PÄRNU MAAKONNA KAART PÄRNUN MAAKUNNAN KARTTA

WWW.VISITPARNU.COM
VALGERANNA
LIIVARAND, SEIKLUSPARK, PROMENAAD
JA VAATETORN
6
Valgeranna on pikk liivane supelrand, mis avaneb lõunakaarde ja on
külmade põhjatuulte eest kaitstud
kauni männimetsaga. Rannas on
lastemänguväljak, riietuskabiinid, vesijalgrataste laenutus ning
kohvik. Valgeranna promenaad on 300 m pikkune kaunis
jalgtee, mis viib parklast mereni ja lookleb osaliselt Valgeranna
Seikluspargi alt läbi. Seikluspargis pakuvad põnevust kõrgele
puude vahele ehitatud erineva raskusastmega seiklusrajad.
Rannal asuvast tuledega varustatud vaatetornist avaneb kauneid
vaatepilte.
Valgeranna Seikluspark +372 5622 2855
www.valgerannaseikluspark.ee
VALGERANNAN HIEKKARANTA,
SEIKKAILUPUISTO, PROMENADI JA
NÄKÖTORNI
Valgeranna on pitkä, hiekkainen uimaranta, joka avautuu
etelän suuntaan ja jota kylmiltä pohjoistuulilta suojaa upea
männikkö. Rannassa ovat pukukopit, leikkikenttä lapsille,
polkuveneiden vuokraus ja kahvila. Valgerannan promenadi
on 300 m pituinen kaunis kävelytie, joka alkaa parkkipaikalta
ja johtaa meren rantaan, osa siitä kaartelee seikkailupuiston
alta. Seikkailupuistossa jännittävyyttä tarjoavat korkealle puiden
väliin rakennetut eri vaikeusasteen seikkailuradat. Rannassa
kohoaa näkötorni valoineen ja jos vain viitsit kiivetä, niin
sieltä avautuu todella upeita näkymiä.
Valgerannan Seikkailupuisto +372 5622 2855,
www.valgerannaseikluspark.ee
PÄRNUN
MAAKUNNAN
KARTTA
PÄRNU
MAAKONNA
KAART
70
SOOMAA LOODUSKESKUS
Tipu küla, Kõpu vald, Viljandi maakond
+372 435 7164
www.loodusegakoos.ee
[email protected]
Soomaa rahvuspark on loodud 1993. aastal suurte soode, lamminiitude ja metsade kaitseks.
Pargi südamesse Kõrtsi-Tõramaal on rajatud looduskeskus. Siin on
võimalik infot saada Soomaa matkaradade ja kohalikke teenuste
kohta, tutvuda püsiekspositsiooni ja meediaprogrammidega.
Keskuse lähedalt saab alguse kopra elu tutvustav õpperada.
94
KABLI LOODUSKESKUS
Kabli küla, Häädemeeste vald, Pärnu maakond
+372 5302 0833
www.loodusegakoos.ee
[email protected]
Kabli looduskeskusest leiad kasulikku informatsiooni piirkonna
loodusväärtuste ning RMK puhkevõimaluste kohta üle Eesti. Saad
tutvuda loodusteemaliste näitustega, vaadata loodusfilme, tellida
ekskursioone, telkida ja ujuda.
Keskuse eest saab alguse 1,8 km piki rannikut kulgev Kabli
õpperada, kus saad tutvuda ranniku taimekoosluste, erinevate
luitetüüpide, mitmesuguste pesakastide ja liigirikka linnustikuga.
Saad proovida linde ka ise näha raja kahest tornist.
70
SOOMAAN LUONTOKESKUS
Tipu küla, Kõpu vald, Viljandi maakond
+372 435 7164
www.loodusegakoos.ee
[email protected]
Soomaan kansallispuisto on perustettu vuonna 1993 suurten
soiden, luhtaniittyjen ja metsien suojelemiseksi. Puiston keskellä Kõrtsi-Tõramaalla sijaitsee luontokeskus. Naarin kievarin
paikalle. Täältä saat tietoa Soomaan luontopoluista ja paikallisista palveluista. Lisäksi voit tutustua pysyvään näyttelyyn ja
mediaohjelmiin. Keskuksen vierestä alkaa majavien elämästä
kertova luontopolku.
94
KABLIN LUONTOKESKUS
Kabli küla, Häädemeeste vald, Pärnu maakond
+372 5302 0833
www.loodusegakoos.ee
[email protected]
Kablin luontokeskuksesta löydät hyödyllistä tietoa alueen
luonnonkalleuksista sekä RMK:n (Metsähallituksen) virkistysmahdollisuuksista ympäri Viroa. Voit tutustua luonto-aiheisiin
näyttelyihin, katsoa luontoelokuvia, tilata tutustumiskierroksia,
telttailla ja uida.
Keskuksen edestä alkaa pitkin rannikkoa kulkeva 1,8 km mittainen
Kablin retkipolku, jossa voi tutustua rannikon kasviyhdyskuntiin,
erilaisiin hiekkakinostyyppeihin, kaikenlaisiin pesäpönttöihin ja
runsaslajiseen linnustoon. Lintuja voi yrittää nähdä myös omin
silmin kahdesta lintutornista.
MATKARAJAD • RETKIPOLKUJA
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
Jõulumäe Tervisespordikeskuse matkarajad • Jõulumäen Kuntoilukeskuksen
vaellusreitit 5-25 km
Kabli looduse õpperada • Kablin luontopolku 1,8 km
Kaisma Suurjärve matkarada • Kaisman Suurjärven vaellusreitti 6 km
Kaisma terviserada • Kaisman kuntopolku 1,3 km
Kilingi- Nõmme matkarada • Kilingi-Nõmmen luontopolku 5 km
Kolga looduse õpperada • Kolgan luontopolut 1,5 km & 3,5 km
Laiksaare looduse õpperada • Laiksaaren luontopolku 2 km
Nedremaa puisniidu loodusrada • Nedreman lehdesniitty ja luontopolku 1,5 km
Nigula Looduskaitseala õpperada • Nigulan suon luontopolku 0,53 km
Pangamäe matkarada • Pangamäen luontopolku 1,5 km
Rae Järve matkarada • Rae-järven vaellusreitti 1,7 km
Rannametsa-Tolkuse õpperada • Rannametsa-Tolkusen luontopolku 2,2 km
Soontagana-Kurese metsarada • Soontagana-Kuresen luontopolku ca 2 km
Tammiste matkarada • Tammisten metsäreitti ca 3 km
Tõstamaa matkarada • Tõstamaan vaellusreitti 2,5 km
Valgeranna terviserada • Valgerannan kuntopolku 3 km
SOOMAA RAHVUSPARGI MATKARAJAD •
SOOMAAN KANSALLISPUISTON
RETKIPOLUT
17
18
19
20
21
22
23
24
25
Hüpassaare õpperada • Hüpassaaren luontopolku 4,4 km
Hüpassaare-Kopra tare matkarada • Hüpassaare-Kopra taren luontopolku 56 km
Ingatsi õpperada • Ingatsin luontopolku 4,3 km
Koprarada õpperada • Kopraradan luontopolku 1,8 km
Kuuraniidu õpperada • Kuuraniidun luontopolku 1 km
Meiekose õpperada • Meiekosen luontopolku 5,6 km
Lemmjõe keelemetsa õpperada • Lemmjõe keelemetsan luontopolku 5,8 km
Riisa õpperada • Riisan luontopolku 4,8 km
Öördi õpperada • Öördin luontopolku 2,4 km
VENE TALUÕU –
SANGA-TÕNISE TALU
11
Põneva ajalooga Eesti talus on
võimalus osa saada vene rahvuskultuurist ja selle traditsioonidest.
Siin on hea võimalus uudistada
vene rahvariideid, maitsta vene
toite ja tutvuda vene tarbekunstiga. Siin satuksid just kui vene külla, kus Jemelja lesib ahju peal
ja krõbistab barankasid, puder valmib ahjus, samovar suitseb ning
punapõsksed neiud tervitavad külalisi. Tellimisel vene toit ja saun.
+372 517 0517, www.venetalu.ee
VENÄLÄINEN TILA –
SANGA-TÕNISEN TILA
Mielenkiintoisen historian omaavalla virolaisella maatilalla
voi perehtyä Venäjän kansalliskulttuuriin ja sen perinteisiin.
Tilalla on hyvä mahdollisuus tutustua venäläisiin kansallispukuihin, ruokiin ja käyttötaiteeseen. Siellä tunnet olevasi kuin
venäläisessä kylässä, jossa laiska Jemelja-poika loikoo uunilla
ja pureskelee rinkeleitä, puuro valmistuu uunissa, samovaari
savuaa ja punaposkiset tytöt tervehtivät vieraita. Tilauksesta
venäläistä ruokaa ja saunaa.
+372 517 0517, www.venetalu.ee
TÕSTAMAA MÕIS
(1877) JA MUUSEUM
18
Kirjalikes allikates mainitakse
mõisat esmakordselt juba 1553.
a. Vana peahoone ehitati aastatel
1875-1877 historitsistlikus stiilis
põhjalikult ümber. Sellest ajast
pärinevad ka nüüdseks restaureeritud laemaalingud ning pilkupüüdva välimusega sisehooviga
tall-tõllakuur. Alates 1921. a tegutseb mõisas kool. Mõisahoone
esimene korrastamine võeti ette 1970ndatel aastatel, kuid
suuremahulised taastamistööd lõppesid 2004. a. Mõisas asub
ka muuseum kus on eksponeeritud siinsete inimeste eluolu
kajastav väljapanek nii esemete kui fotodena. Võimalus tellida
giidituur, kus lisaks ekskursioonile Tõstamaa mõisahoones
pakutakse huvilistele võimalust tutvuda Tõstamaa aleviku ja
valla huviväärsustega.
