ST-uutiset 2/2015

Transcription

ST-uutiset 2/2015
ST-UUTISET
2.2015
TEKSTI JA KUVA MIKKO ARVINEN
RATKAISUJA
KUULUVUUSONGELMIIN
IKKUNOIDEN TIIVISTYESSÄ JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTUESSA
YHÄ USEAMMASSA KIINTEISTÖSSÄ TÖRMÄTÄÄN MATKAVIESTIMIEN
KUULUVUUSONGELMIIN.
ST-kortistossa julkaistaan
syksyllä uusi Matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkon
suunnitteluohje (ST 625.10). Ohjeiden
kirjoittajan,
matkapuhelinsisäantenniverkkojen
kuuluvuusmittauksiin
ja
suunnitteluun
erikoistuneen Radiotie Suomi Oy:n
Jouni Pekosen mukaan
kuuluvuusongelmat ovat lisääntyneet sitä mukaa kun
rakentamisessa on siirrytty
lämmön karkaamista estävien, selektiivikalvoilla
varustettujen ikkunoiden
käyttöön.
– Ongelma johtuu seinien ja ikkunoiden yhteisvaikutuksesta. Betoniseinien radiosignaalien vaimennus on suurin piirtein
samanlaista kuin tähänkin
saakka, mutta uudet selek-
tiivi-ikkunat vaimentavat
tehokkaasti radiosignaaleja. Ongelmiin alkaa törmätä nyt myös korjausrakentamiskohteissa, Pekonen
kertoo.
Uudessa
ST-kortissa
käydään läpi sisäantenniverkon rakenne ja vaatimukset sekä esitellään vaihtoehtoisia verkkojen toteutustapoja. Lisäksi kortissa
käydään läpi kuuluvuusmittausten perusasiat, hankesuunnitteluohjeet sekä
operaattoreiden monioperaattorisisäantenniverkoille asettamat vaatimukset.
Suuremmissa kiinteistöissä
kännyköiden kuuluvuusongelma on mahdollisesta ratkaista talon sisälle
rakennettavalla matkapuhelinsisäantenniverkolla,
mutta rivi- ja omakotitaloi-
hin tukiasemien tai toistimien tuominen olisi varsin
arvokas ratkaisu.
– Pienemmissä kiinteistöissä ratkaisu on talon
ulkopuolisen antennin liittäminen kännykkään. Huonona puolena tässä tietenkin on, että puhelimesta
tulee sitten kiinteä puhelin,
eikä sitä voi liikutella.
Matkapuhelimien kuuluvuuden lisäksi uudet
ikkunat blokkaavat myös
mokkulat ja muun langattoman dataliikenteen.
Nettiliikenne on kuitenkin
pientaloissa
suhteellisen
helppo saada toimimaan
liittämällä WLAN-lähetin
talon ulkopuolelle sijoitettavaan datamokkulan antenniin.
Kokonaan uuden STkortin tekourakkaan Peko-
nen ryhtyi kuuluvuusongelmia koskevan yleisen
tiedon lisäämiseksi.
– Nyt olisi tärkeää alkaa rakentaa laadukkaita
monioperaattorisisäantenniverkkoja, mihin kaikki
operaattorit voivat kytkeytyä.
Pekonen suosittelee uusiin ohjeisiin tutustumista
paitsi sähkö-, tele- ja antennialan ammattilaisille,
myös rakennuttajille, jotta
he osaisivat ottaa kuuluvuusongelmat huomioon.
Kortti on ostettavissa ja
tilattavissa Sähköinfon Severi-verkkopalvelusta. Sähköinfo järjestää lokakuussa
myös uuden kurssin sisäantenniverkkojen toteutuksesta kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Mittaukset
tehdään tietokoneen mittausohjelmaan liitetyillä
kännyköillä.
Jouni Pekonen teki kesäkuussa kuuluvuusmittauksia Espoon
Suurpellossa. Sisäantenniverkkojen tarve kannattaa varmistaa mittauksilla ennen hankintapäätöstä, sillä kaikkiin kohteisiin niitä ei tarvitse tai kannata rakentaa.
ST-UUTISET, syksy 2015
TEKSTI JA KUVAT MIKKO ARVINEN
TURVAKUULUTUSOHJEET
ST-KORTISTOON
ST-kortistossa julkaistiin kesällä uusi, pitkään ja huolellisesti valmisteltu ohjeisto
poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelijoille, tilaajille ja
toteuttajille.
