välinehuollon prosessi - Moodle
Transcription
välinehuollon prosessi - Moodle
VÄLINEHUOLLON PROSESSI Välinehuollon tarkoitus on huoltaa potilaiden hoidossa ja tutkimuksissa käytetty välineistö niin, että tartuntojen leviäminen potilaasta toiseen hoitovälineiden kautta estetään (Lax – Mikkola 2004: 5). Välinehuollolla on merkittävä tehtävä infektioiden torjuntatyössä ja se on keskeinen osa terveydenhuoltojärjestelmää. Se on vastuullista, tartuntojen leviämistä ehkäisevää toimintaa ja on siten välttämätön osa terveydenhuollon organisaation tukipalveluita. Välinehuolto on kehittynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Nykyaikainen välineistön huoltotyö perustuu lääketieteen, mikrobiologian ja bakteriologian tutkimuksiin. (Hirvonen – Karhumäki – Tuominen 2008: 11, 12, 19, 27.) Tartuntatautilaki ohjaa potilasturvallisuustyötä. (Tartuntatautilaki 25.7.1986/583.) Infektioiden torjunta on yksi tärkeimmistä osa-alueista. Keskeisintä hoidossa on aseptiikka- ja hygieniakäytäntöjen noudattaminen. Aseptiikka osana potilas- ja työturvallisuutta sisältää myös aseptisen omantunnon ajatuksen. Se on eettinen ohjenuora, joka osaltaan määrittää millaista hoitoa potilas saa ja millä keinoin se toteutetaan. (Iivanainen – Jauhiainen – Pikkarainen 2001, ks. Heikkinen – Liukkonen – Mikkonen 2004.) Suunhoitoympäristössä työskenneltäessä tavanomaisiin infektioiden torjuntaan liittyviin varotoimenpiteisiin kuuluu aseptisesti oikein toimiva välinehuolto (Alapulli 2011), instrumenttien sekä laitteiden asianmukainen käyttö ja huolto, työtilojen ja välineiden sopivuus sekä laadukkuus (Palin-Palokas 2011). Välinehuolto on laeilla, asetuksilla, määräyksillä ja EU-standardeilla ohjattua ja valvottua toimintaa. Välinehuollon esimiehellä on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Suuhygienisti voi toimia myös esimiestehtävissä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. On tärkeää, että välinehuollon organisoinnista vastaavalla esimiehellä on riittävä välinehuoltotyön sisällön hallinta ja hygieniaosaaminen. (Hirvonen – Karhumäki – Tuominen 2008: 27; Metropolia Ammattikorkeakoulu: Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelma.) Hammashoidon välineet jaetaan neljään puhtausluokkaan: steriili, steriloitu, desinfioitu ja puhdistettu. Vaadittava puhtausluokka riippuu tehtävästä toimenpiteestä ja siitä kudoksesta, jonka kanssa väline joutuu kosketuksiin puhdistuksen, desinfektion tai steriloinnin jälkeen. (Terveydenhuollon laadunhallinta – Hygienia suun terveydenhuollossa 2003: 5) Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti suun terveydenhuollon välinehuoltoprosessin päävaiheista. Oppaan kirjoittamisessa käytetyt lähteet on lueteltu viimeisellä sivulla. Hammashoitovälineistön puhtausluokat ja puhdistustavat Puhtausluokka Käyttökohde Puhdistustapa Puhdistus, desinfiointi, sterilointi pussitettuna. Avataan pakkaus vasta kun otetaan käyttöön. Steriili Välineellä läpäistään iho tai limakalvo. Esim. hammaskivenpoisto-, kirurgiset ja juurenhoitoinstrumentit Steriloitu Välineellä kosketetaan limakalvoa sitä läpäisemättä. Esim. paikkausinstrumentit. Puhdistus, desinfiointi sterilointi. Desinfioitu Väline joutuu kosketukseen terveen ihon tai limakalvon kanssa sitä läpäisemättä. Esim. jäljennösaineen sekoitusastia, vanurullateline. Puhdistus, desinfiointi. Puhdistettu Väline joutuu kosketukseen vain terveen ihon kanssa. Esim. käsipeili, suojalasit. Puhdistus likaa irrottavalla puhdistusaineella. Puhdistus ja desinfektio Puhdistuksen tarkoitus on poistaa välineistä lika, pöly ja suurin