KVTES:n uudet jaksotyöaikamääräykset
Transcription
KVTES:n uudet jaksotyöaikamääräykset
KVTES:n uudet jaksotyöaikamääräykset Voimaantulo 1.6.2015 • • Määräykset tulevat voimaan 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikajakson alusta lukien. Mikäli työaikajakso on kesken 1.6.2015, kyseistä työaikajaksoa noudatetaan sen päättymiseen saakka. • Tämä seikka kannattaa ottaa huomioon erityisesti, mikäli paikallisilla sopimuksilla on tarkoitus ottaa käyttöön pitkiä työaikajaksoja, jotka päättyisivät mahdollisesti vasta 1.6.2015 jälkeen. • Mikäli paikallisilla sopimuksilla on sovittu tai on tarkoitus sopia poikettavan 31.5.2015 saakka voimassa olevista jaksotyöaikaa koskevista määräyksistä, tällaisten paikallisten sopimusten tarkoitusta ja sisältöä tulee tarkastella suhteessa uusiin 1.6.2015 voimaan tuleviin määräyksiin. • Sopimuksia saattaa olla tarve muuttaa tai ne voivat olla tarpeettomia, jolloin ne tulee irtisanoa. • Jaksotyöntekijöitä koskevat vuosiloman kulumista koskevat määräykset muuttuvat niin ikään, mikä tulee ensi kesän vuosilomia myönnettäessä ottaa jo ennakolta huomioon. 2 Säännöstyslähteet Työaikalaki (TAL) 605/96, HE 34/96 – Huom. työaikalain säännösten soveltaminen työaikalain alaisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin – KVTES luku III 2 § – Työsuojeluviranomaiset valvovat noudattamista – Rangaistussäännökset TAL 42 § L nuorista työntekijöistä 998/93 ja A nuorten työntekijöiden suojelusta KVTES:n sopimusmääräykset (III luku) KT:n yleiskirje 10/2014 Paikalliset sopimukset 3 Jaksotyöaikajärjestelmän soveltaminen (TAL 7 §, KVTES 9 §) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan näiden laitosten kone- ja korjauspajoissa eikä rakennustöissä; sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa, kesäsiirtoloissa, huolto- ja muissa vastaavissa laitoksissa sekä vankiloissa; henkilö- ja tavarankuljetuksissa, kanavilla, kääntösilloilla ja losseilla; aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyössä; alusten koeajon aikana tehtävässä työssä; maastossa tehtävässä koneellisessa metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyössä; kotitaloustyössä ja lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) tarkoitetussa perhepäivähoidossa; (19.11.2010/991) *) vartiointityössä; meijeriliikkeissä; majoitus- ja ravitsemisliikkeissä; sekä taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei kuitenkaan näiden laitosten työpajoissa. KVTES 9 § soveltamisohjeessa mainittu mm.: ryhmäperhepäiväkodit, vammaisten asuntolat, kesäsiirtolat, pakolaiskeskukset, vanhusten palvelutalot, kotipalvelu 4 Jaksotyöaikajärjestelmän soveltaminen Mikäli TAL 7 § antaa mahdollisuuden soveltaa jaksotyöaikajärjestelmää, tulee vielä miettiä, teetetäänkö säännönmukaisesti – yötyötä ( kello 23-6 välisenä aikana) – yli 9 tunnin työvuoroja Mikäli ei, oikea työaikajärjestelmä on yleistyöaikajärjestelmä Huom. Työneuvoston lausunto jaksotyön käyttämisestä ensihoidosta (TN 1454-13) TT:n lausunto 62/2013: vaikutus myös jaksotyön soveltamiseen kotihoidossa 5 31.5.2015 ns. muodollisessa jaksotyössä olevat • Muodollisessa jaksotyössä olevien asema ei muutu pelkästään jaksotyöaikauudistuksen takia. • Noudatetaan jaksotyömääräyksiä 1.6.2015 lukien ellei muusta syystä tehdä työaikamuodon muutosta. 6 Työajat ja toiminta eivät ole irrallaan toisistaan. Työaikojen suunnittelulla pyritään palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen – Työaikojen tulee palvella toimintaa. Tavoitteena on, että henkilöstöä on työssä – oikeaan aikaan – oikea määrä – oikeassa paikassa siten, että toiminnalliset huiput ja hiljaiset hetket on otettu huomioon Vastuu työaikajärjestelyistä on työnantajalla 7 Millä hinnalla työtä teetetään? Kun tuntipalkka on 16 euroa, teettämäsi työtunti maksaa 16 euroa VAIN jos teetät työn - säännöllisenä työaikana - klo 7.00–18.00 välisenä aikana - arkipäivänä - annat viikoittaisen vapaan sopimuksen mukaisesti Kokonaiskustannukset yli 101 euroa Jos teetät työn - yötyönä klo 22.00–7.00 korvaus 30–40 % - 100 % ylityönä - sunnuntaityönä korvaus 100 % - viikoittaisen vapaan aikana maksaa teettämäsi työtunti + + + + = 6,40 16,00 16,00 16,00 70,40 Jos teetät työn lisäksi - hälytystyönä maksaa teettämäsi työtunti + = 7,57 € 77,97 € € € € € € Lisäksi kaikesta maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut n. 30 % 8 Työantajan työn johto- ja valvonta-oikeus (direktio-oikeus) Työaikajärjestelmän valinta Töiden jaksotus ja työaikajakson pituus KVTES:n puitteissa Työajan ja -vuorojen sijoittelu ja työajan alkamis- ja päättymishetket Lepoajat Lisätyöhön ja ylityöhön määrääminen (huom. TAL 18 §, vrt. vh–tt) Työaikakorvausten antamistapa (raha tai vapaa), jos KVTES:ssa vaihtoehtoja Varallaolomuodosta päättäminen Varallaoloon määrääminen (huom. tt, sovittava) Työpaikan (työskentelypaikan) määrääminen Lähtöpaikan määrääminen Poistuminen tilapäisesti työpäivän/työvuoron sisällä Viranhaltijalla/työntekijällä on työajan ja siitä työnantajan antamien määräysten noudattamisvelvollisuus Laiminlyönti = työtehtävien laiminlyöntiä (vrt. irtisanomisperusteet) 9 Säännöllisen työajan suunnitteluun liittyvät määräykset 10 Työajan tasoittumisjärjestelmä, III:29 § • Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, työaikalain alaisista töistä on tehtävä työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään. • Tasoittumisjärjestelmästä pitää käydä ilmi tasoittumisjakso ja kunkin viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät. • Jos koko tasoittumisjaksoksi on mahdollista laatia työvuoroluettelo, työvuoroluettelo korvaa tasoittumisjärjestelmän. • Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. • Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava viranhaltijalle/työntekijälle hyvissä ajoin. 