Parivartio_4_2015

No: 4
VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI
54. vuosikerta
Rannikkokomppania
viholliskosketuksessa
Orkesteri syntyi
hitsauskipinästä
Merellisen
huollon laivue
s. 4
Raision reserviupseerit
retkeilivät Hämeen
sydämeen
s. 9
27.8.2015
s. 3
Paraisilla vahvat
siteet veljeskansaan
s. 6
s. 8
Maanpuolustusaktiivit Jääkäriliikkeen muisto
ylläpitää aseveljeyttä
Lindqvist ja Ukkonen
Saksaan
avautuvat
s. 10
s. 12
2
4/2015
PÄÄKIRJOITUS
Maanpuolustusta joka rintamalla
P
uolustusvoimien sodanajan vahvuus on nykyään 230 000 sotilasta.
Sijoitetusta yli 95 % on reserviläisiä. Media on uutisoinut ennätysmäärän reserviläisiä siirtyneen siviilipalvelukseen. Elokuun alkuun mennessä siviilipalvelukseen on hakeutunut yli
700 reserviläistä. Aikaisempina
vuosina määrä on vaihdellut
vuositasolla 70 ja 300 välillä.
Siviilipalvelukseen hakija saa
vapautuksen aseellisesta tehtävästä kriisin aikana suoritettuaan täydennyspalveluksen. Jos
vuositasolla 1000 reserviläistä
siirtyy siviilipalvelukseen, se on
vastaa alle puolta prosenttia
sodan ajan vahvuudesta. Johtuuko pako siviilipalvelukseen
pelosta joutua kertausharjoitukseen, kiristyneestä maailman politiikasta, vai mikä on
todellinen syy? Ja mitä meidän
pitäisi tehdä? Riittääkö, että
siviilipalveluksen siirtyneiden
aukot täytetään sijoittamattomasta reservistä? Ainakin meidän on huolehdittava, ettemme
itse, eivätkä lähipiirimme kuulu
tähän joukkoon. Asiallisen tiedon jakaminenkin on tärkeää
ja se on jokaisen meidän velvollisuus. Toinen merkittävä
keino aukkojen täyttämiseen
on varmasti se, että kaikki ”vapaana” olevat reserviläiset osallistuvat vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Näin he
ylläpitävät ja kehittävät suorituskykyään ja mahdollistavat
sijoitettavuuden sodan ajan
joukkoihin.
Puolustusministeri Jussi Niinistö miettisi vielä sodan ajan
joukkojen vahvuutta, koska
budjetti korjaa asevoimien materiaalipuutteet vain tyydyttävälle tasolle. Oman puolueensa
puoluekokouksessa ministeri
Niinistö totesi, että näillä vaatimattomilla lisäyksillä saamme puolustusvoimien materiaalisen valmiuden korkeintaan
tyydyttävälle tasolle. Niinistön
mukaan meille jää etenkin valmiuden tehostamiseen tarpeita. ”Jos saamme nämä joukot
asiallisesti varusteltua, ja jos
liikkuvuus on kohdallaan, sitten 230 000 voi olla tyydyttävä
määrä”, arvioi Niinistö. Mitä meidän sitten pitää tehdä?
Voimme ainakin yksittäisinä
kansalaisina tai yhdistyksinä olla yhteydessä oman alueemme
kansanedustajiin ja tuoda esille
seikat, jotka saattavat asian oikealle tolalle. Samassa kokouk-
sessa puolustusministeri totesi,
että ei tässä meidän lähialueella
ole tapahtumassa tai tapahtunut mitään niin dramaattista,
että ihmisten kannattaisi niistä
yöuniaan menettää. Samassa
yhteydessä hän totesi, että nopeat muutokset ovat kuitenkin
mahdollisia. ”Valppaana pitää
olla”, ministeri Niinistö kehottaa. Olkaamme siis valppaana
ja pitäkäämme sotilaskuntoamme yllä.
Puolustusvoimien ylipäällikkö tasavallan presidentti Sauli
Niinistö otti heinäkuussa Lännen median erikoishaastattelussa kantaa hybiridisodankäyntiin. Haastattelussa presidentti
halusi nostaa esiin informaatiovaikuttamiseen ja ”trolleihin”
liittyvät ongelmat. Hän totesi,
että teho on kahdesta tekijästä
kiinni. Siitä kuinka tehokkaasti disinformaatiota levitetään
ja kuinka alttiisti sitä otetaan
vastaan. Presidentti Niinistön
mukaan vastaanottoalttius on
jokaisen ihmisen korvien välissä, joten me jokainen olemme
tässä suhteessa maanpuolustajia.” Tästä informaatiotulvasta
jokaisen tulisi yrittää erottaa
selkeästi virheellinen ja epäoleellinen tieto. Eikä lähteä
E
herättänyt keskustelua siitä,
miten yksittäisen reserviläisen
kuuluu toimia kun kutsu käy.
Kutsulla en tässä yhteydessä
tarkoita sen juhlallisempaa –
tai pelottavampaa – kuin sitä,
että postilaatikkoon kolahtaa
joko kertausharjoituskäsky,
kutsu vapaaehtoiseen harjoitukseen tai ihan vaan kutsu
esimerkiksi oman yhdistyksen
järjestämään maanpuolustustilaisuuteen.
Uskon, toivon ja luotan siihen, että viime ajat ovat avanneet reserviläisten silmiä sille,
että meitä kaikkia oikeasti tarvitaan ja että maanpuolustustyö ei ole vaan harrastus vaan
jotakin paljon enemmän. Sillä
on nimittäin myös suora vaikutus koko kansakunnan hyvinvointiin ja pohjimmiltaan jopa
olemassaoloon. Ei ole olemassa sotilaallisia tyhjiöitä, joten
katsokaamme, että annamme
omaa valtakuntaamme koskien muualle selkeän signaalin,
että tänne ei kannata tulla. Ja
tähän tarvitaan meitä kaikkia!
Osallistu siis!
Myös yhdistyspuolella tehtävä maanpuolustustyö on
4/2015
Päätoimittaja
Erkki Lehmus
040 160 8001
[email protected]
erittäin tärkeää, sillä se ylläpitää omalta osaltaan maanpuolustustahtoa. Kaipaisiko
mielestäsi oma yhdistyksesi aktivointia? Onhan teillä
muistettu se, että hallituksen
ja sen asettamien toimikuntien tehtävänä on jäsenkunnan
palveleminen mahdollisimman
monipuolisesti. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä tässä se,
että yleensä on esimerkiksi lähikontakteja koskien parempi
järjestää yksi oikein tasokas tilaisuus, joka jää mieleen ja motivoi osallistumaan jatkossakin
kuin nopeasti väsätä kokoon
monia tilaisuuksia periaatteella
”määrä korvaa laadun”.
Tärkeä osa jäsenhuoltoa on
myös se, että aktiivitoimijoita
muistetaan ja näin kannustetaan olemaan jatkossakin vahvasti mukana. Sen voi tehdä
monellakin tapaa, mutta tässä
tulee kaksi vinkkiä keinoista,
joita muistettava varmasti arvostaa: piirin ja liiton mitaleita
voi ja kannattaa hakea jäsenkuntaan kuuluville heti, kun
palkitsemiskriteerien mukaiset vuodet aktiivista toimintaa
ovat täynnä.
Vielä mieluisampi ”palkitsemismuoto” saattaa myös
olla yhdistyksen käytettävissä
aktiiveja varten, jos kriteerit
täyttyvät, sillä maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden
perusteella voidaan 45-vuotias
tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aiemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran
ilman jatkokoulutusta.
Tor-Erik Lindqvist
majuri res
Kirjoittaja on VarsinaisSuomen reserviupseeripiirin
ensimmäinen varapuheenjohtaja
ja Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja.
Elämän tarkoitus
M
uistan kuinka koulupoikina pysähdyimme
urheilukentältä kotiin palatessamme istumaan
tiepientareelle pohtimaan syvällisiä: Onko
Jumala olemassa? Onko elämää maapallon ulkopuolella? Miten maailma on luotu? Mitä on synti? Mitä on
rakkaus? Onko tanssi syntiä? Miksi minä elän? Mitä
tähdet ovat? Minkälainen on maailmanloppu? Kuka
tuomitaan, kuka pelastuu?
En ole ihan varma, olivatko juuri kaikki nämä kysymykset syvällisen pohdiskelumme kohteita. Joka tapauksessa syvällisiä mietimme, olimmehan vasta elämämme
alussa, teinipoikia. Järkyttävä sota oli juuri takanamme
ja antoi ajatuksille taustaa. Oli selvää, että jotain positiivista meidänkin pitää ryhtyä tekemään, jotta saataisiin
aikaan parempi maailma ja hyvä elämä kaikille. Joukossamme oli toisinaan myös pitäjän kanttorin poika,
hyvä pikajuoksija ja pianonsoittaja. Hän oli vanhimpia
keskuudessamme ja siksikin eräänlainen auktoriteetti.
Merkillistä kyllä muistiini on jäänyt, kuinka hän
kertoi meille kirjasta, jossa seikkaperäisesti on selvitetty
maailmankuvaa, joka Raamatussa on ilmaistu. Kirja
oli nimeltään ”Jumalan valtatiet” ja jäi kiinnostamaan
niin paljon, että minunkin piti se itselleni myöhemmin
hankkia. Valitettavasti kirjan sisällöstä on jäänyt vaikuttamaan elämääni enemmän sana ”valtatiet” kuin sen
nimen kokonaisuus.
Monet ikäisistäni ovat lukeneet sotakirjoja ”Tuntemattoman sotilaan” lisäksi. Olen usein hämmästynyt,
kun kirjojen lehdeltä on ponnahtanut nimi, miehen,
jonka olen tuntenut pitkään tietämättä mitään hänen
sotakokemuksistaan. Viimeksi sain käsiini edesmenneen rotaryveljeni Lars Holmströmin eläkepäivinään
muistiinpanoistaan kokoaman kirjan ”Välirauhan ja
jatkosodan päiviä ja öitä. Tulenjohtajana 6. Divisioonan
taisteluissa”. Tositoimet hän aloitti nuorena vänrikkinä
Sallan suunnalla yhteistoiminnassa saksalaisten kanssa
ja päätyi jatkosodan lopussa Ihantalaan.
Kuvaus oli yksityiskohtaisen tarkkaa ja perin juurin
realistista. Kirjan luettuani on kunnioitukseni sotaveteraanien työtä kohtaan jälleen kasvanut, vaikka kirja
aidosti kuvaakin, ettei kaikki aina kovin sankarillisesti
toteutunut. Valtavaa on kuitenkin ollut velvollisuudentunto, jolla tehtäviä suoritettiin.
Mikä sai miehet kestämään kurjuutta, jossa elettiin
ja kuoltiin. Holmström ainakin uskoi oman taipaleensa
jatkuvan Jumalan kädessä. Jos Jumala tahtoo, että hän
suorittaa saamansa tehtävän, niin se onnistuu. Rukous
oli ainoa, mihin pahimmissa paikoissa pystyi tarttumaan
ja saamaan rohkaisua. Se oli kotona omaksuttua, koulussa ja kirkossa opittua. Minua hämmästyttää, minkälaisella vimmalla uskonnollista kasvatusta nykyään
pyritään kitkemään suomalaisista pois. Uskontoa on
epäilemättä käytetty vuosisatojen kuluessa usein väärin.
Tuomitsemisen henki on meillä ollut usein voimakkaampi kuin rohkaisun ja rakkauden henki. Oman
erinomaisuuden korostamiseksi on pitänyt sättiä muita.
Moniarvoisuuden nimissä halutaan tuomita eettinen ja
moraalinen kasvatus. Kukin tulkoon omillaan toimeen.
Vain omien mielipiteiden ja uskomusten avulla on katsottu voitavan luoda tasa-arvoista ja oikeudenmukaista
maailmaa. Totalitaarisilla järjestelmillä on kuitenkin
kammottavat jäljet. Ihminen ei kykene käyttämään
rajatonta valtaa.
Kirkossa saamme veisata virsiä.
Uskokaamme virren 511 sanoin: Tie valmis on, ja päässä sen
vastaus löytyy ikuinen,
ja kerran ehjä ihminen
ylistää tietä Kristuksen.
Antti Yli-Paunu
tieinsinööri
kapteeni
Rykmentintie 15, 20810 TURKU, matkapuh. 040 160 8001, sähköposti [email protected]
Toimitusneuvosto
Marko Silvander
Kari Nummila
Tapio Peltomäki
Seppo Posio
Julkaisija
Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Veikko Valtonen
Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry
Toimituspäällikkö
Teemu P. Peltola
[email protected]
Erkki Lehmus
päätoimittaja
PIIRIKIRJOITUS
Ajatuksia maanpuolustuksen eri alueilta
nsimmäiset Reservin
ampumamestaruuskisat
on tätä kirjoitettaessa jo
käyty ja ainakin paikan päällä,
Tyrrissä kaikki vaikutti toimivan kohtalaisen hyvin. Todella
tärkeä asema tulee kuitenkin
antaa ampujien, eli asiakkaiden, palautteille ja niiden perusteella muokata ensi vuoden
kilpailuista – nekin ammutaan
muuten samassa paikassa, jotta järjestelyt ja organisaation
oppiminen olisi helpompaa
jo toisella kerralla – vieläkin
parempaa versiota tästä ensimmäisestä RES:n ja RUL:n
Reserviläisurheiluliiton avulla yhteen hitsaamasta mestaruuskilpailusta. Tohina ja meininki radoilla olivat kuitenkin
lupaavaa ja omasta mielestäni
varsinkin uusi tuttavuus, eli
kenttäammunta puoliautomaattiaseella jäi positiivisena
seuraamiskokemuksena mieleen. Nousi into päästä itse
kokeilemaan jälleen kenttäammuntaa jollakin muulla kuin
pulttilukkoisella.
Ukrainan kriisi, Puolustusvoimauudistus ja reserviläiskirje on monilla suunnilla
juoksemaan väärän informaation perässä, eikä kauhistella sen
luomaa turhaa pelottavuutta”,
presidentti Niinistö korostaa.
Turun Messut järjestettiin
20.–23.8. Turun Messukeskuksessa. Reserviupseereilla ja
Reserviläisillä oli oma esittelypiste puolustusvoimien osastolla. Pisteessämme kävi neljän
päivän aikana satoja asiasta
kiinnostuneita ihmisiä. Heille
kerrottiin toiminnan mahdollisuuksista ja jaettiin asiaan liittyvää materiaalia. Aika näyttää saammeko näistä ihmisistä
uusia jäseniä yhdistyksiimme.
Esittelijöitä oli parikymmentä
Turun Reserviupseerien ja Reserviläisten jäsentä. Kiitos kaikille hienosti tehdystä työstä.
HENGENRAVINTOA
Taitto ja kuvankäsittely
Salon Seudun Sanomat Oy
Painopaikka
Salon Lehtitehdas 2015
Pankki
Turun Seudun Osuuspankki
Pääkonttori
FI68 5710 0420 0801 37
Jäsenistömme on ostokykyistä ja
useita ammattialoja edustavaa.
Lehden painos 5700 kpl
Seuraava numero ilmestyy 22.10.2015
Aineisto toimitukseen 2.10.2015
3
4/2015
Rannikkokomppaniassa harjoitellaan valvontaa, etsintää ja tuhoamista
Hälytys kello neljä
Pekka Laatu
Pekka Laatu
03.58. Kaunis toukokuinen kevätyö on kääntymässä aamuun, sillä itäisellä
taivaanrannalla taivas on jo
sarastamassa. Merikasarmi
on pimeä ja hiljainen. Vain
päivystäjä vartioi komppanian rauhaa.
04.00. Päivystäjä saa
viestin, joka kuuluu: ”Toteuttakaa VASARA1!”
04.01. Päivystäjä hälyttää
välittömästi Rannikkokomppanian. ”VASARA1, VASARA1, VASARA1”-kajahtaa
käytävillä.
Komppania on nukkunut
sikeästi, mutta odottaen mahdollista hälytystä. Liikkeellelähtöä on harjoiteltu ja kaikki oli suunniteltu etukäteen.
Hälytyksen tullessa taistelijat
vain heittävät taisteluvarustuksensa ylleen ja komppania
pääsee siten nopeasti liikkeelle.
04.08. Rannikkokomppania on noussut ajoneuvoihin ja on valmiina moottorimarssille. Marssin johtaja
käskyttää autot liikkeelle.
Komppania ajaa kolonnana
läpi nukkuvan Turun kaupungin keskustan. Muutama
aikainen kulkija hieraisee silmiään nähdessään ohittavan
sotilasajoneuvojen kolonnan.
04.25. Komppania pysähtyy ylitettyään Aurajoen.
Komppanian päällikkö saa
viimeiset tiedot kohteesta ja
siellä vallitsevasta tilanteesta, jonka perusteella antaa
tarkennetut tehtävät ja käskyttää joukot liikkeelle.
Moottorimarssi jatkuu.
Vihollisen erikoisjoukot ovat
ottaneet haltuunsa strategisesti tärkeän alueen rakennuksineen. Vastaisku on
suoritettava heti ja vihollisen
erikoisjoukot tuhottava.
05.50. Komppania jalkautuu ja etenee viimeiset
kilometrit kohteelle joukkueittain.
Aurinko on noussut ja valaisee kalpeaa aamua, joka
tuntuu kuin odottavan jotain.
