ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus - Opetus

Transcription

ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus - Opetus
Keskustelutilaisuus yliopistojen rahoitusmallista
18.5.2015
Asialista
• Tilaisuuden avaus ja yliopistojen rahoitusmallia
uudistavan työryhmän tehtävä
• Työryhmän kokoonpano ja tehtävä
• Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset
• Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset
• Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja työnjako
• Muut esille nousevat asiat
• Kokouksen päättäminen
Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus 2017 alkaen
• OKM asetti 12.11.2014. työryhmän yliopistojen rahoitusmallin
tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen. Työn määräaika 30.11.2015
• jäsenet: ylijohtaja Tapio Kosunen, OKM (pj.); rehtori Kaija Holli,
Tampereen yliopisto; rehtori Jukka Kola, Helsingin yliopisto; professori
Jorma Mattinen, Åbo Akademi; rehtori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen
yliopisto; rehtori Tuula Teeri, Aalto-yliopisto; toiminnanjohtaja Leena
Treuthardt, Suomen yliopistot Unifi ry; pääjohtaja Heikki Mannila,
Suomen Akatemia; opetusneuvos Jorma Karhu, OKM; johtaja Riitta
Maijala, OKM; johtaja Hannu Sirén OKM
• sihteerit opetus- ja kulttuuriministeriöstä: opetusneuvos Tomi
Halonen, opetusneuvos Ulla Mäkeläinen opetusneuvos Maarit
Palonen ja ylitarkastaja Jukka Haapamäki
• asiantuntijat: hallitusneuvos Immo Aakkula (lainsäädäntö)
Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus 2017 alkaen
• Työryhmän tehtävänä on arvioida yliopistojen toiminnassa, toiminnan
tietopohjassa sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa tapahtuneiden
muutosten pohjalta tarpeet rahoitusmallin tarkistamiseksi, mm.
– erikoistumiskoulutusten asema
– julkaisukanavien tasoluokituksen (Julkaisufoorumi) tasoluokkien uudelleen
arviointi
– laadullinen työllistyminen
– muut mahdolliset kehittämiskohteet ja indikaattorien tarkennukset
• Rahoitusmalli on uudistettu vuonna 2013 ja tarkistettu vuonna 2015
• Vakauden ja ennustettavuuden säilyttämiseksi työryhmän tehtävänä
on laatia tarkistettu ehdotus mallista: kyseessä ei ole mallin
kokonaisuudistus
• Rahoitusmallin perusrakenne ja perustehtävien keskinäiset
painotukset säilytetään ennallaan
Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus 2017 alkaen
• Rahoitusmalliehdotuksen tulee
–
–
–
–
vahvistaa mm. laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta
turvata pitkäjänteisen kehittämisen mahdollisuudet
ottaa huomioon yo lakisääteiset tehtävät
olla läpinäkyvä, selkeä, vakaa ja luotettava
• Työryhmän tulee ottaa huomioon seuraavan HO:n linjaukset
• Työryhmän tulee laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista ja
muista toimenpiteistä
• Yliopistojen rahoitusmallin tehtävä on jakaa yliopistojen
valtionrahoitus yliopistojen kesken  sisäinen kohdentaminen osa
korkeakoulun omaa päätöksentekoa
• Valmisteluprosessi laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja yliopistojen
kanssa
– kuulemistilaisuudet, lausuntokierrokset
Yliopistojen rahoitusmallityöryhmän aikataulu
YO-rahoitusmalli - keskusteluluonnos malliksi 2017
väritettyinä osiot, joihin työryhmän keskusteluissa esitetty muutoksia
Koulutusosioon liittyvät
rahoitusmallin tarkistukset
Työryhmä keskustellut
• 55 op suorittaneet -laskennan tarkennuksista
• Erikoistumiskoulutusten lisäämisestä osaksi rahoitusmallia
• Laadullisen työllistymisen lisäämisestä osaksi rahoitusmallia
• Tutkintojen tilastoluokitusten muuttamisesta osana kansainvälisen
ISCED-luokituksen muuttamista
Lisäksi on päätetty opiskelijapalautteen keräysajankohdan muuttamisesta
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – 55 op
Opintopistejakaumat 2013 opiskelijoilla
100%
90%
80%
70%
60%
Yli 75 opintopistettä
50%
