docToimintasuunnitelma 2015 - Helsingin Seniorisäätiö
download 
Report Transcription
Toimintasuunnitelma 2015 - Helsingin Seniorisäätiö
1 HELSINGIN SENIORISÄÄTIÖ STRATEGIA 2015-2018 Toimintasuunnitelma 2015 Arvot: Arvostus Itsemääräämisoikeus Yksilöllisyys Turvallisuus Ammatillisuus Tahtotila: Helsingin Seniorisäätiössä vanhukset saavat yksilöllistä, kannustavaa ja omannäköistä hoivaa, hyväksyvässä ilmapiirissä. Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 2 1. TAUSTAA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET NYT JA TULEVAISUUDESSA Helsingin Seniorisäätiö on voittoa tavoittelematon, Helsingin kaupunkikonserniin kuuluva tytäryhteisö, jonka toiminta täydentää kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston palveluja. Laitoshoidon vähenemisen myötä tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon määrä on lisääntynyt. Tällä hetkellä 75-vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 91 prosenttia asuu kotona. Tehostetussa palveluasumisessa heistä asuu noin 6 prosenttia ja laitoshoidossa noin 3 prosenttia. Helsingissä on tällä hetkellä noin 41 000 yli 75-vuotiasta. Vanhusten hoidon painopistettä halutaan siirtää laitoshoidosta palveluasumiseen ja kotihoitoon. Tämä tavoite on myös Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja Vanhuspalvelulailla. Syy laitoshoidon vähentämiseen on myös säästöjen hakeminen. Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2030 on laadittu sosiaali- ja terveyslautakunnan toimeksiannon mukaan tavoitteena tuottaa helsinkiläisille parempia ja kustannuskehitykseltään kestävämpiä palveluja. Suunnitelmassa esitetään, että vuonna 2030 Helsingissä olisi perhekeskuksia, terveys- ja hyvinvointikeskuksia, monipuolisia palvelukeskuksia sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palveluverkon uudistamisessa on otettu huomioon Helsingin väestöennuste sekä muut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden aiheuttamat epävarmuustekijät. Palveluverkkosuunnitelman mukaan Helsingissä olisi vuonna 2030 viisi perhekeskusta, kuusi terveys- ja hyvinvointikeskusta, 14 monipuolista palvelukeskusta, kaksi päivystyssairaalaa sekä tarvittavia muita lähipalveluja. Palveluverkkouudistus aiheuttaa muutoksia nykyisiin tiloihin. Tilahankesuunnitelmissa on rakentaa seuraavan 10 vuoden aikana sekä uusia tiloja, että keskittää toimintoja olemassa oleviin tiloihin. Osa kaupungin palveluista tuotetaan ostopalveluina useiden palveluntuottajien tuottamina. Ostopalveluista ainoastaan Seniorisäätiön tuottamia palveluja tarkastellaan palveluverkkosuunnitelmassa. Helsingin kaupungin taloudellisen tilanteen jatkuminen epävarmana luo samalla epävarmuutta Seniorisäätiön toimintaan. Helsingin kaupunki ostaa kaikki Säätiön hoitopaikat ja vähentämistarve laitoshoidossa heijastuu välittömästi Seniorisäätiöön. Palvelukeskukset Helsingissä lähtökohtana palvelualuemallille on vuodesta 2007 alkaen kehitetty Monipuolinen vanhustenkeskus –toimintamalli (vuodesta 2013 alkaen monipuoliset palvelukeskukset). Monipuolisella palvelukeskuksella tarkoitetaan paikallista tai alueellista palvelukokonaisuutta, joka korostaa pääasiassa ikääntyneille ja monisairaille tarkoitettuja palveluja Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 3 ehkäisevistä palveluista korjaaviin palveluihin ja turvaa kokonaisvaltaisen, tarpeenmukaisen tuen tarjoamisen väestölle. Osa palveluista kohdistuu myös muille aikuisikäisille kuin ikääntyneille. Ikääntymispoliittisissa linjauksissa korostuvat kotona- asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään, erilaiset ikääntyneiden asumisratkaisut sekä asumisen ja hoidon erottaminen toisistaan, yhteisöllisen asumisen mallit ja laitosmaisesta hoidosta luopuminen. Termillä Aging in Place haetaan ratkaisuja, joilla pyritään luomaan ikääntyville mahdollisuuksia asua asunnoissaan tutuissa ympäristöissä. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon porrastusta halutaan vähentää ja palvelujen saatavuutta halutaan parantaa kehittämällä integroituja palvelukokonaisuuksia. Näillä pyritään tukemaan myös alueellisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittymistä ikääntyneiden kesken. Palveluohjauksessa käydään läpi iäkkään ihmisen läheisverkostojenkin mahdollisuudet rakentaa turvaverkkoa ikääntyneen ihmisen arjen tueksi. Monipuolisen palvelukeskuksen palvelut - Palvelukeskustoiminta Sosiaali- ja lähityö Omaishoidon toimintakeskustoiminta Päivätoiminta Lyhytaikaisen osavuorokautinen ja ympärivuorokautinen hoito Arviointi- ja kuntoutustoiminta Pitkäaikainen ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen tai laitoshoito Kaikissa monipuolisissa palvelukeskuksissa ei kuitenkaan välttämättä ole kaikkia palvelumuotoja. Osa monipuolisen palvelukeskuksen palveluista sijaitsee fyysisesti samassa kokonaisuudessa. Osa palveluista sijaitsee muualla sijaitsevissa toimipisteissä. Asiakasohjaus on keskitetty palvelualueittain tai kaupunkitasoisesti päivätoiminnan, lyhytaikaisen hoidon sekä arviointi- ja kuntoutustoiminnan osalta. Ikääntyvien määrä Helsingin väestön ennustetaan kasvavan noin 100 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Eniten kasvaa yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä, jossa lisäystä on yli 40 000. Eläkeläisistä 65- 74–ryhmään kuuluvien määrä on jyrkässä kasvussa ja heidän määränsä tulee Helsingissä kasvamaan 10 000 henkilöllä vuoteen 2020, minkä jälkeen kasvu pysähtyy. Ikäryhmän 75-84 –vuotiaat määrän jyrkin kasvuvaihe ajoittuu vuosille 2018-2027. Heidän määränsä tulee Helsingissä kasvamaan 2030 mennessä yli 80% nykyisestä. Yli 85vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti vuoteen 2030 asti, jonka jälkeen kasvu nopeutuu huomattavasti. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2023 mennessä eniten Eteläises- Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 4 sä ja Itäisessä suurpiirissä, lähes 4 000 henkilöllä. Läntisessä, Keskisessä ja Koillisessa suurpiirissä kasvu on yli 2 000 henkilöä. Lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksia Vuonna 2015 tulee voimaan sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämislaki, joka muuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisrakenteen vuodesta 2017 alkaen. Suomi jaetaan viiteen SOTE-alueeseen, joille keskitetään sekä perus-että erityistason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Kunnilla järjestämisvastuu poistuu ja niille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua SOTE-alueeseen. SOTE-alueiden muodostaminen tulee vaikuttamaan Helsingin palveluverkkoon. Kaupungin Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vuodesta 2017 alkaen tuottajayksiköitä Etelä-Suomen SOTE-alueella. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita, hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun palvelutarpeen ennaltaehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Vanhuspalvelulaki säätelee myös toimitiloja ja palvelun saatavuutta. On huolehdittava siitä, että iäkkäiden henkilöiden käytössä olevat toimitilat ovat riittävät, turvalliset, esteettömät, kodikkaat sekä muutenkin olosuhteiltaan sopivat heidän tarpeisiinsa nähden. Sosiaalihuoltolain uudistus on käynnissä ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Valmisteilla on myös Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeudesta. Uuden lain tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Itsemääräämisoikeuslaissa säädettäisiin rajoitustoimenpiteiden käytölle asetettavista yleisistä edellytyksistä. Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistuksen tavoitteena on kotona asumisen tukeminen. Säätiölaki Hallitus esittää uuden Säätiölain säätämistä nykyisen vuodelta 1930 olevan lain tilalle. Tarkoituksena on kehittää säätiöiden toimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on, että uusi laki tulee voimaan vuonna 2015. Laissa säänneltäisiin nykyistä selvemmin myös toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja koulutuspalveluita. Säätiöille sallitun liiketoiminnan määrittelyä selkeytettäisiin. Sallittua olisi liiketoiminnan harjoittaminen säätiön säännöissä määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja, jos säännöt sen sallivat, varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi. Avoimuutta ja valvontaa parannettaisiin niin, Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 5 että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä olisi annettava nykyistä yksityiskohtaisemmat tiedot säätiön toiminnasta ja lähipiiriin kohdistuvista toimista. 2. SENIORISÄÄTIÖN STRATEGISET PAINOPISTEET TOIMINTAVUONNA 2015 Kaikessa toiminnassa pyritään asukaslähtöiseen toimintaan, työmenetelmien tarkoituksenmukaisuuteen, tehokkuuden lisäämiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Henkilöstön valmiutta toimintaprosessien kehittämiseen ja toiminnallisten muutosten kohtaamiseen lisätään osallistavalla johtamisella ja hyvällä yhteistoiminnalla. 2.1. Helsingin kaupunkikonsernin asettamat tavoitteet Seniorisäätiölle: Seniorisäätiön palveluiden kehittämistä jatketaan samojen linjausten pohjalta kuin kaupungin omia vanhuspalveluita. Seniorisäätiön vanhainkodit muutetaan palveluasumisyksiköiksi sitä mukaa kun peruskorjaukset tehdään rakennuksiin niin, että ne täyttävät palveluasumiseen vaadittavat kriteerit. Palvelurakennemuutoksen mukaisesti lisätään niiden palvelujen tuottamista, jotka kohdentuvat kotona asuville vanhuksille. Sosiaali- ja terveysviraston kanssa tehtävät toteuttamisohjelmat 2015 Vuoden 2015 hoitovuorokausihinta pysyy vuosien 2013 ja 2014 tasolla, eli kolmatta vuotta toimitaan ilman korotuksia. Koska hintojen korotuksia tehdään kuitenkin niin elintarvikkeissa kuin palveluissakin yleisesti, joudumme olemaan erittäin tarkkoja ja kustannustietoisia toimintavuoden aikana. Seniorisäätiössä on totuttu elämään kustannustietoisesti, joten nollakorotus talousarvioon ei tuota suurempia vaikeuksia. Selvisimme edellisistäkin vuosista. Haastetta tuo hoitopaikkojen vähentäminen ja siitä johtuva hoitopaikkatulojen väheneminen. Seniorisäätiöllä on 603 laitoshoitopaikkaa, joista on toimintavuoden aikana tarkoitus vähentää 34-39 paikkaa, riippuen tilanteesta vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla. Sosiaali- ja terveysviraston kanssa tehdään tilannearviot 30.6. ja 30.9. 