Viholliskosketukseen edetään korkeassa valmiudessa.
Taistelija etenemässä aamun sarastaessa viholliskosketukseen.
Alue vaikuttaa hyvin rauhalliselta. Ehkäpä vihollinen
on poistunut alueelta jättäen
operaation sikseen saatuaan
vihjeen mahdollisesta komppanian vastaiskusta.
Mutta sitten alkaa tapahtua.
07.30. Miina räjähtää
haavoittaen kärkiryhmän
taistelijoita. Haavoittuneiden evakuointi vaikeutuu,
koska muut ryhmät saavat
kosketuksen viholliseen. Kiivas tulitaistelu kestää pitkään
eikä tappioilta voida välttyä.
Välillä kosketus viholliseen
kadotetaan, mutta sitkeästi
Rannikkokomppanian joukkueet etsivät vihollisen taistelijoita, jotka yrittävät piiloutua ja paeta paikalta. Lopulta
vasta kello 09.05 komppani-
MITÄ OSALLISTUMINEN
EDELLYTTÄÄ?
• Rannikkokomppania muodostetaan vapaaehtoisista, puolustusvoimille erillisen sitoumuksen antaneista vapaaehtoisista.
• Maakuntajoukon jäseneltä edellytetään hyvää fyysistä
kuntoa, erinomaista henkistä tasapainoa ja nuhteetonta
taustaa.
• Päällystö kouluttaa omaa joukkoaan. Lisäksi maakuntayksiköt osallistuvat useisiin kertaus- ja vapaaehtoisiin harjoituksiin vuosittain. Yksikköjä voidaan käyttää puolustusvoimien
virka-aputehtävissä.
• Lisätietoja: [email protected]
anpäällikkö on varma, että
alue on puhdistettu vihollisen
taistelijoista ja ilmoittaa pataljoonan komentajalle tehtävän olevan suoritettu.
Vapaaehtoisten
ensijoukko
Edellä oleva kuvaus on Rannikkokomppanian kertausharjoituksen soveltavasta
osasta. Sitä edelsi intensiivinen koulutus, jossa harjoitettiin yksittäisen taistelijan,
ryhmän sekä joukkueen toimintaa.
Rannikkokomppania on
Rannikkolaivaston maakuntajoukko, sijoituspaikkanaan Pansion laivastoasema.
Komppanian koulutuksesta
Rannikkolaivastossa vastaa
8. Huoltolaivue.
Maakuntajoukon tehtäviin
kuuluivat vartiointi-, valvonta-, tarkkailu-, etsintä-, kiinniotto- ja tuhoamistehtävät.
Maakuntajoukko on osallistunut menestyksekkäästi
useisiin suuriin harjoituksiin
kuten Maanvyöry09, Jamina12, sekä NOCO10, että
NOCO14. Näiden lisäksi
Rannikkokomppanialla on
ollut lukuisia virka-aputehtäviä. Maakuntajoukon jatkuvalla harjoittelulla luodaan
todelliset mahdollisuudet
vapaaehtoiselle maanpuolustukselle edistää puolustuskykyä, lujittaa maanpuolustustahtoa sekä tukee
viranomaisia varauduttaessa
yhteiskunnan normaaliajan
Aseenkäsittelykoulutuksen tarkoituksena on yhtenäistää taistelijoiden henkilökohtaisen
aseen käsittelyrutiinit.
häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Vapaaehtoisuuden kulmakivi on vahva maanpuolustustahto. Sen ylläpidossa ja
vahvistamisessa maakuntajoukon toimintaan sisältyvä koulutus, viranomais- ja
järjestöyhteistyö luo uusia
mahdollisuuksia. Maakuntajoukoissa kohtaavat puolustusvoimien tarve ja reservin tahto. Toimintavalmiit
maakuntajoukot vahvistavat
alueellista puolustusjärjestelmäämme.
Harjoitus alkaa lipunnostolla.
4
4/2015
Juha Kotilainen
LYHYET
MILjazz Turussa
Kesällä 2015 MILjazz – kiertue
on laajempi kuin koko historiansa aikana. Kiertueella
tarjotaan kuudellatoista paikkakunnalla laadukas puistokonsertti, jonne ihmiset voivat
tulla pääsymaksutta kuuntelemaan korkeatasoista musiikkia ja nauttimaan tunnelmasta.
Kaikilla MILjazz paikkakunnilla esiintyy energinen Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show band solistinaan
suomisoulin kuningas, laulaja
Sami Saari.
Turussa tapahtuma on lauantaina 29.8. kello 18.00 alkaen Forum Marinumin alueella
Suomen Joutsenen kohdalla.
Varusmiessoittokunnan lisäksi
esiintyy Laivaston soittokunnan Big Band.
Yhteiset
ampumakisat
menestys
Ensimmäiset reservin ampumamestaruuskilpailut pidettiin
Tyrrin ampumaradoilla Kouvolassa elokuun 14. – 18.8.
Järjestelyvastuussa oli Kymenlaakson reserviläispiirit.
Järjestelyt olivat mallikkaat ja
onnistuneet. Varsinais-Suomesta kilpailuihin osallistui lähes
kolmekymmentä ampujaa.
Menestystä tuli mukavasti,
tosin ehkä vähemmän kuin
aikaisempina vuosina jolloin
molemmilla liitoilla oli omat
ampumamestaruuskilpailut.
Henkilökohtaisia mestaruuksia tuli kolme kappaletta
ja joukkuemestaruuksia yksi.
Mestareiksi ampuivat Raimo
Novari (50 m kivääri 3x20
ls sarja H70), Maija Saarto
(pistooli pika-ammunta 3x20
ls, sarja D) ja Elina Silver (25
m pistooli 60 ls, sarja D) sekä
joukkue (25 m pistooli, sarja
D) Janna Järvinen, Maija Saarto, Elina Silver.
Muita mitalisijoituksia tuli
13 kappaletta. Hopeisille mitaleille ylsivät Raimo Novari (kenttäammunta 10+10 ls,
sarja H70 ja 50 m kivääri 60
ls makuu, sarja H70), Markku
Haklin (kenttäammunta 10+10
ls, sarja H60), Jussi Ruohonen
(50 m kivääri 3x20 ls, sarja H75), Matti Anttonen (25
m pistooli 60 ls, sarja H50),
Matti Arvela (25 m pistooli 60
ls, sarja H75) ja Maija Saarto
(25 m pistooli 60 ls, sarja D)
sekä joukkue (kenttäammunta
10+10 la, sarja H50) Markku Haklin, Kari Nevala, Arto
Takala. Pronssille ampuivat
Markku Tammi (pistooli pikaammunta 3x20 ls, sarja H60),
Kurt Wallden (isopistooli, sarja
H70), Markku Haklin (50 m
kivääri 3x20 ls, sarja H60) sekä joukkueet (isopistooli, sarja
H50) Jukka Nikkari, Markku
Tammi, Matti Anttonen ja (50
m kivääri 3x20 ls, sarja H50)
Markku Haklin, Jorma Röppänen, Kari Nevala.
Tyrrissä kilvoitellaan jälleen
ensi vuonna.
8. Huoltolaivueen lastausharjoituksessa öljyntorjunta-alus Halli ja Hamina-luokan ohjusvene.
Puolustusvoimauudistus asettuu hiljalleen uomiinsa merivoimissakin
Merellisen huollon laivue
Nina Soini
P
uolustusvoimauudistuksen
myötä huoltopuolen toimintojen organisointi muuttui
merkittävästi, muutosmyllerrykset
koskivat alaa ehkä eniten. Puolustusvoimien strategiseksi kumppaniksi tuli tämän vuoden alusta Millog oy, joka vastaa nykyisin monista
puolustusvoimien ennen itse hoitamista huollon toimista.
Muutokset näkyvät myös pääosin
Turusta käsin operoivan Rannikkolaivaston huollon organisoinnissa.
Vahvasti laivastollisessa valmiusyhtymässä huoltoa varten perustettiin 1.1.2015 erillinen laivue:
8. Huoltolaivue. Se vastaa uutena
organisaationa merellisen huollon
toteutuksesta.
Merellinen huolto käsittää huollon monialaisen kokonaisketjun,
joka alkaa varastoilta ja jatkuu merellä suoritettaviin taistelualusten tai
rannikkojoukkojen täydennyksiin
asti. Merellisen huollon olemassaolo
ja toimivuus on ratkaisevan tärkeää,
koska sen avulla ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.
Öljyntorjunta-aluksista
presidentin veneeseen
8. Huoltolaivueen vastuualue on
hyvin laaja sekä tehtäväkentän moninaisuuden että maantieteellisen
ulottuvuuden puolesta. Laivue toimii Turun lisäksi myös Kirkkonummella Upinniemessä.
Laivue koostuu kahdesta kuljetusviiriköstä ja tukikomppaniasta.
1. Kuljetusviirikkö operoi Upinniemestä käsin ja siihen kuuluvat
AG Louhi, YOR Hylje, apualuksia
sekä veneryhmä. 2. Kuljetusviirikkö toimii Pansiossa YOR Hallin,
muiden apualusten sekä venejoukkueen voimin. Tukikomppaniaan
kuuluvat Sotilaspoliisikomppania,
Huoltojoukkue, Satama- ja kuljetuskeskus, Materiaalikeskus ja Aliupseerikurssi.
Huoltolaivueen komentaja, komentaja Juha Kotilainen kertoo,
että sekä tehtävät että henkilöstö
ovat hyvin epähomogeenistä: on
varusmiehiä, sotilaita, siviilejä, on
presidentin venettä ja öljyntorjuntaaluksia.
– Alkuvuoden aikana on hoidettu
varusmiesten E-kauden iso koulutusjakso. Keväällä on luvassa Clean
Sea -öljyntorjuntaharjoitus. Nämä
vain muutamina poimintoina. Perustyöhön kuuluvat lisäksi kaiken
aikaa rullaavat raskaat kuljetukset
ja oman osansa loppuvuoteen tuovat vielä saarten tyhjennys ja merikaapelityöt. Muun muassa. Tässä
hommassa eivät työt lopu kesken,
komentaja kiteyttää.
Juha Kotilainen
Lastin siirtäminen aluksesta toiseen on rutiinia harjoituksissa.
Nina Soini
Nopeus ratkaisee
8. Huoltolaivueen ensimmäiset toimintakuukaudet ovat olleet työntäyteistä taivallusta kohti uudenlaisen suorituskyvyn haltuunottoa.
Huoltolaivueen komentaja Kotilainen näkee huollon keskittämisen olleen oikea muutos, sillä perustetulla
laivueella on nyt selkeä päämäärä:
yhteisen merivoimallisen suorituskyvyn eteenpäin vieminen.
– Organisaatiomuutos on nyt toteutettu, mutta prosessi jatkuu yhä
muun muassa uusien toimintatapojen omaksumisen osalta, Kotilainen
kertoo.
Paitsi oman henkilökunnan perehdyttäminen myös muiden tutustuttaminen uuteen toimijaan on
vienyt aikansa.
– Muu organisaatio (merivoimat)
on nyt alkanut oppia tuntemaan
tämän laivueen ja sille kuuluvat
tehtävät. Muut laivueet ovat hyvin osanneet ottaa meidät mukaan
harjoituksiinkin. Myös ulkopuoliset
8. Huoltolaivueen komentajan Juha Kotilaisen mukaan huollossa
ratkaisevaa on nopeus.
kumppanit ovat pikkuhiljaa tunnistamassa, että esimerkiksi öljyntorjunta-alukset ovat nyt yhden johdon
alaisia, Kotilainen kuvaa tilannetta.
Kotilainen korostaa huollon merkitystä osana merivoimien suorituskykyä.
– Huollon merkitys korostuu ny-
kyajan taistelukentällä muun muassa evakuointien ja täydennysten
osalta. Ratkaisevassa asemassa on
nopeus. Merellisellä huollolla pyritään nopeuteen, jolloin merellä
toimivien joukkojen suorituskyky
kyetään ylläpitämään, komentaja
täsmentää.
5
4/2015
MIETTEITÄ MPK:STA
Sitoutuneilla on sijoitus
L
ähes jokainen reserviläinen sai nyt viime
keväänä reserviläiskirjeen. Kirje sai jo ennakolta
suurta huomiota aina ulkomaita myöten. Moni reserviläinen, minä mukaan lukien,
pidin hyvänä tätä puolustusvoimien uutta yhteydenpitotapaa meihin reserviläisiin.
Kirjeessä puolustusvoimat
kertoi tarkistavansa ja päivittävänsä asevelvollisuusrekisterin tietoja osana puolustusvoimauudistusta.
Sodanajan sijoituksista
kerrottiin kirjeessä seuraavasti: ”Varusmiespalveluksen päättyessä reserviläinen
sijoitetaan sodanajan joukkoihin. Puolustusvoimat
tarkastelee tehtävien henkilösijoituksia jatkuvasti, ja
tehtäväsi voi muuttua asevelvollisuuden aikana. Oma
osaaminen, toimintakyky
sekä ikä vaikuttavat tehtävään.”
Me reserviläiset saimme
pääsääntöisesti kolmenlaisia
kirjeitä. Noin 230.000 reserviläistä sai tietää sodanajan
tehtävänsä. Osa sai tietää
olevansa varattu työnantajansa käyttöön sodankin
aikana. Loput saivat tietää
kuuluvansa varareserviin, eli
heillä ei ollut tällä hetkellä
sijoitusta puolustusvoimien
sodanajan organisaatiossa.
Reserviläiskirjeen postittamisen jälkeen Lounais-Suo-
Tapaturman
tai sairauden yllättäessä
apu on lähellä
Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys
joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu 9-11.
Ajanvaraus puhelimitse ma–pe klo 7–21, la–su klo 8–20
030 6000* tai terveystalo.com
men aluetoimistoon tuli lähes tuhat yhteydenottoa kolmen viikon aikana. Useissa
yhteydenotoissa reserviläiset
halusivat päivittää tietojaan
sekä samalla tiedustella kirjeessä käytettyjä puolustusvoimien mystisiä lyhenteitä.
Reserviläiskirjeet ovat lisänneet yhteydenottoja myös
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) suuntaan.
Monet reserviläiset, joilla ei
ole ollut sodanajan tehtävää, ovat kyselleet mahdollisia poikkeusolojen tehtäviä
Lounais-Suomen maanpuolustuspiiristä. Jokaiselle kysyjälle olen kertonut, että
MPK:n organisaatioista löytyy kyllä tehtäviä, mutta tu-
lemalla mukaan toimintaan
voit myös kehittää omaa
osaamistasi, jolloin puolustusvoimat saattaa sijoittaa
sinut uudelleen sodanajan
joukkoihin. Reserviläisen
”urapolku” ei siis välttämättä katkea siihen, että putoaa
pois sijoituksista, vaan sinne
voi nousta uudelleen, kehitettyään omaa osaamistaan.
MPK:lla on keskeisen tärkeä rooli sijoittamattoman
reservin kouluttamisessa ja
maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. MPK:ssa eivät
ikä eikä puolustusvoimien
sodanajan sijoitus tai sijoittamattomuus ole toimintaan
osallistumiseen vaikuttavia
tekijöitä. Jokaiselle MPK:n
toimintaan sitoutuvalle henkilölle löytyy tehtävä niin
normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. Tulevan syksyn aikana kaikkiin MPK:n
koulutus- ja tukiyksiköihin
(KOTU) tullaan muodostamaan organisaatio poikkeusoloja varten. Mikäli olet
kiinnostunut näistä tehtävistä, niin ota rohkeasti yhteyttä oman alueesi koulutus- ja
tukiyksikön päällikköön.
MPK:n lisäksi vapaaehtoista maanpuolustustyötä
tekevät Suomessa monet eri
järjestöt ja kymmenet tuhannet kansalaiset. Työ on
tärkeää ja sillä on oma merkityksensä poikkeusolojen
varalle, koska se lisää kansa-
laisten tietoisuutta ja erilaisia
valmiuksia. Vapaaehtoinen
maanpuolustustyö ylläpitää
maanpuolustushenkeä ja
samalla se tukee maamme
kokonaisturvallisuutta.
Jokaista kansalaista tarvitaan Suomen kokonaisturvallisuuden varmistamisessa.
Niinpä kehotankin jokaista
maamme turvallisesta tulevaisuudesta kiinnostunutta henkilöä hakeutumaan
mukaan joko MPK:n tai
muiden kokonaisturvallisuuden kentässä toimivien
vapaaehtoisten järjestöjen
toimintaan.
Markku Laine
piiripäällikkö
Bonusta
pankkiasioinnista.
Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi/bonus
Etua elämään. OP-Pohjolasta.
*Puhelun hinta 030 6000 lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min.
”LAADUKASTA ASUMISTA,
VARUSTELLUISSA
ASUNNOISSA”
”LAADUKASTA ASUMISTHYVIN
A, HYVIN VARUS
TELLUISSA ASUNNOISSA”
Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa?
Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n. 1000 laadukasta asuntoa, mm.
kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja.
Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella,
Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa.
Hyvin varustellut Laatuasunnot
x sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä
x jokaisessa asunnossa oma sauna
x omatoimiremontteja tuetaan
x mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa
x sisäinen asunnon vaihto mahdollista
x sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden
määräaikaista sitoutumista
Soita ja kysy lisää!
Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, 20101 Turku
Puh. (02) 275 1500, Avoinna ma–pe klo 8.00–16.00
www.suomenlaatuasunnot.fi
Saat K-Plussa-etuja
yli 3000 ostopaikasta.
K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.
WWW.LEHTITEHDAS.COM
Turuntie 8
Puh. 727
6600
24100 Salo fax 727 6611
sähköposti: tuomo.erkkola@
salonhmlkeskus.inet.fi
6
4/2015
LYHYET
Sotaveteraaneilla
avoimet ovet
Turun Sotaveteraanit järjesti
jälleen perinteisen avointen
ovien päivän toimistollaan ja
sen piha-alueella 18.8. Tapahtuma juhlisti myös yhdistyksen 57-vuotista taivalta. Päivä
aloitettiin lipunnostolla ja aamunavauksella, jossa puhuvat
rovasti Anneli Rantalaiho ja
yhdistyksen puheenjohtaja
Pekka Paatero. Myös Turun
Sotaveteraanilaulajat esiintyivät.
Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Paatero ilmaisi
puheessaan lähes vuosittain
toistuvan huolensa veteraanikuntoutukseen käytettävissä
olevista määrärahoista, joita
jälleen valtion ensi vuoden
talousarviossa on mittavasti
leikattu. Erityinen huoli kohdistuu kotiin vietäviin palveluihin tarkoitettuihin varoihin. Paateron mukaan Sotaveteraaniliitto on nyt asettanut
tavoitteen, joka toteutuessaan
vihdoinkin saattaisi veteraanit
Itsenäisyytemme juhlavuonna
2017 tasa-arvoiseen asemaan
myös silloin, kun etuuksista ja
nimenomaan kotiin vietävistä
palveluista puhutaan.
Kaunis ja lämmin elokuun
päivä houkutteli paikalle
runsaasti kävijöitä. Tarjolla
ollut hernekeitto lisukkeineen
sekä munkkikahvit tekivät
jälleen hyvin kauppansa, ja
tällä kertaa munkit loppuivat
Sotilaskodin lisätoimituksista
huolimatta kesken. Tarjoilun
ohessa oli tilaisuus kuulla
Sotaveteraanisoittajien musisointia, tutustua yhdistyksen toimintaan sekä tietysti
vaihtaa kuulumisia tuttujen
kesken.
RUL palkitsi
tasavallan
presidentin
Suomen Reserviupseeriliiton
(RUL) kultainen ansiomitali
luovutettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 21.
elokuuta Presidentinlinnassa.
Ansiomitalin luovuttivat liiton salolainen puheenjohtaja
Mikko Halkilahti ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen.
Luovutuspuheessaan puheenjohtaja Halkilahti kiitti
tasavallan presidenttiä tärkeiden turvallisuuspoliittisten
kysymysten tuomisesta laajaan keskusteluun. Hyvänä
esimerkkinä tästä on kolme
kertaa järjestetyt Kultarantakeskustelut, joissa ajankohtaisia ja vaikeitakin turvallisuuspoliittisia kysymyksiä on
käsitelty monipuolisesti.
Positiivista on myös vapaaehtoisjärjestöjen mukaan ottaminen keskusteluihin. Halkilahti kiitti Sauli Niinistöä
jämäkän asiallisesta otteesta
tasavallan presidenttinä ja
puolustusvoimien ylipäällikkönä turvallisuuspoliittisissa
asioissa.
Turun Sotaveteraanisoittajat vaalii veteraanien musiikillista perintöä
Orkesteri syntyi
hitsauskipinästä
Tuomo Paasi
Tuomo Paasi
T
urun Sotaveteraanisoittajien
kunniapuheenjohtaja Erkki
Enne saavutti viime huhtikuun lopussa kunnioitettavan 97
vuoden iän, ja melkein samanaikaisesti orkesterin kaksi vanhinta aktiivijäsentä, Kalevi Toivola ja Erkki
Kantonen viettivät 85-vuotispäiviään. Viime toukokuussa järjestettiin
tapahtuman kunniaksi juhlahetki
Heikkilän sotilaskodissa.
Sotaveteraanien vähitellen poistuttua orkesterin riveistä sen tehtävänä on nyt keskittyä musiikillisen
perinteen säilyttämiseen. Näissä
merkeissä orkesteri esiintyy tänä
syksynä mm. Naantalin sotaveteraanien 50-vuotisjuhlakonsertissa
ja marraskuun 14. ja 15. päivinä
pidettävissä konserteissa Heikkilän
sotilaskodissa.
Syntymäpäivätilaisuudessa insinööri Erkki Enne muisteli muusikkouraansa ja Turun Sotaveteraanisoittajien syntyaikoja. Enne tutustui
työasioiden yhteydessä Esabin insinööriin Reino Saariseen. Hitsaus ja
toinen yhteinen intressi, musiikki,
toivat yhteen nämä kaksi insinööriä.
Yhdessä he päättivät vuonna 1993
ryhtyä perustamaan turkulaisten sotaveteraanien orkesteria. Kolmanneksi soittajaksi uuteen trioon liittyi
kitaristi Jakke Nyman.
Alkukäynnistyksessä Turun Sotaveteraanien yhdistys oli suurena
apuna, ja jo vuoden kuluttua soittajia oli kahdeksan. Eikä aikaakaan,
kun jäsenmäärä kohosi 20:een, kun
lähimaaseudulta alkoi myös liittyä
soittajia mukaan. Ja loppu onkin
lähihistoriaa. Turun Sotaveteraanisoittajat on tänä päivänä vireä
orkesteri, joka esiintyy jatkuvasti
Turun lisäksi myös muualla maakunnassa. Orkesterin johtajana on
dir.mus. Reijo Ahola.
Viiden vuoden sotaretki
Sotavuodetkaan eivät katkaisseet
Erkki Enteen musiikinharrastusta.
Hän muistelee eloisasti muusikkouraansa ja sotavuosien osuutta siinä.
Tamperelaissyntyinen, sittemmin
helsinkiläistynyt Enne opiskeli insinööriksi, työskenteli Raumalla ja
Savonlinnassa ja päätyi Turkuun,
missä hän loi pitkän uran Suomen
Puhallintehtaalla. Jo varhain alkanut musiikkiharrastus seurasi mukana sotavuosien halki jatkuen leipätyön ohessa aivan viime vuosiin asti.
– Soittoharrastukseni taisi alkaa
kymmenen vuoden iässä, kun sain
joululahjaksi viulun. Instrumenttivalikoima täydentyi pasuunalla ja
bassolla aloitettuani soitto-opinnot
Helsingin kansankonservatoriossa.
Myöhemmässä vaiheessa pystyin jo
hankkimaan opiskelurahojakin soittaessani joissakin kokoonpanoissa.
Musiikkiopinnot jatkuivat Helge
Pahlmanin johtamassa Dallapé
-opistossa, missä kurssikaverinani
oli myös Olavi Virta, joka lauloi ja
soitti viulua, muistelee Enne.
Vuonna 1939 Enne astui asepalvelukseen rannikkotykistöön. Sota vei
Erkki Kantonen (vas.) ja Kalevi Toivola ovat nykyisistä soittajista orkesterin pitkäaikai-simmat jäsenet.
He viettivät 85-vuotissyntymäpäiviään myös Heikkilän sotilaskodin esiintymisla-valla.
Keltaisen rykmentin historiikki
Vuonna 1943 Helsingin työväentalolla Asemiesillassa esiintyi useammasta orkesterista koottu Rintamaorkesteri. Tässä harjoitustauolla ennen konserttia otetussa kuvassa Erkki Enne – tällä kertaa viulun
kanssa – äärimmäisenä vasemmalla. Kuten aina, konsertti radioitiin.
hänen sittemmin Hangon rintamalle
ja Kannakselle, missä hän taisteli
helsinkiläisen Keltaisen rykmentin
kp-miehenä. Jatkosodan päättyessä
Enne tuli Koiviston Saarenpäästä
Haminaan ja sieltä Porvooseen,
missä varusteiden luovutuksen yhteydessä todettiin Erkin sotaretken
kestäneen tasan viisi vuotta.
Jatkosodan rauhallisemman vaiheen aikana perustettu Tulitassutorkesteri muodosti oman yksikkönsä, johon Enne liitettiin viulun- ja
pasuunansoittajaksi.
– Meitä oli yhdeksän miestä, jotka muuten teimme samoja hommia kuin muutkin, mutta elimme
omassa korsussa, mistä silloin tällöin lähdettiin viihdytyskiertueille.
Korsukeikoilla oltiin pienemmillä
ryhmillä. Muutaman kerran olin
Helsingissä asemiesilloissa soittamassa. Jouduinpa kerran Messuhallissa jodlaamaankin erästä Arvo
Koskimaan laulua, kertoo Enne.
Vastaavia orkestereita ja myös
kuoroja toimi muissakin yksiköissä.
Kaksi soittajaveteraania
Kalevi ”Kale” Toivola on opettajantoimensa ohella ollut innokas
musiikinharrastaja nuoresta saakka. Hänen ensimmäisinä soittimi-
Erkki Enne muisteli Turun Sotaveteraanisoittajien perustamisvaiheita
ja musiikkiharras-tuksensa tapahtumia eloisaan tapaansa.
naan olivat viulu ja banjo. Auran
Tähtipojissa tehtyjen B-kornettikokeilujen jälkeen Toivola löysi
oman soittimensa, kitaran. Sotaveteraanisoittajissa Kalen täsmällistä komppia ja hienoja sooloja
on kuultu vuodesta 1999 alkaen.
Samoihin aikoihin Kalen kanssa aloitti Sotaveteraanisoittajissa
myös Erkki ”Eki” Kantonen, joka
loi virkauransa VR:n palveluksessa. Hänen soittiminaan ovat olleet
altto- ja tenorisaksofonit, mutta
instrumenttivalikoima täydentyi
vielä klarinetilla ja bassokitaralla.
Kantonen kertoo, että hänen mielenkiintonsa kohteena ovat aina
olleet soinnut. Niitä tutkiessa pianon ääressä kuluu hetkiä kotona
lähes päivittäin.
7
4/2015
AJANKOHTAISTA ALUETOIMISTOLTA
Kutsunnat käyntiin
A
luetoimiston vuosirutiineissa kutsunnat
nousevat syyskauden
pitkäkestoiseksi painopisteeksi. Tänä vuonna kutsuntoihin osallistuu vuonna
1997 syntynyt miespuolinen
ikäluokka, jonka valtakunnallinen vahvuus on noin
31 400. Lounais-Suomen
aluetoimisto vastaa kutsunnoista Varsinais-Suomessa,
Satakunnassa sekä Ahvenanmaalla. Meidän osuutemme
kokonaisuudesta on 4724
kutsunnanalaista, joista 434
on uudelleen tarkastettavia
ja ruotsinkielisiä 366. Ahvenanmaalaisia on 163 henkilöä, joista asevelvollisuudesta vapautettuja ovat kaikki
ne, joilla on Ahvenanmaan
kotiseutuoikeus ja jotka ovat
muuttaneet Ahvenanmaalle
ennen kahdettatoista ikävuotta.
Mistä kutsunnoissa oikein
on kysymys? Kutsunnan
tarkoituksena on määrittää
asevelvollisen palveluskelpoisuus ja sen perusteella
päättää palveluksesta. Lisäksi annetaan tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta
sekä edistetään kansanterveystyötä.
Aluetoimisto on lähettänyt jo alkuvuodesta toimialueensa kutsunnanalaisille
”kutsuntapostia”. Kutsuntaposti sisältää mm kutsuntakuulutuksen, jossa jokaiselle kutsunnanalaiselle on
määrätty kutsuntapäivä ja
-paikka. Kutsunnat toteutetaan edelleen niin sanottuina
”kuntakutsuntoina”, joka
tarkoittaa kutsuntojen toimeenpanemista toimialueen
kunnissa. Kutsuntapaikkoja
yhdistetään tarkoituksenmukaisella tavalla saadaksemme tilaisuuksiin vähintään
50 kutsunnanalaista.
Kutsuntapostin mukana
nuoret miehet ovat saaneet
myös kyselylomakkeen terveydentilastaan sekä velvoitteen osallistua terveystarkastukseen palveluskelpoisuuden selvittämiseksi ennen
kutsuntoja. Ennakkoterveystarkastus on kutsunnanalaiselle maksuton ja lähtökohtaisesti ne toteutetaan
kunnan terveyskeskuksessa.
Ilman ennakkotarkastusta
kutsuntalautakunnalla ei
ole edellytystä tehdä kutsuntapäätöstä, vaan henkilö
määrätään uudelleen tarkastettavaksi seuraavan vuoden
kutsuntatilaisuuteen.
Kutsunnanalaisen tulee
osallistua kutsuntatilaisuuteen henkilökohtaisesti, ellei
aluetoimisto ole vapauttanut häntä läsnäolovelvollisuudesta vaikean vamman,
sairauden tai esimerkiksi
ulkomailla asumisen johdosta. Kutsuntatilaisuuden
avaa aluetoimiston päällikkö tai kutsuntalautakunnan
puheenjohtaja. Tervehdyksen nuorille miehille kutsuntoihin tuovat myös kunnan
johto sekä vielä muutamissa kunnissa sotaveteraanien
edustaja.
Kutsuntaoppitunnin jälkeen poliisiviranomaiset keskustelevat henkilökohtaisesti jokaisen nuoren kanssa ja
lautakuntaa avustavat aluetoimiston toimistosihteerit
tarkastavat ennakkokyselylomakkeen sekä antavat
ohjeita mm erikoisjoukkohakemuksista. Kaikilla on
mahdollisuus käydä vielä
kutsuntalääkärin luona ennen kutsuntalautakuntaan
tuloa. Kutsuntalautakunta
määrittää palveluskelpoisuusluokan ennakkoter-
veystarkastuksen, kutsuntalääkärin lausunnon sekä
nuoren kanssa käytävän keskustelun perusteella. Palveluskelpoisuusluokat ovat: A
= kykenee kaikkiin palvelustehtäviin, B = kykenee palvelukseen henkilökohtaisin
rajoituksin, C = vapautettu
terveydellisistä syistä palveluksesta rauhan aikana, E =
henkilön palveluskelpoisuus
määritetään myöhemmin (13 vuoden kuluttua) sekä T
= vapautettu palveluksesta
palvelusturvallisuuden perusteella. Palveluskelpoisuusluokituksen tarkoituksena on varmistaa, että henkilö kykenee suorittamaan
palveluksen vaarantamatta
omaa terveyttään tai muiden
turvallisuutta.
Palveluskelpoisuuden
määrittämisen jälkeen kutsunnanalaiselle määrätään
palveluksen aloittamisajankohta sekä palveluspaikka. Maavoimien esikunta
jakaa aluetoimistoille kutsuntakiintiöt eri joukkoosastoihin saapumiserittäin.
Kutsuntalautakunta kuulee
nuoren miehen elämän-,
opiskelu- tai työtilanteen sekä huomioi mahdollisuuksien mukaan hänen omat
palveluspaikkatoiveensa.
Lautakunta pyrkii erityisesti huomioimaan nuoren
siviiliosaamisen sekä varusmiespalveluksesta saatavan
hyödyn hänen jatkosuunnitelmiinsa. Viime kädessä
lautakunta tekee kuitenkin
päätöksen palveluspaikasta
ja palveluksen aloittamisajankohdasta ratkaisevana
perusteena palveluskelpoisuusluokka sekä käsketyt
kiintiöt. Lounais-Suomen
aluetoimistolle määrätyt
”kiintiöjoukko-osastot”
ovat Porin prikaatin Säkylän ja Niinisalon varuskunnat, Rannikkoprikaati
Upinniemessä josta peruskoulutuskauden jälkeen on
mahdollista jatkaa palvelusta Rannikkolaivastossa
Pansiossa tai Upinniemessä
sekä Uudenmaan prikaati
Tammisaaressa. Yksittäisiä
palveluspaikkoja on myös
mm Rajavartiolaitokseen.
Kutsunnoissa ei määrätä erikoisjoukkoihin, vaan nuoren
tulee hakeutua niihin itse.
Kutsuntapäätös voi olla
myös muuta kuin varusmiespalveluksen aloittaminen.
Rauhan aikaisen palveluksen vapauttamisen (C-lka)
sekä uudelleen kutsunnoissa
tarkastettavaksi määräämisen (E-lka) lisäksi myös kutsunnoissa on mahdollisuus
hakeutua siviilipalvelukseen
vakaumuksellisten syiden
perusteella. Jehovan todistajat voivat asevelvollisuuslain
mukaisesti hakea lykkäystä
kolme vuotta kerrallaan aina 29 ikävuoteen saakka,
jolloin heidät vapautetaan
hakemuksesta palveluksesta rauhan aikana. Aseeton
palvelus on yksi varusmiespalveluksen muoto, johon
nuoren on mahdollisuus hakeutua myös kutsunnoissa.
Ikäluokan lopullinen asevelvollisuuden toteutuminen varusmiespalveluksen
osalta kyetään mittaamaan
sinä vuonna, kun he täyttävät 30 vuotta. Vuonna 1984
syntyneestä ikäluokasta varusmiespalveluksen suoritti
75,7 % ja heistä aseettoman
palveluksen 0,05 %. Siviilipalveluksen suorittaneiden määrä oli 5,61 %, eli
siviilipalveluksen suosio ei
ole viime vuosina kasvanut.
