Tulossa uusi SFS-verkko- kauppa ja ONLINE

Transcription

Tulossa uusi SFS-verkko- kauppa ja ONLINE
4 ♦ 2014
Standardien laadintaan
kannattaa osallistua
s. 2
Ympäristöjohtamisen
standardisarja uudistuu
ja laajenee s. 4
Eurokoodit rakentamismääräysten tilalle
s. 11
Tulossa uusi SFS-verkkokauppa ja ONLINEpalvelu s. 17
Pääkirjoitus
Standardien
laadintaan
kannattaa osallistua
Standardisointiin osallistumalla voi vaikuttaa omaan toimintaan vaikuttavien tärkeiden standardien sisältöön. Laadintatyössä voi varmistaa,
että organisaation omat huomiot, huolenaiheet ja asiantuntemus ovat
tiedossa standardia laadittaessa.
Säännöllisellä standardisointiin osallistumisella varmistetaan, että organisaatio on paremmin ajan tasalla yrityksen toimintaan vaikuttavista
asioista. Kun omat asiantuntijat osallistuvat organisaation kannalta tärkeiden teknisten työryhmien kokouksiin kansallisella, eurooppalaisella
tai maailmanlaajuisella tasolla, on organisaatiolla pääsy alansa viimeisimmän tiedon lähteille.
Standardien laadintaan osallistuminen on nyt entistä helpompaa. SFS
otti kesällä käyttöön Lausuntopyyntöpalvelun internetissä.
Standardisointi on aina ollut avointa. Standardiehdotukset on valmisteltu asiantuntijatyöryhmissä ja valmiit ehdotukset on lähetetty tahoille,
joiden on oletettu olevan kiinnostuneita ehdotuksesta.
Jos lausuntopyyntöä ei ole saanut lausunnon antaminen on edellyttänyt standardiehdotuksen tilaamista SFS:ltä tai vastuussa olevalta toimialayhteisöltä, jos on ollut asiasta tietoinen. Avoimuuden lisäämiseksi
lausunnolla olevat standardiehdotukset on lueteltu SFS:n www-sivuilla
kuukausittain julkaistussa laajassa pdf-tiedostossa.
Nyt kaikki on toisin. Rekisteröitymällä Lausuntopyyntöpalveluun pääsee heti lukemaan kiinnostavaa standardiehdotusta. Kommentit voi antaa saman tien. Voi myös jatkaa kommenttien kirjoittamista ja lähettää
kommentit myöhemmin. Kun standardiehdotuksen lausuntoaika on
päättymässä järjestelmä vielä muistuttaa asiasta. Ja kun lausuntoaika on
päättynyt palvelu kiittää kommenteista!
Pontimena standardisoinnin avoimuuden lisäämiseen on ollut EU:n
standardisointiasetus ja sen valmistelun yhteydessä tehty työ. SFS:n
Lausuntopyyntöpalvelu on tehty EU:n rahoittamana projektina.
Uusi palvelu on lisä aiempaan käytäntöön. Standardisointityöhön Suomessa on perinteisesti osallistuttu osallistumalla SFS:n tai sen toimialayhteisöjen teknisten komiteoitten tai seurantaryhmien työhön. Nämä
komiteat ja seurantaryhmät myös käsittelevät Suomesta saadut kommentit standardiehdotuksiin. Tehokkain tapa vaikuttaa eurooppalaisen
tai maailmanlaajuisen standardien laadintaan on olla jäsenenä kansainvälisessä komiteassa, alakomiteassa tai työryhmässä.
Standardien kommentoinnin helpottaminen tekee standardeista entistä parempia. Se myös lisää tietoisuutta tekeillä olevista standardeista.
Tämä on omiaan lisäämään standardien käyttöä niiden valmistuttua.
Tämän seurauksena standardeista saadaan entistä enemmän hyötyä yrityksille, muille organisaatioille ja koko yhteiskunnalle.
Jyrki Alanko ◆ SFS
2
SFS -tiedotus 4 2014
SFS-tiedotus
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti
46 vuosikerta 1/2014
JULKAISIJA
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
Puh. 09 149 9331
TOIMITUS
Pekka Järvinen, päätoimittaja
Puh. 09 149 3366 [email protected]
Jyrki Alanko, toimitussihteeri
Puh. 09 1499 3374 [email protected]
Malminkatu 34, 00100 Helsinki
TOIMITUSNEUVOSTO
Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen
KUSTANTAJA
Stellatum Oy, PL 20, 00381 Helsinki
www.stellatum.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi.
Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, 30101 Forssa
puh. 03 4246 5301, [email protected]
www.stellatum.fi
ILMOITUSMARKKINOINTI
Stellatum Oy/Anne Paavilainen
Puh. 0400 435 636, [email protected]
TILAUSHINNAT SUOMESSA 2014
(viisi numeroa/vuosi)
Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta),
12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa,
irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv.
TILAUSEHDOT
Hinnat ovat voimassa vuonna 2014 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan
tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta,
kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai
irtisanoo tilauksen.
Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa
oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua.
Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson
alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan
irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt
lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu
ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään
maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään
ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa.
ASIAKASREKISTERI
Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum
Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä
kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai
henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja
voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta
tilaajapalveluun.
TAITTO
Annu Pörhönen / A&M Mediapartners
PAINOTYÖ
Hämeen Kirjapaino Oy
ISSN 0356-1089
ISSN-L 0356-1089
Kannen kuva: Tämänvuotisen Kansainvälisen standardien päivän julisteen on suunnitellut indonesialainen viestinnän opiskelija Damar Panji Wijaya, 20.
Tässä numerossa
Kansainväliset standardit
kiinteille biopolttoaineille s. 6
2
Standardien laadintaan kannattaa osallistua
Ympäristö
4
Uusi materiaalivirtojen kustannusanalyysin
(MFCA) standardi valmisteilla
4
Ympäristöjohtamisen standardisarja uudistuu ja
laajenee
5
Vesijalanjälki – ISO-perheeseen uusi ympäristöindikaattori
6
Kansainväliset standardit kiinteille biopolttoaineille
8
SIPE – eurooppalainen ympäristöstandardien
tietopalvelu
9
SFS-tiedotus myös sähköisessä muodossa
10 SFS-tiedotuksen lukijatutkimuksessa hyviä
tuloksia
Rakentaminen
11 Eurokoodit rakentamismääräysten tilalle
11
Kantavien rakenteiden suunnittelu ja toteutus
13 EU listasi rakennustuoteasetuksen standardit
13 Pienjätevedenpuhdistamoiden ja jatko
käsittelylaitteiden päivitetyt standardit käyttöön
14 Uudistuksia rakennustuotteiden CE-merkinnässä
ja kansallisessa varmennustodistuksessa
14 Vanhentuneita SFS-standardeja kumotaan
15 Putkiremonttien uusien menetelmien
standardeja suomeksi
22 Sanasto sähkötekniikan fysiikasta
22 Kotien yleiskaapeloinnista optisilla kuitukaapeleilla
22 Suomenkielinen termistöstandardi sähkö- ja
elektroniikkatuotteiden ympäristöasioista
23 Uusi kameravalvontastandardi
23 Hälytyskeskusstandardi uudistettu
24 Niinistö vahvisti standardisoimislain
kumoamisen
25 Leanin 5S happotestinä työturvallisuuden
kehittämisessä
26 Uuden lähestymistavan direktiivejä aiotaan
korvata asetuksilla
27 Kiskoajoneuvojen palontorjunnan uudet
standardit
28 Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan
ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen
29 Suomalainen insinöörityöpalkinto valaistus
teknologian kehitystyölle
30 EU-standardien laadinta nopeutuu
30 Paljon kumottuja standardeja
30 EU:n standardisointipolitiikasta ja toimeksi
annoista tietoja netissä
31 Lapsiturvallisten ikkunoiden standardi täyttää EU:n vaatimukset
31 Opas traktorin ohjausjärjestelmästandardin
käyttäjille
16 SFS:n 90-vuotisjuhlia vietettiin Liuskasaaressa
17 Tulossa uusi SFS-verkkokauppa ja ONLINE
palvelu keväällä 2015
19 Standardisointi mukaan tutkimusohjelmiin
20 Kansallisia määräyksiä riittää EUssa
21 Pakkausjätteen keräysjärjestelyt muuttuvat
pakkausten tuottajavastuun laajetessa
21 VAK-pakkausten valmistaminen Tukesin
myöntämillä tyyppihyväksynnöillä päättyy
Sähköalan uutisia
22 Olioperustainen ohjelmointi automaatioon
22 Tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelu ja
asentaminen ulkotiloihin – osapuolten vastuut
Eurokoodit rakentamismääräysten tilalle s. 11
SFS -tiedotus 4 2014
3
Ympäristö
Uusi materiaalivirtojen kustannusanalyysin (MFCA) standardi valmisteilla
Paula Eskola ◆ Motiva Oy
Materiaalivirtojen kustannusanalyysi (Material Flow Cost Accounting, MFCA) on ympäristöjohtamisen työkalu, jonka avulla
yritykset voivat parantaa kustannustehokkuuttaan ja vähentää
ympäristövaikutuksiaan. Menetelmän kansainvälinen standardi
ISO 14051 julkaistiin vuonna 2011 ja sen suomenkielinen käännös valmistui toukokuussa 2012. Nyt kehitteillä oleva standardi
laajentaa MFCA-tarkastelua yksittäisen yrityksen ulkopuolelle,
tuoteketjuun.
MFCA:n avulla pystytään tunnistamaan yrityksen tuotantoprosesseista ne vaiheet, joissa voidaan saavuttaa eniten kustannussäästöjä sekä vähentää resurssien käyttöä, jätteitä ja ympäristöhaittoja. MFCA:n avulla lasketaan kustannustiedot prosessivaiheittain sisältäen materiaali-, energia-, työ- ja jätekustannukset. Tämä antaa päätöksentekijöille tarkempaa tietoa kuin
perinteinen kustannuslaskenta ja auttaa kohdistamaan säästötoimenpiteet sinne, missä on saavutettavissa eniten kokonaishyötyä. Menetelmää sovelletaan Suomessa mm. Motivan materi-
aalikatselmusmenettelyssä, jolla yrityksistä etsitään materiaalitehokkuuteen perustuvia tehostamiskohteita ja kustannussäästöjä.
ISO 14051 -standardissa esitetään MFCA:n yleiset periaatteet
ja toteutusvaiheet tarkasteltavassa organisaatiossa. Materiaalitehokkuuden parantamisessa voidaan usein saavuttaa parempia
tuloksia, jos tarkastelua laajennetaan tuotantoketjussa yrityksen alihankkijoiden tai asiakkaiden suuntaan. Tällöin voidaan
esimerkiksi yhdessä raaka-ainetoimittajan kanssa suunnitella
raaka-aineen ominaisuuksia sellaisiksi, että tuotannon hävikkimäärät vähenevät. Uusi valmisteltava standardi tulee antamaan
suuntaviivat materiaalivirtojen kustannusanalyysitarkastelun
laajentamisesta tuoteketjuun. Standardin on määrä valmistua
vuonna 2016.
Kirjoittaja Paula Eskola toimii asiantuntijana Motivassa
ja suomalaisena asiantuntijana työryhmässä ISO/TC
207/WG 8 Material flow cost accounting.
Ympäristöjohtamisen standardisarja
uudistuu ja laajenee
Ympäristöjohtamisen kansainvälinen standardisarja ISO 14000
on laajentunut uusille aihealueille. Ympäristökysymyksistä esillä ovat erityisesti ilmastonmuutoksen hallinta ja resurssitehokkuus. Työkaluista standardisoinnin kohteiksi ovat nousseet elinkaarilaskennan sovellukset, kuten hiilijalanjäljen ja vesijalanjäljen laskenta sekä ekotehokkuuden arviointi. Materiaalivirtojen
kustannusanalyysi on ISO 14000 -sarjassa yksi uusi menetelmä
resurssitehokkuuden arviointiin.
Yhtä tärkeää kuin uudet aloitteet on voimassaolevien standardien pitäminen ajan tasalla ja niiden sisällön kehittäminen
käyttäjien tarpeisiin vastaten. Ympäristöjohtamisen standardeja
kehittävän teknisen komitean ISO/TC 207 Environmental management työohjelmassa on tällä hetkellä kymmenkunta uutta
tai uudistettavaa standardia. Suurimmat odotukset kohdistuvat
uudistettavaan ympäristöjärjestelmästandardiin ISO 14001, joka
valmistuu ensi vuonna.
Suomen kannanotot ISO 14000 -standardiehdotuksiin kanavoituvat SFS:n teknisen komitean TK 113 Ympäristöasioiden
hallinta kautta.
Lisätietoja: www.sfs.fi/iso14000
Perustiedot ISO 14000 -standardisarjasta löytyvät päivitetystä 8-sivuisesta esitteestä. Sen voi tilata painettuna
osoitteesta [email protected] ja se on pdf-tiedostona SFS:n
www-sivuilla www.sfs.fi kohdassa Hyödyllisiä aineistoja
– Hallintajärjestelmät.
4
SFS -tiedotus 4 2014
Vesijalanjälki – ISO-perheeseen
uusi ympäristöindikaattori
Helena Wessman-Jääskeläinen ◆ VTT
Uusi vesijalanjälkistandardi ISO 14046 Environmental management – Water footprint – Principles, requirements and guidelines
määrittelee ne periaatteet, joilla voidaan tarkastella veden käytön
vaikutuksia veden laatuun ja määrään. Tämä tuotteen ympäristöarviointiin kehitetty indikaattori on tärkeä Suomen kannalta,
koska se kertoo runsaasti vettä käyttävien teollisuusprosessien
vaikutuksista, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleensä, vettä on runsaasti käytettävissä
ja veden laatu on keskimääräisesti parempi kuin monissa muissa
maissa.
Makean veden hyvä laatu ja saatavuus ovat elintärkeitä kestävän kehityksen kannalta. Vaikkakin suurin osa makeasta vedestä on uusiutuvaa, se on erittäin epätasaisesti jakaantunut eri
maanosien ja maiden välillä. Maapallon vesivaroista makeaa vettä on noin kolmisen prosenttia ja siitäkin osa on jäätä.
Erilaisia veden käyttöä kuvaavia menetelmiä on ollut käytössä
jo ennen kuin työ standardin ISO 14046 osalta alkoi 2010. Menetelmät eivät kuitenkaan ole kuvanneet ympäristöön kohdistuvia
vaikutuksia. Eri menetelmiin pohjautuvien vesijalanjälkien vertailu on ollut hankalaa ja yhtenä ISO 14046:n tavoitteena on ollut
paitsi harmonisoida laskentamenetelmiä myös ottaa huomioon
veden käytön vaikutukset koko arvoketjun ajalta. Toisin kuin
globaaleista vaikutuksista kertova hiilijalanjälki, vesijalanjälki
kertoo paikallisista vaikutuksista.
Standardin ISO 14046 pääperiaatteet voidaan kiteyttää seuraavasti:
 perustuu elinkaariarviointistandardiin ISO 14044
 vesijalanjälki lasketaan koko arvoketjulle, jolloin se on arvoketjun eri osien yhteenlaskettu vesijalanjälki
 kertoo veden käytön vaikutuksista (so. pelkkä vesitase ei
ole vesijalanjälki)
 ottaa huomioon ajalliset ja paikalliset vaikutukset
 painottaa ihmisen käyttämän veden vaikutuksia
 määrittää veden saatavuuden sekä laadun muutokset
 perustuu hydrologiseen osaamiseen ja tieteellisiin tuloksiin.
Tutkimuksella on ollut merkittävä rooli standardisointityössä.
