraiteella 20 m etäisyydellä raiteella olevan/olevien vaihteen/vaihteiden uloimmista etujatkoksista tai Vaihteen rajamerkeistä tai matkustajalaiturin
uloimmista päistä. Seisakkeelta erkanevat raiteet kuuluvat seisakkeen alueeseen.
Sivusuoja
on menetelmä juna- ja vaihtokulkutien sekä paikallislupaan kuuluvan vaihteen tai vaihteiden suojaamiseksi.
Suurin nopeus
on nopeus km/h, joka on teknisesti, toiminnallisesti tai
tilannekohtaisesti enintään mahdollinen.
Tasoristeys
on tien ja rautatien tasoristeys samassa tasossa.
Tilapäinen nopeusrajoitus
on nopeus km/h:ssa, joka raiteelle on tilapäiseksi määrätty.
TETRA
on European Telecommunications Standards Institute
(ETSI) vahvistama standardoitu Terrestrial Trunked Radio-teknologia viranomaiskäyttöön.
Toisen luokan liikenteenohjaus
Liikennepaikalla tai liikennepaikkojen välisellä alueella
oleva alue siltä osin, kun sitä ei ole osoitettu kuulumaan
ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueeseen.
Toisen luokan liikenteenohjauksen alueella vaihtotyötä
ja ratatyötä tekevät vastaavat itsenäisesti omasta toiminnastaan.
Varoituslaitos
on järjestelmä, jonka avulla tienkäyttäjää varoitetaan
tasoristeystä lähestyvästä yksiköstä valo- ja ääniopasteella sekä puomilaitoksessa lisäksi laskeutuvien tiepuomien avulla.
Määräys
9 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Veturi
on omalla konevoimalla raiteella liikkuva kalustoyksikkö.
VIRVE
on Suomen viranomaisradioverkko, joka perustuu yleiseurooppalaiseen TETRA-standardiin.
II OSA – YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ
Komission päätös 2012/88/EU Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-,
hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 3
(jäljempänä OHM YTE).
Komission päätös 2012/696/EU Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja
merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun
komission päätöksen 2012/88/EU muuttamisesta4.
Komission päätös (EU) 2015/14 Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja
merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun
komission päätöksen 2012/88/EU muuttamisesta5.
OHM YTE:n sisältämät pakolliset eritelmät ja standardit on julkaistu Euroopan
rautatieviraston (ERA) ylläpitämässä taulukoissa:
Annex A amended for ETCS Baseline 2-3 and GSM-R Baseline 0
Set of specifications # 1 (ETCS baseline 2 and GSM-R baseline 0) 6
Set of specifications # 2 (ETCS baseline 3 and GSM-R baseline 0) 7
3
Komission päätös OHM YTE 2012/88/EU:
http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/EN/ALL/;ELX_SESSIONID=sgpQJ1JhLQmnLxhCLVRx2Z3hpJFNhQdnnLWNJBp6wh4qg9SxD3q2!42585777?uri=OJ:L:2012:051:TOC
4
Komission päätös OHM YTE 2012/696/EU:
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=OJ:L:2012:311:TOC
5
Komission päätös (EU) 2015/14:
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2015.003.01.0044.01.ENG
6
Annex A amended for ETCS Baseline 2 and GSM-R Baseline 0:
http://www.era.europa.eu/Core-Activities/ERTMS/Pages/Set-of-specifications-1.aspx
7
Annex A amended for ETCS Baseline 3 and GSM-R Baseline 0:
http://www.era.europa.eu/Core-Activities/ERTMS/Pages/Set-of-specifications-2.aspx
Määräys
10 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
OHM YTE:n sisältämät eritelmät ja standardit on esitetty Euroopan rautatieviraston ylläpitämässä taulukossa:
List of supporting informative specifications - Set of specifications # 18
Luettelo luokan B ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmistä10.
OHM YTE:n sisältämän ERTMS/ETCS-järjestelmän muuttujien arvojen määritykseen liittyvät vastuualueet ja tehtävät (eritelmä SUBSET-054) on esitetty Euroopan rautatieviraston ylläpitämässä asiakirjarekisterissä:
Document Register11
8
List of supporting informative specifications - Set of specifications # 1:
http://www.era.europa.eu/CoreActivities/ERTMS/Pages/List%20of%20supporting%20informative%20specifications%20%20Set%20of%20specifications%201.aspx
9
http://www.era.europa.eu/Core-Activities/ERTMS/Pages/List-of-supporting-informative-specifications---Set-ofspecifications-2-.aspx
10
Luettelo luokan B ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmistä
http://www.era.europa.eu/Document-Register/Documents/ERA_TD_2011-11%20v20.pdf
11
ETCS Variables of Technical document
http://www.era.europa.eu/Document-Register/Pages/ETCS-Variables.aspx
Määräys
11 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
III OSA – Kansalliset määräykset
1
OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA A
1.1 Erityistapaukset
Komission päätökset (OHM YTE 2012/88/EU, OHM YTE 2012/696/EU ja OHM YTE 2015/14/EU)
eivät sisällä Suomea koskevia erityistapauksia.
1.2 Avoimet kohdat
Avoimet kohdat on lueteltu komission päätösten OHM YTE 2012/88/EU ja komission päätöksen
OHM YTE 2012/696/EU liitteissä G sekä komission päätöksessä OHM YTE 2015/14/EU.
Alla olevissa kohdissa 1.2.1 - 1.2.11 olevia määräyksiä sovelletaan eritelmäkokonaisuudelle 1
(versio 2) ja eritelmäkokonaisuudelle 2 (versio 3).
1.2.1 Junan jarrutuskykyä koskevat näkökohdat
Eritelmäkokonaisuus 1 (versio 2)
(OHM YTE:n muutos 2012/696/EU ”Liite G Avoimet kohdat; ”Liite A Taulukko A2)
Junan jarrutuskykyä (ETCS) koskevaa avointa Avoin kohta on ratkaistu ETCS:n version 3
kohtaa sovelletaan ainoastaan taulukon A 2
osalta ”Liitteen A taulukossa A 2 olevassa
kohtaan 15 ERA SUBSET-108.
kohdassa 4 (UNISIG SUBSET-026) ja kohdassa 13 (UNISIG SUBSET-040)
Tämän avoimen kohdan osalta on noudatettava luokka B:lle annettuja määräyksiä, jotka
on annettu kohdassa 2.4 Junan jarrutuskyky.
1.2.2 Toiminta- ja käyttövarmuutta koskevat vaatimukset
(OHM YTE 2012/88/EU 4.2.1.1; OHM YTE:n muutos 2012/696/EU ”Liite G Vaatimukset avoimien kohtien osalta esitetty OHM YTE:n kohdassa 4.2.1.2
Liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava junan ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston ETCS toimintavarmuutta/käyttövarmuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka täyttävät määräyksen III-OSA:n
kohdassa 2.2.2 esitettyjen standardien periaatteet.
Määritetyt vähimmäisvaatimukset on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle.
Määräys
12 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
1.2.3 Pyörän vähimmäishalkaisija nopeuden suhteen määritettynä
(OHM YTE 2012/88/EU kohta 4.2.3.3.1.2; OHM YTE:n muutos 2012/696/EU ”Liite G – Pyörän
vähimmäishalkaisija yli 350 kilometrin tuntinopeuksissa, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan
versioihin 2 ja 3)
Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava pyörän vähimmäishalkaisija yli 350 kilometrin
tuntinopeuksille.
Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen (EU) N:o 402/2013 mukaisesti. Analysoidusta riskistä
on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle. Muiden nopeuksien suhteen pyörän minimihalkaisija on määritetty alla olevassa taulukossa.
v [km/h]
D [mm]
v ≤ 100
330
100 < v ≤ 250
150 + 1.8 × v
250 < v ≤ 350
50 + 2.2 × v
350 < v
avoin kysymys
Missä
LOC&PAS YTE 2014/1302/EU kohdan 7.3.2.6 Suomea koskevan erityistapauksen mukaisesti pyörän
minimihalkaisija D on 400 mm.
v = nopeus
D = pyörän vähimmäishalkaisija
1.2.4 Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys
(OHM YTE:n 2012/88/EU kohdat 4.2.3.3.1.1, 4.2.3.3.1.2; OHM YTE:n muutos 2012/696/EU
”Liite G – Akselin vähimmäisetäisyys yli 350 kilometrin tuntinopeuksissa, taulukko A 2 kohta
77, sovelletaan versioihin 2 ja 3)
1.2.4.1 Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys ai
yli 350 km/h nopeuksilla kahden peräkkäisen akselin (kalustoyksikön telissä tai muuten vierekkäiset akselit) vähimmäisetäisyys ai lasketaan kaavalla:
ai ≥ v x 7,2
Missä ai = akseleiden vähimmäisetäisyys [mm] kun
v = nopeus [km/h]
1.2.4.2 Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys ai junassa
Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava lähimpien akseleiden (kalustoyksikön telissä tai
muuten vierekkäiset akselit) vähimmäisetäisyys ai yli 350 kilometrin tuntinopeuksille.
Analysointi on tehtävä CSM-asetuksen mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava
Liikenteen turvallisuusvirastolle.
Määräys
13 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
1.2.5 Liikkuvan kaluston, lukuun ottamatta tavaravaunua, metalliton ja induktiivisista osista
vapaa tila pyörien välissä
(OHM YTE:n 2012/88/EU kohta 4.2.3.3.1.2, OHM YTE:n muutos 2012/696/EU ”Liite G – Metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan
versioihin 2 ja 3)
Muiden osien, kuin pyörien ja niiden laakeripesien, jarruvarusteiden ja hiekoitusputken asentaminen on kielletty alla olevassa kuvassa esitetylle alueelle.
1.2.6 Liikkuvassa kalustossa käytettävän hiekoitushiekan vaatimukset
(OHM YTE:n 2012/88/EU muutos 2015/14/EU ”Liite II G taulukko – Raiteille levitettävän
hiekan ominaisuudet, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3)
Liikkuvassa kalustossa pyörän ja kiskon välisen kitkan parantamiseksi käytettävän hiekan
vaatimuksista rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on sovittava ottaen huomioon ilmasto-olosuhteiden, radan, radanvarsilaitteiden sekä liikkuvan kaluston laitteiden ja
hiekan käsittelyn työturvallisuudelle asettamat vaatimukset. Vaatimukset hiekoitushiekan
määrästä nopeudesta riippuen aikayksikköä kohti esitetään taulukon A 2 kohdan 77 dokumentin ERA/ERTMS/033281 kohdassa 3.1.4.1.
1.2.7 Liikkuvan kaluston impedanssit
(OHM YTE:n 2012/88/EU kohta 4.2.3.3.1.1, 4.2.3.3.1.2 – Liikkuvaan kalustoon liittyvät ominaispiirteet, joita yhteensopivuus raidevirtapiireihin perustuvien junanilmaisinjärjestelmien
kanssa edellyttää; OHM YTE:n muutos 2012/696/EU ”Liite G – Vaihtoimpedanssiin vaikuttavien liikkuvan kaluston ominaisuuksien yhdistelmä – Kalustoyksikön impedanssi, taulukko A 2
kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3)
Määräys
14 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
1.2.7.1 Virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen vähimmäisimpedanssi
Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen vähimmäisimpedanssi.
1.2.7.2 Liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi
Rautatieliikenteen harjoittajan on analysoitava liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi.
1.2.8 Sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot ajovirralle ja sähkömagneettisille kentille
Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset määritetään II osan OHM YTE:n
liitteessä A olevan luettelonumero 77:n osoittaman eritelmän ERA/ERTMS/033281 kohdissa
3.2.1, 3.2.2 ja niiden alakohdissa.
(OHM YTE:n 2012/88/EU kohta 4.2.3.3.1.1, 4.2.3.3.1.2; OHM YTE:n muutos 2012/696/EU
”Liite G – Sähkömagneettiset häiriöt (sähköradan ajovirta), taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3)
1.2.8.1 Sähköradan ajovirran sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot
Rataverkonhaltijan on analysoitava rautatieliikenteen harjoittajan antamien tietojen perusteella liikkuvan kaluston sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot tasavirtaisille voimanlähteille.
1.2.8.2 Sähkömagneettisten kenttien häiriöt
Rataverkonhaltijan on analysoitava rautatieliikenteen harjoittajan antamien tietojen perusteella liikkuvan kaluston sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset.
