Elli Heino ja Satu Metsävainio 26.3.2015

3/19/2015
Ulkomailta tulevien
sairaanhoito Suomessa
Elli Heino ja Satu Metsävainio
Kelan Terveysosasto
26.3.2015
Rajat ylittävän terveydenhuollon säädöspohja 1.1.2014
Kansallinen lainsäädäntö
•
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013
•
Sairausvakuutuslaki
•
Terveydenhuoltolaki
Kansainväliset sairaanhoito- ja
sosiaaliturvasopimukset
•
Sairaanhoitosopimus Australian kanssa
•
Sosiaaliturvasopimusjärjestely
EU-lainsäädäntö
 EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009
sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta
 Potilasdirektiivi 2011/24/EU
Quebecin kanssa

•
Maahanmuuttodirektiivit
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
2
1
3/19/2015
Kotikuntalaisen oikeus hoitoon julkisessa
terveydenhuollossa
• Jos henkilöllä on kotikunta, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen
terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla
 ei ole merkitystä, onko henkilö Suomessa sairausvakuutettu
 ei ole merkitystä, minkä valtion kansalainen on tai mistä maasta on
tullut Suomeen
• Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella ja sen kirjaa
maistraatti
• On olemassa myös paljon muita ’statuksia’ / tilanteita, jotka antavat
henkilölle vastaavia tai rajattuja oikeuksia
3
Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa
1.
2.
3.
4.
Lääketieteellisesti välttämätön hoito
Asuminen EU-alueella
EU-alueen ulkopuolelta tulevat henkilöt
EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkoluvallinen hoitoon
hakeutuminen
5. Omatoiminen hoitoon hakeutuminen
6. Valtion korvaus
7. Potilaan kuljetus ja matkat
4
2
3/19/2015
Lääketieteellisesti
välttämätön hoito
”Vakuutetulla ja hänen perheenjäsenillään, jotka oleskelevat muussa kuin
toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, on oikeus niihin luontoisetuuksiin, jotka tulevat
lääketieteellisistä syistä välttämättömiksi oleskelun aikana ottaen huomioon
etuuksien luonne ja oleskelun arvioitu kesto. Nämä etuudet antaa
toimivaltaisen laitoksen puolesta oleskelupaikan laitos soveltamansa
lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin asianomaiset henkilöt olisivat
vakuutettuja kyseisen lainsäädännön mukaisesti.”
EU-asetus 883/2004 19 artikla
5
Ulkomailla asuva sairastuu Suomessa
tilapäisen oleskelun aikana
• EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä vakuutetulla on oikeus
saada Suomessa tilapäisen oleskelun aikana
lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa
• Tilapäinen oleskelu = yleensä alle 12 kuukautta kestävä
oleskelu
− Useimmiten kyse on turistin lomamatkasta
− Myös esimerkiksi puolen vuoden mittainen oleskelu tai
lukuvuoden kestävä vaihto-opiskelu Suomessa on
tilapäistä oleskelua
6
3
3/19/2015
Mitä on lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Tarkoitetaan sellaista hoitoa, joka ei voi odottaa henkilön paluuta
takaisin kotimaahan
• Hoitava lääkäri tai hammaslääkäri tekee arvion, mikä on
lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa kunkin potilaan
kohdalla
− Huomioitava tilapäisen oleskelunsa kesto Suomessa
− Vähintään sama kuin kiireellinen hoito, voi olla myös laajempi
− Esim. Suomessa muutaman päivän oleskelevalle turistille
lääketieteellisesti välttämätön hoito voi olla suppeampaa kuin
Suomeen lukuvuodeksi opiskelemaan tulleelle annettava hoito
7
Mitä on lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä
myös pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden,
raskauden tai synnytyksen johdosta
• Oikeutta lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon
ei kuitenkaan ole, jos henkilö on matkustanut Suomeen vain
hoidon saamistarkoituksessa
8
4
3/19/2015
Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC)
• Henkilö, joka on tullut Suomeen tilapäisesti EU- tai Eta-valtiosta tai
Sveitsistä, osoittaa kortilla oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään
sairaanhoitoon
• Hoito samalla hinnalla ja menettelyillä kuin kotikuntalainen saisi
vastaavan hoidon
• Kortin myöntää valtio, joka vastaa henkilön sairaanhoidon
kustannuksista
9
Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden
osoittaminen - erityistilanteet
Toisessa Pohjoismaassa asuva
• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon
passilla, muulla virallisella henkilöllisyystodistuksella tai EHICillä
Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva
• Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon
passilla tai EHICillä
Australiassa asuva
• Australian sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva osoittaa oikeuden
saada lääketieteellisestä välttämätöntä hoitoa passilla, jossa on
rajoittamaton asumisoikeus Australiassa
10
5
3/19/2015
Kenellä on oikeus lääketieteellisesti
välttämättömään sairaanhoitoon
Esimerkki:
Ranskalainen turisti on tullut kahden viikon laskettelulomalle Suomeen.