Suomen metsäteollisuus on yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen
(Metla) ja VTT:n kanssa ollut aktiivisesti mukana ISO 14046:n
tutkimus- ja kehitystyössä. Viimeisen vuoden aikana myös Suomen kaivosteollisuus on tuonut esille arvokasta tietoa sektorikohtaisista erityispiirteistä vesitaseen määrittelyssä. Luonnon
hydrologisen kierron merkitystä ja metsän roolia on tieteellisen
tutkimustyön perusteella tarkennettu standardiin. Samoin saatiin raportointikuvaukseen mahdollisuus vesijalanjäljen kannalta positiivisten vaikutusten kuvaamiseen. Myös murtovesi biologisten erityispiirteittensä myötä käsitellään omana vesityyppinään makean ja suolaisen veden rinnalla.
VTT on ollut mukana vesijäljen kehitystyössä alusta asti. ISO
14046 on nyt valmis, mutta tutkimus kehittyy jo kohti veden resurssitehokkuutta eri teollisuuden aloilla sekä riskinarvioinnin
kehitystä. Vesijalanjäljellä on roolinsa myös tässä kehitystyössä.
Tavoitteena on säilyttää hyvälaatuisen veden riittävä määrä luonnolle, ihmisille ja teollisuudelle.
Kirjoittaja Helena Wessman-Jääskeläinen toimii erikoistutkijana VTT:llä ja suomalaisena asiantuntijana työryhmässä ISO/TC 207/SC 5/WG 8 Water footprint.
Esimerkki tuotantoprosessin vesijalanjäljen laskennasta
SFS -tiedotus 4 2014
5
Ympäristö
Kansainväliset standardit
kiinteille biopolttoaineille
Eija Alakangas ◆ VTT
Jouni Valtanen ◆ Kemesta
Pienpuun raaka-aineen laatuluokka on 1.1.3
Kansainvälinen standardisointijärjestö, ISO, on julkaissut toukokuussa SFS-EN ISO 17225 -sarjan
seitsemän osaa kiinteille biopolttoaineille. Standardit julkaistaan myös suomenkielisenä syksyn 2014
aikana.
Sarjaan kuuluvat standardit tärkeimmille kiinteille biopolttoaineille. Sarjan kahdeksas osa käsittää puu- ja ei-puumaisista raaka-aineista lämmöllä käsitellyt (mm. torrefioidut tai höyryräjäytetyt) pelletit ja briketit. Sarjan kahdeksas osa valmistuu vuoden
2015 lopulla. Standardien osat 1 – 6 perustuvat aiemmin julkaistuihin EN 14961 -sarjan standardeihin, joita on päivitetty vastamaan
kansainvälisiä markkinoita. EN 14961 -sarja poistuu käytöstä.
Luokittelu perustuu raaka-aineen alkuperään
Osa 1 – Yleiset vaatimukset (SFS-EN ISO 17225-1) sisältää
kaikki kiinteät biopolttoaineet ja tarkoitettu kaikille käyttäjäryhmille, mutta todennäköisesti tätä käytetään kaukolämpö- ja voimalaitospolttoaineiden luokitteluun. Lisäksi osa 1 sisältää raaka-aineen alkuperän luokittelun, mitä tarvitaan kaikissa muissa
standardisarjan osissa. Osat 2 – 7 ovat tuotestandardeja, jotka on
tarkoitettu käytettäväksi kotitalouksissa ja pienissä teollisuuden
6
SFS -tiedotus 4 2014
rakennuksissa ja julkisissa rakennuksissa sekä myös teollisuuskäytössä, jossa polttoaineelta vaaditaan tarkoin määriteltyä laatua. Osa 2 sisältää myös luokittelun teollisuuskäyttöön tarkoitetuille pelleteille.
Luokittelu perustuu raaka-aineen alkuperään. Koko tuotantoketju on pystyttävä jäljittämään raaka-ainelähteelle. Osassa 1
kukin ominaisuusluokka valitaan erikseen. Esimerkiksi puuhake: P31, M40, A1.5, missä P on palokoko, M on kosteus ja A on
tuhka.
Biomassan alkuperä on jaettu seuraaviin luokkiin standardissa SFS-EN ISO 17225-1:
1. Puubiomassa
2. Kasvibiomassa
3. Hedelmäbiomassa
4. Vesibiomassa sekä
5. Sekoitukset ja seokset
A1-luokan puupellettiä standardin SFS-EN ISO 17225-2 mukaan.
Jos kiinteän biopolttoaineen sekoitus (seossuhde tiedetään)
tai seos (ei tiedetä tarkkaa seossuhdetta) sisältää kemiallisesti käsiteltyä raaka-ainetta (esim. liimattua, lakattua, maalattua
puuta), se on mainittava. Kemiallista käsittelyä on kaikki muu
käsittely paitsi vedellä, lämmöllä tai ilmalla tapahtuva käsittely.
Esimerkiksi lastulevy- tai vaneritähde on kemiallisesti käsiteltyä
puunjalostusteollisuuden sivutuotetta tai tähdettä. Näiden osalta on voitava osoittaa (esim. tuoteselosteen kautta), että ne eivät
sisällä orgaanisia halogenoituja yhdisteitä, eikä raskasmetalleja
enempää kuin luonnonpuu.
SFS-EN ISO 17225-1 standardin alkuperätaulukon toinen
luokittelutaso kuvaa eri raaka-ainelähteistä peräisin olevia polttoaineita pääryhmittäin, mainiten lähinnä, onko biomassa alkuperäismateriaalia suoraan metsästä tai pelloilta, vai teollisuuden
sivutuote tai tähde. Ryhmät jaetaan edelleen kolmannen ja neljännen tason alaryhmiin. Raaka-ainetaulukon tavoitteena on
mahdollistaa biopolttoainemateriaalin erottelu ja erittely alkuperän mukaan riittävän yksityiskohtaisesti.
Tuotestandardit tärkeimmille biopolttoaineille
Tuotestandardeissa ominaisuudet on sidottu toisiinsa ja laatu
ilmaistaan luokkina kuten A1, A2 tai B. Hakkeelle (SFS-EN
ISO 17225-4) B-luokka on jaettu myös B1 ja B2-luokkiin. B1
luokkaan kuuluu lyhytkiertoviljelypuusta tehty hake. Ei-puumaista raaka-aineista valmistetut pelletit ja briketit on luoki-
teltu laatuluokkiin A ja B. Lisäksi on erilliset laatuluokat olki-,
elefanttiheinä- ja ruokohelpipelleteille.
Pellettistandardit myös teollisuuspelleteille
Puupellettistandardi (SFS-EN ISO 17225-2) sisältää sekä pienempään kokoluokkaan että teollisuuskäyttöön tarkoitetut pelletit (laatuluokat I1, I2 ja I3). Eurooppalainen pellettijärjestö
(EPC) on laatinut pienkäyttöön tarkoitettujen pellettien laadunvarmistukseen sertifiointijärjestelmän: ”ENplus”. Järjestelmä on
perustunut eurooppalaiseen pienkäyttöön tarkoitettuun pellettistandardiin ja sitä päivitetään parhaillaan kansainvälisen standardin mukaiseksi. Puupellettejä on tämän järjestelmän mukaan
sertifioitu 21 maassa lähes 4 miljoonaa tonnia. Myös USA ja Kanada ovat liittyneet sertifiointijärjestelmään.
Artikkelin kirjoittaja Eija Alakangas on CEN/TC 335:n
ja ISO/TC 238:n puheenjohtaja ([email protected]).
Artikkelin toinen kirjoittaja Jouni Valtanen on
CEN/TC 335:n ja ISO/TC 238:n sihteeri
([email protected]).
Standardit ovat saatavilla SFS:n verkkokaupasta
www.sfs.fi.
SFS-EN ISO 17225 -sarjan standardit kiinteille biopolttoaineille
Standardin numero Standardin nimi suomeksi
SFS-EN ISO 17225-1
Kiinteät biopolttoaineet – Yleinen laatuluokittelu
SFS-EN ISO 17225-2
Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut puupelletit
SFS-EN ISO 17225-3
Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut puubriketit
SFS-EN ISO 17225-4
Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokiteltu puuhake
SFS-EN ISO 17225-5
Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokiteltu polttopuu
SFS-EN ISO 17225-6
Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut ei-puumaisista raaka-aineista valmistetut pelletit
SFS-EN ISO 17225-7
Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut ei-puumaisista raaka-aineista valmistetut briketit
SFS-EN ISO 17225-8
Kiinteät biopolttoaineet – Laatuluokitellut termisesti käsitellyt tiivistetyt biopolttoaineet (valmisteilla)
SFS -tiedotus 4 2014
7
Ympäristö
SIPE – eurooppalainen
ympäristöstandardien tietopalvelu
Anja Holmsten ◆ SYKE
Etsitkö tietoa ympäristöön kuten ilmaan, veteen, maaperään tai jätteisiin liittyvistä standardeista?
Euroopan komission rahoittamasta palvelusta SIPE – Eurooppalainen ympäristöstandardien tietopalvelusta
on mahdollista etsiä tietoa ympäristöstandardeista, niihin liittyvistä toimintaohjeista sekä tutkimustuloksista
eri tavoin.
Esimerkkejä tiedon hakemisesta SIPE-tietopalvelusta: Voit valita palvelualustan yläpalkista jonkin ympäristön pääelementeistä
kuten meri ja luonnonvedet/ ilma/ jätteet ja lietteet/maaperä ja
sedimentti/. Jos valitaan esimerkiksi meri ja luonnonvedet, ruudulle ilmestyy aktivoidut vaihtoehdot mm:
1. water quality
2. drinking water
3. treatment
4. monitoring.
Valittaessa jokin yllä olevista vaihtoehdoista vaikkapa water
quality (veden laatu), SIPE antaa 165 EN- tai EN ISO –standardiotsikkoa, 156 siihen liittyvää tutkimusta ja 225 veden laatuun
liittyviä EU:n toimintaohjeita. Haluttaessa vielä tarkentaa hakua
veden laadusta, alustalla on lueteltu useita avainsanoja kuten
esim. measurement. Tulokseksi saadaan 13 EN- tai EN-ISO –
standardiotsikkoa, 28 asiaan liittyvää tutkimusta sekä 15 EU:n
direktiiviä ja muita toimintaohjeita.
Mahdollista on myös aloittaa haku etsimällä pelkällä avainsanalla esim. pollution jolloin saadaan tulokseksi yksi standardiotsikko, 15 asiaan liittyvää tutkimusta ja 93 EU:n toimintaohjetta.
Palvelussa on myös pelkkä haku-toiminto.
Koska kyseessä on eurooppalainen tietopalvelu, puhtaasti
kansainvälisiä ISO-standardeja palvelusta ei löydy.
SIPE pyrkii lisäämään tutkimustulosten hyödyntämistä
sidosryhmien, kuten tutkimusorganisaatioiden, standardisointitoimijoiden, päättäjien ja yritysten keskuudessa.
SIPE – RTD -tietopalvelun tausta ja ylläpito
SIPE:n tarkoitus on tukea ilmaan, veteen, maaperään ja jätteisiin liittyvää ympäristöstandardisointia edistämällä ja lisäämällä
tutkimustulosten hyödyntämistä sidosryhmien, kuten tutkimusorganisaatioiden, standardisointitoimijoiden, päättäjien ja yritysten keskuudessa. Portaaliin kerätään tietoja Euroopan Komission rahoittamista ja standardisointia tukevista tutkimusprojekteista, niiden tuloksista ja mainittuihin ympäristötyön osa-alueisiin liittyvistä standardeista sekä näiden osa-alueiden EU-direktiiveistä ja niiden toimenpiteistä tiedonsyöttömoduulin ja
asiakirja-arkiston avulla. Kaikkia tietoryhmiä kuvataan samoja
avainsanoja käyttäen. Verkkoportaalin (SIPE-RTD) taustalla toimii rajapintaryhmä, joka koostuu projektiin kutsuttujen sidosryhmien edustajista. Ryhmä ohjaa myös portaalin kehitystä ja
toteutusta. Ryhmän panoksella varmistetaan, että SIPE-RTD:stä
kehittyy mahdollisimman käyttökelpoinen ja kestävä palvelu.
Yleisön osallistuminen järjestetään sidosryhmäverkoston
kautta. SIPE-palveluun voi lähettää kommentteja ja ehdotuksia,
joiden avulla rakennetaan käyttäjän tarpeisiin sopiva palvelu.
Palautteen voi lähettää käyttämällä SIPE-RTD-verkkoportaalin
”Feedback”-painiketta.
Lisäksi voi lähettää aiheeseen liittyvää tietoa (tärkeimpänä standardisointia tukevat tutkimustiedot), jota SIPE-RTD-verkkoportaaliin ei ole vielä lisätty, käyttämällä ”Contribute”- painiketta.
Linkki SIPE-sivustolle: http://www.sipe-rtd.info/
8
SFS -tiedotus 4 2014
SFS-tiedotus myös
sähköisessä muodossa
Jyrki Alanko ◆ SFS
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n vuodesta 1969 julkaisema lehti SFS-tiedotus on luettavissa myös sähköisessä muodossa
näköislehtenä. Kyseessä on lehden tilaajien maksuton lisäetu.
Sähköisen version lukemiseen tarvitaan lehden takasivulla
olevaa tilaajanumeroa. Sähköinen versio on osoitteessa www.
sfs-tiedotus.fi Lehden lukijatutkimuksen mukaan vain joka
kymmenes lukija on käyttänyt hyväkseen tätä etua, joten tässä
ohjeet sähköisen version käyttöön.
SFS-tiedotuksen sähköisen version kotisivulla toivotetaan
tervetulleeksi SFS-tiedotuksen näköislehtipalveluun. Sivulla
olevaan ikkunaan tulee laittaa lehden takasivulla olevasta osoitekentästä löytyvä tilausnumero. Tämän jälkeen tarvitsee vain klikata ”Kirjaudu sisään” painiketta päästäkseen lukemaan SFS-tiedotuksen sähköistä versiosta.
Sivulla näkyy uusimman lehden kansi ja sen alla yhdeksän
painiketta. Ensimmäisenä vasemmalla olevalla painikkeella voi
suurentaa sivua. Toisella painikkeella saa näkyville pikkukuvan
kaikista sivuista. Klikkaamalla jotain sivua pääsee suoraan kyseiselle sivulle. Neljän seuraavan painikkeen avulla pääsee seuraavalle sivulle, edelliselle sivulle, takaisin ensimmäiselle sivulle tai
suoraan viimeiselle sivulle. Kolmanneksi viimeisellä painikkeella
voi suurentaa lehden näytön kokoiseksi ja seuraavalla painikkeella voi ladata koko lehden omalle koneelleen pdf-tiedostona.
Lehden luetteloliitettä ei voi lukea näköislehtenä. Luetteloliite
on luettavissa vain pdf-tiedostona. Sen saa ladattua sivun alalaidan viimeisestä painikkeesta, jossa lukee SFS ja sen alla kyseinen
numero esim. 3/14.
Näytön oikeassa yläkulmassa on painike ”Arkisto”, jonka
avulla pääsee lukemaan aiemmin ilmestyneitä lehtiä numeroita numerosta 1/2013 alkaen. Äärimmäisenä oikealla on painike
”Kirjaudu ulos”.
SFS -tiedotus 4 2014
9
SFS–tiedotuksen lukijatutkimuksessa
hyviä tuloksia
Vesa Väisänen esitteli tutkimuksen tuloksia SFS:lle kesäkuussa.
Vesa Väisänen ◆ IROResearch Oy
SFS-tiedotus huomataan ja sitä pidetään hyödyllisenä toukokuussa tehdyn lukijatutkimuksen mukaan. Tutkimuksen tehneen IROResearch Oy:n asiakkuusjohtaja Vesa Väisänen selvittää kirjoituksessaan tutkimuksessa saatuja tuloksia ja vertaa
tuloksia muissa lukijatutkimuksissa saatuihin tuloksiin.
