docMITTALAITTEISSA VETTÄ - Palkansaajajärjestö Pardia
download 
Report Transcription
MITTALAITTEISSA VETTÄ - Palkansaajajärjestö Pardia
PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 4 | 2015 Turvapaikanhakijatilanne työllistää pardialaisia SIVU 16 Uusi työ löytyi virkasiirrolla SIVU 38 MITTALAITTEISSA VETTÄ SIVU 44 TEEMANA edustajakokous OTA TALTEEN koulutuskalenteri TUTUSTU jäsenkyselyyn TÄSSÄ LEHDESSÄ 20 10 40 Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 Ruuhkautunut Maahanmuuttovirasto Lakinurkkaus 18 Pardian syksy täynnä tapahtumia 20 Työaikasopimus joustaa 23 puheenaihe Tiedostamaton ajattelu käyttöön 6 Uusi keskusjärjestö -hanke 8 Puheenjohtajalta9 Tullitarkastaja luottaa koiran nenään10 Jäsentutkimuksessa työaikajoustot14 Turvapaikanhakijatilanne työllistää pardialaisia puheenvuoro Juha Siltala: Työtä ollaan irrottamassa työntekijöistä 2 Merenmittaus on tekniikkalaji Sopimalla ei pakottamalla 26 Pääluottamusmiesten koulutuspäivät35 PlusMiinus30-kokouksen kannanotto37 Virkajärjestelyllä uuteen työhön 38 16 työnkuva 44 edustajakokous Pardian koulutuskalenteri 2016 29 työnkuva 42 Ilmianna hyvä palvelu 40 48 Gallupissa kysyttiin tulevaisuudesta52 Kolumni55 Lakimuutoksia 56 Pardian jäsenen vakuutusturva 58 Svensk resumé 60 Pardian toimiston yhteystiedot 62 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 11. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen 075 324 7507, 040 773 6591 [email protected] Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 63 ja muut kuin jäsenet [email protected] Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2015 Levikki 31.12.2014 49 384 / 49088 Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Pasi Hyvönen Ilmoitukset ja laskutus Pardia www.pardia.fi/pardianyt Riitta Nieminen, p. 075 324 7507 Marjo Pihlajaniemi, p. 075 324 7509 [email protected] Ilmestymisaikataulu 2016 4 numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro AineistopäiväIlmestyy 1/201615.2. 17.3. 2/201618.4. 19.5. 3/201622.8. 22.9. 4/20167.11. 8.12. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 441 612 Painotuote Henkilöstö on tärkein voimavara Pardian koulutustilaisuuksissa raikuu usein nauru, ja hyvä niin, sillä iloinen mieli tutkitusti edistää oppimista. Usein naurun sytyttäjänä on yllättävä tai koominen sattumus, mutta yhä useammin myös jonkun osallistujan sarkastinen kommentti johonkin työpaikalla tapahtuneeseen ”Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara”. Mustaa huumoria? Kyllä. Mutta myös merkki siitä, että kirjoitetut arvot ja strategiat eivät todennu työpaikan arjessa. Tyypillisesti näissä tilanteissa koetuksella on ollut työntekijöiden jaksaminen kasvavan työkuorman keskellä, usein myös irtisanomiset. Kun henkilöstö on tärkeä voimavara, työntekijöiden hyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat aivan yhtä tärkeitä kuin tuotannon tai palvelujen sujuvuus. Työpaikalla on ymmärretty, että työhyvinvointiin sijoittaminen on samalla kannattavaa sijoittamista työn tuottavuuteen. Pardia toteutti lokakuussa työsuojelukyselyn, johon vastanneista henkilöstön edustajista useampi kuin joka neljäs kertoi, että omalla työpaikalla todellisuus on jotain muuta. Monilla työpaikoilla on siis vielä pitkä matka kuljettavana sanoista tekoihin. Viisas työpaikka hyödyntää tällä matkalla henkilöstön edustajien osaamista. Kun henkilöstö on tärkeä voimavara, jokaisen työntekijän osaamisen kehittämiseen satsataan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Kuten STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tapaa sanoa: osaaminen on parasta muutosturvaa. Työnantajan näkökulmasta osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on paras tae töiden sujumiselle, sille toistuvasti peräänkuulutetulle tuottavuudelle. Kun henkilöstö on tärkeä voimavara, työntekijöihin suhtaudutaan arvostavasti kaikissa työuran vaiheissa. Taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä perustellut yt-neuvottelut ovat arkea monilla työpaikoilla. Näiden neuvottelujen piirissä oleville on tärkeä kertoa, että vika ei ole työntekijässä itsessään. Eihän ketään meistä ole aikanaan rekrytoitu työhömme sen takia, että on huono tai osaamaton työntekijä. Kun henkilöstö on tärkeä voimavara, ratkaisuja tai valintoja ei tehdä vain tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Ehdotankin, että jokaisella työpaikalla otetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi hyväys eli hyvinvointivaikutusten arviointi: miten juuri tämä päätös vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin, edistävästi vai haitallisesti? Silloin teemme näkyväksi, onko henkilöstö oikeasti työpaikan tärkein voimavara. Vanhan intiaanipäällikön sanoin: Ugh! Olen puhunut! Ehdotankin, että jokaisella työpaikalla otetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi hyväys. Seija Moilanen Pardian koulutuspäällikkö Twitter @SeijaMoi 3 PARDIAN MIELESTÄ Hallituksen pakkolakiesitys on kohtuuton Pardian mielestä hallituksen pakkolakiesitykset rajoittavat yksipuolisesti työntekijäosapuolen sopimusoikeutta. Pakkolakiesityksessä ei ole riittävästi arvioitu niistä aiheutuvia kustannusvaikutuksia ja hyötyjä, palkkatasa-arvoa tai työllisyysvaikutuksia. Työntekijät, etenkin valtiolla ja pitkälti valtion rahoituksella toimivissa yliopistoissa ja Kelassa ovat jo osuutensa tehneet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Valtion henkilöstö on jo useiden maamme hallitusten aikana taipunut siihen, että organisaatioita muokataan lähes hallituskausittain uuteen uskoon ja töitä tehdään entistä pienemmällä väellä. Henkilöstö on myös ollut halukas kehittämään ja ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön tuottavuuden lisäämiseksi. Valtiolla on työmarkkinasektoreista käytössä eniten työaikajoustoja, joten valtion henkilöstö on ollut valmis sopeutumaan muuttuneeseen työelämään. Aitoa tuottavuuden kehitystä on saavutettavissa nimenomaan uusien toimintatapojen, työaikamallien ja digitalisaation kautta. Työsuhteen ehtoja leikkaamalla vastaavia hyötyjä ei saavuteta. Lausuntokierrokselle lähtenyt pakkolainsäädäntöpaketti ei ole oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Pakkolakiesitykset heikentävät julkisen sektorin työntekijöiden työsuhteen ehtoja kohtuuttomasti. Myös tasa-arvonäkökulmasta naisvaltaiseen julkiseen sektoriin kohdistuvat toimenpiteet ovat kestämättömiä. Nyt esitetyillä toimilla naisten palkkapäivä, jolloin vuosipalkaksi muutettuna naisten palkanmaksu päättyy, tulee siirtymään kohti kesää. Julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvat kaikki esitetyt säästötoimenpiteet, mukaan lukien pitkien lomien leikkaukset. Vuosilomat on aikanaan ansaittu alakohtaisilla virka- ja työehtosopimusneuvotteluilla, kun palkankorotuksia on kompensoitu lomapäivillä. Esitetyt leikkaukset vähentävät esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalta pitkän loman ansainneelta pardialaiselta työntekijältä vuositasolla 1 700 euroa. Jos mukaan lasketaan vuosiloman lyhennys laskennallisena menetyksenä, on menetys yhteensä 2 700 euroa. Yksistään vuosilomien leikkaaminen voi johtaa myös noin 2 000 henkilötyövuoden vähentämiseen valtiolla. Hallituksen esityksessä olevat arviot työpaikkojen lisääntymisestä ovat täysin vailla pohjaa. ■ 4 Lukijapalautetta Edellisestä lehdestä lukijapalautteita tuli yhteensä 105 kappaletta. Viime lehdessä teemana oli hyvinvointi ja sen lisäksi esittelimme pardialaisten harrastuksia. Suosituimmaksi lehden artikkeliksi nousi pariskunta Leena Nuolimäen ja Marko Pitkäsen kissanäyttelyharrastuksesta kertova Kissa pöydälle. Paljon ääniä saivat myös arjen pienen liikunnan hyödyistä kertova Pomppaa ylös tuolista sekä ajankohtaisaihe eläkeuudistuksen etenemisestä eduskuntaan. Useissa palautteissa toivottiin artikkeleita aiheista, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuviin muutoksiin. Olemme haastatelleet tähän lehteen osastosihteeri Kirsi Markkasta, joka siirtyi yt-tilanteessa virkasiirrolla valtion virastosta toiseen. Toisenlainen muutos on tapahtunut Maahanmuuttovirastossa. Haastattelimme ylitarkastaja Visa Knapea ja suunnittelija Kirsi Koskea, jotka kertovat, miten turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu ja sen kautta lisääntynyt työkuorma on vaikuttanut heidän työhönsä. Koulutuskalenteria on toivottu edelleen painettuna, vaikka se löytyy myös Pardian verkkosivulta. Löydät sen lehden keskeltä helposti irrotettavana liitteenä. Muutoksia työttömyyskassojen yhteystiedoissa Työttömyyskassa Statian uudet asiakaspalvelunumerot ovat puhelinpalveluun 020 728 9780 ja kassan jäsenyysasioihin 020 728 9790. Statia päivystää edellä mainituissa numeroissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00–15.00. Työttömyyskassa JATTK on muuttanut. Uusi osoite on Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki. Puhelinnumero on ennallaan 09 720 6820. JATTK päivystää edellä mainitussa numerossa maanantaista torstaihin kello 9.00–11.30. Tarkemmat tiedot työttömyyskassoista löydät sivulta 63. PÄÄTOIMITTAJALTA Pardian vaihteen aukioloaika Syyskuun alusta lähtien Pardian vaihde on palvellut puhelinnumerossa 075 324 7500 klo 9.00–15.00. Poikkeuksellisista aukioloajoista ilmoitamme kotisivulla www.pardia.fi. Ovatko yhteystietosi kunnossa? Pardia teki syksyllä sähköpostitse pikakyselyn jäsenille pakkolaista ja sen vaihtoehdoista. Huomasimme, että monen jäsenen yhteystiedot olivat vanhat tai puutteelliset. Käy siis tarkistamassa ja päivittämässä tietosi. Jos jäsenjärjestösi jäsenrekisteriä hoidetaan Pardiassa (katso s. 63), niin voit päivittää tietosi www.pardia.fi ➝ jäsenyys ➝ jäsentietojen muutoslomake tai kirjautumalla sähköiseen asiointiin (PardiaPlus-jäsensivuille). Muiden jäsenjärjestöjen jäsenet voivat tarkistaa tietonsa ottamalla yhteyttä omaan jäsenjärjestöönsä. Pardia sosiaalisessa mediassa Käy tykkäämässä Pardiasta Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/palkansaajajarjestopardia. Voit seurata meitä myös Twitterissä. Pardia löytyy nimellä @PardiaRy. Sivuille jaetaan ja käydään keskusteluja Pardiaan ja työelämään liittyvistä aiheista. Toimistomme työntekijät jakavat sitä kautta myös tietoa ajankohtaisista asioista ja Pardian toiminnasta. Villi kattaus A urinko laskee. Ilta hämärtyy. Alhaalla laaksossa rakennustyömaa hiljenee pimenevään iltaan ja tulevaan yöhön. Istun hämärässä majapaikan parvekkeella ja nautin hiljaisuudesta. Minusta on mukava tarkkailla ja kommentoida, mitä ympärilläni tapahtuu. Kolmisen kerrosta alempana olevassa ravintolassa alkaa illalliskattauksen valmistelu. Seuraaminen on helppoa lintuperspektiivistä, sillä tämä osa ravintolasta on katotta, paljaan taivaan alla. Ilta toisensa jälkeen työntekijät siistivät ravintolan pöydät, järjestelevät tuolit ja kattavat pöydät. Yleensä samassa tilassa liikkuu pari kolme työntekijää ja he tekevät työtään hiljaa, täsmällisesti ja tehokkaasti. Yksi pyyhkii pöydät ja levittää pöytäliinat, toinen asettelee aterimet ja kolmas tuo lasit. Yhtenä iltana kaikki onkin toisin. Hiljaisessa illassa alkaa kuulua iloista kilinää. Punapaitainen työntekijä kantaa ruokailuvälinelaatikkoa sylissään, poimii sieltä kuhunkin pöytään tarvittavat aterimet ja viskaa ne keoksi keskelle pöytää. Me parvekkeella istujat nostamme kilinälle kulmiamme ja toteamme, että taitaapa tänään olla tavallista villimpi kattaus. Miksi hän työskentelee illassa yksin? Työvaihteeni menee hetkeksi päälle ja ajattelen ääneen, että oliko työvoimasta vajausta vai tykkäsikö hän tehdä työnsä ihan omalla tavallaan? Jonkin ajan kuluttua työntekijä palaa takaisin ja asettelee pöytä pöydältä ruokailuvälineet paikoilleen. Kumartuu ja sihtaa tarkasti vielä jokaisen pöydän matkan päästä: olihan kaikki kohdallaan? Muuttuvassa työelämässä peräänkuulutamme totuttujen ja turvallisten työskentelytapojen tarkistamista ja uudenlaista tekemistä. Silloin tällöin on pakko myös kyseenalaistaa omat työskentelytapansa. Voiko jonkun asian tehdä toisin kuin minä olen sen viimeisen parinkymmen vuoden aikana tehnyt? Onko lopputulos sama tai voisiko se olla jopa parempi, jos luopuisin jostakin entisestä? Riittääkö se, että minä itse muutun? Pitääkö myös muiden tarkistaa omia toimintatapojaan, jotta yhteinen päämäärä saavutettaisiin kenties tehokkaammin ja sujuvammin. Kiitän Sinua tästä vuodesta ja toivotan oikein hyvää joulua ja tulevaa vuotta! Riittääkö se, että minä muutun? Riitta Nieminen Twitter @RiittaNieminen 5 PUHEENAIHE Perusohjeita tiedostamattoman tiedon käyttäjälle Suurin osa ajattelusta tapahtuu tiedostamatta. Siitä huolimatta siihen voi yrittää vaikuttaa. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Pixhill K irjailija ja filosofi Lauri Järvilehto ajattelee ajattelua työkseen. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, joissa hän antaa neuvoja, miten kehittyä omien aivojensa käyttäjänä. Usein hahmotamme ajattelumme olevan peräisin tiedostetusta eli aktiivisesta työmuistista. Sen kehittämisestä onkin tehty hyllymetreittäin tutkimuksia. Järvilehto ei kuitenkaan pidä tietoisen mielen kehittämistä kovin tärkeänä. – Työmuisti käsittelee viidestä seitsemään asiaa kerralla. Jos sen saa treenattua kahdeksaan, se ei juuri tuo lisärvoa. Sen sijaan Järvilehto puhuu mielellään tiedostamattomasta mielestä, joka toimii kaiken taustalla. Sen käsittelykyvystä on esitetty vain arvauksia, mutta Järvilehto kertoo, että tällä hetkellä arvioidaan, että tietoinen mieli prosessoi 40 bittiä sekunnissa, tiedostamaton 11,2 miljoonaa bittiä sekunnissa. – On tärkeää ymmärtää, kuinka rajallinen meidän tietoinen eli niin sanottu kirkkain mieli on. Sen taustalla on valtava tiedostamaton muisti jauhamassa. Ei oikein tiedetä, mitä kaikkea siellä on. Sieltä voi tulla joku hieno oivallus tai sitten jokin hillitön pelko. – Halusimme tai emme, kaikki mitä olemme joskus kokeneet, nähneet ja kuulleet muokkaa aivojamme. Haaste 1: muuta Tiedostamattomaan ajatteluun vaikuttaminen ja ymmärtäminen vaativat paljon töitä, sillä siellä on säilössä meidän primitiivisimmät reagointitavat ja sitkeimmät ajattelumallit. Ihminen on rakentunut niin, että mielen muutos on vaikeampaa kuin vanhan ajattelutavan vahvistaminen. – Ihminen muokkaa tiedostamattaan todellisuutta itsensä näköiseksi. Jos jokin uusi informaatio ei sovi maailmankuvaan, ihminen ohittaa sen. Tämän takia kaksi eri näkökulmaa edustavaa ihmistä päätyy huutamaan toistensa ohi. Järvilehto neuvookin ensin oikeasti kuuntelemaan ja sitten vasta argumentoimaan. 6 PUHEENAIHE Kuuntelevakin ihminenkin tarvitsee paljon itsensä uudelleenkouluttamista, että pystyy muuttamaan ajattelumallejaan jostain asiasta tai suhtautumistaan toiseen ihmiseen. – Eikä se sittenkään ole aina mahdollista, Järvilehto lisää. Haaste 2: luota Tiedostamaton ajattelu on voimavara, joka pystyy ohjaamaan meitä tehokkaammin kuin pelkkä tietoinen mieli. Järvilehto on kirjoittanut paljon logiikasta ja intuitiosta. Yhteiskunnassamme korostetaan usein loogisen ajattelun tärkeyttä. Järvilehto muistuttaa, että loogisuus on lähinnä hyvä työkalu, muttei sen perusteella voi tehdä kaikkia päätöksiä. Looginen ei ole sama kuin järkevä. – Matematiikkanero osaa pyöritellä numeroita, mutta voi olla viidettä kertaa naimisissa. Hän on ehkä looginen, muttei osaa pitää parisuhdetta yllä. Onko hän silloin järkevä? Järvilehto kehottaa luottamaan intuitioon niissä tapauksissa, joissa päätöksentekoon liittyy paljon tuntemattomia tekijöitä, joiden vaikutusta ei voi päätöksentekohetkellä tietää. – Intuitio käyttää tiedostamatonta muistia ja antaa sieltä vinkkejä oikeasta toimintatavasta, vaikkei ihminen pystykään täysin sanomaan, mihin hänen päätöksensä perustuu. Looginen ei ole sama kuin järkevä. Haaste 3: kehitä Vaikka tiedostamaton ajattelu kumpuaa jostain ”takaraivosta”, siihen voi vaikuttaa. Keinoja on monia. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisella. Ajattelun kehittäminen vaatii työtä kuten kaiken uuden oppiminen. Järvilehto suosittelee esimerkiksi istumaan töiden jälkeen puoli tuntia tekemättä mitään ja keskittymään oman mielen kuunteluun. Jollekin päiväkirjan pitäminen tai muu kirjoittaminen on myös hyvä tapa selkeyttää omaa ajatteluaan ja jakaa sitä pienempiin paloihin. – Olen kirjoittanut paljon eri tekniikoista, mutta mielestäni kaikkien yläpuolella on kaksi keinoa yli muiden: lukeminen ja matkustaminen. Niiden avulla ihminen avartaa ja rikastuttaa ajatteluaan. ■ Tutustu itseesi mietiskelemällä • • • • • Ajattele mitä ajattelet: käytä muutama ilta viikossa tutustuaksesi tiedostamattoman mielesi toimintaan. Rauhoita itsellesi puoli tuntia mietiskelyyn kerran tai pari viikossa. Siivoa häiriötekijät ympäristöstäsi ja tee itsellesi vaikkapa mukillinen yrttiteetä. Varaa varmuuden vuoksi viereen kynä ja paperia mieleen juolahtavia ideoita varten. Anna ajatustesi tulla mieleesi vapaasti. Älä pyri ohjaamaan ajatteluasia tai torjumaan mieleen tulevia ajatuksiasi. Lähde: Lauri Järvilehdon kirja Tee itsestäsi mestariajattelija 7 Uusi keskusjärjestö hahmottuu Uusi keskusjärjestö -hankkeessa on ollut työryhmätyöskentelyn aika. teksti Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö U usi keskusjärjestö -hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö (UK) aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Valmistelutyössä on mukana 49 järjestöä ja 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Hankkeessa on selvitetty millä edellytyksillä UK voidaan perustaa. Ehdotuksia UK:n toiminnallisiksi sisällöiksi on tehty kuluvan syksyn aikana viidessä työryhmässä. Marras-joulukuussa järjestettiin seitsemälle paikkakunnalle ulottunut kiertue, jossa esiteltiin Uusi keskusjärjestö -hankkeen etenemistä ja työryhmien työn tuloksia. Liittojen kokous käsitteli työryhmien ehdotuksia 30. marraskuuta. Työryhmien työtä esiteltiin, mutta esimerkiksi järjestön hallintomallista tai taloudesta ei tehty päätöksiä. Päätösten aika on liittojen kokouksessa 2. päivä maaliskuuta 2016. Pardian edustajana sääntö- ja hallintomallityöryhmässä ollut puheenjohtaja Niko Simola esitteli työryhmän alustavia linjauksia Pardian edustajakokoukselle (s. 48). – Keskusjärjestölle on kaavailtu esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaa edustajistoa, joka valittaisiin neljän vuoden välein. Lisäksi olisi hallitus ja työvaliokunta, jotka kokoontuisivat aina tarvittaessa. Pardian hallitus linjasi tammikuussa 2015, että uuden keskusjärjestön tulee olla poliittisesti sitoutumaton uusi järjestö. Lisäksi sen tulee olla riittävän laaja kokoonpanoltaan ja jatkossa keskusjärjestöjä tulee olla vähemmän kuin nykyisin. – Päätökset uuteen keskusjärjestöön liittymisestä tehdään edustajakokouksessa. Järjestämme ennen mahdollisen aiesopimuksen allekirjoitusta ylimääräisen edustajakokouksen, jossa päätetään, lähteekö Pardia mukaan, Simola linjasi. 