Vuonna 2014 Varsinais-Suo-
men aluetoimisto määräsi
kutsunnanalaisistaan terveydellisten syiden johdosta
C-luokkaan noin 10 % ja
E-luokkaan uudelleen tarkastettaviksi noin 9 %.
Kutsunnat ovat viimeinen
mahdollisuus tavoittaa koko miespuolinen ikäluokka.
Se tarjoaa mahdollisuuden
mm Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaamalle ja
kunnan toimeenpanemalle
”Etsivä nuorisotyölle”, joka on Nuorisolakiin perustuva mekanismi tavoittaa
syrjäytymisvaarassa olevat
nuoret. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria,
jotka ovat koulutuksen tai
työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat
tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Myös poliisiviranomaiset kytkeytyvät
kutsuntatilaisuuksiin mahdollistaen poliisin keskustelu- ja ohjausmahdollisuuden
nuorten kanssa.
Yhteistoiminta kuntien,
terveydenhuoltohenkilöstön, Etsivän nuorisotyön
sekä poliisin kanssa on
poikkeuksetta hyvähenkistä
ja erityisesti nuoria tukevaa
sekä kannustavaa. Tämä
on konkreettinen esimerkki yleisen asevelvollisuuden
merkityksen ymmärtämisestä ja halusta kannustaa
nuoria kantamaan omaa
vastuutaan maanpuolustustehtävissä.
Naiset eivät osallistu syksyn kutsuntoihin, vaan vapaaehtoiseen palvelukseen
halukkaat tekevät vuosittain
1. maaliskuuta mennessä hakemuksen aluetoimistoille
jotka järjestävät huhtikuun
kuluessa valintatilaisuuden.
Valintatilaisuus pitää sisäl-
lään kutsuntoja vastaavan
informaation, palveluskelpoisuuden määrittämisen
sekä naisten haastattelut.
Valintatilaisuuden jälkeen
aluetoimisto lähettää palvelukseen hyväksytyille palvelukseenastumismääräykset.
Keskeisenä erona miesten
varusmiespalvelukseen on
naisten mahdollisuus omalla ilmoituksella peruuttaa
palveluksen aloittaminen
tai keskeyttää palvelus 45
ensimmäisen palvelusvuorokauden kuluessa. Vuonna 2015 Lounais-Suomen
aluetoimisto vastaanotti 80
hakemusta naisten vapaaehtoiseen palvelukseen ja
määräsi heistä 76 henkilöä
palvelukseen.
Toivon meidän kaikkien
vanhempien kannustavan ja
tukevan nuoria kaikin keinoin suorittamaan varusmiespalveluksen tai naisten
vapaaehtoisen palveluksen.
Asia on meille suomalaisille
yhteinen niin maanpuolustuksen, kansanterveyden
kuin kansalaistaitojenkin
osalta.
Sami Iso-Lauri
everstiluutnantti
aluetoimiston päällikkö
VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI
MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN
Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy
syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa.
Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi,
Virtasen 4 Öljyn Laatumaali* !
Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virtasenmaalitehdas.fi
TESTIVOITTAJALAATUA*
*Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011
Virtasen Maalitehdas,
Työkuja 5, 21600 Parainen (02) 45 44 500
maalitehdas
VIRTASEN
8
4/2015
KENTÄN KUULUMISIA
Paraisilla vahvat siteet veljeskansaan
Jorma Ake
Veijo Räsänen
V-S Reservipiirien harjoittaman virallisen Viron yhteistyön lisäksi Pargas Reservofficerare-yhdistys on luonut
lujat suhteet veljeskansamme
Viron maanpuolustusjärjestöihin. Olemme saaneet lukea
tämän lehden palstoilta, että
reservipiiriemme edustajat
Osmo Suominen, Harri Nurmi, Juhani Pulkkinen ja Ole
Bergen ovat vuosien varrella
olleet edustajiamme niin Viron itsenäisyysjuhlissa kuin
sodanajan muistotapahtumissakin ja veteraaniperinne
juhlallisuuksissa.
Paraisilta käsin lähdettiin
rakentamaan kansainvälistä
yhteistyötä veljesjärjestöihin
jo seitsemänkymmentäluvulta lähtien. Siteitä solmittiin
Ruotsin Hemvärnet järjestöön Tukholman seudulla. Paraisten silloisella kauppalalla
oli ystävyyskunta Tukholman
kupeella Haningessa, jonka
osastoon pidettiin yhteyttä.
Suhteet nykyisen Paraisten
kaupungin ja ystävyyskunta
Haningessa olevaan Hemvärnet organisaation pyrittiin
vuosituhannen vaihteessa herättämään uudelleen henkiin,
mutta laihoin tuloksin.
Viron suunnassa tärppäsi; yhdistyksemme nykyinen
varapuheenjohtaja, reservin
kapteeni Ole Bergen tutustui
työmatkoillaan Tallinnassa
EROK:n jäseneen Asko Kivinukiin. Asko Kivinuk on
harvoja Eestin armeijan merireservinupseereita ja hän
innostui kovasti viisi-kuusi
vuotta sitten Paraisten merihenkisestä ilmapiiristä. Niinpä yhdistyksemme kutsui hänet Paraisille esitelmöimään
Viron armeijasta, reserviupseeritoiminnasta. Tilaisuudesta tiedotettiin piirimme jäsenistölle ja se oli yleisöllekin
avoin.
Paraisten hotellin auditorio
täyttyi kuulijoista ja kyselijöistä. Asko Kivinuk otti esille
muiden asioiden ohessa Viron
Kaitseliito-organisaation ja se
jos mikä herätti kysymyksiä.
Luutnantti Mart Reino luovutti muistomaljan Hiidenmaan Kaitseliiton uuden ”päämajan” pihalla.
Onko teillä ollut miehityksenkin aikana ”Suojeluskuntatoiminta” ja edelleen? Ja kylläpä kyllä vastauksia saatiin
ja ihmeteltiin.
Ystävyys vaatii
yhteistyötä
Kaitseliiton toiminta kiinnosti niin paljon, että Tallinnan
EROK:n osasto järjestämän
Paraisten Reservinupseereiden perheretkeläisten kulttuuri- ja tutustumismatkan
jälkeen katseet suunnattiin
Hiidenmaan Katseliiton Malevin suuntaan . Miksi juuri
Hiidenmaalle, vastaus yksinkertaisuudessaan oli se, että Paraisten kaupungilla on
Hiidenmaan Kärdla ystävyyskuntanaan.
Jo aiemmin Paraisten kaupunki oli pyrkinyt olemaan
yhdistyksemme tukena ”tallinnalaisten” vieraillessa saa-
Kaitseliiton soturit
2014.
päätösrastilla metsäsaunalla jotoksen jälkeen Paraisilla syksyllä
Kun tarvitset
monipuolista palvelua!
| Paino- ja tulostuspalvelut
| Asiakasviestinnän palvelut
| Suurkuvapalvelut
| Teknisen alan palvelut
| Tallenne- ja arkistopalvelut
| Käännöspalvelut
ristokaupungissamme. Saimme kaupungilta tilaisuuksiin
milloin kaupunginjohtaja
Folke Öhmanin milloin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja yhdistyksemme
jäsenen reservin kapteeni , talousneuvos Markku Orellin.
Kulungit saimme näin tasattua; virolaisvieraidemme
hoidosta ja kaupunkikin oli
tyytyväinen, kun joku toinen
organisaatio huolehtii vierailun ohjelman ja isännyyden,
kertoo Pargas Reservofficerare- yhdistyksen puheenjohtaja
kapteeni evp Jorma Ake.
Varsinaisesti yhteistyö on
nyt viime vuodet ollut Hiidenmaan Kaitseliiton Malevin ja ystävyyskunta Kärdlan
kanssa, koska siinä saadaan
yhdistettyä niin kaupunkimme virallinen siviilipuolen yhteistyö ja kolmannen sektorin
eli yhdistysten ja järjestöjen
toiminnot, korostaa puheenjohtaja Ake.
Ystävyyskuntamme Kärdla
on saaristokuntana yhdistynyt naapurikuntiin ja on nyt
nimeltään Hiiuvalt. LänsiTurunmaalla vastaavasti saaristokunnat liitettiin Paraisten kaupunkiin. Hiiumaan
Malevin päällikkö, reservin
luutnantti Mart Reino esikuntineen on vuosien varrella toiminut vieraanvaraisena
isäntänä vierailumme aikana
ja varapäällikkö, eläkkeellä
oleva museovirkamies vailla vertaa reservin luutnantti
Urmas Selirand on toiminut
erinomaisena oppaanamme
ja ”Virontietäjä” niin Hiidenmaalla kuin sitten tilaisuuksissamme Paraisilla.
Virolaisten veljesliittolaistemme vierailujen aikana
Paraisilla on jouduttu kääntämään kivet ja kannotkin
rahapuolen hoitamiseksi
majoituksen ja muonituksen
järjestämiseksi. Onneksi talkoohenkeä on löytynyt niin
urheiluseuralta, metsästysseuralta, kaupungilta, yrityksiltä
ja yksityisiltä todetaan Pargar
Reservofficer- yhdistyksestä
ja lisätään, että tätä hommaa
ei kesken jätetä.
KOTIKENTTÄETU
Turusta suoraan:
Kotimaan kohteisiin
Ulkomaan kohteisiin
Lomalennoille
Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta
maailmalle
Multiprint Turku, puh. 0207 767 200, [email protected]
www.multiprint.fi
Laakkonen RAISIO
Vaihde 010 214 7800
Veljekset Laakkonen Oy
Myynti: ma-pe klo 9–18, la 10-15
Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio Huolto ja varaosat: ma-pe klo 7.30–17
Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: lankapuh. 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min.,
matkapuh. 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %.
Turun Lentoasemalta
lentäen maailmalle
9
4/2015
KENTÄN KUULUMISIA
Kesäretki Hämeen sydämeen
Tuula Rahkonen
Esa Honka
R
aision reserviupseerien perinteinen kesäretki suuntautui tällä
kertaa Hämeen sydämeen
eli Hämeenlinnaan ja sen
ympäristöön. Matkaan lähti
lauantaiaamuna 22 retkeläistä Vainion bussilla. Ensimmäisenä kohteena oli Lopen
Puneliajärven rannalla oleva
marsalkka Mannerheimin
metsästysmaja, jonka alun
perin rakensivat Karjalan
erämaihin Lieksajärven rantaan Rukajärven suunnalla
taistelleet kenraali Raappanan 14. divisioonan miehet.
Lopelle maja siirrettiin 1945.
Komean kelohonkaisen majan katon ns. kurkihirren
iäksi on laskettu vuosirenkaista 480 vuotta.
Lopelta matka jatkui Riihimäelle, jossa pystytettiin
lounasleiri lumenkaatopaikan tien alkuun kenttälounasta varten. Muonitusvastuun kantaneet Seija ja Pentti
Saarinen taikoivat mahtavan
lounaan uusista perunoista, makkarasta, salaateista
yms. Matkalaiset nauttivat
mykistyneinä hienon appeen.
Matka jatkui Riihimäen lasimuseon kautta Riihimäen
varuskunta alueelle. Alue
on valtaosin kunnostettujen
tsaarinajan punatiilirakennusten myötä varsin vaikuttava.
Pääkohteena oli tietysti upseerikerho, joka alun
perin rakennettiin tarkkaampujarykmentin komentajan eversti Znamenskin
virka-asunnoksi. Vahingossa
rakennettiin asunto kenraali-
Töpinän poikina hääräsivät Pentti Hyvärinen (vas.), Aulis Lahti (takana) ja Antero Blomberg.
majurin arvoiselle komentajalle, jolloin asunnosta tuli
normien mukaan 45 neliömetriä suurempi, kuin asetuksessa määrätty rykmentin
komentajan asunto ja puolta
isompi kuin esikuntaupseereilla ja vanhemmilla upseereilla. Talo oli kasarmialueen
ainoa yhden perheen talo käsittäen viisi asuinhuonetta,
salin, kabinetin ja palvelijan huoneen. 1940-luvulta
lähtien rakennus on ollut
upseerikerhokäytössä juhlasaleineen ja baareineen.
Kordelinin
viimeinen kiesi
Kahvien jälkeen jatkettiin
Hämeenlinnaan ja majoituttiin nostalgiseen hotelli
Aulankoon.
Ilta vietettiin mukavan
yhdessäolon merkeissä. Sunnuntain ensimmäinen kohde
oli Parolan panssarimuseo,
jossa saatiin erinomaisen
oppaan johdolla rautaisannos panssarisotaa ja vähän
muutakin. Panssarimuseo
on myös kunnianosoitus
suomalaiselle sotilaalle ja
historiallinen kuvaus suomalaisten panssarijoukkojen
erityisesti Panssaridivisioonan osaamisesta ja menestyksestä viime sodissamme
ylivoimaista vastustajaa vastaan käydyissä taisteluissa.
Parolasta matka jatkui
Militaria-museoon eli enti-
Turun alueen johtavasta
sisustustarvikeliikkeestä:
www.pwc.fi
Yrittäjien
tukena jo
60 vuotta
Läntinen Rantakatu 7
20100 TURKU
puh. 020 787 7160
SILIKONITUOTTEET
• MUOTONAUHAT
• MUOTTITUOTTEET
seen tykistömuseoon. Museon päämääränä on tykistö,
pioneeri ja viestiaselajien perinnön säilyttäminen tuleville
sukupolville. Kolmekerroksinen näyttely laajoine pihaesineistöineen on vaikuttava
ja informatiivinen kokonaisuus. Osa ryhmästä jatkoi
Hämeenlinnan taidemuseoon
tutustumaan Martta Wendelinin taidenäyttelyyn. Wendelin on kaikkien tuntema ja
rakastama kuvittaja, jonka
lempeä kuvamaailma on tervehtinyt suomalaisia lukijoita
jo lähes sadan vuoden ajan.
Seuraava kohde oli Lammin kotiseutumuseo Sahti ja
Pellava, joka sijaitsi Lammin keskustassa vanhassa
lainajyvästön viljamakasiinissa. Museossa oli esillä
sahdin valmistus ja välineet
sekä pellavaa eri muodoissa.
Museon piharakennuksessa
on Kordelinin ajokalumuseo,
jossa on myös kiesit, joilla
maanviljelysneuvos Alfred
Kordelin vuonna 1917 matkasi Mommilan kartanosta
kohti Mommilan seisaketta
ja tuli venäläisten matruusien tappamaksi. Samassa
seurueessa matkasivat myös
Kordelinin juristi Risto Ryti
puolisonsa Gerdan kanssa.
He pelastuivat täpärästi piiloutumalla pellon ojaan.
Museokäynnin jälkeen
Saarisen Töpinä pystytti lounasleirin museon viereiselle
nurmikolle. Tarjolle loihdittiin hernekeittoa ja sen päälle
paikalla paistettuja muurinpohjalettuja.
Taas upea lounas. Lounaan päälle käytiin vielä
tutustumassa Lammin kauniiseen kirkkoon, joka oli
tuhoutunut vapaussodan aikana ja uudelleen rakennettu
vanhaan kaavaan. Retken ja
kesän kunniaksi laulettiin
Suvivirsi!
Kotimatkalla pysähdyttiin
vielä kauppakeskus Tuulosessa Tuuloksessa. Tyytyväinen ryhmä purkautui bussista Raision seurakuntatalon
edessä sunnuntain alkuillasta
kiittäen ”Poikaa” hyvästä
matkadopingista!
• SILIKONILETKUT
• NESTESILIKONITUOTTEET (SLR)
HEXAMER OY
Pakurlantie 6, 20380 Turku, puh. 010 617 620, fax 010 617 621
Lounaismaan
Osuuspankki
Olli-Pekka Lindell  maalit
 keraamiset laatat
 tapetit
 liimat
 lattianpäällysteet
 työkalut ja tarvikkeet
ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY
Satakunnantie 164, Turku
Puh. (02) 338 3000, www.atvturku.fi
Vesa Mattila
Pentti Laiho
asianajaja, varatuomari
asianajaja
varatuomari
Brahenkatu 9 A 9, 20100 Turku
Puh. (02) 251 1004 Fax (02) 251 4106
e-mail: [email protected]
www.asianajotoimistolindell.fi
10
4/2015
Tor-Erik Lindqvist ja Jari Ukkonen tuntevat myös järjestökentän
Aktiivit avautuvat
Tor-Erik Lindqvist
Mitä teet?
Olen 52-vuotias reservin majuri ja maanpuolustusaktiivi
Salosta. Olen naimisissa ja
neljästä lapsestamme enää
12-vuotias ja 19-vuotiaat
asuvat kotona. Reserviupseeripiirin ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävän
lisäksi toimin muun muassa
Varsinais-Suomen KOTUyksikön varapäällikkönä ja
Reserviläisurheiluliiton puheenjohtajana. Mielenkiintoinen nykyhaaste löytyy myös
Kesäyön marssista, jonka johtoryhmän puheenjohtajana ja
marssijohtajana toimin.
Leipätyöni teen Salon lukiossa kieltenopettajana ja
tällä hetkellä opetan pääasiassa A- ja B-ruotsia. Olen
myös mukana ICT-teamissa,
sekä toimin ryhmänohjaajana jne.
Mitä harrastat?