1.2.9 Tasavirralla ja alhaisella taajuudella toimivat komponentit sähköradan ajovirran komponentit
(OHM YTE:n 2012/88/EU muutos 2012/696/EU ”Liite G – Tasavirralla ja alhaisella taajuudella
toimivat sähköradan ajovirran komponentit, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja
3)
Rataverkonhaltijan on analysoitava rautatieliikenteen harjoittajan antamien tietojen perusteella liikkuvan kaluston sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot tasavirtaisille voimanlähteille.
1.2.10 Magneettijarrujen ja pyörrevirtajarrujen käyttö liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä
(OHM YTE:n 2012/88/EU kohta 4.2.3.3.1.2; OHM YTE:n muutos 2012/696/EU ”Liite G – Magneetti-/pyörrevirtajarrujen käyttö, taulukko A 2 kohta 77, ERA/ERTMS/033281 kohta 3.2.3
sovelletaan versioihin 2 ja 3)
Määräys
15 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Rautatieliikenteen harjoittajan on rataverkonhaltijan antamien tietojen perusteella analysoitava vaatimukset magneettisten kiskojarrujen (Mg) ja pyörrevirtajarrujen käytölle liikkuvan
kaluston jarrujärjestelmänä tai sen osana.
Analysoinnin on sisällettävä junan jarrutuskyvyn arvioinnin ottaen huomioon määräyksen
OHM YTE 2012/88/EU ja OHM YTE:n muutos 2012/696/EU jarrutuskykyä koskevat kohdat ja
eritelmät, sekä ohjaus-, hallinta ja merkinantojärjestelmän luokka B, jarrutuskykyä koskevat
määräykset.
1.2.11 Muut eritelmien sisältämät avoimet kohdat
(OHM YTE:n 2012/88/EU artikla 6; OHM YTE:n muutos 2012/696/EU ”Liite A taulukko A 2,
sovelletaan versioihin 2 ja 3)
II OSA OHM YTE:n 2012/88/EU artiklassa 6 mainitussa eritelmässä ERTMS/ETCS System
Requirement Specification (SRS SUBSET-026), II OSA OHM YTE:n muutoksen ”Liitteen A
taulukko A 2 kohta 4 mainitussa eritelmässä Järjestelmävaatimuksen eritelmä UNISIGSUBSET-026 sekä muissa taulukon A 2 eritelmissä olevien avoimien kohtien vaatimukset on
liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan määritettävä omalta osaltaan.
1.3 Tietojen tallennus
(II OSA OHM YTE:n 2012/88/EU artikla 4.2.14 Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin
tarkoituksiin; OHM YTE:n muutos 2012/696/EU ”Liite A taulukko A 2 Luettelo numero 5 eritelmä UNISIG SUBSET-027, sovellettavat versiot 2.3.0 ja 3.0.0)
Luokan A järjestelmässä tietojen tallenteisiin sovelletaan III OSA kohtaa 2.1.1.3.1 Tietojen
tallennus.
Määräys
16 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
2
2.1
OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA B
Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK
1. Suomen rautatiejärjestelmässä käytettävän luokan B junakulunvalvontajärjestelmän on
oltava kansallisten vaatimusten osalta STM-sovitustiedonsiirtomoduulille asetettujen
vaatimusten mukainen.
2. Junakulunvalvonta on toteutettava siten, että järjestelmää käyttävä liikkuva kalusto
voidaan kaikissa olosuhteissa pysäyttää kuljettajan ohjauksella tai sen viivästyessä junakuluvalvontajärjestelmän automaattisella ohjauksella siten, että suurinta nopeutta,
ottaen huomioon junakulunvalvonnan antama toleranssi, ei ylitetä ja pysähtymistä
edellyttävää kohtaa ei ohiteta. Pysähtymisen on toteuduttava ennen seis-asennossa
olevaa opastetta ja ehdottomasti viimeistään ohiajovaralla.
3. Junakulunvalvontajärjestelmän radanvarsilaitteen on mahdollistettava rataverkolle yhteensopivan STM-sovitustiedonsiirtomoduulin toiminta liikkuvan kaluston kulunvalvonnassa.
4. STM-sovitustiedonsiirtomoduulin sekä siihen liittyvän liikkuvan kaluston laitteen ja radanvarsilaitteen on oltava vähintään OHM YTE:n 2012/88/EU artikloissa ja sen taulukossa A 2 mainittujen pakollisten eritelmien sekä vähintään kansallisen toiminnallisen
vaatimuseritelmän (FRS-eritelmä) Liikenneviraston päätöksen ATP-VR/RHK STM-N FRS
& GRS & RAMS FTA Jnro 544/068/201112 mukainen. OHM YTE:n ja kansallisen vaatimuseritelmän myöhempien versioiden mukaisuus on sallittu.
5. Junakulunvalvontajärjestelmään liittyvien uusien, uudistettavien tai parannettavien liikkuvan kaluston laitteiden ja radanvarsilaitteiden toiminta- ja käyttövarmuuden on täytettävä turvallisuuskriittisten toimintojen osalta SIL3-tason vaatimukset.
6. Rataverkonhaltijan on annettava yksityiskohtaiset ohjeet junakulunvalvontajärjestelmän, radanvarsilaitteiden, ohjelmistojen ja radan merkkien suunnitteluun, asennukseen
ja niiden tarkastamiseen. Rataverkon haltijan on tarkastettava ennen junakulunvalvontajärjestelmän tai radanvarsilaitteiden käyttöönottoa niiden oikea toiminta. Tarkastus
on suoritettava paikallistestinä ja koeajamalla.
2.1.1 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikkuvan kaluston laitteet ohjelmistoineen
Uudistettava tai parannettava veturi, kiskobussi, ohjaamolla varustettu, tai muu uusi ohjaamolla varustettu ja ilman vetoapua junaliikenteessä liikennöimään kykenevä liikkuva kalusto
on varustettava kohdassa 2.1 määritetyllä junakulunvalvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK
mukaisella laitteella (JKV) tai vaihtoehtoisesti kohdassa 2.1 (4) määritetyllä STMsovitustiedonsiirtomoduulilla sekä komission päätöksen OHM YTE:n mukaisella ETCS-laitteella.
Junakulunvalvontajärjestelmän liikkuvan kaluston kulunvalvontalaitteen (JKV) varusteluvaatimus ei koske:
 sellaista museoliikenteessä käytettävää liikkuvaa kalustoa, jossa ei sen aktiivikäytön aikana
ole ollut kulunvalvontalaitteita,
 liikkuvaa kalustoa, jota ei tulla käyttämään junaliikenteessä tai jolla liikennöidään rataosalla, jota ei ole varustettu vähintään luokka B kuluvalvontalaitteella
12
Liikenneviraston päätös STM-N FRS & GRS & RAMS ATP-VR/RHK 544/068/2011
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/paatos_2011_atp-vr_rhk_stm-n_web.pdf
Määräys
17 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
 tilapäisesti, enintään kahdeksaksi kuukaudeksi kalenterivuodessa, käyttöönottoluvan muualla kuin Suomessa saaneeseen, käyttöönotettavaan ratatyökoneeseen, jonka suurin nopeus on rajoitettu enintään 80 km/h:ssa.
STM + ETCS -laitteiden varusteluvaatimukset on esitetty luvun 3 siirtymäsäännöksessä.
Rautatieliikenteen harjoittajan on annettava yksityiskohtaiset ohjeet junakulunvalvontajärjestelmän liikkuvankaluston laitteiden ja ohjelmistojen asennukseen ja niiden tarkastamiseen.
Ratatyökoneiden ja/tai vaihtotyövetureiden poikkeuslupamenettely liikennöitäessä junaliikenteessä ilman JKV- veturilaitetta; Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä ratatyökoneiden ja/tai vaihtotyövetureiden poikkeuslupahakemuksessa, millä keinoin turvallinen liikennöinti
ilman kulunvalvontalaitteita varmistetaan (esim. kaksoismiehityksellä tai nopeuden alentamisella). Rautatieliikenteen harjoittajan on esitettävä myös perustelut poikkeuslupahakemukselle.
2.1.1.1 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, JKV-veturilaite
Rautatieliikenteen harjoittajan on tarkastettava JKV-veturilaitetta käyttöönotettaessa:
 jokaisen veturilaitteen asennuksen ja liitännän virheettömyys sekä oikea toiminta liikkuvan
kaluston järjestelmien kanssa,
 JKV-veturilaite ja sen liitännät muihin laitteisiin ja osoitettava, että se täyttää tämän määräyksen kohdassa 2.1 asetetut vaatimukset.
Tarkastus on suoritettava paikallistestinä ja koeajamalla.
2.1.1.2 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, sovitustiedonsiirtomoduuli STM
Rautatieliikenteen harjoittajan on tarkastettava STM-moduulia käyttöönotettaessa:
 jokaisen STM-moduulin asennuksen ja liitännän virheettömyys sekä oikea toiminta liikkuvan kaluston järjestelmien kanssa,
 STM-sovitustiedonsiirtomoduuli ja sen liitännät muihin laitteisiin ja osoitettava, että se täyttää kohdassa 2.1 asetetut vaatimukset.
Tarkastus on suoritettava paikallistestinä ja koeajamalla.
2.1.1.3 Tietojen tallennuslaite
Rataverkonhaltijan valvontatietojen tallennusta junan ulkopuolelta koskeva sääntö on annettu
komission päätöksen 2012/757/EU13 käyttötoiminta- ja liikenteenhallinta koskevassa yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä, jäljempänä OPE YTE. Tietojen tallennusvaatimus koskee
myös luokka B puheviestitoimintoa.
Rautatieliikenteen harjoittajan on tallennettava valvontatiedot junassa OPE YTE:n mukaisesti,
myös silloin kun JKV-, STM- tai ETCS-laite on kytkeytynyt tai kytketty pois käytöstä.
Tietojen tallennuslaitevaatimus ei koske sellaista museoliikenteessä käytettävää kalustoa,
jossa ei sen aktiivikäytön aikana ole ollut tämän määräyksen kohdan 2.1.1.3 mukaista tietojen
tallennuslaitetta.
13
Komission päätös Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”
koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:345:0001:0076:FI:PDF
Määräys
18 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
2.1.1.3.1 Tietojen tallennus
Muodostuvien tallenteiden käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999). Tallenteita on
säilytettävä vähintään kaksitoista kuukautta, tai kunnes mahdollisessa onnettomuuden vuoksi
käydyssä oikeudenkäynnissä on saatu lainvoimainen tuomio.
Erityisistä tapahtumista saatuja tallenteita voidaan käyttää koulutukseen useiden vuosien ajan.
2.1.1.4 Viestintälaitteet
Uuden, uudistettavan tai parannettavan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän luokan B puheviestitoiminto on junaliikenteessä toteutettava OHM YTE:n 2015/14/EU eritelmien
mukaisella GSM-R-päätelaitteella. Vaihtotyössä voi käyttää VIRVE-radioverkkoon kytkettyä
TETRA-standardin mukaista radiopuhelinta tai omassa TETRA-verkossaan toimivaa TETRAradiota. Myös muun kaupallisen radioverkon mahdollistaman GSM- tai muun taajuuden mukaisen viestilaitteen käyttö on sallittua, edellyttäen että vastaava toiminnallisuus, käytettävyys
ja turvallisuuden taso saavutetaan kuin GSM-R-verkon puhelinta käytettäessä, liikenneturvallisuustehtävissä toimivien puheviestinnän tallentamismenettelyt mukaan lukien.
Junaliikenteessä päätelaitteelta vaaditaan voimassaoleva vaatimuksenmukaisuuden vakuutus,
jonka on oltava:
 GSM-R päätelaitteella OHM YTE:n 2015/14/EU eritelmien mukainen, lukuun ottamatta lähetystehoa, joka voi olla 2 W, varustettuna suodattimella tai muulla teknisellä ratkaisulla
käyttöhäiriöiden poistamiseksi
 TETRA standardin mukaisella päätelaitteella direktiivin 1999/5/EY artiklan 3 alakohtien 1 a),
1 b) ja 2 mukainen, komission hyväksyessä Suomen poikkeushakemuksen TETRA radioverkon käytölle poikkeuksessa sallitun ajanjakson.
Liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan on huolehdittava viestinnän kuulumisesta
kaikille asianosaisille.
Luokka B puheviestitoiminnon radioverkossa ei tarvitse olla dataradiotoimintoa, jos radanvarteen:
a) ei ole asennettu kulunvalvontajärjestelmän laitteita, tai
b) jos radanvarteen on asennettu:
 luokan A taso 1 kulunvalvontajärjestelmä,
 luokan B kulunvalvontajärjestelmä,
 luokan A taso 1 ja luokan B mukainen kulunvalvontajärjestelmä.