IROResearch Oy haastatteli toukokuussa puhelimitse 150 satunnaisesti valittua SFS-tiedotus -lehden lukijaa. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluin, jotta saadut vastaukset olisivat edustavia ja yleistettävissä koko lukijakuntaa koskeviksi. Tutkimuksessa haastateltiin sekä maksullisen levikin, että muun jakelun
piirissä olevia lukijoita.
SFS–tiedotus -lehden lukijoista peräti 88 % osallistuu organisaatiossaan standardeihin liittyvään päätöksentekoon ja peräti
45 % toimii organisaationsa johtotehtävissä.
Teho ja vaikuttavuus kovaa luokkaa
Itse lehden teho ja vaikuttavuus lukijakunnassa ovat kovaa luokkaa: 91 % vastaajista muistaa saaneensa viimeisimmän numeron,
kun vastaavien tutkittujen lehtien keskiarvo on 67 %. Tulos on
todella hyvä. Edelleen, tutkitun numeron nettolukija-aste on 88
%, vastaavien lehtien keskiarvon ollessa 64 %. SFS–tiedotus -lehti siis selvästi menee perille ja siihen tartutaan.
Kun tarkasteluun vielä otetaan mukaan aiemmin ilmestyneiden lehden numeroiden lukeminen, saadaan SFS–tiedotus -lehden nettopeittoluvuksi 99 % jakelusta.
10
SFS -tiedotus 4 2014
Lehti paitsi huomataan ja luetaan, sitä pidetään myös hyödyllisenä. Peräti 72 % lukijoista katsoo, että SFS–tiedotus -lehdestä
on heille hyötyä omassa työssään. Lehti koetaan ominaisuuksien
valossa ennen kaikkea luotettavaksi, ajankohtaiseksi standardisointiasioiden seuraamisessa sekä asiantuntevaksi. Erikoisen
mukavaa on, että lehti koetaan myös ymmärrettäväksi ja helppolukuiseksi sekä myös tasapuolisesti eri toimialojen näkökulmasta asioita käsitteleväksi.
SFS–tiedotus -lehden lukijoista peräti kaksi kolmesta (69 %)
on lukenut SFS:n nettisivuja, www.sfs.fi. Luku on erittäin korkea
vertailtaessa ihan minkä tahansa muun lehden lukijakuntaan.
Kiinnostavimmat aiheet
Lehdessä käsittelyistä aiheista tärkeimmiksi koetaan (TOP 5):
1. EU:n direktiivit ja asetukset
2. Tunnettujen standardien kehittäminen esim. ISO 9000 ja
ISO 14000
3. Uudet aihealueet, joilla aletaan käyttää standardisointia
hyväksi
4. Standardien käyttö
5. Yrityscaset
Ylipäätään käytännössä kaikille käsitellyille aihealueille löytyy lukijoita, joten lehden sisällön kirjoa ei juuri voi kaventaa.
Rakentaminen
Eurokoodit
rakentamismääräysten tilalle
Yksityiskohtaisessa rakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa
tullaan jatkossa käyttämään hyväksyttävänä ratkaisuna eurokoodeja yhdessä ympäristöministeriön vahvistamien kansallisten liitteiden kanssa. Kansallisia liitteitä uudistetaan vähitellen:
tarkoituksena on, että jatkossa ympäristöministeriön asetuksina
annetaan kansalliset valinnat suunnitteluperusteista, kuormista
ja geoteknisestä suunnittelusta. Materiaalikohtaiset kansalliset
liitteet annetaan jatkossa ministeriön suosituksina.
Myös muun suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän soveltaminen on mahdollista, jos rakennushankkeeseen ryhtyvä voi osoittaa, että suunnittelu ja toteutus johtaa rakenteiden lujuuden ja
vakauden, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädettyjen olennaisten teknisten vaatimusten täyttymiseen.
Rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä on luovuttu
nykyisten kansallisten kantavien rakenteiden mitoitusta koskevien suunnittelumääräysten ja -ohjeiden ylläpitämisestä sekä
kumottu voimassa olevat kantavien rakenteiden suunnittelua
koskevat määräykset ja ohjeet eli rakentamismääräyskokoelman
B-osat, joita on ollut yhteensä kymmenen.
Uudistus toteuttaa valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman tavoitetta selkeyttää lainsäädäntöä ja vähentää erillisten
säädösten määrää. Samalla yhteiseurooppalaisten eurokoodien
käyttö yhtenäistää suunnittelukäytäntöjä ja edistää rakennusalan
vientimahdollisuuksia.
Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (477/2014)
sekä asetus pohjarakenteista (465/2014) tulivat voimaan 1. syyskuuta 2014. (YM/JA)
Kantavien rakenteiden
suunnittelu ja toteutus
Siirtymäkauden ohjeistus
Ympäristöministeriön asetukset kantavista rakenteista ja pohjarakenteista tulivat voimaan 1.9.2014. Samalla kumottiin kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat rakentamismääräyskokoelman B-osat, jotka oli annettu ministeriön asetuksella.
Asetusten mukaan kantavia rakenteita koskevat olennaiset
tekniset vaatimukset täyttyvät, kun rakenteet suunnitellaan ja
toteutetaan eurokoodien sekä niitä koskevien kansallisten valintojen mukaan. Suunnittelijan on otettava huomioon rakennuspaikasta johtuvat olosuhteet. Muun suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän soveltaminen on mahdollista, kun suunnittelu ja
toteutus johtaa rakenteiden lujuuden ja vakauden, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta olennaisten teknisten vaatimusten
täyttymiseen.
Jatkossa eurokoodien rakenteiden suunnitteluperusteita,
kuormia sekä geotekniikkaa koskevat kansalliset valinnat annetaan ympäristöministeriön asetuksina. Materiaalikohtaisia
eurokoodiosia koskevat kansalliset liitteet annetaan ministeriön
ohjeina.
Kaikki kantavien rakenteiden suunnittelua koskevat määräykset ja niihin liittyvät ohjeet sekä materiaalikohtaista suunnittelua
ja toteutusta koskevat ohjeet kootaan rakentamismääräyskokoelmaan siten, että ne ovat löydettävissä yhdestä paikasta ministeriön www-sivuilta.
Tällä hetkellä voimassa olevat eurokoodien kansalliset liitteet,
jotka on annettu ministeriön asetuksen tai asetuksen muutoksen
liitteinä, ovat voimassa kunnes asianomainen kansallinen liite
päivitetään. Voimassa olevissa kansallisissa liitteissä on eräiltä
osin viitattu nyt kumottuihin rakentamismääräyskokoelman
B-osiin. Käytännössä viittauksia voidaan soveltaa, kunnes kansallinen liite päivitetään.
Suunnittelijoiden ja työnjohdon kelpoisuudesta säädetään
maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka tätä koskeva muutos tuli
voimaan 1.9.2014. Lakia tarkentavien asetusten viimeistely on
parhaillaan käynnissä.
Eurokoodit ja eurooppalaiset toteutusstandardit muodostavat
yhtenäisen suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän. Toteutuksen ja
sille asetettujen vaatimusten osalta tarvitaan osittain kansallisia
lisäohjeita, jotka julkaistaan jatkossa uudessa rakentamismääräyskokoelmassa. Alla olevissa kohdissa on esitetty edellä mainittujen lisäohjeiden keskeisimmät asiat.
Betonirakenteet
Kun betonirakenteet suunnitellaan eurokoodien mukaan,
toteutuksessa sovelletaan standardia SFS-EN 13670 ”Betonirakenteiden toteuttaminen”. Standardi SFS 5975 ”Betonirakenteiden toteutus, Standardin SFS-EN 13670 käyttö Suomessa” antaa
lisäohjeita standardin SFS-EN 13670 soveltamisesta Suomessa.
Betonirakenteiden toteuttamiselle asetetut vaatimukset jaetaan rakenteiden vaativuuden mukaan kolmeen toteutusluokkaan.
Toteutusluokat on esitetty standardissa SFS-EN 13670. Toteutusluokat koskevat työmaalla valmistettavia betonirakenteita
ja työmaalla valmistettavia betonielementtejä. Toteutusluokat
koskevat yhdenmukaistettujen tuotestandardien mukaan valmistettujen betonielementtien (valmisosien) osalta vain niiden
SFS -tiedotus 4 2014
11
Rakentaminen
asentamista työmaalla.
Toteutusluokka valitaan standardin SFS-EN 1990:2002 liitteen
B mukaisten seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön ja toteutukseen liittyvien riskitekijöiden perusteella. Toteutusluokka ja siihen liittyvät vaatimukset määräytyvät
rakenteen tai sen osan seuraamusluokan tai muiden tekijöiden
perusteella seuraavasti:
 Seuraamusluokan CC2 rakenteet kuuluvat vähintään toteutusluokkaan 2.
 Seuraamusluokan CC3 rakenteet kuuluvat toteutusluokkaan 3.
 Korkealujuusbetonista valmistettavat rakenteet kuuluvat
toteutusluokkaan 3.Korkealujuusbetoni määritellään standardissa SFS-EN 206. Korkealujuusbetonina pidetään betonia,
jonka lujuusluokka on suurempi kuin C50/60, jos betoni
on normaalipainoista.
 Ne rakenteet ja rakenneosat, joiden toteutus katsotaan erityisen vaativaksi tai joiden valmistaminen niiden rakenteellisen toiminnan varmistamiseksi edellyttää erityistä huolellisuutta, kuuluvat toteutusluokkaan 3.
 Jos rakenteiden suunnittelussa on käytetty toleranssiluokkaa 2
ja sen mahdollistamia pienennettyjä osavarmuuslukuja,
rakenteen toteutus kuuluu toteutusluokkaan 3.
Toleranssiluokan 2 käyttö toteutusluokassa 3 on vapaaehtoista.
Osavarmuuslukuja voidaan kuitenkin pienentää vain toteutusluokassa 3 ja vain silloin, kun käytettäväksi määritellään toleranssiluokka 2.
Toteutusluokan 1 betonirakenteiden kantavuutta suunniteltaessa saadaan käyttää korkeintaan betonin lujuusluokkaa
C20/25.
Toteutusluokan valinnan tekee vastaava rakennesuunnittelija.
Toteutusluokka ja toleranssiluokka esitetään suunnitelmissa.
Betonin määrittelyn, ominaisuuksien, valmistuksen ja vaatimustenmukaisuuden osalta ohjeita on esitetty standardissa SFSEN 206 ja sitä täydentävässä standardissa SFS 7022.
Valettujen betoniharkkorakenteiden suunnittelussa voidaan
toistaiseksi noudattaa rakentamismääräyskokoelman osaa B9
Betoni-teräs liittorakenteet
Betoni-teräsliittorakenteiden osalta noudatetaan soveltuvilta
osin esitettyjä betoni- ja teräsrakenteita koskevia ohjeita.
Puurakenteet
Puurakenteille ei ole vielä olemassa eurooppalaista toteutusstandardia. Tämän johdosta on laadittu eurokoodien kanssa yhteensopiva kansallinen toteutusstandardi SFS 5978 ”Puurakenteiden
toteuttaminen, rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat
säännöt”. Standardissa SFS 5978 esitetään ohjeet toteutusluokista
ja niiden valinnasta.
Suomalaisen pyöreän puutavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C30.
Sahatuottoisen havupuusahatavaran lujuusluokkaa ei tarvitse selvittää, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä hankkii tukit ja
sahaa tai sahauttaa ne omaan käyttöönsä tulevaa pientaloa tai
maatalousrakennusta varten. Tällaisen sahatavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa enintään C24 edellyttäen, että puu vastaa
laadultaan Suomessa kasvanutta puuta.
Sahatuottoinen sahatavara tarkoittaa, että sahaus on tehty
moitteettomista tukeista eikä puutavaraa ole lajiteltu sahauksen
jälkeen muutoin kuin dimensioiden perusteella ja vikoja sisältäviä kappaleita, kuten vajaasärmää tai lahoa, poistamalla.
Havupuutukeista valmistetun pyörö-, höylä- ja massiivipuuhirren lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien voidaan katsoa vastaavan sahatavaran lujuusluokkaa C24 edellyttäen, että puu vastaa
laadultaan Suomessa kasvanutta puuta. Tällainen puutavara ei
saa sisältää liimausta eikä sormijatkoksia.
Teräs- ja alumiinirakenteet
Kun teräs- ja alumiinirakenteet suunnitellaan eurokoodien mukaan, teräs- ja alumiinirakennekokoonpanojen toteuttamisessa
sovelletaan seuraavia standardeja:
SFS-EN 1090-2:2008+A1:2011 ”Teräs- ja alumiinirakenteiden
toteuttaminen. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat vaatimukset”
SFS-EN 1090-3:2008 ”Teräs- ja alumiinirakenteiden toteuttaminen. Osa 3: Alumiinirakenteita koskevat tekniset vaatimukset”
Teräsrakenteiden toteutusluokan valinnassa noudatetaan
standardin SFS-EN 1090-2 liitettä B siihen asti, kunnes standardin SFS-EN 1993-1-1 kansallinen liite on päivitetty. Toteutusluokan valintaan liittyvät ohjeet siirtyvät standardiin SFS-EN
1993-1-1, mutta toteutusluokkia koskevat vaatimukset esitetään
jatkossakin standardissa SFS-EN 1090-2.
Freeimages
Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia standardeja. Suomessa eurokoodit
julkaisee Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Tuorein tieto eurokoodeista on osoitteessa www.eurocodes.fi.
12
SFS -tiedotus 4 2014
EU listasi rakennustuoteasetuksen standardit
Euroopan unionin virallinen lehti julkaisi 8.8.2014 (C 259) ensimmäistä kertaa listan rakennustuoteasetukseen (305/2011) liittyvistä yhdenmukaistetuista (harmonisoiduista) standardeista.
Listalla on 22 uutta standardia. Näistä 15 on standardien muutoksia tai uusia versioita ja 7 listalla ensimmäistä kertaa (lihavoitu allaolevalla listalla). Uusien versioiden ja standardien siirtymäajat alkoivat 8. elokuuta ja päättyvät 8.8.2015.
Standardit, joille on julkaistu uudet siirtymäajat
SFS-EN 845-1 Muurattuja rakenteita täydentävien tuotteiden
spesifikaatiot. Osa 1: Muuraussiteet, kiinnitysvanteet, palkkikannakkeet ja konsolit
SFS-EN 845-2 Muurattuja rakenteita täydentävien tuotteiden
spesifikaatiot. Osa 2: Ylityspalkit
SFS-EN 845-3 Muurattuja rakenteita täydentävien tuotteiden
spesifikaatiot. Osa 3: Muuraussauman raudoiteteräsverkot
SFS-EN 1344 Tiilipäällystekivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät
SFS-EN 12566-3 + A2 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät,
asukasvastineluku enintään 50. Osa 3: Tehdasvalmisteiset ja/tai
paikalla kootut talousjäteveden pienpuhdistamot (huom. siirtymäajan päättymistä ei ole ilmoitettu OJ-listassa)
SFS-EN 12566-7 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät, asukasvastineluku enintään 50. Osa 7: Tehdasvalmisteiset jatkokäsittelylaitteet
SFS-EN 12602 + A1 Höyrykarkaistusta kevytbetonista valmistetut raudoitetut elementit
SFS-EN 13225 Betonivalmisosat. Pilari- ja palkkielementit
SFS-EN 13808 Bitumi ja bitumiset sideaineet. Kationisten bitumiemulsioiden laatuvaatimukset
SFS-EN 14080 Puurakenteet. Liimapuu ja liimattu sahatavara
SFS-EN 14342 Puiset lattianpäällysteet. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkintä
SFS-EN 14509 Itsekantavat metalliohutlevypintaiset eristävät
sandwich-elementit. Tehdasvalmisteiset tuotteet. Tuotestandardi
SFS-EN 14783 Metalliset ohutlevy- ja nauhatuotteet täysin tuettuihin vesikattoihin sekä ulko- ja sisäseinien verhouksiin. Tuotestandardi ja vaatimukset
SFS-EN 14915 Puupaneelit ja -verhoukset. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkintä
SFS-EN 15037-4 + A1 Betonivalmisosat. Palkki-harkko laatastot. Osa 4: Paisutetut polystyreeni-harkot
SFS-EN 15037-5 Betonivalmisosat. Palkki-harkko laatastot.