Ohjeiston laadintatyön päätoimittajana toimineen Audico Systems
Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen
mukaan uusi ohjeisto tulee helpottamaan poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien suunnittelua
ja toivottavasti myös yhdenmukaistamaan hankintatapoja. Hyttinen toivookin, että myös tilaajat tutustuisivat uusiin ohjeisiin.
– Kaikki laitetoimittajat ja muut
toimijat saadaan samalle viivalle,
jos myös tilaajat ymmärtävät järjestelmien vaatimukset. Vaatimusten
täyttäminen maksaa, mutta normien vastaisten järjestelmien hankinta
ei ole tilaajienkaan edun mukaista,
Hyttinen sanoo.
Ohjeissa käydään läpi järjestelmän laitteiden kokoonpano, annetaan yleiset ohjeet kaiutinverkoston
suunnitteluun ja kaiutinvalintaan
sekä käydään läpi akustiikan ja puheen ymmärrettävyyden peruskäsitteet, mutta varsinaisen äänisuunnittelun oppikirjaksi ohjeita ei ole
tarkoitettu.
Ohjeita voidaan hyödyntää paitsi järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa, myös ylläpidossa koko
järjestelmän elinkaaren ajan. Ohjeistoon on lisätty erilliset ohjeet
järjestelmien toimitus- ja käyttöönottodokumenttien laadintaan sekä
yleiset ylläpito-ohjeet ja viittaukset
paloilmoitinjärjestelmien ylläpitoohjeisiin.
Ohjeissa käydään läpi kotimaiset
ja eurooppalaiset standardit sekä lait,
asetukset ja määräykset. Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiä koskevat esimerkiksi pelastuslaki, rakentamismääräyskokoelman
rakennusten paloturvallisuutta käsittelevät kohdat sekä EU:n raken-
ST-UUTISET, syksy 2015
Audico Systems Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan kauppakeskusten suuret hallitilat ovat akustisina ympäristöinä erittäin vaativia suunnittelukohteita.
Poistumishälytysja turvakuulutusjärjestelmien laatu
vaikuttaa ratkaisevasti suurten julkisten tilojen turvallisuustasoon.
nustuoteasetus. Ohjeiston laadinta
aloitettiin jo vuonna 2011.
– Aikaa meni kieltämättä todella pitkään, mutta perusteellisen
työn ja lausuntokierrosten seurauksena lopputulos on nyt hyvä ja
hyvin jäsennelty. Tämän ansiosta
myös ohjeiston päivityksen pitäisi
onnistua jatkossa suhteellisen hel-
posti standardien uudistuessa, Hyttinen sanoo.
Ohjeiston laadinnasta vastanneessa Sähkötieto ry:n, Sähköinfo Oy:n
ja Turva-alan yrittäjät ry:n yhteisessä työryhmässä oli edustettuna alan
yritysten, viranomaisten sekä alan
järjestöjen edustajia. Työryhmään
kuuluneen Schneider Electricin
turvapuolen kehitysjohtaja Tapani
Perttulan mukaan nykyisin myös
paloilmoitinjärjestelmiin kuuluvien kuulutusjärjestelmien komponenteilta vaaditaan CE-merkinnän
lisäksi suoritustasoilmoitus sekä
pyydettäessä myös tuotesertifiointilaitoksen myöntämä sertifikaatti
tuotteen suoritustasosta.
– Harmonisoitujen
tuotestandardien vaatimuksista tuli velvoit-
tavia kun paloilmoittimista tuli
EU:n rakennustuoteasetuksen alaisia
1.7.2013, Perttula kertoo.
Ohjeen laadinta alkoi työnimellä
”Äänievakuointi”.
– Nimimuutos poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiksi
kuvastaa hyvin sisällössä tapahtuneita muutoksia, Perttula kertoo.
MYLLYN PARAS KUULUTUSJÄRJESTELMÄ
Raisiossa E18-tien varrella sijaitsevan Kauppakeskus Myllyn poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä uusittiin keväällä. Loppuvuodesta 2001 avatun kauppakeskuksen
aiempi kuulutusjärjestelmä ei täyttänyt nykyvaatimuksia varsinkaan
puheen ymmärrettävyyden osalta.