Harrastuksista selkeän leijonanosan vie tällä hetkellä
maanpuolustustyö, joten
rakkaimmat harrastukset
shakki, lukeminen, metsätyöt ja kuntoilu ovat valitettavasti jääneet viime aikoina
aika vähälle.
Miten piirin toimintaa
tulee kehittää?
Piirin toiminnan kehittämistä tulee mielestäni jatkaa
hyvään suuntaan varsinkin
niin, että järjestetään – ja
kannustetaan yhdistyksiä
järjestämään -tapahtumia,
joissa on matala osallistumiskynnys. Piirin pitää
myös jatkossa pyrkiä ja pystyä tukemaan yhdistyksiä
toiminnan eri osa-alueilla
mahdollisuuksien mukaan.
Maanpuolustukseen kuuluu
paljon erilaista toimintaa, eli
yhdistyksen normaalitoiminnan lisäksi voisi myös miettiä
oman toimintakentän rajojen
”venyttämistä” esimerkiksi
käymällä enemmän MPK:n
kursseilla. Kannustan jokaista osallistumaan ainakin yhteen maanpuolustustapahtumaan vuodessa.
Mikä on mottosi?
”Tekevälle sattuu. Niille,
jotka eivät mitään tee, ei mitään satukaan.” Tällä haluan
kannustaa itseäni ja muita
tekemään ja yrittämään pelkäämättä epäonnistumista.
Menestyminen tulee kovasta
tsempistä, ei siitä, että luovuttaa.
Ristipää
Pozidrive +/-
Kerro itsestäsi.
Jari Ukkonen
Kerro itsestäsi.
Olen 55-vuotias rakennusmestari, poikamies ja asun
Mynämäellä kotitilallani.
Varusmiespalveluksen
suoritin Porin Prikaatissa
1979-78 pioneerikomppaniassa.
Rauhanturvaajana olin Libanonissa 1988-89 pioneerijoukkueessa. Sotilasarvoni
on reservin vääpeli.
Mitä teet?
Olen töissä Lemminkäinen
Talo Oy:ssä vastaavana mestarina. Olen pääsääntöisesti tehnyt asuntotuotantoa,
mutta myös koulua, virastotaloa ja teollisuusrakennuksia. Nykyinen työmaa
on Laitilassa, teemme kaupungille vuokrakerrostaloa.
Mitä harrastat?
Kahden evakon poikana
Turun
Tilipalvelut Oy
Itäinen Pitkäkatu 34
20700 Turku
puh. (02) 430 8880
www.vskonetarvike.com
Miten piirin toimintaa
tulee kehittää?
Mikä on mottosi?
Piirin tärkeä toiminta-alue
reserviläisurheilu tarvitsee
kipeästi uusia nuoria osallistujia kilpailuihin. Jos nykyi-
Terveisesi jäsenistölle.
Tule rohkeasti mukaan yhdistyksen, piirin tai MPK:n
toimintaan. Kaikille löytyy
varmasti mielekästä tekemistä.
Paistaa se päivä risukasaankin, ainakin aurinkoisina
päivinä.
Lounais-Suomen
OSUUSPANKKI
PAIMIO
www.osuuspankki.fi
RAUTAAPAJA
puh: 02-2342109
gsm: 050-5574110
e-mail: [email protected]
00
0
ma-pe klo 8.00-17.00,
la klo 9.00-13.00
nen ukkoontuminen jatkuu,
toiminta hiipuu hiljalleen
vuosien aikana.
Tässä on haastetta piirille
ja yhdistyksille sillä kilpailu
sieluista on erittäin kovaa
muiden harrastusten kanssa.
Nopea ajantasainen tiedonvälitys on nykypäivää, tässä
riittää töitä ja kehitettävää.
Parannusta saadaan, kun
piirien Facebook -sivut valmistuvat.
y li 2
Valtakatu 3, Mynämäki
maanpuolustustoiminta on
lähinnä sydäntä ja tämä vie
suurimman osan vapaa-ajasta. Toimin Reserviläispiirin
tehtävien lisäksi Mynämäen
Seudun Reserviläisten puheenjohtajana, rivijäsenenä
Varsinais-Suomen Sinibareteissa sekä Porin prikaatin
killan Vääpelikerhossa ja
Pioneerikillassa. VarsinaisSuomen KOTU-yksikössä
olen tehnyt huollon puolella
vääpelin tehtäviä. Liikuntaharrastuksiin kuuluu kuntosali ja lenkkeily. Moottoripyöräily kesäisin on rentouttava harrastus ja tallista
löytyy amerikkalainen puolivalmiste.
www.rauta-apaja.com
MYNÄMÄKI, puh. 430 7311, 430 7324
Avoinna: ma-to 8-17, pe 8-18, la 8-13
tr a k t o
11
4/2015
Eesti peab meeles – Viro muistaa
Juhani Tynjälä
S
ota tuhosi Pärnusta
noin 30 kilometrin
päässä idän suuntaan
sijaitsevan Torin kirkon raunioiksi. Toistuvat yritykset
kirkon korjaamiseksi eivät
onnistuneet neuvostovallan
aikana. Tilanteen alkaessa muuttua vapaammaksi
1980-luvun lopulla Toriin
perustettiin muinaismuistoyhdistys. Sen ansiosta siivottiin hieman rämettynyttä
hautausmaata ja pystytettiin
uudelleen vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.
Muinaismuistoyhdistys
ehdotti 1990 yhdessä sotaveteraanien kanssa Torin
kirkon rakentamista toisen
maailmansodan uhrien muistomerkiksi. Varsin jännittävien ja dramaattisten vaiheiden
jälkeen hanke eteni. Vuodesta
1991 lähtien kirkkoa on peruskorjattu. Rakennustyöstä
vastaa nykyisin Torin kirkon
jälleenrakentajien yhdistys.
Veteraanitapahtuma järjestettiin Torin kirkossa ensimmäistä kertaa 1994. Tällöin
tilaisuuteen osallistui jälleenitsenäistyneen Viron ylin
sotilaallinen johto. Vuonna
2001 Torin kirkko nimettiin
virallisesti Viron sotilaiden ja
toisen maailmansodan uhrien muistokirkoksi. Vuonna
2003 paljastettiin kirkon
seinustalle Viron ensimmäinen ratsastajapatsas nimeltä
”Pyhän Yrjön kamppailu
Ansioristeillä muistetut
EROK Teeneteristi Kuldristi kavaler
kindralmajor Harry Hein
EROK Teeneteristi Hõberisti kavalerid
kolonelleitnant Urmet Reimann, major Toomas Luman, major
Tiit Meren, kapten Lauri Kurvits, kapten Indrek Reismann,
leitnant Mart Reino
EROK Teeneteristi Raudristi kavalerid
brigaadikindral Janusz Krugly (Poola), kapten Andri Šaduro,
nooremleitnant Ivar Sibul, nooremleitnant Aavo Pekri, veebel
Osmo Suominen (Soome).
Juhani Tynjälä
Osallistujamaiden liput olivat Torin kirkon sisällä hyvin esillä.
lohikäärmeen kanssa”. Nyt
kirkko ympäristöineen on
kaunis ja hyvässä kunnossa.
Võidupüha - Voitonpyhä
Viron sotilaiden muistokirkossa Torissa juhlittiin
22.6.2015 Voitonpyhää. Sitä vietetään Viron puolustusvoimien kunniaksi. Päivämäärä tulee ensimmäisen
maailmansodan melskeissä
tapahtuneesta Viron joukkojen voittoisasta taistelusta Võnnussa 23.6.1919 eli
Cesis-nimisessä kaupungissa Latviassa. Siinä häviäjänä
olivat Landeswehrin joukot.
Tärkeäksi koettu taistelu antoi uutta intoa ja rohkeutta
juuri itsenäistyneen maan
alkuun.
Tärkeänä osana juhlaa oli
myös kaatuneiden vapaustaistelijoiden muistaminen.
Perinteenä Virossa on keskikesän juhlan tulen sytyttäminen maan eri osissa voitontulesta. Jumalanpalveluksen yhtenä osana annetaan
voitontuli sytytetyllä lyhdyllä
vietäväksi eri puolelle Viroa.
Tulen sytytti prikaatinken-
Kenraali Jarl Lundqvistin yllätyksellinen ura
V
iisi vuotta sitten perustettu Docendo Oy
kuuluu kustannustalojen kuopuksiin. Nuoresta iästään huolimatta se on
noussut merkittävään asemaan poliittis-historiallisten
tietokirjojen julkaisijana.
Hyvä esimerkki yrityksen
tuotannosta on alkuvuodesta ilmestynyt kirjajärkäle
Ilmojen kenraali ja kiistelty
komentaja J.F. Lundqvist
1940–1946. Sen on kirjoittanut tutkijana kannukset
hankkinut sotatieteiden
tohtori, eversti Markku Iskanius.
Jarl Frithiof Lundqvist loi
upean sotilasuran Saksan
jääkäristä Suomen puolustusvoimain komentajaksi.
Miehen alkuperäinen aselaji
oli kenttätykistö. Sen riveissä
hän oli edennyt everstiksi ja
saanut rykmentin komentoonsa, kun tuli yllättävä
siirto ilmavoimien komentajaksi syksyllä 1932.
Nuorin puolustushaaramme oli tuohon aikaan
sekasorron vallassa epäonnistuneiden henkilövalintojen ja pieleen menneiden
kalustohankintojen takia.
Puolustusneuvoston puheenjohtaja ratsuväenkenraali C.
G. E. Mannerheim suositteli
silloin presidentti Svinhufvudille, että joukko-osaston
komentajana kunnostautu-
nut Lundqvist määrättäisiin johtamaan ilmavoimia.
Mannerheim arvosti jääkärieverstiä ammattinsa osaavana upseerina, vaikka oli
pariin kertaan ajanut tämän
ulos puolustusneuvoston kokouksesta.
Jo ensimmäiset vuodet
ilmavoimien komentajana
osoittivat Lundqvistin valinnan onnistuneeksi. Teknillisesti lahjakkaasta maakravusta kehittyi lyhyessä
ajassa ilmasodankäynnin
erikoistuntija, joka menestyi
hyvin rahapulasta kärsivän
puolustushaaran johtamisessa. Talvisodassa Suomen
ilmapuolustus oli heikko,
mutta Lundqvistin ansiosta
meillä oli sentään koulutettua lentäjäreserviä miehittämään monenkirjavaa
kalustoa, jota onnistuimme
ostamaan.
Ilmapuolustuksen velho
unohti Viipurin
Jatkosodassa ilmavoimiemme iskukyky oli jo merkittävä, vaikkei myötäsotijamme
Saksa antanut sille paljonkaan arvoa, sanoo Iskanius.
Hänen mukaansa saksalaiset
selvittivät ennen operaatio
Barbarossaa suomalaisten
mahdollisuudet tukea ilmasta Leningradin valtausta, mutta totesivat ne olemattomiksi. Siitä huolimatta
Hitlerin hallinto kitsasteli
taistelukoneiden myynnissä
Suomelle.
Kirjan nimestä saa helposti kuvan, että kyseessä olisi
elämäkerta tai henkilöhistoria. Sitä se ei kuitenkaan ole,
vaan pikemminkin yksityiskohtainen selvitys Suomen
ilmapuolustuksen järjestelyistä jatkosodan aikana.
Niissä kaikissa näkyi luonnollisesti vahvatahtoisen
Lundqvistin kädenjälki. Saihan ilmavoimat hoitaa operaatioihin liittyvät tehtävät
melko itsenäisesti päämajan
tai ylipäällikön puuttuessa
vain harvoin yksityiskohtiin.
Helsingin pommitusten
jälkeen marski tosin edellytti Etelä-Suomen asutuskeskusten suojaamista siinä määrin, että Lundqvist
katsoi voimien hajottamisen vaarantavan jopa kesän
1944 suurhyökkäyksen torjuntaa. Lojaalina alaisena
hän piti osan lennostoista
sekä ilmatorjuntatykistöstä
ennen kaikkea Helsingin
ja Kotkan suojana, mutta
jostain käsittämättömästä
syystä Viipuri unohtui.
Iskaniuksen kirjakaan anna vastausta, miksi näin tapahtui. Lukija jää niin ikään
kaipaamaan selitystä, miksei ilmavoimien esikunta tai
puolustushaaran komentaja
tiedottanut tarmokkaam-
raali Meelis Kiili voimakkain
sanoin. Tulen pyhitti Viron
evankelisluterilaisen kirkon
arkkipiispa Urmas Viilma.
Alttarikynttilästä sytytetyn
soihdun kanssa käytiin myös
Torin hautausmaalla Viron
vapaussodassa kaatuneiden
sotilaiden muistomerkillä.
Samalla laskettiin seppeleet
Varsinais-Suomen reserviläispiirien seppele.
Viron lisäksi sotilashenkilöstöä oli muista maista,
mm. Puolasta ja Yhdysvalloista. Myös Suomen lippu
liehui tangossa. Veteraanit
ja kaatuneiden omaiset olivat
myös runsaslukuisesti paikalla. Oli mieleenpainuvaa
tavata monia tuttuja. Erityisesti mieleen jäi Marttilan
ystävyyskunnasta Martnasta olevan naisen kertomana,
kuinka hänen poikansa oli
kaatunut Irakissa.
Torin juhlavan tilaisuuden
päätteeksi Kaitseliiton naiset
tarjosivat hernekeittoa, kahvia ja maukkaita kahvileipiä.
Tänä vuonna Viron valtakunnallinen Voitonpyhän
paraati oli 23.6.2015 Hiidenmaan maakuntapääkaupungissa Kärdlassa. Siellä
presidentti Toomas Hendrik
Ilves jakoi Torissa sytytettyä
voitontulta vietäväksi kaikkiin Viron maakuntiin.
ARVOSTELIJALTA
min Kannaksen suunnasta
odotettavasta suurhyökkäyksestä, vaikka lentäjät
saivat jo toukokuussa selvät
ennusmerkit siitä.
Parhaiten tekijä on onnistunut selvittämään lentokone- ja varaosakauppoihin liittyneet vaikeudet.
Hankinnoista viime kädessä
vastannut Lundqvist joutui
ratkomaan suunnattomat
määrät teknillisiä käytännön ongelmia, mutta
pahimmin konekauppoja
hankaloittivat ulkopoliittiset tekijät eli Suomen erillisrauhayritykset.
Suomen lyhin
ylipäällikkyys
Jalkaväenkenraali Erik
Heinrichs joutui eroamaan
puolustusvoimain komentajan virasta ja pätevin seuraajaehdokas kenraaliluutnantti Aksel Airo pidätettiin
keväällä 1945 asekätkentäjutun seurauksena. Silloin
presidentti-ylipäällikkö
Mannerheim nimitti kenraaliluutnantti Jarl Lundqvistin
puolustusvoimain komentajaksi neuvottelematta asiasta sen enempää Paasikiven
hallituksen kuin valvontakomissionkaan kanssa.
Vaikka Lundqvist joutui
jatkosodan aikana yhteistyöhön saksalaisten kanssa, natsimieliseksi häntä ei
voitu syyttää. Ei hän ollut
kommunistikaan, mutta uskollisena oman maan hallitukselle ja sen uudelle ulkopoliittiselle suuntaukselle
kenraali liittyi juuri perustettuun Suomi-Neuvostoliitto-seuraan. Iskaniuksen
mukaan jäsenyys SNS:ssä
oli taktista laskelmointia,
jolla haluttiin estää seuran
liukuminen äärikommunistien käsiin.
Upseeristo ei ymmärtänyt
komentajan tarkoitusperiä.
Miten valtio, jonka hallitus aloittaa raakalaismaisen
rosvouksen rauhantahtoista
naapuriaan vastaan,
muuttuu äkisti ylimmäksi
ystäväksi, kysyttiin. Kun
Lundqvist riitaantui vielä
marskin kanssa upseereiden
vapauttamisasioissa eikä
yhteistyö valtansa huipulla
olleen pääministeri Paasikivenkään kanssa ottanut
sujuakseen, katsoi kenraali
parhaakseen pyytää eroa.
Lundqvistin virkakaudesta
puolustusvoimain komentajana tuli historiamme lyhin,
kymmenisen kuukautta.
Tuomo Hirvonen
12
4/2015
Jääkäriliike ylläpitänyt
aseveljeyttämme Saksaan
Kari Nummila
Kari Nummila
Ä
kkiseltään voisi luulla, että Suomelle sen
itsenäisyyshistorian
aamuhämäristä saakka niin
tavattoman tärkeä aseveljeys Saksan kanssa olisi mennyt totaalisesti maanrakoon
niin Lapin sodan kuin koko
Jatkosodankin jälkeen poliittisen realismin muuttaessa
niin radikaalisti asemaamme;
ainakin ulkoisesti Suomen
rooli koki kovan muutoksen
Neuvostoliiton ”määrätessä
tahtia”.
