1 RUOVEDEN METSÄSTYSSEURA RY Hirvijaosto / Hirviseurue

1 RUOVEDEN METSÄSTYSSEURA RY Hirvijaosto / Hirviseurue

1
RUOVEDEN METSÄSTYSSEURA RY
Hirvijaosto / Hirviseurue
HIRVIELÄINTEN METSÄSTYSSÄÄNTÖ 2015
1. Yleistä
2. Hirvijaosto ja
hirviseurueen
muodostaminen
3. Pyyntilupien
hakeminen
1. Ruoveden Metsästysseura ry:n nimi lyhennetään jäljempänä sanaksi
”seura.”
2. Hirvijaoston nimi lyhennetään jäljempänä sanaksi ”jaosto”
3. Hirviseurueen nimi lyhennetään jäljempänä sanaksi ”seurue.”
4. Hirvieläinten metsästyssäännöistä käytetään jäljempänä lyhennettä
”metsästyssäännöt” tai ”ohjesääntö” tai ”säännöt.”
5. Hirvieläinten metsästyksestä käytetään jäljempänä sanoja ”metsästys”
tai ”jahti”
6. Tämä sääntö koskee pyyntiluvanvaraisia hirvieläimiä, joiden
metsästyksestä vastaa seurue.
7. Metsästysseura päättää kauriin metsästyksestä.
1. Seuran yleinen kokous päättää hirvijaoston perustamisesta ja valitsee
sille vetäjän, ellei seuran säännöissä muuta todeta.
2. Hirvijaosto kokoontuu vetäjän kutsusta ja hän toimii puheenjohtajana.
3. Hirvijaoston muodostaa jäljempänä kuvattu johtoryhmä.
4. Hirvijaoston koontamisista ja niistä tehdyistä päätöksistä pidetään
kirjaa hirvijaoston vetäjän johdolla ja ne saatetaan metsästysseuran
puheenjohtajan tietoon.
5. Seuran hirviseurue muodostetaan hirviseurueen kokouksessa, ellei
seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran yleisen vuosi- tai
kesäkokouksen kokoontumisen yhteydessä ja tarvittaessa muuna
aikana.
6. Hirviseurueen kokouksista ja niistä tehdyistä päätöksistä pidetään
pöytäkirjaa ja kokousten päätökset saatetaan seurueen ja seuran
jäsenten tietoon.
7. Hirviseurue valitsee keskuudestaan metsästyksen johtajan ja
tarvittavan määrä varajohtajia.
8. Hirvijaoston vetäjä, metsästyksen johtaja ja varajohtajat muodostavat
johtoryhmän, jotka voivat pitää hirvijaoston kokouksen tai kokoontua
neuvonpitoon ja tehdä valtuuksiensa mukaan päätöksiä. Seuran
puheenjohtaja tai hänen valtuuttama hallituksen jäsen tai kutsusta
tarvittavien muiden jaostojen ja toimikuntien jäsenet voivat osallistua
johtoryhmän työskentelyyn.
9. Johtoryhmä kysyy tarvittaessa seurueen jäsenten kannan ja
mielipiteen ennen päätöksiä.
10. Johtoryhmän kutsuu koolle ja toimii puheenjohtajana joko hirvijaoston
vetäjä tai metsästyksen johtaja.
11. Hirvijaoston vetäjä ja metsästyksen johtaja laatii seurueen
hirvieläinten metsästyssäännön.
12. Hirvieläinten metsästyssäännöt käsitellään hirviseurueen kokouksessa
ja ne vahvistetaan seurueen kokouksessa ja ne saatetaan seurueen- ja
seuran jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.
1. Hirvieläinten pyyntilupahakemuksen tekemisestä vastaa seuran
hirvijaoston vetäjä ja hirviseurueen metsästyksen johtaja.
2
4. Metsästysmaat ja
yhteistoiminta.
5. Osallistumisoikeus
6. Metsästyksen johto
ja muu
tehtäväjako.
2. Kaadettavaksi haettavien hirvieläinten lukumäärä sopeutetaan alueen
hirvieläinkannan vuosituottoon ja luvanmyöntäjän suosituksiin.
3. Muista pyyntilupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupahakemuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten
yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai
hirvijaosto tai seurueen metsästyksen johtaja.