+372 508 3834, http://mois.tostamaa.ee/
TÕSTAMAAN KARTANO (1877) JA MUSEO
Kirjallisissa lähteissä mainitaan kartanoa ensimmäisen kerran
jo vuonna 1553. Vanha päärakennus muutosrakennttiin
vuosina 1875- 1877 historistiseen tyyliin perusteellisesti. Siitä
ajasta ovat peräisin myös nyt entisöidyt kattomaalaukset sekä
katseenvangitsevan ulkonäön omaava hevostalli/vaunuvaja
sisäpihoineen. Vuodesta 1921 alkaen kartanossa toimii koulu.
Kartanorakennuksen kunnostamiseen ryhdyttiin 1970-luvulla,
mutta mittaavat entisöintityöt loppuivat vuonna 2004 rakennuksen julkisivujen restaurointiin. Tõstamaan kartanossa sijaitsee
myös museo, missä näytteille on asetettu paikallisten asukkaiden
elämää kuvastavia esineitä sekä valokuvia. Halukkaat voivat tilata
opastetun kierroksen, jonka yhteydessä asiasta kiinnostuneilla
on mahdollisuus tutustua paitsi kartanorakennukseen, myös
Tõstamaan kauppalan ja kunnan nähtävyyksiin.
+372 508 3834, http://mois.tostamaa.ee
ERMISTU JÄRV JA
VAATETORN, TÕHELA
JÄRV JA VAATETORN
21
Ermistu ja Tõhela järvedel on palju
ühist: neid ümbritsevad sood ja
rabad, mis on toiteallikaks. Seetõttu on järved on kalarikkad ning
kujunenud meelisjärvedeks just
harrastuskalastajatele. Samuti on järved toredad kohad lõõgastumiseks, looduse nautimiseks ja pikniku pidamiseks. Mõlema
järve idakaldale on rajatud avalikud rannad, kus on puhkenurgad,
võrkpalli platsid, lastemänguväljakud ning vaatetornid.
ERMISTUN JÄRVI JA KATSELUTORNI,
TÕHELAN JÄRVI JA KATSELUTORNI
Ermistun ja Tõhelan järvellä on paljon yhteistä: ne saavat vetensä
soista ja rämeistä, jotka ympäröivät niitä. Sen takia järvet ovat
kalaisia ja niistä on tullut virkistyskalastajien lempipaikkoja. Järvet
sopivat hyvin myös rentoutumiseen, luonnon ihailemiseen ja
piknikin pitämiseen. Molemman järven itärannalle on rakennettu
julkinen uimaranta, jolla on leponurkkaus, lentopallokenttä,
lasten leikkikenttä ja näkötorni.
SOONTAGANA
MAALINN (7.-8.
saj), VAATETORN JA
MATKARADA (4,8 km)
35
Soontagana maalinn oli muistsete
läänlaste üks tuntumaid kindlustusi. See oli ringvall-linnus
suurusega 50 x 100 m ulatudes muust saarest 6-7 m kõrgemale.
Linnusesse viinud väga salajane veealune tee läbi soo, mida
mööda osanud minna vaid teadjad inimesed. Seetõttu oli
maalinn mitme sajandi jooksul pelgupaigaks vallutajate eest.
Linnusemäge ümbritseb kaunis pärandkultuurmaastik – niidud,
vanad talukohad ja kiviaiad. 4,8 km pikkune matkarada saab alguse
Soontagana rabasaarelt ning kulgeb väga erinevatel maastikel –
metsas, loopealsetel karjamaadel, soodes ja mägedes. Soontagana
rabasaarel on puhke- ja lõkkekohad, vaatetorn, infotahvlid muistse
maalinna kohta, võimalus ööbida metsaonnis ja kasutada käimlat.
SOONTAGANAN MAALINNOITUS
(600-700-luvulta), KATSELUTORNI JA
LUONTOPOLKU (4,8 km)
Soontagana (”suon takana”) oli muinaisten länsivirolaisten
tunnetuimpia linnoituksia. Kehävallin ympäröimä 50 × 100
metrin kokoinen linnoitus kohosi 6–7 metriä suosaarekkeen
muiden osien yläpuolelle. Linnoitukseen johti hyvin salainen
vedenalainen tie suon läpi, mitä pitkin osasivat kulkea vain siitä
tietävät henkilöt. Sen takia maalinnoitus oli vuosisatojen ajan
ihmisten turvapaikka valloittajilta. Linnoitusta ympäröi kaunis
perinnemaisema: niittyjä, maatilojen jäännöksiä ja kiviaitoja. 4,8
kilometrin pituinen retkipolku alkaa Soontaganan suosaarekkeelta
ja kulkee hyvinkin erilaisissa maastoissa: metsässä, alvarilaitumilla, soissa ja kukkuloilla. Soontaganan suosaarekkeella on
lepo- ja nuotiopaikkoja, näkötorni, muinaista maalinnoitusta
esitteleviä opastauluja, mahdollisuus yöpyä metsämökissä ja
käyttää käymälää.
TAMME TALU ÜRDIAED
Tamme aiandustalus Pärnu lähedal
saad tutvuda ravim- ja maitsetaimede
näidisaiaga, kus kasvavad ka köögiviljad
ja kulinaarias kasutatavad ilutaimed.
Võimalus jalutada lõhnade ja maitsete
paradiisis ning nautida hõrku ürditeed
koos perenaise valmistatud ürdipirukaga.
Talu poest saab osta marjadest, köögiviljadest ja ürtidest valmistatud hoidiseid,
mitmesuguseid ürdi-ja teesegusid ning
muid põnevaid tooteid.
+372 5625 3075, www.tammetalu.eu
39
TAMME-MAATILAN YRTTITARHA
Lähellä Pärnua sijaitsevalla Tammen puutarhatilalla voit
perehtyä lääke- ja maustekasvien näytepuutarhaan, jossa kasvaa
myös kasviksia ja syötäviä koristekasveja. Mahdollisuus kävellä
tuoksujen ja makujen paratiisissa ja nauttia herkullista yrttiteetä
ja emännän leipomia yrttipiiraita. Tilan kaupasta voi ostaa
marjoista, vihanneksista ja yrteistä valmistettuja säilykkeitä,
erilaisia yrtti- ja teesekoituksia ja muita kiinnostavia tuotteita.
+372 5625 3075, www.tammetalu.eu
EESTI
MUUSEUMRAUDTEE
LAVASSAARES
41
Eesti Muuseumraudtee on suurim
kitsarööpmelise raudtee muuseum
Baltimaades ja üks suurimaid
Euroopas. Välisekspositsioonis
saab näha unikaalseid eksponaate – Saksa väliraudteede vedurit, 19. sajandist pärinevaid
kaubavaguneid ja ainulaadset Eesti reisivagunit aastast 1939.
Peaaegu täilikult on muuseumis esindatud ka NSV Liidu aegne
veerem. Siseekspositsioonis saab tutvuda erinevate raudteega
seotud ajalooliste esemetega. Kogu perele põnevas muuseumis
saab juunist septembri lõpuni teha laupäeviti sõidu muuseumi
rongiga 2 km pikkusel lõigul auru- või diiselrongiga.
+372 527 2584, www.museumrailway.ee
VIRON MUSEORAUTATIE LAVASSAARESSA
Viron Museorautatie on suurin kapearaiteinen rautatiemuseo
Baltian maissa ja yksi suurimmista Euroopassa. Ulkoilmanäyttelyssä on näkyvillä uniikkeja kohteita – saksalainen kenttärataveturi, 1800-luvulta peräisin tavaravaunut ja ainutlaatuinen
virolainen matkavaunu vuodesta 1939. Lähes täydellisesti
museossa on esillä myös neuvostoliiton ajan kalusto. Näyttelytiloissa on erilaisia rataliikenteeseen liittyviä historiallisia
esineitä Koko perheelle kiinnostavaa katsottavaa tarjoavassa
museossa voi kesäkuusta syyskuun loppuun asti lauantaisin
ajaa 2 km pituisella radalla museon höyry- tai dieseljunalla.
+372 527 2584, www.museumrailway.ee
TORI KESKUS
KOOS ERINEVATE
VAATAMISVÄÄRSUSTEGA
65
„Tori põrgu“ nime kannab suurim
kolmest koopast, mille allikaveed
on sajandite jooksul uuristanud
Pärnu jõe vasakpoolse kaldajärsaku keskdevoni aegsesse liivakivipaljandisse. Eelmisel sajandil
viis koobas läbi liivakivi mitusada meetrit maasügavusse ja
ahenes madalaks „põrgukäiguks“. Tori Püha Jüri luteri kirikule
pandi nurgakivi aastal 1852 ning kiriku uhkuseks sai 1749. a
Lübeckis valatud tornikell. 1944. a lõhkasid Nõukogude vägede
eest taganevad Saksa sõdurid Tori silla ja põletasid kiriku, kuid
alates 1990. a on kirikut ulatuslikult taastatud 2001. a pühitseti
kirik Eesti Sõjameeste Mälestuskirikuks ja kogudus Püha Jüri
koguduseks. Ajaloolise tähelepanuväärsusena on 1934. a asutatud
Tori muuseum, mis on kõige esimene kihelkonnamuuseum
Eestis tegutsedes tänaseni ja talletades materjale nii Tori ajaloo
kui ka tänapäeva kohta. Tori Rahvamajas asuvast infopunktist on
võimalik saada teavet piirkonna puhkusevõimaluste kohta. Tori
mõisaansambel koosneb Eesti suurima (78,5 m²) kõrtsitoaga
klassitsistlikust kõrtsihoonest (1845), mõisast, tallikompleksist
ja hobusekasvandusest. Mõisa baroksest peahoonest (1738) on
säilinud mantelkorsten ja oinas-hingedega uksed, kõrvalhoonetest
on vaatamisväärsed ait (1814), viinaköök (1835) ja rehala (1844).