osa mikrobeista. Se on edellytys desinfioinnin onnistumiselle, koska orgaanisen materiaalin jäämät välineissä estävät desinfioinnin onnistumisen. Puhdistus tehdään mekaanisesti puhdistusaineella joka on likaa irrottava. Välineille, jotka koskettavat vain potilaan tervettä ihoa mutta eivät limakalvoa (esim. käsipeili ja suojalasit), riittää pelkkä puhdistus. Instrumentin täytyy olla desinfioitu jos sillä kosketaan tervettä ihoa tai limakalvoa sitä kuitenkaan läpäisemättä. Desinfektiolla vähennetään mikrobien määrää niin vähäiseksi, etteivät ne voi aiheuttaa tartuntaa. Tähän luokkaan kuuluvat välineet, jotka ovat välittömässä kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa sekä välineet, jotka ovat välillisessä kosketuksessa potilaaseen (esim. jäljennösaineen sekoitusvälineet, vanurullatelineet ja taitosastia). Desinfektio tehdään lämpödesinfektiona tai kemiallisesti laajatehoisella desinfektioaineella. Välinedesinfioinnissa tarvitaan desinfiointiaineita silloin kun käytettävissä ei ole lämpödesinfektoria. Lämpödesinfektio on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto. Lämpödesinfektiolla tarkoitetaan desinfioivaa pesukonetta jossa puhdistuksen lisäksi tapahtuu myös desinfektio. Mikrobien määrän riittävään vähentämiseen tarvittavan lämpötilan on oltava vähintään 85 C yhden minuutin ajan. Desinfioivan pesukoneen lämpötila ja desinfiointiaika voivat muuttua, joten ne täytyy tarkistaa erityisellä lämpöanturilla vähintään kerran vuodessa. Desinfioiva pesukone sopii kaikille lämpöä kestäville hoitovälineille. Toinen vaihtoehto on esidesinfektio kemiallisella aineella ja sen jälkeen puhdistus käsin tai ultraäänipesulaitteella. Ultraäänipuhdistus perustuu korkeataajuiseen värähtelyyn, joka aiheuttaa nesteessä voimakkaan liikkeen. Esimerkiksi poranteriin ja juurenhoitovälineisiin käytetään ultraäänipuhdistusta, mutta koska ultraäänilaite ei desinfioi, on välineet desinfioitava kemiallisesti. Desinfektioaineen täytyy olla laajatehoinen ja käyttäjälleen turvallinen eikä se saa vahingoittaa ympäristöä tai vaikuttaa haitallisesti materiaaleihin. Desinfektioainetta ostettaessa myyjältä tulee pyytää käyttöturvallisuustiedote, josta selviää esimerkiksi aineen koostumus, kemialliset ominaisuudet ja toimenpiteet vaaratilanteessa. Ainetta käytettäessä tulee noudattaa valmistajan suosittelemaa pitoisuutta, liotusaikaa sekä suojausohjeita. Instrumentit laitetaan liuokseen lukot ja nivelet avattuina, jonka jälkeen varmistetaan, että desinfiointiaine peittää instrumentit kokonaan. Hammashoidon vastaanotolla käytetään erilaisia desinfektioaineita eri käyttökohteisiin, esimerkiksi välineiden, pintojen, hoitolaitteiden, tahrojen ja käsien desinfioimiseen. Sterilointi Tämän puhtausluokan instrumentit steriloidaan autoklaavissa (tai kuumailmakaapissa) sekä säilytetään pölyltä ja roiskeilta suojattuna. Sterilointi tarkoittaa sitä, että esineestä tuhotaan lisääntymiskykyiset mikrobit, ei ainoastaan pieneliöiden kasvulliset muodot vaan myös niiden itiömuodot. Höyryautoklaavisteriloinnissa mikrobit tuhoutuvat valkuaisaineiden saostuessa ylipaineisen kyllästetyn vesihöyryn, lämpötilan ja ajan vaikutuksesta. Sterilointiprosessin onnistumiseksi on välttämätöntä, että välineet on ensin puhdistettu, desinfioitu ja kuivattu. Huolimattomasti puhdistettuihin ja desinfioituihin välineisiin voi jäädä sterilointiprosessin jälkeen kuolleiden mikrobien hajoamistuotteita eli pyrogeenejä. Vereen tai kudokseen päästessään pyrogeenit voivat aiheuttaa potilaalle vakavia kuumereaktioita. Välineitä voidaan steriloida joko