Osa 5: Kevytharkot
SFS-EN 15286 Keinokivet. Seinänpäällystelaatat- ja kaakelit
(sisä- ja ulkokäyttöön)
SFS-EN 15322 Bitumi ja bitumiset sideaineet. Bitumiliuosten ja
fluksattujen bitumisten sideaineiden laatuvaatimukset
SFS-EN 15382 Geoeristeet. Liikenneinfrastruktuurin rakenteissa käytettäviltä geoeristeiltä vaadittavat ominaisuudet
SFS-EN 15501 Lämmöneristetuotteet rakennusten laite-eristykseen ja teollisuuskäyttöön. Tehdasvalmisteiset paisutetut
perliitti- (EP) ja kuoritut vermikuliitti- (EV) tuotteet. Tuotestandardi
SFS-EN 15682-2 Rakennuslasit. Heat soak -käsitelty lämpökarkaistu maa-alkalisilikaattiturvalasi. Osa 2: Vaatimustenmukaisuuden arviointi/Tuotestandardi
SFS-EN 15683-2 Rakennuslasit. U-muotoinen lämpökarkaistu soodakalkkisilikaattiturvalasi. Osa 2: Vaatimustenmukaisuudenarviointi/Tuotestandardi (JA)
Pienjätevedenpuhdistamoiden
ja jatkokäsittelylaitteiden päivitetyt
standardit käyttöön
Tuire Tommila ◆ Metsta
Pienjätevedenpuhdistamoiden sekä tehdasvalmisteisten jatkokäsittelylaitteiden tuotestandardien viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Pienjätevedenpuhdistamoita koskevan yhdenmukaistetun
tuotestandardin SFS-EN 12566-3+A2 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät, asukasvastineluku enintään 50. Osa 3: Tehdasvalmisteiset ja/tai paikalla kootut talousjäteveden pienpuhdistamot
sekä tehdasvalmisteisia jatkokäsittelylaitteita koskevan yhdenmukaistetun tuotestandardin SFS-EN 12566-7 Pienet jäteveden käsittelyjärjestelmät, asukasvastineluku enintään 50. Osa 7:
Tehdasvalmisteiset jatkokäsittelylaitteet viitetiedot on julkaistu
Euroopan unionin virallisessa lehdessä (OJ, Official Journal)
8.8.2014 (C 259). CE-merkintä voidaan nyt siis kiinnittää päivitetyn SFS-EN 12566-3+A2 mukaisesti.
SFS-EN 12566-3+A2 on kumonnut standardin SFS-EN
12566-3:2005+A1 (19.6.2013), mutta kumoamishetkellä uuden
päivitetyn version +A2 viitetietoja ei julkaistu OJ:ssa, joten tähän
asti CE-merkintä on pitänyt kiinnittää kumotun +A1:n mukaan.
Päivitetyn SFS-EN 12566-3+A2 siirtymisajan päättymisajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu, joten valmistajat voivat vapaasti valita,
noudattavatko kumottuun +A1 versioon perustuvaa menettelyä
vai päivitetyn standardin +A2 mukaista CE-merkintää. Siirtymäajan umpeuduttua tuotteen kelpoisuutta ei enää voida osoittaa kumotulla +A1 standardilla.
Standardit SFS-EN 12566-3+A2 ja SFS-EN 12566-7 on tehty
vastaamaan rakennustuotedirektiiviä, joka on korvattu 1.7.2013
voimaan tulleella rakennustuoteasetuksella. Komiteassa CEN/
TC 165 Wastewater engineering laaditaankin siksi jo uusia, rakennustuoteasetuksen mukaisia standardiversioita koko SFS-EN
12566-standardisarjalle. Rakennustuoteasetuksen mukaisia versioita voidaan odottaa julkaistavaksi aikaisintaan 2015 vuoden
lopussa.
SFS -tiedotus 4 2014
13
Rakentaminen
Uudistuksia rakennustuotteiden
CE-merkinnässä ja kansallisessa
varmennustodistuksessa
Rakennustuotteiden CE-merkintään liittyvä suoritustasoilmoitus on uudistunut. Euroopan komissio on muuttanut rakennustuoteasetuksen liitteitä III ja V. Suomi on ollut aktiivisesti vaikuttamassa muutoksiin, joiden tavoitteena on helpottaa suoritustasoilmoituksen tekemistä.
Tavoitteena helpottaa
suoritustasoilmoituksen tekoa
CE-merkintä on koko EU:n alueella käytössä oleva tuotehyväksyntä, jolla valmistaja vakuuttaa, että rakennustuotteen ominaisuudet ovat eurooppalaisen harmonisoidun tuotestandardin tai
eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaiset.
CE-merkinnän suoritustasoilmoituksen liite III sisältää mallin, jonka mukaan rakennustuotteen suoritustasoilmoitus on jatkossa laadittava. Uusi 31. toukokuuta käyttöön tullut malli ottaa
aiempaa paremmin huomioon sellaiset rakennustuotteet, joita ei
valmisteta suurina sarjoina. Suoritustasoilmoituksessa voidaan
viitata tuotteen tuotantoasiakirjoihin tai rakenteellisiin mitoituslaskelmiin eikä niitä tarvitse liittää suoritustasoilmoitukseen,
jos kyseinen tieto on jo sekä valmistajalla että tuotteen loppukäyttäjällä.
Suoritustasoilmoituksen liite V sisältää päivitetyt suoritustason pysyvyyden arviointi- ja varmennusjärjestelmät. Kesäkuun
16. päivä uudistuneessa liitteessä otetaan huomioon aiemmasta
poiketen eurooppalaisen teknisen arvioinnin eli ETA:n perusteella CE-merkittävät tuotteet. Lisäksi Suomen ehdotuksesta
perusominaisuuksiin liittyvä äänen absorbtio on muutettu laajemmaksi käsitteeksi akustinen suoritustaso.
Komissio on myös antanut asetuksen edellytyksistä, jotka
koskevat rakennustuotteiden suoritustasoilmoituksen julkaisemista verkkosivuilla: Suoritustasoilmoituksen sisältöä ei voida
muuttaa sen jälkeen, kun ilmoitus on julkaistu. Verkkosivua on
pidettävä jatkuvasti yllä, ja suoritustasoilmoituksen on oltava
10 vuotta saatavilla maksutta. Valmistajien on varmistettava,
että tuote tai tuote-erä on yhdistettävissä verkkosivulla olevaan
suoritustasoilmoitukseen tuotetyypin yksilöllisellä tunnisteella.
Asetus tuli voimaan 24. helmikuuta.
CE-merkintä on ollut pakollinen suurelle osalle rakennustuotteita 1.7.2013 alkaen.
Kansallisten varmennustodistusten
myöntäminen voi alkaa
Ympäristöministeriö on julkaissut verkkosivuillaan ensimmäiset
arviointiperusteet varmennustodistusten myöntämistä varten.
Varmennustodistus on valmistajalle vapaaehtoinen ja vain Suomessa käytössä oleva tapa osoittaa rakennustuotteen kelpoisuus
rakentamisessa käytettäväksi silloin, kun rakennustuotetta ei
CE-merkitä EU:n rakennustuoteasetuksen perusteella eikä tuotteelle voida myöntää vapaaehtoista kansallista tyyppihyväksyntää. (YM/JA)
Arviointiperusteiden myöntäminen on nyt mahdollista seuraavissa tuoteryhmissä:
1. Paalujen kalliokärjet ja paalujen jatkokset (AVCP 2+)
2. Kevytbetonielementit (AVCP 2+)
3. Puurakenteiset seinä-, alapohja-, välipohja- ja yläpohjaelementit (mekaaniset liittimet AVCP 2+ ja liimaliitoksilla
kootut kantavat elementit AVCP 1)
4. Sormijatkettu rakennesahatavara (AVCP 1)
5. Kaksi-, kolme-, neljä- tai viisilamelliset liimapuupalkit ja
-pilarit (AVCP 1)
6. Puurakenteiden vetorasitetut ja liimatut terästanko tai ruuviliittimet (AVCP 1)
7. Puurakenteiden leikkausrasitetut kiinnittimet ja liittimet
(AVCP 2+)
8. Porrastuotejärjestelmät (AVCP 2+)
9. Palosuojatuotteet ja -tarvikkeet (AVCP 1)
10. Kattopollarit sekä talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot (AVCP 2+)
11. Höyrynsulkuteipit ja muut tiivistystarvikkeet (AVCP 2+)
Vanhentuneita SFS-standardeja
kumotaan
Suuri joukko lähinnä rakennusalaa koskevia SFS-standardeja
kumotaan vanhentuneina. Yleisin syy kumoamiseen on, että esikuvastandardi on kumottu.
Lista standardeista on julkaistu SFS:n www-sivuilla osoitteessa http://www.sfs.fi/files/6083/Kumottavat_SFS-standardit.pdf
Mikäli listalla olevia standardeja ei toistaiseksi tule kumota,
pyydämme esittämään tätä koskevan lausunnon perusteluineen
30.9.2014 mennessä osoitteeseen [email protected].
14
SFS -tiedotus 4 2014
SFS:n verkkokaupassa on näkyvillä 2000-luvulla kumottujen
SFS-standardien tiedot. Standardit eivät ole ladattavissa verkkokaupasta, mutta niitä voi hankkia SFS:n asiakaspalvelusta. Kumotut SFS-standardit jäävät ladattavaksi ONLINE-kokoelmiin.
Hakutuloksessa ne ovat oman väliotsikon "Kumotut SFS-standardit" alla ja standardin viitetiedoissa on punaisella pohjalla
teksti "Kumottu". (JA)
Putkiremonttien uusien menetelmien
standardeja suomeksi
Jyrki Alanko ◆ SFS
Putkistoremonteissa on 2000-luvulla yleistynyt uusia menetelmiä, joissa putkia ei vaihdeta. Rakenteitakaan ei silloin tarvitse
repiä auki. Esimerkiksi yleisesti käytössä olevassa sukkasujutuksessa vanhaan putkeen ammutaan paineilmalla hartsisukka.
Kun se kovetetaan höyryn avulla, vanhan putken sisälle syntyy
käytännössä uusi putki. Uudet menetelmät ovat lähtöisin Britanniasta.
Uusi SFS-käsikirja 101 sisältää mm. keskeisten viemäreiden
kunnostamisen EN-standardien äskettäin valmistuneet suomennokset. Standardien ensimmäiset versiot ilmestyivät vuonna
2003. Niitä ei ole suomennettu. Nyt suomeksi julkaistut standardien uudet versiot ovat kansainvälisiä EN ISO –standardeja.
Uusi SFS-käsikirja on tarkoitettu vesihuoltoasioiden parissa
työskenteleville sekä saneeraushankkeisiin osallistuville suunnittelijoille, urakoitsijoille, valvojille ja kiinteistöjen omistajille.
Käsikirjasta löytyvät keskeisimmät aiheeseen liittyvät standardit sekä opastavat dokumentit vaatimustenmukaisuuden
arviointimenettelyjen kehittäjille. Vesi-instituutin julkaisema
Viemäreiden sisäpuolisten saneerausmenetelmien selvitys- ja
kehittämisprojektin raportti on myös käsikirjassa.
SFS-käsikirja 101 on laadittu SFS:n ja Muoviteollisuus ry:n
yhteistyönä. Lisätietoja käsikirjasta antaa Kari Kuivalainen Muoviteollisuus ry:ssä.
Vesihuoltoverkoston ylläpito on yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista kunnossapitohaasteista. Viemäreiden kunnostaminen sisäpuolisin saneerausmenetelmin on eräs keino vastata
tähän haasteeseen. Putkien sisäpuolista saneerausta verrataan
yleisesti putkien uusimiseen etenkin taloudellisin argumentein.
Saneerausmenetelmiä on paljon ja niitä käytetään sekä vesihuoltolaitosten verkostoissa että kiinteistöjen tonttiviemäreissä ja
viemäriverkostossa.
SFS-käsikirjan 101 sisältämät standardit
SFS-EN 877 + A1 + AC (2007)
SFS-EN ISO 11295 (2010), korvaa julkaisun SFS-EN 13689:en
(2003)
SFS-EN ISO 11296-1 (2011), korvaa julkaisun SFS-EN 135661:en (2003)
SFS-EN ISO 11296-3 (2011), korvaa julkaisun SFS-EN 135663:en (2003)
SFS-EN ISO 11296-4 (2011), korvaa julkaisun SFS-EN 135664:en (2003)
Vuodon lähteet vuotovesivahinkoselvityksen
2012-2013 mukaan
Viemäriputkisto21 %
Kylmä käyttövesi
18 %
Astianpesukone12 %
Lämmitysverkosto11 %
Vesikaluste10 %
Lämminvesijohto10 %
Palo- ja vuotovahingot ovat olleet kasvussa viime vuosina. Vuonna 2012 vakuutusyhtiöt maksoivat vuotovahingoista korvauksia noin 157 miljoonaa euroa. Vahinkoja
oli 36 100 kappaletta.
Muu kone, laitteisto, putkisto
6%
Ulkopuoliset vedet
3%
Lämminvesivaraaja
3%
Kylmäkaluste
2%
Sisäpuolinen sadevesiputkisto
2%
Pesukone
2%
SFS -tiedotus 4 2014
15
SFS:n 90-vuotisjuhlia vietettiin
Liuskasaaressa
Ulkona vallitsi vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmä 11-asteinen sää,
mutta sisätiloissa sitäkin lämminhenkisempi tunnelma.
SFS:n 90-vuotisjuhlia vietettiin sadan kutsuvieraan voimin ravintola HSS Boathousessa Liuskasaaressa Helsingin edustalla 17.
kesäkuuta. Paikalla oli SFS:n henkilökuntaa, hallituksen jäseniä,
toimialayhteisöjen ja jäsenten edustajia, Standardisoimislautakunnan jäseniä sekä entisiä paljon standardisoinnin eteen tehneitä henkilöitä liiton toimitusjohtajana 1971-1977 olleen Kari
Bergholmin ja 1977-2002 liittoa johtaneen Kari Kaartama johdolla.
Vieraat toivotti tervetulleeksi SFS:n toimitusjohtaja Pekka
Järvinen kiittäen kaikkia standardisoinnin eteen tehdystä työtä.
Vapaamuotoisen juhlapuheen piti SFS:n puheenjohtajana vuoden 2014 alusta toiminut Timo Leppä. Hän kertoi saaneensa
osaa ottavia kommentteja kerrottuaan työpaikallaan menevänsä
16
SFS -tiedotus 4 2014
illalla Standardisoimisliiton 90-vuotisjuhliin. Tämä kuvastaa hänen mielestään hyvin sitä, kuinka standardisointi ymmärretään
laajalti väärin. SFS tekee kuitenkin merkittävää työtä, josta on
useita menestystarinoita kuluneiden 90 vuoden varrelta.
Tilaisuudessa julkistettiin 200-sivuinen SFS:n historiikki.
”Standarttisoiminen on nykyajan tunnussana” –nimisen historiikin ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Anne Comment Oy Spiritus Historiae Ab:stä. Veijo Åberg esitti juhlassa anekdootteja
SFS:n historian alkuajoilta. Kirja on saatavissa SFS:stä.
