esitys - Ruoka Kouvola

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Riitta Kaipainen
Ruoka-Kouvola
IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015
Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
1
Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien
historiaa Etelä-Savossa:
- Etelä-Savon elintarvikealan kehittämisyhdistys
Ekoneum ry perustettiin v. 2000
- Jäsenet Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti,
Luonnonvarakeskus (aik. MTT) ja Mikkelin
ammattikorkeakoulu
- ensimmäinen kehittämisohjelma vuosille 2000-2006,
toinen 2008-2013
Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
2
Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Ohjelman 2014-2020 linjauksien etsimistä
- Mistä puhutaan: elintarvike vs ruoka?
- Mistä/keneltä ja miten tietoa hankitaan?
•
aikaisemman ohjelman arviointikysely ja arviointipäivä
•
alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja –
suunnitelmiin perehtyminen
•
kv kirjallisuuskatsaus
•
toimijoiden haastattelut (alkutuotanto, elintarvikkeiden
valmistus, vähittäis- ja tukkukauppa, ravintolat ja julkiset
ruokapalvelut, kuluttajat, eri organisaatioiden viranomaiset)
•
seminaarit
•
ehdotettuja kehittämissuuntia koskeva kysely
Osasto / Riitta Kaipainen
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
3
Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Lähtötilanteena Etelä-Savon ruoka-ala tilastotietojen
perusteella
Alkutuotanto:
-
kasvinviljelyä, kotieläintaloutta
-
ammattikalastusta, vesiviljelyä
-
mehiläistarhausta
-
keruutuoteala-alan toimintaa
-
maa-, metsä- ja kalatalousalan yritysten toimipaikkoja 4499 ja
henkilöstöä 3 783; maatalous- ja puutarhayrityksiä n. 2 500
-
peltoalaa 3,2 % Suomen maatalousmaasta, tavanomaista ja
luomutuotantoa
-
tietyissä tuotteissa alue on merkittävä tuottaja koko Suomen
tasolla, osassa marginaalinen
Osasto / Riitta Kaipainen
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
4
Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus:
-
yleisimmät toimialat leipomotoiminta, lihan- sekä vihannesten,
marjojen ja hedelmien jalostus (66 %)
-
alueen tuotevalikoimaa: makkaroita, pateita, kalasäilykkeitä,
jauhoja ja myslejä, makeisia, hilloja, mehuja, alkoholijuomia,
salaatteja, juustoa ja jäätelöä, yrttivalmisteita ja mausteita,
gluteenittomia erikoistuotteita sekä valmisruokia sekä myös
eläinten ruokia, joka lasketaan kuuluvaksi
elintarviketeollisuuteen
-
elintarvikeyrityksiä 124 (Ruoka-Ruomi), toimipaikkoja 77,
henkilöstö 646 (Tilastokeskus)
Osasto / Riitta Kaipainen
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
5
Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Päivittäistavara- ja tukkukauppa (pl autokauppa):
- hypermarketteja, isoja ja pieniä supermarketteja,
valintamyymälöitä, pienmyymälöitä (kyläkauppoja),
erikoismyymälöitä, elintarvikekioskeja, torikauppaa,
verkkokauppaa, kauppa-auto
- yleis- ja erikoistunutta tukkukauppa
- toimipaikkoja 1215, henkilöstö 4 371
Ravitsemispalvelut:
- kahvila-ravintoloita, ravintoloita, pitopalveluja, henkilöstö- ja
laitosruokaloita, ruokakioskeja
- toimipaikkoja 369, henkilöstö 1 315
- myös matkailutoimialan yritysten toimintaan liittyy usein myös
ravitsemispalveluja ja julkisilla ammattikeittiöillä on merkittävä
rooli
Osasto / Riitta Kaipainen
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
6
Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Yhteenveto:
Toimipaikat
Alkutuotanto
(ml metsätalous)
Elintarvikkeiden ja
juomien valmistus
Päivittäistavara- ja
tukkukauppa
(pl autokauppa)
Ravitsemispalvelut
Yhteensä
4 499
Liikevaihto
milj. euroa
172,3
Henkilöstö
3 783
77
293,4
646
1 215
1 026,4
4 371
369
6 160
160,4
1 652,5
1 315
10 115
Lähde: Tilastokeskus. Alueellinen yritystoimintatilasto 2014
-
Etelä-Savossa yritysten toimipaikkoja kaikkiaan 12 937, yrityksissä
henkilöä yhteensä 33 562 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto 5 140,9
milj. euroa
-
Ruoka-alaan kytkeytyvät toimialat ja kerrannaisvaikutukset?
