Toimintakertomus 2014 - Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Toimintakertomus 2014 - Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

SISÄLLYSLUETTELO
1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen
vuoropuhelussa ................................................................................................................................................. 1
2.
Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun kehittäminen . 4
3.
Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen................................................ 7
4.
Seuranta ja arviointi .................................................................................................................................. 8
5.
Yhdistyksen tukirakenteet ja työhyvinvointi ............................................................................................. 9
Yhdistyksen talous ja jäsenistö .................................................................................................................... 11
Yhdistyksen hallitus ..................................................................................................................................... 12
Yhdistyksen työntekijät ............................................................................................................................... 12
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
TOIMINTAKERTOMUS 2014
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on maakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen toimija.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää sosiaali- ja
terveyspolitiikkaa erityisesti aluenäkökohdat huomioon ottaen. Yhdistys toimii tasa-arvoisuuden
ja sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamiseksi ja kansalaisten osallistumis- ja
vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä toimeentuloturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen
kehittämiseksi, syrjäytymisen ja huono-osaisuuden vähentämiseksi.
Tässä toimintakertomuksessa käsitellään yhdistyksen toimintaa toimintavuonna suhteessa
seuraaviin strategisiin tavoitteisiin
1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen ja
valtakunnallisen vuoropuhelussa
2. Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen vuoropuhelun
kehittäminen
3. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen
Yhdistyksen projekteilla KAJO-keskus, Polkuja yrityksiin, Jake (MoniJake-osuus), Enpi –ohjelmaan
kuuluva Social services on both sides of the border, Kotovalmentajat käyttöön -hanke,
oSallisuushanke Salli sekä tietoyhteiskuntakehittämisellä (Kathy Ak) on lisäksi erilliset
toimintakertomukset. Yhdistyksen hankkeiden esittelyt löytyvät nettisivuilta: www.pksotu.fi
1. Alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen paikallisen, maakunnallisen
ja valtakunnallisen vuoropuhelussa
Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on vaikuttaa siihen, että ihmisten hyvinvoinnin näkökulma on
osana päätöksentekoa. Sosiaalisen näkökulma tarvitaan elinkeinopolitiikan rinnalle. Keskeistä on
yhteistyö muiden järjestöjen, kuntien, aluekehitysviranomaisten, sosiaalialan osaamiskeskuksen ja
eri oppilaitosten kanssa. Alueellista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa kehitetään paikallisen,
maakunnallisen ja valtakunnallisen vuoropuhelussa. Keskeistä on nostaa sosiaalipolitiikan
ulottuvuutta ja sosiaaliturvan kysymyksiä terveyden edistämisen rinnalle osaksi hyvinvoinnin
kokonaisuutta.
Yhdistyksen keskeinen sosiaalipoliittinen ponnistus oli maakunnan yhteisen Sote-tuotantoalueen
SiunSoten rakentamiseen osallistuminen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimi Sote-kuntarajapintatyöryhmän sihteerinä. Työryhmän toimeksiantona on suunnitella miten kuntien muissa
hallintokunnissa tehtävä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen,
yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa,
suunnitella palvelutuotantomallia tukevan laajalle kuntien ja muiden kunnassa toimivien tahojen,
erityisesti järjestöjen yhteistyölle pohjautuvan kohderyhmän huomioivan terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisen toiminnallisen mallin ja mallintaa asukasyhteistyön ja demokratian
ulottuvuutta. Työryhmän työ jatkuu maaliskuuhun 2015.
1
Yhdistys osallistui lisäksi yhteistyössä SiunSote-hankkeen kanssa asukkaiden marraskuun
toteuttamiseen.
Yhdistys
osallistui
aktiivisesti
sisäisen
turvallisuuden
ohjelman
Itä-Suomen
toimeenpanosuunnitelman, KAMUn toteutukseen. Yhdistyksen toiminnanjohtaja osallistui
sisäisen turvallisuuden koordinaatioryhmän työskentelyyn. Salli-hankeessa selvitettiin ikäihmisten
kokemuksia
liikkumisen
turvallisuudesta
maakunnittain
ATH-tutkimustulosten
ja
vanhusneuvostojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Sallin projektipäällikkö valmisteli ja piti
puheenvuorot teemaan liittyen AVI:n sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyvissä
seututilaisuuksissa Joensuussa, Pieksämäellä ja Iisalmessa.
Yhdistys toimi aktiivisesti Venäjä-yhteistyössä Enpi-ohjelmaan liittyvän Social services on both
sides of the border –hankkeen kautta. Hankkeessa organisoitiin järjestötoimijoille
tutustumismatka Petroskoihin, koulutettiin vapaaehtoisia Juuassa sekä käännettiin
järjestötietopalvelu Jelliä soveltuvin osin venäjäksi. Petroskoin yliopiston ja Kareliaammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin yhteinen koulutuskokonaisuus Petroskoissa sekä
osallistuttiin opetuksen sisältöjen kehittämiseen Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Yhdistyksen hankkeissa oli useita harjoittelijoita alueen oppilaitoksista Humakista, Kareliaammattikorkeakoulusta ja Itä-Suomen yliopistosta.
Yhteistyössä JAKE-hankkeen ja
oSallisuushanke Sallin kanssa organisoitiin opinnäytetyöpajoja (3 istuntoa), joissa käsiteltiin
opinnäytetöitä ja etsittiin opinnäytetyöaiheita kansalaistoiminnan, osallisuuden ja
monikulttuurisuuden teemoilla.