Aastal 1930 sai mõisast hobusekasvatusele spetsialiseerunud
riigimõis. Tori Hobusekasvanduses kasvatatakse ja aretatakse
siiani kuulsaid tori tõugu hobuseid.
Tori Muuseum +372 5301 9440
Tori Hobusekasvandus +372 503 1892
www.torihobune.ee
TORIN KESKUS ERI NÄHTÄVYYKSINEEN
Torin helvetiksi sanotaan suurinta kolmesta luolasta, minkä
lähdevedet ovat vuosisatojen aikana uurtaneet Pärnun joen
vasemmanpuoleiseen kaldajärsaku keskdevoni aegsesse liivakivipaljandisse. Viime vuosisadalla luola johti hiekkakiven halki
monta sataa metriä syvälle maan sisään ja kapeni matalaksi
”helvetinkäytäväksi”. Torin Pyhän Jyrin luterilaiselle kirkolle
asennettiin kulmakivi vuonna 1852 ja kirkon ylpeydeksi tuli
vuonna 1749 Lyypekissä valettu tornikello. Vuonna 1944
räjäyttivät neuvostoarmeijan tieltä perääntyvät saksalaiset
sotilaat Torin sillan ja polttivat kirkon, mutta vuodesta 1990
alkaen kirkkoa on tarmokkaasti entisöity. Vuonna 2001 vihittiin
kirkko virolaisten sotilaiden muistokirkoksi ja seurakunta Pyhän
Jyrin seurakunnaksi. Historiallisena nähtävyytenä voidaan pitää
vuonna 1934 perustettua Torin museoa, joka on ensimmäinen
pitäjämuseo Virossa. Se on edelleen toiminnassa ja tallentaa
aineistoa sekä Torin historiasta että nykypäivästä. Torin kartanokompleksi koostuu Viron isoimman (78,5 m2) kapakkatuvan
omaavasta klassisesta kapakkarakennuksesta (1845), kartanosta,
hevostalleista ja hevoskasvatuksesta. Kartanon barokkityylisestä
päärakennuksesta (1738) on säilynyt manttelisavupiippu ja
pässi-saranaovet, sivurakennuksista tutustumisenarvoisia ovat
aitta (1814), viinakeittiö (1835) ja puintiriihi (1844). Vuonna
1930 kartanosta tuli hevoskasvatukseen erikoistunut valtionmoisio. Torin hevoskasvatuksessa kasvatetaan ja kehitetään
tähän saakka kuuluisia Torin-rotuisia hevosia.
Torin museo +372 5301 9440
Torin Hevoskasvatus +372 503 1892, www.torihobune.ee
SOOMAA
RAHVUSPARK,
LOODUSKESKUS JA
MATKARAJAD
70
SOOMAAN KANSALLISPUISTO,
LUONTOKESKUS JA LUONTOPOLUT
Soomaan kansallispuisto on isojen suoalueiden, tulvaniittyjen
ja metsien suojelemiseksi, tutkimiseksi ja esittelemiseksi perustettu kansallisesti merkittävä suojelualue. Erityisen tunnetuksi
vuonna 1993 perustetun suojelualueen ovat tehneet tulvakaudet,
jolloin rantaniityille ja metsiin valuva vesi katkaisee yhdystiet
ulkomaailmaan. Paikalliset sanovatkin, että Soomaalla on viisi
vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy, talvi ja tulva. Kõrtsi-Tõramaalla
sijaitsevasta Soomaan luontokeskuksesta saa monipuolista
tietoa Soomaan mielenkiintoisista paikoista, luontopoluista
ja leirintäalueista. Kansallispuistossa saa matkata lautatiellä tai
maan pinnalla kulkevilla luontopoluilla, sen lisäksi voi lähteä
myös kanootti-, lumikenkä- tai kelkkamatkalle.
+372 435 7164, www.soomaa.ee
Soomaan retkipolut:
Hüpassaare (4 km), Ingatsin luontopolku (3,6 km), Majavapolku
(Koprarada, 1,8 km), Kuraniidu (1,15 km), Lemmjõen luontopolku (5,7 km), Meiekosen luontopolku (2,8 km), Riisan
luontopolku (4,8 km), Öördi (1,2 km).
75
Kurgja talumuuseum asub maadel, mis kunagi kuulusid Eesti
ärkamisaja suurkujule Carl Robert
Jakobsonile. Jakobson soovis
rajada siia eeskujuliku näidistalu
– kõik talumuuseumi hooned ongi ehitatud Jakobsoni projekti
järgi ja seetõttu ainulaadsed. Ka kõiki talutöid tehakse siin täna
nii, nagu rohkem kui saja aasta eest. Suvehooajal on muuseum
avatud iga päev. Kohvikust võimalik osta kergeid Eesti rahvustoite,
soe toit ettetellimisel. Muuseumi poes müügil kohalik käsitöö.
+372 445 8171
www.kurgja.ee
KURGJA, CARL ROBERT JAKOBSONIN
MAATILAMUSEO
Kurgjan maatilamuseo sijaitsee mailla, mitkä kuuluivat joskus
Viron heräämiskauden keulakuvalle Carl Robert Jakobsonille.
Jakobson halusi perustaa tänne esimerkillisen mallimaatilan
– kaikki maatilamuseon rakennukset ovatkin rakennettu
Jakobsonin suunnitelmien mukaan ja siksi ainutlaatuisia.
Kaikkia maataloustöitä tehdään täällä nykyäänkin niin kuin
yli sata vuotta sitten. Kesäkautena museo on auki joka päivä.
Kahvilasta on mahdollista ostaa kevyitä virolaisia kansallisruokia,
lämpimät ruoat ennakkotilauksesta. Museon kaupassa myydään
paikallisia käsityötuotteita.
+372 445 8171, www.kurgja.ee
RANNAMETSA-TOLKUSE
LOODUSE ÕPPERADA JA
VAATETORN (2,2 km)
KABLI
97
Pärnumaa lõunaosas asub koht
nimega Kabli. 19.saj ja 20.saj alguses oli Kabli meremeeste küla ja
purjelaevade ehituskoht. Tänapäevalgi on säilinud meremeesteküla
ilme koos tollest ajast säilinud
häärberitega. Kablist lasti vette
1861 aastal esimene sellekandi kaugsõidupurjekas ning selle auks
ehitati ajaloolise laevatüübi järgi jaala Kaja, mis on pandud välja
uudistamiseks. Madal ja soojaveeline Kabli rand on üks suvitajate
lemmikpaiku ning eriti armastatud lastega perede hulgas. Randa
on ehitatud promenaad, piknikupaigad, laste mänguväljak ning
suvekohvik. Kablis olles tasub külastada ka kuulsat pagaripoodi
Kabli pagarit. RMK Kabli looduskeskuse teabepunktist saab
informatsioon puhkamisvõimaluste kohta ümbruskonnas ning
näha loodusteemalisi väljapanekud. Looduskeskuse juurest
algab 1,8 km pikkune Kabli looduse õpperada, mis möödub
pesakastimaailmast, linnuvaatlustornidest ning rannaniidust ning
lõppeb Kabli lindude rõngastamisjaamas. Raja läbimiseks
kulub 1-1,5 tundi ning see sobib hästi ka väikelastele.
RMK Kabli looduskeskus +372 505 8242
http://loodusegakoos.ee/
KABLI
Soomaa rahvuspark on suurte
sooalade, lamminiitude ja metsade kaitsmiseks, uurimiseks ja
tutvustamiseks loodud rahvusliku
väärtusega kaitseala. Eriti tuntuks on 1993. a loodud kaitseala
teinud suurveeajad, mil luhtadele ja metsadesse valguv vesi
ujutab üle ühendusteed välismaailmaga. Kohalikud ütlevadki,
et Soomaal on viis aastaaega: kevad, suvi, sügis, talv ja suurvesi. Kõrtsi-Tõramaal asuvast Soomaa looduskeskusest saab
igakülgset teavet Soomaa põnevate paikade, matkaradade ja
laagriplatside kohta. Rahvuspargis saab matkata laudteel või
maapinnal kulgevatel matkaradadel, lisaks saab minna ka kanuu-,
räätsa- või kelgumatkale.
+372 435 7164, www.soomaa.ee
Matkarajad Soomaal:
Hüpassaare (4 km), Ingatsi õpperada (3,6 km), Koprarada (1,8
km), Kuraniidu (1,15 km), Lemmjõe õpperada (5,7 km), Meiekose
õpperada (2,8 km), Riisa õpperada (4,8 km), Öördi (1,2 km).
KURGJA, CARL
ROBERT JAKOBSONI
TALUMUUSEUM
kulkeutuu Tolkusen korkeasuon kautta ja johtaa Tornimäelle,
jossa sijaitsee 18 m korkea katselutorni. Tolkusen korkeasuo
on täysin ainutlaatuinen, koska se on syntynyt entisen merenlahden soistumisen. Polun varrella on monia huvipisteitä sekä
lepopaikkoja.
http://loodusegakoos.ee
90
Õpperada saab alguse Tallinn-Pärnu-Ikla
mnt 162 km asuva parkla infotahvli juurest. Osaliselt laudteel kulgev ringikujuline
rada on 2,2 km pikkune ning selle läbimiseks kulub 1,5-2 h. Rada lookleb läbi
Tolkuse raba ja viib välja Tornimäele, kus
asub 18 m kõrgune vaatetorn, kust avaneb
suurepärane vaade. Tolkuse raba on täiesti
ainulaadne, kuna on tekkinud kunagise merelahe soostumise
tagajärjel. Rajale jääb lisaks mitmeid huvipunkte ja puhkekohti.
http://loodusegakoos.ee/
RANNAMETSA-TOLKUSEN LUONTOPOLKU
JA KATSELUTORNI (2,2 km)
Luontopolku lähtee Tallinna-Pärnu-Iklan maantien 162.