Tulihan Suomen N-liiton
kanssa vuonna 1948 solmimaan Ystävyys-, yhteistyö- ja
avunantosopimukseen (YYA)
maininta Saksan mahdollisesta hyökkäyksestä. Jatkosodan
jälkeen saksalaisia jouduttiin
kohtelemaan kaltoin Suomessa Neuvostoliiton viemällä
heiltä omaisuuden ”viimeistä
pikkulusikkaa myöden”
Sdp:n vasemmistosiipi,
myöhemmät kommunistit
ryhtyivät merkittävin osin
Leninin ja Stalininkin yllytyksestä ja jopa pakottamisesta 1900-luvun suurimpaan
suomalaiseen poliittiseen virhearvioon eli vallankumousyritykseen, punakapinaan,
jonka kukistamisessa Saksan
kouluttamilla jääkäreillä oli
elintärkeä rooli. On aiheestakin arvioitu, että punakapinan onnistuminen olisi
merkinnyt Suomen jäämistä
Neuvostoliiton osaksi pysyvästi. Suomea vuosisatoja
alistanut Ruotsi ei itsekkyydessään koulutukseen suostunut. Jääkäreillä oli tietysti
iso rooli Suomen Puolustus-
Äitinsä puolelta suomalainen Mark Aretz on arvokas linkki jääkäriliikkeen perinnetyölle. Saksalainen Aretz on reservissä everstiluutnantti.
voimien kehittämisessä.
On selvää, että Suomi ei
olisi säilyttänyt itsenäisyyttään ilman Saksan apua jatkosodassa. Liekö Saksalla
ollut sormensa pelissä maaliskuussa 1940 RibbentropMolotov-sopimuksesta huolimatta, kun Stalin suostui
rauhaan Suomen ollessa jo
täysin polvillaan. Juhani Talan uusi kirja kertoo, kuinka
Ranskan pääministeri Daladier toppuutteli Stalinia lupaamalla Suomelle tukea.
Synkkä historia painaa yhä
Jääkäripataljoona
27:n
perinneyhdistyksellä on
ollut onni saada yhdysmiehekseen saksalainen Mark
Aretz, varsinaiselta koulutukseltaan arkkitehti, joka
on kouluttautunut reservissä
everstiluutnantiksi. Hän on
toiminut ajoittain sotilasattaseana Suomessakin. Hänelle on tuttu Suomen maaperä
siksikin, että hänen äitinsä
on suomalainen ja hänellä
on loma-asunto VarsinaisSuomessa.
Aretz on kirjoittanut
laajan artikkelin otsikolla
”Saksan ja Suomen aseveljeydestä toisen maailmansodan jälkeen – havaintoja
ja kokemuksia” Sotilaspe-
rinteenseuran tänä vuonna
julkaisemassa teoksessa ”Vala ja velvoite. Näkökulmia
sotilasperinteeseen III”.
Aretz toteaa, että Saksa
on mennyt äärimmäisyyksiin
menneisyydenhallinnassaan
eli se myöntää syyllisyyteensä jopa sellaisiin asioihin,
joihin se ei ole ollut syypää
hakiessaan ulkomaista tunnustusta. Saksalaisia (kuten
suomalaisiakin!) kiinnostaa
kovasti se, mitä muut meistä
ajattelevat.
Aretz kertoo useista Suomen ja Saksan puolustusvoimien yhteistyöprojekteista,
joita löytyy mm. YK:n rau-
hanturvatehtävistä. Suomi
johti v. 2010 Saksan kanssa
Northern coast – harjoitusta ja itsenäisesti 2014. Bundeswehr on esim. tutkinut
vedenpuhdistusta kylmissä
oloissa Rovajärvellä ja 2012
maiden ilmavoimat harjoittelivat ilmakuljetuskalustolla
Lapissa. Myös matalalentoa
on harjoiteltu Lapissa.
Saksassa ei
veteraanijärjestöjä
Suomalaisia upseereita on
osallistunut sotilaskoulutukseen Saksassa, säännöllisesti
myös yleisesikuntaupseerikursseille. Näin kurssitut-
tavuuksien ansiosta maiden
väille on syntynyt hyviä
yhteistyöverkostoja. Reserviläisyhteistyö on hyvällä
alulla. Saksassa ei ole veteraanityötä, joka saattaisi
vaikuttaa kunnioituksesta
tapahtumiin ennen vuotta
1945.
Poikkeus on v. 1922
Deutscher Jägerbund, joka
ylläpitää yhteyksiä Suomen
Jääkäriliittoon. Saksan Jalkaväkiliitto, Bund der Deutschen Infanterie, BDInf, joka
sääntöjensä mukaan vaalii
Jääkäripataljoona 27:n perinteitä.
Yhteistyö on sujunut aina hyvin, osin senkin takia,
että Suomi noudattaa NATO-standardeja. Aretz kirjoittaa, että suomalaisten ja
saksalaisten sotilaiden väliset
suhteet ovat poikkeuksellisen
toverilliset. Syvällinen yhteisymmärrys vallitsee siitä huolimatta, että Bundeswehr on
tietysti paljon kiinteämmässä
yhteydessä NATO-maihin.
Näin on, vaikka useimmat
saksalaiset sotilaat eivät
tunne yhteistyön historiaa.
Muun muassa rauhanturvatehtävissä suomalaisten sotilaiden työ saa saksalaisilta
arvostusta – onhan Suomi
rauhanturvatyön perinteikäs
suurvalta jo 1950-luvulta.
Aretzin tutkielma on todella mielenkiintoinen ja ainoalaatuinen lukukokemus.
Aretz kirjaa sellaisia asioita, joiden on syytä tullakin
julkisuuteen yhä laajemmin.
Poliittinen liikkumatilammekin antaa nyt sijaa sille, että
Suomi voi toimia omista lähtökohdistaankin.
Hae hohtoa päivääsi!
Oletko tyytyväinen pankkiisi?
Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin.
Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi
tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän
kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika
0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään
konttorissamme.
Nordea Pankki Suomi Oyj
Hohtokeilaus tuo keilailuun aivan uutta ilmettä! Valitkaa Aquarius
Bowling paketeista teille sopivin ja viettäkää hauska ilta radalla!
KEILAILUPAKETTI, min 4 hlö
• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)
• kolmen ruokalajin illallisen Castellossa
• hinta 32 € / hlö
KEILAILU JA ILTAPALA, min 4 hlö
• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)
• iltapala Castellossa
• hinta 22,50 €
KEILAILU + SAUNA-KABINETTI min 4 hlö
• 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät)
• sauna ja poreallas
• kevyt ruokailu ravintolassa
• hinta alk. 33 € / hlö
Teemme sen mahdolliseksi
Hotelli Aquarius
Kullervontie 11, 23500 UUSIKAUPUNKI
P. (02) 8413 123
ORIKETO
nordea.fi
[email protected]
www.hotelliaquarius.fi
13
4/2015
ASIANTUNTIJALTA
Kylmän sodan elkeitä ja globaalia taloutta
G
eorgian sota alkoi
8.8.2008. Samana
päivänä ei kovin moni Pekingin olympialaisten
avajaisia seuranneista katsojista osannut ajatella Venäjän
aloittaneen lähialueillaan uuden strategiansa soveltamisen. Venäjän rajanaapureiden
kannalta Venäjän strategian
keskeinen kysymys on Venäjän kansalaisten suojeluperiaate maan lähialueilla ja erityisesti länsiorientoituneissa
entisissä NL:n satelliiteissa.
Georgian sodan jälkeen
Ukrainan kriisi avasi otollisen tilaisuuden Krimin valloitukselle, jota on seurannut
Itä-Ukrainan separatistien
kapinan tukeminen. Krimin
tärkeyttä Venäjälle korostaa
Mustameri ja sen yhteys Välimerelle. Itä-Ukrainan hallinta
tukee puolestaan Krimin hallintaa. Huolimatta Minskin
aselevosta tilanne on kärjistynyt ja vihollisuuksien
jatkumisesta on seurannut
läntisen yhteisön ja Venäjän
yhä syvenevä eripura. Putin ei ole halunnut eikä ehkä
pystynytkään perääntymään
kansalaisten antaessa tukensa
hänen turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle ja tavoitteelle
palauttaa Venäjän suurvalta asema maailman suurten
joukossa. Tästä syystä Putin
ei kuuntele kansainvälisen
yhteisön protestointia eikä
taivu sanktioiden edessä.
Kun separatistit eivät halua
antaa periksi tuumaakaan,
niin Putinilla ei ole muuta
mahdollisuutta kuin tukea
heitä ja sota jatkuu.
Itäisessä Ukrainassa käydään täysimittaista, perin-
MYNÄ
-GRILLI
Keskuskatu 22,
23100 Mynämäki
p. 044-430 7317
teistä asemasotaa ETYJ:n
tarkkailijoiden valvoessa
aseleposopimuksen hataraa
noudattamista. Sotanäyttämön ulkopuolella hybridisotaa käydään verkoissa ja julkisessa keskustelussa läntisen
yhteisön ja Venäjän välillä.
Valtiolliset toimijat, kansalaisaktiivit ja mielipidetrollit
lyövät kiilaa kansallisvaltioiden yhtenäisyyteen, poliitikkojen uskottavuuteen ja
viranomaisten kykyyn hallita
häiriötilanteita. Vaikka Ukrainan kriisi on kiinteyttänyt
EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa, niin ETYJ:n juhlakokouksen venäjädelegaation
viisumiongelmat kuvasivat
hyvin EU:n yhteisen ulkopolitiikan horjuvuutta ja venäjäsanktioiden epämääräistä
tulkintaa. Suomi yritettiin
saada vastuuseen ETYJ:n
Helsingin hengen näennäisestä murenemisesta ja syylliseksi EU:n venäjäsuhteiden
kiristymiseen.
Epävarmuus on levinnyt
Ukrainan ulkopuolelle. Venäjä on lisännyt läsnäoloaan
Itämerellä. Ruotsi sijoittaa
jälleen joukkoja Gotlannin
saarelle ja puhuu jo asevelvollisuuden palauttamisesta
ja suunnittelee rakentavansa
kaksi uutta sukellusvenettä.
Nato tiivistää otettaan artikla 5:n osalta lisäten harjoitustoimintaa Pohjan- ja
Itämerellä. Baltianmaihin on
sijoitettu pysyviä joukkoja.
Naton yhteistyön lisäksi
Yhdysvaltojen kiinnostus
on lisääntynyt Itämeren
alueeseen ja Baltian ja pohjoismaiden kahdenvälisiin
turvallisuus- ja puolustus-
poliittisiin asioihin. Heinäkuun viimeisellä viikolla
Ahvenanmaan puolustus
puhutti Suomen ja Ruotsin
puolustuspoliittista johtoa.
Puolustusyhteistyö Ruotsin
kanssa on liikkeessä. Baltian ja pohjoismaiden välinen
harjoitustoiminta voi hyvin
Itämeren piirissä.
Helsingin ETYJ-juhlakokouksen jälkeen Kreikan
kriisi vei median huomion.
Ukraina sai pienempiä otsikoita jos ollenkaan. Kreikan
kansanäänestyksen ”EI” oli
vankka tuki Kreikan hallituksen politiikalle mutta samalla
se menetti EU:n ja rahoittajien luottamuksen Kreikan
kykyyn katkaista jatkuvan
velkaantumisen kierre. Euroalueen poliittisten toimijoiden
ja rahoittajien mitta täyttyi.
Operaatio tuli kreikkalaisille
kalliiksi. Kreikalle asetetut lainaehdot tiukkenivat ja tilanne
selvästi teki rakoa euroalueen
pohjoisen tiukan asialinjan ja
eteläisen maltillisemman linjan välillä. Kolmannen tukipaketin ehtoja ja soveltamista
sorvataan. Kreikan edessä on
yksityistämisiä, valtion omaisuuden ja infrastruktuurin
pakkomyyntiä, verojen korotuksia ja julkisten menojen
leikkauksia. Kreikan on ollut
vaikea leikata taloustilanteen
huomioon ottaen kohtuutonta puolustusbudjettia. Sillekin
asialle on omat selityksensä
– Kreikka pelkää Turkkia ja
Krimi ja Ukraina ovat puolestaan kovin lähellä Kreikkaa. Pääministeri Tsipras on
eronnut, uudet vaalit edessä.
Ukrainan ja Kreikan kriiseistä riippumatta globaali
talous ja turvallisuus ovat
murroksessa. Kreikkaan jumittunut taloudellinen kriisi
estää EU:n parhaiden voimien pureutumisen globaalin
muutoksen vaikutuksiin. Ukrainan kriisin ratkaisun etsiminen diplomatian keinoin
on umpikujassa. Lännen ja
Venäjän toisilleen asettamat
pakotteet syövät kummankin
puolen, erityisesti EU:n talouden ja politiikan perustaa.
Tilannetta vaikeuttaa vielä
käsiin räjähtänyt Välimeren
yli tapahtuva pakolaistulva,
jota välimerenmaat eivät pysty hallitsemaan. EU:n eteläraja vuotaa.
Yhdysvallat lisäsi jälleen
heinäkuussa Venäjän vastaisia sanktioita. Yhdysvaltojen
kansalaisiaan, demokratiaa
ja ihmisoikeuksia puolustavat interventiot syövät maan
voimavaroja globaaleilla
markkinoilla. Yhdysvaltain
johtama läntinen yhteisö yrittää irrottautua Afganistanista ja taistelee globaaleine ja
alueellisine kumppaneineen
Isistä vastaa Lähi-idässä.
Samaan aikaan Kiina on
vähin äänin ollut rakentamassa globaalia taloudellista
imperiumia energian, raakaaineiden ja ruuan tuottamiseksi kotimaan tarpeisiin ja
omien tuotteiden viemiseksi
maailman markkinoille.
Kiinan taloudellinen kasvu
näyttää juuri nyt hiipuvan
ja devalvaatiokin on otettu
käyttöön. Eräiden spekulaatioiden mukaan sen tavoitteena olisi jopa 10% devalvaatio. Silti maalla on taustalla
suunnitelmia rakentaa uusia
maailmanlaajuisia kaup-
Parivartio
5/2015
ilmestyy
22.10.
Seppo Ruohonen
PÄIVYRI
SYYSKUU
Tarvittaessa voit toimittaa kaikki jäsentietoja koskevat
muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella:
1.9.
RESUL:n hallitus
2.9.
Piirien pistooliampumajuoksu (M)
Mynämäki
3.9.
Urheilutoimikunta
Kyrö
4.9.
RUL Liittohallitus 3/2015
Tampere
4.9.
Jatkosodan päättymisen
muistopäivä
koko maa
4.–6.9.
Kokonaisturvallisuus 2015 Tampere
-messut
5.9.
RES Perheliikuntapäivä
koko maa
[email protected]
[email protected]
5.9.
Res liittohallitus
Vantaa
5.9.
RESUL:n neliottelu
Espoo
Muutoksia ja liittymisiä myös
liittojen kotisivuilla
5.9.
RUL liittohallituksen ja
-valtuuston yhteiskokous
Tampere
6.9.
RESUL:n pistooliampuma- Espoo
juoksu
8.9.
PYT
Heikkilä
12.–13.9.
RESUL:n ja piirin partiokilpailu (M)
Raisio
12.–13.9.
RESUL:n meritaitokilpailu
Turku
18.–20.9
RESUL:n syysjotos
Mäntsälä
19.9.
RESUL:n pystykorva SM
Lahti
30.9.
Urheiluparlamentti
Heikkilä
V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY
V-S RESERVILÄISPIIRI RY
Toiminnanjohtaja
Erkki Lehmus
040 160 8001
[email protected]
työvoiman maihin. Digitalisaatio ja automaatio ovat
kovia haasteita ja edellyttää
sopeutumista. Kuluttajan on
hyvä olla valppaana ja kysyä missä on yrityksen koti,
minne se maksaa veronsa ja
mihin se kotiuttaa ja käyttää
tuottonsa. Suomalaisten globaaleilla markkinoilla toimivien PK-yritysten ja monien
kansainvälisten pörssiyritysten tilanneymmärrys näyttää
eroavan toisistaan kuin yö ja
päivä. PK-yritysten puolelta
voidaan kuulla, että suomalaisen työlaatu ja toimitusvarmuus ovat selvä etu, johon halvan työvoiman maat
eivät aina pysty vastaamaan.
Virkistävää on ollut lukea Oy
Langh Ship Ab toimitusjohtajan kesän kolumneja TS:n
kakkossivulta. Niissä tunnistetaan työmarkkinoiden nykyiset ongelmat mutta samalla tunnustetaan suomalaisen
työ arvo.
Siirtyminen reservistä sivariin lisääntyy, onneksi varusmiespalveluksen keskeyttäminen vähenee. Puolustusministeri on arvioinut Puolustusvoimien SA-kokoonpanon
ja -henkilöstön riittävyyttä
– supistukset alkavat kaduttaa. Kertausharjoitusten lisääminen ja sotavarustuksen
ja asejärjestelmien hankinnat
ovat selvästi ylittäneet kansainvälisen median uutiskynnyksen. Signaali on mennyt
perille mutta sen sanomaa
on tulkittu provosoivasti. Me
emme ole valmistelemassa
sotaa, me korotamme sotaa
ehkäisevää kynnystä.
KOKOUKSET JA
KILPAILUT
MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy
Jäsenrekisteri
Döbelninkatu 2,
00260 HELSINKI
payhteyksiä; kaavaillaan
modernia silkkitietä huippunopealla rautatieyhteydellä,
joka reilusti puolittaisi Suezin
ja Malagan salmen kautta
kulkevan meriliikenteen
purjehdusajan Eurooppaan.