Liikkuvan kaluston luokka B puheviestitoiminnon päätelaitteissa tai luokka A GSM-R-laitteissa
ei tarvitse olla dataradiotoimintoa, jos liikkuvan kaluston käytössä olevan rataverkon osan
radanvarteen:
a) ei ole asennettu kulunvalvontajärjestelmän laitteita, tai
b) jos radanvarteen on asennettu:
 luokan A taso 1 kulunvalvontajärjestelmä,
 luokan B kulunvalvontajärjestelmä,
 luokan A taso 1 ja luokan B mukainen kulunvalvontajärjestelmä, tai
c) liikkuvassa kalustossa ei ole kulunvalvontajärjestelmän veturilaitteita.
2.2 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikennöintiä varmistavat järjestelmät
Kohdan 2.2 määräyksiä sovelletaan tämän määräyksen soveltamisalan mukaisesti. Kohdan 2.2
määräyksiä ei sovelleta raiteille, jotka sijaitsevat huoltohallissa tai siihen rinnastettavassa
tilassa, eikä raiteille, joilla harjoitetaan vain museoliikennettä.
Liikennöintiä varmistavan järjestelmän toiminta ja käyttö on tallennettava turvallisuustutkintaa
varten tietojen tallennuslaitteeseen.
Määräys
19 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
2.2.1 Varmuusvaatimus
Junaliikennöintiin liittyvän liikennöintiä varmistavan järjestelmän on täytettävä vähintään
SIL3-tason mukainen varmuusvaatimus lukitustietoja käsittelevän järjestelmän osan osalta.
2.2.2 Sovellettavat standardit
Järjestelmän toimintavarmuutta, käyttövarmuutta, kunnossapidettävyyttä, turvallisuutta ja
turvallisuustasoa arvioitaessa on määräyksen lisäksi noudatettava seuraavia standardeja:
 EN 50126 Rautateiden luotettavuus, käytettävyys, kunnossapidettävyys ja turvallisuus,
 EN 50128 Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien ohjelmistojen turvallisuuden hallinta,
 EN 50129 Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien järjestelmien turvallisuus,
 EN 50159 Rautatiejärjestelmissä käytössä olevien avoimet ja suljetut tietoliikennejärjestelmät ja
 EN IEC 61508 Elektronisten ja ohjelmoitavien järjestelmien turvallisuus.
2.2.3 Dokumentointi
Järjestelmällä on oltava käyttöohje laitteiston käyttöä varten sekä kunnossapito-ohje järjestelmän kunnossapitoa varten.
Ohjeessa on kuvattava menettelyt liikennöinnin turvalliseksi järjestämiseksi myös silloin, kun
turvallisuutta varmistava järjestelmä ei ole käytettävissä.
2.2.4 Tekninen turvallisuus
Liikennöintiä varmistava järjestelmä on suunniteltava, rakennettava, käyttöönotettava ja kunnossapidettävä siten, että vikatilanteessa järjestelmä siirtyy hallitusti turvalliseen tilaan joko
välittömästi tai seuraavan kyseistä järjestelmän osaa koskevan toiminnon aikana.
Tekniseen turvallisuuteen vaikuttavat seikat, jotka on otettava huomioon:
 ohjaus- ja valvontapiirissä ilmenevä oikosulku, maavuotovika, katkos tai vieras jännite ei
aiheuta vaarallista toimintoa,
 järjestelmään kuuluvat osat pystyvät toimimaan luotettavasti järjestelmän odotettavissa
olevissa käyttöolosuhteissa,
 järjestelmään kuuluvien radanvarsilaitteiden jännitteelle alttiit osat on luotettavasti maadoitettu ja
 järjestelmään kuuluvissa laitteissa on otettu huomioon laitteiden asiattoman käytön ja vahingonteon vaikutukset sekä radan kunnossapidosta aiheutuvat rasitukset.
2.2.5 Käyttöenergia
Liikennöintiä varmistava järjestelmä on varustettava liitännällä, jolla on mahdollista syöttää
järjestelmään ulkopuolista käyttöenergiaa käytön varmistamiseksi järjestelmän energiansyötön
katkettua.
Käyttöenergian katkeamis- ja kytkeytymistilanne tai virransyötön katkos eivät saa aiheuttaa
järjestelmään tahatonta toimintoa.
Liikennöintiä varmistava järjestelmä on varustettava varalaitteistolla, joka mahdollistaa järjestelmän käyttämisen käyttöenergian katkoksen aikana.
2.2.6 Kulkutien sivusuoja ja ohiajovara
Kulkutien sivusuojana voi toimia opastin, joka antaa valvotusti liikennöinnin kieltävän opasteen
(seis-opaste). Sivusuojana voi toimia valvotusti myös vaihde, turvavaihde, raiteensulku tai
pysäytyslaite käännettynä kulkutietä suojaavaan asentoon.
Määräys
20 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Liikennöinnin turvallisuuden varmistamiseksi kulkutielle on määritettävä valvonnassa oleva
ohiajovara. Ohiajovara on toteutettava siten, että ohiajovaralle tapahtunut liikennöinti ei voi
aiheuttaa vaaraa.
2.2.7 Kulkutie ja paikallislupa liikenteenohjauksen kannalta
2.2.7.1 Junakulkutielle asetetut vaatimukset
Junakulkutie on varmistettu, kun:
 junakulkutie ja sen ohiajovara on kokonaisuudessaan vapaa, varatun raiteen kulkutietä
lukuun ottamatta,
 junakulkutiehen kuuluva vaihde on käännetty pääteasentoonsa junakulkutien mukaiseen
asentoon ja lukittu valvotusti junakulkutien käyttöön,
 sivusuoja on valvotusti junakulkutietä suojaavassa asennossa,
 lukitusjärjestelmä on lukittu junakulkutietä suojaavaan tilaan,
 junakulkutiellä käytössä olevalla kulkutieriippuvaisella tasoristeyksen varoituslaitoksella ei
ole hälytyksen estävää vikaa ja
 junakulkutiellä on päätekohta, josta on ennakkotieto olemassa.
2.2.7.2 Vaihtokulkutielle asetetut vaatimukset
Vaihtokulkutie on varmistettu, kun:
 vaihtokulkutiehen kuuluva vaihde on käännetty pääteasentoonsa kulkutien mukaisesti,
 vaihtokulkutiehen kuuluva raiteensulku on käännetty liikennöinnin mukaiseen asentoon
 vaihtokulkutiehen kuuluva pysäytyslaite ja lukitusjärjestelmä on lukittu vaihtokulkutietä
suojaavaan tilaan.
2.2.7.3 Paikallisluvalle asetettu vaatimus
Paikallisluvan vaatimuksena on, että paikallislupa-alue on suojattu muulta liikenteeltä sivusuojalla.
2.2.8 Asetinlaite
Asetinlaitteen on varmistettava sen ohjaamien järjestelmien ja elementtien käyttämiseen
liittyvät tekniset riippuvuudet siten, että turvallisuudelle asetetut vaatimukset toteutuvat.
Asetinlaitteen on valvottava määriteltyjen vaatimuksien toteutuminen, kun
 junakulkutie on varmistettu,
 vaihtokulkutie on varmistettu,
 paikallislupa on voimassa, tai
 ajonesto on asetettu.
Asetinlaitteen suorittaessa tiedonsiirtoa asetinlaitteen ulkopuolisen järjestelmän kanssa, on
tiedonsiirron tapahduttava siten, että asetinlaitteen ulkopuolisen järjestelmän vikaantuminen,
virheellinen tiedonsiirtotapa tai johtimesta kulkeutuva ylijännite ei aiheuta tahatonta toimintoa
asetinlaitteessa.
Opastin on oltava asetettavissa seis–opastetta näyttäväksi, vaikka ohjaustoimenpiteille ei olisi
myönnetty käyttöoikeutta.
Asetinlaitteen ja kauko-ohjausjärjestelmän välillä tiedonsiirron on tapahduttava varmistetusti
siten, että tiedonsiirron osapuolet pystytään luotettavasti tunnistamaan.
2.2.8.1 Junakulkutie
Asetinlaite saa ohjata junakulkutiehen kuuluvan opastimen ilmaisemaan ajon sallivaa opastetta, kun vähintään seuraavat vaatimukset ovat voimassa:
Määräys
21 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
 junakulkutiehen kuuluva raideosuus on vapaa, varatun raiteen junakulkutietä lukuun ottamatta,
 junakulkutiehen kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa ajonestoa,
 junakulkutiehen kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa paikallislupaa,
 junakulkutiehen kuuluva vaihde ja pysäytyslaite ovat valvonnassa, käännetty junakulkutien
mukaiseen asentoon ja lukittu pääteasentoonsa,
 junakulkutie on suojattu tarvittavilla sivusuojalla,
 junakulkutie ei kuulu samanaikaisesti toiseen varmistettuun tai varmistumassa olevaan
junatai vaihtokulkutiehen,
 lukitusjärjestelmät ovat valvotusti junakulkutietä suojaavassa tilassa,
 raideristeyksen tai risteysvaihteen junakulkutiehen nähden vastakkaisella haaralla ei ole
varmistettua tai varmistumassa olevaa junatai vaihtokulkutietä tai voimassa olevaa paikallislupaa,
 junakulkutien päätekohta on määritetty,
 junakulkutiehen kuuluvissa opastimissa ei ole tarvittavan opasteen ilmaisemista estävää
vikaa, opastin saa näyttää tarkoitettua rajoittavamman opasteen,
 junakulkutien päättyessä opastimeen opastin ilmaisee opastetta valvotusti ja
 junakulkutien osuudella käytössä olevassa varoituslaitoksessa ei ole hälytyksen estävää
toimintoa kytkettynä, eikä turvallisuutta heikentävää vikaa ja puomin valvontapiiri ilmaisee
puomin olevan ehjän.
Jos junakulkutien kaikki vaatimukset eivät ole voimassa, on junaliikenteen ohjaamiseen tarkoitetun opastimen näytettävä sen rajoittavinta opastetta.
Mikäli junakulkutie päättyy opastimeen, on käytettävä opastinta, joka voi toimia junakulkutien
päätekohtana.
Asetinlaitteen on varmistettava, että junakulkutien päättävän opastimen opasteesta saadaan
ennakkotieto.
2.2.8.2 Vaihtokulkutie
Asetinlaite voi ohjata vaihtokulkutiehen kuuluvan opastimen ilmaisemaan ajon sallivaa opastetta, kun vähintään seuraavat vaatimukset ovat voimassa:
 vaihtokulkutiehen kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa ajonestoa,
 vaihtokulkutiehen kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa paikallislupaa,
 vaihtokulkutiehen kuuluva vaihde ja raiteensulku ovat valvotusti lukittu pääteasentoonsa
vaihtokulkutien käyttöön ja käännetty vaihtokulkutien mukaiseen asentoon,
 lukitusjärjestelmät ovat valvotusti vaihtokulkutietä suojaavassa tilassa,
 vaihtokulkutie ei muodostu sellaisen raideosuuden kautta, jonka kautta on varmistettu tai
varmistumassa junakulkutie tai toinen vaihtokulkutie,
 raideristeyksen tai risteysvaihteen vaihtokulkutiehen nähden vastakkaisella haaralla ei ole
varmistettua tai varmistumassa olevaa junatai vaihtokulkutietä tai voimassa olevaa paikallislupaa,
 vaihtokulkutiehen kuuluvissa opastimissa ei ole tarvittavan opasteen ilmaisemista estävää
vikaa, opastin saa näyttää tarkoitettua rajoittavamman opasteen,
 vaihtokulkutien päättyessä opastimeen opastin ilmaisee opastetta valvotusti ja
 raiteella on ainakin yksi varattu raideosuus, jos raiteelle ollaan varmistamassa vaihtokulkutie samanaikaisesti vastakkaisista suunnista
 vaihtokulkutiehen kuuluva vaihde ja pysäytyslaite ovat valvonnassa, käännetty vaihtokulkutiehen mukaiseen asentoon ja lukittu pääteasentoonsa.
Jos vaihtokulkutien kaikki vaatimukset eivät ole voimassa, on opastimen näytettävä sen rajoittavinta opastetta.