Kilometrillä sijaitsevan pysäköintialueen opastaulun luota.
Osittain pitkospuilla kulkeva kehän muotoinen luontopolku
on 2,2 km pitkä ja sen kulkeminen kestää 1,5–2 h. Polku
Pärnumaan eteläpäässä sijaitsee Kabli-niminen paikka.
1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Kabli oli merimiesten kylä
ja purjelaivojen rakennuspaikka. Nykyäänkin on säilynyt
merimiesten kylän ilme sekä tuonaikaisia kartanoita. Kablista
laskettiin vuonna 1861 vesille seudun ensimmäinen kaukomatkoihin käytetty purjealus. Sen kunniaksi rakennettiin
historiallisen laivatyypin mukaan Kaja-niminen jaala, joka
on asetettu näytteille. Matala ja lämminvetinen Kablin ranta
on kesänviettäjien lempipaikkoja, varsinkin lapsiperheiden
keskuudessa. Rantaan on rakennettu promenadi, piknikpaikat,
leikkikenttä ja kesäkahvila. Kablissa kannattaa käydä myös
maineikkaassa leipomoliikkeessä (Kabli pagar). RMK:n Kablin
luontokeskuksen infopisteestä saa tietoa lomanviettomahdollisuuksista seudulla ja siellä voi tutustua luontonäyttelyihin.
Kablin luontokeskuksen luota alkaa 1,8 km pitkä luonnon
oppipolku, joka ohittaa pesäpönttömaailman, lintutornit sekä
rantaniityn ja loppuu Kablissa lintujen rengastusaseman
luona. Polun kulkeminen kestää 1–1,5 tuntia ja se sopii hyvin
pikkulapsillekin.
RMK:n Kablin luontokeskus +372 505 8242
http://loodusegakoos.ee
RAE JÄRVE
TELKIMISALA JA
MATKARADA (1,7 km)
106
Rae järve matkarada ja telkimisala
on metsade keskel paiknev rahu
ja vaikust pakkuv puhkepaik,
kus saab nautida vaheldusrikast
loodust ning läbida mööda Rae
järve kallast kulgev 1,7 km pikkune matkarada. 5 m kõrguse
vaatetornini jõudmiseks tuleb ületada purre, minna üle rippsilla,
läbida laudtee ja ületada ka mahalangenud puid. Telkimisalal
ujumis- ja kalastamisvõimalused - kalatrepp, ujumissild, lõkkekohad, laste mänguväljak.
http://loodusegakoos.ee/
RAE JÄRVEN TELTTAILUALUE JA
LUONTOPOLKU (1,7 km)
Raejärven retkipolku ja telttailualue on metsän sylissä sijaitseva
rauhaa ja hiljaisuutta tarjoava ulkoilupaikka, jossa voi nauttia
vaihtelevasta luonnosta ja patikoida Raejärven rantaa pitkin
kiertävällä 1,7 km pitkällä retkipolulla. 5 m korkealle näkötornille
pääsee, kun ylittää porraspuun ja riippusillan, kulkee pitkospuut
ja ylittää myös kaatuneita puurunkoja. Telttailualueen uinti- ja
kalastusmahdollisuuksia: kalaportaat, uimalaituri, nuotiopaikat,
lasten leikkikenttä.
http://loodusegakoos.ee
KIHNU SAAR
118
Üks eksootilisemaid paiku kogu Eestimaal
on kindlasti Kihnu saar, mis alates 2003.
a kuulub UNESCO inimkonna vaimse
kultuuripärandi esindusnimekirja. Kihnus
on säilinud muistsed kombed ja elustiil
– aus hoitakse esiemade käsitöökunsti
ja rahvariideid kantakse igapäevaselt.
Traditsiooniliste Kihnu vaatamisväärsuste
hulka kuuluvad kalmistu, kirik, muuseum
ja tuletorn. Kihnu kalmistu on kihnlaste
jaoks püha koht – seal käiakse vaikselt ja mitte kunagi pärast
päikseloojangut. Kalmistu peavärava lähedale on maetud kuulus
metskapten Enn Uuetoa ehk Kihnu Jõnn. Kihnu Püha Nikolai
apostliku-õigeusu kirik (1862) on hoolitsetud pühakoda, milles
on säilinud sisustust saarel varem asunud kirikutest. Kihnu
muuseum asutati 1974. a vanasse koolimajja. Seal saab imetleda
Kihnu naivistide loomingut, tutvuda Kihnu kuulsate meestega ja
uudistada Kihnu igapäevaelu kajastavaid eksponaate (tööriistad,
rõivad, käsitöö, mööbel). Pitkänä neemel asuv Kihnu tuletorn
(1864) monteeriti kokku Inglismaal valmistatud detailidest
ning selle kõrgus mere- ja maapinnast on vastavalt 31 m ja 29
m. Kihnlaste endil on tuletorni jaoks vahva nimetus - “puaek”.
Kihnu muuseum, +372 5347 3867
KIHNUN SAARI
Eräs eksoottisimpia paikkoja Virossa on varmasti Kihnun
saari, joka vuonna 2003 liitettiin Unescon ihmiskunnan
aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kihnussa on
säilynyt muinaisia tapoja ja elämäntapa – pidetään kunniassa
esiäitien käsityötaitoja ja kansallispukuja pidetään päivittäin.
Perinteisiin nähtävyyksiin Kihnussa kuuluvat hautausmaa,
kirkko, museo ja majakka. Kihnun hautausmaa on kihnulaisille
pyhä paikka – siellä liikutaan hiljaa eikä koskaan auringonlaskun
jälkeen. Hautausmaan pääportin lähelle on haudattu kuuluisa
metsäkapteeni Enn Uuetoa eli Kihnu Jõnn. Kihnun Pyhän
Nikolain apostolilainen ortodoksinen kirkko (1862) on
huollettu sakraalirakennus, jossa on säilynyt sisustusta saarella
aikaisemmin sijainneista kirkoista. Kihnun museo perustettiin
vuonna 1974 vanhaan koulutaloon. Siellä voi ihailla Kihnun
naivistien tuotantoa, tutustua Kihnun kuuluisiin miehiin ja
udella Kihnun jokapäiväistä elämää kuvaavia esineitä (työkaluja,
vaatteita, käsitöitä, huonekaluja). Pitkänän niemellä sijaitseva
Kihnun majakka (1864) asennettiin Englannissa valmistetuista
osista ja sen korkeus meren- ja maanpinnasta on vastaavasti 31 m
ja 29 m. Kihnulaisilla on oma hauska nimitys majakalle - “puaek”.
Kihnun museo +372 5347 3867
MANIJA SAAR
122
Pärnumaa suuruselt teine saar
Manija on 187-hektariline kivine
saareke, mis kuulub alates 2003.
aastast UNESCO maailma kultuuripärandi nimekirja. Saar on
vaid 4,5 km pikk ja kuni 0,5 km
lai ning jaguneb suure tormi ja
veetõusuga kolmeks osaks. Kirjasõnas on saart mainitud 1560.
aastal: Holm Maunõ ehk Mannõ- heinamaa ja kalurite peatuskoht.
Tänapäeval elab saarel alla 40 elaniku ning mitmed majapidamised
on kasutusel suvilatena. Saarel on haruldaste taimede kasvualad
ning soojadel maikuu- ja juuniöödel võib kuulda kõlavat kõrede
ehk juttselg-kärnkonnade kontserti.
Saarele saab Munalaiu sadamast paadi või liinilaevaga. Saarel
võimalus teha jalgsi või autoga saarereis ja tutvuda kaitseala loodusväärtustega, Manija saarekeskusega ja kohalikus käsitöötoas
vaadata ja osta käsitööd. Kohalikku toitu pakutakse Riida
turismitalus. Kontaktisik saarevaht Ülle Tamm +372 505 5340
MANIJAN SAARI
Pärnumaan toiseksi suurin saari Manija on 187 hehtaarin
kokoinen kivinen pikkusaari, joka on kuulunut vuodesta
2003 Unescon maailmanperintökohteisiin. Saari on vain 4,5
km pitkä ja enintään 0,5 km leveä. Ison myrskyn aikaan, kun
vedenpinta nousee, se jakautuu kolmeen osaan. Kirjallisissa
lähteissä saari on mainittu vuonna 1560: Holm Maune eli
Mannö-niitty ja kalastajien pysähdyspaikka. Nykyään saarella
on alle 40 asukasta ja useat talot on käytössä kesämökkeinä.
Saarella kasvaa harvinaisia kasveja, touko- ja kesäkuun lämpiminä
öinä saarella voi kuunnella haisukonnien äänekästä konserttia.
Saarelle pääsee Munalaid-nimisestä satamasta veneellä tai
reittilaivalla. Saaren voi kiertää jalan tai autolla tutustuen suojelualueen arvokkaaseen luontoon ja Manijan saaren keskukseen.
Käsityötuvassa voi katsella ja ostaa mukaan käsitöitä. Paikallista
ruokaa tarjoillaan Riida-nimisellä matkailutilalla.
Yhteyshenkilö saarenvartija Ülle Tamm +372 505 5340
LOTTEMAA
TEEMAPARK
80
Lottemaa teemapark on kõige suurem ja uuem kogupere teemapark
Balti riikides. Pärnumaal kaunis
rannametsas asuv Leiutajateküla
on tuttav Lotte filmidest, muusikalidest ja raamatutest. Siin kohtud
Lotte, Bruno, Alberti ja teiste Leiutajateküla elanikega ning
saad nendega koos mängida ja leiutada. Avastamist, leiutamist
ja pööraselt huvitavaid seiklusi jätkub terveks päevaks nii lastele
kui täiskasvanutele. Lottemaal ootavad avastamist üle saja
atraktsiooni, temaatilised majad, meeldivad toiduelamused,
põnevad teatrielamused, suveniiripoed ja mõnus supelrand.