Pakistanin kautta kulkevat
maayhteydet Intian valtamerelle välttäisivät Malagan salmet, joka on Kiinan kannalta
riskialtis, jos tilanne sattuisi
kiristymään Etelä-Kiinan
merellä. Koreat uhittelevat
toisiaan. Kiina lisää läsnäoloaan alueella rakentamalla
keinotekoisia tukikohtia kiistanalaisille saarille. Jättimäisiä logistiikkaprojekteja on
kehittymässä myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Nyt
maailma seuraa Kiinan talouden kehitystä huolestuneena.
Niin myös Kiinan markkinoilla operoivat suomalaiset
yritykset. Kiinan talouden
sakkaus ja sen vaikutukset
Yhdysvaltojen talouteen ovat
ehkä suurin tämän hetken
riski globaalille taloudelle.
Globaali talous on ollut
muutosliikkeessä, joku on
sanonut lepotilassa, jo ennen
Kiinan talouden nykyistä
tilannetta ja se on heijastunut kansallisiin talouksiin
ja turvallisuuteen. Finanssitalous takoo ällistyttävän
kovia tuloksia, hyvä niin,
mutta reaalitalous voi huonosti. Monissa tapauksissa
suurten yritysten tulokset perustuvat henkilöstön rajuihin
leikkauksiin, tuotantolaitosten sulkemisiin, omaisuuden myyntiin, hallitsevaan
markkina-asemaan tai monopoleihin sekä tuotantolaitosten siirtoihin halvan
Toimisto
Rykmentintie 15, 20810 TURKU
Juhani Pulkkinen 040 410 2394
sähköposti [email protected]
Kotisivut
www.rul.fi/varsinais-suomi
www.reservilaisliitto.fi/varsinais-suomi
Rul:n toimisto
Puh. 09-4056 2050
Res:n toimisto
Puh. 09-4056 2040
RESERVILÄISURHEILULIITTO
Puh. 09-4056 2060
Osoite kaikilla:
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
jatkuu seuraavalla sivulla ->
14
4/2015
KOKOUKSET JA
KILPAILUT
URHEILUPARLAMENTTI
kokoontuu Heikkilän sotilaskodissa
keskiviikkona 30.9.2015 kello 18.00
Urheiluparlamentin tavoitteena on tuottaa
vuoden 2016 kilpailukalenteri valmiiksi, tarkastella
kilpailutoiminnan yleisohjetta ja laatia toimintakilpailujen
toiminintapisteluettelot. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille piirien
jäsenille. Toivottavasti ainakin ampuma- ja urheilutoimikuntien
jäsenet sekä toimintavuoden 2016 kilpailujen suunnitellut
järjestäjät (yhdistyksen edustaja) ja tekniset asiantuntijat
osallistuvat tilaisuuteen. Ampuma- ja urheilutoimikunnan
jäsenille lähetetään erillinen kutsu sähköpostitse.
Piiritoimisto
MAANPUOLUSTUSSEMINAARI
Varsinaissuomalaisten maanpuolustusjärjestöjen ja LounaisSuomen aluetoimiston yhteinen maanpuolustusseminaari.
Paikka: Heikkilän kasarmin auditorio
Aika: lauantai 3.10.2015
09.00 Kahvi ja ilmoittautuminen
09.30Avaus, puheenjohtaja Sakari Kinnarinen, Varsinais-Suomen maanpuolustusyhdistys
09.35EU:n Itämeripolitiikka, varatuomari Pauliina
Haijanen, EU:n alueiden komitea, Itämerityöryhmä
09.55Suomen sotilaallinen yhteistyö Itämeren piirissä,
lippueamiraali Timo Junttila, Puolustusministeriö
10.25Suomen ja Ruotsin merivoimien yhteistyö
lippueamiraali Juha Vauhkonen, Merivoimat
1050 Tauko
11.05Kommenttipuheenvuoro, Ohjelmajohtaja Juha
Jokela, Ulkopoliittinen instituutti
11.30 Paneeli
13.15Alueellinen näkökulma, komentaja Sami Iso-Lauri
Varsinais-Suomen Aluetoimiston päällikkö
13.50Päätössanat, puheenjohtaja Simo Saarikangas
Varsinais- Suomen reserviläispiiri
14.00 Lounas sotilaskodissa
Sitovat ilmoittautumiset (etunimi, sukunimi, syntymäaika,
puhelinnumero) viimeistään 25.9.2015 sähköpostilla
[email protected] tai puh. 040-160 8001.
Järjestäjät:
Lounais-Suomen aluetoimisto, Varsinais-Suomen
Reserviupseeripiiri ry, Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry,
Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistys ry, Kadettikunta ry,
Turun Kadettipiiri, Turun Upseerikerho
Loimaan Reserviupseerit ry.
Loimaan Seudun Reserviläiset ry.
SYYSKOKOUS
Loimaalla Ankkuripaikassa
keskiviikkona 14.10. 2015 klo 18.00
Kokouksen jälkeen esitelmä.
Johtokunnat klo 17.30
Turun Reservialiupseerit – Turun Reserviläiset Ry.
SYYSKOKOUS
Heikkilän sotilaskodissa 15.10 klo 18.00
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Tervetuloa!
Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien
HALLITUSTEN KOKOUS
torstaina 29.10.2015 kello 18.00 alkaen Heikkilän
sotilaskodissa Turussa.
Kokouskahvit kello 17.30 alkaen.
Kokouksissa valmistellaan piirien syyskokouksien asiat,
käsitellään piirien taloudellista tilaa ja
muita esille tulevia asioita. Esityslista toimitetaan
hallituksien jäsenille viikon 43 aikana.
Hallitusten jäsenet: laittakaa aika allakkaan!
Piirihallitusten puheenjohtajat
Raision Reserviupseerit ry:n ja
Raision Reserviläiset ry:n
SÄÄNTÖMÄÄRÄISET
SYYSKOKOUKSET
pidetään torstaina 5.11. klo 18 alk. Raision
kaupungintalolla (Nallinkatu 2 Raisio), kahvitus klo 17.30 alk.
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Ennen kokouksien alkua Lounais-Suomen
maanpuolustuspiirinpäällikkö Markku Laine alustaa aiheesta
”Ajankohtaista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä (MPK)”.
Raision Reserviupseerit ry
Raision Reserviläiset ry
Rastikuvaukset julkaistaan Loimaan Seudun Reserviläisten
nettisivuilla ilmoittautumisajan päätyttyä.
Tekninen asiantuntija: Jouni Aaltonen 050 574 3384
Ilmoittautumiset: 16.10.2015 mennessä osoitteeseen:
[email protected]. Ilmoittautumisessa on mainittava:
Nimi, sotilasarvo, yhdistys, luokka, ID ja mahd.
ryhmätoivomus.
Tuomarit voivat ilmoittautua kisoihin heti osoitteeseen:
[email protected].
Majoitusmahdollisuus järjestetään tarvitseville Loimaan
Seudun Reserviläisten tiloissa Heikinpirtillä. Majoitustarve
ilmoitettava ilmoittautumisen yhteydessä.
Lisäinfoa voi kysyä Jouni Aaltonen: 050 574 3384
Jani Salo: 044 331 8020
Tervetuloa!
Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin
GOLF-MESTARUUSKILPAILUT
Paikka: Aurinko Golf, Naantali
Aika: 4.9.2015 perjantai klo 16.00 alkaen
Ilmoittautumiset kilpailuun [email protected]
tai 050-539 4281 2.9.2015 mennessä.
RESUL:n
PARTIOMESTARUUSKILPAILUT
Raision Reserviupseerit ja Raision Reserviläiset
toivottavat kaikki reserviläiset tervetulleeksi RESUL:n
partiomestaruuskilpailuihin 12.–13.9.2015 Raisioon
Kilpailumaksu: 40 euroa, sis. sämpylä -kahvin ennen kierrosta,
green fee ja lounas kierroksen jälkeen.
Kilpailuissa ratkaistaan myös Varsinais-Suomen
Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien mestaruudet.
Sarjat:
1. upseerit, lyöntipeli hcp (kolme parasta palkitaan
+ paras scratch)
2. res., lyöntipeli hcp (kolme parasta palkitaan + paras scratch)
3. Naiset ja veteraanit pistebogey hcp (kolme parasta palkitaan
+ paras scratch)
Kilpailusarjat:
RESUL: H, D, H40, D40, H50, D50, H60 ja D60 (partion
kokoonpano 1+2)
Tervetuloa pelaamaan Aurinkoiseen Naantaliin!
RESERVILÄISTEN
AMPUMAVUOROT
Kupittaan urheiluhallissa alkavat jälleen lauantaina 5.9.
2015 klo 9.30
Muut syksyn vuorot julkaistaan Turun Reserviläisten
verkkosivuilla syyskuun alussa. Ampumaupseereilta
mahdollista lainata aseita ja ostaa tarvittavat panokset. Huom!
Ammunta alkaa klo 9.30. Tulehan paikalle ajoissa, esim 9.15.
Lisätiedot: alik Pekka Tuominen 050 5188529
TERVETULOA vanhat ja uudet harrastajat!
Turun Reserviupseerit ry
SYYS-SRA 2015
Loimaan – ja Alastaron seudun Reserviläiset ry
järjestävät Loimaan Laukojien ampumaradalla
Syys-SRA-kilpailun 1.11.2015.
Kilpailun johtaja: Jani Salo
Kilpailun ratamestari: Jouni Aaltonen
Rastit: Kilpailussa ammutaan 8 rastia ( Kivääri, pistooli,
haulikko).
Min. laukausmäärät kilpailussa: Kiväärillä 100, pistoolilla 40
ja haulikolla yhteensä 20 birdiä ja 8 slugia.
Haulikkorasteilla suurin sallittu haulikoko on 3 mm.
Kilpailuluokat: H20, H50, D ja H.
Kilpailu on yksipäiväinen ja kilpailijat osallistuvat
rastityöskentelyyn. Kilpailuun otetaan 56 kilpailijaa + 10
tuomaria / rastivastaavaa.
Aikataulu: Kilpailu alkaa klo 8.30 ilmoittautumisella ja
asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelut klo 9.45 ja toiminta
rasteilla alkaa klo 10.00.
Maksut: Kilpailumaksu 25 €, jota ei palauteta, maksetaan
16.10.2015 mennessä Loimaan Reserviläisten tilille:
Liedon Säästöpankki FI1943091620055770.
Viestisarakkeeseen: nimi, yhdistys, Syys-SRA.
Vakuutusturva: SAL kilpailulisenssi tai Reserviläisen
ampumaturva. Dokumentit esitettävä kilpailupaikalla
ilmoittautumisen yhteydessä.
Asetarkastuksessa tarkistetaan myös aseen hallussapitolupa.
jatkuu seuraavan palstan ylhäältä ->
Varsinais-Suomen piirit: H, D, H40, D40, H50, D50, H60 ja
D60 sekä H70 (partion kokoonpano 1+2). Lisäksi kuntosarja
(partion kokoonpano 2-4 jäsentä, ei hajaannu)
Säännöt: Kilpailuissa noudatetaan RESUL:n
partiomestaruuskilpailujen 11.10.2012 hyväksyttyjä
sääntöjä ja Varsinais-Suomen Reservipiirien maastourheilun
lajikohtaisia ohjeita.
Kartat ja leimaus: Suunnistuksessa käytössä
suunnistuskartta 1:10 000 sekä emit -leimaus. Emit
-kortteja vuokrataan kilpailutoimistosta, vuokra 5€/ kortti.
Kartanluvussa peruskartta 1:20 000.
Aikataulu:
Lauantai 12.9.
kello
Kilpailukeskus avataan
19.00
Kilpailujen avaus ja kilpailupuhuttelu 20.00
Ensimmäinen lähtö
21.00
Sunnuntai 13.9.
Kilpailukeskus avataan
Aseiden tarkastus
Ensimmäinen lähtö
Palkintojen jako
08.00
08.15
10.00
13.30
Ilmoittautumiset 28.8.2015 mennessä osoitteella vsres@
co.inet.fi. Ilmoittauduttaessa on mainittava partion nimi, piiri,
partionjäsenet sotilasarvoineen, emit korttien numerot ja
yhteystieto.
Osallistumismaksu 65 € partio, kuntosarja 45€ partio, on
maksettava Raision Reserviupseerien tilille FI09 4309 0010
2813 92 viimeistään 28.8.2015 kuluessa.
Jälki-ilmoittautumiset 1½-kertaisin maksuin.
Kilpailukeskuksena toimii vesilaitoksen sauna.
Kilpailukeskuksen osoite: Hintsantie 80, 21200 Raisio. Opastus
KT 40 (E18) ja Mahittulantien risteyksestä, ajoaika noin 5
minuuttia.
Majoitus: Kilpailun järjestäjä ei tarjoa majoitusmahdollisuutta. Alueella on mahdollisuus majoittua
asuntoautoon tai asuntovaunuun (ei sähköä).
Huolto: Kilpailukeskuksessa toimii kanttiini. Keskuksessa on
suihku- ja saunamahdollisuus.
Vakuutukset: Kilpailijoilla tulee ampumaturvan kattava
vakuutus. Se tarkastetaan aseiden tarkastuksen yhteydessä
Toimihenkilöt:
Kilpailunjohtaja: Mikko Kaamanen, [email protected]
tai 0400-922467
Kilpailun TA: Erkki Lehmus, [email protected] tai 040-160 8001
Ratamestari: Mikko Hautala, [email protected]
tai 040-8023840
Tiedottaja:
Tuula Rahkonen, [email protected] tai 0500-464698
Tervetuloa partioimaan Raisioon!
Raision Reserviupseerit - Raision Reserviläiset
15
4/2015
RESERVILÄISURHEILU
Ampumasuunnistuksessa uusia tuulia
Tapio Turunen
A
mpumasuunnistuksen henkilökohtainen
kilpailu ja parisprinttiviesti kilpailtiin Salossa.
Henkilökohtaisessa kilpailussa kokeiltiin piiritasolla
ensimmäistä kertaa ammunnan ja suunnistuksen pitämistä eri paikoissa. Ammuntaosuus alkoi Vaskion ampumastadionilla 300 metrin
juoksulla, jonka jälkeen oli
vuorossa makuuammunta.
Tämän jälkeen juostiin jälleen 300 metriä ja edessä
oli pystyammunnan vuoro.
Jokaisesta ohilaukauksesta
tuli yhden minuutin lisäaika.
Suunnistusosuudelle siir-
Piirien ampumamestaruuskilpailut 27.–28.6.
25m Isopistooli sarja H:
1) ylik Jari Nieminen KaPiRes
566, 2) tkm Jari Vilkman TurRAU
360.
25m Isopistooli joukkue,
sarja H:
1) Turun Reserviupseerit 1545,
2) Turun Reservialiupseerit
1527, 3) Kyrön Seudun Reserviupseerit 1505, 4) Turun Reserviläiset-Reservinaliupseerit 849.
25m Isopistooli sarja H50:
1) alik Matti Anttonen SaSeRes
559, 2) evl Jukka Nikkari TuRU
543, 3) ylik Keimo Salmikivi NaRAU 495, 4) ltn Jouni Jalonen
KySeRU 455/0x, 5) alik Pekka
Tuominen TurRAU 455/0x.
25m Isopistooli sarja H60:
1) kapt Tuomo Kuopio KySeRU
553, 2) stm Seppo Junttila TurRAU 521, 3) stm Pekka Kähkönen TurRAU 514,
4) kapt Markku Tammi KySeRU
497, 5) stm Martti Grönholm
TurRAU 394.
25m Isopistooli sarja H70:
1) alik Erkki Grönholm TurRAU
492, 2) maj Erkki Mauno TuRU
487, 3) Kari Niinivuo KoRU 486.
25m Isopistooli sarja H75:
1) ylil Matti Arvela TuRU 515.
25m Isopistooli sarja E:
1) vänr Eero Salokannel TuRU
390, 2) korpr Markku Kallio TurRAU 167.
25m Pienoispistooli 60 ls sarja D:
1) kers Janna Järvinen TurRAU
525, 2) Susanna Röman TurRAU
503.
25m Pienoispistooli 60 ls sarja H:
1) ylik Jari Nieminen KaPiRes
579, 2) vänr Tuomas Helenius
SaSeRU 551, 3) kapt Jussi Hurri
KySeRU 531, 4) Jukka Kankare
TurRAU 523, 5) tkm Jari Vilkman
TurRAU 432.
25m Pienoispistooli joukkue, sarja H:
1) Kyrön Seudun Reserviupsee-
ryttiin Märyn nopeakulkuiseen avokalliomaastoon.
Pidemmän radan (4,1 km)
parhaan tuloksen teki oli
H40-sarjan Markus Salo
Alastaron reserviläisistä.
Hän oli myös suunnistusosuuden nopein.
H50-sarjalaiset ja sitä
vanhemmat suunnistivat
lyhemmän radan (3,0 km).
Kokonaistulosten paras oli
Paraisten reserviupseerien
Jukka Hänninen, joka oli
myös suunnistusosuuden
nopein.
Kisan tarkimpia ampujia
olivat Antti Seppälä, Satu Salokannel, Jouko Kylä-Utsuri
sekä Kalevi Vähäkylä. He
selvisivät urakastaan vain
yhdellä sakkominuutilla.
Tapio Turunen
Parisprinttiviestissä
vauhdikasta menoa
Parisprinttiviesti oli myös ampumasuunnistuksessa uusi kokemus. Nopeatempoinen noin
2 kilometrin pituiset suunnistusradat sekä ammunta mahdollisine sakkokierroksineen
oli kilpailijoille miellyttävä
kokemus.
