TUNNETKO TYÖEHTOSI

Transcription

TUNNETKO TYÖEHTOSI
TUNNETKO
TYÖEHTOSI
www.metalliliitto.fi
Sisältö
Tiedot on päivitetty huhtikuussa 2015.
Metalliteollisuutta Suomessa ovat........................................... 4
Tasavertainen kohtelu............................................................. 5
Työsopimus.............................................................................. 6
Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2013–2016.............. 11
Työntekijän palkka............................................................. 11
Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat................................12
Henkilökohtainen palkanosuus..........................................13
Yleiskorotukset, ilta-ja yövuorolisät...................................13
Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella................14
Päiväraha...........................................................................14
Ateriakorvaus.....................................................................15
Asunnon hankkiminen........................................................16
Säännöllinen työaika ja tasaaminen................................... 17
Kolmivuorotyössä työskenteleminen..................................18
Ylityö ..................................................................................19
Sairausajan palkka............................................................ 20
Sairaan lapsen hoito.......................................................... 22
Vuosiloma, vuosilomapalkka, lomakorvaus....................... 23
Loma ja sairaus................................................................. 26
Irtisanomisajat.................................................................. 27
Turvallisuus on oikeus ja velvollisuus.................................... 28
Työsuojeluorganisaatio..................................................... 29
Työnantajalla vastuu työturvallisuudesta.......................... 30
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet................................31
Metalliliitossa et jää yksin..................................................... 32
Työttömyyskassa................................................................... 35
Liittyminen........................................................................ 35
Työttömyyden ja lomautuksen sattuessa.......................... 36
Työ- ja vakuutuskausien huomioiminen
toisesta EU/ETA-maasta.................................................... 37
EU-kansalaisen rekisteröityminen Suomessa .................. 38
Metalliliitto ja luottamus­henkilöt auttavat toteuttamaan
sovitut työehdot .................................................................... 38
Yhteystiedot.......................................................................... 39
Tärkeitä linkkejä, kATSO takakansi.-
METALLITEOLLISUUTTA SUOMESSA OVAT
TASAVERTAINEN KOHTELU
•• teknologiateollisuus
(sisältää mm. metallituoteteollisuuden kuten konepajat,
telakat, autoteollisuuden, rauta- ja terästeollisuuden,
elektroniikka- ja sähköteollisuuden)
•• tietoliikenteen rakentaminen ja huolto
•• auto- ja konealat
(sisältää auto- ja konekorjaamot ja myynnin)
•• jalometalli- ja koruteollisuus
•• pelti- ja teollisuuseristys
•• malmikaivokset
•• metsäteollisuuden huolto ja korjaamot
•• energia-ala
•• puolustusministeriön korjaamot
Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa asettaa ulko­­
maista työntekijää huonompaan asemaan kuin suomalaista
työntekijää kansallisen alkuperän perusteella. Myös
yhdenvertaisuuslaki sisältää säännöksiä työntekijöiden
yhdenvertaisesta kohtelusta.
Myös lähetetyn työntekijän työsuhteessa on noudatettava
Suomen lain ja työehtosopimuksen keskeisiä normeja.
Sovellettaviksi tulevat mm. keskeiset työaikalain, vuosilomalain ja työsopimuslain säännökset sekä työehtosopimuksen vuosilomaa, työaikaa ja työturvallisuutta
koskevat määräykset. Niin ikään noudatettava vähimmäispalkka määräytyy työehtosopimuksen perusteella.
Metallityöväen Liiton ammattiosaston jäseneksi voi liittyä
jokainen, joka työskentelee näillä aloilla, paitsi toimi­
henkilöt ja esimiesasemassa olevat, joilla on omat ammatti­
liittonsa. Liittymislomakkeen ja tietoa jäsenyydestä saat
työpaikan luottamusmieheltä, liiton aluetoimistosta, liiton
jäsenrekisteristä ja osoitteesta www.metalliliitto.fi.
Ammattiliiton jäsenenä sinulla on eräitä etuja, jotka on
mainittu myöhemmin tässä esitteessä. Samoin liiton
jäsenenä saat neuvoja ja apua, jos työsuhteessasi tulee
epäselvyyksiä.
4
5
TYÖSOPIMUS
Työsuhteesta työntekijän ja työnantajan tulee tehdä
työ­sopimus, jossa työnantaja sitoutuu tarjoamaan
ja työn­tekijä tekemään työtä sopimuksessa sovituin
yksityis­kohdin. Työsuhteen aikana voi tulla epäselvyyksiä
siitä, mitä työ­­­suhteen alussa on sovittu. Siksi on sekä
työn­antajalle että työntekijälle edullista laatia työsopimus
kirjallisesti. Tähän on myös lakiin perustuva oikeus.
Epäkohtien selvittäminen on huomattavasti helpompaa,
kun asiat on kirjattu selkeästi. Riitatapauksissa suullista
sopimusta on vaikea todistaa oikeaksi.