21.12.2015 Ohjausryhmän kokous 18.1.2016 Ohjausryhmän kokous 8 11.2.2016 Ohjausryhmän kokous 2.3.2016 Ammattiliittojen kokous: selvitystyön lopullinen versio liittojen päätöksentekoa varten Miksi uusi keskusjärjestö? Työelämän muutokset • Kolme megatrendiä: digitalisoituminen, pääomien vaikutusvalta, ympäristön muutos • Työvoima on koulutetumpaa kuin koskaan ennen • Uhkana erityisesti toimihenkilöammattien automatisointi • Työ on yksilöllisempää ja se koetaan subjektiivisemmin kuin ennen • Työ on mobiilia ja ammattien rajat hämärtyvät Työmarkkinoiden muutokset • Työmarkkinat polarisoituvat edelleen ja huono-osaisuus kasvaa • Paineita sopimusjärjestelmän hajautukseen: yrityskohtaisen ja yksilöllisen sopimisen lisääminen • Paineita sääntelyn keventämiseen Ammattiyhdistysliike muutoksessa • Tulevaisuuden visioiden terävöittäminen • Työpaikkatoiminnan vahvistaminen • Imagon muuttaminen ei-liikkeestä uutta rakentavaksi, eteenpäin katsovaksi liikkeeksi • Toimintatapojen uudistaminen • Nuorten ja maahanmuuttajien mukaan saaminen Seuraa hanketta osoitteessa www.uusikeskusjärjestö.fi 10.3.2016 Ohjausryhmän kokous 11.4.2016 Ohjausryhmän kokous 9.5.2016 Ohjausryhmän kokous 1.3.–31.5. 2016 Hankkeeseen osallistuvien ammatti liittojen omat kokoukset. Valmistaudutaan aiesopimukseen. 1.6.2016 Liittojen kokous: aiesopimuksen allekirjoittaminen 1.1.2017 Uusi keskus järjestö aloittaa toimintansa PUHEENJOHTAJALTA Kiitos jäsenille aktiivisuudesta K ulunut syksy on ollut työmarkkinoilla varsinaista myllerrystä. Hallituksen ilmoitus syyskuussa työelämän pakkolainsäädännöstä käynnisti vahvan vaikuttamistyön näitä yksipuolisia ja kohtuuttomia toimia vastaan. Vain reilu viikko myöhemmin järjestettiin palkansaajajärjestöjen suurmielenilmaisu Helsingin Rautatientorilla. Siihen osallistui noin 30 000 liittojen jäsentä. Neuvotteluja vaihtoehtoisen kilpailukykypaketin aikaansaamiseksi käytiin pitkin syksyä. Hankalistakin asioista kumpuaa yleensä jotain hyvää. Tässä tapauksessa ainakin kaikenlainen jäsenistön aktiivisuus on noussut merkittävästi. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja on syksyn mittaan tullut runsaasti. Myös kävijämäärä esimerkiksi Pardian Facebook-sivuilla on kasvanut räjähdysmäisesti. Pardian kotisivuilta ja sosiaalisen median kanavista kuten Facebookista ja Twitteristä saa jatkossakin paljon ajankohtaista tietoa ja niitä kannattaakin käydä tykkäämässä ja seuraamassa. Syyskuussa teimme nopealla aikataululla jäsenkyselyn, jossa kysyttiin jäsenten suhtautumista pakkolainsäädäntöön ja sen vaihtoehtoihin. Jäsenet ottivat kyselyn todella hyvin vastaan. Huolimatta muutaman päivän vastausajasta kyselyymme vastasi peräti 46 prosenttia kyselyn saaneista. Tämä on kaikkinensa muhkeat 16 000 jäsentä. Sitä voi pitää erinomaisena tuloksena ja tästä iso kiitos jäsenille. Vastauksistanne saimme arvokasta tietoa vaihtoehtojen valintaan. Saamamme palautteen perusteella jäsenistö on arvostanut kovasti sitä, että olemme kysyneet suoraan heidän mielipiteitään edunvalvontaan liittyvistä Jatkamme uusien tapojen käyttämistä vuorovaikutuksen lisäämisessä. kysymyksistä. Nykyteknologian mahdollistaessa yhä moninaisemmat suoran demokratian ja vuorovaikutuksen välineet, on selvää, että jatkamme uusien tapojen käyttämistä vuorovaikutuksen lisäämisessä suoraan jäsenistömme kanssa. Jäsenistömme aktiivisuuden nousu edellyttää vahvaa panostusta myös meiltä. Tähän haasteeseen on vastattava sekä edunvalvonnassa että tiiviimmällä vuorovaikutuksella. Edunvalvonnassa on tietenkin ensiarvoisen tärkeää, että onnistumme vastaamaan jäsenistömme toiveisiin ja tavoitteisiin erityisesti nyt lausuntokierroksella olevien pakkolakien torjunnassa. Vuorovaikutus edellyttää meiltä yhä aktiivisempaa ja samalla uudenlaista otetta viestintään erilaisilla foorumeilla. Odotan innolla edelleen lisääntyvää vuorovaikutusta, ajatusten vaihtoa ja keskustelua jäsenistön kanssa niin tapaamisten, puhelimen, sähköpostin, Facebookin, Twitterin kuin muidenkin viestimien välityksellä. Kiireisen syksyn jälkeen haluan toivottaa kaikille rentouttavaa, virkistävää ja mukavaa joulunaikaa sekä menestyksekästä uutta vuotta 2016! Niko Simola Twitter @simolaniko 9 TYÖNKUVA Virkakoiran paras palkka Pr-työ on osa huumekoirien arkea. Sitä kautta saadaan myös lahjoittajia. Hyrrä on saanut nimensäkin sponsoreidensa tuusulalaisen kauppakeskus Hyrrän ja ystävyys- ja palvelujärjestö Inner Wheelin mukaan. 10 TYÖNKUVA on pallo Huumekoira Hyrrä ja koiranohjaajana toimiva tullitarkastaja Susanna Kuutti ovat työpareina 24/7. teksti kuvat Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja Markus Sommers 11 TYÖNKUVA Matkatavarahihna on huumekoira Hyrrän juoksumatto. Yleensä hihnalta etsitään niiden henkilöiden matkatavaroita, jotka koira on jo merkannut portilla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelee yhteensä seitsemän huumekoiraa ja yksi rahakoira. A amuvuoro on vasta alkupuolella ja huumekoira Hyrrä on merkannut Helsinki-Vantaan lentoasemalla jo kaksi postilähetystä. Hyrrä hyppelee pallopalkkio suussaan tyytyväisenä. − Toinen lähetys sisältää marihuanaa, josta teen rikosilmoituksen, ja se siirtyy Tullin tutkintaan. Toisen lähetyksen sisältö on epäselvä, ja sen lähetän tullilaboratorioon tutkittavaksi, huumekoiran ohjaajana toimiva tullitarkastaja Susanna Kuutti kertoo. Kuutti on varma, että lähetys sisältää huumausainetta, koska Hyrrä on merkannut sen. Koiralla on hajusoluja noin satakertainen määrä ihmiseen verrattuna. Sen kuono on täysin tarkka, eikä koira ilmaise väärin. − Koiralle opetetaan toistoilla hajukuva, ja se jää lihasmuistiin kuten jotkut asiat ihmisillä. Koira tietää, että aina kun tämä haju tulee, teen tällaisen ilmaisun ja saan tällaisen palkan. − Huumekoira on ohjaajalleen hyvä työkalu. Hyrrä osaa merkata esimerkiksi 3 000 kirjeen postilaatikosta noin 10 senttimetrin alueen, josta huumausainetta sisältävän lähetyksen pitäisi löytyä. − Joskus käy niin, että siellä on tuotteita, jotka ovat olleet asunnossa, jossa on käytetty huumeita. Esimerkiksi huokoiseen villakangastakkiin jää pitkäksi aikaa tunnistettava tuoksu. Huumekoirat löytävät sivutuotteina myös esimerkiksi lääkeaineita, joissa on huumejohdannaisia tai rahaa, joka on vaihtanut omistajaansa huumekaupassa. 12 Onnellinen työkaveri 3,5-vuotias labradorinnoutaja Hyrrä on Kuutille jo toinen työpari. Yleensä huumekoirat eläköityvät noin 8-vuotiaana. Hyrrä on koulutettu alun perin kasvattajalla viranomaiskoiraksi, ja se tuli Kuutille noin vuoden ikäisenä. Kuutin ei tarvinnut opettaa Hyrrälle kuin huumeet Tullin koirakoulussa. Ohjaajan työhön kuuluu koiran jatkuva koulutus ja tämän lisäksi koirat käyvät vuosittain kertauskurssin koirakoulussa. − Olen halunnut koiranohjaajaksi siitä saakka, kun tulin Tullilaitokseen. Hakijalla täytyy olla kuitenkin ensin valvontakokemusta ja käytännössä hankittua tietoa, mistä ja miten huumeita löydetään. Kuutti aloitti työt Tullissa satamasta vuonna 1996 ja siirtyi Helsinki-Vantaan lentoasemalle vuonna 2004. Hän sai ensimmäisen koiransa vuonna 2009. Nykyään Kuutti työskentelee huumekoiran kanssa lentotullin liikkuvassa valvonnassa. Hän on pardialaisen Tullivirkamiesliiton jäsen. − Työ ja onnistumiset työtehtävissä ovat antoisia, koska minulla on työkaveri, joka on aina onnellinen ja iloinen. Koira myös lepää työvuorossa Koirakot, eli koira ja ohjaaja yhdessä, tekevät kaksivuorotyötä noin 10−12 tunnin vuoroissa. Koira tarvitsee työvuoron aikana useita lepotaukoja häkissään ja 4−5 juoksulenkkiä. TYÖNKUVA − Silloin kun koira lepää, olen toisissa työtehtävissä tullitarkastajana. Teen esimerkiksi matkustajavalvontaa, etsin matkalaukuista ja henkilöiden päältä rajoituksen alaisia tuotteita ja puhuttelen ihmisiä. Kuutin työvuorossa on kerrallaan neljä koirakkoa. Tullitarkastajat pystyvät tarvittaessa toimimaan työparina yhden koiran kanssa toisen koiran levätessä. − Asiakaspalvelutyössä täytyy olla aina kaksi viranomaista todistusvelvollisuuden vuoksi, jos esimerkiksi kajotaan matkustajan henkilökohtaisiin tarvikkeisiin. Se on myös matkustajan oikeusturvan kannalta tärkeää. Jotta koira on aina toimintakunnossa, sopiva työn rytmitys on 2−3 päivää töitä ja saman verran vapaata. − Tällainen työn jaksotus on myös ohjaajalle hyvä. Rakastan työvuorojani sekä työni monipuolisuutta ja vapautta. Virka-apua enää murto-osa Koirakko kulkee työvuoroissa lentoaseman aikataulujen mukaan, ellei johtokeskus muuta määrää. − Aamulla mennään postiin, sitten kuriirikierrokselle, postivarastoon, jakelukeskukseen ja muihin rahtivarastoihin. Esimerkiksi Finnairin varasto on melkein kilometrin pitkä ja puoli kilometriä leveä. Siinä on työsarkaa. Iltavuoro painottuu matkustajaliikenteen valvontaan ja päältä hakuun sekä matkatavaraetsintään. Hyrrä ei työskentele pelkästään lentokentällä, vaan tulee pyynnöstä virka-avuksi poliisille, rajavartiolaitokselle tai Tullille esimerkiksi satamaan. Hyrrä auttaa muun muassa maasto-, auto- tai kotietsinnöissä. − Resursseja on koko ajan vähennetty, ja sen vuoksi viranomaisyhteistyötä tehdään enää noin 20 prosenttia entisestä. Käymme antamassa virka-apua Hyrrän kanssa noin kerran kuukaudessa. Tullilla on kolme paikkaa lentoasemalla, joissa kaikissa pitäisi olla jatkuva valvonta. Myös poistumistietä on 4−5. − Jos lentoasemalla siirryttäisiin yhteen terminaaliin ja yhteen poistumistiehen, se helpottaisi suuresti meidän työtä. Vapaa-aikakin koiran ehdoilla Kuutin mukaan Tullissa tehdään työtä jo nyt moniosaajina minimimiehityksellä. Työntekijän selkäpiistä revitään kaikki irti. − Hallituksen kaavailemat leikkaukset eivät tule parantamaan henkilöstön työmotivaatiota. Esimerkiksi esitykset pitkien lomien leikkaamisesta julkisella sektorilla tulevat varmasti näkymään ihmisten jaksamisena ja sairaslomien lisääntymisenä, Kuutti epäilee. Työnantaja esittää säästöjen vuoksi koiranohjaajille tulevaan sopimukseen heikennyksiä ja on poistamassa ohjaajilta koirien kuljettamisesta kodin ja työpaikan väliltä maksettavat kilometrikorvaukset. − Heikennysesitys ei tunnu oikeudenmukaiselta, kun ohjaajan tulee kuitenkin jo nyt hankkia omalla kustannuksellaan määrätyllä tavalla varusteltu ja tietynlainen auto koiran kuljettamista varten. Kuutti ja Hyrrä ovat aina yhdessä. Myös vapaa-aika kuluu koiran ehdoilla rentoutumiseen, liikkumiseen ja koiran kouluttamiseen. − Joskus menen lomalle ilman koiraa, mutta matkoja ei tehdä hetken mielijohteesta. Edes iltaisin en voi mennä pitkäksi aikaa tapaamaan ystäviä. − Koiran ohjaajiksi valitaan sitoumuksellisia ihmisiä. Ensimmäisenä tulee totta kai perhe, mutta Hyrrä kuuluu siihen perheeseen. ■ Kuriiriposti ei pysähdy ikinä − Haastavinta työssä ovat uudet muuntohuumeet. Niissä muutetaan jotain ainesosia kemiallisesti, emmekä kykene välttämättä kouluttamaan koiria niiden tunnistamiseen. Toinen haaste Kuutin mielestä on kuriiripalvelut. Lähetysten tarkastamiseen on aikaa alle neljä tuntia ennen kuin ne lähtevät lentoasemalta eteenpäin. − Se on kuin posti, mutta se ei pysy paikallaan varastoituna ikinä. Koska kaikkea ei pystytä tarkistamaan, riskiprofiloinnin kautta valitaan ne maat, mistä tiedetään tulevan huumeita ja muita rajoituksen alaisia tuotteita. Tullivirkamiesliitto TVML • noin 930 jäsentä • Tullin palveluksessa työskentelevien etujärjestö, jonka jäsenet työskentelevät kaikissa tullin tehtävissä. 13 Vastuu omasta ajankäytöstä houkuttaa Pardian jäsentutkimuksen mukaan työaikajoustoista suosituimpia ovat liukuva työaika, työaikapankki ja työaika-autonomia. teksti ja grafiikka Tapio Rissanen / Pardian asiamies T änä syksynä tehdyssä Pardian jäsentutkimuksessa selvitettiin tarkemmin erilaisten työaikajoustomuotojen käyttöä ja jäsenten näkemyksiä erityisesti työaika-autonomian toimivuudesta. Työaika-autonomialla tarkoitetaan yhteisöllistä työaikasuunnittelua, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työaikansa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa olemassa olevien pelisääntöjen asettamissa rajoissa. Tällaisia pelisääntöjä ovat muun muassa työehtosopimukset, työaikalaki, paikalliset sopimukset ja työorganisaation omat ohjeistukset. Työaikajoustot laajasti käytössä Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän Työolobarometrin mukaan valtiosektorin palkansaajilla on eniten työmarkkinasektoreista työaikajoustomahdollisuuksia ja heidän joustomahdollisuudet ovat myös selvimmin kasvaneet viime vuosina. Pardian jäsentutkimuksen mukaan vain joka kymmenennellä vastaajalla ei ole käytössä mitään työaikajoustojärjestelmää (Kuvio 1). Kaikkein eniten käytetään liukuvaa työaikaa, työaikapankkia ja työaika-autonomiaa. Muiden työaikajoustojen käyttö on vähäistä. Joustoja käytetään yhtälailla valtiolla ja yksityisellä sektorilla lukuun ottamatta työaikapankkia, jonka käyttö yksityisellä sektorilla on selvästi vähäisempää. Yleisesti työaikajoustoja pidetään hyvinä järjestelminä. Yli 70 prosenttia vastaajista katsoo niiden helpottaneen työn ja muun elämän yhteensovittamista ja tukeneen työssäjaksamista. Joustot ovat vähentäneet ylitöitä (38 %), mutta niiden takia töitä kasaantuu ajoittain joidenkin työntekijöiden tehtäväksi (24 %) ja ne lisäävät ajoittain myös kiirettä (9 %). Työaikajoustoja käyttävät enemmän asiantuntijatehtävissä toimivat kuin ammatti- sekä työnjohto- ja esimiestehtävissä toimivat. Kuvio 1. Työaikajoustojen käyttö työnantajasektorin mukaan 52% 54% 52% Liukuva työaika (vaihteleva päivittäinen työaika) 26% 27% 26% Liukuva työaika (kiinteä päivittäinen työaika) 11% Työaikapankki 1% Tiivistetty työaika Pidennetty työaika 23% 23% 21% 23% Työaika-autonomia Yksilöllinen työaika 29% 3% 2% 1% 1% 1% 0% 1% 1% 10% 12% 10% Ei mitään näistä 010 20304050 60 % valtio 14 yksityinen yhteensä Työaikapankkia käyttävät kuitenkin selvästi eniten työnjohto- ja esimiestehtävissä toimivat (33 %). Työaika-autonomiassa mahdollisuus Hieman vajaa neljännes vastaajista käytti työaika-autonomiajärjestelmää. Sen ulkopuolella olevista kolmannes (35 %) on kiinnostunut kokeilemaan järjestelmää. Erityisesti suurempi vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin houkuttaa kokeilemaan järjestelmää, mikä voisi parantaa laajemmin omien töiden suunnittelumahdollisuuksia, työnteon mielekkyyttä ja työssäjaksamista. Moni tosin epäilee, että työn luonteen takia autonomisuus omasta työajasta päättämisessä voisi jäädä aika rajalliseksi. Työaika-autonomiassa työajoista sovitaan työpaikoilla vaihtelevasti. Osassa sopimassa on kokonainen työyksikkö, osassa työajat jaetaan työparin kanssa. Eniten työaika-autonomian käyttäjät ovat saaneet vapautta sopia keskenään loma- ja vapaapäivistä (75 %) ja työpäivän alkamis- ja loppumisajoista (68 %). Hieman harvemmin sovitaan taukojen pitämisestä (58 %), yksityisasioiden hoitamisesta työpäivän aikana (53 %) ja työvuorojen jakamisesta (34 %). Työaika-autonomiaa käyttävistä valtaosa on tyytyväinen järjestelmään (Kuvio 2). Yli 70 prosenttia vastaajista katsoo, että järjestelmä on helpottanut työn ja perheen yhteensovittamista ja lisännyt työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa. Noin puolet käyttäjistä oli sitä mieltä, että työntekijät suunnittelevat työnsä aikaisempaa aktiivisemmin, työyhteisöjen toimivuus on parantunut ja vastuullisuus työtehtävien tekemisestä ajallaan on lisääntynyt. Viisi prosenttia vastaajista kuitenkin kertoo, ettei työaika-autonomia toimi työpaikalla, vaan työajoista sopimisessa on jatkuvasti riitoja. Pardian jäsentutkimuksen 2015 aineisto kerättiin lokakuussa nettilomakkeella. Vastaajiksi poimittiin 10 prosentin otos Pardian jäsenistä. Kyselyyn vastasi 42 % lomakkeen saaneista eli 1 897 vastaajaa. ■ Työaikajoustot • Liukuva työaika on ollut käytössä kaikkein pisimpään. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovittaa työhön tulo- ja lähtöajat tietyissä raameissa oman tarpeensa mukaan. • Työaikapankkeja käytetään työtuntien tasaamiseen pidemmällä ajanjaksolla ja pidempien vapaajaksojen keräämiseen. Sitä voidaan käyttää myös erilaisten työaikakorvauksien vaihtamiseen vapaa-ajaksi. • Tiivistetty työaika on jatkuva järjestely, joka perustuu myös työaikapankkiajattelulle. Siinä työtunteja tehdään ja talletetaan pankkiin esimerkiksi siten, että neljässä päivässä tehdään viiden päivän työtunnit, jolloin viides päivä on vapaapäivä. • Pidennettyä työaikaa voi käyttää lisääntyneiden työtehtävien ja ruuhkien purkamiseen. Siinä voidaan sopia enintään 40 tunnin viikkotyöajasta, jolloin myös palkkaa korotetaan työajan pidennystä vastaavasti. • Yksilöllisessä työajassa työntekijä vastaa itse työaikansa tasoittumisesta ja pitää kirjaa tekemistään työtunneista. Tällöin liukuva työaika ei ole käytössä, eikä myöskään lisä- tai ylityötä tehdä. • Työaika-autonomilla tarkoitetaan yhteisöllistä työaikasuunnittelua, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työaikansa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa olemassa olevien pelisääntöjen asettamissa rajoissa. Tällaisia pelisääntöjä ovat muun muassa työehtosopimukset, työaikalaki, paikalliset sopimukset ja työorganisaation omat ohjeistukset. Kuvio 2. Käyttäjien kokemukset työaika-autonomiasta työnantajasektorin mukaan Pidän työaika-autonomiaa hyvänä järjestelmänä. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on aikaisempaa helpompaa. Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa ovat lisääntyneet. Työntekijät suunnittelevat aiempaa aktiivisemmin töitänsä, niiden tekojärjestystä jne. 71% 64% 44% Työyhteisön ilmapiiri ja toimivuus on parantunut. 39% Vastuullisuus työtehtävien tekemisestä ajallaan on kasvanut. Päätöksenteko työajoista on aikaisempaa oikeudenmukaisempaa. Esimiehet ovat aktiivisesti mukana työaikojen yhteensovittamisessa. 38% 79% 75% 71% 56% 52% 52% 48% 47% 44% 46% 48% 45% 46% 42% 45% 32% 24% 30% Yhteisöllisyys työpaikalla on lisääntynyt. Työpaikalla on jatkuvasti riitoja työajoista sopimisessa. 82% 78% 80% 83% 4% 5% 8% 0102030405060 7080 90 % valtio yksityinen yhteensä 15 Ministeriön kriisiryhmä seuraa turvapaikanhakijatilannetta Turvapaikanhakijoi den määrän räjähdysmäinen kasvu Suomen rajoilla pakotti sisäministeriön muokkaamaan toimintamallejaan. Kansliapäällikkö Päivi Nerg ei uskalla ennustaa, milloin tilanne rauhoittuu, sillä hakijamäärät vaihtelevat jatkuvasti. teksti Mika Peltonen / UP S isäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg muistelee vieläkin elokuista paluuta kesälomaltaan. – Syyskuun alussa ministeriöön muodostettiin kriisinjohtamisryhmä, jota vedän. Ministeri Petteri Orpo on paikalla ja puheenjohtajana kokouksissa aina, kun mahdollista, Nerg kertoo. Kriisiryhmään koottiin johtajat ja keskeiset toimijat muun muassa poliisista, rajavartiolaitoksesta ja Maahanmuuttovirastosta. Nina Kellokoski Lisärahalla sata uutta poliisia 16 Kiire alkoi Päivi Nergin mukaan kasvaa jo heinäkuussa, jolloin turvapaikanhakijoita saattoi tulla 900 päivässä. Syys-lokakuussa Maahanmuuttovirasto ja poliisi saivat lisättyä henkilöstöään hallituksen antamalla lisärahalla. Meidän ihmiset ovat tällä hetkellä kovilla. Turvapaikanhakijoiden tulva tuntuu etenkin poliisissa ja Maahanmuuttovirastossa työskentelevien pardialaisten työelämässä. – Nämä ovat kaksi keskeisintä työtä, mutta tulijoiden määrä tuntuu myös rajavartiolaitoksessa. Olemme saaneet rekrytoitua melkein sata uutta poliisia turvapaikkaprosessin hoitamiseen. Maahanmuuttovirasto sai kolmisensataa uutta työntekijää turvapaikkahakemusten käsittelyyn, tyytyväinen Nerg kertoo. Tulijoiden määrä on tänä syksynä ylittänyt kaikki entisiin määriin perustuneet arviot. Kuvassa Tornion järjestelykeskukseen 25. syyskuuta saapuneita turvapaikanhakijoita. Kansliapäällikkö kertoo, että lisärahasta huolimatta kaikki työntekijät joutuvat painamaan ”tosi pitkiä” päiviä. Suuri osa ministeriön kenttätyöntekijöistä on Pardian jäseniä. – Kyllä meidän porukka on aika kovilla. Ylityötunteja on kertynyt, mutta onneksi lisäresurssien avulla on saatu aikaan kiertoa ja vapaatakin on voitu pitää. Väkeä on haalittu jopa eläkkeeltä takaisin töihin. – Ne, jotka ovat lähteneet vasta vähän aikaa sitten, ovat suostuneet tulemaan avuksi. Myös hoitovapaalla olijoita on haviteltu ja saatukin mukaan talkoisiin. – Monenlaisia ratkaisuja on yritetty. Siitä huolimatta meidän ihmiset ovat tällä hetkellä kovilla, Nerg myöntää. Hänen mukaansa helpotusta ei ole näköpiirissä. Maahanmuuttoon tulossa jättivirasto Lokakuun lopulla näytti jo siltä, että turvapaikanhakijoiden määrä vähenisi. Marraskuun alussa suunta taas kääntyi. – Sen jälkeen tuli ensin 400 ja hieman myöhemmin 300 uutta hakijaa, kansliapäällikkö Nerg sanoo. Enää hän ei uskalla arvioida, milloin turvapaikanhakijoiden tulva kääntyy laskuun. Panu Pohjola / Lehtikuva ”Porukka on tosi kovilla” – Jos viikko sitten olisit kysynyt, olisin sanonut, että kyllä se vähenevän näyttää. Mutta sitten tapahtui taas käänne. Kansliapäällikkö aikoo kuitenkin jatkaa taistelua määrärahoista ja prosessin uudistamisesta. – Haemme hallitukselta toista lisärahaa melkein yhtä paljon kuin viimeksi saimme. Nergin mukaan alunperin 300 työntekijän Maahanmuuttovirasto on paisumassa tuhannen ihmisen virastoksi. – Kaiken tämän lisäksi on ylläpidettävä 130 vastaanottokeskusta. Maahanmuuttovirasto on antanut ne toteutettavaksi Suomen Punaiselle Ristille ja sen sopimuskumppaneille. Kriisikokous viikoittain Sisäministeriössä on jouduttu parin viime kuukauden aikana tekemään isoja muutoksia johtamislinjauksiin. – Kokoonnumme viikoittain kriisinjohtamiskokoukseen katsomaan, missä mennään, Nerg selittää. Tilannekuvaa seurataan päivittäin Keskusrikospoliisin kokoamien tietojen perusteella. KRP kertoo esimerkiksi, paljonko turvapaikanhakijoita Suomeen on saapunut. Lisäksi kriisiryhmäläiset saavat päivittäin tiedon vastaanottokeskusten toiminnasta, muun muassa kuinka paljon turvapaikanhakijoita missäkin vastaanottokeskuksessa kulloinkin on. 17 Kun ruuhka ruuhkautuu Pakolaistilanne on vaatinut nopeita muutoksia Maahanmuuttovirastossa. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela V ielä viime keväänä Maahanmuuttoviraston henkilöstölle kerrottiin, että väkeä joudutaan ehkä vähentämään. Ei siksi, ettei töitä olisi riittävästi, vaan koska määrärahoja ei ollut luvattu yhtään lisää. Määräaikaisten työsuhteita ei jatkettu. Sitten tuli loppukesä ja parhaimmillaan 4 000 turvapaikanhakijaa ylitti Suomen rajan viikossa. Määräaikaiset haalittiin takaisin ja sen lisäksi syyskuussa 120 uutta työtekijää aloitti virastossa. Ainakin saman verran lisää pitäisi aloittaa vuodenvaihteessa. Työmäärä nousi Vastaanottoyksikössä työskentelevän ylitarkastaja Visa Knapen työssä ensimerkit tulevasta pakolaistilanteesta saatiin viime tammikuussa, kun vastaanottokeskusten kapasiteettia alettiin nostaa. Vuonna 2014 turvapaikkaa hakevien määrät olivat laskeneet, mutta vuodenvaihteessa selvisi, että kyse oli vain suvantovaiheesta. oli päiviä, jolloin puhelin soi yli sata kertaa, Knape kertaa alkusyksyään. Sähköisissä palveluissa työskentelevän suunnittelija Kirsi Kosken työ lisääntyi loppukesästä kun normaalin käyttöjärjestelmätuen lisäksi uusien vastaanottokeskusten toimipisteille tarvittiin tietoliikenneyhteyksien avauksia, UMA-järjestelmän käyttöoikeuksia ja uusia työjonoja hakemuksille. – Jokaiselle uudelle toimipisteelle syötetään järjestelmään 12 työjonoa, ja koko työ tehdään manuaalisesti. Uusia toimipisteitä avataan kymmeniä viikossa. Nämä pyynnöt ohittavat kaiken muun, joten muita tehtäviä on jouduttu priorisoimaan. Myös poliisi ja rajavartiolaitos ovat tiivistäneet yhteistyötään viraston kanssa entisestään. Maahanmuuttovirasto on saanut apua myös puolustusvoimilta esimerkiksi operatiiviseen johtamiseen. Työskentely tapahtuu pääasiassa yhdessä Maahanmuuttoviraston johtoryhmän kanssa. Joustoja käyttöön Taistelu aikaa vastaan on vienyt asioita tavallista nopeammin eteenpäin. Ennen kesälomaansa Knape antoi toimeksiannon Punkalaitumen vastaanottokeskuksen perustamiseksi. Kun hän palasi lomalta – viikko aikaisemmin kuin alun perin oli tarkoitus – perusteilla oli puoli tusinaa vastaanottokeskusta ja lisää tarvittiin kuumeisesti. – Edes 300 ihmistä vetävän vastaanottokeskuksen perustamisesta ei pystynyt iloitsemaan kun tiesi, että ne paikat on jo täytetty. Työni oli vastata myös median kyselyihin ja 18 Valtion virka- ja työehtosopimus on ollut kovassa käytössä, kun Maahanmuuttovirastossa on tutkittu, millaisia työaikajoustoja sopimus mahdollistaa. Yt-elimessä istuva Koski kertoo, että taistelu aikaa vastaan on vienyt asioita tavallista nopeammin eteenpäin. – Olemme toivoneet, että päätökset käsiteltäisiin yt-elimessä muutenkin kuin tiedonantoina, mutta olemme olleet hyvin ymmärtäväisiä. Tilanne on poikkeuksellinen. Koski korostaa, että vaikka tieto on joskus tullut viime tipassa, kaikki on mennyt heidän mielestään sopimusten mukaan. Tähän asti Maahanmuuttovirasto on toiminut virka-aikaan, mutta nyt perustetussa tilannekeskuksessa tehdään kahta työvuoroa ja tekniseen tukeen on suunniteltu ympärivuorokautista päivystystä. Tätä ennen esimerkiksi palkkausjärjestelmän vaatiluokka 10:ssä olevilla ylitarkastajilla ei ole ollut oikeutta ottaa ylitöitä rahana. Tästä luovuttiin, mutta ketään ei ole pakotettu tekemään ylitöitä. Esimerkiksi Knape on tehnyt sellaisen ratkaisun, ettei hän tee ylitöitä eikä kanna enää puhelinta ja tietokonetta mukana kotiin. Henkilöstömäärän kasvun vuoksi Helsingin Kalasatamassa sijaitseva Maahanmuuttovirasto on tarvinnut uusia tiloja. - Onneksi ne löytyivät samasta rakennuksesta, sillä muutto muualle kaiken kiireen keskellä olisi ollut painajainen, Knape ja Koski toteavat. – Minulla on 4-vuotias tytär, ja haluan pitää kiinni siitä, että olen ajoissa noutamassa häntä päiväkodista. Kaikkia joustoja ei ole saatu käyttöön, mutta suunnitelmat ovat nytkähtäneet eteenpäin. Koski kertoo, että esimerkiksi työaikapankin toteuttamisen esteenä on ollut Kieku-työ ajanseurannan rajoitukset. Tarve ei lopu Knapen vastaanottoyksikkö sai syksyn aikana lisää työvoimaa ja lisäksi tilojen hankinta ja uusien keskusten ohjaus eriytettiin. Knapen työ muuttui niin, että hän jäi tilojen hankinnasta syrjään ja alkoi huolehtia tietojärjestelmistä. Knape toteaa, että nopea rekrytointi oli välttämätöntä oman jaksamisen kannalta. – Jos mitään ei olisi tapahtunut, en olisi syyskuun loppuun asti pystynyt jatkamaan tuolla työtaakalla. Kosken sähköiset palvelut -yksikön käyttötuen tiimissä on edelleen vajausta ja uusien palkkaaminen on hidasta. Vuokratyön kautta tuli yksi uusi työntekijä lokakuun lopussa ja vastikään marraskuun alussa aloitti yksi työntekijä, joka on aikaisemmin toiminut tietojärjestelmän sovellustoimittajan puolella. – Rekrytoinnissakin on todella ilmennyt omat haasteensa, esimerkiksi jo haastateltu ja hyväksytty siviilipalvelumies perui tulonsa viime metreillä. Prounionilaiset Koski ja Knape ovat kumpikin tyytyväisiä, että tilanteeseen on reagoitu uusilla työntekijöillä. Yt-elin on muistuttanut useaan kertaan, että Maahanmuuttovirasto tarvitsee nimenomaan vakituisia työntekijöitä. – Tämän hetkinen lisätyöntekijöiden tarve ei tule muuttumaan kovin nopeasti virastossa. Jään eläkkeelle noin kymmenen vuoden päästä ja villi arvaukseni on, että virasto tulee kasvamaan vahvasti koko lopputyöurani ajan, Koski laskeskelee. ■ Visa Knape, ylitarkastaja Kirsi Koski, suunnittelija •Vastaanottoyksikkö. • Tehtävänä valmistella ja ohjata vastaanottokeskusten perustamista ylläpitäjätahon kanssa sekä ohjata vastaanottokeskuksia niiden aloittaessa. Syksystä alkaen keskittynyt avattujen keskusten tietojärjestelmäasioihin. • Tullut Maahanmuuttovirastoon vuonna 2008, vastaanottoyksikössä vuoden 2015 alusta. • Sähköiset palvelut. • Tehtävänä ulkomaalaisasiain sähköisen asiankäsittelyjärjestelmä UMAn käytön tuki, ylläpitotehtävät ja kehittämisen tukeminen. • Tullut silloiseen sisäasiainministeriön poliisiosaston ulkomaalaistoimistoon vuonna 1987. • Varaluottamusmies, yt-toimintaryhmän ja arviointiryhmän jäsen. 19 Syksy täynnä tapahtumia Pardia on kerännyt jäseniä yhteen ympäri Suomen. Koostimme pienen valokuvaalbumin toimitukseen eri tapahtumista lähetetyistä kuvista. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Michaël Vanamo Mielenilmaus #STOP 18.9. Ay-liike järjesti Helsingin Rautatientorilla poliittisen mielenilmauksen, johon osallistui arviolta 30 000 ihmistä. Mielenilmaisulla vastustettiin hallituksen yksipuolisia päätöksiä heikentää palkansaajien työehtoja. Sen avulla haluttiin myös muistuttaa, että maassa on toimiva kolmikantasopimusjärjestelmä, jonka sivuuttaminen ei ole kenenkään edun mukaista. Ison tapahtuman järjestäminen ja organisointi oli syksyn näkyvin osoitus, että ayliike ei aio seurata sivusta jäsentensä etujen polkemista. Pardialaisia oli paikalla mukavasti sateisesta säästä ja kuljetusongelmista huolimatta. Toimisto jakoi jäsenten käyttöön ilmapalloja ja painettuja iskulauseita. Joensuu 7.10. Pardian puheenjohtaja vieraili Joensuun virastotalossa 7.10. Joensuu-päivä päättyi työmarkkinakatsaukseen ja elokuvanäytökseen jäsenille. Helsinki 10.−11.10. 20 Varpu Lepola Anna-Kaisa Jansson Pardian superviikonloppu vietettiin Vantaalla 10–11.10. Tikkurilassa vuosikokoustaan piti Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmä. Toisella puolella Vantaata Flamingossa tapasi noin 30 uutta jäsentä (kuvassa). Samassa paikassa pidettiin myös 10.10. pardialainen hyvinvointipäivä. Liity liittoon -viikon tarkoituksena oli kannustaa STTK:laisten liittojen aktiiveja ja luottamusmiehiä nostamaan omalla työpaikallaan keskusteluun liiton jäsenyyden. Pardia osallistui viikkoon jakamalla materiaaleja työpaikkojen käyttöön. Se myös järjesti jäsentapaamisen Helsingissä, työpaikkavierailuja ja elokuvaillan Seinäjoella sekä feissauksen Pasilan asemalla. Pardia oli mukana myös jäsenjärjestö ProUnionin soppatykillä, josta tarjottiin lounasta Maahanmuuttoviraston työntekijöille. Marjo Pihlajaniemi Liity liittoon viikko 2.−6.11. Pardian puheenjohtaja Niko Simola piti aamiaistilaisuutena työmarkkinoiden ajankohtauskatsauksen pääkaupunkiseudun jäsenille 2.11. Paikalla oli noin 50 jäsentä. Michaël Vanamo Perjantaina 6.11. iltapäivällä soppatykki parkkeerattiin Maahanmuuttoviraston sisäpihalle Helsingin Kalasatamaan. Hernekeitto ja mustikkasoppa maistuivat hyvin koleasta säästä huolimatta. Paikalla oli myös ProUnionin ja Pardian henkilöstöä jutustelemassa lounastajien kanssa. Marjo Pihlajaniemi Perjantaina 6.11. Pasilan aseman seutu täytyi aamuruuhkassa Pardian toimiston ja jäsenjärjestöjen feissareista. Pieni lahja ja kortti, jossa kerrottiin järjestäytymisen hyvistä puolista, nosti hymyn monen kasvoille. Marjo Pihlajaniemi Seinäjoella 5.11. puheenjohtaja Niko Simola vieraili maistraatissa ja ELYkeskuksessa. Illalla järjestettiin kaikille jäsenille avoin elokuvailta, jonka alussa Simola kertoi työmarkkinakuulumisia. 21 Timo Nousiainen Työsuojelun ajankohtaispäivät pidettiin Helsingissä 11.–12.11.2015. Aiheena oli muun muassa Psykososiaalinen kuormitus, sen hallinta ja valvonta. Kuvassa toimintaansa esitellyt Pardian työhyvinvointi- ja työsuojeluasioiden työryhmä TYKE. Antero Aaltonen Työsuojelun ajankohtaispäivät 11.–12.11. Valtion päätoimisten ja yksityisten alojen pääluottamusmiesten koulutuspäivä 6.−7.10. Valtion päätoimisten ja yksityisten alojen pääluottamusmiesten koulutuspäivä järjestettiin Vantaalla 6.-7.10. Voit lukea lisää tapahtuman annista sivuilta 35–36. Syksyn kampanjat Pardian on ollut myös mukana kahdessa isossa valtakunnallisessa kampanjassa. Harmaa talous – musta tulevaisuus -tiedotuskampanja 12.10–2.11. Mikä fiilis -kampanja 15.10.–30.11. Mikä fiilis on palkansaajakeskusjärjestöjen (SAK, STTK ja Akava) yhteisen kampanja, jonka tavoitteena on ammatillisen järjestäytymisen edistäminen. Nyt pidettiin monivuotisen kampanjan toinen vaihe. Kampanja on suunniteltu erityisesti nuorille aikuisille, jotka eivät kuulu mihinkään liittoon. Kampanjassa on nostettu esiin ammattiliittojen rooli 2020-luvun työelämässä sekä herätetty keskustelua ay-liikkeen työn merkityksestä sekä toimintatavoista suomalaisessa yhteiskunnassa. 22 Monivuotisen kampanja viimeinen jakso pidettiin 12.10–2.11. Se näkyi sosiaalisessa mediassa, radiokanavilla ja YLE:n tietoiskuina. Aiheina olivat elintarvikepetokset, lisäravinteiden ja lääkeväärennysten tuonti sekä kuitin pyytäminen ostoksista. Kampanjan nelivuotiskaudella on toteutettu merkittäviä harmaan talouden torjuntatoimia. Ihmisten tietoisuus harmaan talouden haitoista on lisääntynyt ja käyttöön on otettu muun muassa julkinen verovelkarekisteri ja veronumero rakennusalalla. Viestintäkampanja voitti tänä vuonna radiomainoskilpailu Kaiussa parhaan yhteiskunnallisen mainoksen sarjan. Viranomaisten yhteistyö harmaan talouden torjunnassa on tiivistynyt ohjelman aikana. Poliisin oppilaitoskiertue on tavoittanut tähän mennessä 10 000 ihmistä. Pardia ja STTK ovat olleet kampanjassa mukana. Joustavuus on kummankin osapuolen etu Maanmittauslaitoksen työaikasopimuksen joustavuus on helpottanut vauvaperheen arjen ja Henri Nackströmin työn yhteensovittamista. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Leena Koskela 23 Kaiken takana luottamus Pääluottamusmies Raili Savolaisen mielestä joustavat työajat ovat nykypäivää myös julkishallinnossa. K un Raili Savolainen aloitti vuonna 2007 Maanmittauslaitoksen pardialaisena pääluottamusmiehenä, nytkähti joustava työaika eteenpäin. Perusteet sille oli luotu jo aikaisemmin, ja se oli ollut paikallisessa kokeilussa muutamassa toimipisteessä. Uusi joustava työaikasopimus tuli voimaan 1.2.2011. Malli oli ollut ennenkin neuvottelupöydässä, mutta työntekijäpuolella pelättiin, että se avaa mahdollisuuden väärinkäytöksiin, jotka rikkovat työaikalainsäädäntöä. Savolainen luotti, että keskustelemalla löydetään kumpaakin osapuolta tyydyttävä ratkaisu. Ennen järjestelmän käyttöönotRaili Savolainen toivoo, että Maanmittauslaitoksen hyvistä kokemuksista työaikajoustojen suhteen otetaan mallia myös muualla valtiohallinnossa. toa sovittiin kaksivuotisesta kokeilusta ja perustettiin työaikatyöryhmä, jossa Savolainen edusti Pardiaa. Muut osapuolet olivat JUKO ja työnantaja. – Meille oli tärkeää, että sopimuksesta löytyy edelleen säännöllisen työajan ylittävä työ, eikä se muuta lisä- ja ylityöstä annettuja säännöksiä. Maanmittauslaitoksella on myös pieni joukko jaksotyötä tekeviä työntekijöitä, ja heidän kanssaan noudatetaan sitä, mitä jaksotyöstä on säädetty. Poikkeuksellista joustoa Sopimuksessa määriteltiin poikkeuksellisen joustava liukuma, jonka aikana työn voi tehdä. Savolainen kertoo, että alkuun suurimpana käytännön haasteena oli saada työaikaraportit henkilöstön edustajien käyttöön. Molemmat osapuolet ovat oppineet, ettei soveltaminen ole vaikeaa. – Meidän tehtävänämme on tarkkailla, että jäsenemme muistavat levätä. He ovat niin sitoutuneita työhönsä, että varsinkin alkuun piti muistuttaa pitämään kertyneitä tunteja pois. Myös ylityön ja työaikaan kuuluvan työn eroa jouduttiin pohtimaan muutamissa tapauksissa. Molemmat osapuolet ovat oppineet vuosien varrella, ettei soveltaminen ole vaikeaa. Nykyään kysymyksiä tulee lähinnä silloin, kun Maanmittauslaitokselle tulee uusia työntekijöitä, joilla on ollut aikaisemmin käytössä tästä poikkeava työaikasopimus. Molemminpuolista tyytyväisyyttä Pääsääntöisesti kumpikin osapuoli on ollut tyytyväinen työaikasopimukseen, sillä se istuu hyvin maastossa tehtävään kausiluonteiseen työhön, joka ei ole kiinni paikasta tai ajasta. – Käytännössä työtä tehdään edelleen arkisin aamupainotteisesti, mutta ruuhkahuippuina ja hiljaisina aikoina työ ja sen tarve kohtaavat paremmin. Tämä palvelee kumpaakin osapuolta. Entä suosituimmat loma-ajat, onko silloin kukaan töissä? – Tästä ei ole tullut ongelmaa, sillä töistä ja vapaista sovitaan yhdessä tiimeissä. Myös virastoaikaa noudattavat työntekijät ovat kokeneet hyötyvänsä joustoista. Heillä vaihtelua tuovat esimerkiksi projektit ja uusien ohjelmien opettelu ja käyttöönotto. 