Juhlan musiikillisesta puolesta vastasi raikkaita jazz-säveliä
esittänyt Sibelius Akatemian oppilaista koottu Elena Mindru
Trio. (JA)
Tulossa uusi SFS-verkkokauppa
ja ONLINE-palvelu keväällä 2015
Pirjetta Laine ◆ SFS
SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu uudistetaan. Tavoitteena on tarjota entistä käyttäjäystävällisemmät
verkkopalvelut standardien ja muiden standardijulkaisujen käyttäjille ja standarditietoa etsiville.
Uudistuksen myötä palvelujen sisältö, rakenne ja ilme muuttuvat oleellisesti. Uudistetut palvelut otetaan
käyttöön keväällä 2015.
SFS:n verkkopalveluilla on kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta.
ONLINE-palvelussa asiakkailla on mahdollisuus käyttää julkaisukokoelmaa, jossa näkyvät asiakaskohtaisesti määritellyt tuotteet. Palvelu soveltuu organisaatioille, jotka tarvitsevat standardeja säännöllisesti. Verkkokaupan luettelossa standardien käyttäjät ja potentiaaliset käyttäjät voivat etsiä yksittäisiä julkaisuja
sekä selailla eri julkaisijoiden julkaisuluetteloja. Lisäksi verkkokaupassa asiakkaat voivat tilata ja ladata omalle koneelle SFS:n
valikoimissa olevia julkaisuja.
Nykyinen SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu (sales.sfs.
fi) ovat palvelleet käyttäjiä noin kymmenen vuotta. SFS oli yksi
ensimmäisistä standardisoimisjärjestöistä, joka tarjosi asiakkaiden käyttöön standardien verkkokaupan ja kestotilaustyyppisen
internetpalvelun. Verkkomaailmassa aika menee nopeasti, käyttäjien tarpeet muuttuvat ja uusia teknologioita otetaan käyttöön.
Sen vuoksi SFS:n nykyiset verkkopalvelut eivät enää vastaa kaikilta osin käyttäjien vaatimuksia. Myös teknologia vaatii ajanmukaistamista.
Tavoitteena joustavuus ja käyttäjäystävällisyys
ONLINE- ja verkkokauppapalvelujen uudistamisen tavoitteena on tarjota asiakkaiden käyttöön palvelu, jossa huomioidaan
tämän päivän vaatimukset käytettävyydelle. Lisäksi tavoitteena
on lisätä uusien julkaisijoiden kokoelmia palveluihin ja toteuttaa
aiempaa enemmän toiminnallisuuksia, jotka hyödyttävät käyttäjiä. Palvelujen kehittämisessä huomioidaan mahdollisuuksien
mukaan asiakkailta tullut palaute.
Varmasti yksi merkittävimmistä uudistuksista on hakutoiminnallisuuden kehittäminen. Jatkossa käytössä on muun muassa
ennakoiva haku. Käyttäjä voi rajata hakua siten, että haku koskee
esimerkiksi tietyn aihealueen tai komitean julkaisuja tai tietyn
julkaisijan standardeja. Halutessaan käyttäjä voi kohdentaa haun
myös julkaisujen sisältöön eli tehdä ns. full-text –haun.
Julkaisukokoelmien ajantasaisuus paranee huomattavasti, kun
julkaisut päivitetään palveluihin useita kertoja viikossa. Tällä
hetkellähän palvelua päivitetään noin kuukauden välein.
Jotain uutta ja jotain vanhaa ONLINEssa
ONLINE-palvelun hyväksi todetut toiminnallisuudet säilyvät
ennallaan: Palvelussa SFS- ja ISO-standardit ovat käytettävissä
Internetissä ja aina ajan tasalla, sillä SFS ylläpitää standardikokoelman asiakkaan puolesta. Asiakas voi itse valita tarvitsemansa standardit omaan kokoelmaansa aihealueittain ns. ICS-ryhmissä. Kokoelma voi sisältää myös yksittäisiä standardeja.
Uudessa ONLINE-palvelussa kokoelmaan kuuluvat yksittäi-
setkin SFS-standardit päivittyvät automaattisesti. Lisäksi kokoelmaan voi valita SFS- ja ISO-standardeja myös komiteoittain.
Näin asiakkaat saavat entistä paremmin tarpeitaan vastaavan
kokoelman käyttöönsä.
Kun ONLINE-palvelu on otettu käyttöön, sinne lisätään uusien julkaisijoiden kokoelmia. Näin asiakkailla on tulevaisuudessa käytössään nykyistä kattavampi valikoima julkaisuja.
Eikä tässä vielä kaikki. Asiakas voi nimetä omasta organisaatiostaan pääkäyttäjän, jolla on muita käyttäjiä kattavammat
oikeudet palveluun. Pääkäyttäjä voi esimerkiksi ylläpitää asiakaskohtaista ohjetekstiä ja määritellä käyttöoikeuksia peruskäyttäjille.
Verkkokaupasta entistä kätevämmin
SFS-verkkokaupasta on helppo hakea standardien ja muiden julkaisujen tietoja sekä tilata standardeja, SFS-käsikirjoja ja muita
standardeihin liittyviä tuotteita. Useimmat standardit ovat myös
ladattavissa omalle koneelle. Kauppa on auki ympäri vuorokauden joka päivä.
Uudessa verkkokaupassa esitellään julkaisujen tietoja nykyistä
kattavammin. Esimerkiksi eurooppalaisten standardien viitestandardit listataan julkaisun tiedoissa, ja osasta standardeja on
saatavana myös esikatseludokumentti.
Myös ostoskorin toiminnallisuuksia parannetaan. Kun uusi
verkkokauppa on otettu käyttöön, sinne lisätään uusien julkaisijoiden kokoelmia. Lisäksi verkkokaupassa kerrotaan kattavasti
ulkomaisista julkaisuista, joita SFS:stä voi tilata.
Kehitystyö käynnissä
Uuden ONLINE-palvelun ja verkkokaupan kehittäminen vie aikaa. Syksyn ja talven aikana toteutetaan ja testataan jo aiemmin
määritellyt toiminnallisuudet. Tavoitteena on ottaa uudet palvelut käyttöön keväällä 2015.
Standarditietoa monesta lähteestä
SFS-verkkokauppa ja ONLINE-palvelu ovat standardien käytössä osoitteessa sales.sfs.fi. Lisäksi tietoa standardeista ja standardisoinnista voi lukea SFS:n kotisivuilta www.sfs.fi sekä standardisoinnin toimialayhteisöjen sivuilta.
Sfsedu.fi tarjoaa tietoa standardeista sekä standardisoinnista
ensisijaisesti opiskelijoille ja opettajille. Sivustolla on hyödyllistä tietoa myös muille käyttäjille kansallisesta ja kansainvälisestä
standardien valmistelusta sekä standardijulkaisuista.
SFS -tiedotus 4 2014
17
18
SFS -tiedotus 4 2014
Standardisointi mukaan
tutkimusohjelmiin
Jyrki Alanko ◆ SFS
Standardisointi on mukana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vuosien 2014-2020 puiteohjelmassa.
Standardisoinnin yhtymäkohtia tutkimukseen käsiteltiin SFS:n seminaarissa 3. syyskuuta. Tilaisuudessa
julkistettiin innovaatiojohtamista käsittelevä julkaisu CEN/TS 16555-1.
Johtaja Antti Karppinen SFS:stä kertoi seminaarissa, että jo edellisessä puiteohjelmassa pilotoitiin aktiivisesti eurooppalaisen
standardisoinnin liittämistä tutkimushankkeisiin. Tästä saatiin
hyviä kokemuksia.
Tekninen johtaja Matti Lanu VTT Expert Services Oy:stä kertoi, että standardisointi on tunnistettu uudessa ”Horisontti 2020”
–nimellä kulkevassa puiteohjelmassa keskeiseksi työkaluksi, jolla tuetaan innovaatioiden pääsemistä markkinoille. Standardi on
Lanun mielestä hyvä viestiväline, koska sillä on korkea status.
Käytännön esimerkin standardien ja tutkimuksen yhteyksistä edellisessä puiteohjelmassa kertoi Vanhempi asiantuntija
Arto Säämänen Työterveyslaitokselta. Nanostair-hankkeessa on
selvitetty nanotutkimuksen yhtymäkohtia standardisointiin semanttisella työkalulla. Pyrkimyksenä on ollut madaltaa kynnystä
aloittaa standardisointi.
Tekn. lis. Jarmo Hallikas Falcon Leader Oy:stä esitteli uuden
innovaatiojohtamista käsittelevän julkaisun CEN/TS 16555-1
”Innovaatiojohtaminen. Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä”. Tämä suomeksikin julkaistu eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin tekninen spesifikaatio on uusi työkalu vauhdittamaan innovaatiotoimintaa organisaatioissa.
Horisontti 2020 -ohjelman esitteli tilaisuudessa asiantuntija
Outi Kauppinen Tekesiltä. Hän kertoi, että puiteohjelmassa on
Matti Lanu kertoi, että tutkijapiireissä
ei enää vierasteta standardeja, kuten
joskus ennen. Ymmärretään standardien merkitys lähdeaineistona, osana
tutkimushanketta ja työkaluna saada
tulokset markkinoille. Tutkimushankkeen tuloksena syntyvät standardit
osoittavat työn vaikuttavuutta.
jaossa 80 miljardia euroa. Kyseessä on EU:n suurin tutkimuksen
puiteohjelma. Hakemukset puiteohjelmaan lähetetään suoraan
Euroopan komissioon. Edellisessä puiteohjelmassa suomalaisten hakemusten läpimenoprosentti oli 21. Minimivaatimuksena hakemuksissa on kolme osallistujaa vähintään kolmesta eri
EU-maasta tai EU:n liitännäisvaltiosta.
Outi Kauppinen auttaa Tekesissä EU:n tutkimusrahoitukseen liittyvissä asioissa.
Jarmo Hallikas esitteli innovaatiojohtamista käsittelevän teknisen spesifikaation ensimmäisen osan. Julkaisussa on kaikkiaan kuusi osaa. Muut
osat ovat loppuäänestyksessä ja tullaan myös suomentamaan.
Arto Säämänen Työterveyslaitokselta pyrkii altistamaan tutkijoita
standardisoinnille. Ei kuitenkaan
herkistämään, koska silloin voi tulla allergiseksi, Säämänen nauratti yleisöä.
SFS -tiedotus 4 2014
19
Kansallisia määräyksiä riittää EUssa
Jyri Alanko ◆ SFS
20
SFS -tiedotus 4 2014
sallisista teknisistä määräyksistä on julkaistu EU:n virallisessa
lehdessä 15.5.2014 (C 145).
Tekeillä olevista standardeista EU-maat ovat olleet vuoden
2013 alusta velvollisia tiedottamaan www-sivuillaan vähintään
kerran vuodessa. EU kokoaa linkit eri maiden luetteloihin omille www-sivuilleen osoitteeseen http://ec.europa.eu/enterprise/
policies/european-standards/standardisation-policy/notifications-systems/work-programmes/index_en.htm Elokuun lopussa listassa ei ollut vielä kaikkien maiden tietoja.
Freeimages
Euroopan unionin jäsenvaltiot ilmoittivat Euroopan komissiolle
vuonna 2013 kaikkiaan 705 kansallisesta ehdotuksesta tekniseksi määräykseksi. Eniten ilmoituksia teki Itävalta, 63 kappaletta.
Toisena listalla on Saksa 61 ilmoituksella ja kolmantena Ranska
49 ilmoituksella. Pohjoismaista kärjessä on Tanska 34 ilmoituksella. Suomi teki 29 ilmoitusta ja Ruotsi 33 ilmoitusta.
Eniten ilmoituksia kansallisista määräyksistä tuli rakennusalalta, 158 kappaletta. Maatalous, kalastus ja elintarvikkeet oli
toiseksi yleisin ryhmä 134 ilmoituksella. Kolmanneksi eniten
ilmoituksia tehtiin televiestintää käsittelevistä teknisistä määräyksistä, 70 kappaletta.
EUssa on puhtaasti kansalliset tekniset määräykset on ilmoitettava direktiivin 98/34/EY perusteella ehdotusvaiheessa Euroopan komissiolle, joka toimittaa ne edelleen jäsenvaltioille, jotta
se ja muut jäsenmaat voivat tehdä huomautuksia ehdotuksista.
Jäsenvaltiot tekivät 123 huomautusta ja komissio 156 huomautusta ehdotuksista otettavaksi huomioon ehdotuksen jatkovalmistelussa. Lisäksi jäsenvaltiot tekivät 59 ja komissio 87
yksityiskohtaista lausuntoa ehdotuksista, joihin jäsenvaltioiden
on vastattava komissiolle. Yksityiskohtainen lausunto voi johtaa
ehdotuksen antamisen lykkäämiseen 4 -12 kuukaudella.
Vuonna 2013 oli meneillään kaksi rikkomusmenettelyä EU:n
perussopimuksen vastaisista kansallisista teknisistä määräyksistä. Niistä toinen koski Puolaa ja toinen Espanjaa. Tilastot kan-
Pakkausjätteen keräysjärjestelyt muuttuvat
pakkausten tuottajavastuun laajetessa
Valtioneuvosto hyväksyi 3.7.2014 asetuksen pakkauksista ja
pakkausjätteistä. Asetuksen (518/2014) tavoitteena on helpottaa
kuluttajien mahdollisuuksia toimittaa pakkausjäte maksuttomaan keräykseen sekä lisätä pakkausjätteen kierrätystä.
Jätelaki velvoittaa, että pakkaajien ja pakattujen tuotteiden
maahantuojien on järjestettävä pakkausten erilliskeräys ja jätehuolto sekä vastattava sen kustannuksista asteittain vuoden 2015
toukokuusta lähtien. Nykyisin tuottajalla on vain osittainen vastuu pakkausjätteen jätehuollosta. Käytännössä kunnat ovat lähes
kokonaan järjestäneet asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen ja hyödyntämisen.
Keräyspaikkojen määristä vaatimukset
Asetuksessa säädetään tarkemmin, miten tuottajan on järjestettävä käytettyjen pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto. Asetuksen mukaan tuottajan tulee järjestää asumisessa syntyvälle lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteelle
vähintään 1850 vastaanottopaikkaa. Jokaisessa yli 500 asukkaan
taajamassa pitää olla vähintään yksi vastaanottopaikka. Tällaisia taajamia on Manner-Suomessa noin 480, ja niissä asuu 82
prosenttia väestöstä. Tätä pienempiin taajamiin ja haja-asutusalueille on sijoitettava yhteensä vähintään kauppapaikkojen lukumäärää vastaava määrä lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteen
vastaanottopaikkoja, eli vähintään noin 420 vastaanottopaikkaa.
Tuottajien tulee sijoittaa loput, runsaat 900 vastaanottopaikkaa asetusehdotuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Keräyspaikkojen tulee sijaita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla
päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteydessä tai yleisesti käytettyjen kulkureittien
varrella.
Muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten tulee järjestää vähintään 500 vastaanottopaikkaa siten, että yli 10 000 asukkaan
taajamassa on ainakin yksi vastaanottopaikka. Tällaisia taajamia
on Suomessa noin 50. Loput 450 keräyspaikkaa tuottajat saavat
sijoittaa asetusehdotuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.
Tuottajan on lisäksi järjestettävä vähintään 30 vastaanottoterminaalia elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen sekä
kunnan ja jätealan toimijoiden keräämien pakkausjätteiden vastaanottamiseksi.