60‐74 opintopistettä suorittaneet
40%
56‐59 opintopistettä suorittaneet
30%
45‐55 opintopistettä suorittaneet
30‐44 opintopistettä suorittaneet
20%
10%
0%
15‐29 opintopistettä suorittaneet
1‐14 opintopistettä suorittaneet
0 opintopistettä suorittaneet
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – 55 op
Työryhmän ehdotusluonnos 55 op suorittaneiden tilastoinnin
muutoksiksi
• Laskentatavan muutos siten, että mukaan tulevat keväällä aloittaneet ja
tilastointijaksolla tutkinnon suorittaneet
• Perusjoukoksi muutetaan tilastovuotta aiemman vuoden syksyn opiskelijat,
keväällä aloittaneet lisätään perusjoukkoon
– Jatkossa esim. 20.9.2017 katsotaan 20.9.2016 kirjoilla olleiden opintosuoritukset
syyslukukaudelta 2016 ja kevätlukukaudelta 2017 – valmistuneet tulevat huomioiduiksi
– Aiemmin katsottu tilastovuoden opiskelijat, esim. 20.9.2014 kirjoilla olleilta tilastoitu
suoritukset syksyltä 2013 ja keväältä 2014 – valmistuneet jääneet pois tilastoinnista
• Perusjoukolta lasketaan opintopisteiden kertymä tilastointipäivään
mennessä. Keväällä aloittaneet lisätään perusjoukkoon ja heidän
opintosuoritustensa tulee olla 27 opintopistettä, jotta suoritukset tulevat laskentaan
mukaan.
– Yli 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden ko. vaatimusrajan yli menevät
pisteet lasketaan mukaan seuraavan vuoden tilastointiin.
=> Keskustelu työryhmän ehdotusluonnoksesta
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – erikoistumiskoulutukset
Työryhmän ehdotusluonnos erikoistumiskoulutusten lisäämiseksi
osaksi rahoitusmallia
• Erikoistumiskoulutuksen opintopistesuoritukset osaksi rahoitustekijän
”Avoimena yliopisto-opetuksena ja erillisinä opintoina suoritetut
opintopisteet” laskentaan.
• Mittarin painoarvoa ei muuteta (2%).
• Rahoitusmallilla jaettavaan kehykseen tulee lisäyksenä 2 milj. euroa
aikuiskoulutuksen nykyisestä erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun
varatusta määrärahasta.
• Erikoistumisopintojen opintopistemäärän kehitystä seurataan ja
arvioidaan muutoksen vaikutuksia mm. avoimen yliopisto-opetuksen
edellytysten kannalta. Seuranta kirjataan ehdotuksena työryhmän
raporttiin.
=> Keskustelu työryhmän ehdotusluonnoksesta
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – laadullinen työllistyminen
• Työryhmä on tarkastellut vaihtoehtoja laadullisen työllistymisen
mittaamiseksi
– Tilastokeskuksen ammattiasematarkastelu
– Tarkastelu palkkaustietojen perusteella
– Tarkastelu Aarresaaren uraseurantapalveluun kerättyjen tietojen perusteella
• Palkkaustiedot
– Palkkaus vaihtelee suuresti aloittain ja myös monilla aloilla myös alueittain
– Yliopistot eivät voi juuri vaikuttaa alan tai alueen palkkaustasoon
– Tehtävät, joihin työllistytään valmistumisen jälkeen vaihtelevat merkittävästi ja
urakehityksen huomioiminen haasteellista mittarina
– Ei katsottu mahdolliseksi jatkokehitettäväksi mittariksi rahoitusmallin näkökulmasta
• Tilastokeskuksen ammattiasematarkastelu
– Ammattiasematarkastelu tarjoaa pohjatietoja siitä, millaisiin tehtäviin työllistytään
(johtajat, erityisasiantuntijat, asiantuntijat jne.) – pohjautuu tehtävänimikkeisiin
– Alakohtainen vaihtelu erittäin suurta – tyypillisesti ammattiin kouluttavilla aloilla
ammattiaseman tarkastelu mahdollista, monilla aloilla hyvin suuri osuus, joiden
ammattiasemasta ei tietoa
– Ei katsottu mahdolliseksi mittariksi rahoitusmallin näkökulmasta
Vuonna 2009 valmistuneiden maisterien ammattiasema 2012
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Eläinlääketieteell. koulutus
Farmasian koulutus
Hammaslääketieteell. koulutus
Humanistinen koulutus
Kasvatustieteellinen koulutus
Kauppatieteellinen koulutus
Kuvataidealan koulutus
Liikuntatieteellinen koulutus
Luonnontieteellinen koulutus
Lääketieteellinen koulutus
Maatalous‐metsätiet. koulutus
Musiikkialan koulutus(yliop.)