2015. Palveluasumiseen ei päästä muuttamaan Antinkodissa vielä 2015, johtuen rakennuksen saneerauksen viivästymisestä. Muutosta viedään eteenpäin toimintavuonna. Vuonna 2014 alkanutta palvelukeskustoimintaa päästään jatkamaan Mariankodissa, joka on tulevaisuudessa yksi kaupungin 14 palvelukeskuksesta. Palvelukulttuuria joudumme harjoittelemaan ja muuttamaan asennettamme asiakaslähtöisemmäksi. Siinä on meille kaikille haastetta. Koulutusta tarvitaan uudenlaiseen toimintaan. Säätiössä on vahva ja koulutusmyönteinen henki. Meidän on kouluttauduttava, opeteltava ja opittava uusia asioita, tekemään asioita uudenlaisella tavalla ja myönnettävä, että jokaisella on opittavaa ja opeteltavaa pysyäkseen mukana tässä jatkuvassa kehityksessä ja muutoksessa, jota toimintaympäristö meiltä Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 6 vaatii. Osaamisen lisäksi tarvitsemme kokonaisuuden ymmärtämistä ja moniammatillista yhteistyötä sekä joustavuutta selvitäksemme näistä muutoksen mukanaan tuomista haasteista. Näihin haasteisiin vastataan niiden kaikkien toimenpiteiden avulla, jotka tässä toimintasuunnitelmassa on kirjattu seuraaville sivuille. Strategiset painopisteet ovat Säätiön arvopohjaan perustuvia ja kulkevat kaikissa toiminnoissa mukana ”Aktiivisuutta asukkaiden arkeen” ”Asiakaspalvelu asenteeksi” ”Läsnäolo laaduksi hoitotyössä” Asukaslähtöisyys tarkoittaa Seniorisäätiössä sitä, että kaiken päätöksenteon pohjana pidetään asukkaan hyvää. Asukas on asiakas, jonka hyvinvoinnista henkilökunta pitää huolta. Asukas tulee aina ensin tarpeineen ja toiveineen. Asiakaspalveluun kiinnitetään erityistä huomiota. Asukaslähtöisyys on arvostamista. Arvostaminen liittyy myös työhyvinvointiin; toinen toistamme ja toistemme työtä arvostamalla luomme miellyttävän, viihtyisän ja luottamuksellisen ilmapiirin, joka heijastuu myös asukkaiden kokemaan hyvinvointiin. Itsemääräämisoikeus on asukaslähtöistä. Itsemääräämisoikeuden huomioiminen ja kunnioittaminen on tärkeä osa asukaslähtöistä toimintatapaa. Asukkaan näkemykset, tarpeet ja toiveet ovat osa hoitosuunnitelmaa ja iäkkään henkilön on oltava aidosti osallinen ja hänen mielipidettään on kuultava palvelua tuotettaessa. Asukkaan tarpeet ja toiveet tulevat kuulluiksi. Valintoja tehdään asukasta kuunnellen, hänen parastaan ajatellen. Yksilöllisyys on itsemääräämisoikeutta ja asukaslähtöisyyttä. Turvallisuus kuuluu hyvään hoitoon, turvallisuus kuuluu huolehtimiseen sekä asukkaista, että työntekijöistä. Ammatillisuus on ammattitaitoa, osaamista ja osaamisen käyttöä. Ammatillisuus luo turvallisuutta, parantaa hoidon laatua sekä työilmapiiriä. Ammatillisuuteen liittyy myös arvostus, asukkaan arvostaminen sekä työkaverin arvostaminen. Asiakaspalvelu on ammatillisuutta, asiakaspalvelu on asenne. Palveluasuminen, palvelukeskus painottavat jo nimissään palvelua. Palvelemisen kulttuurin lisääminen ja korostaminen on yksi tärkeimmistä asioista ja tavoitteistamme. Aktiivisuutta asukkaiden arkeen on ollut Säätiössä kuntoutumista edistävän toimintamallin kautta jo useita vuosia tavoitteena ja on sitä edelleen. Aktiivisuudella parannamme asukkaittemme hyvinvointia, vähennämme yksinäisyyttä ja lisäämme elämän merkityksellisyyttä vielä vanhuuden viimeisiin vuosiin. Asukkaamme eivät kykene aktiivisuuteen yksin, itsekseen, he tarvitsevat tukea, apua, kekseliäisyyttä ja Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 7 viitseliäitä, innokkaita työntekijöitä, jotka järjestävät aktiviteetteja. Toteuttavat asukkaiden unelmia. Seniorisäätiössä on kiitettävästi aktiviteetteja asukkaiden arjessa. Mutta intoa tehdä vaikka vain pienesti joka päivä jotain, jolla asukkaan päivästä saadaan merkityksellisempi, tarvitaan lisää. Aktiviteettien keksiminen ja toteuttaminen on yhtä lailla hoitajien kuin asukastoiminnanohjaajien ja fysioterapeuttien tehtävä. Omaisten mukaan saaminen on aina hieno lisä tähän haasteeseen. Läsnäolo eli asukkaan vierellä oleminen, lähellä olo ja jutustelu asukkaan kanssa ovat arjen aktiivisuutta ja hoidon laatua parhaimmillaan. Inhimillinen kosketus, vierellä oleminen ja läsnäolo, luovat turvallisuutta ja osoittavat arvostusta asukasta kohtaan. 