Asetus parantaisi kotitalouksien kuitu- ja muovipakkausten
vastaanottopisteiden saavutettavuutta taajamissa. Sen sijaan lasi- ja metallipakkausten keräyspaikkojen määrä saattaa vähentyä ja matka keräyspaikalle kasvaa erityisesti haja-asutusalueilla. Tuottajat kuitenkin sijoittavat keräyspaikat todennäköisesti
palvelukeskittymien ja kauppojen yhteyteen, mikä voi parantaa
pakkausjätteen keräilyn palvelutasoa ja kerätyn pakkausjätteen
määrää. Palvelutasoon ja pakkausjätteen kertymiin vaikuttaa
merkittävästi myös se, missä määrin kunta ja muut toimijat täydentävät tuottajan järjestämää keräystä alueellisella tai kiinteistökohtaisella keräyksellä.
Asetuksessa tiukennetaan nykyisestä valtakunnallisia, yleisiä
pakkausjätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita. Lisäksi
säädetään sitovat eri pakkausmateriaaleja koskevat kierrätysastevaatimukset, jotka tuottajan on täytettävä järjestämänsä pakkausjätteen erilliskeräyksen ja kierrätyksen avulla.
Tarkoituksena on varmistaa pakkausjätteen kierrätyksen säilyminen muutosvaiheessa vähintään nykyisellä tasolla ja edistää
kierrätyksen kasvua jatkossa sekä näin tukea yhdyskuntajätteen
kierrätykselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Asetuksessa säädetään lisäksi kaikkien Suomen markkinoille
saatettavien pakkausten ominaisuuksia ja merkitsemistä koskevista vaatimuksista.
Vuonna 2012 Suomessa käytettiin yhteensä noin 2,2 miljoonaa tonnia pakkauksia. Noin 67 prosenttia käytetyistä pakkauksista toimitettiin käytettäväksi uudelleen. Pakkausjätettä syntyi
arviolta yhteensä 730 000 tonnia, josta noin 58 prosenttia kierrätettiin. Merkittäviä määriä pakkausjätteitä päätyy kuitenkin
edelleen sekajätteeseen. Myös energiajätteeseen päätynee pakkausjätettä, joka olisi helppo kierrättää.
Asetus tuli voimaan 10.7.2014. Sen tuottajavastuuta koskevia
säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.5.2015 alkaen. Asetus
korvaa nykyisen pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen. Asetuksella säädettiin lisäksi pakkausten
tuotevaatimuksia valvovaksi viranomaiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. (JA/YM)
VAK-pakkausten valmistaminen Tukesin myöntämillä
tyyppihyväksynnöillä päättyy vuoden lopussa
31.12.2014 jälkeen ei enää voida valmistaa vaarallisten aineiden
kuljetuspakkauksia, joille Turvallisuus- ja kemikaaliviraston
(Tukes) edeltäjät Turvatekniikan keskus ja Teknillinen tarkastuskeskus ovat antaneet UN-tyyppihyväksymispäätöksen ennen vuotta 2003. Pakkausten rakennetyypit eivät enää vastaa
ADR-sopimuksen nykyisiä määräyksiä eivätkä niitä vastaavia
VAK-määräyksiä. Pakkausten valmistukselta puuttuu valmistajan oman tuotannon laadunvarmistusohjelma, jota edellytetään
tyyppitestauksen lisäksi. Voimassaoleva tuotannon laadunvarmistusohjelma on edellytys VAK-pakkauksen UN-tyyppihyväksynnän voimassaololle.
Tukesin edeltäjien Turvatekniikan keskuksen (”vanha Tukes”) ja Teknillisen tarkastuskeskuksen (TTK) ennen vuotta
2003 myöntämien vaarallisten aineiden kuljetuspakkausten
(VAK-pakkausten) tyyppihyväksymistä koskevien päätös-
ten mukaisia pakkauksia ei voida valmistaa tai valmistuttaa
31.12.2014 jälkeen. Tämä koskee kaikkia tyyppihyväksymisnumeroita numerosarjoissa TTK-XXX ja TUKES-XXX. Pakkausten rakennetyypit eivät enää vastaa ADR-sopimuksen nykyisiä
määräyksiä eivätkä niitä vastaavia VAK-määräyksiä.
Tyyppihyväksynnän voimassaolo vuoden 2014 jälkeen edellyttää, että tyyppihyväksyttyjen vaarallisten aineiden pakkauksien valmistajat tai valmistuttajat tekevät sopimuksen tuotannon
jatkuvasta laadunvalvonnasta VAK-tarkastuslaitoksen kanssa
vuoden 2014 loppuun mennessä.
Vanhojen tyyppihyväksymispäätösten mukaisia olemassa
olevia pakkauksia ja IBC-pakkauksia, jotka on valmistettu ennen vuoden 2014 loppua, saa käyttää edelleen tyyppihyväksymispäätöksessä määriteltyjen vaarallisten aineiden kuljetukseen.
(Tukes/JA)
SFS -tiedotus 4 2014
21
Sähköalan uutisia
Olioperustainen ohjelmointi
tulee automaatioon
SFS-käsikirjasta 631-2 Automaatio. Osa 2: Ohjelmointi ja dokumentointi on julkaistu uusi painos. Se sisältää ajanmukaistetun
painoksen standardista SFS-EN 61131-3, jonka määrittelemiä
ohjelmointikieliä on täydennetty uusilla tietotyypeillä ja muunnosfunktioilla, viitteillä, nimiavaruuksilla sekä luokkien ja funktiolohkojen olioperustaisilla ominaisuuksilla.
Ohjelmistotuotanto on yhä keskeisemmässä osassa automaation sovelluskehityksessä, sillä käytännössä ohjelmistoilla toteutetaan teollisuusprosessien perinteisten mittaus- ja säätötarpeiden lisäksi myös informaationhallinta, tuotannon optimointi,
logistiikka, valmistus ja aikataulutus.
Dokumentointiosuus kattaa sovellusohjelmiston vaiheet hankinnasta ja tilauksesta asennukseen ja ylläpitoon saakka niin,
että muutostenhallinta on otettu huomioon eri työvaiheiden
osalta. Dokumentoinnilla on tärkeä rooli myös järjestelmän tarkastus- ja hyväksymistesteissä.
SFS-käsikirjan 631-2 Automaatio. Osa 2: Ohjelmointi ja
dokumentointi 2. painos sisältää 606 sivua (fi/en). Sen
hinta on 171 € (ALV 0 %).
Lisätiedot: SESKO/Jukka Alve, p. 09 6963 965,
[email protected].
Tietotekniikan kaapeloinnin
suunnittelu ja asentaminen
ulkotiloihin – osapuolten vastuut
Metallijohtimiseen tai optiseen kaapelointiin perustuvan tietotekniikan kaapeloinnin suunnittelua ja asennusta rakennusten
ulkopuolella koskevasta standardista SFS-EN 50174-3 on ilmestynyt toinen, uusittu painos, joka sisältää sekä suomen- että englanninkielisen tekstin.
Standardissa esitetään ohjeita eri osapuolten vastuista, ja se
on tarkoitettu käytettäväksi viitestandardina asiaankuuluvissa
sopimuksissa. Standardi on uudistettu sekä tekninen kehitys että
käyttäjiltä 1. painoksesta saatu palaute huomioon ottaen. Pääasialliset muutokset ovat seuraavat:
 sisällön uudelleenjärjestely standardien EN 50174-1:2009 ja
EN 50174-2:2009 (mukaan lukien niiden muutokset) sisältörakenteiden mukaisesti
 uudessa painoksessa on asiaankuuluvat vaatimukset ja suositukset eroteltu selvästi toisistaan sekä myös esitetty ne erikseen omissa alakohdissaan
 tekstiä on yhdenmukaistettu standardien EN 50174-1 ja EN
50174-2 vastaavien tekstien kanssa
 laajan alueen tietotekniikkakaapeloinnin vaatimukset ja
suositukset on laadittu yksityiskohtaisemmin
 uusi, EMC:tä ja suojausta koskeva liite A (aiempi liite A on
muutettu liitteeksi B) ja uusi vastuiden soveltamista koskeva
liite C on lisätty.
Standardissa SFS-EN 50174 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 3: Asennuksen suunnittelu ja
asennuskäytännöt ulkotiloissa on 197 sivua ja sen hinta
on 107,20 € (ALV 0%).
Lisätiedot: SESKO/Jukka Alve, p. 044 300 8267,
[email protected]
22
SFS -tiedotus 4 2014
Sanasto sähkötekniikan fysiikasta
IEV-sanastostandardisarjan 60050 osa 113 Physics for electrotechnology on suomennettu. Sanasto käsittää 297 sähkötekniikassa käytössä olevaa fysiikan termiä määritelmineen englanninkielisinä sekä samat termit suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja
ranskaksi. Termit on jaettu sanastossa aihealueittain seuraavasti.
 Aika ja avaruus
 Yleiset makroskooppiset käsitteet
 Mekaniikka
 Termodynamiikka
 Hiukkasfysiikka
 Kiinteän olomuodon fysiikka.
Lisätiedot: SESKO/Sanna Koivu, p. 045 657 8660,
[email protected].
Kotien yleiskaapeloinnista
optisilla kuitukaapeleilla
Standardiin ”SFS-EN 50173-4:2007 Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 4: Kodit” on tehty muutos
A2, joka sisältää määrittelyt kotien optiselle kaapeloinnille. Lisäksi tekstiin on tehty useita toimitusteknisiä parannuksia.
Standardin SFS-EN 50173-4/A2 -muutosasiakirja sisältää sekä suomen- että englanninkielisen tekstin. Siinä on
26 sivua ja sen hinta on 47 € (ALV 0%).
Lisätiedot: SESKO/Jukka Alve, p. 044 300 8267,
[email protected]
Suomenkielinen termistöstandardi
sähkö- ja elektroniikkatuotteiden
ympäristöasioista
Standardiin SFS-EN 62542 on koottu IEC:n ja ISO:n standardien sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöasioihin liittyvät
termit määritelmineen. Lisäksi esitellään joukko sellaisia termejä, joita tullaan lähiaikoina käyttämään IEC:n ympäristöasioihin
liittyvissä standardeissa tai muissa julkaisuissa. Termistöstandardi kattaa mm. seuraavat aihepiirit:
 suunnitteluun ja toimitusketjuun liittyvät näkökohdat yleisesti
materiaalien käyttö ja raportointi
 ympäristön kannalta merkityksellisten aineiden analysointi
 ilmastonsuojeluun liittyvät näkökohdat
 tehonkulutus ja energiatehokkuus
 ympäristötieto
 tuotteen loppukäsittely
SFS-EN 62542 sisältää sekä suomen- että englanninkieliset termit määritelmineen. Siinä on 44 sivua ja sen
hinta on 62 € (ALV 0%).
Lisätiedot: SESKO/Jukka Alve, p. 044 300 8267,
[email protected].
Uusi kameravalvontastandardi
Hälytyskeskusstandardi uudistettu
International Electrotechnical Commission (IEC) -komitea TC
79 Alarm and electronic security systems on valmistellut uuden
kansainvälisen kameravalvontastandardi-sarjan IEC 62676. Se
korvaa vähitellen kaikki EN 50132 -sarjan standardit.
Standardi perustuu eurooppalaisiin, amerikkalaisiin ja aasialaisiin käytäntöihin ja vaatimuksiin, joista komitean työryhmä
WG12 on jalostanut kansainväliset vaatimukset täyttävän kameravalvontastandardin. Kameravalvontajärjestelmän vaatimukset,
videonsiirtoprotokollat, videorajapinnat ja soveltamisohjeet on
julkaistu sarjan neljässä ensimmäisessä osassa ja tulossa oleva
osa 5 sisältää vaatimukset valvontakameroille.
IEC 62676 -sarjan pääotsikot ovat seuraavat:
Osa 1: Järjestelmävaatimukset
Osa 2: Videonsiirtoprotokollat
Osa 3: Analogiset ja digitaaliset videorajapinnat
Osa 4: Soveltamisohjeet
Osa 5: Vaatimukset valvontakameroille (valmisteltavana)
Hälytyskeskusstandardisarjan SFS-EN 50518 kaikista kolmesta
osasta on julkaistu uudet painokset:
 SFS-EN 50518-1:2014 Valvonta- ja hälytyskeskus.
Osa 1: Sijainti- ja rakennusvaatimukset
 SFS-EN 50518-2:2014 Valvonta- ja hälytyskeskus.
Osa 2: Tekniset vaatimukset
 SFS-EN 50518-3:2014 Valvonta- ja hälytyskeskus.
Osa 3: Menettelytavat ja toimintavaatimukset
Tärkeä peruste 2. painoksen laatimiselle oli standardisarjan ensimmäisessä painoksessa havaittu hälytyskeskusten sertifiointiin
liittyvä tulkintaongelma. Siinä alaosien 1-3 väliltä puuttui selkeä
vaatimus kaikkien osien soveltamisesta. Tämä mahdollisti tulkinnan, jossa hälytyskeskus sertifioidaan käyttäen vain yhtä tai
kahta osaa koko sarjan sijasta. Tämä menettely on standardin
laatineen työryhmän käyttötarkoituksen vastainen.
UPSin tai varavoimageneraattorin sijaintiin on tehty tarkennus. Uusittu standardi mahdollistaa laitteiston asentamisen hälytyskeskuksen ulkopuolelle edellyttäen, että annetut vaatimukset täyttyvät ja pääsy UPSin tai varavoimageneraattorin tilaan
tehdään hälytyskeskuksen ohjaamana.
Lisäksi tähän painokseen on tehty seuraavat merkittävät muutokset:
 vaatimus EN 50518 -sarjan kaikkien osien soveltamisesta.
 standardin soveltamisala on rajattu murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmille.
 murronkestävyysluokka on vaihdettu RC4:sta RC3:een
(vaatimustaulukot).
 kaikki velvoittavat viitteet on päivitetty
 UPSin ja varavoimageneraattorin vaatimukset on muutettu
 korjauslehti EN 50518-2/AC:2011 on otettu huomioon ja
esimerkkilaskelma saatavuudesta on päivitetty.
Seuraavassa on lueteltu muutamia uusia asioita verrattuna standardiin EN 50132-1.
Eurooppalaisen standardin EN 50132-1 käsite ”järjestelmävaatimukset” on uudessa standardisarjassa IEC 62676 jaettu
yleisiin- ja videonsiirron vaatimuksiin
 eurooppalaisen standardin EN 50132-1 käsite ”järjestelmävaatimukset” on uudessa standardisarjassa IEC 62676 jaettu
yleisiin vaatimuksiin ja videonsiirron vaatimuksiin
 järjestelmän turvaluokituksen määrittämiseen on annettu
aiempaa tarkemmat ohjeet
 jos ei muuta ole esitetty, turvaluokituksen oletusarvo on 1
(alin taso)
 videon, äänen ja metadatan säilytys- ja/tai siirto vain IEC, ISO
tai ITU standardiformaateilla ja koodekseilla
 tallenteen salaus, vesileimat ja metadata
 kuvanparannukset, kuvien vienti ja toisto
 kamerakoteloiden suojausvaatimukset
 EMC-vaatimukset (pääjärjestelmä vs. täydentävä järjestelmä)
 komponenttien kuvanlaatu.
Lisätiedot: SESKO/Arto Sirviö, p. 040 525 5040,
[email protected].
SFS-EN 62676-1-1:2014 on julkaistu kaksikielisenä (fi/
en) painoksena. Siinä on 109 sivua ja sen hinta on
81,00 € (alv 0 %).
Freeimages / fcs2k5
Lisätiedot: SESKO/Arto Sirviö, p. 040 525 5040,
[email protected]
SFS -tiedotus 4 2014
23
Niinistö vahvisti standardisoimislain
kumoamisen
Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Jyrki Alanko ◆ SFS
Presidentin esittely pidettiin 27.6.2014 Kultarannassa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti 27.6.2014 Kultarannassa lain standardisoimislain ja teknisten määräysten ilmoitusmenettelyä koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 59/2014 vp). Laki tuli
voimaan 1.7.2014.