Yhteistyössä Salli-hankkeen kanssa pidettiin koulutus lähihoitajille järjestöistä (100 osallistujaa) ja
toiminnanjohtaja piti koulutuksen järjestöistä työnantajana yhteiskuntatieteiden opiskelijoille ItäSuomen yliopistossa (50 osallistujaa). Karelia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöpäivässä
esiteltiin KAJO-keskus –hankkeen kanssa mahdollisia opinnäytetyön tekemisen paikkoja
yhdistyksessä.
Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen Joensuun osaston kanssa
järjestettiin toukokuussa perinteinen Jäidenlähtöseminaari Joensuussa teemalla Velka (55
osallistujaa). Seminaarin pääpuhujana toimi toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar Takuu-säätiöstä.
Seminaarin teemaan liittyen Salli–hanke järjesti Kansalaistalolla Talous ja velkaneuvonta -aiheisen
Arki-infon. Aihetta käsiteltiin sekä Pohjois-Karjalan radiossa että Karjalan Heilissä.
Kunta-järjestö yhteistyöseminaari järjestettiin Joensuussa syyskuussa yhteistyössä SOSTEn,
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Kansanterveydenkeskuksen ja Pohjois-Karjalan kylien kanssa. (78
osallistujaa). Tilaisuudessa käsiteltiin järjestöjen äänen kuulumista Sote-uudistuksessa. Paikallisten
puheenvuorojen lisäksi puhujana oli johtaja Anne Knaapi SOSTEsta.
Valtakunnalliset sosiaalipolitiikan päivät järjestettiin lokakuussa Joensuussa teemalla
Sosiaalipolitiikan rajat (201 osallistujaa). Yhdistys osallistui päivien sisällön suunnitteluun,
tiedottamiseen ja käytännön organisointiin sekä rakensi päiville nettisivut. Yhteistyössä yliopiston
2
kanssa yhdistys järjesti preSeminaarin Sortavalaan (18 osallistujaa), jossa käsiteltiin rajat ylittävää
yhteistyötä monista eri näkökulmista.
Yhdistyksen työntekijöitä osallistui syksyllä Sosten laivaseminaariin, jossa yhdistyksen hankkeet ja
toiminta olivat esillä sekä standilla, tietoiskuissa että työpajoissa. Yhdistyksen työntekijöitä ja
hallituksen jäseniä osallistui syyskuussa Inarissa Lapin syyspäiville, jossa esiteltiin standillä
yhdistyksen hankkeita ja toimintoja. Yhdistyksen toiminnanjohtaja alusti päivillä yhteistyöstä
järjestönäkökulmasta.
Yhdistys toimi aktiivisesti alueellisen ja valtakunnallisen vuoropuhelun edistämisessä erityisesti
SOSTEn kautta. Yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Myyry toimi SOSTEn hallituksen
asiantuntijajäsenenä. Yhdistyksen vpj Toivo Rissanen osallistui yhdistyksen edustajana SOSTEn
ylimääräiseen kokoukseen, jossa hyväksyttiin SOSTEn uusi strategia. Yhdistyksen hallitus evästi
SOSTEa eduskuntavaaleihin 2015 valmistautumiseen liittyen.
Sosiaaliturvayhdistysten neuvottelukunta perustettiin helmikuussa SOSTEn kokouksen
yhteydessä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja valittiin neuvottelukunnan sihteeriksi. Neuvottelukunta
käynnisti työnsä tiedottamalla toisilleen yhdistyksissä käynnissä olevista tapahtumista ja
matkoista. Neuvottelukunta kokosi yhteisen esityksen SOSTEn liittokokousta varten valtuutetuiksi
ja hallituksen jäseniksi.
Yhdistys lausui Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmasta sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui yhdistyksen edustajat Yritysyhteistyön kehittäminen
ostopalveluina hankittavissa te-palveluissa -keskustelutilaisuuteen. Yhdistystä edustivat
projektipäälliköt Timo Hartikainen ja Johanna Seppänen Polkuja yrityksiin- ja KAJO-keskus hankkeista.