Hänelle sattuu rinteessä onnettomuus ja hänen jalkansa murtuu.
Hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa
terveydenhuollossa, jotta hän voi jatkaa oleskeluaan Suomessa
suunnitellun mukaisesti. Henkilöllä on mukanaan eurooppalainen
sairaanhoitokortti ja hän maksaa saamastaan hoidosta kotikuntalaisen
asiakasmaksun.
Julkinen terveydenhuolto laskuttaa hoidon todelliset kustannukset
Kelalta ja Kela laskuttaa ne aikanaan Ranskalta, joka vastaa henkilön
sairaanhoidon kustannuksista.
11
Asuminen EU-alueella
”Vakuutettu ja hänen perheenjäsenensä, jotka asuvat muussa kuin toimivaltaisessa
valtiossa, saavat asuinvaltiossaan luontoisetuuksia, jotka asuinpaikan laitos
myöntää toimivaltaisen laitoksen puolesta soveltamansa lainsäädännön
mukaisesti, ikään kuin he olisivat vakuutettuja kyseisen lainsäädännön mukaisesti.”
EU-asetus 883/04 17 artikla
12
6
3/19/2015
Asuminen Suomessa, muu valtio vastaa
sairaanhoitokustannuksista
• Jos henkilö asuu Suomessa, mutta on muualla sairausvakuutettu ja
toinen valtio vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista, hänellä
− on oikeus kaikkeen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
− voi olla kotikunta tai ei ole kotikuntaa Suomessa
− on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta (’Kela-korvaus’)
− ei ole Kela-korttia
• Kelan myöntämä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
• Potilas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun
• Esimerkiksi
− Suomessa asuvat, mutta toisessa EU-valtiossa sairausvakuutetut
merimiehet ja rajatyöntekijät
13
Asuminen toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä,
Suomi vastaa sairaanhoitokustannuksista
• Jos henkilö asuu EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, mutta on Suomessa
sairausvakuutettu ja Suomi vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista,
hänellä
− on oikeus hoitoon asuinvaltiossaan
− on oikeus kaikkeen hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa
− voi olla kotikunta tai voi olla ilman kotikuntaa Suomessa
− on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta
− on Kela-kortti
• Kelan myöntämä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
• Potilas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun
• Esimerkiksi
− suomalaisdiplomaatit
− ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät ns. rajatyöntekijät
− ulkomailla asuvat Suomesta lähetetyt työntekijät
− ulkomailla opiskelevat suomalaisopiskelijat
14
7
3/19/2015
Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
• Kela myöntää todistuksen, kun henkilön oikeus sairaanhoitoon perustuu
EU-asetukseen 883/04, kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen
lainsäädäntöön
• Yleensä kyse henkilöstä, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa tai jonka
sairaanhoidosta vastaa toinen valtio, vaikka kotikunta on Suomessa
• Asiakirjassa on tieto
− minkä laajuiseen sairaanhoitoon henkilöllä on oikeus julkisessa
terveydenhuollossa
− onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen
− onko henkilöllä oikeus Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin
• Asiakirja on julkista terveydenhuoltoa sitova
15
16
8
3/19/2015
Eläkeläinen asuu EU tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä ja
Suomi vastaa sairaanhoitokustannuksista
• Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai
Sveitsissä ja saa eläkettä vain Suomesta
− Suomi vastaa hänen sairaanhoitokustannuksistaan
• Asuinvaltiossaan oikeus kaikkeen tarpeelliseen hoitoon sen
lainsäädännön ja järjestelmien mukaisesti
• Suomen julkisessa terveydenhuollossa oikeus kaikkeen
tarvitsemaansa hoitoon
• Kelan myöntämä eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti
17
Muualla asuvan eläkkeensaajan eurooppalainen
sairaanhoitokortti
• Toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja,
jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa
• Oikeus tilapäisen oleskelun aikana saada
− tarvitsemansa sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa
Suomessa
− lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito muissa EU- ja Etavaltioissa ja Sveitsissä
18
9
3/19/2015
EU-alueen ulkopuolelta tulevat
henkilöt
19
Kolmansista valtioista tulevien työntekijöiden
oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
• Kun henkilö tulee töihin Suomeen EU-alueen ulkopuolelta ja hänellä on
määrätynlainen työskentelyoikeus sekä Suomessa voimassa oleva
työsopimus:
− oikeus kaikkeen tarvitsemaansa hoitoon julkisessa
terveydenhuollossa kotikuntalaisen asiakasmaksulla, vaikkei olisi
kotikuntaa
− oikeus määritelty kansallisessa lainsäädännössä
(kansanterveyslain 14 § ja erikoissairaanhoitolain 3 § 2 mom.)
− oikeus perustuu EU:n nk. yhdistelmälupadirektiiviin
− Kela määrittää henkilön hoito-oikeuden ja myöntää hoitooikeustodistuksen julkista terveydenhuoltoa varten
• Tulevina vuosina toimeenpannaan myös muita
maahanmuuttodirektiivejä kansalliseen lainsäädäntöön
20
10
3/19/2015
Kun EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai
kansallinen lainsäädäntö ei tuo ns. lisäoikeuksia
• Kun henkilöllä ei ole Suomessa kotikuntaa eikä häneen sovellu
mikään em. säännös (EU-lainsäädäntö, kv-sopimus,
erikoissairaanhoitolain tai kansanterveyslain em. kohdat), hän ei ole
oikeutettu saamaan julkisen terveydenhuollon kaikkia palveluita
• Henkilölle on kuitenkin aina annettava kiireellinen sairaanhoito
kansallisen lainsäädännön mukaisesti
− terveydenhuoltolain 50 §
− ei muuta oikeutta hoitoon ns. sopimuksettomassa tilanteessa
Esimerkki: Kiinasta Suomeen kolmeksi viikoksi tullut turisti joutuu
onnettomuuteen. Hänelle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa
terveydenhuoltolain 50 §:n nojalla. Henkilö maksaa hoidon todelliset
kustannukset itse tai vaihtoehtoisesti matkavakuutus voi tulla hänen
sijastaan vastuuseen kustannuksista.
21
EU-asetuksen 883/2004 mukainen
ennakkoluvallinen hoitoon
hakeutuminen
22
11
3/19/2015
Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen toiseen
EU-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon
• Hoitoon hakeutuminen = henkilö matkustaa toiseen valtioon
tarkoituksenaan hakea ja saada hoitoa sairauteensa
• Ennakkolupa = E112 / S2-lomake = maksusitoumus
− hoidonantaja laskuttaa hoitokustannukset ennakkoluvan myöntäjältä
− haetaan asuinvaltiosta
• Julkiselle terveydenhuollolle on merkitystä sillä, jos henkilöllä on EUasetuksen 883/2004 mukainen ennakkolupa
− Henkilö maksaa itse vain kuntalaisen asiakasmaksun
− Hoitokustannukset laskutetaan Kelalta
− Kela edelleenlaskuttaa kustannukset luvan myöntäneeltä valtiolta
− Ennakkoluvasta huomioitava voimassaoloaika, hoitopaikka ja
sairaus/toimenpide, johon se on myönnetty
23
Ennakkoluvan myöntäminen ja epääminen
• Lupa on myönnettävä, jos:
- kyseinen hoito kuuluu henkilön asuinvaltion järjestelmään ja
- henkilölle ei voida antaa tätä hoitoa asuinvaltiossa hänen
terveydentilansa kannalta välttämättömässä ajassa
(Asetus 883/2004 20.2 artikla)
• Lupa voidaan evätä vain, jos:
- asuinvaltio arvioi, etteivät yo. ehdot täyty asuinvaltiossa tai
- ”jos sama hoito voidaan antaa toimivaltaisessa jäsenvaltiossa
perusteltavissa olevan ajan kuluessa, ottaen huomioon
asianomaisen henkilön senhetkinen terveydentila ja sairauden
todennäköinen kulku”
(Asetuksen 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettu asetus 987/2009 26.2 artikla)
24
12
3/19/2015
Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen
Suomesta ulkomaille
• Henkilö hakee ennakkolupaa Kelasta
• Kela pyytää päätöstä varten henkilön kotikunnan julkiselta
terveydenhuollolta lausunnon luvan myöntämisedellytysten
täyttymisestä
•
•
Kuuluuko ko. hoito suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan?