Työsopimuslomakkeen voi tulostaa eri kielillä Metalli­työväen
Liiton kotisivulta www.metalliliitto.fi/lomakepankki tai
osoitteesta www.suomi.fi/asiointi.
Työsopimukseen on hyvä kirjata seuraavaa:
•• Työnantaja: Merkitään työnantajan virallinen nimi.
Kirjainlyhenne tai tuotteen nimi ei riitä.
•• Työnantajan koti- tai liikepaikka:
Koti- ja liike­­­­­paikka ja liikepaikan osoite, jotta
työnantaja löydetään myöhemminkin.
6
•• Työntekijä ja henkilötunnus: Henkilötunnus on tarpeen
työntekijän yksilöimiseksi, jotta esim. eläke-, vakuutusja sosiaaliturvamaksut menevät oikein.
•• Työntekijän osoite: Osoite on tarpeen, jotta työ­n­­­antaja
tarvittaessa voi pitää yhteyttä ja toimittaa tiedotteita
työntekijälle.
•• Työnteon alkamisajankohta: Se päivä, jolloin työn
tekeminen aloitetaan.
••Merkittävä myös, onko sopimus toistaiseksi voimassa
oleva (jatkuva) vai määräaikainen työsopimus.
Lähtökohtaisesti työ­sopimus on voimassa toistaiseksi.
Perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä määräajaksi. Jos näin tehdään, työsopimukseen kirjataan
määräaikaisen työsopi­muksen peruste eli se perus­teltu
syy, miksi työsopimus tehdään määräaikaiseksi,
esim. sijaisuus tai työntekijän oma pyyntö.
••Määräaikaisen työsopimuksen kesto merkitään kalenteri­
ajan mukaan. Jos päättymisaikaa ei tiedetä, merkitään se
seikka, jonka perusteella päättyminen määräytyy.
••Työsuhteessa voidaan sopia koeajasta, jonka aikana
kumpikin osapuoli voi päättää työsuhteen syytä ilmoittamatta ja ilman irtisanomisaikaa. Mikäli koeajasta sovitaan,
sen pituus merkitään sopimukseen. Koeajan pituudeksi
voidaan sopia pääsääntöisesti enintään nel­jä kuukautta.
Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa
työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työ­
sopimuksen kestosta.
7
•• Työn tekopaikka tai selvitys periaatteista, joiden
mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa:
Merkitään se paikka, jossa työntekijä pää­asiallisesti
työskentelee tai josta käsin hän suorittaa työnsä.
•• Pääasialliset työtehtävät: Merkitään pääasialliset
työtehtävät tai niitä kuvaava tehtävänimike.
(Tarvittaessa työnantaja voi ohjata tehtäväksi muitakin
töitä, kunhan järjestää vaaditun perehdyttämisen.
Väliaikainen toiseen tehtävään siirto ei alenna palkkaa.)
•• Sovellettava työehtosopimus: Merkitään se toimialan
työehtosopimus, jota työnantaja noudattaa.
(Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kesken
eri toimialoilla solmitaan satoja työehtosopimuksia.)
•• Työstä maksettava palkka ja muu vastike:
Merkitään palkan määräytymisen peruste, joka voi olla
aikaperuste, suoritusperuste (urakka) tai joku muu
peruste.
•• Palkka työsuhteen alussa: Merkitään peruspalkan
rahamäärä tai työehtosopimuksen mukainen palkka­
luokka, palkkaryhmä tms. (Neljän kuukauden jälkeen
työnantaja määrittelee palkan henkilökohtaisen
osuuden, mikä on 3–25 % työkohtaisesta palkasta.)
•• Palkanmaksukausi: Jos aikapalkan perusteena on
viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään
kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran
kuukaudessa.
8
•• Palkanmaksupäivät: Palkka on maksettava
palkanmaksu­kauden viimeisenä päivänä, jollei toisin
sovita. Jos palkka erääntyy maksettavaksi arkilauantaina
tai eräinä juhlapäivinä, palkka on maksettava edellisenä
arki­päivänä. Työsopimuksessa on hyvä ilmetä myös,
milloin palkka maksetaan työsuhteen päättyessä.
•• Palkka maksetaan tilille: Merkitään pankin nimi
ja sen tilin numero, jolle palkka maksetaan.
•• Työaika: Säännöllinen työaika työaikalain mukaan
on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Jos työ­sopimuksessa sovittu työaika alittaa työaikalain
ja työ­ehtosopimuksen viikkotyöajan, on kysymys
osa-aikatyöstä.
•• Vuosiloma: Vuosiloman pituus, lomapalkka, lomaraha
ja muut vuosilomaan liittyvät ehdot määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. Työsopimukseen
merkitään, mikäli näiden lisäksi on sovittu jotain muuta.
•• Irtisanomisaika: Työsuhteen päättämisestä on sekä
työnantajan että työntekijän ilmoitettava etukäteen.
Irtisanomisaika määräytyy lain ja työehtosopimuksen
mukaan, jollei siitä muuta sovita. Sovittaessa on merkittävä erikseen kummankin osapuolen noudatettava
irtisanomisaika.