Edustukset
Yhdistys teki vaikuttamistoimintaa eri työryhmien kautta.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula edusti yhdistystä seuraavissa työryhmissä:
 Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR)
 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta (JANE)
 Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus (ISO)
 ISAT ammattikorkeakoulujen (Karelia ja Savonia) yhteisen painoalan ”väljästi asutun
alueen ikäosaamisen neuvottelukunta” Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunta
 Sisäisen turvallisuuden ohjelman Itä-Suomen koordinaatioryhmä
 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointiryhmä (varajäsenenä Johanna Seppänen)
 Pohjois-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien kokoukset
 KASTE -ohjelman alueellinen johtoryhmä
 Karelia-ammattikorkeakoulun Sohvi-hankkeen ohjausryhmä (pj)
3





Itä-Suomen sairaanhoitopiirien Kaste-ohjelmaan kuuluvan Tervis-hankkeen laajennettu
ohjausryhmä sekä Pohjois-Karjalan alueryhmä
Yhteiskunnallinen yritys –kehittämisprojektin ohjausryhmä (Joensuun kaupunki)
MSL:n Laiffia landella –hankkeen ohjausryhmä
Kansalaistoiminnan kehittämishankkeen (Joensuun kaupunki) KAKEn asiantuntijaryhmä
SiunSote –hankkeen Sote-kunta-rajapintatyöryhmä (siht)
Muut edustukset:
 Yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Myyry toimi asiantuntijajäsenenä SOSTEn hallituksessa
 Elinikäisen oppimisen (ELO) johtoryhmässä toimi Johanna Seppänen
 Kaari –hankkeen ohjausryhmässä (Juuan vanhustentaloyhdistys) yhdistystä edusti
hallituksen jäsen Toivo Rissanen
 Suomen Pakolaisapu ry:n Kasvokkain-hankkeen ohjausryhmässä toimi maahanmuuttajien
neuvontapisteeltä palveluneuvoja Kirsi Lumatjärvi, varajäsenenä monikulttuurisuustyön
kehittäjä Ville Elonheimo JAKE-hankkeesta
 Joensuun kaupungin maahanmuuttajatyön asiakastyöryhmän jäsenenä toimi Ville
Elonheimo, varajäsenenä Kirsi Lumatjärvi
 Pohjois-Karjalan maahanmuuttoasiain toimikunnassa yhdistyksen edustajana toimi Ville
Elonheimo
 Joensuun ja Outokummun työllisyyden kuntakokeilun ohjausryhmässä yhdistystä edusti
varsinaisena jäsenenä KAJO-keskuksen projektipäällikkö Johanna Seppänen ja varajäsenenä
Elina Pajula
 Osaaminen näkyväksi –työllisyyshankkeen ja TYPKE-hankkeen ohjausryhmissä sekä ItäSuomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen TYVA-hankkeen kehittämisryhmässä
yhdistystä edusti Johanna Seppänen
 Joensuun kaupungin työllisyysasioita käsittelevässä Jostiva-työryhmässä yhdistystä
edustivat projektipäällikkö Timo Hartikainen Polkuja yrityksiin –hankkeesta ja KAJOkeskuksen Johanna Seppänen
 Toimijuuden tuki –hankkeen ohjausryhmässä yhdistystä edusti varsinaisena jäsenenä
Johanna Seppänen ja varajäsenenä työhönvalmentaja Marika Myllynen KAJO-keskus hankkeesta
 SPR Joensuun Väylä tulevaisuuteen -hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtajana/
puheenjohtajana toimi Timo Hartikainen
2. Järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytysten ja järjestöjen ja julkisen
vuoropuhelun kehittäminen
Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnan kautta tuetaan paikallisten yhdistysten toiminta- ja
työllistämisedellytyksiä sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Paikallisyhdistysten toimintaa tukemalla tavoitteena on luoda edellytyksiä järjestöjen
tasavertaisemmalle osallistumiselle paikalliseen kumppanuuden ja hyvinvoinnin rakentamisessa.
Tietoverkkojen mahdollisuuksia hyödynnetään kehittämistyössä. Sosiaaliturvayhdistysten
yhteistoiminnan kautta haetaan vaikuttavampia yhteistoiminnan muotoja. Järjestöjen ja julkisen
sektorin vuoropuhelun kehittäminen on keskeinen ulottuvuus toimintojen vaikuttavuuden
kannalta.
4
KAJO-keskus –hankkeen toiminta jatkui ELY-keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella.
Kuntakumppanina jatkoivat Joensuun ja Lieksan kaupungit ja uusi kumppanuus solmittiin
Ilomantsin kunnan kanssa. Hanke tarjosi järjestöille tukipalvelua palkkatukityöllistämisessä
taloushallintoon ja työnantajuuteen liittyen. Palvelujen piirissä oli toimintavuonna keskimäärin 36
palkkatuella työllistävää yhdistystä kuukaudessa. Palkansaajia oli keskimäärin 180 henkilöä
kuukaudessa, joista 92 oli palkkatuella. KAJO-keskuksen työhönvalmentajan ohjauksessa oli 40
yhdistyksiin palkkatuella työllistynyttä henkilöä, joista 40,9 % löysi työ- tai koulutuspaikan 3kk
kuluessa palkkatukijakson päättymisestä. Palkkatukityöntekijöille ja yhdistystyönantajille
järjestettiin koulutusta. KAJO-keskus toimi maakunnan työllisyyspoliittisten hankkeiden
yhteyskeskuksena, järjesti säännöllisesti seudullisia ja maakunnallisia työllisyyshankkeiden
tapaamisia. KAJO-keskus keräsi yhdessä TYVA-hankkeen kanssa maakunnan työllisyystoimijoiden
terveisiä sekä aloitteita ja välitti ne ministeriöihin sekä Itä-Suomen ELY-keskuksiin.
Omarahoitusosuuden kattamista varten tehtiin maksullista palkanlaskentaa ja kirjanpitoja
asiakasyhdistyksille.
Polkuja yrityksiin -projektin uusi toimintajakso alkoi ELY -keskuksen työllisyyspoliittisella
avustuksella
vuosille
2014-2016.