Toisen maailmansodan ajalta peräisin oleva standardisoimislaki oli vanhentunut. Se sopi huonosti nykyiseen oikeusjärjestelmään, koska tuotteista säädetään Euroopan unionin tasolla sektorikohtaisesti direktiiveillä ja asetuksilla. Standardisoimislaki ei
täyttänyt myöskään perustuslain vaatimuksia.
Nykyisin Euroopan unionin standardisointiasetuksessa säädetään standardien ilmoittamismenettelystä, mistä johtuen
myöskään teknisten määräysten ilmoitusmenettelyä koskevien
Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetulle laille
ei ole enää tarvetta.
Lakien kumoamisen myötä saatiin kansallinen lainsäädäntö
vastaamaan paremmin perustuslakia ja ajantasaiseksi EU-sääntelyn kanssa.
Standardisoimislaki oli voimassa 72 vuotta
Standardisoimislaki oli peräisin vuodelta 1942 eli täytti vuonna
2014 peräti 72 vuotta. Viime vuosina lailla ei ole ollut suurta käytännön merkitystä.
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle standardisoimislaiksi
12. joulukuuta 1941. Tuolloin oli voimassa yli 400 SFS-standardia. Lain antamista perusteltiin poikkeusoloilla näin:
- Käyty ja käynnissä oleva sota sekä suoritettavana oleva jälleenrakennustyö vaativat, että on kiinnitettävä huomiota tuo24
SFS -tiedotus 4 2014
tannon yhtenäistämiseen sekä jatkuvaa yleistä kysyntää tyydyttävien tuotteiden n.s. massavalmisteiden yleisen käyttö- ja vaihtokelpoisuuden tarkoituksenmukaiseen edistämiseen. On syytä
aikaansaada säännöksiä, jotka tekevät tämän tarkoituksen saavuttamisen mahdolliseksi. Standardin pelkkä vapaaehtoisuuteen
perustuva noudattaminen ei aina ole riittävä. Tarpeen vaatiessa
on voitava säätää sitä koskevat määräykset pakollisiksi.
Samalla kuitenkin ehdotuksessa muistutettiin, että tarkoitus ei
ole määrätä kaikkia vapaaehtoisuuden tietä syntyneitä tai syntyviä standardeja pakollisiksi.
Tässä laissa oli 11 pykälää. Lakiehdotus oli ensimmäisessä
käsittelyssä eduskunnassa 20. helmikuuta vuonna 1942. Poikkeusoloja kuvaa hyvin se, että edellisenä asiana käsiteltiin ”ehdotusta laiksi takaisin valloitetun alueen valtakunnan yhteyteen
palauttamisen aiheuttamista poikkeussäännöksistä tulo- ja
omaisuusverosta sekä suhdanneverosta annettuihin lakeihin”.
Standardisoimislain ensimmäisessä käsittelyssä käytettiin yksi
puheenvuoro. Kansanedustaja Pekka Railo epäili, että lain takia
saattaisi aiemmin valmistettuja hyväksyttyjen standardien ulkopuolelle jääviä tuotteita jäädä käyttämättä varaosien puutteen
vuoksi. Tästä syystä hän olisi halunnut, että lain 9. pykälässä olisi
lain ulkopuolelle jätetty ennen lain voimaantuloa valmistettujen
tuotteiden lisäksi varaosat.
Lain toisessa käsittelyssä 24. helmikuuta ei yleiskeskustelua
laista enää syntynyt. Railon muutosesitys ei saanut äänestyksessä
riittävää kannatusta. Laki hyväksyttiin kolmannessa käsittelyssä
27. helmikuutta 1942.
Tasavallan presidentti Risto Ryti vahvisti lain 6. maaliskuuta
vuonna 1942.
Leanin 5S happotestinä
työturvallisuuden kehittämisessä
Jussi Moisio, Qualitas Fennica ◆ IMS Business Solutions Oy
Lean-ajattelu ja menetelmien soveltaminen on paraikaa aikamoisessa renesanssissa suomalaisissa organisaatioissa. Työturvallisuusjärjestelmissä standardi OHSAS 18001, Työterveyslaitoksen
Tuttavat ja Elmerit ovat syystä tai toisesta kuihtuneet monissa
paikoissa.
Uutta henkeä yritetään puhaltaa Leanin 5S + hukkamenetelmien kautta työalueiden parempaa hallintaa, viihtyvyyttä, tuottavuutta ja turvallisuutta parantamaan. Monessa organisaatiossa on
jo ehditty 5S:n kanssakin jo toiselle ja jopa kolmannellekin käynnistykselle, miksi?
Miksi 5S takkuilee?
5S + hukkien tunnistus on sinänsä maanläheinen ja kotiinkin
asti vietävä tapa pitää asiat ja sujuva tekeminen, järjestys ja siisteys hallinnassa, mutta niin kuin kotonakin se oman varaston
tai kaapistojen tai lastenhuoneiden pysyminen päivästä toiseen
ja kuukaudesta toiseen sovitussa kunnossa vaatii viitseliäisyyttä,
motivaatiota, pitkäjänteisyyttä ja itsekuria ennen muuttumistaan
itsestään selvyydeksi, sama pätee työpaikoillakin.
Ensimmäiset ”talkoot” 5S:n suhteen saadaan usein nopsaan
liikkeelle kunhan työnantaja varaa aikaresurssia (eli osoittaa kiinnostusta asiaa kohtaan), porukka käy läpi työalueensä, IT-työkalunsa ja järjestelee, sijoittaa ja poistaa tarpeetonta aika nopeastikin.
Myös pienet tilojen kunnostukset, hyllyjen, säilytystilojen parannukset saadaan nopeasti toimimaan, ehkä jopa ”IT-hemmojen”
avulla saadaan järjesteltyä levyasemia, ehkä jopa sovittua yhtenäisiä kansiorakenteita ja joskus jopa yhteisesti sovittuja tiedostojen
nimeämismenettelyjä, mutta kun tämä vaihe on ohi, alkaakin 5S:n
elossa pidon taistelu.
Elossapidon taistelun haasteita ovat vastuutus, itsekuri, motivaation ylläpito, johdon välittäminen ja sen näkyminen jne. Vastuutus ei saisi jäädä vain toimihenkilöille, silloin joudutaan aikuiset valvovat aikuisia hyvin arkisissa asioissa tilanteeseen ja tekijät
ulkoistavat 5S-esimiesten vastuulla olevaksi asiaksi, vasta kun esimies muistuttaa epäjärjestyksestä, jotain pientä tehdään. 5S-arki
pitää saada solutasolle.
Miksi tätä tehdään näkökulmasta pitää aina silloin tällöin muistuttaa, että kyse on myös liiketoiminnan jatkuvuudesta, saammeko pikkuhiljaa toimitusaikoja lyhenemään, saammeko pikkuhiljaa
työtä suunnattua rahastettaviin toimintoihin eikä turhaan tekemiseen ja sitä kautta lisää myyntiä aikaan. Vahva motivaatiotekijä on
myös työturvallisuus ja ergonomia, jota 5S ja hukan poistotoimilla
koko ajan tuetaan merkittävästi. Työviihtyvyys jos mikään on jokaisen henkilökohtaista työreviiriä koskeva ja tärkeä motivaatioelementti.
SUSTAIN mittaa sitoutumista ja on eräänlainen 5S makromittari ja tulevien vaativampien Lean-hankkeiden onnistumisen ennustaja. Jos perus 5S-toimintaa ei pystytä pitämään yllä,
kannattaako panostaa ja kyynistää joukkoja vielä vaativammilla
Lean-menetelmillä? 5S jo mittaa kulttuuria, onko 5S vain tekninen työkalu vai onko se henkilöstöohjautuva, kulttuurimuutosta
tukeva tapa toimia? Miten SUSTAIN vaiheeseen on saatu ruutia?
Ohessa muutamia havaintoja onnistuneista 5S hankkeista:
 Silloin tällöin toistettava Miksi perustelut niin liiketoiminnan
jatkuvuuden kuin henkilökohtaisen työssä viihtyvyyden kannalta.
Mikä ihmeen 5S?
järjestyssin oleva siisteys- ja
5S on Japanista peräi
ardize ja
nd
sta
in order, shine,
menettely (sort, set
safety.
eli
S
6.
lä
vie
n liitetään
sustain). Usein siihe
 Karkeakin 5S-tilan pisteytys ja tuloskehityksen selkeä esillä pito
työalueilla.
 Henkilökohtaisen vastuun esille tuonti, mm. päivittäisessä oman
työalueen järjestyksessä pidossa ja sovittujen alueiden siivoamisessa.
 Etukenossa kulkevien työalueiden 5S onnistumisista viestintä ja
yksilökommenttien esille nosto miten 5S on omaa työtä helpottanut.
Jatkuvuuden turvaaminen esim. työalue- tai tiimipalavereissa parannusehdotusten säännöllisellä keräämisellä ja järkevien ehdotusten ripeällä toteuttamisella.
 Epäilysten tuulettaminen vastaavissa palavereissa, mikä 5S toiminnassa rassaa.
 Positiivisten asiakaskäyntien kommenttien viestintä tilojen järjestyksestä.
 Resurssointi myös ylläpitovaiheeseen eli millä ajankäytöllä
5S-toimintaa tehdään päivä-viikkotasolla.
 Kokemusten hankinta niin oman konsernin kuin muiden
5S-asiassa edistyksellisten talojen tilanteista ja jopa vierailut milloin mahdollista eturivin soveltavissa kohteissa.
 Ergonomiakysymysten kytkentä 5S-menettelyihin kannustaa
henkilökuntaa tuomaan esille parannusaloitteita, kaikkea ei tarvitse hehkuttaa 5S-sanoilla.
 Selkeät ohjeet, valokuvat, pelisäännöt helposti nähtävissä ja joskus kertauksen kohteina palavereissa.
 Johdon ja esimiesten puuttumiskynnys pitää olla riittävän matalalla kentällä liikkuessa, ongelmakohtien ottaminen keskustelun
kohteeksi työpisteessä olevien kanssa.
 Johdon näkyminen tässäkin asiassa kentällä miljoonan muun
johdon sitoutumista vaativan asian ohessa.
 Johdon oman tahtotilan selkeä viestintä (mallina monissa taloissa nykyisin turvallisuusperiaatteet, joista ylin johto vaatii ja viestii,
edellyttää toimenpiteitä asioiden kunnossa pitämiselle ja jatkuvalle parantamiselle).
 Johdon puuttuminen ”Minä teen kuten itse lystään” tilanteisiin
(eikö meillä kukaan enää uskalla olla tuntemattoman sotilaan
Lammio ja sanoa asiallisissa asioissa mitä asialta vaaditaan ja miten sovittujen järkevien asioiden tulee olla).
 Kannusteet, palautteet, sopiva palkitseminen työalueille, jotka
ovat pystyneet pitämään yllä ja jopa kehittämään lisää 5S-menettelyjään.
5S jatkuvassa ylläpidossa kompastelu oireilee jostain muustakin
organisaation toimintakulttuurissa kuin juuri tämän asian ongelmista. Iso kysymys on ajattelutapa, onko organisaatiossa vallalla
vanha perinteinen tapa, että esimiehet ja johto tietävät miten asiat
ovat ja tulisi olla vai ollaanko opettelemassa ihmislähtöistä toimintakulttuuria, jossa jokainen yksilö kokemuksineen on arvokas
resurssi kehittämismielessä? Joten uskalla katsoa peiliin ja ota 5S
käyttöön organisaatiossasi ja seuraa, innosta ja kannusta ja asiakaskin ilahtuu onnistuneen hankkeen tuloksista niin liiketoiminnan näkökulmasta kuin työhyvinvoinninkin näkökulmasta!
SFS -tiedotus 4 2014
25
Uuden lähestymistavan direktiivejä
aiotaan korvata asetuksilla
Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista (kaasulaiteasetus). Asetusehdotus muuttaa joitakin
kaasulaitedirektiivin säännöksiä niiden sisällön selkeyttämiseksi ja sopeuttaa direktiivin Euroopan parlamentin ja neuvoston
NLF-päätökseen (N:o 768/2008/EY). Ehdotetulla asetuksella on
tarkoitus korvata voimassa oleva direktiivi kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista (2009/142/EY). (JA)
Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilönsuojaimista
COM(2014) 186 final. Neuvoston direktiivi 89/686/ETY henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä on yksi vanhimmista tuotedirektiiveistä. Se on tarpeen
linjata uuden lainsäädäntökehyksen (NLF) mukaisesti, mikä
yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Talouden toimijoiden ja ilmoitettujen laitosten velvoitteet selkenevät, jolloin markkinoille päätyy
vähemmän vaatimusten vastaisia tuotteita. Nykyisessä direktiivissä on myös havaittu joitakin kohtia, joita on tarvetta muuttaa
tai täsmentää.
Komissio on tehnyt ehdotuksen Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetukseksi köysiratalaitteistoista COM(2014) 187
final. Vaikka köysiratalaitteistoja koskevan direktiivin (2000/9/
EY) katsotaan yleisesti täyttäneen päätavoitteensa, direktiivin
26
SFS -tiedotus 4 2014
täytäntöönpanosta 10 vuoden aikana saadut kokemukset ovat
tuoneet esiin myös joitakin parannustarpeita. Ehdotuksen päätavoitteena on kohentaa sisämarkkinoiden toimintaa, varmistaa
samalla korkeampi turvallisuustaso sekä luoda tasapuoliset toimintaedellytykset talouden toimijoille köysiratalaitteistojen alalla. Toinen tärkeä tavoite on yksinkertaistaminen selkeyttämällä
säädöstekstin keskeisiä käsitteitä ja määritelmiä. Näin lisätään
myös säädöksen soveltamisen johdonmukaisuutta.
Euroopan parlamentti hyväksyi 3.4.2014 äänestyksessään
lääkinnällisten laitteiden direktiivien (93/42/ETY, 90/385/ETY,
98/79/EY) uudistuksesta laaditun mietinnön äänin 541 puolesta
19 vastaan, 63 poissa. Direktiivit on tarkoitus korvata kahdella
asetuksella. Uudistuksella on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta. Uudistus tiukentaa valvontaa ja vahvistaa laitteiden
jäljitettävyyttä. Euroopan parlamentti äänesti 1. käsittelyn kannastaan, jotta parlamentin tekemä valmistelutyö voitiin siirtää
uudelle parlamentille. Näin ollen uusi parlamentti jatkaa asian
käsittelyä äänestyksen pohjalta.
EU:n asetukset tulevat voimaan jäsenmaissa sellaisenaan. Direktiivit tulee saattaa voimaan jäsenmaissa. Voimaansaatetut direktiivit löytyvät Suomessa säädöskokoelmasta kansallisina säädöksinä. EU:n asetukset julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.
Kiskoajoneuvojen palontorjunnan
uudet standardit
Standardisoimisliitto järjestää yhdessä Yleisen Teollisuusliiton
kanssa 7.10.2014 kello 14.00 alkaen tiedotustilaisuuden kiskoautojen palontorjuntaa käsittelevästä uudesta standardisarjasta
SFS-EN 45545. Tilaisuus pidetään SFS:n kokouskeskuksessa
Helsingin Kampissa osoitteessa Malminkatu 34.
Kiskoajoneuvojen palontorjuntaa käsittelevän standardisarjan
SFS-EN 45545 kolme tärkeintä osaa on suomennettu. Sarja sisältää yhteensä seitsemän osaa. Standardit on laadittu EU:n komission toimeksiannosta ja liittyvät kiinteästi EU:n kiskoliikennettä
koskevan direktiivin 2008/57/EY olennaisiin vaatimuksiin.