•• Muut sopimusehdot: Myös muut kuin edellä mainitut
työsopimuksen kannalta olennaisina pidettävät tiedot
on saatettava työntekijän tietoon merkitsemällä ne
työ­sopimukseen.
9
•• Tapaturmavakuutus: Työnantajan on lain mukaan
vakuutettava työntekijänsä tapaturman varalta.
Työ­sopimusta solmittaessa on hyvä selvittää, missä
vakuu­tus­­yhtiössä vakuutus tehdään.
Työsuhteen ehtoja koskevat tiedot voidaan antaa myös
viittaamalla sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen.
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS
2013–2016
Työehtosopimus on Metallityöväen Liitto ry:n (työntekijä­
liiton) ja Teknologiateollisuus ry:n (työnantajaliiton) välillä
solmittu sopimus, jossa turvataan työntekijälle työsuhteen
vähimmäisehdot. Viimeisin Teknologiateollisuuden
työehtosopimus allekirjoitettiin 9.10.2013. Se on tullut
voimaan 1.11.2013 ja päättyy 31.10.2016.
TYÖNTEKIJÄN PALKKA
Työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkka määräytyy
työnvaativuuden ja henkilökohtaisen pätevyyden
perusteella. Työnvaativuudessa huomioidaan työn oppimis­
aika, vastuu ja olosuhteet. Henkilökohtaisessa osuudessa
huomioidaan työntekijän työsuoritus ammatinhallinnan,
monitaitoisuuden, työtuloksen ja huolellisuuden perusteella.
10
11
TYÖKOHTAISET TUNTI- JA KUUKAUSIPALKAT
HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS
Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää (TVR)
työkohtaiset palkat ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat:
Jokaiselle työntekijälle määritellään viimeistään neljän
kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta henkilö­
kohtainen palkanosuus. Se on suuruudeltaan vähintään
3 % ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuudesta. Työntekijälle selvitetään henkilökohtaisen
palkanosuuden määräytymisperusteet. Työtehtävät ovat
vaativuudeltaan erilaisia: tämä tarkoittaa sitä, että sekä
vaativissa että vähemmän vaativissa töissä ja työtehtävissä
voi esiintyä eritasoisia pätevyyksiä.
Työnvaativuus­ryhmä (TVR)
Työkohtainen tuntipalkka,
senttiä/tunti
Työkohtainen kuukausipalkka, euroa/kk
1
876
1 527
2
920
1 603
3
966
1 684
4
1 014
1 768
5
1 065
1 856
6
1 118
1 949
7
1 174
2 046
8
1 233
2 149
9
1 294
2 256
YLEISKOROTUKSET, ILTA- JA YÖVUOROLISÄT
Työehtosopimuksella sovitut yleiskorotukset sekä ilta- ja
yövuorolisät tulee selvittää työpaikan luottamusmieheltä,
Metalliliiton aluetoimistosta tai liiton edunvalvonnasta.
Lisäksi korotukset löytyvät voimassa olevasta työehto­
sopimuksesta.
1.3.2014 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien
iltavuorolisä (esim. kello 14.00–22.00) on 115 senttiä/tunti
ja yövuorolisä (esim. kello 22.00–06.00) on 211 senttiä/tunti.
12
13
TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA
Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset,
jotka syntyvät matkustettaessa komennuspaikalle tai
sieltä takaisin silloin, kun työ tehdään yli 10 kilometrin
etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja
asunnosta. Matkakustannukset korvataan yleisten
kulkuneuvojen mukaan tai, jos niin sovitaan, oman auton
käytöstä maksetaan kilometrikorvaus.
PÄIVÄRAHA
Kun työ tehdään yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän
varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:
•• Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt
yli 6 tuntia.
•• Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt
yli 10 tuntia.
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain
verovapaaksi vahvistaa. (www.vero.fi)
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen
tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan
määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan
kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan
kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
ATERIAKORVAUS
Ateriakorvaus on 1/4 kokopäivärahasta. Korvaus maksetaan
silloin, kun
•• työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän
varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta,
•• työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida varsinaisella
työpaikallaan tai kotonaan eikä
•• työpaikalla anneta ilmaista ruokaa.
Vähintään kahdella ja enintään kuudella tunnilla täyden
matkavuorokauden ylittävästä vajaavuorokaudesta maksetaan osapäiväraha.
14
15
ASUNNON HANKKIMINEN
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA TASAAMINEN
Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä
asunnon saannin mahdollisuudet komennuspaikka­kunnalla tai
sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.
Työaika
•• Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä
olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- ja virkistys­­tilat.
•• Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työ­
kohteessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työn­antajan
tähän tarkoitukseen hankkiman majoitus­kaluston olla sellaista,
että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on
vähintään 10 m2 ja huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö.
•• Jos työntekijän työkomennus samassa työkohteessa kestää
enintään viikon ajan, voidaan samaan huoneeseen majoittaa
kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava vähintään 13 m2.