1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa seuran hallitus tai sen
erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
2. Seuran metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka
on myös hirviseurueen käytössä.
3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua
hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.
4. Kaikkien seurueen jäsenten on luotava hyvää yhteistyötä seuran- ja
seurueen jäseniin, maanomistajiin, naapuriseuroihin ja muihin
sidosryhmiin.
1. Hirvieläinten metsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki
seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä tai ole muuta
jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.
2. Hirvieläinten metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta
eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen
perustavassa kokouksessa tai muulla erikseen sovitulla tavalla
metsästyksen johtajalle.
4. Hirviseurueen jäsenellä voi olla henkilökohtainen varahenkilö, joka voi
tuurata varsinaista jäsentä hänen poissa ollessaan jahdista.
Varahenkilö osallistuu jahtiin varsinaisen jäsenen lukuun.
Varahenkilön on oltava seuran jäsen ja häntä koskevat hirvieläinten
metsästyssäännöt. Varahenkilön hyväksyy metsästyksen johtaja.
5. Ennen metsästykseen ryhtymistä jäsenen on maksettava seuran
kokouksen ja seurueen kokouksen hyväksymät maksut määräaikaan
mennessä. Maksu katsotaan ilmoittautumiseksi osallistua jahtiin.
6. Maksut määräytyvät tasaosuuksin kaikkien jäsenten kesken, pois
lukien valkohäntäpeuran pyyntilupamaksun, josta vastaa peuran
kaataja seurueelle.
7. Metsästyksen johtaja on vapaa seurueen maksusta.
8. Liittyessään seurueen jäseneksi, kaikki jäsenet hyväksyvät, että heidän
yhteystietonsa tallennetaan seurueen jäsenrekisteriin. Rekisteriä ei
luovuteta muille ulkopuolisille tahoille, eikä markkinointitarkoituksiin.
1. Metsästyksen johtaja johtaa metsästystä metsästyslaissa määrättyjen
tehtävien ja tämän metsästyssäännön mukaan.
2. Tarvittaessa hän käyttää apunaan johtoryhmää.
3. Metsästyksen johtajan ollessa estynyt jahtiin, niin hän määrää siksi
ajaksi yhden varajohtajan metsästyksen johtajaksi.
4. Seurueen valitsee keskuudestaan tarvitsemat muut toimihenkilöt
(saaliin jaon- ja paloittelijoiden johtajan (-t), sihteerin,
metsästyslohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, saaliinkäsittelytilan
huoltajan, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, peijaisten järjestäjän,
jahtiin osallistuvat koiranohjaajat ja koirat, passiparit jne.).
5. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia,
seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä
seuran omaa arkistointia varten.
3
7. Turvallisuus ja
vastuu.
1. Jokainen osallistuu metsästykseen omalla vastuullaan ja vastaa itse
tekemisistään.
2. Jokaisen on perehdyttävä riittävällä tarkkuudella metsästyslakiin, asetuksiin, turvallisuusohjeisiin ja hyviin metsästystapoihin,
metsästysseuran sääntöihin ja -ohjesääntöihin ja tähän
metsästyssääntöön.
3. Metsästyslakiin voi perehtyä tarkemmin www.finlex.fi -> metsästyslaki.
4. Metsästäjä vastaa itse lain ja asetusten mukaisista luvista, niiden
voimassaolosta ja varusteista.
5. Luvat on pidettävä aina mukana jahdissa.
6. Metsästykseen osallistuvalla ampujalla tulee olla aseen
hallussapitolupa, maksettu metsästyskortti ja suoritettuna voimassa
oleva ampumakoe, jotka hänen tulee esittää metsästyksen johtajalle
ennen metsästyksen alkua. Maksetun riistanhoitomaksun voi esittää
myös mobiililaitteella.
7. Koiranohjaajana ilman asetta toimivalla henkilöllä täytyy olla maksettu
metsästyskortti.
8. Alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena ei voi osallistua jahtiin ja
metsästyksen johtajan on poistettava henkilö jahdista.
9. Aseen ja patruunoiden on oltava asetuksen mukaisia.
10. Metsästykseen osallistuvan on pidettävä asetuksen mukaista
hyväksyttyä oranssin tai oranssinpunaista päähinettä ja ylävartalon
peittävä vaatetusta. Turvavaatetus on pidettävä päällä ennen jahdin
aloitusta koontamispaikalla.