11 Työvuoroluettelo ja sen merkitys III:30 § Virallinen asiakirja (TAL, KVTES) Työnjohdon määräys työn tekemisestä – Käytävä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat Työvoiman käytön ohjausväline Peruste palkanlaskennalle Peruste työaikalainsäädännön edellyttämälle työaikakirjanpidolle Tapahtumien dokumentointi mm. korvausvastuu 12 TAL 37 § • Tehdyt tunnit ja niistä suoritettavat korvaukset kirjattava työntekijöittäin • Olennaista on, että kaikki tarvittavat tiedot on merkitty selvästi ja ne ovat helposti luettavissa • Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle • Luottamusmiehellä/työsuojeluvaltuutetulla on pyynnöstä oikeus saada työaikakirjanpito nähtäväkseen • Työaikakirjanpidon säilyttäminen vähintään 38 §:n mukaisen kanneajan päättymiseen asti 13 Työvuoroluettelon muoto, tiedoksianto ja nähtävillä pito Laadittava kirjallisesti Allekirjoitettava – laatija (yksikön esimies) ennen kuin annetaan tiedoksi ja lisäksi kuittaa mahdollisesti myöh. tehdyt muutokset – (vh/tt kuittaa tiedoksisaannin) – vh/tt kuittaa jakson päätyttyä – esimies vahvistaa jakson päätyttyä Annettava tiedoksi viimeistään viikkoa ennen ko. työaikajakson alkua Nähtävänä paikassa, jossa kaikilla, joita koskee on mahdollisuus saada tarvitsemansa tiedot 14 Työvuoroluettelon muuttaminen Pääsääntö = sitoo työnantajaa ja työntekijää/viranhaltijaa Voidaan muuttaa (III:30 § 2 momentti) – aina vh/tt:n suostumuksella – myös työnantaja yksipuolisesti, jos olemassa perusteltu syy – vh/tt:n pyynnöstä ta harkitsee ja päättää (Huom! työntekijät eivät voi keskenään sopia muutoksista) 15 Työvuoroluettelon muuttaminen: Perusteltu syy Toiminnalliset syyt – Esim. ennalta arvaamattomat poissaolot Työvuoroluettelon virheellinen suunnittelu Huom! Ylityön syntyminen tai säännöllisen työajan alittuminen ei yksinään ole perusteltu syy muutokseen Muutoksesta ilmoitettava mahdollisimman pian henkilölle, jota muutos koskee. Huom! Työtuomioistuimen tuomio 47/2007 Työtuomioistuimen tuomio 26/2014 16 Työvuoroluettelon suunnittelu Työajan tehokkaan käytön periaate (III luku 1 §) Työvuoroluettelon suunnittelun lähtökohta: suunnitellaan se säännöllinen täysi työaika tai osa-aikatyö jonka vh/tt velvollinen tekemään päivittäin, viikoittain, jaksoittain Myös vapaa-aikakorvaukset: III luku 15 § 4 mom. (1.6.2015 lukien), 25 § 5 mom. ja 6 mom. noudatetaan lainsäädäntöä ja sopimusmääräyksiä samalla hyödynnetään toiminnan edellytysten mukaan sopimuksen ja työaikalain suomia mahdollisuuksia Pääsääntö: 5-päiväinen työviikko → pyrkimys III luku 26 § 5 mom. Arkipyhälyhennyksen vaikutus säännölliseen työaikaan 17 Työvuoroluettelon suunnittelu Työvuoron pituus (III:12 § 2 mom.) jaksotyössä enintään 10 t, psykiatriset sairaalat ja kehitysvammalaitokset yövuoro max. 11 t lyhytaikainen poikkeaminen mahdollista toiminnasta johtuen tai paikallisesti voidaan sopia toisin max. 15 t (vrt. vuorokausilepo) Työajan vuorokautisessa (työvuorossa) enimmäispituudessa huomioitava vuorokautinen lepoaika (9 t ,11 t / TAL 29 §) ja muut lepoajat (ruokailutauko, kahvitauko) Pääsääntö: työvuoron yhtäjaksoisuus yleisesti tavoiteltava käytäntö (III:12 § 1 mom.) ei alle 4 t vuoroja, jos ei perusteltua syytä toiminnan kannalta perusteltu syy / vh/tt:n tarpeet työvuoron osittaminen mahdollista 18 Työvuoroluettelon suunnittelu Työvuorojen peräkkäisyys TAL 27 §: yövuorot jaksotyössä Peräkkäin enintään 7 työvuoroa yötyötä Yövuoro = vähintään 3 tuntia klo 23:n ja 6:n välisenä aikana 1.6.2015 jaksotyössä voi olla enintään 7 peräkkäistä työvuoroa (III:9 § 1 mom.) Peräkkäisyyden katkaisee vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaaaika Huom: 26 § 5 mom. Huom! Kumpikaan ei työaikaergonominen, vaikka sopimus mahdollistaa. 1. viikko <- 31.5. 35 h tv 1.6.-> tv tv tv tv 46 t 2. viikko tv tv tv tv tv tv tv tv tv 35 h tv tv tv tv tv tv tv 24 t tv tv 19 Päivittäiset lepoajat (III:27-28 §) Ruokailutauko 27 § • 1 mom. Pääsääntö: vähintään 30 minuuttia • • • • • annettava, jos työaika on > 6 tuntia /vrk ei ole työajaksi luettavaa vh/tt saa poistua työpaikalta ei tiettyä kellonaikaa → tarkoituksenmukaisuus Poikkeus: työtehtävien laatu → tilaisuus aterioida työaikana • 2 mom. Jaksotyöntekijät sairaaloissa, terveyskeskuksissa, hoito- ja huoltolaitoksissa voivat halutessaan aterioida 15–20 minuuttia työaikana • • TT: 35/2008 ja TT:n lausunto 62/2013 http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes/tyoajat/ tietopaketti/Sivut/lepotauko.aspx Kahvitauko 28 § • yksi 10 min. pituinen työaikaan sisältyvä Vuorokausilepo (TAL 29 §) Pääsäännöt: • Työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana 1. 9 tuntia (jaksotyöaika) 2. 