•• Jos työkomennus katkeaa työntekijän viikonloppu­koti­
matkojen vuoksi, mutta hän työskentelee samassa työ­
kohteessa keskeytyksen jälkeenkin, tulee työnantajan
järjestää hänelle asunto pääsäännön mukaisesti.
•• Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asunto­
vaunussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää
kohti.
16
Työskennellessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin
työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä
tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana:
••
••
••
••
2015 keskimäärin 36,4 tuntia viikossa.
2016 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa.
2017 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.
2018 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.
Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajantasaamisvapaata (pekkasia) 12,5 päivää kalenterivuodessa.
Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä
Säännöllinen työaika on keskimäärin
•• keskeytyvässä 3-vuorotyössä 35,8 tuntia viikossa ja
•• keskeytymättömässä 3-vuorotyössä 34,9 tuntia viikossa.
Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laadittavalla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden,
pääsääntöisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona
tasoittua keskimäärin edellä mainittuihin määriin viikossa.
17
KOLMIVUOROTYÖSSÄ TYÖSKENTELEMINEN
YLITYÖ
Keskeytyvä kolmivuorotyö tarkoittaa työtä, jota tehdään
kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy viikon­vaihteen ajaksi.
Keskeytymätön kolmivuorotyö tarkoittaa työtä, jota
tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentelyä
ei keskeytetä viikon­vaihteen ajaksi.
Ylityön tekeminen tarkoittaa, että tehdään sovitun
säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan
ylittävää työtä ja tästä työstä maksetaan ylityökorvaus.
Yrityksen tuotantotarpeiden ja käytännön vuoksi
arkipyhä­viikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti,
keskeytetäänkö työt arkipyhinä.
•• vuorokautisesta ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä
tunnilta 50 % ja seuraavilta ylityötunneilta 100 %
ylityökorvaus keskituntiansion mukaan.
•• viikoittaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä
ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta ylityötunneilta
100 % ylityökorvaus keskituntiansiosta.
Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen
Työajan lyhentäminen on toteutettu ansiotasoa alentamatta
siten, että päivä- ja kaksivuorotyön työntekijä ansaitsee jokaiselta
tehdyltä säännöllisen työajan tunnilta sentti­määräisen lisän,
•• joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin
määräytyvästä keskituntiansiosta.
•• keskeytyvässä kolmivuorotyössä se on 11 % ja
•• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 %.
•• työajan tasaamislisä maksetaan palkkamaksukausittain,
ellei paikallisesti muuta sovita.
Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika lyhennetään
kuukausipalkkaa alentamatta.
18
Työehtosopimuksen mukaan työntekijälle maksetaan
työpalkan lisäksi ylityöstä ylityökorvausta seuraavasti:
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä
työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien
lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin
työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Mikäli työntekijälle ei ole annettu työaikalain edellyttämää
viikkovapaata, on sovittava, korvataanko menetetty
viikkovapaa antamalla vastaava vapaa vai maksetaanko siitä
rahakorvaus, joka on työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja
sunnuntaityölisien lisäksi 100 % keskituntiansiosta niiltä
työtunneilta, joina viikkovapaata on rikottu.
19
SAIRAUSAJAN PALKKA
Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan
työn­antajalle sairastumisestaan. Työnantaja maksaa
työn­tekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen
mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
tekemästä työtä, sairausajan palkkaa keskituntiansion
mukaisesti.
Alle kuuden kuukauden työsuhteessa on yhden päivän
karenssi (aika, jona sairausajan palkkaa ei makseta).
Mikäli on kyse työtapaturmasta, karenssipäivää ei ole.
Edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle on, että
•• työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman
työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä,
•• työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä
selvitys,
•• sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi
selvitetty.
20
Korvausajanjakso
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua
on jatkunut yhtäjaksoisesti
Kalenteriajanjakson
pituus
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta
28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta
35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta
42 päivää
10 vuotta tai kauemmin
56 päivää
Vaikka työsuhde ei olisi vielä kestänyt yhtäkään kuukautta,
on työntekijällä rajoitettu oikeus saada sairausajan palkkaa,
joka on työehtosopimuksessa määritelty.
21
SAIRAAN LAPSEN HOITO
VUOSILOMA, VUOSILOMAPALKKA, LOMAKORVAUS
Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata
alle 10-vuotiaan oman lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti
sairastuessa lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän
hoitamiseksi. Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta
maksetaan kuten sairausajan palkka. Poissaolon kesto voi
olla 1, 2, 3 tai 4 työpäivää kerrallaan.
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti.
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen aika.
Lomaa ansaitaan riippuen työsuhteen kestosta:
työsuhteessa lomanmääräytymisvuonna
alle vuoden
2 lomapäivää/
kuukausi
työsuhteessa lomanmääräytymisvuonna
yli vuoden
2,5 lomapäivää/
kuukausi
Lomapäivien ansaitsemisen edellytykset:
•• työpäiviä ja/tai työssäolon veroisia päiviä
vähintään 14 päivää kuukaudessa
•• sopimuksen mukaan työssä
vähintään 35 tuntia kuukaudessa.