Uuden poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän toimittaneen
Audico Systems Oy:n kehitysjohtaja Raino Hyttisen mukaan uusien kaiuttimien paikat mallinnettiin
akustiikkasimulaatio-ohjelmalla ja
myös tilojen jälkikaiunta mitattiin
huolellisesti. Uudet kaiuttimet päätettiin tuoda selvästi aiempaa alemmaksi käytävien keskellä oleviin pilareihin puheen ymmärrettävyyden
parantamiseksi.
– Yleisohjeena on, että kuulutusten äänenpaine pitäisi olla kymmenen desibeliä taustamelutasoa korkeampi. Pelkkä ääni ei kuitenkaan
riitä hyvän puheen ymmärrettävyyden saavuttamiseksi jos kaiuttimien
sijoittelua ja kaikuisuutta ei mietitä
kunnolla ja kaiuttimet häiritsevät toisiaan, Hyttinen kertoo.
Suuren kauppakeskuksen paloilmoitinjärjestelmä on jaettu kolmeen
erilliseen alueeseen. Samoin kuulutukset on jaettu alueiden mukaan.
Korkean, sadan voltin siirtojännitteen ansiosta kauimmaisetkaan kaiuttimet eivät tarvitse erillisiä päätevahvistimia, vaikka matkaa keskuksesta kauppakeskuksen laajennusosan kauimmaiseen nurkkaan tulee
lähes puoli kilometriä. Yhteensä
kuulutusjärjestelmän teho on noin
5 000 wattia.
Kauppakeskuksen paloilmoitinjärjestelmä ei vaadi palosuojattujen
kaapeleiden käyttöä, mutta toimivuuden varmistamiseksi kaapelointi
on kahdennettu erillisiin reitteihin.
Kauppakeskusta ollaan parhaillaan laajentamassa. Myös kauppakeskuksen laajennusosan sähköistyksestä ja kymmenien kilometrien
kaapelointiurakasta 20–30 asentajan voimin vastaava Are Oy vastasi kauppakeskuksen vanhan puolen
kuulutusjärjestelmän kaapeloinnista
ja kaiuttimien asennuksesta Audicon
vastatessa järjestelmän toimituksesta
ja käyttöönotosta.
Vuoden vaihteessa
valmistuvan laajennuksen jälkeen
Kauppakeskus
Myllyn pinta-ala
kasvaa 4,7 hehtaarista yli seitsemään
hehtaariin.
JÄRJESTELMIEN
KÄYTTÖLUOKITUS
Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmiin sovellettaviin
määräyksiin vaikuttaa ratkaisevasti, liitetäänkö paloilmoitinjärjestelmä järjestelmän osaksi, vai
toteutetaanko järjestelmät rinnakkain erillisinä järjestelminä.
Mikäli poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä liitetään
paloilmoittimeen
palokelloja
täydentävänä osana, annetaan
järjestelmällä
paloilmoittimen
automaattisesti
käynnistämiä
ennakko- tai evakuointiviestejä
tai manuaalisia hätäkuulutuksia.
Tällöin vaatimuksena yleensä
on, että viestit ja kuulutukset
vuorottelevat
palohälyttimien
kanssa. Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmällä voidaan
myös korvata palohälyttimet.
Paloilmoittimeen liitetyt järjestelmät tulee toteuttaa harmonisoitujen laitestandardien mukaisilla laitteilla. Laitteiden suunnittelun, asennuksen, ylläpidon,
kuuluvuuden, äänen ymmärrettävyyden sekä varavoiman mitoituksen tulee noudattaa SFSEN 60849 sekä SFS-EN 60268
standardien vaatimuksia.
ST-OHJEISTON 21
LAADINTATYÖRYHMÄ
Raino Hyttinen,
Audico Systems Oy
Kimmo Kartano, Suomen
Palopäällystöliitto
Veijo Kauppi, Sähköinfo Oy
Jyrki Laine, Siemens
Osakeyhtiö
Hannu Mattila, Studiotec Oy
Karoliina Meurman, Tukes
Markku Myllys, Granlund Oy
Tapani Perttula, Schneider
Electric Finland Oy
Sampa Pesonen, Paloässät Oy
Tommi Portin, Robert
Bosch Oy
Jari Takki, Turvatakki Oy
ST-UUTISET, syksy 2015
UUTTA JA UUDISTETTUA ST-AINEISTOA
ST 21.34
Ohjeita
energiamittausten
toteutukseen
ST 55.36
Aurinkosähköjärjestelmän
käyttöönottotarkastuspöytäkirja
Uusi lomake on tarkoitettu käytettäväksi verkkoon
kytkettävien aurinkosähköjärjestelmien käyttöönoton yhteydessä. Oikein
täytettynä lomake täyttää
myös aurinkosähköasentajasertifioinnin saannin
edellytyksenä olevan tarkastuspöytäkirjavaatimuksen
tuotantolaitteiston
osalta.