11. Aseen saa ladata vasta passipaikalla ja patruunat on poistettava
aseesta ennen passipaikalta lähtöä.
12. Passista ei saa poistua tai liikkua maastossa ilman metsästyksen
johtajan lupaa ja naapuripasseille on aina ilmoitettava, mikäli
maastossa joudutaan liikkumaan.
13. Toisen aseeseen ei saa koskea ilman omistajan lupaa.
14. Jokaisen on passipaikalla tiedettävä naapuripassipaikkojen-,
passilinjan- teiden-, ajourien-, asuttujen rakennusten- ja
retkeilypolkujen sijainti, sekä varmistettava itselleen turvalliset
ampumasektorit.
15. Turvallinen ampumasektori on 90 astetta eli 45 + 45 astetta molemmin
puolin naapuripassiin ja passilinjaan nähden.
16. Ampujan on tiedettävä koiranohjaajien ja ajomiesten sijainti ja näiden
on varoitettava ampujia lähestymisestä passiketjuun. Ampujan on
varmistuttava myös, ettei ampumasuunnassa ole muita luonnossa
liikkujia.
17. Seisovaa hirvieläintä ei saa ampua yli 150 m ja liikkuvaa yli 100 m
etäisyydelle. Risukkoon ja peitteiseen maastoon ei saa ampua. Mikäli
ei ole varma ampumatilanteesta, ei ampumista tule toteuttaa.
18. Hirvieläimet on tunnistettava ennen ampumista ja ampuja vastaa onko
eläin lain- ja kaadettavaksi sovitun mukainen.
19. Seisontahaukulle menosta sopii koiranohjaaja ja metsästyksen johtaja.
20. Armonlaukauksen yhteydessä on varmistuttava, ettei koiraa
vahingoiteta ja se on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä narulla
ampujan taakse riittävän kauaksi ennen laukausta.
21. Jokaisen on välittömästi ilmoitettava kaikin mahdollisin keinoin
vaaratilanteesta. Muita luonnossa liikkujia on kunnioitettava ja heille
kerrotaan mahdollisuuksien mukaan käynnissä olevasta
4
22.
23.
24.
25.
26.
27.
28.
29.
8. Metsästyksen
aloittaminen ja
metsästyskäytännöt.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
metsästyksestä. Metsästysalueella liikkujista on ilmoitettava
metsästyksen johtajalle.
Hirvitorneihin kiipeäminen ja passitus tornista ovat omalla vastuulla.
Passitus voidaan suorittaa aina tornin juurelta tai sen välittömästä
läheisyydestä.
Ase on aina tarkkuutettava metsästyksessä käytettäville patruunoille ja
tarkkuutus on aina suoritettava, mikäli ei ole varmuutta tarkkuutuksen
säilymisestä.
Jokaisen on hyvä hankkia ensiaputaitoja ja pitää riittävä määrä
ensiapuvälineitä repussa. Metsästyksen johtajan autossa on
ensiapulaukku.
Jahdissa ei saa metsästää tai ampua muuta kuin sovittua hirvieläintä.
Hirvijahdissa ei saa ampua valkohäntäpeuraa, kaurista, villisikaa,
muuta riistaa tai vahinkoeläimiä ilman metsästyksen johtajan lupaa.
Jahtiin osallistujilla on oltava radiopuhelin. Mikäli puhelinta ei jostain
syytä ole jahtipäivänä mukana, niin siitä on ilmoitettava metsästyksen
johtajalle ja hän antaa ohjeet viestinnästä ja passipaikasta.
Radiopuhelimilla viestiminen on oltava tarkoituksenmukaista ja
vältettävä turhaa puhumista, sekä turhaa jahdin asioista kertomista.
Ampujana toimivan jäsenen on pidettävä yllä hyvää ampumataitoa.
Ampujana toimivan jäsenen on ennen hirvimetsästyksen alkua
ammuttava seuran harjoitus- tai kilpa-ammunnoissa tai muissa
valvotuissa ammunnoissa 75 metrin matkalta vapaalta kädeltä 4
laukausta paikallaan olevaan + 6 laukausta liikkuvaan hirvitauluun (4+6
ls.) tai 10 laukausta liikkuvaan hirvitauluun. Pistemääräksi on saatava
vähintään 30 pistettä (4+6 ls tai 10 ls liikkuvaan).