Joensuun
kaupunki
on
sitoutunut
hankkeen
omarahoitusosuuteen. Projektin tavoitteena on työllistää pitkään työttöminä olleita, nuoria
ammattikoulutettuja tai osatyökykyisiä työnhakijoita palkkatuen avulla yrityksiin. Projektiin
ohjautui yhteensä 91 asiakasta. Työ- tai koulutuspaikka löytyi vuoden aikana 28 henkilölle. Näistä
11 oli ilman palkkatukea. Työllistymisiä varten otettiin 405 yrityskontaktia. Työnetsijärinki tapasi
kerran. Työnetsijäringin kautta viestitettiin yli 200 työpaikka verkostolle. Työnetsijäringin
toimintamallia markkinoitiin Lohjan työllisyystoimijoille, Espoon kuntakokeilulle, Espoon
yhteisöjen tuelle, työttömien valtakunnallisilla koulutuspäivillä, Työ- ja elinkeinoministeriössä,
SOSTE-risteilyllä sekä Lapin Sosiaali- ja terveysturvan syyspäivillä Inarissa. Palkkatukitiedottaminen
toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan yrittäjät ry:n, Pohjois-Karjalan Te-toimiston ja PohjoisKarjalan aikuisopiston oppisopimuskoulutuksen kanssa keväällä ja syksyllä. Asiakas- ja
hankeyhteistyötä tehtiin maakunnan työllisyyshankkeiden, Pohjois-Karjalan Te-toimiston sekä
muiden työllistämiseen liittyvien toimijoiden kanssa.
RAY:n rahoittama KATHY-toiminta (Ak) tuki järjestöjen ja kansalaisten tietoteknistä ja
viestinnällistä osaamista. Vuonna 2014 Kathy järjesti yhdistyksille neljä tietotekniikkakoulutusta,
yhdistyksen omille työntekijöille GoogleDrive -koulutuksia sekä Jake-hankkeen kanssa yhdistysten
blogikoulutuksen. Yhdessä JAKE-hankkeen ja OK-opintokeskuksen kanssa toteutettava yhdistysten
viestintärinki kokoontui eri teemojen parissa 4 kertaa. Yhdistysten viestinnän tueksi julkaistiin
Jake-hankkeen kanssa Yhdistysten pieni viestintäopas. Järjestöjen verkkoviestintää ja tiedotusta
Kathy tuki ylläpitämällä JELLI-järjestötietopalvelua ja siihen liittyviä tiedottamiskäytäntöjä.
Valtakunnallinen hyvinvointialan tapahtumatiedote lähetettiin kolme kertaa ja Jelli tiedottaa uutiskirje 21 kertaa. Jelli tiedottaa-uutiskirjeen postituslistalle liittyi vuonna 2014 yhteensä 217
uutta tilaajaa. Järjestöjen tietoteknistä osaamista tukevia järjestökäyntejä oli vuoden aikana 21
kpl. Puhelimitse ja sähköpostitse yhdistyksiä neuvottiin 18 kertaa. Kathy-toiminta vastasi
Sosiaaliturvayhdistyksen projektien, Kansalaistalon henkilökunnan, sekä eri nettipisteiden
tietokoneiden ylläpidosta sekä osallistui myös yhdistyksen oman verkko- ja someviestinnän
kehittämiseen. Kathy-toiminnan viestintäkoordinaattori osallistui työryhmien ja verkostojen
työskentelyyn. JANEn koulutustyöryhmän jäsenenä osallistuttiin Pohjois-Karjalan järjestöpäivien,
järjestöfoorumin sekä Tule vapaaehtoiseksi! –tempauksen järjestämiseen.
5
Kotovalmentajat käyttöön -hankkeessa (ESR lump sum) kehitettiin kotovalmentajien käyttöä
työtehtäviin yhdistyksen oman Maahanmuuttajien neuvontapisteen ulkopuolella. Keskeistä oli työ
Joensuun kaupungin Maahanmuuttajapalveluiden tehtävissä ja ko. työn rajapintojen ja
työnjohdon kehittäminen. Hanke toimi osana maahanmuuttajatyön keskus Siltaa.
Maahanmuuttajatyön keskus Sillan toimintaa vahvistettiin ja monipuolistettiin. Sillalla otettiin
käyttöön Sillan käsikirja ja viikkopalaverit yhteisen työyhteisön välineinä. Sillalla toimivat
yhdistyksen lisäksi Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut, Joensuun seudun
monikulttuurisuusyhdistys ja Suomen Pakolaisapu (Kasvokkain-toiminta). Omakielisen neuvonnan
merkitys on korostunut ja kasvanut. Palvelukielinä olivat suomi, englanti, venäjä, thai ja arabia.
Vuonna 2014 neuvontapisteessä oli 777 asiointitapahtumaa. Neuvonta tavoitti myös
haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä kuten ihmiskaupan uhrit ja ilman sosiaaliturvaa olevat,
kielitaidottomat naiset erotilanteissa. Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden
työntekijät käyttivät omakielisten koto-valmentajien työpanosta asiakastyössä mitoituksella 10
h/viikko. Kahden kotovalmentajan osalta työsuhdetta pystyttiin yhteistyön ansiosta jatkamaan
toiselle vuodelle.
JAKE-hankkeessa yhteistyössä Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen ja Pohjois-Karjalan
Kylien kanssa vuosina 2013-2017 kehitetään järjestöjen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa
yhdistyksen roolina on kehittää JANEn toimintaa ja vapaaehtoistyötä sekä järjestöjen
monikulttuurisuustyötä. (MoniJake) JAKE-hankkeessa järjestettiin kaksi kertaa kaikkien
osahankkeiden yhteiset verkostopäivät ja teematyöryhmät kokoontuivat kolme kertaa.