Kortissa kerrotaan miten
määräykset, standardit ja
ohjeet määrittelevät energian, kulutusten ja olosuhteiden mittarointia, ja
miten mittaroinnin seuranta ja analysointi tulisi
järjestää.
Rakennuksen lämmitys- ja sähköenergian päämittauksen lisäksi olennaista on olosuhteiden
mittarointi ja olosuhdetavoitteiden toteutumisen
seuraaminen.
Energianmittausjärjestelmät eivät yksistään riitä, vaan kulutusmittauksia
tulee myös analysoida.
Analyysien
perusteella
tehdään
johtopäätöksiä
siitä, miten energiatehokkuutta voitaisiin parantaa
tai ylläpitää, mikä vaatii
järjestelmällistä toimintaa
ja sitoutumista kiinteistön
omistajalta. Ohjeistus on
tarkoitettu sekä kiinteistön
omistajille, suunnittelijoille että urakoitsijoille.
ST-UUTISET, syksy 2015
ST 660.05
Pientalon
turvallisuus- ja
valvontajärjestelmä
Kortin tarkoituksena on
toimia täydentävänä ohjeena pientalojen turvallisuusjärjestelmää suunniteltaessa ja asennettaessa.
Päivityksen yhteydessä on
uusittu kuvien merkinnät
ja piirrosmerkit sekä lisätty mm. ohjeita järjestelmän dokumentoinnista.
ST 681.02
Optisten liittimien
puhtaus ja kunto
Kortissa annetaan ohjeita optisen liittimen sekä
adapterin puhtauden tarkastuksesta,
liitinpään
kunnon tarkastuksesta ja
puhdistuksesta sekä tarkastuksen ja puhdistuksen
merkityksestä taustatietoineen. Lisäksi siinä esitetään tarkastuskriteerit sekä
vaatimukset tarkastuksissa
käytettäville välineille.
ST 681.11
Asuinkiinteistöjen
yleiskaapelointijärjestelmät
Kortissa esitetään yksityiskohtaiset ohjeet asuinkiinteistöjen yleiskaapelointijärjestelmien suunnitteluun. Kortin periaatteita
sovelletaan sekä uudisrakentamisessa että olemassa olevien rakennusten sisäverkkoja uudistettaessa
tai kunnostettaessa. Kortin
päivityksessä on huomioitu yleiskaapelointistandardit sekä Viestintäviraston
uudistunut sisäverkkomääräys 65 A/2014 M.
ST 710.01
Avointa
väylätekniikkaa
hyödyntävän
hankkeen yleisohje
Kortissa annetaan ohjeita tiedonsiirron avoimia
väylätekniikoita hyödyntäviin hankkeisiin. Kortti
on suunnattu ensisijaisesti
rakennuttajille ja suunnittelijoille ja ohjeistaa myös
muiden hankeosapuolien
toimia. Korttiin on päivityksen yhteydessä mm.
lisätty oma kappaleensa
avoimen
väylätekniikan
hyödyistä ja haasteista.
SÄHKÖ- JA TIETOTEKNISTEN
JÄRJESTELMIEN TILAVARAUKSET
ST-käsikirja 35
Käsikirjaan on koottu
tiedot ja menettelytavat,
joiden avulla voidaan jo
suunnittelun alkuvaiheessa määritellä, mitoittaa ja
suunnitella sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien
vaatimia teknisiä tiloja
sekä johdotusten asennusreittejä. Sisältö on päivitetty vastaamaan Viestintäviraston määräystä 65
A/2014 M sekä standardin
SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset vaatimuksia.
VERKOTTUNEEN TALOTEKNIIKAN
TIETOTURVA
ST-ohjeisto 22
Uusi ohjeisto on tarkoitettu oppaaksi verkottuneen talotekniikan tietoturvallisuuteen erityisesti AV-, turvallisuusja rakennusautomaatiojärjestelmien osalta. Ohjeisto toimii
perustana sovittaessa menettelyjä tietoturvallisuuden perustason saavuttamiseksi.