Vuosiloma annetaan kesälomakautena (2.5.–30.9.).
Yli 24 päivän menevä osa voidaan antaa talvilomakautena
(1.10.–30.4.).
22
23
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti
muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän
pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä
aikana vuosilomaa varten.
Työehtosopimuksen mukaan tuntipalkkaisen työntekijän
vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena
on keskituntiansio. (Lomanmääräytymisvuonna työssä­­­olon
ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt
palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta
ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun
ottamatta, jaettuna vastaavien työtuntien lukumäärällä.)
Vuosilomakertymää, -palkkaa ja -korvausta koskevia
säännöksiä voidaan kuvata seuraavilla kaavioilla:
Sopimuksen mukainen
työaika
Lomapalkka/lomakorvaus
Kertymä
> 14 pv/kk
lomapalkkasopimus
2 tai 2,5 pv/kk
< 14 pv/kk,
mutta > 35 t/kk
9 % jos työsuhde < 1 vuosi
11,5 % jos työsuhde > 1 vuosi
2 tai 2,5 pv/kk
< 14 pv/kk
< 35 tuntia/kk
9 % jos työsuhde < 1 vuosi
11,5 % jos työsuhde > 1 vuosi
oikeus vapaaseen,
vuosilomalaki 8 §
2 pv/kk
Kuukausipalkalla työskentelevän vuosilomapalkka lasketaan
siten, että kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan
vuosilomapäivillä.
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen
vuosi­lomapalkastaan.
24
25
LOMA JA SAIRAUS
IRTISANOMISAJAT
Jos olet työkyvytön vuosilomasi alkaessa tai sen aikana,
loma siirretään pyynnöstäsi myöhempään ajankohtaan
ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen.
Työnantajan on työsopimuksen irtisanoessaan
noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:
Lomallaan sairastuneen tulee viipymättä antaa työnantajalle
selvitys työkyvyttömyydestään ja pyytää vuosilomaansa
siirrettäväksi. Vuosiloman siirryttyä työntekijä on sairaus­
lomalla.
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
enintään vuoden
2 viikkoa
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
1 kuukausi
yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta
2 kuukautta
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta
4 kuukautta
yli 12 vuotta
6 kuukautta
Työntekijän on työsopimuksen irtisanoessaan
noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:
26
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä
Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta
2 viikkoa
yli 5 vuotta
1 kuukausi
27
TURVALLISUUS ON OIKEUS JA VELVOLLISUUS
TYÖSUOJELUORGANISAATIO
Työntekijä voi menettää terveytensä tapaturmissa työ­­­
paikalla, jossa on paljon vaaratekijöitä. Niitä ei saa
vähätellä. Terveyttä ei voi ostaa eikä sitä saa korvauksillakaan takaisin. Siksi turvallisuus työpaikalla on jokaiselle
tärkeä asia. Jokaisella työntekijällä on oikeus tehdä työtä
turvallisesti.
Työntekijät valitsevat keskuudestaan työpaikan työsuojelu­­valtuutetun ja työsuojeluasiamiehen edustajikseen
työ­suojelu­yhteistyöhön työnantajan kanssa. Työnantaja
nimittää työsuojelupäällikön, joka käytännössä vastaa
turvallisuudesta työpaikalla. Jos työntekijöitä on vähintään
20, työpaikalla valitaan työsuojelutoimikunta tai sovitaan
muulla tavoin yhteistyön järjestämisestä.
Turvallisuuden säilyminen edellyttää, että jokainen työn-­
tekijä tietää vaaratekijät ja seuraa työympäristöään.
Havaituista puutteista ja vaaratilanteista pitää ilmoittaa
välittömästi lähimmälle esimiehelle ja työsuojelu­
valtuutetulle, jotta ne korjattaisiin. Asiallinen työ­­ympäristö
on turvallinen ja tuottava.
Jokainen työntekijä on myös velvollinen tekemään oman
työnsä turvallisesti. Kukaan ei saa vaarantaa omaa eikä
toisten työntekijöiden terveyttä. Työpaikalla laadittuja
turvallisuusohjeita on noudatettava.
Työpaikalla pitää kunnioittaa muita työntekijöitä, heidän
työtään ja omaisuuttaan. Kiusanteko ja häirintä eivät
kuulu työpaikalle.
28
Työsuojelutoimikunta laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman ottaen huomioon työpaikan työsuojelun toimintaohjelman, jonka laatiminen on työnantajan lakisääteinen
velvollisuus.
Jos esiin tulleita epäkohtia ei saada ratkaistua työpaikalla,
aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen velvollisuus
on puuttua niihin. Aluehallintoviraston työ­suojelun vastuu­
alue on sosiaali- ja terveysministeriön alainen työsuojelusäännösten noudattamista valvova ja työpaikkojen omaa
työsuojelutyötä tukeva aluehallintoviranomainen.
29
TYÖNANTAJALLA VASTUU TYÖTURVALLISUUDESTA
TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
•• Työnantaja tai sen edustaja vastaa työturvallisuuslain
perusteella annettujen säännösten noudattamisesta
työpaikalla.