Teemapark asub kuue kilomeetri kaugusel suvepealinnast Pärnust.
+372 5885 5699 , www.lottemaa.ee
AUTO24RING
RINGRADA
1
Pärnu kesklinnast kümneminutilise autosõidu kaugusel asub
autode ja mootorrataste ringraja sõiduks mõeldud suletud
rada, mis vastab FIA GRADE
3 standarditele ja on hetkel üks
uusimatest ringraja kompleksidest terves Põhja Euroopas.
Multifunktsionaalne motospordikompleks pakub elamusi
nii pealtvaatajatele, kui ka motohuvilistele, kes soovivad ise
rajal kihutada. Samuti on rada avatud tervisespordi huvilistele
ning seal peetakse muusikafestivale ning teisi suurüritusi.
+372 5866 6636, www.auto24ring.ee
AUTO24RING YMPYRÄRATA
Pärnun keskustasta n. 10 minuutin ajomatkan päässä
sijaitsee autojen sekä moottoripyörien harjoitus- ja kilpaajoon tarkoitettu sulkeinen ympyrärata, joka täyttää FIA
GRADE 3 standardien vaatimukset ja on hetkellä yksi
uusimmista moottoriurheiluradoista Pohjois-Euroopassa.
Monikäyttöinen moottoriurheilukeskus tarjoa elämyksiä
niin yleisölle kuin niille, jotka haluavat myös itse kiitää tällä
radalla. Rataa voivat käyttää myös kuntoilijat ja siellä pidetään
musiikkifestivaaleja ym. suurtapahtumia.
+372 5866 6636, www.auto24ring.ee
ROMANTILINE
RANNATEE
Romantiline Rannatee on teekond
Pärnumaal, mis viib rändaja mööda
ligi 250 km pikkust rannajoont Varblast Iklani, põigetega Kihnu saarele ja
sisemaale, kus on märgid Läänemere
endisest rannajoonest. Romantiline
Rannatee ühendab endas teid ja radu,
kultuuri-, ajaloo- ning loodusväärtusi, mis jäävad Pärnumaa
üheksa valla piiridesse. Tutvuge erinevate puhkuse- ja ajaveetmise võimalustega Romantilisel Rannateel.
www.rannatee.ee
ROMANTTINEN RANTATIE
Romanttinen Rantatie on taipale, joka vie matkailijan pitkin
lähes 250 km pituista rantaviivaa Varblasta Iklaan. Välillä
poiketaan Kihnun saarelle ja sisämaahan, jossa näkyy merkkejä
Itämeren entisestä rantaviivasta. Romanttinen Rantatie yhdistä
erilaisia teitä ja polkuja, kulttuuri-, historia- ja luontonähtävyyksiä Pärnumaan yhdeksässä kunnassa. Tutustu erilaisiin
loma- ja ajanviettomahdollisuuksiin Romanttisella Rantatiellä.
www.rannatee.ee
LOTTEMAA TEEMAPUISTO
Lottemaa teemapuisto on suurin ja uusin kokoperheen teemapuisto Baltian maissa. Pärnumaalla kauniissa rantametsässä
sijaitseva Keksijäkylä on tuttu Keksijäkylän Lottasta kertovista
elokuvista, musiikkinäytelmistä ja etenkin kirjoista. Tapaat
tässä Lottan, Brunon, Albertin ja muut Keksijäkylän asukkaat
ja halutessasi voit heidän kanssa iloisesti leikkiä ja keksiä.
Löytämis- ja keksimisiloa sekä kiinnostavia seikkailuja riittää
koko päiväksi niin lapsille kuin aikuisille. Lottemaalla vieraita
odottavat yli sata huvilaitetta, teemarakennukset, miellyttävät
ruokailuelämykset, jännittävät teatteriesitykset, matkamuistomyymälät ja viihtyisä uimaranta.
Teemapuisto sijaitsee kuuden kilometrin päässä kesäpääkaupungista Pärnusta.
+372 5885 5699, www.lottemaa.ee
ALPAKAFARM
44
Tere tulemast Eesti suurimasse
alpakakasvatusse!
Alpakad pärinevad Lõuna-Ameerikast Peruust ja neid kasvatatakse
nende imepehme ja väga sooja
villa pärast. Lisaks on nad äärmiselt armsad, uudishimulikud, kuid
siiski ka pisut pelglikud. Meie talus saab näha alpakasid, neid
käest sööta ja katsuda nende villa siidist pehmust, samuti saate
tutvuda ka meie teiste loomadega. Talu poest leiate alpakatooteid
ja kerget einet. Talveperioodil avatud ettetellimisel.
+372 553 1531 www.alpakafarm.ee
ALPAKKAFARMI
Tervetuloa Viron suurimmalle alpakankasvatustilalle! Alpakat
ovat kotoisin Etelä-Amerikan Perusta ja niitä kasvatetaan niiden
ihmeellisen pehmeän ja erittäin lämpimän villan takia. Sen
lisäksi ne ovat uskomattoman suloisia, uteliaita, mutta myös
hieman arkoja. Maatilallamme voi nähdä alpakkoja, ruokkia
niitä kädestä ja koskettaa niiden villan silkkistä pehmeyttä
sekä tutustua myös muihin eläimiimme. Maatilakaupassa on
saatavilla alpakkatuotteita ja pientä purtavaa. Talvikaudella
avoinna sopimuksen mukaan.
+372 553 1531 www.alpakafarm.ee
JÕULUVANA
KORSTNA TALU
14
Siin elab Jõuluvana koos memme,
päkapikkude, hobuste, jäneste,
ämblike, muttide, lindude ja paljude teiste suurte ning väikeste
sõpradega.
Siin saate aastaringselt kogu perega osaleda vahvates tegevustes
talu rehetoas ja kambrites, tornis ja pööningul, metsas ja põllul,
aidas ja tallis - sõita ree ja poniga, meisterdada, putitada traktorit
ja maiustada Jõulumemme kohvikus.
+372 523 6066 www.maria.ee
PÄRNU KÜLASTUSKESKUS
PÄRNUN VIERAILUKESKUS
Uus 4, 80010 Pärnu, Eesti/Viro
+372 447 3000, +372 5330 4134
[email protected]
[email protected]
www.visitparnu.com
Tallinn
Eesti/Viro
Pärnu
JOULUPUKIN KORSTNAN MAATILA
Täällä asuu Joulupukki muorin, tonttujen, hevosten, jänesten,
hämäkäkkien, myyrien, lintujen ja monien muiden suurten ja
pienten ystäviensä kanssa.
Täällä voitte ympäri vuoden osallistua koko perheen voimin
tilan toimintaan riihessä ja maatalon huoneissa, tornissa ja
ullakolla, metsässä ja pellolla, aitassa ja tallissa – ajaa reellä,
ratsastaa ponilla, tehdä käsitöitä, korjailla traktoria ja herkutella
Joulumuorin kahvilassa.