Työryhmissä määriteltiin toiminnalle yhteiset tavoitteet. JAKE-yhteistyössä käynnistettiin
foorumitoiminta Liperissä yhdistysten ja kuntien hyvinvointiyhteistyön tiivistämiseksi.
● JAKE/Vapaaehtoistoiminta:
Työntekijä toimi Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANEn sihteerinä. Janen
toiminnan painopisteinä olivat tiedotus ja kouluyhteistyö. Itä-Suomessa JANEa esiteltiin muun
muassa Etelä- ja Pohjois-Savon yhdistystoimijoille. Valtakunnallisesti JANE oli esille SOSTE ry:n
risteilyllä, jossa Järjestöasiain neuvottelukuntia esiteltiin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin
kanssa. JANEn tunnettuutta selvitettiin JAKE-hankkeen järjestökyselyssä. Kouluyhteistyön
kehittäminen koostui neljästä eri kokonaisuudesta. JANE järjesti maakunnan järjestöpäivät,
järjestöfoorumin ja vapaaehtoistoiminnan päivän sekä valitsi vuoden JärjestöStaran. JANE
kokoontui 6 kertaa, JANEn koulutustyöryhmä 11 kertaa ja JANEn Venäjä-työryhmä 3 kertaa.
● JAKE/Monikulttuurisuustyö:
Työntekijä koordinoi Pohjois-Karjalan järjestöjen monikulttuurisuusverkostoa MOVEa ja osallistui
Joensuun seudun rasismin vastaiseen työryhmään ja Lieksan ja Keski-Karjalan verkostoihin sekä
tutustui Iisalmen, Mikkelin, Kuopion ja Savonlinnan monikulttuurisuusverkostoihin. Aloitettiin
myös laajempi monikulttuurisuuskeskusten kehittämisyhteistyö, jossa pääkaupunkiseudun ja Itäja Keski-Suomen monikulttuurisuuskeskukset vierailivat Joensuussa kesäkuussa. Kehittäjä toimi
JANEn Venäjä-työryhmän JaneVen sihteerinä. Maahanmuuttajien osallistumista pohjustettiin
järjestämällä keskustelutilaisuuksia, esitelmöimällä mm. osallisuuden portaista, ohjaamalla alan
hankkeita ja osallistumalla ohjelmatyöhön. JAKE-hankkeesta koordinoitiin paperittomien
palveluita ja järjestettiin koulutus niistä. Joensuun Global Clinic avattiin 19.5. koulutuksen
yhteydessä. Koulutus järjestettiin AVIn kanssa yhteistyössä. Osallistuttiin Itä-Suomen sisäisen
6
turvallisuuden KAMU-työhön ja aloitettiin Joensuun turvallisuussuunnitelman järjestöjen osuuden
valmistelu JAKE-yhteistyönä.
Joulukuussa yhdistys käynnisti Pohjois-Karjalan järjestöstrategia-hankkeen Pohjois-Karjalan
maakuntaliiton kehittämisrahalla. Järjestöstrategia rakennetaan yhteistyössä JAKE-hankkeen ja
Järjestöasiain neuvottelukunnan kanssa.
Yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa järjestettiin kokoontuminen kunta-järjestöyhteistyöstä
erityisesti vapaaehtoistoiminnan kehittämisen osalta, jossa mukana oli Pekka Mykrä Ray:stä.
Itäsuomalaisten sosiaaliturvayhdistysten perinteiseen hallitusten väliseen konferenssiin (HVK)
Helatorstaina osallistui toimintavuonna pelkästään Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen
hallituksen jäseniä sekä Karjalaisen toimittaja. Matkalla tutustuttiin Enpi-ohjelman
puitteissa kehitettyihin toimintoihin Suojärvellä ja Petroskoissa sekä pidettiin yhteinen kokous
kansalaisten osallistumisesta Petroskoin kaupungintalolla kaupungin vieraana.
3. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen
Kansalaisten ääni ja näkökulma välittyvät heikosti poliittiseen päätöksentekoon ja suunnitteluun.
Kansalaisten oma osaaminen on tärkeä voimavara, joka tulee saada käyttöön ja esille.
Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen on yhdistyksen toiminnan
läpäisevä toimintaperiaate ja osallisuus keskeinen käsite. Julkisen, järjestöjen ja
kansalaistoiminnan vuoropuhelu edellyttää toiminnallisia areenoita, kohtaamispaikkoja, jotka
luovat edellytyksiä yhteiselle ymmärrykselle sekä uusien toimintamuotojen syntymiselle. Yhdistys
on mukana Joensuun Kansalaistalon kehittämistoiminnassa.