24 Yhteinen etu luo luottamusta Savolaisen puheessa nousee esiin monta kertaa yksi sana: luottamus. Hänen mielestään Maanmittauslaitoksen palkkausjärjestelmä on luottamuksen osoitus. Neuvotteluvaiheessa tarvittiin luottamusta siihen, että pystytään puhumalla löytämään kummallekin osapuolelle sopiva ratkaisu. Nyt tarvitaan luottamusta siihen, ettei kumpikaan osapuoli käytä sopimusta väärin. – Haluamme kaikki, että kansalaiset saavat palvelunsa jouhevasti. Kun teemme töitä yhteisen päämäärän eteen, on kaikkien etu tehdä ne niin hyvin kuin mahdollista. Raili Savolainen on tehnyt pitkän uran valtiolla ja hän on sitä mieltä, että myös muualla olisi työaikojen suhteen mentävä nykyistä joustavampaan suuntaan. – Isoissa pöydissä puhutaan joustoista. Voidaanko niitä alkaa pian toteuttaa? Maanmittauslaitoksen työaikasopimus pähkinänkuoressa • Työt tehdään kello 6.00 ja 23.00 välisenä aikana. • Työaikasaldo voi 26 viikon tasoitusjakson aikana vaihdella, mutta sen päättyessä saldokertymä voi olla enintään 76 tuntia plussalla ja vajaus voi olla 10 tuntia. Ylimääräinen saldo on pidettävä pois viimeistään seuraavan tasoitusjakson aikana. • Jos viikonloppuna tai iltaisin tehdään töitä esimiehen aloitteesta, sitä ei lasketa saldoon, vaan korvaus määräytyy valtion työaikasopimuksen määräysten mukaisesti. • Jos työntekijä tekee omasta aloitteestaan töitä iltaisin tai viikonloppuisin, se lasketaan tasoitusjakson saldoon, mutta ei kerrytä lisä- tai ylityökorvauksia. Poikkeavista työajoista suositellaan viestittämään esimiehelle. • Työ tehdään tiimeissä, joissa varmistetaan riittävä miehitys. Saldoja voi pitää lyhennettyinä työpäivinä tai kokonaisina vapaapäivinä silloin kun työtilanne antaa myöten. • Työntekijöiden työaikaraportit ovat myös työntekijöiden edustajien käytössä. • Työajanseuranta tehdään Turre-järjestelmällä, jonne kirjaudutaan omalta tietokoneelta. Osalla henkilöstöstä on mukana kuljetettava kone, joten kirjautuminen Turreen onnistuu myös, kun työskennellään laitoksen ulkopuolella. Arjen helpottaja Henri Nackström arvostaa työaikajärjestelmän joustoja, vaikkei käytä kaikkia niitä aktiivisesti. H enri Nackström toimii Maanmittauslaitoksen toimitila-asiantuntijana Pasilan virastotalossa. Hänen aloittaessaan kymmenen vuotta sitten, töissä piti olla kello yhdeksän ja viidentoista välisenä aikana. – Kun uusi työaikajärjestelmä tuli, olin todella innostunut. Joustavat työajat ja etätyö ovat hienoja mahdollisuuksia, vaikken käytä niitä kaikkia itse. Toimistotyöhön liittyy muutamia omia ja sidosryhmien palavereja viikossa, muuten Nackström valitsee työaikansa vapaasti. Saldot pyörivät nollan molemmin puolin. – Sen verran vanha työaika on jäänyt takaraivoon, että pyrin olemaan töissä aina yhdeksään mennessä. taneet sulauttamaan vauvan ja isän vuorokausirytmit yhteen. – En käytä enää herätyskelloa. Kun Teo herää, annan hänelle maitoa ja lähden töihin. Joskus kello on kuusi, joskus kahdeksan. – Vaimon on vaikeampi lähteä työstään joustavasti. Kun lapsi menee hieman vanhempana päiväkotiin, joustava työaikani varmistaa, ettei hän joudu olemaan siellä liian pitkiä päiviä. Tällä hetkellä Nackström ei käytä hyväkseen etätyömahdollisuutta, sillä esimerkiksi kotona työskentely olisi mahdotonta pienen vauvan takia. Sosiaalisena ihmisenä hän myös nauttii toimiston arjesta enemmän kuin yksin tekemisestä. ■ Lapsi herätyskellona Vuosi sitten syntynyt poika on muuttanut Nackströmin arkea. Työaikajoustot ovat aut- Teo-poika toimii Henri Nackströmin herätyskellona. 25 PUHEENVUORO Onnistuuko työn irrottaminen työntekijöistä taantumaa syventämättä? Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala kirjoittaa työnteon ja julkisen sektorin kriisistä. E linkeinoelämä on pitkän aikaa kuvannut Suomea poikkeuksellisen huonona maana, jota jäykät työmarkkinat ja liika säätely ovat kuristamassa hengiltä. Todellisuudessa Suomi erottuu länsimaiden yleiskuvasta vain yksipuolisemman tuotantonsa osalta. Työn epävarmentuminen ja kustannuspaine toistuvat samanlaisina myös lähimmissä kilpailijamaissa ja maailmalla muutenkin. Suomen työelämän ulkoiset ehdot sanelee sijoituskilpailu sekä työvoiman, teollisen kapasiteetin ja halvan pääoman ylitarjonta maailmanmitassa. Markkinoiden täyttymisen ja länsimaiden vanhenevan väestön laman lannistaman kulutuksen vuoksi kysyntä ei vedä eikä yksityisten kannata investoida. Kun ei synny työtä, ei synny kulutustakaan. Automaatio syö ostovoimaa entisestään irrottaessaan talouskasvun työtulojen kasvusta. Se ajaa halventamaan työtä entisestään, jotta työpaikat edes toistaiseksi säilyisivät. Automaatio on halvan työvoiman globaalia ylitarjontaakin merkittävämpi syy työn ja talouskasvun irtautumiseen toisistaan. Takaisin päiväläisiksi Eivät vain palkat ja talouskasvu ole kytkeytyneet irti toisistaan vaan työ on vähitellen irtoamassa työsuhteista. Se on pikku hiljaa palaamassa päiväläisen työksi, tarvittaessa työhön kutsuttavien kertaurakoinniksi, jollaista palkkatyö oli ennen kypsän teollisen yhteiskunnan vakinaisia työsuhteita, työsuhdesidonnaisia eläkkeitä ja sosiaalivakuutusta 1900-luvun jälkipuoliskolla. 26 Uuden työn muotoja ylistetään yksilön vapautumiseksi: jokainen voi huutokaupata osaamistaan netissä niin kuin itselle sopii, suoraan ostajalle. Uberisaatio leviää taksinajosta muillekin aloille; PeoplePerHourtyyppinen palvelu vie silpputyön loogiseen loppuunsa. Välittäjä ottaa provisionsa, ja työntekijä joutuu kustantamaan itse eläkkeensä, sairausvakuutuksensa, työttömyytensä ja kouluttautumisensa. Tehdastahdista vapautumisen vastapainoksi työntekijä joutuu suoraan markkinasuhteeseen ja koneelliseen hintavertailuun, mikä harvoin ainakaan korottaa tuloja verrattuna entiseen työsuhteeseen. Toki ideaansa netin kautta oikealla hetkellä monistavat voivat nousta supertähdiksi, mutta voittajat vievätkin sitten kaiken. USA:n keskiluokan heikkeneminen näkyy taloudellisten puskureiden katoamisena. Työn hinta on vuosikymmenet polkenut paikallaan eikä lisää rahaa kasvavien eläke-, terveydenhoito- ja yliopistomaksujen kattamiseen ole saanut muutoin kuin työaikaa pidentämällä. Säästöt on syöty ja velaksi elämisestä tullut maan tapa. Lopulta automaatio alkaa korvata myös asiantuntijatyötä, ja asiakaspinnan tunneälyisestä hoitamisesta teknologian etäispäätteenä kilpailee entistä enemmän entistä valmennetumpaa väkeä. Keskiluokan hiipuminen Suomessa normaalityösuhteet ovat yhä enemmistönä, mutta osa-aikainen työ ja vuokratyön käyttö ovat lisääntyneet. Kes- kiluokkaa meillä on yhä 43 %, jos mittana käytetään 25 %:n vaihtelua tulomediaanin molemmin puolin. Mediaanitulo ei ole sama kuin keskitulo, jota voi vedättää ylös kourallinen superrikkaita USA:n tapaan. Mediaanitulon ja keskitulon etääntyminen kertoo polarisaatiosta, ja sitä on alkanut näkyä Suomessakin. Suomessa keskiluokan kato on toistaiseksi ilmennyt enemmänkin työsuhteiden ja -ehtojen epävarmentumisena. Jälkikasvu on yhä koulutetumpaa mutta ei yllä välttämättä vanhempiensa elintasoon. Epävarmuuteen liittyy työmäärän hallitsematon kasvu väen vähentämisen myötä. Suorittavan hallintoväen osalta tämä näkyy yhtä selvästi kuin opettajien. Vielä vuosina 1998–2007 palkansaajien reaalitulot kasvoivat keskimäärin kolmanneksella. Tällä hetkellä se esitetään ratkaisevana virheenä kilpailukyvyn kannalta. Tulomediaani ei tavoita kaikkea, mitä keskiluokkaisuuteen kuuluu. Keskiluokkaa on historiallisesti määritellyt motiivi yrittää itsen ja jälkikasvun puolesta. Opiskelu ja sen palkitseminen vapaammalla, mielekkäämmällä työllä on kannustanut itsekuriin ja pitkäjännitteisyyteen. Yrittäminen edellyttää toivoa paremmasta: lisää turvallisuutta, vapautta ja mahdollisuuksia toteuttaa omiakin toiveita, ainakin lapsille. Juuri turvallisuus on nyt uhattuna, kun markkinariskit lisääntyvät ja yksilöityvät samalla kun sosiaalisia turvaverkkoja ohennetaan. Nykyiset työreformit voivat vastoin aktivoivaa tarkoitustaan heikentää työmotii- PUHEENVUORO via ja yrittämisen halua palkkatyöntekijöillä: jos työn vaihtosuhdetta muutetaan väkisin ja työntekijöille jää vähemmän rahaa, aikaa ja voimia, se johtaa voimien säästelyyn pidemmän työajan jaksamiseksi ja henkiseen irtautumiseen työstä sitä mukaa kuin sitä ei voi enää tehdä kunnolla valmiiksi. Sitä voi hillitä jonkin verran työn sisällöllinen mielekkyys tai vastavuoroisuus omien oppilaiden, asiakkaiden, potilaiden kanssa. Lannistava verotus kimukseen, opetukseen ja poliisityöhön, joita kysytään yhä enemmän ja jotka kiinnostaisivat nuoria työn sisällön puolesta? Julkisen sektorin tarpeellisten, mielekkäiden ja haluttujen töiden rahoittamisen estää se, etteivät automaation ja finanssipelin tuottamat voitot kierrä takaisin sinne missä niitä on tuotettu. Suomen hallitusten keskittyminen vientikilpailukykyyn ei siten kerro niiden väärämielisyydestä vaan kansallisen itsemääräämisoikeuden rajallisuudesta liikkuvien pääomien maailmassa. Siinä peliasetelmas- sa lakkoilu kansallisesti näyttää itsetuhoiselta puuhalta ja ay-liike eilisen instituutiolta. Jotta kuoliaaksi säästämiselle löytyisi tulevaisuutta avaava vaihtoehto, olisi aluksi jatkettava OECD:n alkamaa kansainvälistä yhteistyötä kansallisen suvereniteetin palauttamiseksi veroparatiisijärjestelmältä. Juha Siltala Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Suomen historian professori Toisella tavalla työntekijöiden yritteliäisyyttä voi lannistaa se, että verot kohdistuvat yksinomaan työntekoon samalla kun suuryhtiöiden veronmaksu johonkin maahan on lähinnä vapaaehtoista ja verojen maksamista Suomeen kannattaa mainostaa poikkeuksena kansalaismoraalin näyttönä. Jo tasaveroon pääseminen ylikansallisten yhtiöiden verotuksessa olisi suuri saavutus, jos vertailukohtana pidetään vaikkapa amerikkalaisten tietokonepalveluiden nollaverotusta. Verotaakan sälyttäminen vain rahanalaiselle rahvaalle ja rälssin vapauttaminen rasituksista kokonaan rikkoo yhteiskunnallisen vastavuoroisuuden: jos johtajat vetävät välistä, miksi ihmeessä itsekään piittaisi muista kuin omasta edustaan? Julkinen sektori voi kannatella lamassa Automaation mahdollisuus Jos koneet kerran hoitavat tavaranvalmistusta entistä tehokkaammin, eikö olisi luonnollista vapauttaa resursseja vanhustenhoitoon, tut- Leena Koskela Suomi on monin verroin riippuvaisempi vientituloista kuin USA, jonka talous pyörii kotimarkkinoiden varassa. Silti kaupankäynnin hiljeneminen kotimarkkinoilla pahentaa lamaa, heikentää työllisyyttä ja pienentää verokertymää Suomessakin. Leikkauspaineet kasvavat julkisella sektorilla, joka voisi osaltaan kannatella työllisyyttä ja kulutusta yli laman. Julkista sektoria on moitittu pelkäksi paisuneeksi kustannuseräksi, vaikka juuri hoito- ja opetustyöt näyttävät lisääntyvän ja tietokoneinsinöörien työt vähenevän. Hyvää halvalla -ratkaisuksi tuskin kelpaa hoitotöiden kilpailuttaminen ketjuille, jotka hallitsevassa markkina-asemassa pystyvät vedättämään hintoja ja leikkaamaan laatua. Ihmisten suojelun voi yksityistää poliiseilta liivijengeille, mutta ratkaisu ei liene pitemmän päälle kustannustehokas. Parjatusta hallintoväestä suurin osa on tarpeen asiantuntijoiden ja kansalaisten palvelemisen apuna, vaikka byrokraattista aherrusta ristiriitaisilla tehtävillä lisääviä päälliköitä voitaisiin vähentää. 27 Liity Pardia-paneeliin Pardia kokoaa jäsenistöstään vastaajapaneelia, jolle lähetetään muutaman kerran vuodessa vastattavaksi lyhyt kysely jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Paneelilla haetaan tuntumaa jäsenistön näkemyksiin ja mielipiteisiin sekä kerätään palautetta Pardian edunvalvonnan ja toiminnan kehittämiseen. Vastaajapaneeliin voi liittyä tilaamalla paneelin jäsenyyden kirjautumalla sähköiseen asiointiin ja valitsemalla siellä ”Kalenteri- ja muut tilaukset” -osio. Mikäli olet MPHL:n, SLPL:n tai Tehyn jäsen, ota yhteyttä Pardian asiamies Tapio Rissaseen. Vastaaminen ja mukana oleminen on vapaaehtoista. Paneelijäsenyyden voi myös perua helposti Sähköisessä asioinnissa. Vuoden lopussa arvomme kyselyihin vastanneiden kesken tavarapalkintoja. Paneelissa on tehty jo useita kyselyä. Tutustu jäsenistön mielipiteisiin www.pardia.fi ➝ Jäsenyys ➝ Pardia-paneeli. Mielipiteesi on meille tärkeä. Ilmoittaudu mukaan ja rekisteröidy panelistiksi! Lisätietoja antaa asiamies Tapio Rissanen, p. 075 324 7528 tai sähköpostilla tapio.rissanen@ pardia.fi. Perheiden hyvinvointijaksojen haku on käynnissä Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n perheiden 1.askel-hyvinvointijaksojen haku tammi-huhtikuulle 2016 on käynnissä. Seuraava haku huhti-elokuun perhejaksoille käynnistyy tammikuussa. PHT järjestää hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen hotelleissa, urheiluopistoissa, lomakeskittymissä ja kylpylöissä eri puolilla Suomea. Jaksot on tarkoitettu perheille, joissa on yksi tai useampi alle 17-vuotias lapsi. Tarkemmat tiedot ja hakeminen osoitteesta www.pht.fi. Tiedätkö, mikä muuttuu eläkeuudistuksessa? Järjestämme tammikuusta 2016 lähtien infotilaisuuksia ympäri Suomen. Katso paikkakunnat ja päivämäärät osoitteessa www.keva.fi/infokiertue Hae eläkettä verkossa – Omat eläketietosi -palvelussa! www.keva.fi/elaketietosi 28 Ilmoittautuminen alkaa verkkosivuillamme joulukuun alussa. Varaa paikkasi ajoissa! Psst! Voit nyt saada tekstiviestinä ilmoituksen saapuneista asiakirjoista – tilaa heti! Koulutuskalenteri 2016 Opiskele verkossa Verkkokoulutusten sisällöistä löydät tarkempia tietoja salasanasuojatuilta PardiaPlus-jäsensivuilta. Siellä kerrotaan myös, millä sopimusaloillamme opiskeluaika on hyväksytty työnantajan taloudellisesti tukeman ay-koulutuksen piiriin (koskee ay-koulutussopimuksen mukaisia henkilöstön edustajia). Koulutukset, joiden ajankohdan voit valita itse Vuonna 2016 Pardian koulutustarjonnassa on useita verkkokoulutuksia, jotka voi suorittaa itselle sopivana ajankohtana. Alaisen ja esimiehen työyhteisötaidot Kohderyhmä: Omaan luottamustehtävään liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet henkilöstön edustajat. Myös esimiestehtävissä toimivat jäsenet voivat suorittaa tämän verkkokoulutuksen, jos työnantaja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Digiajan työelämä Kohderyhmä: Omaan luottamustehtävään liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet henkilöstön edustajat. Myös esimiestehtävissä toimivat jäsenet voivat suorittaa tämän verkkokoulutuksen, jos työnantaja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Eri-ikäiset työyhteisössä Kohderyhmä: Omaan luottamustehtävään liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet henkilöstön edustajat. Myös esimiestehtävissä toimivat jäsenet voivat suorittaa tämän verkkokoulutuksen, jos työnantaja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Johdatus henkilöstön edustajan tehtävään Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin aloittaneet henkilöstön edustajat. Myös varahenkilöt ja henkilöstön edustajatehtävään ryhtymistä miettivät jäsenet voivat suorittaa tämän verkkokoulutuksen. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Neuvottelutaidon perusteet Kohderyhmä: Omaan tehtävään liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet henkilöstön edustajat, joilla ei vielä ole kovin paljon kokemusta neuvottelemisesta. Myös varahenkilöt voivat osallistua. Huom! Tämä verkkokoulutus on suoritettavissa 1.3.2016 alkaen. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Tasa-arvopolitiikka Kohderyhmä: Kokeneet henkilöstön edustajat ja yhdistyspuheenjohtajat. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Valtion yhteistoimintalain perusteet Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin aloittaneet henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä valtion virastoissa tai laitoksissa. Myös kokeneemmat henkilöstön edustajat ovat tervetulleita kertaamaan tämän lain sisältöä. Huom! Tämä verkkokoulutus on suoritettavissa 7.4.2016 alkaen. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Yritysten yhteistoimintalain perusteet Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin aloittaneet henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla. Myös kokeneemmat henkilöstön edustajat ovat tervetulleita kertaamaan tämän lain sisältöä. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen INFO Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n, Tullivirkamiesliiton, Verovirkailijain Liiton ja ns. tähtiliittojen jäsenet voivat osallistua verkkokoulutuksiin, jos oma liitto puoltaa osallistumista ja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset. Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected]. 29 KOULUTUSKALENTERI Muut verkkokoulutukset Tilastot luottamusmiehen työvälineenä Ryhmä A, verkko-opetus 9.−27.5.2016 Hakuaika päättyy 25.4.2016. Ryhmä B, verkko-opetus 10.