•• Työnantajan velvollisuutena on mm. varmistaa työn­­
tekijöidensä opastaminen, perehdyttäminen ja riittävä
ammattitaito. Samoin työnantajan tulee tiedottaa
jokaiselle työntekijälle niistä haitta- ja vaaratekijöistä,
joita työntekijän työ voi muille aiheuttaa.
•• Yrityksen johto antaa työsuojelun yleiset toimeenpanomääräykset työpaikalla. Samoin työnantaja laatii ja
julkaisee tarkemmat työturvallisuusohjeet ja järjestää
työturvallisuusvalvonnan sekä välittää työturvallisuustietoutta työpaikalla.
•• Osa yrityksen johtamista on turvallisten koneiden ja
laitteiden hankinta ja niiden turvallisuuden jatkuva
valvonta. Työnjohdon on turvattava ja varmistettava
turvalliset toimintaedellytykset työpaikalla.
•• Työnantajan tehtävänä on hankkia ja huoltaa työntekijöille tarvittavat henkilökohtaiset suojaimet.
•• Johdon velvollisuus on valita pätevät ja työturvallisuutta
tuntevat esimiehet työpaikalle. Esimiehet valvovat
määräysten ja ohjeiden noudattamista.
•• Yrityksen tulee myös varmistaa tiedon kulku yhteisellä
työpaikalla työturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
•• Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan
annettuja turvallisuusohjeita ja käyttämään
tarvittavia suojavälineitä.
30
•• Jokaisen tulee poistaa mahdollisuuksiensa mukaan
havaitsemansa vaaratilanteet ja ilmoittaa niistä
esimiehille, jotta niiden toistuminen ehkäistäisiin.
Mikäli työntekijä ei itse voi poistaa vaaraa, siitä on
ehdottomasti tiedotettava muille.
•• Työpaikalla ei ilman erityistä syytä saa poistaa
tai kytkeä pois päältä suojalaitteita.
Ohje- tai varoitusmerkintöjä ei myöskään saa
poistaa eikä peittää.
•• Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä,
jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai
muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.
Työstä kieltäytymisestä tulee ilmoittaa
omalle esimiehelle niin pian kuin mahdollista.
•• Kieltäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa
laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja
terveellisyyden kannalta on välttämätöntä.
31
METALLILIITOSSA ET JÄÄ YKSIN
Metallityöväen Liitto on metallityöläisten oma etujärjestö.
Se on Suomen vahvin ammattiliitto, johon vuoden 2014
lopussa kuului noin 144 000 ammattilaista eli noin 81 % alan
työntekijöistä. Kun kuulut liittoon, et todellakaan ole yksin.
Metalliliitto pitää työntekijän puolta hankalissakin
tilanteissa. Liittoon kuulumisesta saat monenlaisia etuja:
•• Liitto neuvottelee alalle työehtosopimuksen.
•• Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edun­valvoja.
Häneen voi olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa,
joka liittyy työsuhteeseen. Luottamusmies saa käyttää
työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen.
Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen
pääluottamusmies. Luottamusmiehen saavat valita
keskuudestaan työpaikan Metalliliittoon järjestäytyneet työntekijät. Muiden SAK:laisten liittojen ammatti­
osastojen jäsenet voivat osallistua vaaliin, jos he eivät
valitse omia luottamusmiehiä.
•• Työsuojelu on keskeinen osa Metalliliiton edun­valvontaa.
Vähintään 10 hengen työpaikoilla tulee lain mukaan
valita työsuojeluvaltuutettu työntekijöiden keskuudesta.
Myös alle 10 hengen työpaikoilla on työntekijöillä oikeus
valita työsuojeluvaltuutettu.
32
•• Jos työsuhteeseen liittyvä riita ei ratkea neuvotellen,
liitto myöntää tarvittaessa oikeusapua.
•• Koulutus: Metalliliitolla on Tampereen Terälahdessa
oma koulutuskeskus Murikka, joka tarjoaa kaikille
liiton jäsenille mahdollisuuden opiskella ilmaiseksi
mm. edunvalvonta-asioita, järjestötoimintaa, tieto­
tekniikkaa ja työoikeutta. Kurssit majoituksineen ja
ruokailuineen ovat liiton jäsenille ilmaisia. Lisätietoja
saa osoitteesta www.murikka.fi.
•• Myös alueet ja ammattiosastot järjestävät runsaasti
koulutusta.
•• Liiton jäsenkortti on samalla vakuutuskortti vapaaajalla ja matkoilla.
•• Liitto tarjoaa myös monenlaisia lomia. Metalliliitolla on
Pyhätunturilla tunturihotelli Metallikero ja Loviisassa
leirintäalue Metalliranta. Ammattiosastoilla on lisäksi
omia vapaa-ajanviettopaikkoja.
•• Jäsenkortilla saa erilaisia jäsenetuja, esimerkiksi
alennuksia polttoaineista ja matkoista sekä tietyin
ehdoin myös pankkipalveluista.