11 tuntia (yleis- ja toimistotyöaika) Poikkeus: • mm. varallaoloaikana tehtävä työ Huom! (KVTES Luku III 13 §) • Vuorokausi alkaa klo 0.00 • Työviikko- ja työaikajakso su–ma vuorokauden vaihteessa 21 Viikoittainen vapaa-aika (III:26 §) Vh/tt:lle annettava kerran viikossa vähintään 35 t kestävä keskeytymätön vapaa-aika Voidaan järjestää myös keskimäärin 35 t 14 vuorokauden ajanjakson aikana, kuitenkin vähintään 24 t viikossa Mikäli mahdollista sijoitetaan sunnuntain yhteyteen ja Voi olla viikkojen vaihteessa Jos ei työssä koko viikkoa esim. vuosiloma, katsotaan vapaa-aika annetuksi Poikkeaminen mahdollista 3 mom. mukaisissa tilanteissa Saamatta jäänyt vapaa-aika korvataan TAL:n alaisille vastaavana vapaaaikana 3 kk sisällä tai maksamalla yksinkertainen tuntipalkka (4 mom.) Ei korvausta 3 mom. kohtien 1, 3 ja 6 tapauksissa Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikoittaista vapaa-aikaa voidaan muuttaa 22 Varallaoloaika (5 §) Ei ole työaikaa, vh/tt voidaan tarvittaessa kutsua työhön Työntekijä → sopimus Viranhaltija → sopimus/määräys (TAL 5 § 3 mom.) Vapaamuotoinen varallaolo → korvaus 20–30 % tai vastaava vapaaaika Asuntovarallaolo, nykyään käytössä vain poikkeuksellisesti → korvaus 50 % tai vastaava vapaa-aika (TAL 5 § 2 mom. mukaisesti) Työnantaja päättää korvausmuodosta Korvaus työmatkoista Varallaolon aikakorvaus jaksotyössä III:5 § 5 mom: Jakson keskeytyessä säännöllisen työajan vajauksen täyttöön vain se määrä, mikä ao. vahvistettuun työvuoroluetteloon on etukäteen suunniteltu varallaolon aikakorvauksella täytettäväksi. Huom: vapaa-aikakorvausten suunnittelu III:15 § 4 mom. 1.6.2015 lukien 23 Mikä luetaan työajaksi? (III:4 § 1-2 mom.) Vahvistetun työvuoroluettelon tai muutoin määrättyjen työn alkamisja päättymisaikojen rajoissa Varsinaisella työpaikalla tai muussa erikseen määrätyssä paikassa Työhön käytetty aika sekä työpaikalla työnantajan käytettävissä oltu aika Varallaolo tai muu päivystys työpaikalla ns. työvalmiudessa (ei lääkärit) Eräitä erityistilanteita (III luku 4 § 2 mom.) Lepoajat (1-kohta) Matka-aika (2-kohta, ks. myös liite 16) Koulutustilaisuus (3-kohta) Terveydenhoidolliset tarkastukset ja tutkimukset (kohdat 4 ja 5) 24 Matka-aika Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena Kulkeminen/kuljetus esimiehen määräämästä lähtöpaikasta virka/työtehtävien suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaaminen luetaan työajaksi Virkamatka/virantoimitusmatka – määritelty liitteen 16 1 §:ssä http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes/tyoajat/tietopaketti 25 Koulutustilaisuus I Luetaan työajaksi jos Viranhaltijalla/työntekijällä on virkamatkamääräys koulutukseen. Koulutus on 1. työantajan itsensä järjestämää, 2. välittömästi virka-/työtehtäviin liittyvää, 3. virka-/työtehtävien kannalta välttämätöntä, 4. työnopastukseen rinnastettavaa ja 5. mistä viranhaltija/työntekijä ei voi virkavelvollisuuttaan tai virka-/työtehtäviään laiminlyömättä kieltäytyä. Ks. Artikkeli Kuntatyönantaja 1/2005, s. 19 (http://www.kuntatyonantajalehti.fi/fi/arkisto/) ja KVTES 4 § 2 mom. 3-kohdan soveltamisohje 1 Koulutustilaisuus II Koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta otettava huomion esimerkiksi työvuoroluetteloa laadittaessa virkamatkamääräystä ei vapaapäiväksi Virka-/työvapaa -> työvuoroluettelo suunnitellaan keskeytyneen jakson tuntimääriin palkallinen virka-/työvapaa vain koulutuksen ajaksi palkattomien virka-/työvapaiden myöntämisestä laadittava perusteet ks. KVTES luku V 12 § 3 mom. soveltamisohje esim. jos lauantai ja sunnuntai säännönmukaisesti vapaapäiviä, palkatonta virka-/työvapaata ei myönnetä maanantai-perjantai 27 Terveydenhoidolliset tarkastukset ja tutkimukset Työnantajan määräämä tutkimus ja tarkastus (4-kohta) tutkimukseen ja tarkastukseen käytetty aika luetaan työaikaan aika otetaan huomioon tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä eli onko työaikajakson lisä- ja ylityöraja ylittynyt Lääkärin määräämä tutkimus (5-kohta) PS = tutkimuksissa käydään vapaa-aikana, vrt. todellinen tarve – vapautus työstä aikaa ei lueta koskaan työajaksi aikaa ei oteta huomioon tarkasteltaessa säännöllisen työajan täyttymistä (aikaa ei teetetä takaisin) Huom. synnytykseen liittyvät tutkimukset koskee tutkimuksia - ei hoitoja http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/kvtes/tyoajat/Sivut/laakarin-maaraamat-tutkimukset.aspx 1 Työterveyshuolto Esimerkiksi työntekijä lähtee käymään oma-aloitteisesti työterveyshuollossa lääkärin tarkastuksessa/tutkimuksessa; KVTES:n määräyksen mukaan ko. tilanteessa ei tule sovellettavaksi 4 §:n 2 momentin kohdat 4 ja 5 Useat työnantajat ovat tehneet työterveyshuoltosopimuksen tietyn lääkäriaseman/julkisen terveydenhuollon yksikön kanssa Em. tilanteissa on työnantajan paikallisesti määriteltävä selvät ohjeet ja tehtävä päätös, miten näissä sovelletaan KVTES:n 4 § 2 mom. kohtia 4 ja 5 Ohjeiden pitää olla riittävän selvät Ohjeista pitää käydä ilmi, millä tavalla työnantajan on mahdollista menetellä Informoitava henkilökuntaa ohjeistuksesta ja huolehdittava siitä, että sovellettava käytäntö on koko henkilökunnan tiedossa Työntekijöiden/viranhaltijoiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu 29 Säännöllisen työajan pituus 30 Määritelmiä Säännöllinen työaika on aikaa, jonka vh/tt on velvollinen tekemään säännönmukaisesti esim. kuukausipalkkaansa vastaan (työaikajaksoittain ja säännönmukaisesti) Säännöllinen työaika työaikajaksossa = suunnitteluraja (lisätyöraja osa-aikatyössä, ylityöraja täydessä työajassa) Säännöllinen täysi työaika (esim. 114 t 45 min /jakso) Säännöllinen osa-aikatyöaika (esim. 20 t / vk eli osa-aikatyöaikaprosentti 20/38,25 = 52,29 %) 31 Yleistä jaksotyöajasta 2 - 4 viikon työaikajakso työnjohto-oikeudella (vrt. KVTES III luku 3 §) → pidemmästä sovittava paikallisesti ei vuorokausi-, eikä viikkotyöaikaa, ainoastaan jakson työaika ei vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa 32 Työaikajakson säännöllinen työaika Täysi työaikajakso, ei arkipyhiä → III:9 § 1 mom. Täysi työaikajakso, sisältää arkipyhiä → III:9 § 3 mom. Keskeytynyt työaikajakso → III:16 § 33 Arkipyhäjakso Työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä (lueteltu III:7 § 2 mom.) Arkipyhälyhennys tehdään, jos arkipyhä ei ole keskeytyksen aikana Vaikuttaa ylityörajaan Vaikuttaa työaikajakson, ei viikon työaikaan Arkipyhälyhennystä ei pakko antaa kokonaisena vapaapäivänä 34 Keskeytynyt työaikajakso (III:16 §) Määritelmä ja soveltaminen; Viranhaltija/työntekijä ei ole työssä koko työaikajaksoa hyväksyttävän syyn vuoksi Hyväksyttäviä syitä ovat esim. – vuosiloma – virka- tai työvapaa (sairausloma, palkaton työvapaa jne. ) – Palvelussuhteen päättyminen yllättäen kesken työaikajakson – Huom. Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen 9 § 2 mom. – Lomautus Esim. lakko tai luvaton poissaolo eivät ole hyväksyttäviä syitä ei aiheuta keskeytystä jaksoon Keskeytyneellä jaksolla rajoituksia tiettyjen vapaa-aikana annettujen työaikakorvausten käyttämiselle (yötyö ja varallaolo) 35 Täyttä työaikaa tekevän säännöllinen työaika (= ylityöraja) 36 Täysi työaikajakso 1.6.2015 lukien III:9 § 1 mom. Työaikajakson pituus viikkoina / säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa 2 viikkoa 3 viikkoa 4 viikkoa 76 t 30 min 114 t 45 min 153 t • Ns. kaksoisjaksoja koskeva määräys poistettu. Työvuoroja saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän. On samalla ylityöraja täydellä työaikajaksolla, jossa ei ole keskeytyksiä eikä arkipyhiä. 37 Työaikakorvauksista annettavat vapaat 1.6.2015 lukien (III:15 § 4 mom.) • Vapaa-aikakorvausten määrä ja sijainti tulee eriteltynä käydä ilmi vahvistetusta työvuoroluettelosta. • Annetaan vapaa-aikana vain niitä korvauksia, jotka ovat muodostuneet. • Mikäli annetaan kesken työaikajakson edelliseltä työaikajaksolta muodostuneita tai samalla jaksolla syntyneitä työaikakorvauksia vapaa-aikana, noudatetaan työvuoroluettelon muuttamiseen liittyviä periaatteita • Suostumuksella • Perustellusta syystä vain kokonaisia vapaapäiviä, paitsi yötyön aikahyvitys jaksotyössä 38 Arkipyhäjakso (III:9 § 3 mom.), jossa ei keskeytyksiä Jaksoon sisältyy työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä 7 t 39 min (7,65 t) arkipyhälyhennys tehdään, jos arkipyhä ei ole keskeytyksen aikana. Säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja saadaan vähentämällä 9 § 1 mom. mukaisesta tuntimäärästä kutakin arkipyhää kohden 7 t 39 min. esim. 114 t 45 min -7 t 39 min (1 x arkipyhälyhennys) = 107 t 6 min 39 Palvelussuhteen alkaminen tai päättyminen kesken työaikajakson 1.6.2015,III:9 § 2 mom. • Säännöllinen työaika kalenteripäivää kohden keskimäärin • 7 t 39 min, • kuitenkin enintään 38 t 15 min kalenteriviikkoa kohden. • Arkipyhälyhennys 7 t 39 min, mikäli arkipyhä sattuu palvelussuhteen aikaan. 40 Työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys 1.6.2015, III:16 § 1 mom. Tiedossa viimeistään viikkoa (7 pv) ennen työaikajakson alkamista Säännöllinen työaika lyhenee jokaista vuosilomaa tai virka/työvapaata tai muuta hyväksyttävästä syystä tapahtuvaa poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työpäivä 7 t 39 min kuitenkin enintään 38 t 15 min kalenteriviikossa. Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai-perjantai. Keskeytyksen alle jäävä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin 9 § 3 mom. mukaista arkipyhälyhennystä ei tehdä. Keskeytyneen työaikajakson säännöllinen työaika osoittaa ylityörajan. Vajaan kalenteriviikon työaikaa koskeva taulukko poistuu. 41 Osan työvuoroa kestävä poissaolo Työntekijä on poissa vain osan työvuoroa hyväksyttävästä syystä (esim. myönnetty virka-/työvapaa osan päivää, koulutus) – vajaa työpäivä ei ole keskeytyspäivä – työajaksi luetaan vain tehdyt tunnit – ylityö-/lisätyöraja ei laske, koska kyseessä ei ole 16 § 1 momentissa tarkoitettu keskeytys. Esim. on annettu 4 tunnin vapautus 8 tunnin työvuorosta koulutukseen osallistumista varten. Jos syntyy tarve teettää 4 tuntia suunniteltua enemmän työtä, kyseiset tunnit ovat säännöllistä työaikaa. 42 Säännöllinen työaika, ennalta suunniteltu keskeytys Työpäivien lkm Keskim. tunnit/ työpäivä desim. Keskim. tunnit/ Työpäivä min. Työpäivien lkm Keskim. tunnit/ työpäivä desim. Keskim. tunnit/ Työpäivä min. 1 7,65 7.39 11 84,15 84.09 2 15,3 15.18 12 91,8 91.48 3 22,95 22.57 13 99,45 99.27 4 30,6 30.36 14 107,1 107.06 5 38,25 38.15 15 114,75 114.45 6 45,9 45.54 16 122,4 122.24 7 53,55 53.33 17 130,05 130.03 8 61,2 61.12 18 137,7 137.42 9 68,85 68.51 19 145,35 145.21 10 76,5 76.30 20 153 153 Huom. Enintään 38 t 15 min. per kalenteriviikko ennalta suunnitellussa keskeytyksessä (16 § 1 mom.) tai palvelussuhteissa, jotka eivät kestä yhtään täyttä työaikajaksoa (ks. 9 § 2 mom.) 43 Esimerkki 1 Kolmen viikon jakso, Työvapaalla koko ensimmäisen viikon ja toisella viikolla keskiviikkoon saakka Keskeytys tiedossa 2 vkoa ennen jakson alkua. Ei muita keskeytyksiä. 1 arkipyhä jakson ensimmäisellä viikolla ja toinen kolmannella viikolla. Työpäivät eivät tiedossa. 1. vko ap Työvapaa ma-ke 2. vko 3. vko ap Ylityöraja viikko 1: keskeytynyt kokonaan; - 38 t 15 min. viikko 2: poissaolo ma-ke, työpäivät eivät tiedossa, joten vähennetään ma-ke = 3 työpäivää; 3 x -7 t 39 min. viikko 3: täysi viikko, jossa arkipyhä: -7 t 39 min. ylityöraja on 114 t 45 min – 38 t 15 min – (3 x 7 t 39 min) – 7 t 39 min = 45 t 54 min 44 Muu keskeytys III:16 § 2 mom. 1 ja 3 kohdat Mikäli keskeytys ei ole tiedossa viikkoa (7 päivää) ennen työaikajakson alkua Ylityöraja = hyväksytyssä työvuoroluettelossa poissaolon ulkopuolelle suunniteltu tuntimäärä 45 Esimerkki 2 • Työntekijälle on suunniteltu työaikaa 3 viikon työaikajaksolle 38+36 t 45 min + 40 (= 114 t 45 min) • Työntekijä sairastuu yllättäen ja on poissa koko 3. viikon • Ylityöraja on muille viikoille suunniteltu työaika (38+36t 45 min) + keskeytysviikolla 0. Yhteensä siis 38+36 t 45 min = 74 t 45 