+372 523 6066 www.maria.ee
Väljaandja/Julkaisija: SA Pärnumaa Turism
Tõlked/Käännös: Luisa Tõlkebüroo, Avatar Tõlkebüroo,
www.visitestonia.com
Kaanefoto/Kannen kuva: Veiko Vostrjakov
Fotod/Kuvat: Elen Juurma, SA Pärnumaa Turism, Toomas Mitt, Piret Volgerad,
Marju Randmer, Eesti Muuseumraudtee, Lottemaa teemapark, auto24ring,
Aivar Ruukel, Romantiline Rannatee, Indrek Talts, Jüri Pere, Mati Kose,
Alpakafarm, Jõuluvana Korstna Talu
Kujundus/Graafinen suunnittelu: Areal Disain
© 2015
Karinõmme
lka
gi
Tuudi jõ
Lõpe
 Â
29
·
Paatsalu
Pa
a
Mõtsu
Â
Paadrema
lka
370
Ð
Tõusi
Ännikse
lka
Varbla
Helmküla
27 Raheste
1
Ð
Matsi
25
Tõhela
Aruvälja
Â
6
·
Ermistu jv
Vaiste
lka
ÂÂ
23 Ranniku
18
· Lõuka
15
·· ·
Tõstamaa
17
19
ÂÂ
24
Â
ÂÂ Â
Â
Värati
Tõstamaa
mka
Â
16
ÂÂ
k
Seliste Â
13
Kõpu
14
·
9
36
Ð
Kavaru
Pootsi
Lao
Â
·
Uulu
61
rääma
Liu
Â
· · Â 85
Â
86 k
·
Manilaid
Võiste
Manija
122
83
·
Â1
Â
89
87
82
84
Laadi
ÂÂ
Metsaküla
Tahkuranna
Ð
14
Â
Pulgoja
361
Ð
Valga piiripunkt/rajanylittuspaikka
361
Kihnu saare Tuletorni ring: sadam/satama - Koksi tamm - majakas/majakka muuseum/museo - Sigatsuaru - sadam/satama (15,2 km)
Kildemaa
Häädemeeste
·· Â Â Â
92 91
Kikepera
raba
ÂÂ
Kabli
looduskaitseala
94
25
·
Paikuse
Kõpu
Alternatiiv/muu mahdollisuus: Matsirand - Tõusi (23 km)
Vändra - Rakvere mnt - Kurgja - Suurejõe - Kaansoo - Jõesuu - Vihtra Suurejõe - Vändra (81 km)
Kaisma - Kergu - Tootsi - Tootsi raudteejaam - Rakvere mnt - Muraka - Tori
(35 km)
Treimani
·ÂÂ
Metsapoole
112
KilingiNõmme
107
Â
·Â Â Â
4
1
Ð 110 Â
367
Ð
106
·
11
5
·
 109
Saarde
Â
108
·
Tõlla
Ikla
Sarja
111
Räägu
Tihemetsa
Sanga
lka
Leipste
Ainaži
102
·
k 101
Â
Lasari
Veelikse
MÕISAKÜLA
Abja
Ð
363
Ð
LK
Jäärja
3
36
Ð
Ipiķi
Sookuninga
lka
Lanksaare
Laatre
104
Vērsis
Turismiinfokeskus / Matkailuneuvonta
Karavan / Karavan
Ramata
Vaatetorn / Näkötorni
Turismiinfopunkt / Matkailuneuvontapiste
Romantilise rannatee infokiosk /
Romanttisen Rantatien infokioski
Romantilise rannatee puhkekoht /
Romanttisen Rantatien lepopaikka
Sadam / Satama
Muuseum / Museo
Metsamaja / Metsämökki
Matkarada / Vaellusreitti
Lõkkekoht / Nuotiopaikka
Virķēni
Telkimine / Leirintäalue
Rand / Uimaranta
Väikesadam / Kalasatama
Rozēni
Bensiinijaam / Bensiiniasema
Hotell / Hotelli
Muu majutus / Muu majoitus
Mērnieki
Kamara
14
Ð
Veelikse
Nigula
raba
99
 ÂÂÂ
Valg a 72km
367
Kalita
lka
Nigula
looduskaitseala
103
9
96
·
VanaKariste
Väljaküla
Kalita
Marina
Häädemeeste
Kivikupitsa
mka
100
UueKariste
363
Ð
363
Ð
Pärnu (Uus-Sauga - Lennuvälja tee - vana raudteesild) - Lemmetsa Lavassaare - Audru - Valgeranna - Pärnu (48 km)
1
2
3
4
5
6
Tali
Urissaare
Penu
k
Â
Restoran / Ravintola
Vīķi
Muu toitlustus / Ruokailupaikka
STAICELE
Huvitav koht / Kiinnostava paikka
Käsitöö / Käsityö
Blanka
Kaitseala keskus /
Suojelualueen keskus
Looduslik vaatamisväärsus /
Luonnonnähtävyys
Kirik / Kirkko
Mälestusmärk / Muistomerkki
Kalmistu / Hautausmaa
MAŽSALACA
Loss, mõis / Linna, kartano
Tuletorn / Majakka
Iģe
Kiisa
Vilpulka
Ilus vaade / Näköalapaikka
Lehtpuu / Lehtipuu
Okaspuu / Okaspuu
Kivi / Kivi
Tegelikust asukohast nihutatud leppemärk /
Sovinnaismerkki on siirretty todellisesta
sijaintipaikastaan
84 Eesti Vabariigi esimese presidendi Konstantin
Pätsi sünnikoht
85 Tahkuranna Jumalaema Uinumise apostliku-
õigeusu kirik (1872)
86 Vana postitee (Tahkuranna kiriku juurest
mööda mere äärt Tahku Tareni)
87 Külastuskeskus Tahku Tare (käsitöötoad,
käsitöö müük)
88 Tahkuranna luteri kirik (1891)
89 Saviaugu talumuuseum
90 Rannametsa-Tolkuse looduse õpperada ja
vaatlustorn (2,2 km)
91 Häädemeeste Miikaeli luteri kirik (1872)
92 Häädemeeste muuseum
93 Häädemeeste Issandamuutmise apostliku-
õigeusu kirik (1872)
94 RMK Kabli looduskeskus
95 Kabli linnujaam ja vaatlustorn, Kabli looduse
õpperada (1,8 km)
96 Kabli küla
97 Kabli rand
98 Kabli jaala Kaja
99 Treimani luteri kirik (1867)
100Treimani Peeter-Pauli apostliku-õigeusu kirik
(1940)
101Ainaži tuletõrjemuuseum ja merekooli
muuseum (Läti territooriumil)
102Laiksaare Ristija Johannese apostliku-õigeusu
kirik (1924)
103Nigula looduskaitseala matkarada ja
vaatlustorn (0,53 km)
104Sookuninga LKA koos Sandra matkaraja ja
metsaonniga
105Laiksaare LKA looduse õpperada (2 km)
106Rae järve telkimisala ja matkarada (1,7 km)
107Vaike talu
108Saarde Katariina luteri kirik (1686)
109Vabadussõja monument Kilingi-Nõmmes
110Allikukivi koopad
111Voltveti mõisahoone ja park (1563)
112Kärsu mõis (1580) ja Tihemetsa - Kärsu
metsanduslik looduse õpperada (5,5 km)
113Palu talu jaanalinnu farm
114Kihnu saar
115Kihnu kalmistu
116Kihnu Püha Nikolai apostliku-õigeusu kirik
(1786)
117Kihnu muuseum
118Kihnu tuletorn (1864)
119Metsamaa talu
120Lohu Anneli käsitööpood
121Kihnu Mere Seltsi laevaehitus
122Manija saar
Heimtali
Pärsti vald
Rimmu
Kahvena
lka
18
·
Viisireiu
Ð
1
·
k 98
367
Â
Ð
H ÂÂ
Â
Â
Massiaru
Laulaste
Â
lka
Â
Majaka
 ÂÂ
Â
363
Laulaste Ð
Orajõe
lka
Tõstamaa - Tõhela - Oidrema - Mihkli - Kõima - Pärnu-Jaagupi - Pööravere Kergu - Pärnjõe - Vändra (107 km)
113
Saarde
Supsi
Kärsu
Â
7
·
Marna
Kamali
Laiksaare
lka
105
Seruküla
363
Ð
Ristiküla
Laiksaare
Arumetsa
Läti-Eesti ühendustee: Mazsalaca - Kilingi-Nõmme (37 km)
Kabli - Pärnu-Ikla mnt - Massiaru - Tali - Kilingi-Nõmme - Ristiküla - Laiksaare
- Häädemeeste - Kabli (90 km)
Kikepera
40 Jõõpre Püha Suurkannataja Georgiuse
apostliku-õigeusu kirik (1879)
41 Eesti Muuseumraudtee Lavassaares
42 Suigu Evangeeliumi Kristlaste palvela (1942)
43 Eesti Turbamuuseum
44Alpakafarm
vaatlustorn
45 Pärnu-Jaagupi Jakobi luteri kirik (1534)
7 Audru mõisakompleks (18 saj) ja Audru
46 Halinga mõis (1910)
muuseum
47 Uduvere Apostel Jakobuse apostliku-õigeusu
8 Audru Püha Risti luteriOllepa
kirik (1680) ja
kirik (1866)
arboreetum
48
Pööravere mõisa park ja viinavabriku varemed
Villevere
(19.saj)
9 Neitsiraba Külastuskeskus
10 Uruste Issanda Taevaminemise apostliku49 Kaisma Suurjärv ja matkarada (6 km)
õigeusu kirik (1873)
50 Kaelase mõis ja park (19.saj)
11 Vene taluõu –VÕHMA
Sanga-Tõnise talu
51 Reiu raudteesild
12 Lindi looduskaitseala
ja vaatetorn
52 Kiviaja küla matkarada
Võhmassaare
13 Pootsi-Kõpu Kolmainsuse apostliku-õigeusu 53 Seljametsa muuseum ja külamaja
kirik (1873)
54 Mihkel Lüdigi sünnikoht
Jälevere
14 Jõuluvana Korstna talu
55 Sindi pais ja hüdroelektrijaam
15 Pootsi mõis (1560)
56 Sindi raudteejaama hoonete kompleks
16 Seliste Püha Vassili apostliku-õigeusu kirik
57 Sindi Jumalaema Uinumise apostliku-õigeusu
(1864)
kirik (1899)
17 Põhjaka
Tõstamaa Maarja luteri kirik (1768)
58 Sindi muuseum
18 TõstamaaLahmuse
mõis (1877) ja muuseum
59 Sindi kalakasvatus