−28.10.2016 Hakuaika päättyy 26.9.2016. Kohderyhmä: Omaan luottamustehtävään liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Verkkokoulutuksiin hakeminen Verkkokoulutuksiin haetaan Pardian kotisivuilla olevalla hakulomakkeella, joka löytyy kunkin koulutuksen kohdalla koulutuskalenterissa. Verkkokoulutuksia ei niiden tuutorin työjärjestelyistä johtuen kuitenkaan voi suorittaa seuraavina aikoina: 25.1.−14.2.2016 24.3.−6.4.2016. Kesä- ja syyskauden 2016 rajoituksista ilmoitamme erikseen. Luottamusmiesten peruskoulutus Pardia toteuttaa vuosittain kolme luottamusmiesten peruskoulutuskokonaisuutta, joissa yhdistyy lähiopetus ja verkkotuettu opiskelu lähijaksojen välillä. Ryhmistä yksi on tarkoitettu luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille, joiden työpaikka on yksityisillä sopimusaloilla, ja kaksi valtion virastoissa tai laitoksissa työskenteleville luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille. Myös yhdistyspuheenjohtajat ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua, jos ryhmään jää tilaa. Luottamusmiesten peruskoulutusten lähijaksoihin haetaan Pardian kotisivuilla olevalla hakulomakkeella, joka löytyy ao. jakson kohdalla koulutuskalenterissa. Valtion virastot ja laitokset Luottamusmiesten perusopinnot, ryhmä 2015A 3. lähijakso 25.−27.1.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa vuonna 2015 tai aikaisemmin aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 15.12.2015. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten perusopinnot, ryhmä 2016A 1. lähijakso 17.−19.2.2016, Helsinki Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Hakuaika päättyy 14.1.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten perusopinnot, ryhmä 2015B 3. lähijakso 9.−11.3.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa vuonna 2015 tai aikaisemmin aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 12.2.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen 30 Luottamusmiesten perusopinnot, ryhmä 2016A 2. lähijakso 11.−13.4.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa helmikuussa aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen toiseen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 7.3.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten perusopinnot, ryhmä 2016A 3. lähijakso 1.−3.6.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa helmikuussa aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 25.4.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten perusopinnot, ryhmä 2016B 1. lähijakso 24.−26.8.2016, Helsinki Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Hakuaika päättyy 20.7.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected]. KOULUTUSKALENTERI Luottamusmiesten perusopinnot, ryhmä 2016B 2. lähijakso 10.−12.10.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa elokuussa aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen toiseen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 8.9.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten perusopinnot, ryhmä 2016B 3. lähijakso 12.−14.12.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa elokuussa aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 9.11.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Yksityiset sopimusalat Luottamusmiesten perusopinnot, 3. lähijakso 14.−15.1.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa vuonna 2015 tai aikaisemmin aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla. Hakuaika päättyy 15.12.2015. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten perusopinnot, 1. lähijakso 19.−21.1.2016, Helsinki Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla. Hakuaika päättyy 15.12.2015. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected]. 31 KOULUTUSKALENTERI Luottamusmiesten perusopinnot, 2. lähijakso 17.−18.3.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa tammikuussa aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen toiseen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 12.2.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten perusopinnot, 3. lähijakso 9.−10.5.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa tammikuussa aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 6.4.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten perusopintojen jatkokurssi 9.−10.5.2016, Helsinki Kohderyhmä: Luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoissa. Hakuaika päättyy 6.4.2016. Ota yhteyttä koulutuksen vastuuhenkilöön ennen hakemuksen jättämistä. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Työsuojelun peruskoulutus Työsuojelun peruskoulutuksen lähijaksoihin haetaan Pardian kotisivuilla olevalla hakulomakkeella, joka löytyy ao. jakson kohdalla koulutuskalenterissa. Työsuojelun perusteet, 1. lähijakso 26.−28.9.2016, Helsinki Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin aloittaneet työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut, työsuojeluasiamiehet sekä työsuojelutoimikunnan jäsenet ja varajäsenet. Hakuaika päättyy 22.8.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Työsuojelun perusteet, 2. lähijakso 3.−4.11.2016, Helsinki Kohderyhmä: Opintonsa syyskuussa aloittaneet työsuojelun yhteistoimintatehtävässä toimivat henkilöt. Myös opintonsa aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet toiseen lähijaksoon, voivat osallistua. Hakuaika päättyy 6.10.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Henkilöstön edustajien jatko- ja täydennyskoulutus Tässä kerrottuihin koulutuksiin haetaan Sähköisessä asioinnissa. Löydät tarkempia tietoja jatko- ja täydennyskoulutusten sisällöistä salasana suojatuilta PardiaPlus-jäsensivuilta viimeistään 10.12.2015 alkaen. Siellä kerrotaan myös, millä sopimusaloillamme opiskeluaika on hyväksytty työnantajan taloudellisesti tukeman ay-koulutuksen piiriin (koskee ay-koulutussopimuksen mukaisia henkilöstön edustajia). Väkivallan uhka työpaikalla 4.−5.2.2016, Helsinki (Aktiivi-Instituutti) Kohderyhmä: Henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä. Hakuaika päättyy 4.1.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola Yt-menettelypäivä, ryhmä A 13.4.2016, Oulu Kohderyhmä: Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja yhdistyspuheenjohtajat yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla. Hakuaika päättyy 14.3.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola Työsuojelun ajankohtaispäivät 27.−28.4.2016, Helsinki Kohderyhmä: Työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut, työsuojeluasiamiehet sekä työsuojelutoimikunnan jäsenet ja varajäsenet. Hakuaika päättyy 16.3.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen 32 Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected]. KOULUTUSKALENTERI Henkilöstön edustajien täydennyskurssi 8.−10.6.2016, Kirkkonummi Kohderyhmä: Kokeneet henkilöstön edustajat. Hakuaika päättyy 3.5.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Yhteistoiminnan jatkokurssi 22.9.2016, Helsinki Kohderyhmä: Yhteistoimintaedustajat ja heidän varahenkilönsä valtion virastoissa ja laitoksissa. Hakuaika päättyy 23.8.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola Päätoimisten pääluottamusmiesten koulutuspäivät 28.−29.9.2016, pääkaupunkiseutu Kohderyhmä: Päätoimiset pääluottamusmiehet. Hakuaika päättyy 24.8.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola Päihteet puheeksi 12.−13.10.2016, Helsinki (Aktiivi-Instituutti) Kohderyhmä: Henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä. Hakuaika päättyy 8.9.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola Yt-menettelypäivä, ryhmä B 19.10.2016, Turku Kohderyhmä: Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja yhdistyspuheenjohtajat yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla. Hakuaika päättyy 16.9.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola INFO Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n, Tullivirkamiesliiton, Verovirkailijain Liiton ja ns. tähtiliittojen jäsenet voivat osallistua jatko- ja täydennyskoulutuksiin, jos oma liitto puoltaa osallistumista ja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset. Hakemisesta annetaan erilliset ohjeet Pardian kotisivuilla. Kuvat: Antero Aaltonen Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected]. 33 KOULUTUSKALENTERI Työhyvinvointikortti 25.10.2016, Helsinki Kohderyhmä: Henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä. Hakuaika päättyy 20.9.2016. Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Luottamusmiesten ajankohtaispäivät 1.−2.11.2016, pääkaupunkiseutu Kohderyhmä: Luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Hakuaika päättyy 27.9.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola 34 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla 10.−11.11.2016, Helsinki (Aktiivi-Instituutti) Kohderyhmä: Henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä. Hakuaika päättyy 6.10.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola VES-kertaus- ja täydennyskurssi 30.11.−1.12.2016, Helsinki Kohderyhmä: Luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Hakuaika päättyy 26.10.2016. Vastuuhenkilö: Varpu Lepola INFO Pardia järjestää syyskaudella 2016 Uusien jäsenten treffit, jotka on tarkoitettu vuosina 2015 ja 2016 liittyneille uusille jäsenille. Treffiaika on 22.–23.10.2016, mutta treffipaikka on vielä avoinna. Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Varpu Lepola. Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected]. Pardian valtion päätoimisten ja yksityisten alojen pääluottamusmiesten koulutuspäivät 6.–7.10. Hallitusohjelma ei vahvista työelämän tasa-arvoa Useat hallituksen suunnittelemat toimet kohdistuvat erityisesti naisiin. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat S TTK:n lakimies Anja Lahermaa toivoo, että lokakuussa työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöjen päivittämä työpaikan tasa-arvosuunnittelun tarkastuslista kannustaa työpaikkoja päivittämään tasa-arvosuunnitelmansa ajan tasalle. Vuoden alussa uudistetun tasa-arvolain mukaan vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävän työnantajan on tehtävä tasaarvosuunnitelma ainakin joka toinen vuosi. Lahermaa oli puhumassa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta Pardian valtion päätoimisten ja yksityisten alojen pääluottamusmiesten koulutuspäivillä. − Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisäävät muun muassa työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tasa-arvoasiat tuppaavat jäämään huonon taloustilanteen aikana jalkoihin, mutta eivät ne parempinakaan nouse esille, ellei niitä aktiivisesti edistetä. Antero Aaltonen − Hallitusohjelmassa ei myöskään sitouduta edistämään kolmikantaisesti samapalkkaisuustavoitetta jatkossa, eikä sitouduta kolmikantaiseen valmisteluun työelämään liittyvässä lainvalmistelussa. Sen sijaan useat hallituksen suunnittelemista toimista kohdistuvat erityisesti naisiin, kuten koeajan pidentäminen ja alle vuoden määräaikaisen työsuhteen mahdollistaminen ilman perustetta. − Naisiin tulee myös kohdistumaan hallituksen esitykset työikäisten mahdollisuuksien lisäämisestä omaisen hoitamiseen, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvän loman karttuman rajaamisesta enintään kuuteen kuukauteen sekä naisvaltaisella julkisella sektorilla työskentelevien lomaoikeuden lyhentämisestä, Lahermaa luettelee. Palkkaerossa on kirittävää Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisen samapalkkaisuusohjelman vuosille 2006−2015 päätavoitteena oli kaventaa sukupuolten välinen palkkaero noin 20 prosentista enintään 15 prosenttiin. − Samapalkkaisuusohjelman päätavoite ei toteutunut, vaan palkkaeroksi jäi noin 17 prosenttia, Lahermaa kertoo. Palkansaajakeskusjärjestöt ja työnantajakeskusjärjestöt valmistelivat keväällä ohjelman jatkosta yhteisen näkemyksen, joka hyväksyttiin ohjelman viimeisessä korkean tason kolmikantaisessa kokouksessa. Lahermaan mukaan on kuitenkin todella harmillista, ettei samapalkkaisuusohjelmaa ole käynnistetty uudelleen tänä vuonna. Heikennykset kohdistuvat naisiin Lahermaan mukaan on harmillista, että Suomen hallituksen hallitusohjelman ainoa varsinainen sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva kirjaus on, että ”naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.” Sen sijaan hallitusohjelma ei sisällä muun muassa hallitusohjelman toimien tasa-arvotai sukupuolivaikutusten arviointia, eikä hallitusohjelmaan sisälly kirjausta erillisen tasaarvo-ohjelman laatimisesta, joka on aiemmin ollut parikymmenvuotinen perinne. − Tasa-arvoasioista vastaava ministeri tosin ilmoitti, kun tasa-arvo ohjelman puuttumisesta nousi julkisuudessa kohu, että sellainen tehdään. STTK:n lakimies Anja Lahermaan mielestä tasa-arvokysymyksiä pitää nostaa myös huonoina aikoina esiin. 35 Laki suojaa työntekijän yksityisyyttä Työnantaja saattaa rikkoa vaitiolovelvollisuuttaan kertomalla työyhteisölle sairaspoissaolosta. − Työpaikoilla unohdetaan yleisimmin noudattaa lakia yksityisyyden suojasta silloin, kun on kyse työntekijöiden terveystiedoista, Pardian yksityisten alojen neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä kertoo. Käytävillä saatetaan huudella työyhteisölle jonkin työntekijän olevan sairaana ja jopa kertoa millaisessa taudissa, kun mietitään sijaisjärjestelyjä. Toisilla työpaikoilla työvuorolistaan merkitään esimerkiksi kahvioon kaikkien näkyville työntekijöiden sairaslomapäivät. Heikkilä muistuttaa, että työntekijöiden sairauspoissaolot ovat häneen kohdistuneita henkilötietoja. Näiden laittaminen esille työpaikalla saattaa olla työnantajan vaitiolovelvollisuuden vastaista sekä omiaan loukkaamaan työntekijän yksityisyyden suojaa. − Työntekijät ovat yleensä aika tietoisia yksityisyyden suojastaan työelämässä. Myös työnantajapuolella siihen vedotaan usein. Joskus jopa virheellisesti, kun kieltäydytään antamasta luottamusmiehelle jotain työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja työntekijöistä, vaikka työntekijä olisi siihen itse antanut valtakirjan. Lakia yksityisyyden suojasta valvovat työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa. Seuraamukset lain rikkomisesta voivat olla sakkoa tai vankeutta. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 24 §:ssä on lueteltu pykälät, joiden rikkomisesta on tuomittava sakkoa. Rangaistus henkilörekisteririkoksesta, tietomurrosta, salakatselusta- tai kuuntelusta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta, salassapitorangaistuksesta ja virkarikoksesta säädetään rikoslaissa. ■ Pardian yksityisten alojen neuvottelupäällikkö kertoi, että ihmisen sairastuessa yksityisyydensuojaa helposti rikotaan. Parantamisen varaa on Yksityisyyden suoja työelämässä -alustus sai Pardian valtion päätoimiset ja yksityisten alojen pääluottamusmiehet keskustelemaan vilkkaasti. Pääluottamusmiehet kertoivat yksittäisiä esimerkkejä, missä tilanteissa työpaikoilla on yleisimmin unohdettu noudattaa lakia yksityisyyden suojasta. • • • • • • 36 ”Jossakin toimipisteessä on ollut toimihenkilöiden nimillä lisämyyntiin liittyvä tukkimiehen kirjanpitolista, joka on kaikkien toimihenkilöiden, ehkä jopa asiakkaidenkin nähtävissä.” ”En muista, että kameravalvonta-asiaa olisi koskaan käsitelty yt-neuvottelukunnassa. Kameroita on silti ympäri taloa ja valvontaa suoritetaan.” ”Työjärjestelyihin liittyvissä sähköpostiohjeistuksessa on tullut esimieheltä muulle toimistolle tiedoksi yksittäisen henkilön sairaus tai sairauteen liittyvä fyysinen korjausoperaatio, jonka henkilö itse olisi halunnut salata.” ”Erilaisia suoritetietoja kerätään muun muassa tehdyistä verotuspäätöksistä ja vastatuista puheluista henkilöittäin. Nämä tiedot saatetaan kertoa tai lähettää koko tiimille vertailtavaksi. Käsittääkseni ei ole käsitelty yt:ssä, mitä varten kerätään ja kuka tietoja saa käyttää ja mihin.” • • • ”Sairauslomatodistukset kulkevat Kiekujärjestelmän vuoksi useamman henkilön kautta kuin aiemmin. Henkilöstö on kokenut sen epämiellyttäväksi.” ”Uusi hallintosihteeri oli lähettänyt sähköpostitse kaikille virastossa työskenteleville tiedon työkaverin sairastumisesta ja kertonut jopa sen, mistä sairaudesta oli kysymys.” ”On oltava tarkkana, kun nykyisin aineistoa lähetetään skannaamalla yhdessä ”pötkössä”. Eräässä tapauksessa skannausmateriaalin keskellä oli ollut salassa pidettäviä asiakirjoja.” ”Erään pienen viraston monitoimitiloissa otetaan asiakkaita vastaan ja asiakkaiden henkilö- ja tilitietoja kuulevat muutkin asiakkaat. ”Joskus monitoimitiloissa joutuu hoitamaan luottamusmiespuheluja WC:ssä, koska muuta paikkaa ei ole, jossa voisi käydä luottamuksellisia keskusteluja.” Pardian PlusMiinus30-vuosikokouksen kannanotto: Enemmän nuoria mukaan ay-toimintaan Ay-liikkeen toiminnan jatkuvuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää saada sitoutuneita nuoria mukaan toimintaan. T ästä syystä tulevina vuosina onkin panostettava nuorten työntekijöiden jäsenhankintaan eri työpaikoilla ja löydettävä konkreettisia keinoja uusien jäsenten rekrytointiin. Nykyisten osaavien ja aktiivisten ay-kentän toimijoiden on oltava tukena ja huolehdittava tulevien ay-konkareiden työhön opastuksesta. Mentoroinnin avulla voidaan parantaa osaamisen siirtymistä vanhemmilta toimijoilta ammattiyhdistystoimintaan ja edunvalvontatyöhön mukaan tuleville uusille henkilöille. Kannustuvalla asenteella ja systemaattisella perehdyttämisellä saadaan uudet toimijat aktivoitua toimintaan mukaan, eikä aikaisempina vuosikymmeninä tehty työ valu hukkaan. Myös jokaisen liittoon kuulumattoman työntekijän on itsekseen pohdittava, minkä ratkaisun oman järjestäytymisensä suhteen tekee. Elämme murroksen aikaa, ja tulevina vuosina jokaisen yksittäisen työntekijän on oltava mukana seuraamassa ja ottamassa kantaa työelämässä kaavailtuihin muutoksiin. Nuorilla aktiiveilla on tärkeä rooli ay-tietoisuuden levittämisessä. Ay-toiminta on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa meitä kaikkia koskeviin asioihin. Ay-toiminnan avulla verkostot laajentuvat ja monipuolistuvat. PlusMiinus30-vuosikokous kannustaa jokaista nuorta pohtimaan liittymistä liittoon. Vain jäsenyyden kautta voi vaikuttaa liiton asiasisältöihin sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin ja kursseihin. ■ PlusMiinus30-vuosikokouksen osallistujat 11.10.2015 PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Tiina Kotti. Seuraavan PardiaNyt-lehden nuorten aikuisten liite tehdään yhteystyössä toimintaryhmän kanssa ja esittelemme siinä toimintaryhmän kokoonpanon. PlusMiinus30-vuosikokouksessa muotoiltiin kannanotto sen puolesta, että työpaikkojen ay-konkarit mentoroisivat nuorista työnsä jatkajia. 