min. • Jos työntekijälle olisi lisätty II viikon perjantaille tunteja suunniteltuun taulukkoon esim. 8 tuntia → syntyy ylityötä. (38+36 t 45 min+8 = yht. 82 t 45 min, josta siis 8 t ylityötä) 46 Suunniteltu vapaa-aikakorvauksia, muu keskeytys III:16 § 2 mom. 3 kohta Suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (mm. yötyön aikahyvitys) Ylityöraja on keskeytyksen ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun työajan ja etukäteen suunnitellun säännöllisen työajan vajauksen eli vapaa-aikakorvauksen yhteenlaskettu tuntimäärä. Mahdollisesti saamatta jäänyt vapaa korvataan 25 §:n 5 momentin mukaisesti (ks. 20 §:n 3 mom.) Huom. Suunniteltu ylityövapaa ja sairastuminen (15 § 4 mom.) 47 Esimerkki 3 Vapaa-aikakorvauksen toteutuminen Suunnittelu täydelle työaikajaksolle Aktiivityötä 108 t 45 min Vapaa-aikakorvausta (=aikahyvitys) 6 t Yht. 114 t 45 min 1) Tehnyt 108 t 45 min Vapaa-aikakorvaus saatu 2) Tehnyt 110 t 45 min Vapaa-aikakorvaus saatu 4 t, (114 t 45 min -110 t 45 min) 2 t aikahyvitystä siirtyy tai maksetaan 3) Tehnyt 115 t 45 min Ylityötä 1 t (115 t 45 min -114 t 45 min) Koko vapaa-aikakorvaus 6 t siirtyy tai maksetaan 4) Tehnyt 106 t 45 min Vapaa-aikakorvaus 6 t saatu (114 t 45 min -106 t 45 min = 8 t) 8-6 = vajausta jää 2 tuntia 48 Esimerkki 4 Vapaa-aikakorvaus ja muu keskeytys • kolmen viikon tasoittumisjakso • 114 tuntia 45 minuuttia • Ensimmäisen viikon maanantaiksi on suunniteltu 4 tunnin työvuoro ja lisäksi annettavaksi 4 tuntia yötyön aikahyvitystä. • Kolmannen viikon maanantaina on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia ylityön aikahyvitystä. 1. Vko Ma ta 4 va 4 1. sl Ti Ke To Pe 32.45 2. Vko La Su Ma 8 Ke To Pe 26 La Su Ma 0 Ti Ke To Pe La Su 32 8 2. 3. Ti 3. Vko sl sl 49 Esimerkki 4 (jatko) Vapaa-aikakorvaus ja muu keskeytys 1. Sairausloma ensimmäisen kalenteriviikon maanantaina. • Ylityöraja on 114.45 - 8 = 106.45 eli 106 tuntia 45 minuuttia. • Yö- ja ylityön aikahyvitys katsotaan annetuksi. 2. Sairausloma viimeisen kalenteriviikon maanantaina. • Ylityöraja on 114.45 - 8 = 106.45 eli 106 tuntia 45 minuuttia. • Ylityön aikahyvitys 8 tuntia siirtyy annettavaksi myöhemmin (ks. 15 § 4 mom.) 3. Sairausloma toisen kalenteriviikon maanantaina. • Ylityöraja on 114.45 – 8 = 106.45 eli 106 tuntia ja 45 minuuttia TAI • Ylityöraja on 4 + 4 + 32.45 + 26 + 8 + 32 = 106.45 • Yö- ja ylityön aikahyvitys katsotaan annetuksi, jos on tehnyt enintään 106 t 45 min. 50 Esimerkki 5 Ennalta suunniteltu ja muu keskeytys samassa työaikajaksossa • • • • S T 16 § 2 mom. 1 tai 3 kohdat 3 viikon työaikajakso 1. kalenteriviikko vuosilomaa (= 5 vlp) Sairastuu 3. kalenteriviikolla ja on poissa 2 työvuoroa à 8 tuntia 1. Viikko 2. Viikko vuosiloma 36.30 3. viikko 24 8 8 sl • Ylityöraja on keskeytysten ulkopuolelle suunnitellun työajan ja mahdollisten vapaa-aikakorvausten yhteenlaskettu tuntimäärä. • Ylityöraja on 0 + 36.30 + 24 = 60 tuntia 30 minuuttia 51 Osa-aikaisen säännöllinen työaika (= lisätyöraja) 52 Täysi työaikajakso/osa-aikaiset Ei arkipyhiä suunnittelurajana lisätyöraja: osa-aikaisen oma osaaikatyöaika ylityöraja: täyttä työaikaa tekevän ylityöraja Arkipyhäjakso (III:9 § 3 mom.) lyhennys tehdään, jos arkipyhä ei keskeytyksen aikana arkipyhälyhennyksen pituus: osa-aikaisella arkipyhä lyhentää työaikaa vastaavalla osuudella 7 t 39 minuutista kuin osa-aikatyöaika on täydestä työajasta Säännöllinen työaika ja samalla suunnitteluraja: osa-aikaisen osa-aikatyöaika vähennettynä arkipyhälyhennyksellä (lisätyöraja) 53 Esimerkki 6 Osa-aikainen 60 % ja työaikajaksolla 1 arkipyhä: Työaika 60 % täydestä työajasta (3 vko = 114 t 45 min) STA ja lisätyöraja:114 t 45 min x 60% = 68 t 51 min Arkipyhälyhennys: 60 % 7 tunnista 39 minuutista (60 % x 7 t 39 min = 4 t 35 min) 68 t 51 min – 4 t 35 min = 64 t 16 min = STA ja lisätyöraja Esimerkki 7 Säännöllinen työaika 90 t/3 vko = 78,43% täydestä työajasta arkipyhälyhennys 78,43% x 7 t 39 min = 6 t ylityöraja on 114 t 45 min – 7 t 39 min = 107 t 6 min lisätyöraja on 90 t – 6 t= 84 t 54 Osa-aikaisen keskeytynyt työaikajakso Ennalta suunniteltu keskeytys (III:16 § 1 mom.): ylityöraja = sama kuin täyttä työaikaa tekevällä lisätyöraja ( ei arkipyhiä) = täyttä työaikaa tekevän säännöllinen työaika/ylityöraja alennettuna samassa suhteessa kuin osa-aikatyöaika on täydestä työajasta lisätyöraja ( sis. arkipyhiä) = täyttä työaikaa tekevän säännöllinen työaika/ylityöraja alennettuna samassa suhteessa kuin osa-aikatyöaika on täydestä työajasta Muu keskeytys (III:16 § 2 mom. 2. kohta): ylityöraja = sama kuin täydessä työaikajaksossa (9 §) lisätyöraja = keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu tuntimäärä Molemmat keskeytykset samalla työaikajaksolla: Ylityöraja = sama kuin täyttä työaikaa tekevällä ennalta suunnitellusti keskeytyneellä työaikajaksolla -> 16 § 1 mom. lisätyöraja = suhteellinen osuus 16 § 1 mom:n mukaan lasketusta ylityörajasta Muu keskeytys käsitellään rajoja laskettaessa ennalta suunniteltuna 55 Osa-aikaiselle suunniteltu vapaa-aikakorvauksia, muu keskeytys III:16 § 2 mom. 3 kohta Suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työaikakorvausta (mm. yötyön aikahyvitys) Lisätyöraja on keskeytyksen ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoroluettelossa suunnitellun työajan ja etukäteen suunnitellun säännöllisen työajan vajauksen eli vapaa-aikakorvauksen yhteenlaskettu tuntimäärä. Ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevällä täydessä työaikajaksossa (16 § 2 mom. 2. kohta) Mahdollisesti saamatta jäänyt vapaa korvataan 25 §:n 5 momentin mukaisesti (ks. 20 §:n 3 mom.) Huom. Suunniteltu ylityövapaa ja sairastuminen (15 § 4 mom.) 56 Esimerkki 8 - Osa-aikainen ja ennalta suunniteltu keskeytys Työntekijän työaika on 50 % täydestä työajasta ja hänellä on 4 viikon työaikajakso. Normaalisti viikot I ja II ovat työviikkoja ja Viikot III ja IV vapaaviikkoja. Työntekijä anoo harkinnanvaraista palkallista työvapaata I viikoksi eli työntekijän työviikoksi. Lisätyöraja on 50 % x (3 x 38.15) = 57 t 23 min. TAI 50 % x (153 – 38.15) = 57 t 23 min Ylityöraja on täyttä työaikaa tekevän ylityöraja eli 3 x 38.15 = 114 t 45 min. TAI 153 – 38.15 = 114 t 45 min 57 Esimerkki 9 - Osa-aikainen, muu keskeytys ja arkipyhä Työntekijän työaika on 69,72 % täydestä työajasta 3 viikon työaikajaksossa. Työaikajaksossa on 2 työaikaa lyhentävää arkipyhää: II viikon perjantai ja III viikon maanantai. Jakson suunnittelu ja toteutuma on seuraava: I viikolla on suunniteltu 32 tuntia. Työntekijä oli yllättäen sairauslomalla I viikolla tiistai-torstai. Tämän sairausloman alle jäi 3 à 8 tunnin työvuoroa. II viikolle on suunniteltu 21 tuntia 20 minuuttia maanantai-torstai ajaksi. III viikolle on suunniteltu tiistai-sunnuntai ajaksi 16 tuntia 1. Viikko S 8 8 8 8 T sairas 2. Viikko ap 21.20 3. viikko ap 16 Lisätyöraja on keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika eli = (32 – (3 x 8)) + 21.20 + 16 = 45 t 20 min Ylityöraja on täyden jakson ylityöraja = 114.45 – 2 x 7.39 = 99 t 27 min (16 § 2 mom. 2 kohta) 58 Esimerkki 10 - Osa-aikainen, ennalta suunniteltu ja muu keskeytys sekä arkipyhä Työntekijän työaika on 69,72 % täydestä työajasta 3 viikon työaikajaksossa. Työaikajaksossa on 2 työaikaa lyhentävää arkipyhää: II viikon perjantai ja III viikon maanantai. Lisäksi on myönnetty vuosilomapäivä II viikon maanantaiksi. • Lisätyöraja suunniteltaessa = 69,72 % x (114.45 – (2 x 7.39) – 7.39 ) = 64 tuntia Jakson suunnittelu ja toteutuma on seuraava: I viikolla on suunniteltu 32 tuntia. Työntekijä oli yllättäen sairauslomalla I viikolla tiistai-torstai. Tämän sairausloman alle jäi 3 à 8 tunnin työvuoroa. II viikolle on suunniteltu vuosiloma maanantaiksi ja muuksi ajaksi 16 tuntia. III viikolle on suunniteltu 16 tuntia. 59 Esimerkki 10 - Osa-aikainen, ennalta suunniteltu ja muu keskeytys sekä arkipyhä 1. Viikko S 8 8 8 8 T sairas VL 2. Viikko ap 16 3. viikko ap 16 Ylityöraja on 16 § 1 momentin mukainen täyttä työaikaa tekevän ylityöraja = 114:45 – (2 x 7:39) – 7:39 – (3 x 7.39) = 68 tuntia 51 minuuttia Lisätyöraja on 68.51 x 69,72 % = 48 tuntia 60 Lyhytaikaisessa palvelussuhteessa olevat 61 Lyhytaikaiset palvelussuhteet Työajoista I. pääsääntö → sijainen samassa työaikajärjestelmässä kuin vakituinen Vaihtoehdot → II. 1) 2) 3) jos ei yötyötä eikä yli 9 tunnin työvuoroja → yleistyöaika jos ei viikonlopputyötä → yleistyöaika normaali jaksotyö + ota tehtävän työajan ohella huomioon palvelussuhteen pituus etukäteen 62 Lyhytaikaisten työntekijöiden säännöllinen työaika III:9 § 2 mom. • Lyhytaikainen = palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa • Huomaa ero Luku II Palkkaus 19 § 2 mom. enintään 12 päivää kestävät palvelussuhteet • Säännöllinen työaika kalenteripäivää kohden keskimäärin 7 t 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikkoa kohden. 63 Esimerkki 11 Lyhytaikainen • Tarvitaan määräaikainen työntekijä I viikon tiistaista II viikon torstaihin (yht. 10 kalenteripäivää) • Käytössä kahden viikon työaikajakso I viikko II viikko Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Palvelussuhde • Säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja 1) I viikko: 6 kalenteripäivää x 7 t 39 min = 45 t 54 min > 38 t 15 min II viikko: 4 kalenteripäivää x 7 t 39 min = 30 t 36 min 2) 38 t 15 min + 30 t 36 min = 68 t 51 min 64 Arkipyhäjakso/Lyhytaikaiset Jos palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä työaikajaksoa, ns. arkipyhälyhennys annetaan palvelussuhteen kestoon suhteutettuna (III luku 9 § 3 mom.) Lyhennys tehdään, jos arkipyhä sattuu palvelussuhteeseen eikä ole keskeytyksen aikana. Arkipyhälyhennyksen pituus: lyhytaikaisessa palvelussuhteessa suhteellinen osuus 7 tunnista 39 minuutista Katsotaan ensin työaika, ottaen huomioon palvelussuhteen pituus ja mahdollinen keskeytys (ylityöraja), jonka jälkeen tehdään yllä mainittu arkipyhälyhennys. 65 Esimerkki 12 Lyhytaikainen, arkipyhä • • Tarvitaan määräaikainen työntekijä I viikon tiistaista II viikon torstaihin (yht. 10 kalenteripäivää) Käytössä kahden viikon työaikajakso, jossa kaksi arkipyhää, joista toinen sattuu palvelussuhteen ajalle I viikko II viikko To Ma Pe La Su Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke ap ap Palvelussuhde • Säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja 1) I viikko: 6 kalenteripäivää x 7 t 39 min = 45 t 54 min > 38 t 15 min II viikko: 4 kalenteripäivää x 7 t 39 min = 30 t 36 min 2) Arkipyhälyhennys = 10/14 x 7 t 39 min = 5 t 28 min 3) 38 t 15 min + 30 t 36 min – 5 t 28 min = 63 t 23 min 66 Työaikakorvausten syntyminen ja korvaaminen 67 Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset (III:21 §) • Työ on tehty työpaikalla tai esimiehen määräämässä muussa paikassa • Työaika tai työmäärä on luotettavasti selvitetty • Työhön on työnantajan kirjallinen määräys (myös ylityön tekeminen kotona - poikkeustapaus) • Paitsi säännöllinen vuorotyö ja jaksotyö • Epämukavan työajan korvaukset maksetaan vain tosiasiallisesti tehdyltä työajalta (19 ja 20 §) • Epämukavan työajan korvaukset maksetaan myös lisä- ja ylityöajalta (lauantaityökorvausta lukuun ottamatta, joka muussa kuin jaksotyöajassa vain säännölliseltä työajalta) 68 Työaikakorvausten