Oikeustieteellinen koulutus
Psykologian koulutus
Taideteollinen koulutus
Teatt.,tanssial. koul.(yliop.)
Teknillistieteellinen koulutus
Teologinen koulutus
Terveystieteiden koulutus
Yhteiskuntatieteell. koulutus
Kaikki
Johtajat
Erityisasiantuntijat
Asiantuntijat
Toimisto‐ ja asiakaspalvelutyönt.
Palvelu‐ ja myyntityönt.
Muu
Ei tietoa
Vuonna 2009 valmistuneiden maisterien ammattiasema 2012
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Aalto‐yliopisto
Helsingin yliopisto
Itä‐Suomen yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Kuvataideakatemia
Lapin yliopisto
Lappeenrannan tekn. yliopisto
Oulun yliopisto
Sibelius‐Akatemia
Johtajat
Erityisasiantuntijat
Asiantuntijat
Toimisto‐ ja asiakaspalvelutyönt.
Palvelu‐ ja myyntityönt.
Svenska handelshögskolan
Tampereen tekn. yliopisto
Tampereen yliopisto
Teatterikorkeakoulu
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi
Kaikki
Muu
Ei tietoa
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – laadullinen työllistyminen
• Aarresaaren uraseurantapalvelun tiedot
– Aarresaari-kysely tehdään tällä hetkellä kahden vuoden välein
– Kyselyssä kysytään valmistuneilta työssä olevilta mm. kuinka hyvin työ vastaa
saatua koulutusta
– Kattaa suurimman osan yliopistoista, mutta ei kaikkia
– Aarresaaren tulokset ovat nähtävissä mm. töissä.fi-sivustolta
Työryhmän ehdotusluonnos laadullisen työllistymisen mittaamisen
kehittämiseksi
• Laadullinen työllistyminen otetaan jatkokehitettäväksi
rahoitustekijäksi. Tarkasteluun otetaan Aarresaari-kyselyn
kehittäminen ja vakinaistaminen siten, että tietopohja kattaa kaikki
yliopistot
=> Keskustelu työryhmän ehdotusluonnoksesta
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – ISCED-luokitusten muutos
Työryhmän ehdotusluonnos ISCED-luokitusten huomioimiseksi
osana rahoitusta
• OKM:n valmistelu lähtee siitä, että tutkintotavoitteiden asettaminen
tapahtuisi jatkossa ISCED-luokitukseen pohjautuvalla luokittelulla
• Luokituksesta koottaisiin nykyistä vastaavat 4 ryhmää, joille asetetaan
tutkintoleikkuri
– Nykyiset ryhmät: Luonnontieteet ja tekniikka (teknillinen, luonnontieteellinen ja
maatalous-metsätieteellinen)
– Lääke- ja hoitotieteet (lääketiede, hammaslääketiede, terveystieteet, farmasia ja
eläinlääketiede)
– Humanistis-yhteiskuntatieteellinen (teologinen, humanistinen, kasvatustieteellinen,
yhteiskuntatieteellinen, kauppatieteellinen, psykologia, oikeustieteet ja
liikuntatieteet)
– Taidealat (musiikki, teatterin ja tanssin, kuvataiteet sekä taideteollinen )
• Ns. kalliiden alojen määrittely tehdään kuten nykyisessä mallissa
– Laskettu kerran sopimuskaudella henkilöstötietoihin perustuen
– Alat: taidealat, tekniikka, luonnontieteet, lääketieteelliset alat
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – ISCED-luokitusten muutos
KTPO ohjauksen ala
01 Kasvatusalat (Education )
021 Taiteet ja kulttuurialat (Arts)
022 Humanistiset alat (humanities)
03 Yhteiskuntatieteet (Social sciences, journalism and information) 04 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet (Business, administration and law) 05 Luonnontieteet (Natural sciences, mathematics and statistics)
06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (Information and Communication Technologies (ICTs))
07 Tekniikan alat (Engineering, manufacturing and construction )
08 Maatalous‐ ja metsätieteelliset alat (Agriculture, forestry, fisheries and veterinary)
091 Lääketieteet (Medicine, dental, pharmacy)
092 Terveys‐ ja hyvinvointialat (muut 09 ryhmän alat)
10 Palvelualat (Services )
Kaikki yhteensä
95 koulutusala
Ylempiä kk‐tutkintoja 2013
Kasvatustieteellinen koulutus
1 515
Humanistinen koulutus
142
Kuvataidealan koulutus
33
Musiikkialan koulutus(yliop.)