19 Tõstamaa Käsitöökeskuse
pood (avatud mai- 60 Pulli kiviaja asulakoht
Lõhavere
Päraküla
september)
61 Taali mõis (17 saj)
Kõidama
20 Ermistu järv ja vaatetorn
62 Randivälja Kristuse Sündimise apostlikuÄngi Nuutre
21 Tõhela järv ja vaatetorn
õigeusu kirik (1868)
22 Tõhela Ristija Johannese apostliku-õigeusu
63 Tori mõisaansambel (1862)
kirik (1895)Epra
64 Tori Hobusekasvandus
23 Kastna Püha Arseniuse apostliku-õigeusu kirik 65 Tori Püha Jüri luteri kirik, Eesti Sõjameeste
(1904)
Mälestuskirik (1854)
Munsi
24 Kastna poolsaar ja linnuvaatlustorn
66 Tori põrgu (keskdevoni liivakivipaljand kolme
25 Sõmeri hoiuala ja Saulepi linnuvaatlustorn
koopaga)
26Kildu
Matsi rand ja puhkeala
67 Tori Muuseum
Kabila
27 Uue-Varbla mõis (1426/1802) ja Varbla
68 Tori Rahvamaja - infopunkt
Ilbaku
muuseumKobruvere
69 Jõesuu rippsild
28 Varbla Püha Urbanuse luteri kirik ja mõisapark 70 Soomaa rahvuspark, looduskeskus ja
(1861)
matkarajad
Vastemõisa
29 Illuste mõisa
peahoone ja park (1912)
71 Vändra Martini luteri kirik (1787)
30 Paadrema Püha Kolmainu apostliku-õigeusu 72 Vändra Peeter-Pauli apostliku-õigeusu kirik
kirik (1889)
(1868)
31 Oidremaa mõis (1658)
73 Poetess Lydia Koidula (1843-1886) sünnipaik
Savikoti
32 Mihkli Miikaeli luteri kirik (13 saj)
74 Võidula mõis (1872)
33 MihkliSaarepeedi
tammik (91 ha)
vald 75 Kurgja, Carl Robert Jakobsoni Talumuuseum
34 Kurese muinasküla
76 Selja meierei
35 Soontagana maalinn (7.-8 saj), vaatetorn ja
77 Nurmenuku Puhkekeskus
matkarada (4,8 km)
78 Tahkuranna Golf (avatakse 2015)
36
Avaste looduskaitseala õpperada (2,6 km)
79 Reiu rand
Väike-Kõpu
37 Koonga mõis (1449)
80 Lottemaa teemapark
Alustre
38 Puiatu
Nedrema puisniit ja õpperada (3 km)
81 Uulu luteri kirik ja mõisapark (1880)
39 Tamme taluRihkama
ürdiaed
82 Naarismaa talumuuseum
83 Jõulumäe Tervisespordikeskus
Päri
Â
Kõpu
Surju
Tännassilma
1Auto24ring
2 Trahter Kuld Lõvi (endine postijaam)
3 Villa AndropoffKärevere
4 Valgeranna Golf
5 Nõmme
Valgeranna
Seikluspark
raba
6 looduskaitseala
Valgeranna liivarand, promenaad ja
Uia
Soo-otsa
lka
Lodja
Â
 95
2
·
97
i
Soomaa
rahvuspark
Kalda
Â
93
Jaagupi
Krundiküla
Ð2 10km
i
Vändra jõg
Raudna jõg
Põlendmaa
367
Ð
Kabli
ÂÂÂ
370
373
21
·
LK
Â
Majaka - Massiaru - Tali - Tihemetsa - Kanaküla - Jaamaküla - Pärnu-Uulu
mnt - Soometsa - Häädemeeste - Majaka (145 km)
Pärnu (Haapsalu mnt - Kaubasadama tee - Elu tee II - Valgeranna tee) Valgeranna - Liu - Tõstamaa mnt - Kõpu - Kõima - Audru - Pärnu (46 km)
371
5
Ð
20 Â 70
·
Â
Võidu
Papisilla
117
km
Pärnu - 13 km - Reiu - 10 km - Surju - 21 km - Kilingi-Nõmme - 4 km - Tihemetsa - 20
km - Abja-Paluoja - 13 km - Karksi-Nuia - 30 km - Tõrva - 15 km - Hummuli - 12 km -
Suure-Jaani
19
22 ·
·
Surju
Tolkuse
lka
90
12
Rii
a
14
Kihnu saare Linakülaring: sadam/satama - Koksi tamm - muuseum/
museo - Linaküla - Arumägi/Kurase - sadam/satama (8 km)
369
Virtsu - 25 km - Lihula - 15 km - Laiküla teerist - 28 km - Ridala - 8 km - Haapsalu
Lehtsaare
lka
Sigaste
Piirumi
"
11
Pärnu - 14 km - Sindi - 14 km - Tori - 6 km - Jõesuu - 13 km - Tõramaa - 34 km - Tohvri
- 12 km - Vastsemõisa - 12 km - Viljandi - 15 km - Sultsi - 19 km - Karksi-Nuia - 30 km
- Tõrva - 18 km - Kuigatsi teerist - 16 km - Sangaste - 13 km - Sihva - 8 km - Otepää 20 km - Kanepi - 11 km - Puskaru - 10 km - Põlva - 18 km - Vinso - 17,7 km - Karisilla
- 4,3 km - Värska
368
k
Â
Soometsa
Sooküla
Ð
1
5
367
j
23
·
Siiraku
lka
Ilvese
Leina
·
 Â
Liivi laht
Pärnu - 14 km - Sindi - 14 km - Tori - 28 km - Vändra - 34 km - Türi - 17 km - Paide 19 km - Roosna-Alliku - 29 km - Jäneda - 7 km - Aegviidu - 37 km - Koogi - 6 km Kostivere - 22 km - Pirita - 6 km - Tallinna sadam
Tori
Võlli
Reiu jõgi
2
363
Kaansoo
1
37
Ð
24
·
 ÂRätsepa
Â
Jõesuu
Lähkma
Â
Lepaküla
Luitemaa
lka
Â
Rannametsa
RATTAMARSRUUDID PÄRNUMAAL / PYÖRÄILYREITIT PÄRNUMAALLA
362
k
Â
Vihtra
Â
Jaamaküla
Rabaküla
Â
88
Luitemaa
looduskaitseala
 121
Lemsi
Linaküla 115
k
Â
Â
Â
  116 117
2
36
Ð
 120
 Kihnu 114
Kihnu 119Â Rootsiküla
Â
118
EuroVelo marsruut: Ikla - 15 km - Kabli - 10 km - Häädemeeste - 33 km - Pärnu
- 6 km - Audru - 31,6 km - Tõstamaa –23 km - Varbla - 28 km - Virtsu sadam - 17 km Kuivastu sadam - 24 km - Orissaare - 41 km - Kõljala - 24 km - Kuressaare (7 km)
- 14 km - Tehumardi - 33 km - Sääre - 62 km - Kihelkonna - 47 km - Võhma - 32
km - Leisi - 4 km - Triigi sadam - 17 km - Sõru sadam - 5 km - Emmaste - 51 km Kõrgessaare - 17 km - Kärdla - 28 km - Heltermaa sadam - 23 km - Rohuküla sadam 9 km - Haapsalu - 13 km - Linnamäe - 19 km - Riguldi - 15 km - Nõva - 32 km - Padise
- 20 km - Paldiski - 24 km - Keila-Joa - 34 km - Tallinna sadam
Tori
Metsaääre
1
Ð
Sääre
1
i
-Jaan
Su ur1e0km
Ð
37
1
Lähkma
lka
Tahkuranna
10 km
371
Ð
Navesti
mka
17
·
k ÂÂ
Â
Â
k
ÂÂ
68 66 63
Taali
Metsaääre
lka
54
Â
   81
Â
Manija
mka
5
62
69
Levi
Randivälja
14
Ð
Â
Marksa
Tõstamaa
mka
·
1
ÂÂ
Kilksama
Pärnu laht
15
0
Tü
ri
km
Rapla 29
Oore
ÂÂ
ÂÂ
39
Suurejõe
Hall iste j õgi
Â
1
Ð
Tõlli
Kastna
mka
k
Â
Kuiaru 67 65
Saarjõe
mka
1
37
 Ð
Kure soo
Tohera
Väljaotsa
VAATAMISVÄÄRSUSED
PÄRNU MAAKONNAS
"
·
Lepplaane
Räägu
Nurme
Kose
Â
Muraka
64
Kuiaru
lka
Türi
Â
1
Ð
14
Ð
Kastna
Sõmeri P
11
20
Vaiste
Põhara
Võlla
Malda
Soomra
Ermistu
Â
Â
k
Selja Â
Â
nu
Pär
Ð
Muti
Â
Sauga
Säästla
76
42
75
Oriküla
Mustaru
2
Piistaoja
Lemmetsa
Â
Rütavere
Urge
  Eametsa
Pulli 5 Urumarja
Â
Â
Kärbu
60
Ð
Liiva
Â
Vainu
k2
·
Audru 8 Â
10
58
 Sauga
Kiisa 77
ÂÂ
7
Sindi
Kihlepa
· Papsaare
1Â
k
Â
9
Ð
1
k
4
Tammiste  57
Â
k ÂÂÂ
10
Â
·
k 3 Â · Â
Põldeotsa 5 Â
55-59
16
k ·
·Â
·
Â
9
36
Tuuraste
Valgeranna
6
Paikuse
Ð
Â
 Â
Â
Â
Â
Â
14 51 Â
Seljametsa
Kõima
kÂ
·
 Saulepa
52
Pärnu
  53
Tammuru
Â
k Â
Â
ÂÂ ÂÂ
Â
Vaskjõe
Pärnu ranna· Kabriste
Silla
lka
niidu lka
Lindi · Â Â
78
Lindi
k
Reiu 80Â
lka
k Â
Â
79
Vask12
Audru
Â
Tõstamaa
Â
Kurena
Vaki
Â
Murru
Pärivere
Â
2
Ð
Mädara
371
Ð
73
71
Reinumurru
Mannare
Suigu
Are
Elbu
Kadjaste
Kirikumõisa
370
Ð
Massu
Aluste
Rõusa
72
Rätsepa
373
Ð
Are
Niidu
Parisselja
Ridalepa
Tootsi
44
k
Â
Saari
40
Ahaste
Oara
Tõhela jv
Kolga
lka
Kulli
Â
Võlla
raba
·
Jäärumetsa
lka
·
Â
ÂÂ
22
Männikuste 21
Aruküla
26
Nätsi-Võlla
looduskaitseala
Soeva
Halinga
Lavassaare
Jõõpre
Pärnjõe
43
Tabria
Eavere
Lavassaare
·
Viluvere
Tootsi
ÂÂ Â Â
 Halinga
46
368
Ð
Varbla
Â
Laisma
raba
Mõisaküla
ÂÂ
Allikõnnu
Luuri
Vändra
Pärnu-Jaagupi
368
Ð
 ÂÂ
Lavassaare jv
41
Â
Varbla laidude
mka
28
Kalli
d
47
Tarva
Koonga
aj
1
Ð
370
Ð
30 Paadrema
Anelema
45
Maima
Kõima
mka raba
Ura
37
Jänistvere
Irta
· ·8 38
Peantse
·
r em
Â
Nedrema
lka
Â
Ura
Pikavere
Koonga
·
Tuhu Tuhu soo
maastikukaitseala
Naissoo
lka
Vändra
373
Ð