pussitettuna tai avoimena. Pussittamattomana steriloitavia välineitä ovat ne instrumentit, joita käytetään toimenpiteissä, joissa instrumentti joutuu limakalvokontaktiin mutta ei lävistä ihoa tai limakalvoa (esim. suupeili, paikkausinstrumentit, käsija kulmakappaleet ja monitoimiruiskun käsiosa). Invasiivisissa ja niihin verrattavissa toimenpiteissä käytettävien instrumenttien puhtausluokka on steriili, mikä tarkoittaa sitä, että instrumentit täytyy pussittaa ennen sterilointia. Ryhmään kuuluvat esim. kirurgiset, juurenhoito- ja hammaskivenpoistoinstrumentit sekä ientaskumittarit. Pakkaus avataan vasta instrumentin käyttöönoton yhteydessä. Standardi SFSEN 3060 määrittelee yhtenäiset vaatimukset terveydenhuollon piensterilointilaitteille. Pienten höyryautoklaavien kammion tilavuus on alle 60 l ja ne ryhmitellään sterilointiohjelman mukaan seuraavasti: Tyyppi B sopii kaikkien pakattujen ja pakkaamattomien umpinaisten, onttojen ja huokoisten tuotteiden sterilointiin. Tyyppi N soveltuu pakkaamattomien umpinaisten välineiden sterilointiin. Tyyppi S on tarkoitettu sterilointilaitteen valmistajan määrittämien tuotteiden sterilointiin (pakkaamattomat kiinteät tuotteet ja ainakin yksi seuraavista: huokoinen, ontto tai pakattu tuote). Suositeltavin tapa steriloida hammashoidon instrumentit on esityhjiöpumpulla varustettu B- luokan autoklaavi, jossa ilma poistetaan toistuvilla tyhjiöimuilla kammiosta ja kuormasta ennen sterilointivaihetta. Sterilointilaitteiden toiminnan jatkuva tarkkailu on välttämätöntä, jotta mahdolliset viat havaitaan heti ja näin varmistetaan sterilointiprosessin onnistuminen. Höyryautoklaavin toimintaa seurataan erilaisilla fysikaalisilla, kemiallisilla ja biologisilla indikaattoreilla laitekohtaisten ohjeiden mukaan. Oven tiiviyttä ja esityhjiöpumpun ilmanpoistokykyä on myös seurattava säännöllisesti. Ammattimaisella käyttäjällä eli yksikön vastuuhenkilöllä on vastuu siitä, että sterilointilaite toimii oikein ja tuottaa steriilejä tuotteita. Vastuuhenkilön tulee varmistua siitä, että laitetta käyttävällä henkilöllä on asianmukainen koulutus ja kokemus. Laitteiden käyttöohjeita on noudatettava. Lähteet Alapulli, Jaana 2011. Aseptiikka suunhoitoyksikössä. Verkkodokumentti. <http://www.plandent.fi/pdf/downloads/Jaana%20Alapulli%203%202%2011%20Salla.PDF>. Luettu 7.5.2015. Heikkinen, Riikka – Liukkonen, Anne – Mikkonen, Sanna 2004. Opinnäytetyö. I.V.lääkkeiden antotavat lapsille, aseptinen toimintamalli. Diakonia-Ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Verkkodokumentti. <http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Oulu2004/HeikkinenLiukkonenMikkonen2004.pdf>. Luettu 7.5.2015. Hirvonen, Kaisa – Karhumäki, Tuula – Tuominen, Eija 2008. Välinehuolto. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Lax, Riitta – Mikkola, Irma 2004. Välinehuollon perusteet. Helsinki: Opetushallitus. Terveydenhuollon laadunhallinta – Hygienia suun terveydenhuollossa 1/2003. Helsinki: Lääkelaitos. Metropolia Ammattikorkeakoulu: Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelma. Heiskanen, Kaija – Vainio, Sirpa-Liisa 2008. Hammashoidon hygienia. Teoksessa Meurman, Jukka – Murtomaa, Heikki – Le Bell, Yrsa – Autti, Heikki. Therapia Odontologica. Helsinki: AcademicaKustannus Oy. Palin-Palokas, Tuija 2011. Potilasturvallisuus suun terveydenhuollossa. Ratamo. Verkkodokumentti. <http://www.kouvola.fi/material/attachments/intranet/perusturva/newfolder_19/61rLwjK7A/Pot ilasturvallisuus_suun_thssa.pdf>. Luettu 7.5.2015. Tartuntatautilaki 1986/583. Annettu Naantalissa 25.7.1986.