37 Virkajärjestelyn kautta uuteen työhön Irtisanominen yt-menettelyssä oli Kirsi Markkaselle järkytys, mutta oma aktiivisuus auttoi nopeasti uuteen työhön. teksti 38 Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuva Jari Härkönen En missään vaiheessa uskonut tulevani irtisanotuksi. −U uden työn löytyminen irtisanomisen jälkeen valtionhallinnon virkajärjestelyn kautta oli kuin lottovoitto, osastosihteeri Kirsi Markkanen iloitsee. Markkanen aloitti uudessa työssään sosiaali- ja terveysministeriössä lokakuun puolivälissä. Edellinen työ Luonnonvarakeskus Luken henkilöstösihteerinä päättyi elokuussa yt-neuvottelujen päätteeksi. Työvelvoitetta hänellä olisi ollut vuoden 2016 helmikuun loppuun saakka. − Tieto yt-neuvottelujen käynnistymisestä huhtikuussa oli shokki. Myös työnantajan ilmoittamat vähennystavoitteet olivat järkytys. Silti en missään vaiheessa uskonut tulevani irtisanotuksi. Neuvottelut koskivat 725 henkilöä ja vähennystarpeeksi ilmoitettiin menettelyn alkaessa 210 henkilötyövuotta. Neuvottelujen päätteeksi Luke irtisanoi 146 henkilöä. − Jo ennen irtisanomista käydyn ensimmäisen muutoskeskustelun jälkeen tunsin jääväni työpaikalla taustalle. Tunsin etten kelpaa, enkä osaa mitään, eikä minusta ole enää mihinkään. − Kun tieto irtisanomisesta tuli elokuussa, järkytys tuli uudelleen. En kuitenkaan lamaantunut, vaan olin käynyt virkajärjestelyn kautta jo yhdessä työhaastattelussa. Perhe piti pinnalla Markkanen ei halunnut jäädä odottamaan työsuhteen päättymistä, vaan päätti, että on pakko tehdä omia ratkaisuja. − Olen ollut koko ikäni valtionhallinnossa työssä, joten tuntui luontevimmalta hakea töitä sieltä. Markkanen on ollut töissä vuodesta 1981 saman työnantajan palveluksessa eri tehtävissä muun muassa toimistoapulaisena, vaihteenhoitajana ja henkilöstösihteerinä. Työn ohessa hän on suorittanut työnantajan tukemana Uutta työpaikkaa hakiessa joutuu myymään itsensä kahdesti: ensiksi päästääkseen haastatteluun ja sitten saadakseen työpaikan. Kirsi Markkanen neuvoo työnhakijaa aina soittamaan työnantajalle, jos siihen on annettu mahdollisuus työnhakuilmoituksessa. virastomestarin ammattitutkinnon, henkilöstöasiainhoidon tutkinnon ja Kaiku-kehittäjäkoulutuksen. Markkanen aloitti Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa MTTL:ssä, joka yhdistymisten ja fuusioiden kautta muuttui vuonna 2001 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ksi ja vuoden alusta Luonnonvarakeskus Lukeksi. − Hain töitä myös yksityiseltä sektorilta, vaikka hakijamäärät olivat valtavia. Virkajärjestelyn kautta kävin loppujen lopuksi neljässä haastattelussa. Luken muutostukitoimet eivät ehtineet kunnolla käynnistyä ennen kuin Markkanen oli jo omatoimisesti työllistynyt uudelleen. Lukessakin on nyt lokakuussa aloitettu muun muassa työnhakukoulutus irtisanotuille. Monien irtisanottujen työvelvoite kestää helmi-maaliskuulle. − Perhe ja fyysinen työyhteisö olivat minulle paras tuki. Työyhteisö loi minulle uskon osaamiseeni ja uskalsin hakeutua uusiin tehtäviin. Myös perhe piti minut koko ajan pinnalla. Viisaasti nöyrä − Nopea uudelleentyöllistyminen ja ykkösluokan vastaanotto uudessa työpaikassa antoivat onnistumisen tunteen. Tunsin, että osaamiseeni vielä luotetaan. Se helpotti myös katkeruutta irtisanomisesta. Markkasen mukaan myös usean pitkän työtoveruuden loppuminen on iso menetys. Hyvää virkasiirrossa sen sijaan on se, että lomat ja lomaoikeudet siirtyivät mukana. Markkanen muistuttaa, että uutta työpaikkaa hakiessa katkeruus entistä työnantajaa kohtaan ei saa olla enää pinnalla ja katse täytyy olla jo tulevaisuudessa. − Uutta paikkaa hakiessa älä tuijota tehtävää, tehtävänkuvausta tai omaa osaamistasi. Hae rohkeasti kaikkia avoimia paikkoja ja mene haastatteluihin avoimin mielin. Muista haastattelussa, että olet maailman paras siihen tehtävään. − Toki omaa osaamistaan ei saa liioitella. Pitää olla viisaasti nöyrä, mutta ei nöyristellä, Markkanen sanoo. ■ Kymmenet työllistyvät uudelleen valtiolle Avoin virka täytettävä virkajärjestelyllä • • Kun valtiolle rekrytoidaan uutta henkilöstöä, valintatilanteet on käynnistettävä selvittämällä, onko valtionhallinnossa tarjolla tuottavuustoimien vuoksi vapautuvaa henkilöstöä. Avoin virka tai tehtävä tulee ensisijaisesti täyttää virkajärjestelyllä. Avoin paikka on oltava ilmoitettuna haku.valtiolle.fi-järjestelmän virkajärjestelyt-toiminnossa seitsemän työpäivän ajan ennen sen ilmoittamista julkisesti haettavaksi. Lähde: www.valtiokonttori.fi Valtion henkilöstöpalveluiden mukaan virkajärjestelyn kautta valtion muutoksen kohteena olevasta henkilöstöstä vuosittain noin 80 henkilöä sijoittuu uudelleen virkajärjestelynä. Tieto perustuu virastojen HR-koordinaattoreilta saatuun tietoon. Hallinnonalan sisäiset virkasiirrot tapahtuvat sisäisenä päätösmenettelynä ja vain hallinnonalojen välisten virkasiirtojen osalta VM tekee päätöksen henkilöstövoimavarojen siirtämisestä, joten aivan tarkkaa lukua on vaikea tietää. 39 Tampereen yliopiston kirjastossa työskentelee neljässä tiimissä yhteensä 64 työntekijää. Heistä 27 kuuluu pardialaiseen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:ään. Kuvassa Mervi Salomaa-Rauhala (vas.) ja Maarit Laskujärvi. Palkittu: MI ANNA LU On osattava keskittyä yhteen asiakkaaseen kerrallaan, eikä vilkuilla hänen takanaan olevaa jonoa. IL Asiakaskontakti on tärkein teksti T Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja ampereen yliopiston kirjastossa on jo pitkään kehitetty palveluja nimenomaan asiakkaille. Kirjaston yhtenä arvona on, että asiakkaille tarjotaan heidän tarpeestaan lähtevää laadukasta palvelua, kirjastonhoitaja Maarit Laskujärvi ja kirjastoamanuenssi Mervi Salomaa-Rauhala kertovat. − Hyvä palvelu on tasapuolista ja esimerkiksi laina-aikoja ja maksuja koskevat säännöt ovat kaikille samat. Toisaalta pyrimme ottamaan opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden erilaiset palvelutarpeet huomioon, Laskujärvi sanoo. 40 kuva Miisa Kaartinen − Asiakaskontakti on miellettävä tärkeimmäksi: häntä varten teemme työtä siellä ”takahuoneessa”. Jos epäonnistumme ystävällisessä asiakaskontaktissa, ei taustalla tehtävällä työllä ole asiakkaalle välttämättä arvoa, Salomaa-Rauhala jatkaa. Laskujärven ja Salomaa-Rauhalan mukaan on osattava keskittyä yhteen asiakkaaseen kerrallaan, eikä vilkuiltava hänen takanaan olevaa jonoa. − Laaja tietämys sekä kirjastosta että yliopistosta ja asiakkaiden tarpeista tekee levollisen olon. On myös uskallettava sanoa asiakkaalle, että nyt en tiedä, mutta otetaan E LV H Y V Ä PA selvää ja sitten kysytään itseä tietävämmiltä työkavereilta. Epäonnistumistakaan ei parane pelätä kauheasti. Keskustelut kollegoiden kanssa hankalista asiakastilanteista auttavat jaksamaan. Kirjoja hankitaan vain pyynnöstä − Nykyisessä taloustilanteessa lähes kaikki aineistohankinta tehdään asiakkaiden toiveista, Salomaa-Rauhala kertoo. E-aineistot vievät hankintarahoista leijonanosan, joten painettuja kirjoja hankitaan enää oikeastaan vain asiakkaiden ehdotuksesta. E-lehtiä on ollut tarjolla 90-luvun puolivälistä lähtien, e-kirjoja 2000-luvulta. Niitä on alettu suosia hankinnassa painettujen sijasta 2010-luvun alusta lähtien, erityisesti kurssikirjoissa. − Pyrimme aina mahdollisimman nopeaan toimintaan ja olemme saaneet siitä hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Etenkin e-kirjat pyritään hankkimaan mahdollisimman nopeasti. − Myös ohjausaikapyyntöihin ja kirjastolle lähetettyihin kysymyksiin pyrimme reagoimaan vuorokauden kuluessa, Laskujärvi sanoo. Palkinnon ehdottaja: Nopea ja vaivaton palvelu Tampereen yliopiston kirjastossa informaatikon nopea reagointi hankintaehdotukseeni oli ennen kokematonta. Tunsin tulleeni paremmin kuin hyvin palvelluksi. Nettisivuilla tuplasti kävijöitä Nettisivuilla käydään kaksi kertaa se määrä kuin paikan päällä. − Tosin ihmiset tarvitsevat apua sähköisten palveluiden käytössä: soittavat, lähestyvät sähköpostitse ja nyt myös chatin kautta, Salomaa-Rauhala sanoo. Chattipalvelu aloitettiin syyskuun alussa, ja sitä kautta tuleviin kysymyksiin pyritään vastaaman heti. Kuitenkin lainaustiskille tuleva asiakas on aina etusijalla. − Joku tykkää sähköisten palveluiden lisääntymisestä, toinen ei. Lehtitarjonnan monipuolistuminen on saanut kiitosta. E-kirjojen käyttö on toisista vielä hankalaa ja painettua kirjaa olisi mukavampi lukea. Tabletit ovat auttaneet e-kirjojen käytön muuttumista entistä mukavammaksi käyttäjälle. Neuvontatarpeet moninaistuvat Laskujärven ja Salomaa-Rauhalan mukaan sähköiset palvelut ovat sekä hyvää palvelua että tapa tehostaa toimintaa. Sähköisten palveluiden tuleminen on lisännyt työn määrää, vain työvälineet ovat muuttuneet. Jos julkaisusta on käytössä sekä painettu että e-versio, niin työn määrä aineiston viemisessä tietokantaan on kaksinkertainen. − Myös neuvontatarpeet ovat moninaistuneet. Enää ei riitä, että tietää miten etsiä painettua aineistoa ja löytää sen hyllystä. Nyt on osattava neuvoa sen seitsemän erilaisen e-kirja- ja -lehtipalvelun käyttöä, lataamista, erilaisia laitteita, alustoita ja järjestelmiä, Laskujärvi kertoo. − Työn vaatimukset kasvavat koko ajan. Infoähky uhkaa aina vain enemmän. Monenlaisesta olisi tiedettävä ja jostain vielä syvällisestikin. Tietynlaista pirstaleisuutta toivoisi joskus vähemmäksi, Salomaa-Rauhala sanoo. Tampereen yliopiston kirjastoa on ehdottanut palkittavaksi hyvästä palvelusta Tampereen yliopistossa jatko-opiskelijana oleva Pardian asiamies Tapio Rissanen. − Hain mielenkiintoista kirjaa työaikapankkijärjestelmistä Tampereen yliopiston kirjaston sähköisistä palveluista. Ei löytynyt. Kokeilin Helsingin yliopiston kirjastoa, eikä ollut sielläkään. Rissanen laittoi hankintaehdotuksen kirjasta Tampereen yliopiston kirjastoon. − Perustelin ehdotustani ajankohtaisuudella, koska yhteiskuntasopimusneuvottelujen alkamisesta piti päättää seuraavana päivänä ja varasin samalla kirjan itselleni, jos se päätetään hankkia. − Kahden tunnin jälkeen ehdotuksen jättämisestä sain sähköpostin Tampereen yliopiston kirjaston hankintaosastolta, että kirja on päätetty hankkia ja se on jo hankittu elektroni- sena versiona. Samassa viestissä oli suora linkki, jonka kautta pääsin heti lukemaan kirjaa. Palvelua toiselta paikkakunnalta − Palvelusta teki erityisen hyvää nopeus. Netin kautta oli helppo olla yhteydessä kirjaston hankintaan toiselta paikkakunnalta. Rissanen tekee yleensä kirjaston palvelukyselyt sähköisesti, koska asiointi on vaivattomampaa kuin paikan päällä käynti tai puhelimitse tiedustelu. − Kirjojen hankinta on nopeutunut ajan myötä, mutta tässä yllätyksellisintä oli kirjan saaminen käsiini parissa tunnissa ja vielä toiselle paikkakunnalle. − Olen vuosien mittaan saanut Tampereen yliopiston kirjastosta paljon asiantuntevaa apua tiedonhaussa ja -hankinnassa, joka on ollut korvaamatonta tutkimustyössä. Kiitos yliopiston kirjaston henkilökunnalle. ■ Ilmianna hyvä palvelu Olemme julkaisseet PardiaNyt-lehdessä vuonna 2015 hyviä palvelukokemuksia ja tehneet juttuja hyvää palvelua tarjoavista virastoista, laitoksista tai yksityisten alojen työpaikoista. Kilpailu on päättynyt ja lähetämme pienen yllätyslahjan kiitokseksi kaikille palkittavia ehdottaneille. Pardia muisti myös palkittua Tampereen yliopiston kirjaston työyhteisöä viihtyisyyttä lisäävällä viherkasvilla. 41 LAKINURKKAUS Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkelitoiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, ”Lakinurkkaus”, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki tai lakimiesten sähköpostiosoitteisiin [email protected] PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, www.pardia.fi medlemssidor Tolkning av lag och avtal. 42 Puhallutus ja huumetestit palvelussuhteessa L ain yksityisyyden suojasta työelämässä mukaan palvelusuhteen aikana ja rekrytoinnissa tehtävät päihdetestit ovat terveydentilaa koskevia tarkastuksia. Tämän takia testin voi tehdä vain terveydenhuollon ammattilainen. Koska kyseessä on arkaluonteinen terveydentilaa koskeva tieto, sen käsittelyä ja säilytystä koskevat samat rajoitukset kuin muitakin terveydentilaa koskevia tietoja. Työnantaja saa käsitellä niitä, kun tieto on saatu työntekijältä tai virkamieheltä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittelyn täytyy olla myös tarpeen esimerkiksi sairausajan palkan tai poissaolon syyn selvittämiseksi. Kustannuksista vastaa työnantaja. Laissa on erikseen huumetestejä koskevia säännöksiä. Ne koskevat työnantajan oikeutta käsitellä huumeiden käyttöä koskevia tietoja työhön otettaessa sekä palvelusuhteen aikana. Lisäksi laissa on erikseen säädetty aloja, joilla työnantajalla on oikeus työntekijän tai virkamiehen suostumuksella käsitellä huumetestien käyttöä koskevia tietoja. Tällainen on esimerkiksi työ, johon kuuluu pysyvästi ja olennaisesti alaikäisen kasvatusta, opetusta tai hoitoa. Huumausainetestistä ja sitä koskevasta todistuksesta on säännöksiä myös työterveyshuoltolaissa. Lisäksi virkamieslakiin sisältyy säännökset velvollisuudesta toimittaa todistus virkaan nimittämisen edellytyksenä tai virkasuhteen aikana niin pyydettäessä ja lain yksityisyyden suojasta työelämässä edellytysten täyttyessä. Huumetestausten käyttö palvelussuhteessa edellyttää aina, että työpaikalla on työterveyshuoltolain mukainen päihdeohjelma. Lisäksi työpaikan päihdeohjelmaan tai, jos työpaikalla ei ole päihdeohjelmaa, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, tulee sisältyä työpaikan tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja työpaikalla noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi. Puhallutus Jos työnantaja epäilee henkilön olevan alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla, työnantaja voi pyytää henkilöä lähtemään työterveyshuoltoon puhallutettavaksi. Työnantaja ei kuitenkaan voi velvoittaa ketään puhallutukseen asian selvittämiseksi, vaan toimenpiteen tulee aina perustua suostumukseen. Suostumus on myös annettava riittävästi informoituna. Henkilöä ei myöskään saa painostaa. Käytännössä alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla oleva henkilö ohjataan työpaikalta kotiin joko suoraan tai työterveyshuollon kautta. Työnantajan oikeus poistaa henkilö työpaikalta perustuu muun muassa työturvallisuussäännöksiin. Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan yleinen huolehtimisvelvoite. Erityisesti töissä, joissa käytetään vaaraa aiheuttavia koneita, työnantajan on estettävä päihtyneessä tilassa olevan henkilön työskentely. Lähtökohtaisesti päihtynyttä henkilöä ei voida pitää työkykyisenä. Päihtymysasia tulee käsitellä henkilön LAKINURKKAUS kanssa mahdollisimman pian hänen palattuaan töihin. Puhalluttaminen ei ole ainoa keino todeta päihtymys, eikä siten myöskään edellytys mahdollisille työ- tai virkamiesoikeudellisia seuraamuksille. On huomattava, että henkilö voi puhallutuksella myös osoittaa, ettei ole päihtynyt. Huumetestauksen edellytykset työnotossa Huumetestausta voidaan käyttää laissa määritellyissä tapauksissa. Työnantajalla on oikeus pyytää tehtävään valitulta hakijalta huumausainetestiä koskeva todistus, jos hakijan tarkoitus on toimia tehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi työtehtävien on oltava sellaisia, että niiden suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa vaaraa hengelle, terveydelle, liikenteelle, tietoturvallisuudelle, valtion turvallisuudelle, ympäristölle, liike- ja ammattisalaisuudelle tai työnantajan omaisuudelle. Molempien edellytysten on täytyttävä. Mikäli työnantaja edellyttää hakijalta todistusta huumetestauksesta, siitä on ilmoitettava jo hakumenettelyn yhtey dessä. Työnantaja voi pyytää todistuksen huumetestistä vain tehtävään valitulta hakijalta. Työnantajalla ei ole oikeutta saada testauksen tulosta tietoonsa suoraan, vaan hakija toimittaa itse todistuksen testauksesta työnantajalle. Hakijan ei ole suostuttava testaukseen. Käytännössä kieltäytyminen kui- tenkin yleensä johtaa jonkun muun valintaan tehtävään, sillä työnantaja voi olla palkkaamatta henkilön, joka ei toimita pyydettyä todistusta. Huumetestaus palvelussuhteen aikana Palvelussuhteen aikana tehtävien tes tausten kriteerit ovat tiukemmat kuin työhönottotilanteissa. Työnantaja voi velvoittaa henkilön huumetestiin palvelussuhteen aikana, mikäli henkilön työnkuva muuttuu niin, että huumausainetestauksen lain mukaiset edellytykset täyttyvät. Henkilö voi puhallutuksella myös osoittaa, ettei ole päihtynyt. Lisäksi työnantaja voi velvoittaa tes taukseen, mikäli työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että henkilö on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä, tai että henkilöllä on riippuvuus huumeista. Testauksen perusteena on tällöin henkilön työ- ja toimintakyvyn selvittäminen. On kuitenkin huomattava, että tällöinkin lain molempien yleisten edellytysten on täytyttävä. Esimerkiksi pelkkä epäilys huumeiden käytöstä ei yksinään riitä testauksen perusteeksi. Tämän lisäksi epäilyn on oltava aiheellinen, esimerkiksi työpaikalla säilytettävät huumeet. Jos henkilö ei edellä mainituissa tilanteissa toimita todistusta huumausainetestistä tai jos testi on positiivinen, seurauksena voi tilanteesta riippuen olla varoitus, työnantajan edellyttämä hoito, kontrollitestaukset tai palvelussuhteen päättäminen. Testaukset osana terveystarkastusta Huume- tai alkoholitestaus voi olla myös joissain tapauksissa osa terveystarkastusta. Tällöin kyse ei kuitenkaan ole työnantajan edellyttämästä huumetes tauksesta, vaan työterveyshuollon suorittamasta työkyvyn arvioinnista, jonka osana voidaan suorittaa huume- tai alkoholitestaus. Tämä voidaan tehdä, mikäli terveydenhuollon ammattilainen arvioi sen tarpeelliseksi ja henkilö antaa testauksella suostumuksensa. Työnantaja ei näissä tapauksissa saa tietoa huumetestin tuloksista, vaan ainoastaan tiedon lääkärin arvioimasta työkyvystä. Terveystarkastuksista sekä virkamiehen ja työntekijän velvollisuudesta osallistua työterveystarkastuksiin säädetään virkamieslaissa ja työterveyshuoltolaissa. Anna-Liisa Häkkinen Pardian lakimies 43 TYÖNKUVA Tänä vuonna Liikennelaitoksen urakka saatiin poikkeuksellisen ajoissa valmiiksi ja merenmittaaja Juha Temisevä ajoi alukset telakalle jo lokakuun puolella. 