Määräys
22 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
2.2.8.3 Paikallislupa
Asetinlainlaite saa sallia paikallisluvan, kun:
 paikallisluparyhmään kuuluva vaihde ei ole osana varmistumassa olevaa tai varmistettua
junatai vaihtokulkutietä,
 paikallisluparyhmään kuuluvassa vaihteessa tai vaihteissa ei ole voimassa ajonestoa,
 paikallislupaa tai paikallisluparyhmää suojaava vaihde on valvotusti lukittu suojaavaan
asentoon,
 paikallislupaan tai paikallisluparyhmään kuuluva avainsalpalaite ja pysäytyslaite ovat valvonnassa ja
 paikallisluparyhmää suojaava ja paikallisluparyhmään kuuluva opastin ilmaisee opastetta
valvotusti eikä opastimessa ole opasteen ilmaisemista estävää vikaa.
Jos paikallisluvan kaikki vaatimukset eivät ole voimassa, opastin ei saa näyttää paikallisluvan
voimassaoloa ilmaisevaa opastetta.
Jos voimassaolevan paikallisluvan vaatimukset lakkaavat olemasta voimassa, paikallislupaan
kuuluva paikalliskääntö-painikkeen on lakattava toimimasta ja kääntymässä oleva vaihteen ja
raiteensulun sekä pysäytyslaitteen on käännyttävä ja lukituttava ohjattuun asentoon. Paikallislupa ei saa tällöin kytkeytyä pois automaattisesti.
Paikallisluvalle tai paikallisluparyhmälle sivusuojan antava vaihde on valittava siten, että se
estää liikennöinnin paikallisluparyhmään kuuluvien vaihteiden ja niihin liittyvien raideosuuksien kautta.
2.2.8.4 Avainsalpalaite
Varmistuslukolla varustetun vaihteen, pysäytyslaitteen tai raiteensulun käyttöavain, jota ei
voida ketjuttaa lukittavaksi seuraavaan varmistuslukkoon, on lukittava perustilassa avainsalpalaitteeseen.
Avainsalpalaitteen on valvottava käyttöavaimen tila ja estettävä käyttöavaimen irrottaminen,
jos lupaa käyttöavaimen irrottamiseen ei ole annettu. Kotelo, jossa käyttöavain sijaitsee, on
lukittava.
Käyttöavain ei saa irrota avainsalpalaitteesta, jos varmistuslukko, johon avainsalpalaite liittyy,
ei täytä irrotushetkellä paikallisluvalle asetettuja vaatimuksia. Käyttöavaimen irrotuslupa on
voitava antaa avainsalpaluvalla silloin, kun avainsalpalupa on paikallisluvasta erillinen tai
avainsalpalaite ei kuulu paikallislupa-alueeseen.
Avainsalpalaitetta edeltävä opastin ei saa näyttää ajon sallivaa opastetta, jos lupa käyttöavaimen irrottamiseen on annettu, käyttöavain ei ole avainsalpalaitteessa tai avainsalpalaite ei ole
asetinlaitteen valvonnassa.
Lupa avainsalpalaitteen käytölle voidaan myöntää automaattisesti paikallisluvan myöntämisen
yhteydessä.
2.2.8.5 Asetinlaitteen ohjauspyyntö
Asetinlaite saa toteuttaa ohjauspyynnön vain, jos ohjauspyynnön suorittamisen vaatimus
täyttyy. Ohjauspyynnön edellyttämän vaatimuksen tarkastamisen jälkeen asetinlaitteen on
ilmaistava käyttäjälle, hyväksytäänkö vai hylätäänkö ohjauspyyntö.
Ohjauspyynnön antamisen jälkeen asetinlaitteen on välittömästi tarkistettava ohjauspyynnön
vaikutus valvottavaan vaatimukseen. Ohjauspyynnön hyväksymisen jälkeen asetinlaitteen on
valvottava määritetyn vaatimuksen toteutumista.
Määräys
23 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Ohjauspyyntö on määritettävä kriittiseksi ohjauspyynnöksi, jos toteuttamiseen sisältyy riski ja
ohjauspyynnön toteuttaminen on erikseen vahvistettava. Asetinlaite ei saa suorittaa kriittistä
ohjauspyyntöä ennen kuin ohjauspyynnön toteuttaminen on erikseen vahvistettu. Kriittinen
ohjauspyyntö on rekisteröitävä automaattisesti.
Hätävaraiseksi ohjauspyynnöksi on määritettävä sellainen ohjauspyyntö, joka vaikuttaa asetinlaitteen toimintaan siten, että asetinlaitteen toiminnalle asetettu turvallisuusvaatimus ei ole
voimassa. Hätävarainen ohjauspyyntö on rekisteröitävä automaattisesti.
Asetinlaite ei saa hyväksyä vaihteen normaalia kääntöpyyntöä, jos samanaikaisesti vaihteen
raideosuus on varattu, vaihde on osana junatai vaihtokulkutietä, vaihteelle on asetettu
ajonesto tai vaihde on paikallislupakäytössä. Vaihde on voitava kääntää kriittisellä ohjauspyynnöllä, jos vaihteen normaalin kääntöpyynnön edellytykset eivät täyty.
Asetinlaite ei saa hyväksyä raiteensulun tai pysäytyslaitteen normaalia kääntöpyyntöä, jos
raiteensulku tai pysäytyslaite toimii samanaikaisesti vaihtokulkutien osana tai sivusuojana
junakulkutielle, paikallisluvalle tai paikallisluparyhmälle.
Asetinlaitteen on annettava jatkuva ilmaisu asetinlaitteen ohjauksessa olevasta varoituslaitoksesta, jossa hälytys on estetty.
Seuraavat ohjauspyynnöt on aina määritettävä kriittiseksi:
 hätävarainen ohjauspyyntö,
 asetinlaitteen valvontavaatimuksiin vaikuttava ohjauspyyntö,
 junakulkutien varmistava ohjauspyyntö raiteelle, jossa ei ole vapaanaolon valvontaa,
 vaihteen aukiajon jälkeinen kääntöpyyntö,
 vaihteen kääntöpyyntö, kun vaihteen normaalin kääntöpyynnön vaatimukset eivät täyty ja
 asetinlaitteen ohjauksessa olevan varoituslaitoksen hälytyksen estävän toiminnon asettaminen.
2.2.8.6 Kulkutien automaattinen varmistaminen
Kulkutien automaattisen varmistamisen on kytkeydyttävä pois käytöstä, jos asetinlaitteen ja
kauko-ohjausjärjestelmän välinen tiedonsiirtoyhteys katkeaa yli minuutin ajaksi.
Kulkutien automaattisen varmistamisen toiminto ei saa suorittaa kriittistä ohjauspyyntöä.
Kulkutien automaattinen varmistaminen ei saa:
 varmistaa samaa junatai vaihtokulkutietä uudestaan, jos kulkutien automaattisen varmistamisen asettama junatai vaihtokulkutie peruutetaan tai puretaan,
 muodostaa junatai vaihtokulkutietä sellaisen vaihteen kautta, joka ei ole ollut osana junatai vaihtokulkutietä vaihteen aukiajon jälkeisen kääntöpyynnön jälkeen, sekä
 muodostaa kulkutietä sellaisen käytössä olevan varoituslaitoksen kautta, jonka hälytys on
estetty.
Kulkutien automaattinen varmistaminen saa kytkeytyä käyttöön vain kyseisen toiminnon toteuttavalla ohjauspyynnöllä. Se ei saa kytkeytyä käyttöön automaattisesti asetinlaitteen
käynnistyessä.
2.2.9 Raiteen vapaanaolon valvonta
Raiteen vapaanaoloa valvovan järjestelmän on ilmaistava luotettavasti raiteen vapaanaolon
tila.
Raideosuus on tulkittava varatuksi, jos osuuden vapaanaoloa valvovan järjestelmän käyttöenergia katkeaa tai järjestelmässä esiintyy vika.
Määräys
24 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Asetinlaitteen ohjaaman käännettävän vaihteen kaikki haarat on varustettava vapaanaolon
valvonnalla.
Vapaanaoloa ilmaiseva järjestelmä on toteutettava siten, että järjestelmä kykenee automaattisesti havaitsemaan, kun valvotulta raideosuudelta poistutaan raiteelle, jossa ei ole raiteen
vapaanaoloa valvovaa järjestelmää.
Raiteen vapaanaoloa ilmaisevan järjestelmän on jatkuttava katkeamattomana raideosuudelta
toiselle koko valvottavan alueen osalta.
Raideosuus ei saa vapautua valvottavalla alueella varautumisen jälkeen uudelleen vapautuneeksi, jos raideosuuksien varautuminen ja vapautuminen eivät ole tapahtuneet junatai
vaihtokulkutien mukaisessa odotetussa järjestyksessä tai osuuden vapaanaoloa ei muutoin
pystytä varmistumaan.
2.2.10 Opastin
Opastin on ulkoasultaan ja sijoitukseltaan toteutettava siten, että se on tunnistettavissa alueella käytettävän opastinjärjestelmän opastimeksi, joiden rakenne ja opasteiden ilmaisut ovat
samankaltaisia.
Opastimen valoyksiköissä on käytettävä yhdenmukaisia värisävyjä kaikkien samaan opastinjärjestelmään kuuluvien opastimien osalta.
Opastin ei saa näyttää keskenään ristiriitaista opastetta.
Opastimen valoyksikön valovoimakkuus on säädettävä siten, että opaste voidaan havaita
vallitsevissa olosuhteissa ja tarpeeton häikäisy on estetty.
Taulukko 1
Käytettävät opasteet
VÄRISÄVY
PUNAINEN VALO
DIN 6163-4:2011-7, Tabelle 2, rivin
Rot koordinaattien osoittama alue
KELTAINEN VALO
Gelb, koordinaattien osoittama alue
VIHREÄ VALO
Grün, koordinaattien osoittama alue
PIMEÄ OPASTIN, jota ei ole merkitty
käytöstä poistetuksi
TOIMINNALLINEN MERKITYS
Liikennöinti on kielletty opastimen ohi ilman lupaa.
Liikennöinti on sallittu, rajoittava tekijä on huomioitava.
Liikennöinti on sallittu, ei rajoittavia tekijöitä.
Esiopastinta lukuun ottamatta
liikennöinti on kielletty opastimen ohi ilman lupaa. Pimeä
Esiopastin antaa Odota seis opasteen. Yhdistelmäopastimen toimiessa yksinomaan
ennakkotiedon antavana opastimena ja sen ollessa pimeä,
on liikennöinti kielletty opastimen ohi ilman lupaa.
TEKNINEN MERKITYS
Liikennöintiä varmistavan
järjestelmän kaikki määritetyt valvontaehdot eivät
toteudu.
Liikennöintiä varmistavan
järjestelmän määritetyt
valvontaehdot toteutuvat.
Tekninen vikatilanne.
VALKOINEN VALO: DIN 6163-4:2011-7, Tabelle 2, rivin Weiß koordinaattien osoittama alue.
Määräys
25 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
SININEN VALO: DIN 6163-4:2011-7, Tabelle 2, rivin Blau koordinaattien osoittama alue.
Rataverkonhaltijaa ja rautatieliikenteen harjoittajaa velvoittava radan opastimien ja merkkien
näkyvyyttä koskeva sääntö on annettu OPE YTE:n kohdassa: 4.2.2.8 Opastimien ja radanmerkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset.
2.2.10.1 Opastimen ohjaus ja valvonta
Opastimen valoyksikön toimintakuntoa on valvottava.
Opastin ei saa näyttää ajon sallivaa opastetta, jos opastimessa on Seis- tai Odota seis opasteen näyttämisen estävä vika. Opastin saa näyttää tarkoitettua rajoittavampana opasteena vain Seis- tai Odota seis -opastetta.
Asetinlaitteen on saatava viiveettä tieto opastimessa esiintyvästä ja opastimeen kohdistuvasta
viasta tai häiriöstä.
Opastin ei saa näyttää ajon sallivaa opastetta pidempään kuin 10 sekuntia, jos opastimen
suojaama raide tai sen osa tulkitaan varatuksi. Tämän jälkeen varatun raiteen kulkutien aloittavan opastimen ajon sallivana opasteena on tarpeen vaatiessa näytettävä Aja 35 –opastetta.
Aja 35 –opaste on lopetettava seuraavalla opastimella.
Opastin saa ilmaista opasteella ennakkotiedon seuraavan opastimen opasteesta enintään viisi
kilometriä ennen opastinta.
2.2.10.2 Opastimen poistaminen käytöstä
Käytöstä poissa oleva opastin on peitettävä siten, että opasteen tunnistaminen ei ole mahdollista.