•• Metalliliiton jäsenlehti Ahjo ilmestyy 16 kertaa
vuo­­dessa ja se postitetaan jokaiselle jäsenelle kotiin.
•• Liiton kalenteri ja alennus työväenlehden tilauksesta
kuuluvat myös jäsenetuihin.
•• Solidaarisuus: Myös heikommassa asemassa olevan
asioita ajetaan. Se on ammattiyhdistysliikkeen
tärkeimpiä periaatteita.
33
•• Solidaarisuussopimuksen mukaan IndustriAll European
Trade Unionin (EIA) jäsen­järjestöjen jäsenillä on oikeus
järjestön solidaarisuus­sopimuksen mukaisesti saada
jäsenpalvelua, jos he työskentelevät tilapäisesti muualla
kuin siinä maassa, jossa ovat liiton jäseninä. Edellytyksenä
on, että tila­päisessä työskentelymaassa oleva liitto on
EIA:n jäsenjärjestö. Metalliliiton jäsenet maksavat jäsen­maksua, josta päätetään
vuosittain. Vuonna 2015 jäsen­maksu on 1,75 % verotettavasta
tulosta. Jäsenmaksu on täysi­mää­räisesti vähennyskelpoinen
verotettavasta tulosta.
Metalliliittoon liittyessään työntekijä liittyy samalla
Metalli­työväen Työttömyyskassaan. Siitä on hyötyä, jos
työnantaja lomauttaa tai irtisanoo työsuhteen.
TYÖTTÖMYYSKASSA
LIITTYMINEN
Palkansaajakassan jäseneksi pääsee Suomessa työssä oleva
työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka
ei ole täyttänyt 68:aa vuotta ja joka työskentelee sellaisessa
ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan
toiminnan piiriin.
Suomessa työskentelevä ulkomaalainen henkilö voi liittyä
Suomessa työttömyyskassan jäseneksi, vaikka henkilöä
ei katsota Suomessa asuvaksi.
Suomeen ulkomailta lähe­tettynä työntekijänä tuleva
ei voi liittyä Suomessa työttömyyskassan jäseneksi, koska
hän kuuluu lähettäjämaan sosiaaliturvan piiriin.
Työttömyysetuuden saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että
henkilö asuu Suomessa. Kansaneläkelaitos ratkaisee sen,
onko henkilöä pidettävä Suomessa asuvana.
34
35
TYÖTTÖMYYDEN JA LOMAUTUKSEN SATTUESSA
Jos jää työttömäksi tai tulee lomautetuksi, tulee välittömästi
ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
Metallityöväen Työttömyyskassasta saa lisätietoja siitä, miten
työttömyyspäivärahaa haetaan ja mitä liitteitä hakemukseen
tarvitaan.
Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö
on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa
välittömästi ennen työttömyyttä. Jäsenyysaikana henkilön
tulee lisäksi täyttää työssäoloehto. Työssäoloehto täyttyy, kun
henkilö on ollut työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden
tarkastelujakson aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa
työssäoloehdon täyttävässä työssä. Työssäoloehto täyttyy,
kun työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja
palkka työehtosopimuksen mukainen.
36
TYÖ- JA VAKUUTUSKAUSIEN HUOMIOIMINEN
TOISESTA EU/ETA-MAASTA
Jos etuuden saaminen edellyttää tiettyjä työttö­myys­­­
vakuu­tus- tai työskentelykausia, myös muun jäsenvaltion
alueella täytetyt työttömyysvakuutus- ja työs­kentely­
kaudet otetaan huomioon. Edellytyksenä muussa EU/
ETA-maassa hankittujen kau­sien huomioon ottamiselle
on yleensä, että henkilö on työs­ken­nellyt tie­tyn ajan siinä
maassa, jossa hän hakee työttö­myys­turvaa.
Suomessa edel­lytetään työttömyyspäivärahan saa­miseksi,
että hakija on ennen työttö­mäksi jäämistään työskennellyt
Suomessa vähintään neljä viikkoa työssäoloehdon
täyttävässä työssä.
Kun henkilö siirtyy EU/ETA-maasta Suomeen, työttömyys­
kassaan liittymisen pitää tapahtua kuukauden kuluessa
siitä, kun hänen työttömyysvakuutuksensa toisen EU/ETAmaan työttömyysturvajärjestel­mässä päättyy, jotta hän voi
lukea EU/ETA-maan työhistorian­sa hyväkseen. Pohjois­
maiden välillä siirtymäaika on kahdeksan viikkoa silloin
kun jäsen on paluumuuttaja, eli muuttaa takaisin Suomeen
viiden vuoden sisällä lähdöstään. EU/ETA-maassa tehdystä
työstä tulee aina esittää lomake U1.
37
EU-KANSALAISEN REKISTERÖITYMINEN SUOMESSA
YHTEYSTIEDOT
EU-kansalaisen sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan
ja Sveitsin kansalaisen on rekisteröidyttävä kolmen
kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen. Rekisteröinti
tapahtuu paikallispoliisissa lukuun ottamatta Pohjoismaiden
kansalaisia, joiden rekisteröinti tapahtuu maistraatissa
pohjoismaisen muuttokirjan perusteella.