2.2. Hoitotyö ja muu siihen liittyvä toiminta, kehittämistavoitteet Toimintavuonna keskitytään hoitotyön kehittämisessä perusasioihin Valvira on laatinut vanhustenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Ohjelma kattaa vanhuspalvelulain koko sisältöalueen. Valvontaviranomaiset kehittävät valvontamenetelmiään ja siirtävät valvonnan painopistettä yhä enemmän ennakoivaan valvontaan ja toiminnanharjoittajan omavalvontaan. Omavalvontasuunnitelmalla ohjataan toimintayksikön asiakastyön laatua ja asiakasturvallisuutta. Määräys tulee voimaan 1.1.2015. Säätiön tavoitteet mukailevat valvonnan painopisteitä. Työnantajan ja esimiesten on valvottava, että heidän toimintayksikössään toimitaan lainsäädännön, ohjeiden, suositusten ja lupaehtojen mukaisesti. Kehittämistavoitteet 2015 ja seuranta 2.2.1. Palvelujen saatavuus ja suunnitte- Seuranta: lu Hoitotyön linjaukset- työryhmässä seuraAjantasainen hoito- ja palvelusuunni- taan tavoitteen toteutumista 4 kertaa vuotelma sekä tavoitteellinen suunnitelma dessa kuntoutumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn lisäämiseksi. Hoitosuunnitelmat ovat ajantasaisia. Jokaisella asukkaalla, joka on ollut kaksi viikkoa osastolla, on kirjallinen hoitosuunnitelma tehty. Hoitotyön kirjaamisen osaaminen Jokaisella osastolla, pienkodissa vähintään 60% työntekijöistä hallitsee RAI:n tekemisen ja kirjaamisen hyvin Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 8 -Hoitosuunnitelmien sisällön kehittäminen niin, että se sisältää asukkaalle asetettuja realistisia tavoitteita ja ohjaa käytännön hoitotyötä. -Arvioivan kirjaamisen sisällön ja laadun kehittäminen päivittäisessä seurannassa. -Hilkka-kalenterin käyttöönotto ja käytön tehostaminen. -Siirtyminen RAI-nettiversioon. -Säätiön ja yksiköiden kirjaamistyöryhmien jäsenet huolehtivat kirjaamisen tavoitteiden toteutumisesta omassa hoitoyksikössään yhdessä esimiehen kanssa. 2.2.2. Palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus; -Ruokailujen yötauon pituus pyritään saamaan tavoitteen mukaiseksi. (Valviran puuttumiskynnys on 11 tuntia yöpaastoa) Seuranta: Hoitotyön linjaukset -Ulkoilumahdollisuus; Kevät- ja kesäai- työryhmässä 4 kertaa vuodessa. kaan kaikki, jotka eivät ole vuodeasukkaita Seuranta; Ulkoilut kirjataan Hilkkaan ja viedään asukkaan halutessa 1-2x/ viikko niitä seurataan Hoitotyön linjaukset- työulkoilemaan. Talviaikaan sään salliessa ja ryhmässä 4 kertaa vuodessa. asukkaan halutessa ulkoillaan. -Itsemääräämisoikeus ja elämän laatu. Ikääntyminen ei rajoita asukkaan itsemää- Seuranta: Itsemääräämisoikeuslain tultua räämisoikeutta, henkilökohtaista vapautta voimaan seurataan sen toteutumista Hoitotai ihmisarvoa. työn linjaukset -työryhmän toimesta. -Rajoittamistoimenpiteet on kirjattava omavalvontasuunnitelmaan ja niiden noudattamista on seurattava. -Omavalvontasuunnitelman nen seuraamiSeuranta: Jory seuraa 4 kertaa vuodessa Asiakkaan saaman palvelun laatu ja toimivat palveluprosessit varmistetaan ensisijaiAntinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 9 sesti omavalvonnan avulla. Näissä on usein kyse kohteluun, toimintakulttuureihin tai johtamiseen liittyvistä ongelmista, jotka voidaan parhaiten ja nopeiten ratkaista toimintayksiköissä. Tavoitteena on, että palveluntuottaja valvoo oman yksikkönsä toimintaa ja viranomaisvalvonta painottuu varmistamaan, että omavalvonta toimii. -Kuntoutumista edistävää toimintaa kehitetään edelleen Yksiköiden omien kuntoutumista edistävien Seuranta: Hoitotyön johtajat seuraavat työryhmien työ jatkuu säännöllisenä. toimintamallin jalkautumista osastojen arkeen. Toiminta on osa arkea ja arjen hoitotyötä. - Ravitsemusta kehitetään edelleen. Miila Lappalaisen raportin pohjalta laaditut kehittämistoimenpiteet otetaan käyttöön. Yöpaaston pituuteen etsitään ratkaisuja. Seuranta: Hoitotyön johtajat seuraavat Iltapalan syöttäminen sitä tarvitseville. Pai- ravitsemuksen toteutumista. noindeksien mukainen painon seuranta. 