Standardisarjassa määritellään toimenpiteet ja vaatimukset,
joiden avulla suojataan matkustajia ja henkilöstöä tulipalolta
rautatiekuljetuksen aikana. Ensisijainen tavoite palon ilmetessä on evakuoida matkustajat ja henkilöstö kiskoajoneuvosta ja
ohjata heidät turvalliselle alueelle. Suomennetut osat käsittelevät
palontorjunnan yleisiä vaatimuksia sekä materiaalien ja komponenttien sekä kaluston erityisiä palontorjuntavaatimuksia.
Tilaisuuden ohjelma
Avaus
Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi,
Yleinen Teollisuusliitto
Standardien pääsisältö ja merkitys kaluston valmistajalle
Suunnittelupäällikkö Pasi Kaikkonen ja
CE, sisustus Kati Mäkikyrö, Transtech
- standardisarjan pääkohdat
- standardien merkitys kaluston valmistuksessa
- muutokset nykykäytäntöön
Standardien liittyminen EU:n säädöksiin
Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen,
Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi
- EU:n paloturvallisuusvaatimukset
- standardien liittyminen EU:n säädöksiin
Lisätiedot standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, YTL,
puh. 050 5700 766. Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 3.10.2014 sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai SFS:n tapahtumakalenterin
kautta (www.sfs.fi).
SFS -tiedotus 4 2014
27
Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan
ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen
Makkara päihittää lihan ja valkoinen makaroni tumman makaronin, jos näiden ruokien
ympäristövaikutuksia arvioidaan vallitsevalla tavalla. Nykyvertailu ei ota huomioon tuotteiden
ravitsemuksellisia eroja. MTT:ssä kehitetty uusi menetelmä yhdistää tuotteen ravintoainekoostumuksen
ympäristövaikutusten arviointiin, jolloin ruokavalintoja voidaan tehdä kestävämmin.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä kehitetty
uusi vertailumenetelmä antaa tietoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista ja ravitsevuudesta tuoteryhmäkohtaisesti.
– Tämä tarkoittaa, että tuoteryhmän ravitsemuksellinen tehtävä otetaan huomioon. Esimerkiksi proteiinin lähteiden eli lihan,
lihavalmisteiden, papujen ja herneiden ympäristövaikutuksia
voidaan verrata entistä järkevämmin toisiinsa, kertoo vertailumenetelmän kehittäneen SustFoodChoice-hankkeen vastuullinen johtaja, tutkija Merja Saarinen MTT:stä.
Terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon tarvitaan monenlaisia elintarvikkeita useista tuoteryhmistä.
– Ei ole järkevää vertailla vihanneksia ja proteiinipitoisia tuotteita toisiinsa. On parempi valita proteiinin lähteistä ja kasvisvaihtoehdoista kestävimmät ja ravitsevimmat.
Mitä tuotteita valitsisin?
Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten ja ravitsemussisältöjen
erot tuoteryhmien sisällä voivat olla hyvinkin merkittäviä. Merja
Saarinen ottaa esimerkiksi kasvikset.
– Kasvihuoneessa kasvatettu tomaatti ei pärjää avomaalla kasvaneelle vitamiinipommille, porkkanalle, joka on molempien
vaikutusten kannalta parempi vaihtoehto.
Grillimakkaran ilmastovaikutus kiloa kohti on pienempi kuin
paistetun lihan, mutta ravitsemuksellisesti liha on parempaa
ruokaa. Kun uusi vertailumenetelmä yhdistää molemmat vaikutukset, paistettu liha ajaa grillimakkaran ohi.
Toisin kuin pelkkä ympäristövertailu, yhdistetty ravitsemusja ympäristövertailu näyttää myös täysjyvätuotteet paremmiksi
vaihtoehdoiksi kuin puhdistetuista viljoista valmistetut tuotteet.
– Uuden arviointitavan suurin vahvuus on se, että se korjaa
kestävyyteen liittyvän vääristymän vallitsevassa ympäristövaikutusten vertailussa. Sitä voidaan jatkossa kenties hyödyntää
tuotteiden markkinointiviestinnässä tai kuluttajavalistuksessa,
tähdentää Saarinen.
Luomutuotteiden arviointi vaikeaa
Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan huomioon myös luomutuotteiden erityispiirteet niin ympäristö- kuin ravitsemusnäkökulmasta. Tutkijat huomasivat kuitenkin, etteivät nykyiset ilmastovaikutusten ja rehevöittävien vaikutusten arvioinnissa käytettävät päästömallit sovi luomutuotannon päästöjen arviointiin.
– Sovelsimme tavanomaiselle tuotannolle kehitettyjä malleja.
Näin laskettuna esimerkiksi rasvattoman maidon ja rasvattoman luomumaidon ilmastovaikutuksella ei ole merkittävää eroa.
Luomuviljojen ja tavanomaisten viljojen ilmastovaikutusten ja
rehevöittävien vaikutusten kohdalla tilanne on epäselvempi ja
laskentaan liittyy suuria epävarmuuksia, Saarinen sanoo.
Myös luomutuotteiden ravintoainesisällöistä oli hankala saada tietoja, sillä Fineli®-elintarvikkeiden koostumustietopankissa
ei ole juurikaan luomutuotteita. Hankkeessa tehtiin case-tuotteille ravintoaineanalyysit, joiden mukaan tavanomaisen ja luomun ravintoainesisällöissä on eroja.
– On kuitenkin vielä vaikea sanoa, ovatko tavanomaiset vai
luomutuotteet parempia. Esimerkiksi hedelmien ja marjojen flavonoidipitoisuuksien erot eivät vielä näy tuloksissa. (MTT/JA)
Vaikka uusi vertailumenetelmä ottaa ravintoainesisällön huomioon, pysyvät kasvikunnan tuotteet kestävämpinä vaihtoehtoina eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna. Poikkeuksena on
esimerkiksi maito, sillä D-vitamiinilla rikastettu rasvaton maito
ja kalsiumilla ja D-vitamiinilla rikastettu soijajuoma ovat yhtä
hyviä vaihtoehtoja.
– Uuden arviointimenettelyn perusteella suositus kasvisvoittoisen ruokavalion suosimisesta monipuolisesti on edelleen voimassa, toteaa Saarinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että valintoja tehtäessä ei pidä unohtaa muita näkökulmia, kuten kestävää
resurssien käyttöä ja sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä
globaalisti että alueellisesti.
28
SFS -tiedotus 4 2014
Freeimages / chokingxl
Muuttuuko suositus?
Kuva: Katri Lehtola
Suomalainen insinöörityöpalkinto
valaistusteknologian kehitystyölle
Voittajat vasemmalta:
Petri Laukkanen,
Hannu Hukkanen,
Pasi Vallevuori,
Tomi Kuntze ja
Olli Laakkio.
Suomalainen Insinöörityöpalkinto myönnettiin 5.6.2014 työryhmälle, johon kuuluvat insinööri Hannu
Hukkanen, DI Tomi Kuntze, insinööri Petri Laukkanen, tekninen piirtäjä Pasi Vallevuori ja opiskelija
Olli Laakkio. Viisikko palkittiin valaistusteknologian kehitystyöstä.
Palkintoraati totesi ryhmän olleen avainroolissa Ledil Oy:n vapaamuotolinssi- ja heijastajatuotteiston luomisessa nopeasti kasvavan led-optiikkaan perustuvan valaisintuotannon tarpeisiin.
Tiimin työ on laajentanut optisen alan osaamispohjaista liiketoimintaa Suomessa ja luonut yritykselle mahdollisuudet kansainvälistymiseen.
Työn tuloksille on saatu lukuisia patentteja. Palkitun työryhmän toiminta on myös osaltaan vaikuttamassa alalle parhaillaan
muotoutumassa oleviin kansainvälisiin standardeihin.
Energiatehokkuutensa ansiosta led-valaisintekniikan kehittämisellä on merkittävät ympäristövaikutukset, ja led-valaistuksen
energiatehokkuutta lisää oikeanlaisen optiikan ja älykkään elektroniikan käyttö.
Vahvaa kasvua ja kansainväliset markkinat
Tomi Kuntze ja Hannu Hukkanen perustivat Ledil Oy:n Salossa
vuonna 2002. Yritys oli alunperin puhtaasti suunnittelutoimisto, joka oli erikoistunut asiakaskohtaisten optisten ratkaisujen ja
ruiskupuristusmuottien suunnitteluun LED-valaistuksen tarpeisiin.
Vuonna 2004 Ledil Oy:ssä aloitettiin muottien ja ensimmäisten komponenttien tuotanto. Vuonna 2006 julkaistiin ensimmäinen oma standardituoteperhe. Nyt portfoliossa on yli 2 500
optista tuotetta. Yritys onkin maailman johtava led-optiikan toimittaja. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa Philips, Osram
ja Trilux.
Ledil Oy:n liikevaihto on nelinkertaistunut viimeisten neljän
vuoden aikana samalla, kun yrityksen kannattavuus on pysynyt
erinomaisena. Tämän vuoden liikevaihdon arvioidaan nousevan
24 miljoonaan euroon. Henkilöstön määrä Salossa on 70. Kaiken
kaikkiaan yrityksen palveluksessa on noin sata työntekijää. Ledil
Oy:llä on omaa tuotantoa Suomessa ja Kiinassa.
Ledilistä on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä optiikan
ja valaistustekniikan asiantuntija. Yrityksellä on vahva alan teoreettinen tuntemus, jota on sovellettu luovasti erilaisiin teknisiin
tuoteratkaisuihin.
Palkittava viisikko
Materiaalitekniikan DI Tomi Kuntze on kehittänyt innovatiivisia
ratkaisuja LED-optiikkaan jo 17 vuoden ajan. Kuntze on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut kehittämässä Ledilin laajaa
LED-optiikkaan pohjautuvaa tuotteistoa. Hän on toinen Ledil
Oy:n perustajista.
Myös toinen Ledil Oy:n perustajista, insinööri Hannu Hukkanen on työskennellyt LED-optiikan tuotekehityksen parissa 17
vuotta. Hän on toiminut Ledilin innovatiivisen tuotevalikoiman
kehittämisessä.
Tekninen piirtäjä Pasi Vallevuori on työskennellyt suunnittelutehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. Ledilin palveluksessa
hän toiminut kuusi vuotta. Vallevuori vastaa Ledilin linssien ja
heijastimien tuotekehityksestä.
Insinööri Petri Laukkanen on työskennellyt muovituotteiden
ja ruiskuvalumuottien suunnittelun ja valmistuksen parissa vuodesta 1998. Hän tuli Ledilin palvelukseen vuonna 2010 ja toimii
tuotekehityksen vetäjänä.
Opiskelija Olli Laakkio on toiminut Ledilissä suunnittelu- ja
tuotekehitystehtävissä kahdeksan vuotta. Hän on erikoistunut
katuvalaistusoptiikkaan.
Lisätietoja palkinnosta: yksikönjohtaja Pekka Pellinen,
040 521 9424 tai [email protected]
SFS -tiedotus 4 2014
29
EN-standardien laadinta
nopeutuu
Eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin tekninen valiokunta on päättänyt lyhentää EN-standardien lausuntoajan 5
kuukaudesta 3 kuukauteen 1.1.2015 alkaen. Lausuntovaiheen
jälkeen tuleva lopullinen äänestysvaihe voidaan jättää teknisen
komitean päätöksellä pois, mikäli yksimielisyys on riittävä. (JA)
Paljon kumottuja
SFS-standardeja
SFS-tiedotuksen tämän numeron luetteloliitteessä on epätavallisen paljon kumottuja SFS-standardeja. Tämä johtuu siitä, että
EN-standardien nopeutettuun vahvistusmenettelyyn siirryttäessä havaittiin kumottuja EN-standardeja joiden tilalle ei ole
vahvistettu uutta versiota jääneen vielä voimaan SFS-EN-standardina.
Tällaisia standardeja on kumottu jo aiemmin tänä vuonna ja
nyt on saatu loputkin kumottua. Kun on kyse EN-standardiksi
vahvistetusta ISO-standardista saattaa olla mahdollista, että alkuperäinen ISO-standardi on yhä voimassa, vaikka se EN-standardina on kumottu. (JA)
30
SFS -tiedotus 4 2014
Netissä tietoja EU:n
standardisointipolitiikasta
ja toimeksiannoista
Euroopan komissio on avannut uudet EU:n standardisointipolitiikkaa ja standardisointitoimeksiantoja käsittelevät www-sivut.
Sivuilta pääsee kätevästi EU:n standardisointiasetuksen erikielisiin versioihin. Sivut ovat nimenomaan komission vastaus standardisointiasetuksen 12. artiklaan, joka vaatii komissiota perustamaan ilmoitusjärjestelmän kaikille sidosryhmille standardisointia
koskevien asioiden avoimuuden lisäämiseksi niiden valmisteluvaiheessa.
Sivuilla on komission standardisoinnin työohjelma jo ennen
kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Ehdotukset toimeksiannoiksi standardien laatimiseksi on myös linkitetty sivuille.
Sivulla on myös ja paljon muuta standardisointiin liittyvää valmisteilla olevaa ja valmista tietoa. Sivut ovat osoitteessa http://
ec.europa.eu/enterprise/policies/european-standards/standardisation-policy/notifications-systems/index_en.htm (JA)
Lapsiturvallisten
ikkunoiden standardi
täyttää EU:n vaatimukset
Opas traktorin
ohjausjärjestelmän
standardin käyttäjille
Kuluttajan asennettavaksi tarkoitettuja lapsiturvallisia ikkunoiden ja parvekkeenovien lukituslaitteita käsittelevä eurooppalainen standardi SFS-EN 16281:2013 täyttää EU:n toimeksiannon
M/465 ja on tuoteturvallisuusdirektiivin 2001/95/EY vaatimusten mukainen. Standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa 11.7.2014 (C 220).
EU:n komissio antoi 2010 eurooppalaisille standardisoimisjärjestöille toimeksiannon M/465 laatia kuluttajien asennetavaksi tarkoitettuja lapsiturvallisia ikkunoiden ja parvekkeenovien
lukituslaitteita käsittelevän eurooppalaisen standardin, jotta voidaan puuttua pienten osien aiheuttamaan tukehtumisvaaraan,
terävien reunojen ja ulkonevien osien aiheuttamaan fyysisten
vammojen riskiin sekä sormien kiinnijäämisriskiin. Lisäksi toimeksiannossa pyydettiin yksilöimään lukkojen lapsiturvallisuutta koskevia testejä, jotta varmistetaan, että niiden rakenteellinen
eheys säilyy koko odotetun käyttöiän ja että ne kestävät vanhentumista ja sääaltistusta. (JA)
MTT on julkaissut oppaan standardisarjan ISO 11783 käyttäjille
auttamaan niitä, jotka ryhtyvät hyödyntämään tätä standardisarjaan koneiden ohjauksessa. ISO 11783 on standardisarja, jolla
määritellään traktorin ja työkoneiden sähköisen ohjausjärjestelmän toimintaan liittyviä asioita. Standardi on laaja, se sisältää
yhteensä 14 osaa. Ajatuksena on, että kaikki koneet, jotka täyttävät standardisarjan vaatimukset, noudattavat samoja koneen
käytön ohjaukseen liittyviä vaatimuksia.
Standardisarjan ISO 11783 vaatimukset täyttäviä koneita kutsutaan ISOBUS-koneiksi. Maatalouskonealalla ISOBUS valtaa
alaa. Tästä syystä MTT Vakolassa päätettiin osana ISOBUS-osaamisen kehittämistä laatia opas, jonka avulla voi ottaa ensiaskelia
laajan ISO 11783 –standardisarjan soveltamisessa.
Opas (MTT Raportti 148) etenee standardisarjaa osa osalta.
Oppaassa olevat käännökset ovat MTT Vakolan omia. Oppaan
tarkoitus on auttaa lukijaa standardikokonaisuuden hahmottamisessa. (MTT/JA)
SFS -tiedotus 4 2014
31
32
SFS -tiedotus 4 2014