144
Taideteollinen koulutus
319
Teatt.,tanssial. koul.(yliop.)
54
Humanistinen koulutus
1 739
Teologinen koulutus
230
Yhteiskuntatieteell. koulutus
50
Humanistinen koulutus
93
Kauppatieteellinen koulutus
138
Psykologian koulutus
241
Yhteiskuntatieteell. koulutus
1 373
Kauppatieteellinen koulutus
1 970
Oikeustieteellinen koulutus
524
Luonnontieteellinen koulutus
1 202
Maatalous‐metsätiet. koulutus
8
Yhteiskuntatieteell. koulutus
11
Kauppatieteellinen koulutus
98
Luonnontieteellinen koulutus
337
Maatalous‐metsätiet. koulutus
93
Teknillistieteellinen koulutus
2 520
Maatalous‐metsätiet. koulutus
200
Eläinlääketieteell. koulutus
67
Hammaslääketieteell. koulutus
138
Lääketieteellinen koulutus
564
Farmasian koulutus
99
Terveystieteiden koulutus
366
Liikuntatieteellinen koulutus
144
Maatalous‐metsätiet. koulutus
14
Yhteiskuntatieteell. koulutus
17
14 444
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset –
Opiskelijapalaute
• Työryhmän keskusteluissa havaittiin tarve muuttaa
opiskelijapalautteen tiedonkeruun ajankohtaa nopealla aikataululla
– aiempi muotoilu mahdollisti kyselyn suorittamisen vasta kandidaatintutkinnon
myöntämisen jälkeen
– opiskelijoiden tavoittamisessa oli ongelmia erityisesti aloilla, joilla siirrytään kandin
jälkeen työelämään
• Asetusta yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (526/2014)
muutettiin seuraavasti: Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa
opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet
alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot, tai aloilla, joilla
ei ole alempaa korkeakoulututkintoa, kolme vuotta aiemmin opintonsa
aloittaneet vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin. Väittämiin
annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti.
• Muutos mahdollistaa kyselyn kohdentamisen esim. tutkintoa
haettaessa – myös aiempi käytäntö tutkinnon myöntämisen jälkeen
mahdollinen
Koulutusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Opiskelijapalaute
• Yliopistot huolehtivat siitä, että opiskelijat voivat vastata
opiskelijapalautekyselyyn vain kerran suoritettavaa tutkintoa kohden.
• Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot valtiovarainministeriöltä, kaikilta
yliopistoilta, Suomen yliopistot Unifi ry:ltä sekä Suomen
ylioppilaskuntien liitto SYL ry:ltä.
• Lausuntonsa antoivat määräajassa yhteensä yksitoista yliopistoa,
Unifi ry sekä SYL ry.
• Ehdotettua muutosta kannatettiin lausunnoissa yleisesti lähes
yksimielisesti
– Yksi yliopisto katsoi asetuksen nykyisen sanamuodon tukevan kaksiportaisen
tutkintorakenteen vahvistamista Suomessa ehdotettavaa sanamuotoa paremmin.