Pysyvästi poistettava opastin tukirakenteineen on poistettava 60 vuorokauden kuluessa käytöstä poistamisessa.
2.2.11 Vaihde ja raiteensulku
Kulkutieraiteella olevassa vaihteessa, joka ei ole kulkutievaihde, on oltava varmistuslukko ja
vaihteenkosketin, joka varmistaa vaihteen kulkutieraiteen suuntaisen asennon.
Kulkutieraiteeseen liittyvä raide, joka ei ole kulkutieraide, on varustettava ennen liityntävaihdetta raiteensululla, pysäytyslaitteella tai turvavaihteella.
Kulkutievaihteessa ja kulkutieraiteella olevassa turvavaihteessa on oltava kääntölaite tai laitteet.
Kulkutievaihteeseen liittyvällä raiteella on oltava kulkutievaihdetta suojaava opastin.
Raiteensulkua ei saa sijoittaa sellaiseen kohtaan, johon voidaan varmistaa junakulkutie.
Vaihteen on lukittava vaihteen kielet mekaanisesti vaihteen kielen saavuttaessa pääteasennon.
Kulkutieraiteelle sijoitetun vaihteen on sähköisesti valvottava vaihteen pääteasento.
Kulkutieraiteelle asennettu vaihde, jota ei valvota asetinlaitteella, on lukittava kaikkien kielien
osalta kielen lukitsevalla kielisalvalla.
Yksinkertaisen vaihteen asento asetinlaitteessa on määritettävä siten, että vaihde on + (plus) asennossa vaihteen ollessa etujatkoksen suunnasta katsottuna oikealle johtavassa asennossa
Määräys
26 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
ja – (miinus) -asennossa vaihteen ollessa etujatkoksen suunnasta katsottuna vasemmalle
johtavassa asennossa.
Kaksipuolisen risteysvaihteen kääntölaitteen asento on määritettävä siten, että kääntölaite on
+ (plus) -asennossa kääntölaitteen kääntämän kielisovituksen ollessa asennossa, joka johtaa
kääntölaitteen suunnasta risteysvaihteen yli katsottuna oikean puoleiseen haaraan, ja siten,
että kääntölaite on (miinus) -asennossa kääntölaitteen kääntämän kielisovituksen ollessa
asennossa, joka johtaa kääntölaitteen suunnasta risteysvaihteen yli katsottuna vasemman
puoleiseen haaraan.
2.2.12 Varoituslaitoksen määräykset
Varoituslaitos on varustettava tieopastimella, sekä tarvittaessa varoituskellolla ja puomeilla.
Tieopastin on sijoitettava siten, että sen opaste on havaittavissa lähestyttäessä tasoristeystä
kaikkia mahdollisia tasoristeykseen johtavia väyliä pitkin. Jokaiselle tasoristeykseen johtavalle
kaistalle on sijoitettava oma tieopastin.
Tieopastimen opaste on oltava säädettävissä siten, että se ei aiheuta häikäisyä ja se on havaittavissa kaikissa olosuhteissa.
Puomi on kiinnitettävä puominkääntölaitteeseen murtopulteilla, jotka katkeavat ja irrottavat
puomin kääntölaitteesta, jos puomivarteen kohdistuu vähintään 50 N voima.
Puomin käyttöenergian katketessa puomin on asetuttava sen ylä- ja ala-asennon väliin siten,
että puomi ei estä tasoristeykseen pääsyä.
Puomivarteen on sijoitettava punaiset valoyksiköt, jotka näkyvät tasoristeystä lähestyvälle
tienkäyttäjälle sekä puomin radan suuntaiselle osuudelle keltainen valoyksikkö.
Varoituskellon äänen on tasoristeyksessä kuuluttava kaikkien väylien suuntiin.
Varoituslaitos on varustettava kytkimellä, jonka käyttäminen aloittaa hälytyksen. Kytkimellä
aloitettu hälytys saa päättyä vain kyseistä kytkintä uudelleen käytettäessä tai kun liikkuva
kalusto on ylittänyt varoituslaitoksen ja siihen kuuluvat osuudet ovat varautuneet ja vapautuneet oikeassa järjestyksessä.
Varoituslaitos on varustettava kytkimellä, jonka avulla varoituslaitos voidaan kytkeä pois käytöstä siten, että varoituslaitoksen ohjaukset ja ilmaisut eivät vaikuta asetinlaitteen toimintaan.
Jos varoituslaitoksessa on hälytyksen estävä toiminto, on varoituslaitos toteutettava siten, että
riskiä toiminnon jäämisestä päälle epähuomiossa on pienennetty teknisellä varmistuksella.
Varoituslaitoksen on välitettävä ilmaisu kunnossapitoa varten varoituslaitoksen toimintaa haittaavista vioista ja häiriöistä.
Jos varoituslaitos ei ole käytössä, on laitoksessa oltava tieliikenteen havaittavissa oleva merkintä käytöstä poistosta.
2.2.12.1 Varoituslaitoksen toiminta
Varoituslaitoksen on hälytettävä vähintään 20 sekuntia ennen kiskoilla kulkevan yksikön saapumista tasoristeykseen. Hälytyksen on jatkuttava vähintään siihen asti, kun yksikkö on ylittänyt tasoristeyksen.
Määräys
27 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Tieopastimien on näytettävä punaista nopeasti vilkkuvaa valoa hälytyksen ajan. Tieopastimen
on lisäksi näytettävä punaista valoa silloin, kun varoituslaitos ei hälytä ja puomi estää tieliikenteen tasoristeykseen tai puomia ei saada ajettua yläasentoon.
Varoituskellon on soitava varoituslaitoksen hälyttäessä kunnes tieosuus todetaan varatuksi.
Tasoristeyksessä, joka on tarkoitettu muuhun kuin jalankulkuun laiturilta toiselle, varoituslaitoksen tieopastimen on näytettävä valkoista hitaasti vilkkuvaa valoa, kun varoituslaitos on
käytössä, mutta se ei hälytä ja muut valkoisen valon näyttämisen edellytykset täyttyvät.
Puomien on lähdettävä laskeutumaan vähintään 10 sekunnin kuluttua hälytyksen alkamisesta
ja niiden on oltava ala-asennossa vähintään 10 sekuntia ennen yksikön saapumista tasoristeykseen.
Puomien sulkiessa erikseen tasoristeykseen johtavan sekä sieltä pois johtavan kaistan, tasoristeyksestä pois johtavan kaistan puomi saa laskeutua vasta kun tasoristeykseen johtavan kaistan puomi on laskeutunut ala-asentoon.
Tienristeyksen liikennevalojärjestelmään kytketty varoituslaitos on rakennettava siten, että
tienristeyksen liikennevalojärjestelmän vikaantuessa tai kytkeytyessä pois käytöstä, tasoristeyksen turvallisuus pystytään muulla tavoin riittävästi varmistamaan.
Juna- tai vaihtokulkutien valvontaehtojen täyttyminen on estettävä tienristeyksen liikennevalojärjestelmään kytketyn tasoristeyksen varoituslaitoksen kohdalla, jos tienristeyksen liikennevalojärjestelmä on kytkeytynyt pois käytöstä tai siinä on turvallisuutta vaarantava vika tai jos
hälytystä tasoristeystä lähestyvästä kiskoilla kulkevasta yksiköstä ei pystytä muulla tavoin
antamaan.
2.3 Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen
Kohdan 2.3 määräyksiä ei sovelleta raiteisiin, jotka sijaitsevat huoltohallissa tai siihen rinnastettavassa tilassa, eikä raiteisiin, joilla on vain museoliikennettä.
Rataverkonhaltijaa ja rautatieliikenteen harjoittajaa velvoittava radan opastimien ja merkkien
näkyvyyttä koskeva päävaatimus on annettu OPE YTE:n 2012/757/EU kohdassa 4.2.2.8.
Tämän määräyksen mukaisiin merkkeihin on sovellettava tämän luvun mukaisia määräyksiä,
ellei merkkikohtaisesti toisin määrätä.
Rataverkolle saa asettaa vain tämän määräyksen, muun lainsäädännön tai rataverkon haltijan
ohjeen mukaisen merkin.
Rataverkonhaltijan ohjeen mukainen merkki ei saa tarkoittaa samaa asiaa kuin tämän määräyksen tai muun lainsäädännön mukainen merkki.
Rataverkonhaltijan ohjeen mukaisten merkkien värien ja muodon on oltava sellaisia, että niitä
ei voi sekoittaa tässä määräyksessä tai muussa lainsäädännössä esitettyihin merkkeihin, ja ne
on sijoitettava aukean tilan ulottuman (ATU) ulkopuolelle siten, että ne eivät häiritse tässä
määräyksessä tai muussa lainsäädännössä kuvattujen merkkien havaitsemista tai tarkoituksen
ymmärtämistä.
Rataverkonhaltijan on laadittava ohjeet merkkien asentamisesta ja käytössään olevista täydentävistä merkeistä ja merkinnöistä. Ohjeet on toimitettava rautatieliikenteen harjoittajien
tietoon.
Määräys
28 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kahden peräkkäisen rautatieliikennepaikan rajaamalla rataosuudella tai rautatieliikennepaikan
alueella on oltava yhtenäinen merkinantojärjestelmä.
Merkin on oltava ATU:n ulkopuolella siten, että kuljettaja voi normaalitilanteessa nähdä sen
hyvissä ajoin.
Merkin on oltava selkeä ja erotettavissa kyseiseksi merkiksi, sekä luettavissa kaikissa olosuhteissa.
Merkin on oltava ehjä sekä luotettavasti kiinnitetty.
Merkin tarkoittaman raiteen tai raiteiden osoittamiseen on merkkikohtaisesti määrätyllä tavalla
käytettävä suuntanuolta tai merkin sisään asemoitua nuolta, jos merkin tarkoittamasta raiteesta voi ilman nuolta erehtyä.
Suuntanuolen tai merkin sisään asemoidun nuolen on osoitettava merkin tarkoittaman raiteen
suuntaan.
Merkkiä ei saa sijoittaa vaihteen kohdalle siten, että merkin tarkoittamasta raiteesta voi erehtyä.
Merkki on sijoitettava muihin merkkeihin nähden seuraavasti:
- Lisäkilvet ja suuntanuolet, on sijoitettava välittömästi sen merkin alapuolelle, jota
ne koskevat siten, että lisäkilpi on suuntanuolen yläpuolella.
- Samaa raidetta koskevia merkkejä ei saa sijoittaa rinnakkain.
- Eri raiteita koskevia merkkejä ei saa sijoittaa samaan kiinnityskohtaan, ellei kyse ole
raiteiden välissä olevasta merkistä, joka koskee molempia raiteita.
Kuva 1
Nopeusmerkki
Nopeusmerkin halkaisijan on oltava vähintään 400 mm.
Nopeusmerkillä on merkittävä nopeus vähintään 10 km/h ja enintään 70 km/h seuraavasti:
1) jota perinteinen (ei kallistuvakorinen) kalusto, jossa akselipaino on enintään 160 kN, saa
käyttää tai
2) JKV-järjestelmän mukainen JKV-veturilaitteen osoittama nopeus, jos se on edellä kohdassa
1) sanottua pienempi tai
3) Rataverkon haltijan erikseen määräämä nopeus.
Määräys
29 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Tilapäinen nopeusrajoitus on osoitettava Nopeusmerkillä riippumatta tilapäisen nopeusrajoituksen suuruudesta. Liikenteenohjauksen ilmoituksella annattava lyhytaikainen tilapäinen nopeusrajoitus on sallittu toteuttaa ilman Nopeusmerkin asentamista.
Nopeutta osoittava luku on merkittävä jättämällä luvun viimeinen nolla pois (esim. 3 tarkoittaa
30 km/h).
Merkkiä ei saa asentaa 10 metrin matkalle vaihteen kielen kärjestä kielen kannan suuntaan.
Nopeutta laskeva merkki on asennettava siten, että sen tarkoittama nopeus alkaa merkin
jälkeen, poikkeuksena seuraava: Kun merkillä osoitetaan vaihteen poikkeavan raiteen suuntaan kielien kärjistä alkava nopeus, merkki on asennettava vähintään 10 m ja enintään 40 m
päähän vaihteen kielien kärjistä vaihteen takajatkoksen suuntaan.
Nopeutta nostava merkki on asennettava siten, että sen tarkoittama nopeus alkaa merkin
jälkeen, poikkeuksena seuraava: Kun merkillä osoitetaan vaihteen poikkeavan raiteen suunnasta kielien kärkien jälkeen alkava nopeus, merkki on asennettava vähintään 10 m ja enintään 40 m päähän vaihteen kielien kärjistä vaihteen takajatkoksen suuntaan.
Nopeusmerkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa asennuskohdassa oleviin muihin
merkkeihin.
Kuva 2
Nopeusmerkin etumerkki
Nopeusmerkin etumerkin leveyden on oltava vähintään 370 mm ja korkeuden vähintään 325
mm.
Nopeusmerkin etumerkillä on osoitettava, että 600 - 2000 metrin päässä merkistä on nopeutta
laskeva Nopeusmerkki.
Merkki on varustettava Etäisyyttä ilmoittavalla lisäkilvellä, jos merkki on alle 1200 m etäisyydellä merkin osoittamasta lähimmästä Nopeusmerkistä.
Määräys
30 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 3 Etäisyyttä ilmaiseva lisäkilpi (merkin alapuolella, suuntanuolen yläpuolella)
Nopeusmerkin etumerkkiä on käytettävä, kun yhdelläkin mahdollisella kulkureitillä on nopeuttava laskeva Nopeusmerkki.
Nopeusmerkin etumerkkiä on käytettävä siten, että merkkiä ei käytetä, kun
- merkin tarkoittama Nopeusmerkki on raiteella, jolla nopeus on enintään 40 km/h tai
- nopeutta alennetaan enintään 30 km/h tai
- nopeutta alennetaan nopeudesta 90 km/h tai suuremmasta nopeuteen 50, 60 tai 70
km/h (ei koske tilapäistä nopeusrajoitusta) tai
- Nopeusmerkki on alle 300 m etäisyydellä poikkeavalle raiteelle olevan vaihteen jälkeen ja Nopeusmerkin osoittama nopeus on suurempi tai yhtä suuri kuin suurin nopeus vaihteen poikkeavalla raiteella.
Nopeusmerkin etumerkkiä on käytettävä tilapäisessä nopeusrajoituksessa siten, että merkkiä
ei käytetä, kun
- merkin tarkoittama Nopeusmerkki on raiteella, jolla nopeus on enintään 40 km/h tai
- nopeutta alennetaan enintään 30 km/h tai
- Nopeusmerkki on alle 300 m etäisyydellä poikkeavalle raiteelle olevan vaihteen jälkeen.
Merkissä on ilmaistava Nopeusmerkin nopeutta osoittava luku.
Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa asennuskohdassa oleviin muihin merkkeihin tai Nopeusmerkin alle siten, että välissä ei ole muuta merkkiä/merkintää.
Määräys
31 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 4 Merkitty nopeus päättyy
Merkitty nopeus päättyy -merkin halkaisijan on oltava vähintään 400 mm.
Merkitty nopeus päättyy –merkillä on osoitettava, että merkkiä edeltävän Nopeusmerkin tai
Erityiskohteen nopeusmerkin osoittama nopeus päättyy raiteella ja raiteen nopeudeksi palautuu 35 km/h.
Merkitty nopeus päättyy -merkkiä saa käyttää vain raiteella, jolla nopeus on enintään 35
km/h.
Kuva 5 JKV -nopeus
JKV -nopeus-merkin halkaisijan on oltava vähintään 400 mm.
JKV- nopeus -merkillä on osoitettava, että merkin jälkeen yksikön nopeus saa olla enintään
JKV/ETCS -veturilaitteen osoittama nopeus.
Kuva 6 Erityiskohteen nopeusmerkki
Erityiskohteen nopeusmerkin leveyden on oltava vähintään 250 mm ja korkeuden vähintään
450 mm.
Erityiskohteen nopeusmerkkiä on käytettävä osoittamaan nopeus alle 10 km/h.
Määräys
32 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Merkkiä saa käyttää vain rautatieliikennepaikalla.
Jos merkki asennetaan raiteelle, jolla nopeus on yli 35 km/h, on sitä edeltämään vähintään 10
m matkalle merkittävä raiteen nopeudeksi enintään 20 km/h.
Merkissä on tarvittaessa käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta.
Merkki voi olla kääntyvä.
Merkissä on ilmoitettava nopeuden syy, esim. ”Kääntöpöytä”.
Merkki on sijoitettava ylimmäksi suhteessa samassa sijoituskohdassa oleviin muihin merkkeihin.
Kuva 7 Laske virroitin
Laske virroitin -merkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 400 mm.
Laske virroitin -merkillä on osoitettava kohta, jota ei saa ohittaa virroitin nostettuna.
Kuva 8 Laske virroitin etumerkki
Laske virroitin etumerkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 600 mm.
Määräys
33 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Laske virroitin etumerkkiä on käytettävä ennen Laske virroitin –merkkiä, kun raiteen suurin
nopeus on yli 50 km/h.
Merkki on sijoitettava 1500 - 2000 m ennen Laske virroitin -merkkiä.
Kuva 9 Seismerkki
Seismerkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 300 mm.
Seismerkillä voidaan osoittaa rautatieliikennepaikalla ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen
alueella kohta, jota ei saa ohittaa ilman erikseen annettua lupaa.
Seismerkkiä saa käyttää vain ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueella, kun nopeus
kyseisellä raiteella on enintään 50 km/h.
Seismerkki voi olla kääntyvä tai siirtyvä.
Merkin kanssa samaan asennuskohtaan ei saa asentaa muuta raiteen poikkisuuntaista merkkiä.
Kuva 10 Seislevy
Seislevyn leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 300 mm.
Seislevyllä on osoitettava kohta, jonka ohi ei saa liikennöidä.
Merkki voi olla kääntyvä tai siirtyvä.
Merkki on sijoitettava siten, että sen keskikohta on enintään 1000 mm raiteen keskilinjasta.
Merkkiä saa käyttää vain, kun nopeus kyseisellä raiteella on enintään 35 km/h.
Määräys
34 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 11 Liikennöinnin raja
Liikennöinnin raja -merkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 600 mm.
Liikennöinnin raja -merkillä on osoitettava liikennöinniltä suljetun alueen alkaminen.
Merkki on sijoitettava siten, että sen keskikohta on enintään 1000 mm raiteen keskilinjasta.
Merkkiä saa käyttää vain, kun nopeus kyseisellä raiteella on enintään 35 km/h.
Merkin kanssa samaan sijoituskohtaan ei saa sijoittaa muuta raiteen poikkisuuntaista merkkiä.
Kuva 12 Ajokieltomerkki
Ajokieltomerkin halkaisijan on oltava vähintään 400 mm.
Ajokieltomerkillä on osoitettava, että omalla konevoimalla raiteella liikkuvan kalustoyksikön
liikennöinti on kielletty.
Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen nopeus kyseisellä raiteella on enintään 35 km/h.
Määräys
35 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 13 Liikennepaikka alkaa
Liikennepaikka alkaa -merkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 600 mm.
Liikennepaikka alkaa -merkkiä on käytettävä osoittamaan kohta, josta liikennepaikka alkaa
kyseisellä raiteella.
Liikennepaikka alkaa -merkki on asennettava liikennepaikan rajalle siten, että jokaisella raiteella on oma merkki.
Merkki on sijoitettava samalle puolelle raidetta kuin kyseistä raidetta samasta suunnasta tarkoittava opastin.
Kuva 14 Liikennepaikka päättyy
Liikennepaikka päättyy -merkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 600 mm.
Liikennepaikka päättyy -merkkiä on käytettävä osoittamaan kohta, jossa liikennepaikka päättyy kyseisellä raiteella.
Liikennepaikka päättyy -merkki on asennettava liikennepaikan rajalle siten, että jokaisella
raiteella on oma merkki.
Merkki on asennettava samalle puolelle kuin liikennepaikan rajalla oleva kyseistä raidetta
samasta suunnasta tarkoittava opastin.
Määräys
36 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 15 Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus
Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus -merkin leveyden on oltava vähintään 250 mm ja korkeuden vähintään 350 mm.
Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus -merkki on asennettava osoittamaan:
- ensimmäisen luokan liikenteenohjausten välinen raja, ellei rajan molemmin puolin ole rajan
suuntaan liikennöintiä ohjaavia raide- tai yhdistelmäopastimia enintään 30 m etäisyydellä
toisistaan sekä
- ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alkaminen siten, että merkki näkyy toisen luokan
liikenteenohjauksen suuntaan.
Rajan ja alueen alkaminen on merkittävä jokaisen raiteen osalta.
Merkin tunnukseksi on merkittävä kyseisen liikenteenohjauksen nimi.
Raideopastimeen ja yhdistelmäopastimeen siihen suuntaan, johon opastimen opasteet näkyvät, asennettavassa merkissä ei saa käyttää merkin sisään asemoitua kaksipäistä nuolta.
Raiteella, jolla on Seismerkki, saa käyttää vain yhtä raidetta osoittavaa Ensimmäisen luokan
liikenteenohjaus -merkkiä.
Määräys
37 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 16 Toisen luokan liikenteenohjaus
Toisen luokan liikenteenohjaus -merkin leveyden on oltava vähintään 250 mm ja korkeuden
vähintään 350 mm.
Toisen luokan liikenteenohjaus -merkki on asennettava osoittamaan toisen luokan liikenteenohjauksen alkaminen siten, että merkki näkyy ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen
suuntaan.
Alue on merkittävä jokaiselle raiteelle.
Merkin tunnuksena on ilmoitettava merkin takana olevan alueen nimi tai vaihtoehtoisesti
alueen nimen lisäksi on annettava myös liikenteenohjaustiedot.
Raideopastimeen tai yhdistelmäopastimeen siihen suuntaan, johon opastimen opasteet näkyvät, asennettavassa merkissä ei saa käyttää merkin sisään asemoitua kaksipäistä nuolta.
Kuva 17 Rataverkon haltijuuden raja
Rataverkon
haltija
Rataverkon
haltija
Valtion
rataverkko
Rataverkon
haltija
Rataverkon haltijuuden raja -merkin levyden on oltava vähintään 400 mm ja korkeuden vähintään 300 mm.
Rataverkon haltijuuden raja –merkki osoittaa rataverkon haltijuuden vaihtumisen.
Rataverkon haltijuuden raja –merkki on asennettava mahdollisimman lähellä rataverkon haltijuuden rajaa, enintään 50 m etäisyydelle rataverkon haltijuuden rajakohdasta.
Määräys
38 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 18 Linjavaihdemerkki
IISALMEN
TEOLLISUUSRAITEET
Linjavaihdemerkin leveyden on oltava vähintään 400 mm ja korkeuden vähintään 300 mm.
Linjavaihdemerkillä on osoitettava, että merkin takana on linjavaihde.
Merkki on asennettava enintään 100 m ja vähintään 60 m ennen linjavaihteen alueen alkamista.
Linjavaihdemerkki on asennettava jokaiselle sellaiselle raiteelle, joka johtaa rautatieliikennepaikalta toiselle. Linjavaihdetta samasta suunnasta osoittavien merkkien on oltava radan samassa kohdassa enintään 10 m etäisyydellä toisistaan.
Kuva 19 Tunnelin nimikilpi
Tunnelin nimikilven korkeuden on oltava vähintään 200 mm.
Tunnelin nimikilvellä on osoitettava sen takana olevan rautatietunnelin nimi ja pituus.
Määräys
39 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 20 Junakulkutien päätekohta
(Raideopastin)
Junakulkutien päätekohta on Junakulkutien päätekohta –merkki raideopastimen yhteydessä tai
Junakulkutien päätekohta -tunnuksen kanssa.
Junakulkutien päätekohta –merkillä on osoitettava kohta, jota kulkutien päättymisestä junakulkutien päätekohtaan ennakkotiedon saanut juna ei saa ohittaa ilman:
- liikenteenohjauksen lupaa tai
- junakulkutien päätekohtamerkin kanssa samalla tunnuksella varustetun pääopastimen
opastetta Aja tai Aja 35
Junakulkutien päätekohtaa ei kulkusuunnassa saa asentaa ennen rautatieliikennepaikan ensimmäistä vaihdetta.
Junakulkutien päätekohta on asennettava kulkusuunnassa vähintään 700 m etäisyydelle liikennepaikan rajasta.
Junakulkutien päätekohta -merkin raideopastimen päällä sekä sen päällä olevan Raideopastimen tunnuksen saa asentaa raiteen aukean tilan ulottumaan rataverkon haltijan luvalla ja
antaman ohjeen mukaisesti.
Junakulkutien päätekohdassa Raideopastimen tunnus on asennettava Junakulkutien päätekohta -merkin päälle.