2.2.2. Lääketyöryhmän tavoitteet -Lääkehoidon osaamisen ylläpitäminen ja vahvistaminen -Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi ja Seuranta: Lääkehoitotyöryhmä arvioi tiseuranta (kirjaaminen) lannetta toukokuussa ja marraskuussa ja -Lääkehoidon vuosittaisten tarkistusten raportoi hoitotyön linjaukset –työryhmälle. toteuttaminen 2.2.3. IT –työryhmän tavoitteet -Sähköpostin salaaminen Seuranta: IT –työryhmä raportoi johtoryh-Faxin yhdistäminen kopiokoneeseen ja mälle toukokuun lopussa ja marraskuun ohjaaminen sähköpostiin -Tablettitietokoneen käytön määrän lisää- lopussa. minen -RAI-nettiversion käyttöönotto Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 10 2.2.4. Facebook- työryhmän tavoitteet -Facebook –sivuilla tavoittelee HSS:lle lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta, tiedotuskanavaa omaisten ja yhteistyötahojen Seuranta: Facebook-työryhmä raportoi suuntaan sekä uusia työntekijöitä rekrytoi- johtoryhmälle toukokuun lopussa ja marraskuun lopussa. tavaksi -Facebook- sivujen monipuolisen sisällön tuottaminen -Tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen -Talokohtaisen sivuston pilotointi Antinkodissa. 2.2.5. Ekotyöryhmän tavoitteet -Kasvisruokalounas kerran viikossa, asukkaille illalla liha/kana/kalaruoka -Ruokahävikin vähentäminen sekä keittiössä, että osastolla. Myslin monipuolinen käyttö ja järkevät tilausmäärät Seuranta:Eko-työryhmä raportoi jorylle -Tulostamisen vähentäminen – selvitetään toukokuun lopussa ja marraskuun lopussa. mahdollisuutta saada s-postiin maininta tulostamisen tarpeettomuudesta. -Kokoukset 2 x vuodessa, asiat pyritään hoitamaan s-postilla. 3. Henkilöstö Säätiöllä on omat erilliset strategiansa ja suunnitelmansa vuodelle 2015 seuraavasti 3.1. Henkilöstöstrategia 2015 3.2. Työhyvinvointisuunnitelma 2015, joka sisältää -Työterveydenhuoltosuunnitelman -Sairastaminen ja sen ilmoittaminen HSS:ssä -Työsuojeluohjelman - Koulutussuunnitelman Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 11 - Rekrytoinnin kehittämisen - Perehdyttämisen - Tasa-arvosuunnitelman - Päihdeohjelman - Työsäännöt, joka sisältää varoitusmenettelykäytännön, kiusaamiseen puuttumisen, palkitsemisjärjestelmän, sisäisen tiedottamisen periaatteet, sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet (SOME) 4. Talous Kuntataloudessa on tiukkaa, joka heijastuu Helsingin taloustilanteen ja erityisesti Sosiaalija terveydenhuollon kustannusten hillitsemisen vuoksi myös Seniorisäätiöön. Laitoshoitoa ollaan edelleen vähentämässä ja yksi syy siihen ovat kustannukset. Laitoshoitoa pidetään kalleimpana vaihtoehtona vanhusten hoidossa. Vuonna 2015 Seniorisäätiöstä ollaan vähentämässä noin 34-39 asukaspaikkaa. Vähentäminen tapahtuu kuitenkin niin, että 1.4 lähtien aloitetaan asukaspaikkojen vähentäminen luontaisen poistuman kautta Mariankodissa, Pakilakodissa ja loppuvuodesta myös Antinkodissa. Hoitovuorokausihinta on pysynyt jo kolmatta vuotta samana, korotusta ei ole tullut, joten tiukka menokuri jatkuu Säätiössä. Taloustilannetta seurataan hallituksessa, johtoryhmässä ja osasto- ja esimieskokouksissa. Erityisen tarkasti seurataan henkilöstökuluja, jotka ovat suurin menoerä Säätiön talousarviossa. Seniorisäätiöllä on oma erillinen talousarvionsa. 