• Asetusmuutos astunut voimaan 1.5.2015
Tutkimusosioon liittyvät
rahoitusmallin tarkistukset
Työryhmä on keskustellut
• Julkaisufoorumin on siirrytty volyymipohjaiseen luokitteluun
• Julkaisujen laskennan muuttamisesta rahoitusmallissa siten, että aiempaa
laadukkaammat julkaisut saavat entistä suuremman painoarvot
• Julkaisujen painoarvo (13 %) mallissa säilyisi ehdotusluonnoksen mukaan
ennallaan
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Julkaisufoorumi
• Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tuottama vertaisarvioitujen
lehtien, konferenssien ja kirjakustantajien tasoluokitus
• Kattaa kaikki tieteenalat ja julkaisutyypit
• Kannustaa määrän sijasta laatuun, ambitiotason nosto
• 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso, 0 = muut
• Arvioinnista vastaavat 23 paneelia (yli 200 asiantuntijaa)
• Arviointityötä ohjeistaa ja valvoo ohjausryhmä
• Päivitysarvioinnit 4 vuoden välein, täydennykset vuosittain
• Uusi päivitetty luokitus julkaistiin 2015 alusta, koskee julkaisuja joiden
julkaisuvuosi on 2015-2018
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Julkaisufoorumi
• Julkaisufoorumin luokittelu muutettu volyymipohjaiseksi 2015 alusta
– Julkaisuvolyymilla tarkoitetaan julkaisusarjassa vuosittain ilmestyvien suomalaisten
ja ulkomaisten tieteellisten artikkelien lukumäärää
– Arvioinnissa paneelit saivat nostaa 2-tasolle 21 prosenttia paneelinsa listalla
olevien sarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä ja vastaavasti 3-tasolle 25
prosenttia tason 2 sarjojen yhteenlasketusta artikkelimäärästä
– Aikaisemmin prosenttiosuudet laskettiin lehtinimekkeiden lukumäärästä. Tästä
johtuen aiemmin tason 2 ja 3 saaneet kanavat kattaneet peräti 39 %
vertaisarvioiduista julkaisuista
• Tavoite nostaa vaatimustasoa luokkien 2 ja 3 osalta
Tasolla 2
Lehtiä ja sarjoja
Kirjakustantajia
Norja
2 080
89
Tanska
Jufo 2012 Jufo 2015
2878
2 984
4 154
98
126
106
Lähde: TSV
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset Julkaisufoorumi
• Siirtyminen volyymipohjaiseen jufo-luokitukseen tasaa tieteenalojen
välisiä eroja
– Tason 2 ja 3 julkaisujen osuus on luonnon- ja lääketieteissä ollut ennen luokituksen
muuttamista muita tieteenaloja suurempi.
Tason 2 ja 3 julkaisuja
2012-luokitus
Tason 3 julkaisuja
2015-luokitus
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
2012-luokitus
2015-luokitus
25%
20%
15%
10%
5%
0%
LUO TEK LÄÄ MAA YHT HUM
LUO TEK LÄÄ MAA YHT HUM
Lähde: TSV
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – julkaisujen laskenta mallissa
Julkaisumäärien muutokset eri tasoluokissa (2015 luokittelu)
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – julkaisujen laskenta mallissa
• Edellinen yliopistojen rahoitusmallityöryhmä esitti vuosia 2015–2016
siirtymäkaudeksi, jonka jälkeen tasoluokkien kertoimet muuttuisivat laatua
vahvemmin korostaviksi. Haluttiin luoda yliopistoille selkeä näkymä laadun
korostumisesta ja näin kannuste julkaisukäytäntöjen pohtimisille
Nykytilanne 2015
Esitys 2017 alk.
Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 0
1
0,1
Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 1
1,5
1
Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 2
3
3
Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 3
3
4
• Työryhmän kerrointen muuttamiselle asettama reunaehto:
– Vuodesta 2017 alkaen korotetun kertoimen käyttöönotto tasoluokalle 3 edellyttää sitä, että
tasoluokka on otettu käyttöön yhtäläisin periaattein kaikilla tieteenaloilla
• Lisäksi on havaittu, että tietyillä aloilla (tekniikka, kauppatiet., ICT)
julkaisukäytännöt ovat painottuneet konferenssijulkaisuihin, jotka
pääsääntöisesti Jufossa 0-tasoluokassa
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin
tarkistukset – julkaisujen laskenta mallissa
• Laskennan muutoksen vaikutukset rahoitukseen maltillisia
2015-luokitus/2015-16 malli
40%
30%
20%
10%
0%
2015-luokitus/2017 malli
Tutkimusosioon liittyvät rahoitusmallin tarkistukset –
julkaisujen laskenta mallissa
Työryhmän ehdotusluonnos:
• Vuodesta 2017 alkaen otetaan käyttöön laatua vahvemmin korostavat
kertoimet
– Perustelu muutokselle:
– Laatua painottaviin kertoimiin siirtymisen reunaehdoiksi asetettu Julkaisufoorumin
tasoluokan 3 kehittäminen on edennyt ja julkaisufoorumitasojen määräytymissä on
otettu aiempaa paremmin huomioon eri tieteenalojen erilaiset julkaisukäytännöt
• Ehdotusluonnos kertoimiksi: aiemman rahoitusmallityöryhmän
ehdotuksen mukaisesti
–
–
–
–
Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 0: 0,1
Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 1: 1
Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 2: 3
Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 3: 4
(vrt. muut, esim. ammatilliset julk.)