Junakulkutien päätekohtaa ennen on asennettava Lähestymismerkki, ellei junakulkutien päätekohdan näkemä ole vähintään 50 m.
Junakulkutien päätekohdan kanssa samaan asennuskohtaan ei saa sijoittaa radan merkkiä,
poikkeuksena Ensimmäisen ja Toisen luokan liikenteenohjaus -merkit.
Kuva 21 Junakulkutien päätekohta -merkki
Junakulkutien päätekohta -merkin leveyden on oltava vähintään 60 mm ja oranssin/mustan osuuden korkeuden vähintään 270 mm ja enintään 330 mm.
Määräys
40 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Raideopastimen päällä Junakulkutien päätekohta -merkki on asennettava siten, että se ulottuu
vähintään 500 mm pystytunnuksen yläpuolelle.
Kuva 22 Junakulkutien päätekohta -tunnus
2
6
1
F
2
E
2
6
2
Junakulkutien päätekohta -tunnuksen leveyden on oltava vähintään 120 mm ja korkeuden
Junakulkutien päätekohta -tunnuksessa on ilmoitettava:
raiteen numero,
raiteen numero ja kirjain E tai P tai
kyseistä raidetta tarkoittavan pääopastimen tunnus.
Merkki on asennettava raiteen oikealle puolelle.
Kuva 23 Raideopastimen tunnus
Raideopastimen pystytunnuksen leveyden on oltava vähintään 90 mm ja vaakatunnuksen
korkeuden vähintään 120 mm.
Raideopastimeen on asennettava Raideopastimen tunnus.
Raideopastin, joka on enintään korkeudella 2500 mm kiskon selän korkeudesta, Raideopastimen tunnus on asennettava raiteen poikkisuuntaisesti ensisijaisesti pystytunnuksena raideopastimen päälle, toissijaisesti pystytunnuksena raideopastimen sivulle ja ellei näistä kumpikaan ole mahdollista, vaakatunnuksena raideopastimen alle. Raideopastin, joka on korkeudella
yli 2500 mm kiskon selän korkeudesta, Raideopastimen tunnus on asennettava vaakatunnuksena raideopastimen alle.
Tunnuksen asentamisesta Junakulkutien päätekohta -merkin yhteyteen säädetään kohdassa
Kuva 20 Junakulkutien päätekohta.
Tunnuksen numeron on oltava kolminumeroinen, kun se osoittaa opastimen tarkoittaman
raiteen numeron.
Määräys
41 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 24 Pääopastimen tunnus
Pääopastimen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 250 mm ja korkeuden kaksivaloiselle
pääopastimelle tarkoitetussa taustalevyssä vähintään 700 mm ja kolmivaloiselle pääopastimelle tarkoitetussa taustalevyssä vähintään 900 mm.
Pääopastimen tunnus on asennettava opastimen taustalevyyn valoaukkojen oikealle puolelle
siten, että tunnuksen ja opastimen taustalevyn valkoisen reunuksen väli on vähintään 10 mm.
Valkopohjaista pääopastimen tunnusta on käytettävä liikennepaikalla ja liikennepaikan rajalla
olevassa pääopastimessa.
Keltapohjaista pääopastimen tunnusta on käytettävä liikennepaikan ulkopuolella olevassa
pääopastimessa.
Pääopastimen tunnusta, jonka korkeus on vähintään 900 mm, on käytettävä taustalevyssä,
joka on tarkoitettu kolmivaloiselle pääopastimelle.
Pääopastimen tunnusta, jonka korkeus on vähintään 700 mm, on käytettävä taustalevyssä,
joka on tarkoitettu kaksivaloiselle pääopastimelle.
Tunnuksen numeron on oltava kolminumeroinen, kun se osoittaa opastimen tarkoittaman
raiteen numeron.
Kuva 25 Yhdistelmäopastimen tunnus
Yhdistelmäopastimen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 140 mm ja korkeuden enintään
456 mm tai 674 mm.
Kuva 26 Suojastusopastimen tunnus
254 p
254
Suojastusopastimen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 280 mm ja korkeuden vähintään
240 mm. Suojastusopastimen tunnus on sijoitettava suojastusopastimen taustalevyn alapuolelle.
Määräys
42 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 27 Tasoristeysopastimen tunnus
Tasoristeysopastimen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 200 mm ja korkeuden vähintään 230 mm.
Tasoristeysopastimen tunnus on asennettava tasoristeysopastimen alapuolelle.
Kuva 28 Esiopastimen tunnus
Esiopastimen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 240 mm ja korkeuden vähintään 280
mm.
Esiopastimen tunnus on asennettava esiopastimeen, joka ei ole pääopastimen yhteydessä.
Kuva 29 Opastimen tunnus
Opastimen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 240 mm ja korkeuden vähintään 280 mm.
Opastimen tunnus on asennettava opastimen taustalevyyn tai opastimen alle, kun kyseisessä
opastimessa ei ole muuta opastimen tunnusta.
Määräys
43 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 30 Lukitusopastimen tunnus
Lukitusopastimen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 240 mm ja korkeuden vähintään
280 mm.
Lukitusopastimen tunnus on asennettava Lukitusopastimen alapuolelle.
Kuva 31 Pätemättömyysmerkki
(A)
(B)
(C)
(D)
Pätemättömyysmerkin (A) palkin pituuden on oltava vähintään 795 mm. Pätemättömyysmerkin (B) halkaisijan on oltava vähintään 280 mm. Pätemättömyysmerkin (C) leveyden on oltava
vähintään 150 mm ja korkeuden enintään 595 mm. Pätemättömyysmerkin (D) leveyden on
oltava vähintään 150 mm ja korkeuden enintään 377 mm.
Pätemättömyysmerkin saa asentaa vain käyttöönotettuun opastimeen sen käytöstä poistamisen yhteydessä.
Pätemättömyysmerkkiä ( A ) ei saa käyttää, kun pää- ja esiopastin ovat allekkain.
Pätemättömyysmerkkiä ( C ) käytetään yhdistelmäopastimen tunnuksen ylä- ja alapuolella
yhdistelmäopastimessa, jossa käytetään tunnusta , jonka korkeus on enintään 456 mm, sekä
yhdistelmäopastimen tunnuksen alapuolella yhdistelmäopastimessa, jossa käytetään tunnusta
, jonka korkeus on yli 456 mm. Pätemättömyysmerkkiä ( D ) käytetään yhdistelmäopastimen
tunnuksen yläpuolella yhdistelmäopastimessa, jossa käytetään tunnusta, jonka korkeus on yli
456 mm.
Pätemättömyysmerkki on asennettava siten, että:
- Pätemättömyysmerkki ( A ) enintään 500 mm opastimen taustalevyn alapuolelle,
- Pätemättömyysmerkki ( B ) pää-, esi- ja suojastusopastimen jokaiseen valoaukkoon ja
- Pätemättömyysmerkit ( C ) ja ( D ) siten, että ne peittävät opastimesta sen tunnuksen yläja alapuoliset osat.
Määräys
44 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 32 Vaihteen merkki
196
1
9
6
196
1
9
6
Perus
196
1
9
6
9096
9096
Perus
P
e
r
u
s
9096
9
0
9
6
9
0
9
6
9
0
9
6
P
e
r
u
s
Vaihteen merkin leveyden on oltava vähintään 300 mm ja korkeuden vähintään 320 mm.
Vaihteen merkki on asennettava vaihteeseen, jos merkki on asennettavissa raiteen aukean
tilan ulottuman ulkopuolelle.
Merkkiä ei käytetä kaksipuolisessa risteysvaihteessa (KRV).
Merkin teksti ”Perus” keltaisella pohjalla tarkoittaa, että vaihteelle perusasento on poikkeavalle
raiteelle ja valkoisella pohjalla että perusasento on suoralle raiteelle.
Kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetussa vaihteessa merkkiä on asennettava myös risteyksen kärkikääntölaitteen yhteyteen.
Kaksoisvaihteessa ja yksipuolisessa risteysvaihteessa on käytettävä kahta merkkiä.
Vaihteen merkkiin on merkittävä vaihteen tunnuksen numero-osa.
Vaihteen merkki on sijoitettava näyttämään valkoista, kun vaihde on asetettu suoralle raiteelle
ja keltaista, kun vaihde on asetettu poikkeavalle raiteelle.
Kuva 33 Vaihteen tunnus
Vaihteen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 330 mm ja korkeuden vähintään 180 mm.
Vaihteen tunnusta on käytettävä vaihteessa, jota ei ole merkitty Vaihteen merkillä.
Merkin tunnukseen on merkittävä vaihteen tunnuksen numero-osa.
Määräys
45 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 34 Risteysvaihteen tunnus
204
a
b
(A)
204
c
d
(B)
Risteysvaihteen tunnuksen leveyden on oltava vähintään 330 mm ja korkeuden vähintään
150 mm.
Risteysvaihteen tunnus ( A ) tai ( B ) on asennettava kaksipuoliseen risteysvaihteeseen (KRV).
Kun asennonilmaisinta ei ole, on Risteysvaihteen tunnus asennettava raiteen suuntaisesti tai
raiteen poikkisuuntaisesti enintään 2000 mm etäisyydelle kielen kärjestä.
Tunnus ( A ) on asennettava risteysvaihteen asennonilmaisimen päälle.
Tunnus ( B ) on asennettava asennonilmaisimen asentokuvion alapuolelle.
Risteysvaihteen kielien sijaintia kuvaava merkintä (a/b tai c/d) on asennonilmaisimen yhteydessä sijoitettava siten, että a/b ja c/d merkinnät ovat luettavissa kyseisten kielten suunnasta.
Risteysvaihteen kielien sijaintia kuvaava merkintä (a/b tai c/d) on vaihteenkääntölaitteen
yhteydessä sijoitettava siten, että a/b ja c/d merkinnät ovat kyseisten kielten yhteydessä ja
luettavissa molemmista suunnista.
Kuva 35 Risteysvaihteen asennonilmaisin
Risteysvaihteen asennonilmaisinta on käytettävä, kun vaihteessa on vaihteenasetin tai kun
vaihde kuuluu paikallisluparyhmään.
Kuva 36 Raiteensulun merkki
197
1
9
7
XIV
XIV
Raiteensulun merkin leveyden on oltava vähintään 300 mm ja korkeuden vähintään 320 mm.
Raiteensulun merkki on asennettava raiteensulkuun ja pysäytyslaitteeseen.
Raiteensulun merkkiin on merkittävä raiteensulun tai pysäytyslaitteen tunnuksen numero-osa.
Merkki on asennettava näyttämään punaista taustaväriä, kun liikennöinti estetään, ja valkoista
taustaväriä, kun liikennöintiä ei estetä.
Määräys
46 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 37 Etäisyyttä ilmoittava lisäkilpi
Etäisyyttä ilmoittavan lisäkilven leveyden on oltava vähintään 500 mm ja korkeuden vähintään
200 mm.
Etäisyyttä ilmoittava lisäkilpi on asennettava Nopeusmerkin etumerkin yhteyteen ilmaisemaan
etäisyyttä lähimpään Nopeusmerkkiin silloin, kun Nopeusmerkin etumerkki on alle 1200 m
päässä Nopeusmerkistä.
Merkissä ilmoitettava etäisyys on ilmoitettava sadan metrin tarkkuudella ja pyöristettävä alaspäin.
Lisäkilpi ja suuntanuoli on sijoitettava sen merkin alapuolelle, jota ne koskevat siten, että
lisäkilpi on suuntanuolen yläpuolella.
Kuva 38 Yhdistelmäopastimen etäisyysmerkki
Yhdistelmäopastimen etäisyysmerkin leveyden on oltava vähintään 450 mm ja korkeuden
Yhdistelmäopastimen etäisyysmerkillä osoitettava etäisyys seuraavaan yhdistelmäopastimeen,
kun kahden peräkkäisen yhdistelmäopastimen välinen etäisyys on alle 800 m ja kun molemmat opastimet voivat olla junakulkutien päättäviä opasteita.
Kuva 39 Ajojohdin päättyy
Ajojohdin päättyy -merkin sivun pituuden on oltava vähintään 300 mm.
Ajojohdin päättyy -merkillä on osoitettava kohta, jonka jälkeen virroitin ei saa olla nostettuna.
Määräys
47 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 40 Erotusjakson etumerkki
Erotusjakson etumerkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 400 mm.
Erotusjakson etumerkillä on osoitettava, että jollakin mahdollisella kulkureitillä 700–1500 m
päässä on Erotusjakso alkaa -merkki.