5. Tietoturva Tietoturvallisuus on kiinteä ja olennainen osa Helsingin Seniorisäätiön arvomaailmaa, johtamista ja riskien hallintaa. Säätiössä on oma tietosuojaorganisaatio ja määritellyt tietoturvallisuuden periaatteet ja toimintatavat. Jokaisella työntekijällä on vastuu tietoturvallisuudesta omien työtehtäviensä osalta. Esimiehet huolehtivat siitä, että työntekijä saa tarvittavan opastuksen ja koulutuksen tehtäviinsä sekä tarvitsemiinsa käyttöliittymiin, - ja järjestelmiin sekä ohjelmiin. Jokainen työntekijä allekirjoittaa salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen luettuaan ensin tietosuojaohjeen. Seniorisäätiöllä on oma erillinen tietoturvallisuussuunnitelmansa. Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 12 6. Vapaaehtoistyö ja asukastoiminta Seniorisäätiön vapaaehtoistyö on yhä enemmän painottunut kulttuuriseen vanhustyöhön, mukaillen omannäköisen vanhuuden tavoitetta. Asukkaat ovat ennen vanhainkotiin tuloaan harrastaneet ja olleet kiinnostuneita erilaisista asioista, niin myös kulttuurisen vanhustyön tulee olla monipuolista esimerkiksi kulttuuri- ja taide-elämyksiä, hengellisiä tilaisuuksia, eturivin artistien esiintymisiä, eläinvierailuja ja käsillä tekemistä. Pyrkimyksenä on kuulla ja toteuttaa vanhusten unelmia. Tärkeitä vapaaehtoistyön kumppaneita ovat yksittäiset vapaaehtoiset, vapaaehtoisten verkostot, oppilaitokset, taiteilijat, taidelaitokset, säätiöt, yhdistykset, museot ja yritykset. Vapaaehtoistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään sosiaalista mediaa ja osallistutaan valtakunnallisiin kampanjoihin ja teemavuosiin kuten Vanhusten viikko, Liikuta minua –päivä, Talkoo-päivä, Sibeliuksen juhlavuosi 2015 ja Vain aito peukku auttaa – kampanja. Seniorisäätiö osallistuu kumppanina hankkeisiin, joilla saadaan aktiivisuutta asukkaiden arkeen. Seniorisäätiön asukastoiminta on aktivoivaa ja lisämerkitystä asukkaiden arkeen antavaa toimintaa. Asukastoiminta ja vapaaehtoistyö linkittyvät vahvasti toisiinsa. 7. Palvelukeskustoiminta Mariankodissa Mariankodista tulee saneerauksen jälkeen virallisesti Pohjois-Haagan palvelukeskus ja siihen liitetään Hopeatien palvelutalo tulevaisuudessa. Palvelukeskustoiminta aloitettiin kuitenkin jo vuoden 2014 syksyllä kuntosalin avaamisella alueen ikääntyneille. Palvelukeskustoiminta on tarkoitettu eläkeläisille ja työttömille ja se tukee kotona asumista ja arjessa selviytymistä. Palvelukeskustoiminnasta 75% järjestävät vapaaehtoiset, järjestöt, seurakunnat, kaupungin eri virastot. Palvelukeskuksella on omat Facebook-sivut, joilla palveluista tiedotetaan. Toimintavuonna käynnistyy muun muassa omaishoitajamiesten ruokaryhmä, työikäisten muistisairaiden miesten ryhmä, kirjallisuuspiiri, liikuntaryhmiä ja esimerkiksi neulekerho. Gerometro Gerometro on vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on yhdistää vanhustyöhön erilaista sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista, kehittämistä ja tutkimusta. Kehittäminen tapahtuu kehittäjäyksiköissä, joista yksi on Mariankodin ja Hopeatien muodostama yksikkö, jonka tehtävänä on aikaansaada palvelukeskustoimintaa alueelle. Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 13 8. Tukipalvelut 8.1. Puhdistuspalvelut ja pesula Puhdistuspalveluissa käytetään toimintavuonna hygieniakierroksilta saatua tietoa siivoustyön kehittämisen pohjana. Epidemioiden aikana lisätään ohjausta siivoustyön osuudesta esimerkiksi Noro-viruksen leviämisen estämiseksi. MRSA-bakteerin leviämisen ehkäisemisessä ohjataan ja koulutetaan myös siistijöitä. Puhdistuspalveluhenkilökunnan ergonomiakoulutukseen kiinnitetään toimintavuonna erityistä huomiota. Siivouskoneiden ja työtä keventävien laitteiden käyttöön annetaan lisäopetusta ja ohjausta. Pesulatoiminnan kehittämiskohteena on liiallisen puhtaan pyykin pesemisen vähentäminen. Pyykinpesun kustannustietoisuutta pyritään lisäämään tiedottamalla henkilökuntaa. 8.2. Ravintopalvelut Vanhusten ravitsemus on edelleen Säätiön kärkihankkeena. Toimintaa pyritään kehittämään niin, että laadusta ja palvelusta saadaan mahdollisimman tasalaatuista kaikissa Säätiön yksiköissä. Aromi-reseptiikka on valmiina niin, että perusreseptit on tehty. Kehitystyö on jatkuvaa ja ruokalistan muuttuessa reseptejä tarkistetaan. Reseptiryhmä kokoontuu kerran kolmessa viikossa päivittämään ohjelmaa. Tilausosion käyttöönotto auttaa oikeiden tuotteiden ja oikeiden määrien ostamisen. Ruokahävikin vähentämiseksi on käynnistetty hanke, jossa restonomiopiskelija selvittää alkuvuoden aikana ruokahävikin nykytilanteen ja antaa opastusta /koulutusta ja ohjausta keittiölle ja valitulle pilottiosastolle ruokahävikin vähentämiseksi. Koulutuksen ja ohjauksen jälkeen seurataan hävikin vähenemistä. Jos hankkeesta saadaan hyviä kokemuksia, ohjausta ja koulutusta järjestetään myös muille osastoille ja yksiköille. Mysli-tilausjärjestelmän kertauskoulutukset alkavat helmikuussa. Myslin raportoinnin käyttöä opastetaan osastonhoitajille kevään aikana. Osastoille on nimetty keittiöstä osastokohtainen kummi. Kummi toimii osaston ja keittiön avainhenkilönä yhteistyön ja viestinnän parantamiseksi. Työhyvinvointikyselyn pohjalta kehitetään keittiön omaa toimintaa. 8.4. Hallinto Säätiön sääntöjen mukaiset toimet, hallituksen päätösten toteuttaminen, konsernijohdon päätösten toteuttaminen ja raportointi ovat osa hallinnon tehtävää. Toimintaympäristön seuraaminen, lainsäädännön uudistusten seuraaminen ja toteuttaminen kuuluvat Säätiön hallinnolle. Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki 14 Talouden hallinta ja taloushallinnon raporttien tuottaminen on keskeisiä hallinnon tehtäviä. Jokaisen Säätiön työntekijän tulee kokea olevansa yksi talouden hallinnan vaikuttaja, on tärkeää. Säästää ei varsinaisesti HR- työpöydän käyttöönotto aloitetaan toimintavuonna HR- työpöytä on luonnollinen jatke rekrytoinnin kehittämistä ja ekotyöryhmän tavoitteita. 8.5. Rekrytointi Seniorisäätiön rekrytointia kehitetään toimintavuonna ulkopuolisen osaamisen ja tuen avulla. Tavoitteena on selkeyttää resursointi- ja rekrytointiprosessien työnjakoa rekrytointiyksikön, osastonhoitajien ja muiden prosessiin osallistuvien välillä. Kehittäminen tapahtuu heti alkuvuodesta 2015. 8.6. Käyttäjäpalvelut ja kiinteistöhuolto Helsingin Seniorisäätiön kiinteistöt on jaettu niin, että Kannelkoti ja Pakilakoti ovat Helsingin kaupungin Tilakeskuksen hallinnassa. Mariankoti ja Antinkoti ovat Heka Oy:n hallinnassa. Palmia jatkaa ainakin Tilakeskuksen huoltoyhtiönä. Käyttäjäpalveluissa Säätiöllä on kaksi käyttäjäpalveluita hoitavaa huoltomiestä ja autonkuljettaja. Facilityn käyttö Säätiön irtaimiston huolto- ja korjaustehtäväpyynnöissä jatkuu kuten aiemminkin. Kuljetuspyynnöt, jotka eivät kuulu normaaliin kuljetussuunnitelmaan tehdään sähköpostilla. Antinkoti Kivitaskuntie 1 00780 Helsinki Kannelkoti Vanhaistentie 15 00420 Helsinki Mariankoti Schildtinpolku 6 00440 Helsinki Pakilakoti Suovakuja 1 00660 Helsinki