Onko hoito järjestettävissä Suomessa potilaan hoidontarpeen edellyttämässä ajassa?
• Julkisen terveydenhuollon on annettava lausuntonsa Kelalle 21 vrk:n
kuluessa pyynnön vastaanottamisesta
• Kela antaa lupahakemukseen päätöksen julkisen terveydenhuollon
sitovan lausunnon perusteella
• Hoidon antanut valtio laskuttaa aikanaan ennakkoluvan perusteella
annetun hoidon kustannukset Kelalta, joka edelleen laskuttaa
kustannukset lausunnonantajan ylläpitäjältä
25
Omatoiminen hoitoon
hakeutuminen
26
13
3/19/2015
Omatoiminen hoitoon hakeutuminen
Suomesta ulkomaille
• EU:n potilasdirektiivi on toimeenpantu Suomessa lailla rajat ylittävästä
terveydenhuollosta 1.1.2014
• Potilasdirektiivin periaatteena on vapaa oikeus hakeutua hoitoon
toiseen EU-valtioon ja saada jälkikäteen saman suuruinen korvaus,
kuin vastaavasta hoidosta olisi saanut kotimaassa
• Potilas maksaa ensin hoidosta aiheutuneet kustannukset itse
− Toisella EU-valtiolla on velvollisuus ottaa suomalaispotilas vastaan
• Suomessa jälkikäteinen korvaus omatoimisen hoitoon hakeutumisen
tilanteessa tarkoittaa sairausvakuutuslain mukaista korvausta (eli
vastaava Kela-korvaus kuin jos olisi käynyt Suomen yksityisessä
terveydenhuollossa)
27
Hoitoon hakeutuminen ulkomailta Suomeen
omatoimisesti ilman EU-asetuksen 883/2004 mukaista
ennakkolupaa
• Toisissa EU-valtioissa vakuutetuilla henkilöillä on oikeus hakeutua
Suomeen hoitoon sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon
samoin perustein kuin Suomessa asuvat
• Potilas maksaa itse hoidon todelliset kustannukset
• Hoito järjestetään kansallisen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen
mukaisesti
• Muualta tulevia ei saa syrjiä, toisaalta heillä ei myöskään parempaa
oikeutta hoitoon kuin kuntalaisilla
28
14
3/19/2015
Valtion korvaus
29
Valtion korvaus
• Julkisella terveydenhuollolla on kansallisen lainsäädännön perusteella
oikeus saada valtion korvaus kustannuksista, kun se on antanut hoitoa
määrätyille henkilöryhmille
• Korvausta haetaan Kelasta hakemuksella Y31 ’Valtion korvaus’
• Kela maksaa valtion korvauksen julkisen terveydenhuollon ylläpitäjille
neljä kertaa vuodessa
• Korvausta koskevat säännökset ovat laissa rajat ylittävästä
terveydenhuollosta
30
15
3/19/2015
Valtion korvauksen edellytykset
• Valtion korvauksen maksaminen edellyttää, että
− Julkinen terveydenhuolto on antanut hoitoa henkilölle, joka kuuluu
valtion korvauksen henkilöpiiriin
• Pääsääntö: henkilö, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa
Suomessa, mutta joka on oikeutettu saamaan hoitoa Suomesta
• Poikkeus: henkilö, joka asuu ja jolla on kotikunta Suomessa, mutta on
sairausvakuutettu toisessa EU-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa
− Henkilö on esittänyt asianmukaisen ja voimassaolevan hoitooikeustodistuksen
• Poikkeus: henkilölle on THL 50 §:n nojalla annettu kiireellistä hoitoa eikä
kustannuksia ole pystytty perimään asiakkaalta tai muulta taholta
31
Valtion korvaus
Korvattava hoito
• EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen laki
määrittää sen, miten laaja oikeus hoitoon henkilöllä on Suomessa