Yhdistys toteutti Asukkaiden marraskuun yhteistyössä SiunSote-hankkeen kanssa. Keskeisessä
roolissa toteutuksessa oli yhdistyksen Salli–hanke. Asukkaiden marraskuu sisälsi kuusi
yleisötilaisuutta eri puolilla maakuntaa, joihin osallistui yhteensä 166 henkilöä. Ota kantaa.fi sivustolla oli sote-palveluihin liittyvä palautekysely, johon tuli 376 vastausta. Toteuttamisessa oli
mukana 25 opiskelijaa Karelia-Ammattikorkeakoulusta, jotka jalkautuivat keräämään palautetta eri
toimipisteistä. Maakunnan järjestöjä tiedotettiin laajasti Asukkaiden marraskuusta (420
vastaanottajaa). Opiskelijat ja järjestöt keräsivät yhteensä 397 palautekorttia. Asukkaiden
marraskuusta oli 10 lehtijuttua Pohjois-Karjalan lehdissä sekä kolme radiohaastattelua.
oSallisuushanke Salli (Ray C-avustus) toteutti Joensuun Kansalaistalolla kaksi toimeentulotuen
kyselytuntia sekä käynnisti toimeentulotuen asiakasfoorumitoiminnan yhteistyössä Soroppi ry:n ja
Joensuun kaupungin kanssa. Joensuun Kansalaistalolla järjestettiin 13 Arki-infoa ja Jyväskylässä
Kansalaistoiminnankeskus Matarassa kahdeksan Arki-infoa. Keski-Suomessa Jyväskylän nuorten
aikuisten ääni -ryhmä järjesti Sallin ja PalKo-hankkeen tukemana nuorten aikuisten ja
viranomaisten ja päättäjien keskustelutilaisuuden ja vieraili eduskunnassa. Vertaistoimintaa
Joensuun alueella opas päivitettiin vuosille 2014 ja 2015 ja sitä levitettiin sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisille. Osallistu! Vaikuta! –teemapäivä suunniteltiin ja toteutettiin 15.9. yhteistyössä
7
kumppaneiden kanssa Joensuussa. Kuopion kaupunki toteutti Salli-yhteistyössä henkilöstön
osallisuuskoulutukset. Keski-Suomessa professori Mikko Mäntysaari teki ulkoisen arvioinnin
Jyväskylän Salli-toiminnasta. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja kuvattiin Innokylään.
oSallisuuden jäljillä-artikkelikokoelma valmistui (painos 700 kpl). Hankkeen muut tuotokset
Asiakkaan äänellä -menetelmäopas ja Tää ei nyt vaan toimi! –koosteet julkaistiin ja niitä levitettiin
alueellisesti, valtakunnallisesti ja verkossa. Asiakkaan äänellä –koulutuspaketti koottiin ja
järjestettiin viisi koulutusta sosiaalialan ammattilaisille kolmen maakunnan alueella. Hanke piti yllä
osallisuussivustoa www.jelli.fi/osallisuus.
Yhdistys osallistui valtakunnallisille Kohtaamispaikkapäiville Espoossa ja oli mukana
mahdollistamassa ja organisoimassa Kansalaistalon ja muiden vapaaehtoisten osallistumista
päiville.
Yhdistyksen Kathy-toiminnan avulla tuettiin ihmisten tietoteknistä osaamista ja
osallistumismahdollisuuksia. Kathy-toiminnan ylläpitämä Kansalaistalon nettikahvila sekä Utran
puukoulun nettipiste tarjosivat ihmisille mahdollisuuden maksuttomaan tietokoneiden käyttöön.
Kansalaistalon nettikahvilan koneita käytti keskimäärin 83 henkilöä viikossa. Vuonna 2014
jatkettiin Kansalaistalon atk-neuvontapalvelua, jossa käyntikertoja oli yhteensä 138 kpl.
Kansalaistalolla järjestettiin vuonna 2014 kolme atk-koulutusta: Atk-peruskurssi, Facebook
tutuksi! –koulutus sekä Parempia kuvia! Vinkkejä kuvien käsittelyyn –koulutus.
4. Seuranta ja arviointi
Yhdistys jatkoi toimintavuonna arvioinnin kehittämistä. Yhdistyksen arviointimentorina toimii
Johanna Seppänen. Hankkeiden osavuosikatsaukset tehtiin arviointisuunnitelmia hyödyntäen ja
elokuussa yhdistyksen hallitus kävi arviointikeskustelun koko toiminnan osalta. Joulukuun Kamu–
päivässä yhdistyksen hanketiimit esittelivät toisilleen yhden hyväksi arvioimansa toiminnon.
Yhdistys vastasi Ray:n tuloksellisuus ja vaikuttavuusselvitykseen Jake- ja Salli-hankkeen osalta.
Yhdistys teki syksyllä jäsenkyselyn, johon tuli 29 vastausta. Jäsenkyselyssä kysyttiin sekä palautetta
että kehittämisideoita ja näkemyksiä strategian pohjaksi. Jäsenkysely tuotti runsaasti konkreettista
tietoa ja toiveita toimintojen kehittämisen suunnasta. Jäsenkyselyn antia käsiteltiin
jäsenaamiaisella, johon osallistui kuusi yhteisöjäsentä ja jossa evästettiin myös tulevaa strategiaa.
Yhdistys käynnisti strategiatyön, johon osallistuivat kaikki henkilöstön jäsenet sekä hallitus.
8
Yhdistyksen hankkeet toteuttivat seuraavat kyselyt:
KAJO-keskus -hanke toteutti kyselyn Joensuun seudun työllisyyshankkeiden verkostolle
helmikuussa toimintasuunnitelman toteutumiseen liittyen sekä asiakastyytyväisyyskyselyn
yhdistystyönantajille loppuvuodesta.