=> Keskustelu työryhmän ehdotusluonnoksesta
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
•
•
Korkeakoulujen vaikuttavuutta korostavan prosessin tavoitteena on, että vaikuttavuus
tehdään näkyväksi korkeakoulujen ydinprosesseissa, tutkimuksessa ja opetuksessa
OKM sopinut Unifin ja Arenen kanssa, että rehtorineuvostot käynnistäisivät
korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävän laajapohjaisen työryhmätyön
–
–
•
•
Työryhmätyön sisältöä voisivat olla esimerkiksi hyvien käytäntöjen tunnistaminen sekä niiden ja
kansainvälisten mallien pohjalta vaikuttavuussuositusten laatiminen korkeakouluille
OKM valmis tukemaan ja osallistumaan em. työryhmätyöskentelyyn
Julkaisu ”Vastuullinen ja vaikuttava – Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen
vaikuttavuuteen” (OKM julkaisuja 2015:13) – ehdotuksia rahoitusmallin indikaattoreiksi
Korkeakoulujen vaikuttavuutta kuvaavaa tietopohjaa vahvistetaan
–
–
Tavoitteena OKM:n kansallisten korkeakoulutiedonkeruissa vaikuttavuutta kuvaavien mittarien
huomioiminen
Tavoitteena määrittelyt ja niihin perustuvia tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää mm.
• Korkeakoulujen sisäisen johtamisen työkaluna
• Korkeakoulujen strategiatyössä
• Korkeakoulujen ohjauksessa
• Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittamisessa mm. tilinpäätöksessä ja muussa vuosiraportoinnissa
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
• Käynnissä yliopistolähtöinen käsitemäärittely- ja yhteentoimivuus -mallityö
korkeakoulujen tutkimuksen asiantuntijatehtävien luokittelemiseksi (esim.
opetusansiot, palkinnot, asiantuntija- ja arviointitehtävät).
– Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien
yhteentoimivuus
Kytkökset rahoitusmallityöhön
• YO-rahoitusmallityöryhmä käynyt keskustelua vaikuttavuudesta >
päätettiin laatia työryhmäraporttiin ”Vaikuttavuuskori”-luku, jossa
nostetaan esiin vaikuttavuuden tärkeys ja ne mallin rahoitustekijät,
joilla suoritteina/panoksina suorin kytkös yhteiskunnalliseen
vaikuttavuuteen
– Työryhmä ei ole esittänyt erillistä vaikuttavuusindikaattoria / indikaattorikoria (vrt.
Niiniluodon esitys ”Vastuullinen ja vaikuttava” –julkaisussa OKM julkaisuja 2015:13)
malliin
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
Vaikuttavuuskori
• Yliopistojen vaikuttavuus ennen kaikkea osa laadukasta tutkimusta ja
opetusta - ei jotain, mikä erotetaan omaan lokeroonsa
• Vaikuttavuus kanavoituu yliopistoissa erilailla riippuen yliopiston profiilista
• Vaikuttavuutta mm.
– Koulutus
• Suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot
• Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot
• Valmistuneet työlliset
• Avoimena yliopisto-opetuksena ja erillisinä opintoina suoritetut opintopisteet
– Tutkimus
• Suoritetut tohtorintutkinnot
• Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot
• Julkaisutoiminta
– Muuta vaikuttavuutta
• Valtakunnalliset erityistehtävät, harjoittelukoulut, Kansalliskirjasto
• Yliopistokohtaiset strategian toteutumisen seurantaindikaattorit (sopimuksissa)
Yhteistyö & työnjako sekä kansainvälisyys
• Korkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa keskeisesti
esillä yhteistyön ja työnjaon teema
– Unifin alakohtaiset hankkeet
– YO ja AMK sektorien alakohtaiset dialogit
– Kansainväliset selvitykset: Technopolis Group’n sektorien välistä yhteistyötä
painottavat suositukset
– Jamil Salmin, Jack Spaapenin, Peter Maassenin ja Sören Frandsenin
esitykset Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivillä joulukuussa 2014 it
• Kansainvälisyys / kansainvälistyminen korkeakoulujen toimintaa
läpileikkaavana teeman
• Tarvitaanko enemmän yhteistyöhön ja työnjakoon liittyviä
kannustimia?
Kiitos!