− Eurooppalainen sairaanhoitokortti tai muu hoito-oikeustodistus ei
sinänsä oikeuta hoitoon pääsyyn, vaan hoito järjestetään potilaan
terveydentilaan perustuvan lääketieteellisen arvion perusteella
• Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä laillistettu
terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri tai hammaslääkäri,
arvioi aina tilannekohtaisesti, mitä hoitoa ja hoitotoimenpiteitä potilas
tarvitsee
− Hoito toteutetaan tämän arvion perusteella ja kansallisten
hoitokäytäntöjen mukaisesti
− Kela myöntää valtion korvauksen tästä hoidosta aiheutuneista
kustannuksista
32
16
3/19/2015
Potilaan kuljetus ja matkat
33
Yleistä
• Kela maksaa Suomessa sairausvakuutetulle henkilölle korvausta
sairauden vuoksi tehdyn matkan tarpeellisista kustannuksista
• Kun henkilöllä on EU-lainsäädäntöön tai kv-sopimukseen perustuva
oikeus saada hoitoa Suomessa, hänellä on vastaava oikeus
matkakustannusten korvauksiin kuin Suomessa asuvilla
- Henkilöllä on oltava hoito-oikeustodistus
• Ulkomailta tullut henkilö hakee jälkikäteen Kelasta matkakustannusten
korvauksia (poikkeuksena ambulanssimatkat)
34
17
3/19/2015
Sairaalasiirrot ulkomaille
• Sairaalasiirto Suomesta ulkomaille
- Kun potilas siirretään sairaalasta hoitoon toiseen valtioon, kustannuksista vastaa
hoidon antaja tai potilas itse
• Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan Pohjoismainen
sosiaaliturvasopimuksen nojalla
- Kun sisäänkirjoitettu potilas siirretään sairaalahoitoon asuinmaahansa, joka on
jokin toinen Pohjoismaa, julkinen terveydenhuolto on oikeutettu valtion
korvaukseen siirron kustannuksista
- Julkinen terveydenhuolto arvioi siirron tarpeen, huolehtii järjestelyistä ja maksaa
kustannukset. Se voi hakea valtion korvausta sen jälkeen, kun on maksanut siirron
kustannukset
- Ambulanssilentoa koskeva erityismenettely -> selvitys Kelan kv-asioiden
keskukseen ennen lennon järjestämistä
35
Paluumatka toiseen Pohjoismaahan
• Toisessa Pohjoismaassa asuvalla henkilöllä, joka saa sairaanhoitoa
tilapäisen oleskelunsa aikana Suomessa, on oikeus korvauksiin
paluumatkasta aiheutuneista lisäkustannuksista
• Paluumatkasta aiheutuneet lisäkustannukset = kustannukset, kun
henkilö joutuu sairautensa takia käyttämään paluumatkaansa kalliimpaa
matkustustapaa kuin hän muutoin olisi käyttänyt
• Korvausta haetaan Kelasta
• Korvauksen saaminen edellyttää, että henkilö on saanut kirjallisen
lääkärinlausunnon, joka on laadittu Suomessa ennen kotimatkaa
36
18
3/19/2015
Lisätietoja
• Kelan verkkosivuilla (www.kela.fi / Yhteistyökumppanit > Lääkärit ja
terveydenhuolto > Ulkomaalaisen sairaanhoito Suomessa) on julkaistu
julkiselle terveydenhuollolle suunnatut oppaat
• Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa
• Hoitokustannusten valtion korvaus – Ohje julkiselle terveydenhuollolle
19.3.2015
• Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
• p. 020 634 0400
• Email: [email protected].
37
• Kelan kansainvälisten asioiden keskus
• Valtion korvaus ja hoito-oikeus Suomessa p. 020 635 1808
• Email: [email protected]
37
Kiitos!
38
19