JAKE-hanke toteutti ensimmäistä kertaa järjestökyselyn, johon vastasi 105 pohjoiskarjalaista
yhdistystä. Järjestökyselyä valmisteltiin vuoropuhelussa valtakunnallisen Järjestöbarometrin
tekijöiden kanssa.
Opinnäytetyöt
Katri Silvonen: ”Siihen se innostus lässähti” - Kansalaisjärjestöjen kehittämishaasteita
vapaaehtoisten
motivaation
näkökulmasta
tarkasteltuna,
Humanistinen
ammattikorkeakoulu (2014)
Mervi Nousiainen & Taina Pursiainen: Yhdistystoiminnan rahoitusopas – pienen yhdistyksen
näkökulmasta, Karelia-ammattikorkeakoulu (2014)
5. Yhdistyksen tukirakenteet ja työhyvinvointi
Yhdistyksen projektien ja toimintojen tukena toimi kehittämisrakenne KAMU. KAMU-päiviä
pidettiin toimintavuoden aikana neljä ja niiden aikana käsiteltiin osavuosikatsauksia, aikatauluja,
työsuhdeasioita, työhyvinvointia ja sisällöllisiä kysymyksiä eri teemojen pohjalta. Kamu-päivien
yhteyteen rakennettiin yhteistä virkistäytymistä.
Yhdistyksen kunkin projektin tai toimintakokonaisuuden alueella toimi tiimirakenne, joka
kokoontui säännöllisesti ja jossa sisältöjä ja haasteita käsiteltiin yhteisesti suhteessa tavoitteisiin.
Yhdistykselle hyväksyttiin henkilöstösuunnitelma, viestintäsuunnitelma sekä arviointisuunnitelma
ja tarkennettiin taloussääntöä. Ajanjaksolla laadittiin henkilöstölle työnkuvat sekä niille
vaativuusluokittelu, jotka käsiteltiin yhteistyössä henkilöstön kanssa kehityskeskusteluissa.
Halukkaille järjestettiin mahdollisuus osallistua ensiapukoulutukseen (Ea 1 tai hätäensiapu)
Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa.
Työntekijöillä oli käytössä lounassetelit ja liikunta- ja kulttuurisetelit työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Syksyllä käynnistettiin kokeilu, joka mahdollisti tunnin liikuntahetken viikossa työaikana.
Yhteistyössä Kansalaistalon taustatahojen ja Kotikartanoyhdistys ry:n kanssa työntekijöille ja
yhteistyötoimijoille tarjottiin kerran viikossa ilmainen salivuoro TYKY-toimintana.
9
Yhdistyksen projektien ohjausryhmät:
KAJO-keskus
Arto Mononen (pj)
Ritva Rusi
Mari Suhonen
Elina Pajula
Sari Riikonen
Riikka Räty-Ignatius
Hilkka Ikonen
Honkalampisäätiö/Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Pohjois-Karjalan te-toimisto
Pohjois-Karjalan ELY- keskus
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry
Joensuun kaupunki
Lieksan kaupunki
Ilomantsin kunta
Lea Vallius
Mari Nupponen
Riikka Korkalainen
Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö
Kotikartanoyhdistys
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, aikuisopisto
Polkuja yrityksiin -projekti
Pauli Tahvanainen (pj)
JOSEK/ Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Satu-Sisko Eloranta
Joensuun kaupunki
Elina Pajula
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Arto Mononen
Honkalampi-säätiö/Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Pirjo Valima-Bamberg
Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto
Mari Suhonen
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Lea Vallius
Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö
Hinni-Mari Laukkanen
Punainen Risti, Kontti Joensuu
Merja Blomberg
Pohjois-Karjalan yrittäjät
Johanna Seppänen
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry/ KAJO-keskus
oSallisuushanke Salli:
Pirjo Myyry (pj)
Sakari Möttönen
Antti Tervasmäki
Mikko Karinen, vpj
Anne Astikainen
Elina Pajula
Tarja Kauppila
Jouko Miettinen
Irma Ahokas-Kukkonen
Tuula Kukkonen
Eeva Jokinen
Saara Pesonen
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Keski- Suomen Sosiaaliturvayhdistys
Etelä-Savon Sosiaali- ja terveysturvayhdistys
Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO)
Itä- ja Keski-Suomen alueen KASTE
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Savon Sairaanhoitopiiri
10
JAKE -ohjausryhmä
Antero Puhakka (pj)
Liisa Karikko
Katja Kolehmainen
Timo Ruoko
Tuomas Lappalainen
Timo Reko
Pirkko Hyvärinen
Arja Jämsén
Jari Horttanainen
Jorma Turunen
jatkajana Jere Penttilä
Anu Niemi
Itä-Suomen Yliopisto HK
Joensuun terveyspalvelut
Pohjois-Karjalan Martat
Suomen Sydänliitto
Karelia-ammattikorkeakoulu
Maaseudun Sivistysliitto
Pohjois-Karjalan Kylät
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Joensuun kaupunki
Kiteen kaupunki
Kontiolahden kunta
PKSSK Perusterveydenhuollon yksikkö
JAKE -johtoryhmän jäsenet:
Elina Pajula
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Vesa Korpelainen
Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus
Tuomo Eronen
Pohjois-Karjalan Kylät
Koto-valmentajat käyttöön -kehittämisryhmä
Hanna Veijonmaa
Pohjois-Karjalan te-toimisto
Saija Manninen
Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Työvoima 2013+ -hanke
Tuija Vartiainen-Gomez PKKY Aikuiskoulutuskeskus
Sari Härkönen
PKKY Niittylahden opisto
Abdullahi Shabiin
JoMoni
Anne Päivinen
Joensuun kaupunki Joensuun maahanmuuttajapalvelut
Tarja Munne
Joensuun kaupunki Joensuun maahanmuuttajapalvelut
Anni Rannikko
JoMoni
Raisa Lappeteläinen
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Yhdistyksen talous ja jäsenistö
Yhdistyksen projekteja rahoittivat Ray, Pohjois-Karjalan Ely-keskus, ESR, Joensuun ja Lieksan
kaupungit sekä Ilomantsin kunta. Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys on rahoittanut
toimintaansa oman toiminnan tuottojen ja yhdistyksen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja
Joensuun kaupungin yhteistoimintasopimuksen pohjalta. Toiminnan kokonaistuotot olivat
toimintavuoden aikana 992.588,73 euroa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 10.519,77 euroa.