suorittamisajankohta (III:25 § 5 mom.) Seuraavan kalenterikuukauden aikana työn tekemisestä Työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana Vapaa-aikakorvaus sovittaessa vielä 4 seuraavan kuukauden aikana Vapaa-aikakorvauksen siirtyessä rahakorvaus myöhemminkin Huom! KVTES työaikaluku 25 § 6 mom. – – vapaa-aikakorvaus kokonaisina vapaapäivinä poikkeus; henkilön suostumus ja yötyön vapaa-aikakorvaus 69 Lisätyö (III:14 §) Työnantajan aloitteesta, säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä Edellyttää suostumusta, joka voidaan ottaa jo työsopimuksessa Huom. Vh ei saa kuitenkaan kieltäytyä lisätyöstä, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä Säännönmukaisesti lisätyötä voi jaksotyössä muodostua ainoastaan osa-aikatyössä Kun sovitaan varallaolosta, annetaan samalla suostumus varallaoloaikana tarvittavaan lisätyöhön Korvaus: korottamaton tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika 70 Ylityö (III:15 §) Työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan Edellyttää suostumusta, joka yleensä pyydetään kutakin kertaa varten erikseen Suostumus voidaan antaa myös määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos työn järjestelyjen kannalta tarpeen Huom. Vh ei saa kuitenkaan kieltäytyä ylityöstä, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä Kun sovitaan varallaolosta, annetaan samalla suostumus varallaoloaikana tarvittavaan ylityöhön 71 Ylityökorvaus, täysi jakso (III:17§ 1 mom.) Ylityörajan ylittävä työaika Työnantajan aloitteesta tehty työ Jaksotyössä ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityötä, vain jakson ylityö Ylityökorvauksena suoritetaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka 12 ensimmäiseltä tunnilta (2 viikon jakso) 18 ensimmäiseltä tunnilta (3 viikon jakso) 24 ensimmäiseltä tunnilta (4 viikon jakso) ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa-aika 50 % korotettu: 1 t → 1,5 t 100 % korotettu: 1 t → 2 t Esim. täysi 3 viikon jakso; tehnyt 134 t 45 min ja ylityöraja 114 t 45 min ylityötä muodostuu 134 t 45 min – 114 t 45 min = 20 t (50 % 18 tunnilta ja 100% 2 tunnilta) 72 Ylityökorvaus, keskeytynyt jakso (III:17 § 2 mom.) • • Keskeytyneessä jaksossa tai kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken työaikajakson ylityökorvauksena suoritetaan: kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korvaus • Esim. ylityötä yht. 10 t ja työpäiviä 4 kpl • ylityötä työpäivää kohden: • 10 t : 4 = 2 ½ t • 50 % → 4 x 2 = 8 t • 100 % → 4 x ½ = 2 t • 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika kuitenkin tunneilta, jotka ylittävät edellä 1 momentissa mainitut ylityötunnit • esim. 3 viikko työaikajaksossa 18 ylityötunnin jälkeen 100 %:n korvaus • Työpäiviä ovat myös työntasauksesta tai vapaa-aikahyvityksestä johtuvat kokonaiset vapaapäivät. 73 Vuosiloma jaksotyössä 74 Vuosiloman antaminen (IV:7 §) A. Työnantaja määrää loman ajankohdan Vähintään 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % annettava lomavuoden lomakautena (kesäloma) ja muu osa (talviloma) viimeistään seuraavan vuoden lomakauden alkuun (30.4.) mennessä. 2.5..kesäloma..30.9. 1.10……………talviloma…………..30.4. Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta on annettava 5 lomapäivää lomakauden ulkopuolella (alle 25 vlp on annettava 20 vlp ylittävä määrä). Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän/viranhaltijan suostumusta äitiys- tai isyysvapaan ajalle. Kesä- ja talviloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa yli 10 vuosilomapäivän loman osaa, yhdeksi tai useammaksi osaksi. 75 Vuosiloman antaminen B. Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija sopivat palvelussuhteen kestäessä loman ajankohdasta ja jakamisesta (8 §) Ajankohta: a) Loman sijoittamisesta ajanjaksolle: sen kalenterivuoden alku, jolle lomakausi sijoittuu (eli lomavuosi) – seuraava vuosi 30.4. 1.1……........lomavuosi..……………………31.12.……………..30.4. b)Ta ja vh/tt voivat sopia 10 vuosilomapv. ylittävän vuosiloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. 1.1…………… lomavuosi...........31.12………………30.4……..(10 vlp ylit.osa)..30.9. c) Jos palvelussuhde päättyy ennen kuin työntekijällä muutoin (7 § 1 ja 2 mom.) olisi oikeus pitää vuosilomaa ta ja tt/vh voivat sopia palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä. 76 Vuosiloman antaminen B. Työnantaja ja työntekijä/viranhaltija sopivat palvelussuhteen kestäessä loman ajankohdasta ja jakamisesta (jatko) Jakaminen: a) Ta ja vh/tt voivat sopia 10 vuosilomapv. ylittävän vuosiloman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa. (Esim. lomaa ei ole ”pakko” pitää kesällä.) b) Ta ja vh/tt voivat vh:n/tt:n aloitteesta kirjallisesti sopia 20 lomapäivän ylittävän enintään 5 lomapäivän pituisen vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. 77 VL ajankohta, kuuleminen (IV:9 §) ja ilmoittaminen (IV:10 §) • Ta:n on selvitettävä henkilöstölle tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat periaatteet. • vh:lle/tt:lle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Ta:n on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta. • ta:n määrätessä loman ajankohdan, on siitä ilmoitettava mikäli mahdollista kuukautta ja viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista. 78 Vuosiloman kuluminen jaksotyössä • • • • • • • • Vuosilomat määräytyvät IV luvun 6 § 1 mom. ja 3 momentin perusteella. 