Osasto / Riitta Kaipainen
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
7
Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Kestävä ruokakulttuuri
Alueen ruokaidentiteetti ja ruokakulttuuri vahvistuvat koko
ruokaketjussa. Ruoan arvostus,
kiinnostus ruokaan ja ruoka-alaan
lisääntyvät. Ruoka-alan ja
eteläsavolaisen ruoan tunnettuus
kasvavat. Vahvat alueelliset ruokaketjut
lisäävät ruoan taloudellista, sosiaalista,
kulttuurista ja ekologista kestävyyttä.
Tutkimus ja kehittämistoiminta tuottavat
tietoa kestävästä ruokaketjusta ja
ruokakulttuurista. Ruokaviestintä,
ruokakasvatus ja ruoka-alan koulutus
välittävät tietoa ja vahvistavat ruoan
arvostusta ja tunnettuutta.
Osasto / Riitta Kaipainen
Ruoan laadun kehittäminen ja
teknologioidenhyödyntäminen
Ruoka profiloituu laadun ja erityisesti
aistinvaraisten ominaisuuksien
perusteella. Ruoan laatu on
korkeatasoinen läpi ruokaketjun ja
ruoan laatu tehdään näkyväksi.
Tunnettuja sekä uusia teknologioita ja
tietotaitoa sovelletaan ja hyödynnetään
tuotannossa, jalostuksessa ja
liiketoiminnassa. Ruoka-alan tutkimus,
tuotekehitys ja kansainväliset yhteydet
tuottavat uutta tietoa ja sovelluksia
alueen ruoka-alan jalostustoiminnan
vahvistamiseksi, uusien tuotteiden ja
muiden ruokainnovaatioiden
kehittämiseksi.
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
8
Ruoka-alan alueellinen kehittäminen,
esimerkkinä Etelä-Savo
Neuvotteleva ruokaketju
Ruoka-alan
liiketoimintamahdollisuudet
Nykyiset ruokaketjut kehittyvät ja uusia
ruokaketjuja syntyy. Ruokaketjun
toimijoiden keskinäiset suhteet
tiivistyvät ja avoimuus lisääntyy.
Toiminta perustuu luottamuksellisiin ja
tasavertaisiin kumppanuuksiin. Ruokaalan yhteistyö ulottuu myös alueen
ulkopuolelle ja alueen ruokaketjut
laajenevat Suomeen ja vientiin.
Yritystoiminta ja työllisyys ruoka-alalla
säilyy ja kehittyy, ja sen jatkuvuus
turvataan. Koulutus ja kehittäminen
syventävät ruokaosaamista ja edistävät
verkostojen syntymistä ja uudistumista.
Ruoka-alalla etsitään ja otetaan
käyttöön uusia tuotanto-, jalostus- ja
liiketoimintamahdollisuuksia läpi
ruokaketjun. Ruokaketju kehittää
uudenlaisia toimintatapoja,
ruokatuotteita ja ruokapalveluja sekä
hybridimalleihin ja ruokaketjun
sivutuotteisiin perustuvia
liiketoimintamahdollisuuksia. Ruoka-ala
hyödyntää kehitysstrategioina
kansainvälisiin esikuviin perustuvia
malleja ja omaehtoista kehitystyötä.
Tutkimus ja kehittäminen laajentavat
yhteistä osaamispotentiaalia ja
edistävät uusia aloitteita sekä kokeiluja
ruoka-alan liiketoiminnan
kehittämisessä.
Osasto / Riitta Kaipainen
www.helsinki.fi/ruralia
3.9.2015
9