Yhdistyksen jäsenet: 31 järjestöjäsentä ja 42 henkilöjäsentä.
Yhdistyksen taloutta hoiti toimintavuonna talouspalvelusihteeri Piia Heikkinen.
11
Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa ja piti lisäksi kolme
sähköpostikokousta. Maaliskuussa vuosikokous valitsi hallitukseen seuraavat jäsenet:
Jäsenet:
Pirjo Myyry (pj)
Toivo Rissanen (vpj)
Airi Turunen
Arja Jämsén
Pauli Tahvanainen
Tero Oinonen
Tuomas Lapppalainen
Asiantuntijajäsenet:
Arto Mononen
Eeva Jokinen
Yhdistyksen sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Pajula ja taloudenhoitajana
yhdistyksen talouspalvelusihteeri Piia Heikkinen. Toiminnanjohtajan sijaisena toimi Kajo-keskuksen
projektipäällikkö Johanna Seppänen.
Yhdistyksen tilintarkastajina toimi:
Yhdistyksen tilintarkastuksen hoiti Ernst&Young Oy vastuullisena tilintarkastajana Virpi
Hakkarainen.
Yhdistyksen työntekijät
Elina Pajula, toiminnanjohtaja
Juha Halme, suunnittelija
Katja Asikainen, järjestökehittäjä, Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso
JAKE-hanke
Hanna Kääriäinen, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä
Ville Elonheimo, monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä
Mira Piiroinen, kehittämistyönharjoittelu, sosiaalialan koulutusohjelma,Kareliaammattikorkeakoulu
Järjestöstrategia –hanke
Katja Asikainen, järjestökehittäjä
KAJO-keskus
Johanna Seppänen, projektipäällikkö
Piia Heikkinen, talouspalvelusihteeri
Marika Myllynen, työhönvalmentaja
Kristiina Turunen, työllistämissihteeri
Heikki Kettunen, toimistotyöntekijä
12
Kathy-toiminta
Marleena Laakso, viestintäkoordinaattori
Jarkko Rissanen, atk-asiantuntija
Niilo Korhonen, atk-työntekijä
Ari Harakka, atk-työntekijä
Kotovalmentajat käyttöön -hanke / Maahanmuuttajien neuvontapiste:
Kirsi Lumatjärvi, palveluneuvoja
Natalia Immonen, venäjänkielinen kotovalmentaja
Somphan Phetchan, thainkielinen kotovalmentaja
Jamal Lafghani, arabiankielinen kotovalmentaja
Hanna-Leena Partinen, palveluneuvojan sijainen
Younis Naoumi, arabiankielinen kotovalmentaja
oSallisuushanke Salli:
Anne Pyykkönen, projektipäällikkö
Hanna Pieviläinen, projektikehittäjä, projektipäällikkö (1.10 alkaen)
Tanja Saukkonen, projektikehittäjä
Saija Puruskainen Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso
Karita Laurell, Itä-Suomen yliopiston palkallinen harjoittelujakso
Social services on both sides of the border-hanke:
Suvi Tahvanainen, field worker
Hanna-Leena Partinen, field worker
Polkuja yrityksiin -projekti:
Timo Hartikainen, projektipäällikkö
Matleena Pekkanen, yrityspoluttaja
Muut harjoittelijat ja työelämävalmennuksessa olleet:
Heidi Halonen, liiketalouden perustutkinnon opiskelija (Pkky, aiko)
Taina Ben Daoud, liiketalouden perustutkinnon suorittaja
Suvi Tahvanainen Projektiosaajakoulutuksen harjoittelu
Jouni Heinonen, PKKY, Projektiosaajakoulutuksen harjoittelu
Juho Kervinen, harjoittelu Karelia- ammattikorkeakoulu
Jamaad Abdullah Duaale (Te-toimisto)
Aimo Kuittinen, Maahanmuuttajien mahdollisuudet -tapahtuman järjestelijä (TE-toimisto)
Soile Nyman, järjestöassistentti (Te-toimisto)
Asukkaiden marraskuun toteuttamisessa oli Salli-hankkeen kautta mukana 25 opiskelijaa (20
sosionomi- ja 5 terveydenhuollon opiskelijaa) Karelia-ammattikorkeakoulusta
13