Nuorempien sarjojen H ja
H80 mestaruudet menivät
Alastaron reserviläisten joukkueille. H100 ja H120-sarjojen voittajina palkittiin Halikon reserviläisten joukkueet.
Molempien kilpailujen tulokset löytyvät tulospörssistä.
Täydelliset tulokset löydät Salon Seudun Reserviupseerien
kotisivuilta www.salonseudunreserviupseerit.fi.
Jari Jasu ja Erkki Kallio osuutensa viimeisellä rastilla.
TULOSTAULU
rit 1651, 2) Turun ReserviläisetReservinaliupseerit 1585, 3)
Turun Reserviupseerit 1582, 4)
Turun Reserviläiset-Reservinaliupseerit 1544, 5) Turun Reserviläiset-Reservinaliupseerit
1368.
25m Pienoispistooli 60 ls sarja H50:
1) alik Matti Anttonen SaSeRes
553, 2) evl Jukka Nikkari TuRU
541, 3) ylik Keimo Salmikivi
NaRAU 535, 4) alik Pekka Tuominen TurRAU 518.
25m Pienoispistooli 60 ls sarja H60:
1) kapt Markku Tammi KySeRU
565, 2) kapt Tuomo Kuopio KySeRU 555, 3) stm Seppo Junttila TurRAU 531, 4) stm Pekka
Kähkönen TurRAU 529, 5) Jukka Lindberg NaRAU 517, 6) stm
Martti Grönholm TurRAU 436.
25m Pienoispistooli 60 ls sarja H70:
1) maj Erkki Mauno TuRU 518,
2) stm Kari Nyrhinen TurRAU
500, 3) Kari Niinivuo KoRU 497.
25m Pienoispistooli 60 ls sarja H75:
1) ylil Matti Arvela TuRU 523.
25m Pienoispistooli 60 ls sarja E:
1) korpr Markku Kallio TurRAU
419, 2) vänr Eero Salokannel
TuRU 392.
25m Pistooli pika-ammunta
3x20 ls sarja D:
1) kers Janna Järvinen TurRAU
474, 2) Susanna Röman TurRAU 468.
25m Pistooli pika-ammunta
3x20 ls sarja H:
1) ylik Jari Nieminen KaPiRes
573, 2) vänr Tuomas Helenius
SaSeRU 546, 3) Jukka Kankare
TurRAU 501, 4) kapt Jussi Hurri
KySeRU 494, 5) tkm Jari Vilkman TurRAU 449.
25m Pistooli pika-ammunta
3x20 ls joukkue, sarja H:
1) Kyrön Seudun Reserviupseerit 1575, 2) Turun ReserviläisetReservinaliupseerit 1555,
3) Turun Reserviläiset-Reser-
vinaliupseerit 1415, 4) Turun
Reserviupseerit 1400, 5) Turun
Reserviläiset-Reservinaliupseerit 1294.
25m Pistooli pika-ammunta
3x20 ls sarja H50:
1) alik Matti Anttonen SaSeRes
561, 2) alik Pekka Tuominen TurRAU 524, 3) ylik Keimo Salmikivi
NaRAU 510.
25m Pistooli pika-ammunta
3x20 ls sarja H60:
1) kapt Markku Tammi KySeRU
549, 2) kapt Tuomo Kuopio KySeRU 532, 3) stm Pekka Kähkönen TurRAU 530, 4) stm Martti
Grönholm TurRAU 424.
25m Pistooli pika-ammunta
3x20 ls sarja H70:
1) stm Kari Nyrhinen TurRAU
473, 2) maj Erkki Mauno TuRU
464, 3) Kari Niinivuo KoRU 461.
25m Pistooli pika-ammunta
3x20 ls sarja H75:
1) ylil Matti Arvela TuRU 485.
25m Pistooli pika-ammunta
3x20 ls sarja E:
1) vänr Eero Salokannel TuRU
451, 2) korpr Markku Kallio TurRAU 421.
50m Kivääri 3x20 ls joukkue, sarja H:
1) Halikon Reserviläiset 1643,
2) Mynämäen Seudun Reserviläiset 1525, 3) Paimion Seudun
Reserviläiset 1509.
50m Kivääri 3x20 ls sarja H50:
1) alik Ilkka Ratamo HalRes 563,
2) sotmest Kari Nevala PaSeRes
544, 3) kers Pekka Nummelin
MySeRes 513,4) ylik Esko Pentikäinen MySeRes 490.
50m Kivääri 3x20 ls sarja H60:
1) ylil Seppo Ahokas SaSeRU
542, 2) jääk Veikko Laine HalRes 540, 3) vääp Markku Haklin
HalRes 540, 4) alik Matti Rinnola
MySeRes 522, 5) ltn Jorma Koski
SaSeRU 332.
50m Kivääri 3x20 ls sarja H70:
1) sotmest Raimo Novari PaSeRes 510.
50m Kivääri 3x20 ls sarja H75:
1) ylil Jussi Ruohonen SaSeRU
505.
50m Kivääri 3x20 ls sarja H80:
1) kers Olli Silanto PaSeRes 455.
50m Kivääri 60 ls, makuu sarja D:
1) kers Janna Järvinen TurRAU
527.
50m Kivääri 60 ls, makuu sarja H:
1) ltn Aki Toivanen SaSeRU 530,
2) ylil Mikko Hautala RaRU 512,
3) tkm Jari Vilkman TurRAU 440.
50m Kivääri makuu joukkue,
sarja H:
1) Halikon Reserviläiset 1752, 2)
Paimion Seudun Reserviläiset
1691, 3) Salon Seudun Reserviupseerit 1670.
50m Kivääri 60 ls, makuu sarja H50:
1) sotmest Kari Nevala PaSeRes
585, 2) alik Ilkka Ratamo HalRes 583, 3) ylik Esko Pentikäinen
MySeRes 576.
50m Kivääri 60 ls, makuu sarja H60:
1) vääp Markku Haklin HalRes
587, 2) jääk Veikko Laine HalRes
582, 3) ylil Seppo Ahokas SaSeRU 578, 4) alik Matti Rinnola
MySeRes 555, 5) ltn Jorma Koski
SaSeRU 531.
50m Kivääri 60 ls, makuu sarja H70:
1) sotmest Raimo Novari PaSeRes 569, 2) kapt Esa Savioja
TuRU 560.
50m Kivääri 60 ls, makuu sarja H75:
1) ylil Jussi Ruohonen SaSeRU
561.
50m Kivääri 60 ls, makuu sarja H80:
1) kers Olli Silanto PaSeRes 537.
Varsinais-Suomen reservipiirien ampumasuunnistuksen mestaruuskilpailu
4.8. Salossa
H 4,1 km
1) alik Jorma Tytykoski Alasta-
ron reserviläiset 55:28, 2) vänr
Antti Valo Pargas Reservofficerare 55:51
H35 4,1 km
1) korpr Martti Tytykoski Alastaron reserviläiset 48:38, 2) kers
Markku Pulliainen Alastaron reserviläiset 1:16:09
H40 4,1 km
1) alik Markus Salo Alastaron
reserviläiset 42:03, 2) kers Pasi
Saastamoinen Halikon reserviläiset 45:53, 3) alik Timo Ojala
Alastaron reserviläiset 52:02
H45 4,1 km
1) ylik Antti Seppälä Alastaron
reserviläiset 53:44, 2) ltn Jari Jasu Kyrön Seudun Reserviupseerit 58:21, 3) alik Harri Välimäki
Alastaron reserviläiset 1:02:08,
4) alik Mika Kilpeläinen Alastaron reserviläiset 1:05:59
D50 3,0 km
1) Satu Salokannel Halikon reserviläiset 1:17:11
H50 3,0 km
1) kapt Jukka Hänninen Pargas
Reservofficerare 37:42, 2) ylik
Lasse Varjonen Alastaron reserviläiset 37:56, 3) korpr Esko
Pirttimäki Alastaron reserviläiset 46:15, 4) sotmest Janne
Roininen Kaarina-Piikkiön reserviläiset 52:57
H55 3,0 km
1) alik Tapio Vuolle Alastaron
reserviläiset 46:41
H60 3,0 km
1) sotmest Esko Mäkiniemi
Alastaron reserviläiset 35:41, 2)
ylil Jouko Kylä-Utsuri Loimaan
reserviupseerit 41:54, 3) kapt
Tuomo Kuopio Kyrön Seudun
Reserviupseerit 48:30, 4) korpr
Markku Ruohonen Halikon reserviläiset 49:15
H65 3,0 km
1) kers Heikki Rantanen Alastaron reserviläiset 37:45, 2) evl
Erkki Kallio Alastaron reserviläiset 42:59
H70 3,0 km
1) ylik Mauri Hanhisalo Halikon
reserviläiset 1:03:11, 2) ylil Bo
Åkerholm Pargas Reservofficerare 1:05:37
H75 3,0 km
1) ltn Kalevi Vähäkylä Halikon
reserviläiset 45:19 2) ylik Heikki Pelli Alastaron reserviläiset
57:42
H80 3,0 km
1) korpr Keijo Linnakoski Halikon reserviläiset
Ampumasuunnistuksen
parisprinttiviesti Salossa
11.8.2015, tulokset
H
1) Alastaron reserviläiset 55:32
Martti Tytykoski (3+1) 27:18,
Jorma Tytykoski (3+2) 28:14, 2)
Pargas Reservofficerare 1:09:44
Antti Valo (3+5) 33:31, Linus
Hoffman (5+5) 36:13.
H80
1) Alastaron reserviläiset 1:20:17
Antti Seppälä (1+0) 44:51, Markku Pulliainen (5+1) 35:26, 2)
Naantalin reservialiupseerit
ulkop. 1:21:58 Joni Tenhunen
(1+2) 49:32, Joni Tenhunen
(2+1) 32:26.
H100
1) Halikon reserviläiset 43:57,
Markku Ruohonen (2+2) 23:33,
Pasi Saastamoinen(1+1) 20:24,
2) Kyrön Seudun Reserviupseerit 50:00, Jari Jasu (2+5) 25:01,
Tuomo Kuopio (3+1) 24:59, 3)
Alastaron reserviläiset 57:38, Esko Pirttimäki (4+3) 32:12, Esko
Mäkiniemi (2+2) 25:26.
H120
1) Halikon reserviläiset 52:27,
Kalevi Vähäkylä (1+4) 27:27,
Satu Salokannel (1+1) 25:00,
2) Alastaron reserviläiset 53:58,
Erkki Kallio (3+5) 26:08, Heikki
Rantanen(2+4) 27:50.
Ampumasuunnistuksen
mestaruuskilpailu Salossa 4.8.2015, joukkuetulokset
H
1) Alastaron reserviläiset 1
(Markus Salo, Martti Tytykoski,
Timo Ojala) 2:23:43, 2) Alastaron
reserviläiset 2 (Antti Seppälä,
Jorma Tytykoski, Harri Välimäki)
2:51:20
H50
1) Alastaron reserviläiset 1 (Esko Mäkiniemi, Heikki Rantanen,
Lasse Varjonen) 1:51:22, 2) Alastaron reserviläiset 2 (Erkki Kallio,
Esko Pirttimäki, Tapio Vuolle)
2:15:55, 3) Halikon reserviläiset (Kalevi Vähäkylä, Markku
Ruohonen, Mauri Hanhisalo)
2:37:45
16
4/2015
MERKKIPÄIVÄT
SYYSKUU
95 VUOTTA
20.9. ylikersantti Veikko Suokunnas
Alastaro
93 VUOTTA
13.9. yliluutnantti Mikko Lundell
Turku
90 VUOTTA
29.9. luutnantti Heikki Peltonen
Turku
80 VUOTTA
1.9. kersantti Pentti Isotupa
8.9. yliluutnantti Jouko Erjala
19.9. luutnantti Ossi Laaksonen
22.9. yliluutnantti Eino Vepsä
Laitila
Perniö
Turku
Loimaa
75 VUOTTA
3.9. yliluutnantti Erkki Sirkiä
4.9. alikersantti Jouni Toivanen
8.9. luutnantti Kalevi Vainio
14.9. ylikersantti Reijo Esko
22.9. prikaatikenraali Olli Nepponen
29.9. luutnantti Mikko Mäntymäki
sinulle suunniteltu
uusi volvo V40
Varaa itsellesi Oman Talouden Tuokio.
Saat selkokielisiä neuvoja säästämiseen,
sijoittamiseen ja lainanottoon. Juuri sinulle
mietittynä. Mustaa valkoisella.
www.saastopankki.fi/liedonsp, p. 010 430 900
Puhelun hinta kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh.+ 6 snt/min,
matkapuhelimesta 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.
Uusikaupunki
Koski TL
Salo
Salo
Helsinki
Raisio
70 VUOTTA
3.9. kapteeni Pertti Mattila
Somero
5.9. korpraali Teuvo Saarikko
Pyhäranta
7.9. eversti Risto Hurme
Raisio
9.9. vänrikki Markku Kaskinen
Turku
11.9. komentajakapteeni Juhani Mäntynen Taivassalo
14.9. alikersantti Paavo Nenonen
Turku
15.9. yliluutnantti Carl-Gustav BergströmParainen
20.9. sotilasmestari Heikki Helle
Littoinen
23.9. ylikersantti Mauri Hanhisalo
Halikko as
27.9. kersantti Juha Ståhl
Kalanti
27.9. vänrikki Jörn Söderholm
Turku
30.9. alikersantti Kari Saaristo
Salo
60 VUOTTA
9.9. ylikersantti Markku Granlund
10.9. kapteeniluutnantti Timo Harju
12.9. ylivääpeli Jarmo Mäki-Arvela
24.9. kapteeni Heikki Salo
27.9. res-jäsen Ghita Brunnsberg-Lerkki
Naantali
Turku
Laitila
Raisio
Masku
50 VUOTTA
1.9. kersantti Juha Siltanen
3.9. kapteeni Tapio Turunen
5.9. yliluutnantti Jarmo Harjunmaa
7.9. vänrikki Timo Helminen
9.9. yliluutnantti Juha Willgren
17.9. luutnantti Pertti Rannikko
23.9. vänrikki Jouni Tittonen
25.9. sotilasmestari Janne Roininen
29.9. viestimies Juha Määttänen
29.9. luutnantti Vesa Liukkonen
Uusikaupunki
Salo
Loimaa
Turku
Perniö
Turku
Salo
Piikkiö
Mynämäki
Kustavi
www.keskusautohalli.fi
Rieskalähteentie 75, TURKU puh. 0207 218 120
Logistiikkapalveluja
Turun satamassa
TurkuSteve
Varastokatu 1, FI-20200 Turku
[email protected]
+358 (0)207 529 777
Pienistä iloista suuriin uutisiin
Parhaat ratkaisut
Parhaat ratkaisut
kokonaisvaltaiseen
kokonaisvaltaiseen
asiakassaatavien
asiakassaatavien
hallintaan hallintaan
Puhelin 010 2700 00
[email protected] Puhelin 010 2700 00
www.lindorff.fi [email protected]
www.lindorff.fi
LOKAKUU
94 VUOTTA
26.10. yliluutnantti Antti Malmberg
Raisio
92 VUOTTA
10.10. kapteeni Jouni Levanto
Turku
91 VUOTTA
12.10. alikersantti Esko Topi-Hulmi
Auvainen
26.10. korpraali Veikko Ratsula
29.10. kersantti Tauno Eskola
Piikkiö
Loimaa
Naantali
60 VUOTTA
3.10. yliluutnantti Seppo Hellsten
3.10. vänrikki Jaakko Myllykylä
11.10. majuri Jukka Hulkkonen
11.10. ylivääpeli Ismo Järvinen
18.10. alikersantti Jari Näkki
18.10. alikersantti Olli Ruostekivi
19.10. kersantti Teuvo Nuotila
21.10. yliluutnantti Timo Luukka
28.10. yliluutnantti Olli Kotaja
Taivassalo
Loimaa
Halikko
Salo
Teijo
Mietoinen
Koski TL
Halikko
Ollila
90 VUOTTA
16.10. luutnantti Veikko Virtanen
85 VUOTTA
10.10. luutnantti Esko Lehtonen
Naantali
80 VUOTTA
2.10. kersantti Pertti Vuola
5.10. luutnantti Kauko Luojus
19.10. kapteeni Pertti Eskola
29.10. kapteeni Matti Nummila Hietamäki
Salo
Uusikaupunki
Loimaa
70 VUOTTA
2.10. alikersantti Tero Salmio
4.10. luutnantti Esa Honka
9.10. sotilasmestari Jouko Määnpää
9.10. yliluutnantti Simo Seppälä
13.10. alikersantti Seppo Mäntylä
Turku
Raisio
Turku
Laitila
Turku
www.turunsanomat.fi
50 VUOTTA
3.10. ylikersantti Mika Viitasalo
4.10. kersantti Ari Salonen
6.10. yliluutnantti Anders Kjellman
7.10. ylivääpeli Jukka Saaristo
8.10. luutnantti Seppo Pohjanpalo
10.10. alikersantti Martti Soini
24.10. kersantti Pauli Sosi
Piispanristi
Marttila
Parainen
Ylönkylä
Masku
Piikkiö
Kojonkulma
Lauantaibrunssi 11.00-14.00, 10 e,
lapset alle 12 v. 5 e ja 4 v. 0 e.