370
Ð
Ð2
Rabavere
Vatla
Nehatu
lka
Puhtu-Laelatu
looduskaitseala
31
Oidrema
Madissaare
lka
uj
Virtsu
Â
Nurmsi
Nehatu
370
Ð
Roodi
Mihkli
370
Ð
1
Ð
Vee
Kõima
Mihkli
lka
Sohlu
Metsavere
Kergu
lka
Kodesmaa
Ertsma
33
Hanila
Rame
37
Ð
0
Libatse
Vahenurme
370
Ð
Kalmaru
Ð1
Lõo
k
Â
Enge
jõ g i
Enge
Ð
36
9
Hanila
32
48
Taikse
19 km
Kinksi
Kaseküla
Vahenurme
lka
Audr
Ð11
Kõmsi
34
Emmu
Salu
Langerma
Kobra
Raukla
Viljand i
Tuudi
Massu
·
13
35
Kurese
mka
Lihula
maastikukaitseala
Avaste
lka
50
Kaisma
Kergu
õg
i
36
Parivere
Aasa
Arase
Â
Taarikõnnu
lka
aj
Valuste
Naravere
Lihula
74
Sau
g
Lihula
Petaaluse
Salevere
·
·
Â
Jädivere
Jändja
Võidula
Kõnnu
Kaisma jv
Leibre
Vigala
Hälvati
Alaküla
Nurme
4 49
3
Karjaküla
j
ru
Kä
Ð
Võhma
Mukri
mka
Reonda
373
Ð
Kirbla
11
Kivi-Vigala
Kehtna
"
Metsküla
Kasari
Seira
Eidapere
"
Matsalu
Oese
Tõrasoo
lka
" Tallinn 80km
i
i jõ g
sar
a
K
Matsalu laht
"
8 km
" Risti 2
Saastna ps
Läti
Suurrahu
M AT SA L U R A H V U SPAR K
Särevere
vald
Velise
Kiideva
"
Tiduvere
vald
Vardi
Turva
NÄHTÄVYYDET PÄRNUN MAAKUNNASSA
Auto24ring ympyrärata
40 Jõõpren Pyhän suurmarttyyri Georgios
Krouvi
Kuld Lõvi (entinen kestikievari)
Voittajan ortodoksinen kirkko (1879)
Sammaste
Villa Andropoff
41 Viron Museorautatie Lavassaaressa
Valgerannan Golf
42 Suigun Evankelisten Kristittyjen rukoustalo
Valgerannan Seikkailupuisto
(1942)
Valgerannan hiekkaranta, promenadi ja
43 Viron Turvemuseo
Halliste
katselutorni
44Alpakkatarha
7 Audrun kartanokompleksiEreste
(1700-luvulta) ja
45 Pärnu-Jaagupin Jakobin luterilainen kirkko
vald
Audrun museo
(1534)
8 Audrun Pyhän Ristin luterilainen kirkko (1680) 46 Halingan kartano (1910)
ja arboreetum
47 Uduveren Apostoli Jakob Sebedeuksen
9 Neitsiraban
apostlinen ortodoksinen kirkko (1866)
HõbemäeVierailukeskusToosi
10 Urusten Kristuksen taivaaseenastumisen
48 Pööraveren kartanon puisto ja viinavabriku
Halliste
ortodoksinen
kirkko (1873)
rauniot (1800-luvulta)
Raja
11 VeneKulla
Taluõu (Venäläinen
tila) – Sanga49 Kaisman Suurjärvi ja retkipolku (6 km)
Tõnisen tilaPornuse
50 Kaelasen kartano ja puisto (1800-luvulta)
12 Lindin luonnonsuojelualue ja katselutorni
51 Reiun rautatiesilta
13 Pootsi-Kõpun Kolminasuuden apostolinen
52 Kivikauden kylän retkipolku
ortodoksinen kirkkoPöögle
(1873)
53 Seljametsan museo ja kylätalo
Põlde
14 Joulupukin Korstnan tila
54 Mihkel Lüdigin syntymäpaikka
15 Pootsin kartano (1560) Leeli
55 Sindin pato ja vesivoimala
16 SelistenAtika
Pyhän Vassilin apostolinen
56 Sindin rautatieaseman rakennuskokonaisuus
Abjakuortodoksinen kirkko (1864)
57 Sindin Jumalanäidin Uinumisen apostlinen
17 Tõstamaan Maarjan luterilainen
kirkko (1768)
ortodoksinen kirkko (1899)
KARKSI-NUIA
18 Tõstamaan kartano (1877) ja museo
58 Sindin museo
19 Tõstamaan käsityökeskuksen
myymälä
59 Sindin kalankasvatus
Metsaküla
(avoinna toukokuusta syyskuuhun)
60 Pullin kivikautinen asuinpaikka
20 Ermistun järvi ja katselutorni
61 Taalin kartano (1600-luvulta)
21 Tõhelan järvi ja katselutorni
62 Randiväljan Kristuksen syntymän
22 Tõhelan Kastaja Johanneksen apostolinen
ortodoksinen kirkko (1868)
ortodoksinen kirkko (1895)
63 Torin kartanokompleksi (1862)
23 Kastnan Pyhän Arsenioksen ortodoksinen
64 Torin Hevoskasvatus
kirkko (1904)
65 Torin Pyhän Jyrin luterilainen kirkko, Viron
24 Kastnan niemi ja lintutorni
Sotilaiden Muistokirkko (1854)
25
Sõmerin Natura 2000 -suojelualue ja Saulepin 66 Torin helvetti (devonikaudelta peräisin
Lode
lintutorni
hiekkäkiviseinämä kolmen luolan kanssa)
26 Matsin ranta ja virkistysalue
67 Torin museo
27 Uue-Varblan
kartano (1426/1802) ja Varblan 68 Tori Rahvamaja - infopiste
Lielustes
museo
69 Jõesuun riippusilta
28 Varblan Pyhän Urbanuksen luterilainen kirkko 70 Soomaan kansallispuisto, luontokeskus ja
Unguriņi
ja kartanopuisto (1861)
luontopolut
29 Illusten kartanon päärakennus ja puisto
71 Vändran Martinin luterilainen kirkko (1787)
(1912)
72 Vändran Peeter-Paulin apostlinen
Mūļas
30 Paadreman
ortodoksinen kirkko (1868)
LungasPyhän Kolminaisuuden
ortodoksinen kirkko (1889)
73 Runoilija Lydia Koidulan (1843-1886)
Doles
31 Oidremaan kartano (1658)
syntymäkoti
32 Mihklin Mikaelin luterilainen kirkko
74 Võidulan kartano (1872)
Kabuļi
(1200-luvulta)
75 Kurgja, Carl Robert Jakobsonin maatilamuseo
33 Mihklin tammimetsä (91 ha)
76 Seljan meijerin myymälä
34 Kuresen muinaiskylä
77Nurmenuku-lomakeskus
Tecēni Pērkoni
35 Soontaganan maalinnoitus (600-700-luvulta), 78 Tahkurannan Golf (avataan 2015)
katselutorni ja luontopolku
(4,8 km)
79 Reiun ranta
Naukšēni
36 Avasten Luonnonsuojelualuen luontopolku
80 Lottemaa Teemapuisto
Jeri
(2,6 km)
81 Uulun luterilainen kirkko ja kartanopuisto
Limbas
37 Koongan kartano (1449)
(1880)
38Endzele
Nedreman lehtoniitty ja luontopolku (3 km)
82 Naarismaan tilamuseo
39 Tamme-maatilan yrttitarha
83 Jõulumäen Liikuntakeskus
84 Viron Tasavallan ensimmäisen presidentin
Konstantin Pätsin syntymäkoti
85 Tahkurannan Jumalanäidin Uinumisen
apostlinen ortodoksinen kirkko (1872)
86 Vanha postitie (Tahkurannan kirkolta
merenrantaa pitkin Tahku Tarelle)
87 Vierailukeskus Tahku Tare (käsityöpajat,
käsityön myynti)
88 Tahkurannan luterilainen kirkko (1891)
89 Saviaugun maatilamuseo
90 Rannametsa-Tolkusen luontopolku ja
katselutorni (2,2 km)
91 Häädemeesten Mikaelin luterilainen kirkko
(1872)
92 Häädemeesten museo
93 Häädemeesten Herran Muuttamisen
apostolinen ortodoksinen kirkko (1872)
94 RMK Kablin luontokeskus
95 Kablin lintuasema ja katselutorni, Kablin
luontopolku (1,8 km)
96 Kablin kylä
97 Kablin ranta
98 Kablin jooli Kaja
99 Treimanin luterilainen kirkko (1867)
100Treimanin Peeter-Paulin apostolinen
ortodoksinen kirkko (1940)
101Ainažin palomuseo ja merikoulumuseo
(Latvian alueella)
102Laiksaaren Kastaja Johanneksen apostolinen
ortodoksinen kirkko (1924)
103Nigulan luonnonsuojelualueen luontopolku ja
katselutorni (0,53 km)
104Sookuningan luonnonsuojelualue, Sandran
retkipolku ja metsämökki
105Laiksaaren luonnonsuojelualueen luontopolku
(2 km)
106Rae järven telttailualue ja luontopolku (1,7
km)
107Vaike maatila
108Saarden Katariinan luterilainen kirkko (1686)
109Vapaussodan muistomerkki Kilingi-Nõmmessa
110Allikukivin luolat
111Voltvetin kartanorakennus ja puisto (1563)
112Kärsun kartano (1580) ja metsätaloutta
esittelevä Tihemetsa–Kärsu-luontopolku (5,5
km)
113Palu maatilan strutsifarmi
114Kihnun saari
115Kihnun hautausmaa
116Kihnun Pyhän Nikolain apostlinen
ortodoksinen kirkko (1862)
117Kihnun museo
118Kihnun majakka (1864)
119Metsamaan tila
120Lohu Annelin käsityökauppa
121Kihnun meriseuran (Kihnu Mere Selts)
laivanrakennus
122Manijan saari