Rekisteröitymisestä saa kirjallisen todistuksen.
Helsingin ja Uudenmaan aluetoimisto
Hakaniemenranta 1 C, 2. krs, 00530 Helsinki
Puh. 020 77 41305  Faksi 020 77 41310
Varsinais-Suomen aluetoimisto
Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku
Puh. 020 77 41323 l Faksi 020 77 41330
Satakunnan aluetoimisto
Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 Pori
Puh. 020 77 41343 l Faksi 020 77 41346
Päivystys Raumalla, puh. 02 822 0901
Aittakarinkatu 1, 26100 Rauma
keskiviikkoisin 8.30–14.00
Metalliliitto ja luottamus­henkilöt auttavat
toteuttamaan sovitut työehdot
Selvitä, onko työpaikalla valittu työntekijöiden luottamusmies. Hän auttaa tarvittaessa neuvotteluissa työnantajan
kanssa.
Selvitä myös, onko työpaikalla valittu työsuojeluvaltuutettu.
Hänelle tulee ilmoittaa vaaratilanteet työpaikalla.
Metallityöväen Liittoon saa tarvittaessa yhteyden lähimmän
ammattiosaston, liiton aluetoimiston tai liiton keskus­
toimiston kautta.
38
Hämeen aluetoimisto
Kasarmikatu 7 B, 2. krs, 13100 Hämeenlinna
Puh. 020 77 41362 l Faksi 020 77 41364
Oulun aluetoimisto
Mäkelininkatu 31, 4. krs, 90100 Oulu
Puh. 020 77 41433 l Faksi 020 77 41438
Päivystys Kajaanissa, puh. 08 625 227
Ratakatu 29 B 15, 87100 Kajaani,
kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona
14.00–18.00
Lapin aluetoimisto
Länsiranta 7 B 13, 95400 Tornio
Puh. 020 77 41441 l Faksi 020 77 41444
Päivystys Rovaniemellä, puh. 040 723 5990
Rovakatu 26 A 8, 96200 Rovaniemi,
kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona
9.00–14.00
Metallityöväen Liitto ry
Hakaniemenranta 1
PL 107, 00531 Helsinki
Puhelinvaihde 020 77 4001
Pirkanmaan aluetoimisto
Rautatienkatu 10, 7. krs, 33100 Tampere
Puh. 020 77 41372 l Faksi 020 77 41380
Toimistoaika ma–pe 8.20–16.00
Sähköpostiosoite: [email protected],
[email protected]
Kymen aluetoimisto
Edunvalvonnan palvelu­numero
Matkakuja 6, 2. krs, 48600 Kotka
Puh. 020 77 41392 l Faksi 020 77 41396
Savo-Karjalan aluetoimisto
Kauppakatu 48, 2. krs, 78200 Varkaus
Puh. 020 77 41402 l Faksi 020 77 41406
Puh. 020 77 41100 ma–pe 8.30–15.00
Jäsenpalvelu
Puh. 020 77 41180 ma–pe 8.30–15.00
Faksi 020 77 41170
Keski-Suomen aluetoimisto
Metallityöväen Työttömyyskassa
Vaasan aluetoimisto
Työttömyyskassan palvelunumero
Kauppakatu 18 B 19, 40100 Jyväskylä
Puh. 020 77 41412 l Faksi 020 77 41415
Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa
Puh. 020 77 41422 l Faksi 020 77 41424
Postiosoite PL 116, 00531 Helsinki
Puhelinvaihde 020 77 4001
Puh. 020 690 455 ma–pe 8.30–15.00
Faksi 020 77 41270
39
www.metalliliitto.fi
Osoite, josta saat runsaasti lisää tietoa.
www.sak.fi
Ammattiliittojen keskusjärjestön kotisivu, jossa on useilla kielillä lisää tietoa.
www.infopankki.fi
Tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja
mahdollisuuksista Suomessa 12 kielellä.
www.mol.fi
Työministeriön kotisivu, jossa on tietoa maahanmuuttajille venäjäksi, viroksi ja englanniksi otsikon Maahanmuutto alla sekä maahanmuuttajien asioita käsittelevä lehti
otsikoiden Julkaisut > Monitori-lehti alla (suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja englanniksi).
www.kela.fi
Kansaneläkelaitoksen kotisivu, jossa on tietoa sosiaaliturvasta Suomessa
(suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
www.tyj.fi
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivu, jossa on tietoa työttömyys­turvasta
(suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).
www.tyosuojelu.fi
Työsuojeluhallinnon kotisivu, josta löytyy tietoa eri viranomaisten sivustoista.
40
Metallityöväen Liitto ry, Hakaniemenranta 1, PL 107, 00531 Helsinki
Vaihde 020 77 4001  www.metalliliitto.fi
METALLILIITTO 2015 PAINO BRAND ID OY
TÄRKEITÄ LINKKEJÄ