Merkki on sijoitettava 700 - 1500 m ennen Erotusjakso alkaa -merkkiä.
Merkkiä ei saa käyttää, kun:
- Erotusjakso on alle 300 m poikkeavalle raiteelle olevan lyhyen vaihteen jälkeen tai
- nopeus erotusjaksossa on enintään 35 km/h.
Kuva 41 Erotusjakso alkaa
Erotusjakson alkaa -merkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 400 mm.
Erotusjakso alkaa -merkillä on osoitettava, että enintään 150 m päässä on erotusjaksomagneetti.
Kuva 42 Erotusjakso päättyy
Erotusjakso päättyy -merkin leveyden ja korkeuden on oltava vähintään 400 mm.
Erotusjakson päättyy –merkillä on osoitettava, että erotusjakso on päättynyt.
Kuva 43 Nosta virroitin
Nosta virroitin -merkin sivun pituuden on oltava vähintään 300 mm.
Nosta virroitin –merkillä on osoitettava kohta, jonka jälkeen virroitin saa olla nostettuna.
Määräys
48 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 44 JKV alkaa
JKV alkaa -merkin leveyden on oltava vähintään 250 mm ja korkeuden vähintään 160 mm.
JKV alkaa –merkki on asennettava osoittamaan JKV-rakennusalueen päättyminen silloin, kun
JKV-rakennusalueen jälkeen alkaa junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustettu
raide. Merkki on asennettava enintään 100 m etäisyydelle JKV-rakennusalueen päättymisestä.
Merkillä voidaan merkitä junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustetun raiteen
alkaminen.
Kuva 45 JKV päättyy
JKV päättyy -merkin leveyden on oltava vähintään 250 mm ja korkeuden vähintään 160 mm.
JKV päättyy –merkillä on osoitettava junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustetun
raiteen päättyminen.
Merkki on sijoitettava enintään 100 m etäisyydelle ennen tai jälkeen junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteiden tai JKV-rakennusalueen päättymisestä.
Kuva 46 JKV-rakennusalue alkaa
JKV rakennusalue alkaa -merkin leveyden on oltava vähintään 400 mm ja korkeuden vähintään 300 mm.
JKV rakennusalue alkaa -merkillä on osoitettava kohta, josta JKV-rakennusalue alkaa. Merkki
on sijoitettava enintään 100 m ennen rakennusalueen alkamista.
Määräys
49 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 47 Lähestymismerkki
Lähestymismerkin leveyden on oltava vähintään 120 mm ja korkeuden vähintään 400 mm.
Lähestymismerkki on asennettava vähintään 50 m ja enintään 300 m ennen Junakulkutien
päätekohtaa, kun Junakulkutien päätekohdan näkemä on vähemmän kuin 50 m.
Kuva 48 Yleinen varoitusmerkki
Yleisen varoitusmerkin leveyden on oltava vähintään 370 mm ja korkeuden vähintään
325 mm.
Yleisen varoitusmerkin käyttämisen ja sen edellyttämän toiminnan ohjeistaa rataverkon haltija.
Merkki on asennettava raiteen oikealle puolelle.
Kuva 49 Tasoristeyksen lisäkilvet
(A)
(B)
Tasoristeyksen lisäkilven leveyden on oltava vähintään 180 mm ja korkeuden vähintään
100 mm.
Tasoristeyksen lisäkilvellä on osoitettava rautatien tasoristeyksen nimi ja sijainti.
Tasoristeyksen lisäkilpi ( A ) on asennettava varoituslaitteella varustetun rautatien tasoristeykseen. Merkit on sijoitettava siten, että ne näkyvät tiellä liikkujalle radan kummallakin puolella.
Tasoristeyksen lisäkilpi ( B ) on asennettava kulkuväylän suuntaisesti varoituslaitteella varustamattoman rautatien tasoristeykseen. Merkit on asennettava siten, että jokaisella kulkuväylällä on merkki kummallakin puolella tasoristeystä.
Määräys
50 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 50 Paikantamismerkki
( A ) (lukusarjan nouseva suunta)
( B ) (lukusarjan laskeva suunta)
Paikantamismerkin leveyden on oltava vähintään 700 mm ja korkeuden vähintään 500 mm.
Paikantamismerkillä on osoitettava kohta radasta, johon perustuen etäisyys ilmoitetaan.
Merkin lukuarvon ylä- tai alapuolella olevalla tekstillä osoitetaan, millä liikennepaikalla tai
liikennepaikkavälillä kyseinen merkki on.
Merkkiin ei saa merkitä sen sijaintia liikennepaikalla tai liikennepaikkojen väliä osoittavaa
tekstiä, kun merkin asennuskohta on sellainen, että radan kaikki raiteet eivät merkin kohdalla
ole samalla liikennepaikalla tai samalla liikennepaikkavälillä.
Liikennepaikalla, jolla on useita ratakilometrijärjestelmän lukusarjoja, merkit saa samaan
raiteeseen kohdistuvana asentaa vain yhteen lukusarjaan perustuvana.
Vierekkäin enintään 20 m etäisyydellä toisistaan kulkevat radat on liikennepaikkojen välisellä
alueella merkittävä saman ratakilometrijärjestelmän mukaisesti.
Kahden perättäisen merkin lukuarvo ei saa olla sama.
Paikantamismerkki on asennettava ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueelle.
Paikantamismerkkiä (A) on käytettävä osoittamaan suuntaan, josta ratakilometrien lukusarja
on kasvava.
Paikantamismerkkiä (B) on käytettävä osoittamaan suuntaan, josta ratakilometrien lukusarja
on laskeva.
Merkki on asennettava ±100 m etäisyydelle ratakilometrin alkukohdasta.
Merkkiä ei saa käyttää, kun ratakilometrin lukuarvossa on muita merkkejä kuin lukuja (esim.
ei A, B, C, I, II tai vastaavia merkintöjä).
Merkkiä ei tarvitse asentaa, kun peräkkäisten merkkien väliseksi etäisyydeksi muodostuisi alle
800 m.
Määräys
51 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 51 Paikantamismerkin lisäkilpi
235
500 m
Kohdekilvet
(A)
234 235
500 m
Ennakkokilvet
(B)
RKY - LKP
235
500 m
(C)
RKY - LKP
234 235
500 m
(D)
Paikantamismerkin lisäkilven leveyden on oltava vähintään 800 mm.
Paikantamismerkin lisäkilvillä (A) ja (B) tai (C) ja (D) on osoitettava, että kulkusuunnassa
Paikantamismerkin ja sitä seuraavan Paikantamismerkin etäisyys toisistaan on alle 800 m tai
yli 1200 m tai seuraavan Paikantamismerkin lukuarvo ei ole lukuarvoltaan seuraava etäisyysarvo.
Lisäkilpiä (C) ja (D) on käytettävä, jos on tarve osoittaa, mihin rataosuuteen tieto kohdistuu.
Kun ennakkotieto annetaan merkillä (D), on vastaava kohdetieto annettava merkillä (C).
Lisäkilpi (A) tai (C) on asennettava sen Paikantamismerkin alle, jonka jälkeen etäisyys seuraavaan Paikantamismerkkiin on alle 800 m tai yli 1200 m tai seuraavan Paikantamismerkin lukuarvo ei ole seuraava etäisyysarvo.
Lisäkilpi (B) on asennettava lisäkilvellä (A) varustettua Paikantamismerkkiä edeltävän Paikantamismerkin alle.
Lisäkilpi (D) on asennettava lisäkilvellä (C) varustettua Paikantamismerkkiä edeltävän Paikantamismerkin alle.
Merkin liikennepaikkalyhenteillä on osoitettava, millä rataosuudella ilmoitettava asia on.
Merkki on asennettava Paikantamismerkin alle.
Määräys
52 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 52 Suuntanuolet
(A)
(B)
(C)
Pää-, esi- ja suojastusopastimen sekä Liikennepaikka alkaa ja Liikennepaikka päättyy -merkin
yhteydessä Suuntanuolen leveyden on oltava vähintään 700 mm ja korkeuden vähintään 300
mm. Merkin yhteydessä käytettävän suuntanuolen leveyden on oltava vähintään 400 mm ja
korkeuden vähintään 170 mm.
Suuntanuoli (A), (B) on asennettava opastimen, merkin, merkin alla olevan lisäkilven tai merkinnän alapuolelle, kun opastimen, merkin tai merkinnän tarkoittamasta raiteesta voi muuten
erehtyä.
Suuntanuoli (C) on asennettava opastimen, merkin, merkin alla olevan lisäkilven tai merkinnän
alapuolelle, kun opastin, merkki tai merkintä tarkoittaa molempia raiteita.
Suuntanuolta ei saa käyttää sellaisen merkin yhteydessä, jossa käytetään merkin sisään asemoitua nuolta.
Merkin yhteydessä käytettävän suuntanuolen väri on määrätty taulukossa
Tunnus
Merkin nimi
Käytettävän
suuntanuolen
väri
A, B
Nopeusmerkki
punavalkoinen
A, B
Nopeusmerkin etumerkki
punavalkoinen
X, A
Merkitty nopeus päättyy
punavalkoinen
X
JKV-nopeus
punavalkoinen
X
Erotusjakson etumerkki
sinivalkoinen
X, A
Ajojohdin päättyy
sinivalkoinen
X
Erotusjakso alkaa
sinivalkoinen
X
Erotusjakso päättyy
sinivalkoinen
A
Laske virroitin
punavalkoinen
X
Nosta virroitin
sinivalkoinen
X
Laske virroitin etumerkki
punavalkoinen
A
JKV alkaa
mustakeltainen
A
JKV päättyy
mustakeltainen
A
JKV rakennusalue alkaa
mustakeltainen
A
JKV rakennusalue päättyy
mustakeltainen
X
Liikennepaikan alkaa
punavalkoinen
X
Liikennepaikan päättyy
punavalkoinen
A, B
Lähestymismerkki
punavalkoinen
X
Ajokieltomerkki
punavalkoinen
Nuolen tai nuolien on osoitettava opastimen, merkin tai lisämerkinnän tarkoittamaan raiteeseen tai raiteisiin.
Nuoli on sijoitettava esiopastimen alapuolelle, jos samassa opastinmastossa on sekä pää- että
esiopastin.
Määräys
53 (53)
TRAFI/26494/03.04.02.00/2014
Kuva 53 Yhdistelmäopastimen suuntanuoli
Yhdistelmäopastimen yhteydessä käytettävän Suuntanuolen leveyden on oltava vähintään 150
mm ja korkeuden vähintään 1100 mm.
Yhdistelmäopastimen suuntanuoli on sijoitettava opastimen alle tai opastimen viereen.
2.3.1 Merkin poistaminen
Käytöstä poissa oleva merkki on peitettävä merkin muotoisella peitelevyllä tai suojalla.
Pysyvästi poistettava merkki on tukirakenteineen poistettava 30 vuorokauden kuluessa käytöstä poistamisesta.
2.4 Jarrutuskyky
Junan jarrutuskyvyn vaatimuksiin liittyvät rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan
roolit ja vastuut on määrätty OPE YTE:ssä.
Jos radan eri parametreista, olosuhteista tai niiden yhteisvaikutuksesta johtuen, sallittu pysähtymismatka on normaalia lyhyempi, on rataverkon haltijan asetettava raiteelle tai liikkuvalle
kalustolle nopeusrajoitus sille nopeudelle, josta junan jarrutuskyky on riittävä.
Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkonhaltijan on määritettävä edellytykset magneettisten kiskojarrujen (Mg) ja pyörrevirtajarrujen käytölle liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä tai
sen osana.
Määrityksen on sisällettävä junan jarrutuskyvyn arvioinnin ottaen huomioon OHM YTE
2012/88/EU ja OHM YTE:n muutos 2012/696/EU kohdat ja eritelmät.
Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun komission asetuksen (EU) N:o
402/2013 1 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle.
Yrjö Mäkelä
rautatiejohtaja
Jukka Leino
erityisasiantuntija

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

Transcription

Similar documents

Ohjeet

Korjaus Teollisuusvaihteet, 21280312

lääkinnällisistä laitteista

3/15 - VR Sähkötekniset

Harrastusilmailun turvallisuus / Tuomas Gröndahl

AVAIMET ASUKASTOIMINTAAN

Sataman turva-asiat

Vammaisen pysäköintiluvan hakeminen 1.1.2016 alkaen

Opetussuunnitelma

täältä

Liikennöinti valtion rataverkolla