Metsästyskauden aloittamisesta päätetään hirviseurueen kokouksessa
ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seurueen jäsenelle
ja seuran jäsenille kotisivuilla.
Yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden
viikonvaihteet lauantait ja sunnuntait, pois lukien juhlapyhät ja
peijaisten jälkeinen päivä. Joulurauha on 20.-27.12.
Muina päivinä mahdollisesti tapahtuvasta metsästyksestä päättää
metsästyksenjohtaja, kuultuaan seurueen jäseniä.
Hirvenmetsästys on pääsääntöisesti koirien avulla tapahtuvaa
seuruemetsästystä.
Hirveä ei voi metsästää ns. kyttäysjahtina, ellei siitä sovita etukäteen
johtoryhmän ja seurueen jäsenten kesken.
Peuraa voidaan metsästää myös ns. kyttäysjahtina ja siitä on sovittava
aina erikseen etukäteen metsästyksen johtajan kanssa. Mikäli peuran
ajo- tai kyttäysjahtiin osallistuu samanaikaisesti enemmän kuin yksi
metsästäjä, on metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava
johtamassa metsästystä.
Liikenteen vähentämiseksi suositellaan passiparien liikkumista samalla
autolla.
Passipaikkojen jaossa noudatetaan tasavertaisuutta, kuitenkin niin,
että jäsenten liikkumiskyky ja passiparien liikkuminen samalla autolla
otetaan huomioon. Vaativissa passipaikoissa hyvä ampumataito
otetaan huomioon. Hyvän ampumataidon voi osoittaa vaadittavan 10
laukauksen pistemäärällä tai aiemmalla metsästyshistorialla.
Passipaikka voidaan määrätä, myös koirien GPS-seurantaa tai
viestintää vaativiin paikkoihin. Mikäli koiranohjaaja ei ole jahdissa
5
9. Osallistumisvelvollisuus
1.
2.
3.
4.
10. Saaliinkäsittely
1.
2.
3.
4.
5.
11. Ampumis- ja
haavoittamistilanne
1.
2.
3.
4.
5.
12. Kaatamismääräys
1.
2.
koiran kanssa, niin hän osallistuu jahtiin metsästyksen johtajan
ohjeiden mukaan.
Seurueen jäsenet ovat hirvijahtiin ilmoittauduttuaan velvollisia
osallistumaan hirvenmetsästykseen yleisinä seurueen
metsästyspäivinä. Mahdollisista poissaoloista on ilmoitettava
metsästyksen johtajalle tekstiviestillä tai puhelimella.
Jäsenten on osallistuttava tasapuolisesti hirvien vetämiseen tien
varteen, saaliin käsittelyyn teurastamolla sekä teurastamon ja
teurasjätteiden siivoukseen sekä haavoittuneen hirvieläimen
metsästykseen ja etsintään, myös arkipäivinä.
Jäsenen on osallistuttava seuran kokouksissa sovittuihin
harjoitusammuntoihin, riistanhoitotöihin, passipaikkojen raivaukseen,
hirvitornien rakentamiseen, suolakivien vientiin, peijaisten
järjestelyihin, jäljityksiin, hirvi- ja suurpetojen havainnointiin, sekä
muihin talkootöihin.
Jokainen seurueen jäsen on oikeutettu ja velvollinen osallistumaan
lihan paloitteluun. Saaliinjaon- ja paloittelijoiden johtaja (-t) määräävät
riittävän määrän lihan paloittelijoita tai jakavat vuoroja paloittelijoiksi.
Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus
hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin
käsittelyvaiheisiin.
Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava
kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen.
Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla,
taitamattomalla armonlaukauksella, epähygienialla tai muulla tavalla.
Ampuja ja viereiset passit suorittavat suolistamisen maastossa, ellei
metsästyksen johtaja toisin määrää.
Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa
saaliin käsittelyyn.
Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirvieläimen käyttäytyminen
siihen ammutun laukauksen jälkeen.
Havainnoinnin jälkeen ilmoita lyhyesti radiopuhelimella:
 mitä eläintä on ammuttu ja kaatuiko eläin
 minkälaisia eläimiä on liikkeellä
 kuinka monta niitä on
 mikä on niiden suunta
Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
 ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta
metsästyksenjohtajalle
 merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
 merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
turhaa viestintää radiopuhelimella ei tule tehdä.
Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa
seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään
100 metriä. Seuranta tapahtuu jälkiä sivusta seuraten. Ammutun
hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.
Tulkintatilanteissa hirvieläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on
todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman.
Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen
kahdessa tunnissa osumasta.
Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja ja
6
3.
13. Saaliin jako
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14. Rikkomukset ja
erimielisyydet.
1.
2.
läsnä olevat varajohtajat kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja
muita todistajia.
Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka
jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.
Lihat jaetaan periaatteella ”jos olet kaatopäivän jahdissa, niin osallistut
lihanjakoon.”
Viikkojahdissa ja juhlapyhinä tai hirven kyttäysjahdissa saatu saalis
jaetaan kaikkien jäsenten kesken tai ne käytetään alla mainittuihin
tarpeisiin.
Lihaosuudet jaetaan siihen oikeutettujen kesken, ellei lihan määrä ole
vähäinen ja ne käytetään alla mainittuihin tarpeisiin.
Viikonlopun jahdeista voi olla pois kaksi päivää sen vaikuttamatta
lihanjakoon, tuuraajalla voidaan paikata jahdissa oleminen.
Saaliin jaosta vastaa saaliinjaon- ja paloittelijoiden johtaja (-t). Hän (He)
vasta (-vat) maanomistajapaloista ja niiden toimittamisesta ja pitää
niistä kirjaa.
Saaliinjaon johtaja (-t) pitää (-vät) kirjaa jahtipäiviin osallistujista ja
koirista.
Viikonloppujahdin jälkeen lihanjakopäivä on pääsääntöisesti seuraava
tiistai, ellei muuta ole sovittu tai sääolosuhteista muuta johdu.
Laillisesti kaadetun ja sovitun hirvieläimen pää mahdollisine sarvineen
ja syötävät sisäelimet kuuluvat eläimen kaatajalle. Varahenkilön ollessa
kaataja ko. ruhonosat kuuluvat varsinaiselle jäsenelle.
Hirvisaaliista erotetaan paisti- ja keittotarpeet maanvuokrasopimusten
mukaisesti maanomistajille. Kaatopalat varataan niille oikeutetuille
vuokrasopimusten mukaisesti. Lisäksi varataan lihat seurueen
tapahtumiin, seuran vuosikokouksiin ja peijaisiin. Mikäli jaettavan lihan
määrä on vähäinen, voidaan lihat jättää jakamatta ja käyttää edellä
mainittuihin tarpeisiin tai niille on erityinen käyttötarkoitus.
Peurasaaliista ei varata maanomistaja-, vuosikokous- tai peijaislihoja,
mikäli ei toisin sovita.
Lihanjako tapahtuu jokaisen hirvieläimen lihaosuuksien mukaan
tasaosuuksin. Lihaosuudet arvotaan jaon yhteydessä.
Lihan paloittelupäivään osallistuminen korvaa seuraavan jahtipäivän.
Jahtiin osallistuville koirille tehdään lihaosuudet vähemmän
arvokkaista lihoista.
Lihat jaetaan jäsenten nimillä varustettuihin laatikoihin. Jokainen jäsen
on vastuussa siitä, että hänen laatikkonsa on teurastamolla puhtaana
ennen jaon aloittamista ja noutaa lihat paloittelupäivänä klo 18.00
mennessä tai poikkeuksellisesti sopia ennalta poikkeava ajankohta
saaliinjaon- ja paloittelijoiden johtajan (-ien) kanssa.
Metsästyksenjohtaja vastaa metsästyksen aikana tapahtuneista
metsästyslain rikkomisista viranomaisille. Hän huolehtii myös muista
säädösten edellyttämistä ilmoituksista.
Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen
tai metsästyksen johtajan ohjeiden, sekä seurueen kokousten
päätösten rikkomisen lievissä tapauksissa käsittelee metsästyksen
johtaja, vakavissa tapauksissa metsästyksen johtaja yhdessä vähintään
kahden varajohtajan kanssa ja antavat päätöksen seuraamuksista
mahdollisimman nopeasti ennen seuraavaa metsästyspäivää. Mikäli
kyseessä on seuran sääntöjen ja ohjeiden rikkomus, on se annettava
7
3.
4.
5.
15. Palkitsemiset
6.