6 § 2 mom. taulukko on poistettu. Vuosilomapäivien lukumäärä ja keskeytyneen työaikajakson säännöllinen työaika muodostavat kokonaisuuden. Vuosilomapäiviä kuluttavat ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä. Kokonainen kalenteriviikko ma-su kuluttaa aina 5 vuosilomapäivää. Huom. arkipyhä ei kuluta. Työnantajan on tiedettävä/päätettävä, mitkä ovat vuosilomaoikeutta kuluttavia työpäiviä. Näin on toimittava erityisesti silloin, kun vuosilomaa vahvistetaan vain osalle viikkoa. Ellei muuta tiedetä/päätetä, työpäiviksi katsotaan ma-pe. Kaikki vuosiloman ulkopuoliset päivät voivat olla mahdollisia työpäiviä. 79 Esimerkki 13: Ennalta suunniteltu vuosiloma • 3 viikon työaikajakso • II kalenteriviikko vuosilomaa. Kuluu 5 vuosilomapäivää. • Säännöllinen työaika: 114 t 45 min – (5 x 7 t 39 min.) = 76 t 30 min I vko II vko III vko Yht. 36.30 vuosilomaa 40 76 t 30 min • Jos II kalenteriviikolla olisi 1 arkipyhä, vuosilomaa kuluisi kuitenkin 4 päivää. • Säännöllinen työaika on sama kuin ilman vuosiloma-aikaan sattuvaa arkipyhää. 80 Esimerkki 14: Ennalta suunniteltu vuosiloma • 3 viikon työaikajakso • Vuosilomaa myönnetty ma-ke. Kuluu 3 vuosilomapäivää. • Säännöllinen työaika: 114 t 45 min – (3 x 7 t 39 min.) = 91 t 48 min I vko 39.48 II vko VL ma-ke 20 III vko Yht. 32 91 t 48 min • Katso tarkemmin esimerkit 15 ja 16 yleiskirjeestä 10/2014 liite 2 luku 7.1. 81 Esimerkki 15: Ennalta suunniteltu vuosiloma • 3 viikon työaikajakso • Vuosilomaa myönnetty to-su. • Työpäiviä sisältyy vuosiloma-aikaan 3, joten kuluu 3 vuosilomapäivää. • Säännöllinen työaika: 114 t 45 min – (3 x 7 t 39 min.) = 91 t 48 min I vko 38 II vko 21 VL to-su III vko Yht. 32.48 91 t 48 min 82 Muu kuin ennalta suunniteltu vuosiloma • Yllättävässä keskeytyksessä toimitaan vuosilomaluvun 6 §:n pääsäännön mukaan → 6 §:n 1 mom., ellei 3 momentista muuta aiheudu • Työpäivät ovat lomapäiviä 83 Esimerkki 16: Muu kuin ennalta suunniteltu vuosiloma • • • • • 3 viikon työaikajakso Vuosilomaa myönnetään II kalenteriviikolle ke-su Työpäiviä II kalenteriviikolla olevan vuosiloman alla on 4. Vuosilomapäiviä kuluu 4. Ylityöraja = 40:45 + (8+8) + 40 = 96:45 tuntia (16 § 2 mom.) I vko II vko Ma Ti S 40.45 8 8 T 40.45 8 8 Ke To 9 Pe La III vko Yht. 40 114.45 40 96.45 Su 9 Vuosiloma ke-su • Katso tarkemmin esimerkit 15 ja 16 yleiskirjeestä 10/2014 liite 2 luku 7.2. 84 Esimerkki 17: Muu kuin ennalta suunniteltu vuosiloma • • • • • 3 viikon työaikajakso Vuosilomaa myönnetään I kalenteriviikko Työpäiviä I kalenteriviikolla on yhteensä 6. Vuosilomapäiviä kuluu 6. Ylityöraja = 0 + 34 + 40 = 74 tuntia (16 § 2 mom.) I vko S T Ma Ti Ke 8 8 8 To Pe 8.48 Vuosiloma ma-su La II vko III vko Yht. 34 40 114.45 34 40 74 Su 8 85 Vuosiloman siirtyminen sairauden vuoksi • KVTES IV: 6 § Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää) • Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosilomaaikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä. • KVTES IV: 11 § • siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma/säästövapaapäivät. • KVTES III: 16 § 1 mom. • Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai-perjantai. 86 Esimerkki 18: Ennalta suunniteltu vuosiloma ja sairastuminen • 2 viikon työaikajakso • Vuosilomaa on myönnetty I kalenteriviikko. Vuosilomapäiviä kuluu 5. • Säännöllinen työaika = 76.30 – (5 x 7.39) = 38 t 15 min • Työpäivät eivät olleet tiedossa vuosilomaa annettaessa. -> työpäiviksi katsotaan ma-pe • Sairas keskiviikosta perjantaihin. • Siirtyy 3 vuosilomapäivää (ke-pe) annettavaksi myöhemmin. Ma Ti Ke To Pe La Su II viikko S Vuosiloma ma-su 38.15 T Sairas 38.15 87 Esimerkki 19: Ennalta suunniteltu vuosiloma ja sairastuminen • 3 viikon työaikajakso • Säännöllinen työaika suunniteltu. = 114.45 – (4 x 7.39) – (4 x 7.39) = 53 t 33 min • Vuosilomaa on myönnetty I kalenteriviikon tiistaista II kalenteriviikon torstaihin. Kuluu 8 vuosilomapäivää. • Sairas I viikon keskiviikosta II viikon perjantaihin. • Vuosiloman alle jäävät työpäivät eivät olleet tiedossa. -> ma-pe • Siirtyy 3 (ke-pe) + 4 (ma-to) = 7 vuosilomapäivää I vko Ma S 8 T 8 Ti Ke II vko To Pe La Su Ma Ti Vuosiloma ti-to Sairas ke-pe Ke To Pe III vko La Su 7.18 38.15 7.18 38.15 88 Esimerkki 20: Ennalta suunniteltu vuosiloma ja sairastuminen • 3 viikon työaikajakso • Säännöllinen työaika suunniteltu. = 114.45 – (2 x 7.39) = 99 t 45 min • Vuosilomaa on myönnetty I kalenteriviikon lauantaista II kalenteriviikon maanantaihin. • Sairas II viikon maanantaista eteenpäin. • Vuosiloman alle jäävät työpäivät eivät olleet tiedossa. -> ma-pe • Siirtyy 1 (ma) • kuluu 1 vuosilomapäivä (la-su), koska säännöllistä työaikaa on kuitenkin vähennetty kahden työpäivän verran. I vko Ma S T Ti Ke 36 II vko To Pe La Su Ma Ti VL la-ma VL la-su Ke To III vko Pe La 23.45 Su 40 Sairas ma -> 89 Esimerkki 21: Muu kuin ennalta suunniteltu vuosiloma ja sairastuminen • • • • • Viikolla työpäiviksi oli suunniteltu ma-ti ja pe-su eli yht. 5. Koko kalenteriviikko vahvistetaan vuosilomaksi. Vuosilomapäiviä kuluu 5. Sairastuu ja on työkyvytön ko. viikolla ma-ke. Vuosilomapäiviä siirtyy 2 (ma-ti) myöhemmin annettavaksi. Ma S Ti 10 T1 T2 Ke To Pe La Su II vko 8 9 9 40.30 Vuosiloma ma-su Sairas Vuosilomaa 90 Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 7711 Sähköpostiosoitteet: www.kuntatyonantajalehti.fi [email protected] Yleisiä palvelussuhdeasioita koskevat kysymykset kuten KVTES:n yleiset palkkaus-, työaika- ja vuosiloma-määräykset, yleinen työlainsäädäntö: [email protected] Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä koskevat erityiskysymykset kuten Lääkärisopimus, perhepäivähoitajat ja terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä koskevat erityiskysymykset: [email protected] Opetustoimen erityiskysymykset ja sopimustulkinnat: [email protected] 91