1.
2.
16. Peijaiset
3.
4.
5.
17. Metsästysvieraat
1.
2.
3.
4.
5.
18. Metsästyssäännön
tuntemus.
1.
metsästyksen johtajan toimesta tiedoksi seuran hallituksen
päätettäväksi. Metsästysseuran hirviseurueen vetäjä tai seuran
puheenjohtaja valvoo metsästyksen johtajan toimia ja puuttuu niihin ja
vie rikkomukset tarvittaessa seuran hallituksen käsittelyyn.
Seurueen jäsenten metsästystä koskevat erimielisyydet on saatettava
metsästyksen johtajien tietoon. Metsästyksen johtaja, varajohtajat ja
johtoryhmä puolestaan tulee toimia välimiehinä ja esittää
erimielisyyden ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
Seuraamuksena rikkomuksista voidaan käyttää julkista nuhtelua,
seurueen hyväksi tehtävää talkootyötä, lihaosuuksien menettämistä
tai määräaikaista poissaoloa jahdista. Seuraamusten tulee olla
perusteltuja ja kohtuullisia.
Jahtipäivän aamuna tai jahdin kuluessa metsästyksen johtaja ilmoittaa
mitä hirvieläimiä metsästetään, jahdin kohdetta voidaan muuttaa
tarvittaessa. Mikäli jäsen ampuu tai kaataa muun kuin sovitun
hirvieläimen, mutta se on lupaehtojen mukainen, harkitsee
metsästyksen johtaja vähintään kahden varajohtajan kanssa
rikkomuksen vakavuuden ja voi määrätä ampujalle määräaikaisen
poissaolon jahdista ja päättävät ampujalle kuuluvien hirvieläimen pään
mahdollisine sarvineen ja syötävien sisäelinten käytöstä, sekä saako
ampuja lihaosuuden ko. hirvieläimestä.
Koiran omistaja vastaa koiran aiheuttamista vahingoista.
Johtoryhmä valitsee seurueen jäsenistä ”vuoden kaatajan”
”Vuoden kaataja” palkitsemisen perusteluina on erityinen
kunnostautuminen jahdissa ja muissa seurueen toiminnassa. Rehti
metsästäjä ja jolla on onnistuneita kaatoja.
Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran
toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan
seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä
yhteistoimintaa.
Peijaisten järjestelyistä vastaa siihen nimetty henkilö.
Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia
ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seuran- / seurueen jäsenet.
Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita.
Päätöksen vieraiden ottamisesta ja perittävistä maksuista voi tehdä
seuran hallitus tai valtuuttamina hirviseurue, ellei säännöissä toisin
mainita.
Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä ja saaliinjaosta
tekee hirviseurue ennen jahtia.
Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin
perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
Metsästyksen johtaja voi kutsua tarvittaessa ulkopuolisia ajomiehiä,
koiranohjaajia ja koiria avustamaan metsästystä ja jäljitystä
määräajaksi. Koiranohjaajalle voidaan antaa lupa toimia apujana.
Kutsuttujen ajomiesten ja koiranohjaajan ei tarvitse maksaa seuran
vierasmaksua tai seurueen maksua. Ajomiesten ja koiranohjaajien
metsästyssääntöihin perehdyttämisestä, mahdollisista palkkioista,
kulukorvauksista, oikeudesta kaatajan- ja lihaosuuteen sovitaan
etukäteen.
Jokainen seurueen jäsen, varahenkilö, kutsuttu koiranohjaaja ja
metsästysvieras on velvollinen perehtymään ennen metsästyksen
8
19. Metsästyssäännön
hyväksyntä ja
voimassaolo.
alkua tähän vahvistettuun metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
2. Tämä metsästyssääntö annetaan tiedoksi seuran kotisivuilla tai jaetaan
tarvittaessa kirjallisena jahtiin osallistuville ennen metsästyksen
aloittamista.
1. Näitä hirvieläinten metsästyssääntöjä voidaan muuttaa johtoryhmän
esityksestä seurueen jäsenten enemmistön päätöksellä myös
metsästyskauden aikana.
2. Tämä hirvieläinten metsästyssääntö on käsitelty seurueen
kokouksessa 16.7.2015 ja ne on vahvistettu ja hyväksytty seurueen
kokouksessa 9.8.2015 ja ovat voimassa toistaiseksi.