44 TYÖNKUVA Työsarka veden alla Merenmittaamisessa yhdistyvät ikiaikaiset luonnonvoimat ja uusin teknologia. teksti L Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Pasi Hyvönen okakuun puolessa välissä Meritaidon maanmittausteknikko Juha Temisevä ohjaa viimeiset alukset telakalle Savonlinnassa. Kesä on tarkoittanut pitkiä työpäiviä vesillä ja öitä laivassa. Talvi puolestaan on rauhallista aikaa. Silloin vietetään ”kesälomat” ja ylityövapaat pois sekä tehdään tulostustöitä. – Kesän aikana saatu mittausdata pitää käsitellä luovutuskuntoon asiakkaalle. Sen lisäksi on kaikenlaista byrokratiaa ja tilastointia. Talven aikana alukset myös tarkastetaan, korjataan ja katsastetaan. Kun jäät lähtevät huhti-toukokuun vaihteessa, alukset ja laitteet pitää olla valmiina kulkemaan aina kun sää sen sallii. – Kausi jatkuu yleensä marraskuuhun. Tänä vuonna saimme urakan tehtyä niin ajoissa, että työt lopetettiin jo lokakuussa. Viikkoja aluksessa Temisevä on organisoija ja linkki Meritaidon Saimaalla olevien alusten sekä niiden miehistöjen välillä. – Tehtäväni on pitää huolta, että alukset, työvälineet ja yhteydet ovat kunnossa ja urakassa määritelty alue tulee mitattua. Temisevä on niitä harvoja, joiden työ jatkuu ympäri vuoden. Suurin osa alusten henkilöstöstä tulee kesäksi merimiesten vuokrafirman kautta. Temisevä on tyytyväinen, että esimerkiksi viime vuonna saatiin sama porukka kuin edellisenä. Paikat ja välineet olivat tuttuja, joten työ voitiin aloittaa heti täydellä teholla. Meritaidolla on Saimaalla erikokoisia mittausaluksia ja niiden työaikajärjestelyt vaihtelevat. Esimerkiksi ympärivuorokautisesti 45 TYÖNKUVA Kiinnostus koneisiin oli se syy, joka ajoi Juha Temisevän merille mittamieheksi. 46 TYÖNKUVA Lähes kaikki vesistöt jouduttiin mittaamaan uudelleen. merellä olevassa Kaiussa tehdään kaksi viikkoa töitä ja ollaan saman verran vapaalla. – Ideana on, että satamassa käytäisiin mahdollisimman harvoin, koska se on aina pois työajasta. Asuntoproomu Sestassa tehdään kahdentoista tunnin päivää, jota osa miehistöstä tekee kahdentoista päivän ajan ja viettää sitten yhdeksän päivää vapaalla. Sesta on laiturissa ja toimii huoltopisteenä, jossa mittausveneiden henkilökunta huoltaa itsensä ja aluksensa. – Miehistöä on kuultu työaikoja suunnitellessa. Moni tulee toiselta puolelta Suomea ja tekee mielellään pitkää päivää, että saa pitkät vapaat. Mittaushenkilöstön palkasta perinteisesti merkittävä osa tulee ylityölisistä. Ylitöiden katsotaan kuuluvan työn luonteeseen, vaikka niistä periaatteessa saa kieltäytyä. Joka vuosi varpaillaan Meritaidon ylivoimaisesti suurin asiakas on Liikennevirasto. Muitakin tilaajia on, mutta käytännössä niillä on tarjolla yleensä vain päivän tai kahden urakoita. Meritaidon juuret ovat Merenkulkulaitoksessa. Vuonna 2010 Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto yhtiöitettiin valtion liikelaitokseksi, ja se sai nimekseen Meritaito. Silloin siirryttiin myös vapaaseen kilpailutukseen. Toistaiseksi ulkomaiset toimijat eivät ole pärjänneet Suomen sisävesiä koskevissa kilpailutuksissa, mutta varsinkin merellä isot kansainväliset mittausyhtiöt ovat tehneet tarjouksia, joiden alle ei suomalaisella työllä ole päästy. – Vaikka olemme sisävesillä voittaneet tähän mennessä Liikennelaitoksen urakat, emme voi tuudittautua, että näin käy aina jatkossakin. Urakoita tarjotessa on siis varmistettava, että hinta on todella kilpailukykyinen. – Pyrimme hyödyntämään kalustoa myös viikonloppuisin ja pienemmissä mittausveneissä on kahden miehen miehityksestä siirrytty yhteen. Suurimmat kustannukset ovat palkoissa. Temisevän mielestä kilpailuttaminen ei ole paras tapa hoitaa merenmittausta. Tilaaja ei voi tietää paikallisia olosuhteita eikä tar jouksen tekijä pysty etukäteen sanomaan, mitä tulee vastaan. – Jos löytyy jotain, mikä vaatii lisätyötä, siitä on tehtävä selvitys ja hinta-arvio. Sen jälkeen mahdollisesti saadaan lupa hoitaa asia. Teknologia muutti lähes kaiken Merenmittaus on mullistunut Temisevän uran aikana. – Olen käsitellyt viime vuosina uudelleen paljon sellaisia paikkoja, joita mittasin jo 80-luvulla. Meritaito • valtion osakeyhtiö, joka perustettiin vuonna 2010 yhtiöittämällä Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto ja Varustamoliikelaitoksen väyläaluspalvelut • tarjoaa muun muassa merenmittausta, väylänhoitoa, öljyntorjuntaa, vesirakentamista, väyläsuunnittelua, poijujen ja viittojen rakentamista, kanavien käyttöä ja kunnossapitoa sekä ympäristöteknologisia ratkaisuja • henkilömäärä on noin 220 • henkilöstöä kuuluu Pardian jäsenjärjestö Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöihin. Ennen laivan sijainti rannikolla perustui suhteelliseen navigointiin ja silmämääräiseen arviointiin sekä tutkan avulla tapahtuvaan paikannukseen. 1990-luvulla merenkulun käyttöön saatiin satelliittipaikannus. Tämä toi ennennäkemätöntä tarkkuutta vesillä liikkumiseen, eikä vanhat kartat enää vastanneet vaatimuksia. Lähes kaikki vesistöt jouduttiin mittaamaan uudelleen. Tällä hetkellä Saimaalla laivaväylät on kartoitettu hyvin ja työn alla on nyt alueluotaus. Toinen iso muutos on ollut monikeilateknologian käyttöönotto. Se on nopeuttanut työtä radikaalisti. – Ennen kaksikymmentä ihmistä teki sata kilometriä laivaväylää yhdessä toimikaudessa, nyt viisi ihmistä tekee samassa ajassa 500 kilometriä. Tietä nuoremmille Teknologia ei ole muuttanut sitä, että rasitus tuntuu kropassa. Temisevä oli kymmenen vuotta Kaiun päällikkönä, mutta lääkäri neuvoi häntä luopumaan työstä. Vaikka ohjattavana ei ole enää laivaa, niin organisointi muistuttaa hyvin paljon kapteenin työtä. Viime kesän hän asui asuntoproomussa muun miehistön kanssa. Työaika saattaa loppua, mutta huolehtiminen ei lopu. – Työtä tehdään ympärivuorokautisesti. Jos jokin menee pieleen tai illalla vuorostaan palaava mittaaja haluaa jutella, niin ei siinä voi osoitella kelloa, että työaika loppui jo. Temisevä alkaa olla työuransa loppupuolella ja antaa mielellään sijaa nuoremmille. – Olen sitä mieltä, että työuran ei tarvitse olla sellainen, että huipulta jäädään eläkkeelle. Kun ikää tulee, on vaikea olla yhtä sinut muuttuvan teknologian kanssa kuin nuoremmat. Silloin voi hyvinkin jäädä vähän syrjemmälle asiantuntijatehtäviin ja hyödyttää työyhteisöä pitkällä työkokemuksellaan. – Meritaito on ja on ollut hyvä työpaikka tämän kaiken muutoksen keskellä. ■ 47 EDUSTAJAKOKOUS Edustajakokouksessa puhuttivat pakkolait Neuvottelut tuovat aina sanelua paremman lopputuloksen kaikille osapuolille. teksti 48 Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö kuvat Antero Aaltonen EDUSTAJAKOKOUS –S uomi on sopimusyhteiskunta ja sellaisena se on syytä säilyttää. Ainoastaan sopimalla voidaan säilyttää tilanne, jossa kaikki osapuolet kokevat aidosti olevansa mukana yhteisessä veneessä, puheenjohtaja Niko Simola totesi avatessaan Pardian edustajakokouksen 23. marraskuuta Helsingissä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on hakenut kevään vaaleista asti ratkaisua vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen maan kilpailukyvyn parantamiseksi yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Välillä on puhuttu yhteiskuntasopimuksesta välillä kilpailukykypaketista. – Tavoitteena on ollut väitetyn kilpailukykyongelman ratkaiseminen erityisesti työvoimakustannuksia leikkaamalla. Simolan mielestä marraskuun 11. päivänä annettu työ- ja virkaehtosopimuksia heikentävä pakkolainsäädäntöpaketti osoittaa, että Edustajakokouksessa päästiin myös äänestämään, kun Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n edustaja esitti hallituksen esityksen hylkäämistä äänimäärän ja hallituksen koon muuttamisesta. Hallituksen esitys voitti. lainvalmistelutyö on ollut heikkoa ja puutteellista. Esitetyt säännökset ovat monelta osin tulkinnanvaraisia ja jättävät ainekset lukuisille tulkintariidoille eri sopimusaloilla. Tästä ei suinkaan ole syyttäminen lakiluonnoksia valmistelleita työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiä, vaan maan hallituksen heille asettamaa epärealistista aikataulua. – Pakkolakiesitykset rajoittavat yksipuolisesti työntekijäosapuolen sopimusoikeutta. On varmasti vielä selvitettävä niin kotimaassa perustuslakivaliokunnassa kuin kansainvälisissä instituutioissa, rikkovatko nyt esitetyt säädökset perustuslakia tai Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Painitaan samassa painoluokassa Myös pardialaiset olivat mukana kaikkien palkansaajajärjestöjen 18. syyskuuta järjestetyssä mielenilmaisussa Rautatientorilla. Pardian hallitus teki poikkeuksellisen ratkaisun päättäessään, että mielenilmaisuun voivat osallistua myös pääkaupunkiseudulla työskentelevät virkamiehet. Simola totesi, ettei voi olla tuomatta esille syvää pettymystään ja paheksuntaa työmarkkinalaitoksen mielenilmaisun jälkeistä toimintaa kohtaan. – Työmarkkinalaitoksen päätöstä ohjeistaa virastoja järjestämään kuulemistilaisuuksia ja jakamaan suullisia huomautuksia mielenilmaisuun osallistuneille virkamiehille pidän paitsi järjestäytymisoikeuden loukkauksena myös raukkamaisena. Painit painitaan samassa painoluokassa, ei heikompiaan pelotellen ja nöyryyttäen. Simola muistutti, että muilta osin yhteistyö työmarkkinalaitoksen kanssa on sujunut hyvin. – Kesällä pääsimme asiallisilla ja rakentavilla neuvotteluilla ratkaisuun työllisyys- ja kasvusopimuksen viimeisen vuoden palkantarkistusten kohdentumisesta. Hyvää keskustelua on käyty myös palkkausjärjestelmiin liittyvistä ongelmista ja kehittämiskohdista. Tältä osin odotankin, että kykenemme tulevana vuonna käynnistämään nykyisten palkkausjärjestelmien arviointi-, kehittämis- ja uudistamistyön. Suomi 2025 – yhdessä rakennettu – Valtion tervehdyksen olen rakentanut tuttua tutummista aineksista, erityisesti keskittyen nykyisen hallituksen visioon Suomi 2025 - yhdessä rakennettu, Valtion työmark- kinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrow aloitti puheenvuoronsa. Petrowin mielestä monista vahvuuksistaan huolimatta Suomi kamppailee talouden, kasvavan työttömyyden ja julkistalouden kestävyysvajeen kanssa. – Päätöksenteossa olemme olleet usein hitaita, mutta päätökset tehdään yhteiskunnallisen keskustelun ollessa läpinäkyvää ja vapaata. Hallintomme kulttuuria leimaa avoimuus ja tasa-arvoisuus. Hallituksen visio 2015 toteaa, että Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. – Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että tavoitteen tulee koskea kaikkia, myös maahamme äsken tulleita. Tämä velvoittaa myös meitä työmarkkinaosapuolia monin tavoin. Olemme vastaavissa tilanteissa osanneet yhdistää voimamme ja niin teemme nytkin. Suomen tulee olla avoin ja kansainvälinen yhteiskunta, jonka tärkeimpiä käynnissä pitäviä voimia on työ ja uudistuva tulevaisuuteen katsova työelämä. Työelämä, jossa on tilaa jokaiselle ja jonka pelisäännöt kehittyvät. Neuvottelukierroksen valmistautuminen ja pakkolait Ajankohtaisessa työmarkkinakatsauksessa neuvottelujohtaja Harri Sirén kertoi pakkolakipaketin keskeiset kohdat. Pakkolait olivat edustajakokouksen aikana lausuntokierroksella. Palkansaajajärjestöt jättivät eriävän mielipiteen pakettiin. Myös tavoitevalmistelut vuoden 2017 neuvottelukierrokselle ovat käynnistymässä. Pekka Köli Kelan toimihenkilöyhdistyksestä esitti huolensa työehtojen heikentämisestä Suomen hallituksen pakkolakipaketin myötä. Köli painotti, että Pardian tulisi pyrkiä vaikuttamaan STTK:n kautta siihen, että pakkolakipaketin sijasta päästäisiin neuvottelemaan viiden prosentin kustannuskykyloikasta muulla tavoin. Kelan toimihenkilöyhdistyksen mielestä varsinkin esitys vuosiloman rajaamisesta kaikilla aloilla 30 päivään ja sen estäminen, ettei alakohtaisilla sopimuksilla voitaisi sopia paremmin, loukkaa julkisen sektorin työntekijöiden oikeusturvaa ja neuvotteluvapautta ja on suora palkanalennus julkisen sektorin työntekijöille. 49 EDUSTAJAKOKOUS Edustajakokouksessa oli paikalla 57 edustajaa Pardian eri jäsenjärjestöistä. Kokouksessa päätettyä ja kommentoitua Äänimäärät edustajakokouksissa muuttuvat Pardian sääntöjen alkuun lisättiin momentti, joka vahvisti käytössä olleen linjauksen: Pardia on toiminnassaan itsenäinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Sääntöjen mukaan edustajakokouksessa jäsenjärjestöillä on käytettävissä yksi edustaja kutakin alkavaa tuhatta henkilöjäsentään tai sen alayhdistysten yhteenlaskettua henkilöjäsentä kohden. Uutena asiana päätettiin, että edustajakokouksessa jäsenjärjestöillä on käytettävissä yksi ääni kutakin alkavaa kahtasataa henkilöjäsentään tai sen alayhdistysten yhteenlaskettua henkilöjäsentä kohti. Liiton edustajakokouksessa jokaisella edustajalla on se äänimäärä, jonka jäsenjärjestö on antamassaan valtakirjassa ilmoittanut. Yhdel- 50 lä edustajalla voi olla enintään viisi ääntä. Jatkossa Pardian hallitukseen valitaan puheenjohtaja sekä vähintään 3 ja enintään 30 muuta varsinaista jäsentä sekä jälkimmäisille henkilökohtaiset varajäsenet. Enää jäsenmäärä ei vaikuta siihen, montako jäsentä jäsenjärjestö saa hallitukseen. Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n edustaja Kari Reponen esitti eriävän mielipiteen esitettyyn äänimäärän ja hallituksen koon muutokseen ja ehdotti esityksen hylkäämistä. Esitystä kannatettiin. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti, joten sääntömuutos tuli voimaan edustajakokouksen päätyttyä. Keskipitkän aikavälin strategia Vuoden 2014 edustajakokouksessa hyväksytyn ponnen pohjalta valmisteltiin Pardian keskipitkän aikavälin strategia, jonka hallitus yksimielisesti esitti edustajakokoukselle hyväksyttäväksi. Strategiassa todetaan, että Uusi keskusjärjestö -hanke tulee toteutuessaan vaikuttamaan Pardian asemaan ja toimintaan. Myös muut työmarkkinakentässä tapahtuvat muutokset sekä valtiohallinnon tehtävämuutokset tulee ottaa huomioon mietittäessä toimintamahdollisuuksia, uhkia sekä asemaa valtiosektorin pääsopijana. Pardian toimisto ja talous on sopeutettava jäsenkehitykseen. Pardian ydintoimintaa on jatkossakin neuvottelu- ja sopimustoiminta sekä jäsenten palvelussuhteen ehtoihin ja työelämän kehittämiseen liittyvä edunvalvontatyö. Pardian ja jäsenjärjestöjen väliseen yhteistoimintaan panostetaan ja vuoropuhe- EDUSTAJAKOKOUS Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n Saija Kyllönen (vas. keskellä) ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n Jonne Rinne. Puheenjohtajat kutsuivat sihteereiksi Maarit Määtän (oik). ja Soili Österbergin (vas.) Pardian toimistosta. Kokouksen jälkeen edustajat taputtivat seisaaltaan kiitosta vuosia kokousten sihteerinä toimineelle Österbergille, joka on jäämässä eläkkeelle. lua lisätään. Jäsenhankinta on edelleen jäsenjärjestöjen tehtävä, mutta Pardia tukee jäsenjärjestöjä tässä. Sääntömuutoksella ja hallinnon työnjakoa selkeyttämällä pyritään lisäämään tasapuolisuutta ja tehokkuutta. Pardian asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajana nostetaan rohkeilla ja ennakkoluulottomilla avauksilla. Satu Kaukonen Maanpuolustuksen henkilöstöliitto MPHL:stä kysyi tarkentavat kysymykset mahdollisista tulevaisuuden fuusioista tai kumppanuuksista ja Pardian asemasta valtion pääsopijajärjestönä, mikäli uusi keskusjärjestö toteutuisi. Puheenjohtaja Simola vakuutti, että uuden keskusjärjestön toteutumisella ei ole vaikutuksia Pardian asemaan valtion pääsopijajärjestönä. Kumppanuuksia ja vastaavia tulevaisuuden kysymyksiä tarkastellaan myöhemmin. Palkansaajajärjestö Pardia muisti edustaja kokouksessaan ansioituneita aktiivejaan ansiomerkillä. Hopeisen ansiomerkin saivat (vasemmalta) Sinikka Eronen Pardian henkilöstö, Kirsi Huhtamäki Verovirkailijain Liitto, Riitta Korhonen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL, Esko Pallaspuro Pardian henkilöstö, Martti Pietikäinen Maanmittauslaitoksen tekniset MATE, Jari Tolvanen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL, Armi Reiman Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL, Heikki Tuominen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT, Leena Vesanto Pardian henkilöstö ja Soili Österberg Pardian henkilöstö. Kuvasta puuttuvat Pirjo Lappalainen Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL ja Tuomo Vikstedt Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT. Painopistealueet ja toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Pardialla on olemassa edustajakokouskauden mittainen strategia-asiakirja vuosille 2014–2017. Strategia-asiakirjaa täydennetään vuosittain toimintasuunnitelmalla, jossa on strategiaa tukevat toiminnan keskeiset painopisteet. Painopisteiksi vuodelle 2016 on valittu virka- ja työehtosopimustoiminta, uusi keskusjärjestö ja osaava ja toimintakykyinen Pardia. Virka- ja työehtosopimustoimintaan kuuluu päivittäisen edunvalvontatyön lisäksi muun muassa valmistautuminen seuraavalle sopimuskierrokselle ja valtion palkkausjärjestelmien kokonaisarviointi- ja uudistamisprojektin käynnistäminen. Pardia osallistuu aktiivisesti Uusi keskusjärjestö -hankkeen selvitys- ja valmistelutyöhön. Hankkeen etenemisestä kerrotaan erilaisissa tilaisuuksissa ja viestintävälineissä. Liittymisestä päättää koolle kutsuttava Pardian ylimääräinen edustajakokous keväällä 2016. Osaava ja toimintakykyinen Pardia tarkoittaa uudenlaista osaamista ja vuorovaikutusta sekä toimintatapojen päivittämistä. Tarkoitus on, että Pardian koko yhteisö viestii tehdystä hyvästä työstä ja tekee rohkeita keskustelunavauksia Pardian linjausten mukaisesti. Kari-Pekka Vesanen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:stä käytti puheenvuoron Pardian keskipitkän aikavälin strategiasta ja järjestön aktiivisuudesta, johon hän kaipasi terävämpää otetta. ■ 51 EDUSTAJAKOKOUS Haussa rekrytointia ja reagointia Pardian edustajakokoukseen osallistuneilta kysyttiin, miten uudet työtekijät saataisiin mukaan ay-liikkeeseen ja mihin ay-liikkeen pitäisi kiinnittää huomiota tulevaisuudessa. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Antero Aaltonen P roUnionilainen Taina Mutanen ottaisi ay-halaukseen uuden ihmisen jo siinä vaiheessa kun hän on vielä opiskelija. – Olemme ProUnionissa keskustelleet opiskelijajäsenten rekrytoinnista, koska muut järjestöt, kuten Akava, ovat jo selvästi lähestyneet valmistuvia nuoria yliopistoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön Romaniasiain neuvottelukunnan ja Terveysalan eettisen neuvottelukunnan sihteeri ja osastosihteeri Mutanen muistuttaa, että esimerkiksi ministeriöissä on paljon korkeakouluharjoittelijoita, jotka päätyvät töihin valtiolle. – Luottamusmiehet ja aktiivit tulisi virittää ja valmistaa paremmin rekrytoimaan näitä mahdollisia uusia valtionhallinnon työntekijöitä. Samaa mieltä on myös Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n Hannu Rajala. Hän työskentelee Lahden pääpoliisiasemalla tietohallintoasiantuntija. – Pyrimme tuomaan jo opiskelijoidemme tietoon näitä asioita ja pyrimme profiloitumaan entistä enemmän myös ammattiinsa valmistumassa olevien etujen valvontaan. Koppi uudesta työntekijästä Seuraava ”tuhannen taalan paikka” on kun uusi työntekijä aloittaa. Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n pääluottamusmies Erkki Helkiö muistuttaa, että ay-toimintaa pitää esitellä uudelle työntekijälle siitä näkökulmasta, että mitä jäsenyydestä on konkreettisesti hänelle hyötyä. Kuvassa ylärivissä (vas.) Hannu Rajala ja Erkki Helkiö ja alarivissä (vas.) Kari-Pekka Vesanen, Jaana Lehtosaari ja Taina Mutanen 52 EDUSTAJAKOKOUS Ihmisille pitää osata kertoa ja kertoa, miksi kannattaa kuulua ammattiliittoon. – Ihmiset saadaan järjestäytymään vain järjestöaktiivien ahkeralla ja näkyvällä työllä ja nimenomaan työpaikoilla. Ihmisille pitää osata kertoa ja kertoa, miksi kannattaa kuulua ammattiliittoon ja mitä hyötyä ammattiliitoista heille on. Samoilla linjoilla on Rajala. – Pyrimme tuomaan asioita uusien työntekijöiden tietoon ja kertomaan yhdistysten ja sitä kautta työmarkkinajärjestöjen mahdollisuuksista ja vahvuuksista. Tärkeää on painottaa joukon vahvuutta yksilöön nähden. Yliopistojen ja Tutkimusalan Henkilöstöliitto YHL:n Jaana Lehtosaari toivoo, että päästäisiin tilanteeseen, jossa ay-jäsenyyttä ei tarvitsisi erikseen perustella, vaan sen hyödyt ja saavutuksen tunnettaisiin jo valmiiksi. – Liittoon kuuluminen tulisi nähdä luonnollisena osana työelämää. Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n insinöörieverstiluutnantti Kari-Pekka Vesanen menisi vielä pidemmälle: hän haluaisi antaa konkreettisen etulyöntiaseman järjestäytyneille jäsenille. Hän työskentelee Satakunnan lennostossa. – Ay-liikkeen neuvottelemat edut pitäisi saada koskemaan vain jäseniä eikä vapaamatkustajia. Ay-liikkeen haasteet Ay-liikettä haastaa tällä hetkellä gallupiin osallistuneiden mielestä erityisesti taloudellinen tilanne, yhteiskunnalliset muutokset sekä yleinen ilmapiiri. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintoasiainsihteerinä toimiva Lehtosaari kertoo, että heillä ei ole juuri ollut mahdollisuuksia saada uusi jäseniä, sillä yliopiston tukitoimintoihin ei ole rekrytointikieltojen ja yt-neuvotteluiden takia tullut viime vuosina uusia potentiaalisia jäseniä. Pitkä uran tehnyt Helkiö on huomannut muutoksia ilmapiirissä. – Ay-liikkeen suurina haasteina näkyy työpaikoilla yleisen arvostuksen heikkeneminen ay-toimintaa kohtaa. Tämä näkyy niin työnantajien kuin monien työntekijöiden asenteessa. Mutanen on samaa mieltä. Muutos näkyy erityisesti nuoremmissa työntekijöissä – Sukupolven vaihdos näkyy työpaikoilla siten, että nuorempi sukupolvi ei ole läheskään niin kiinnostunut ay-toiminnasta ja heille useimmiten riittää pelkkään työttömyyskassaan liittyminen. Rajala nostaa lisäksi esiin poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen mukana tuomat haasteet. – Ay-liikkeen haasteet tulevaisuudessa tuntuvat kohdistuvan yhä isompiin asioihin. Valtakunnallisia muutoksia tapahtuu nopeilla aikatauluilla, yhteiskunta myllertää ja siinä pitäisi säilyä lähellä aallonharjaa. ■ Mitä ay-liikkeen tulisi tehdä? ” ”Ay-liikkeen on kyettävä olemaan uskottava toimija. Uusi isompi keskusjärjestö vastaa paremmin tämän päivän haasteisiin ja olisi tasavertaisempi neuvottelukumppani. Se antaa myös virkamiehelle yhteistyöverkoston, koulutusta ja asiantuntemusta pärjätä paremmin neuvottelupöydissä ja yhä kiihtyvässä kilpailutilanteessa. Ay-liikkeen tulee olla läsnä ja näkyvillä mediassa, somessa ja niissä välineissä, missä uusia ja vanhoja jäseniä liikkuu.” Taina Mutanen ” ” ” ” ”Meillä ei missään tapauksessa ole varaa luovuttaa ja vaipua vain sivustaseuraajan asemaan. Organisaation ketteryys ja nopea iskukyky tulee olemaan haaste, samoin hyvien ja sitoutuvien toimijoiden saaminen joukkoon, kyseessä on kuitenkin vapaaehtoinen toiminta!” Hannu Rajala ”Tarvitaan lisää näkyvyyttä yhdistyksen ja liiton toiminnalle sekä jäsenistön ja heidän työnsä esiintuomista.” Jaana Lehtosaari ”Väki vähenee mutta tehtävät ei. Ay-liikkeen pitäisi pitää huolta, että työn määrän ja vaativuuden nousu saadaan kompensoitua jollakin tavalla. Peli kovenee koko ajan myös julkishallinnossa ja luottamustoimisten edustajien toiminta pitää turvata.” Kari-Pekka Vesanen ”Ay-liikkeen haasteena on muiden kuin ihan perinteisten työsuhteiden yleistyminen. Esimerkiksi pätkätyöläisten on vaikeaa löytää edustajaa tämän päivän ay-liikkeestä.” Erkki Helkiö 53 Palkansaajajärjestö Pardia kiittää hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Emme lähetä tänä vuonna joulukortteja, vaan tuemme Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen punaisen ristin yhteiskeräystä, jolla kerätään rahaa ruokalahjakortteihin kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden joulupöytään. ... Löntagarorganisationen Pardia tackar för ett gott samarbete och önskar god jul och gott nytt år Vi skickar inte julkort i år, utan stöder Mannerheims Barnskyddsförbund och Finlands Röda Kors gemensamma insamling, med vilken man samlar in pengar till livsmedelspresentkort till mindrebemedlade familjen i vårt hemland. ... The Federation of Salaried Employees Pardia thanks you for our mutually rewarding cooperation and wishes you a Merry Christmas and Happy New year Wes hall not be sending Christmas card this year, instead donating the reverved amount to the Mannerheim League for Child Welfare and Finnish Red Cross 54 KOLUMNI Emme ota vastaan omien uskomustemme vastaista tietoa. Arjen taittovirheet M ies tuli luokseni luennon väliajalla ja kysyi, oliko hän mahdollisesti nähnyt minut kaksi viikkoa sitten Helsingissä ratikassa matkalla Hermanniin? Kerroin, että paljon mahdollista, koska lapsenlapseni asuu siellä, ja olin noihin aikoihin häntä katsomassa. Mies kertoi tarkkailevansa omaksi ratokseen matkustajia ja rakentavansa heille taustatarinoita. Hän oli katsellut minun kirkkaanvihreitä silmälasinkehyksiäni ja poikkeavan värikästä vaatetustani. Niiden perusteella hän oli sijoittanut minut joko Kansallisoopperan kuoron laulajaksi tai joksikin tilkkutäkkien tekijäksi. Hän totesi, että sellaiset taiteelliset sielut ovat niin tottuneet väreihinsä, etteivät edes huomaa niiden olevan voimakkaita tavallisten ihmisten mielestä. Eipä hän paljon erehtynyt. Tykkään tehdä värikkäitä räsymattoja. Meillä on ollut kudontapiiri jo yli 20 vuotta. Kun kutsuin kutojanaiset meille kahville, eräs heistä katseli mattojani ja sanoi, etteivät ne täällä niin räikeiltä näytä. Toisekseen, perustin Laulutaidottomien kuoron, koska halusin testata, oppiiko ihminen laulamaan. Haluaisin joskus laulaa kuin oopperan kuorolainen, vaikken siihen vielä ylläkään. Minun silmiini puolestaan pistivät miehen hohtavanvalkoiset hampaat. Hän kertoi olevansa hammasteknikko. Olemme menneisyytemme vankeja: jäsennämme ja otamme uutta tietoa vanhan pohjalta. Päämme suodattaa automaattisesti tietoa, mikä helpottaa elämäämme. Se, mitä havaitsemme, riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta ja asenteista. Näkökykymme on näin ollen rajoittunut, mutta maailma, jonka näemme, on itsellemme tosi. Jotta voisimme tarkistaa näkökykymme aitouden, meidän on tultava tietoisiksi arkea helpottavista taittovirheistä. Hyvin yleistä on, että emme ota vastaan omien uskomustemme vastaista tietoa, vaan poistamme sen näköpiiristä ja siten omat pinttymämme vahvistuvat jälleen. Odotuksemme vaikuttavat tulkintaan monin tavoin: pidämme epäluotettavana niistä poikkeavaa tietoa. Epäselvän informaation tulkitsemme odotuksiamme vastaavaksi. Vedämme usein johtopäätöksiä liian heppoisin perustein. Jos esimerkiksi joku ulkomaalainen tekee rikoksen, kaikista ulkomaalaisista tulee silmissämme lainrikkojia. Elämme myös kuvitellun konsensuksen vallassa kokoamalla ympärillemme itsemme kaltaisia ihmisiä. Heidän kanssaan on toki helpompaa tulla toimeen, mutta kanssakäyminen virittää vähemmän uusia ajatuksia, joita tarvitsisimme kasvattaaksemme joustavuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Oman jaksamisen näkökulmasta erityisen kohtalokasta on negatiivisuuden painottuminen. Se nimittäin voi vaikuttaa siihen, paljonko meillä on energiaa käytössämme. Jatkuva ongelmien havaitseminen syö voimia, kunnon vihanpuuska saattaa kuluttaa koko päivän energiavaraston. Tommy Taberman ja Juha Koski sanoivat osuvasti luovuuskirjassaan: älä ole aina itsesi, ole välillä joku muu. Eräs henkilö kertoi, että he järjestävät juhlat aloittamalla tyhjästä, talon siivouksesta. Kukin osallistuja saapuu tiettyyn kellonaikaan ja joutuu ylittämään oman mukavuusalueensa juhlien järjestelyssä. Näin joulun alla sopisikin laulaa arkihuolten heittämisen sijasta ”arkiluulosi kaikki heitä”. Pienikin taittovirheen tarkistus voisi saada meidät elämään paremmin sovussa keskenämme. Marja-Liisa Manka Työhyvinvoinnin dosentti Tampereen yliopisto 55 § Lakimuutoksia Vuorotteluvapaan ehdot muuttuvat Hallitus on antanut esityksen vuorotteluvapaan ehtojen muutoksesta. Muutokset 1.1.2016 alkaen voimaan tulevassa laissa: • Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys nousee 20 vuoteen (aiemmin 17 vuotta). • Vapaan enimmäiskesto lyhenee 180 kalenteripäivään (aiemmin 360 kalenteripäivää). • Mahdollisuus jaksottaa vapaa useampaan jaksoon poistuu (aiemmin mahdollista jaksottaa useampaan vähintään 100 kalenteripäivän jaksoon). • Vähintään 25 työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistuu (aiemmin pitkän työuran tehneillä korvauksen taso oli 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta). Muutokset eivät vaikuttaisi vuorotteluvapaan pitämiseen, jos sopimus vuorotteluvapaasta on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2016. Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa Eläkeuudistuksen keskeisin uudistus on vanhuuseläkkeen alaikärajan korottaminen. Tämä koskee julkisen sektorin henkilöstöjärjestöjen vastustuksesta huolimatta myös vanhojen julkisen sektorin ammatillisten eläkeikien ja sotilaseläkejärjestelmän piirissä olevia ihmisiä. Julkisen sektorin työntekijät saivat osana vuoden 1989 eläkeuudistusta mahdollisuuden käyttää valintaoikeutta ja säilyttää alempi ammatillinen eläkeikä. Valintaoikeutta käyttäneitä on yhä työssä noin 8 500, ja nuorimmat heistä ovat syntyneet 1960-luvulla. Eläkeikäikä nousee valintaoikeutta käyttäneillä asteittain 3 kuukautta vuosittain vuodesta 2018 lähtien, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Pääsopijajärjestöt tyrmäsivät esitykset ammatillisiin eläkeikiin puuttumisesta. Tästä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö toi heikennysesityksen julkisen sektorin eläkeneuvotteluihin. Asia jäi neuvotteluissa erimieliseksi, mutta eteni eduskuntaan. Järjestöjen mielestä eläkeikään kajoaminen on perustuslain turvaaman omai- 56 suudensuojan vastaista. Eläkeiän nostamisesta syntyvät säästöt ovat epävarmoja ja vähäisiä verrattuna yksilöille koituvaan haittaan. Järjestöt ovat vastustaneet valittujen eläkeikien nostamista koko valmisteluajan, viimeksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisessa. Asiaa käsiteltiin myös perustuslakivaliokunnassa, mutta sen mielestä eläkeiän vähittäinen nostaminen ei riko omaisuudensuojaa. Pääsopijat ja julkisalan ammattiliitot ovat valmiit riitauttamaan asian EU-tasolla. Julkisen sektorin henkilökohtaiset eläkeiät säilyvät ennallaan Valtion ja kunnan eläkejärjestelmissä olevat henkilökohtaiset eläkeiät säilyvät eläkeuudistuksessa ennallaan eli niihin ei ole tulossa korotusta. Henkilökohtaiset eläkeiät ovat jo nykyisin pääsääntöisesti tulevaa alinta vanhuuseläkeikää korkeampia erityisesti valtion eläkelain soveltamisalalla. Henkilökohtainen eläkeikä liittyy julkisen alan vuonna 1995 toteutettuun elä- keuudistukseen. Sillä on se merkitys, että jatkamalla työuraa yhdenjaksoisesti henkilökohtaiseen eläkeikään saakka, työntekijällä on oikeus ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen eli maksettava eläke muodostuu hieman suuremmaksi kuin, jos työntekijä jäisi vanhuuseläkkeelle alimmassa mahdollisessa eläkeiässä. Lue lisää eläkeuudistuksesta www.elakeuudistus.fi Kevan eläkeinfot tammitoukokuussa 2016 Keva järjestää vuoden 2017 alusta voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta infokiertueen vuoden 2016 tammi-toukokuussa. Tilaisuuksissa käydään läpi eläkeuudistuksen pääpiirteet julkisen alan eläketurvan osalta. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Lisätietoa www.keva.fi Pardian Jäsenristeily 17.–18.4.2016 Tallinnaan Kymmenes Pardian jäsenristeily järjestetään 17.– 18.4.2016. Risteily on tarkoitettu kaikille Pardian jäsenjärjestöille ja näiden alayhdistyksille sekä Pardian aluetoimikunnille. Ryhmien ohella myös yksittäiset jäsenet ovat tervetulleita risteilylle. Entiseen tapaan laivalla esittäytyvät myös Pardian yhteistyökumppanit. Risteilylle on järjestetty liityntäkuljetuksia, jotka lähtevät Isojoelta, Oulusta, Vaasasta, Iisalmesta, Joensuusta ja Laitilasta. Näillä busseilla pääsee suoraan Länsiterminaaliin, joten palatessa ostokset saa kätevästi suoraan bussiin. Bussin lähtöaika on lopullisessa matkavahvistuksessa. Liityntäkuljetukset pitää tilata etukäteen, sillä busseissa ei ole lipunmyyntiä. Liityntöjen toteutuminen edellyttää min. 25 matkustajaa / reitti. Matkatoimistosta voi myös tilata VR:n junaliput tai lentoliput. Varaukset •Kaikki alle 10 hengen matkat voi varata osoitteessa www.matkavekka.fi/erikoislahdot/pardia. • Yli 10 hengen ryhmät voivat varata samasta osoitteesta löytyvällä lomakkeella. Ryhmävaraukset hoitaa ma-pe klo 9.00– 17.00 Vantaan ryhmämyynti p. 020 120 4090 tai sähköposti ryhmamyynti.vantaa@ matka-vekka.fi. an ä tarvita Risteilyll een lk jä 9 1.3.199 passi tai inen tty kuvall myönne kortti). jo a i ortti (e k ö il k n e h Pardian Lue lisää esta ta osoitte kotisivuil rdia.fi/ www.pa ily2016. jasenriste TallinkSiljan alus M/S Baltic Queen lähtee Helsingin Länsiterminaalista sunnuntaina 17.4.2016 klo 18.30 ja laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00. Maissa on mahdollista käydä maanantaina 18.4. klo 08.00–12.00. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee Tallinnasta klo 12.30 ja on Helsingin Länsiterminaalissa klo 16.00. Hytti-luokka Henkilöitä hytissä / euroa / henkilö hytti 1:lle hytti 2:lle hytti 3:lle hytti 4:lle Lux 312 € 182 € A-luokka 242 € 147 € 115 € 97 € B-luokka 212 € 132 € 105 € 90 € Hinnat sisältävät risteilyn valitussa hytissä, sunnuntain buffet-illallisen ruokajuomineen (1. kattaus klo 17.45 tai 2. kattaus klo 21.00) sekä maanantain meriaamiaisen. Lisämaksusta voi varata etukäteen maanantaille lounaan (1. kattaus klo 12.00 tai 2. kattaus klo 14.15, hinta 25 € / hlö). Risteilyllä on varustamon ohjelman lisäksi pardialaista ohjelmaa, jonka sisällöstä lisätietoa myöhemmin. Tarkemmat ohjelmatiedot päivittyvät Pardian kotisivuille www.pardia.fi/jasenristeily2016. Lisätietoja varauksista antaa Matkatoimisto Oy Matka-Vekka. 57 Pardian jäsenen vakuutusturva – rahanarvoisia jäsenetuja turvanasi Pardian jäsenilleen*) ottama vakuutusturva sisältää vapaa-ajan vakuutusturvan, järjestövakuutuksen sekä ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen työssä aiheutuvien vahinkojen varalle. Vapaa-ajan vakuutusturva Jäsenenä saat jäsenmaksuun sisältyvän vapaa-ajan tapaturma- sekä matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Vakuutuksen piiriin kuulu vat kaikki alle 68-vuotiaat jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet*, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain yli 6 kk Suomessa ja joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Vakuutus on voimassa yksittäisillä enintään 45 vrk kestävillä vapaa-ajan matkoilla, myös kotimaassa. Vakuutusturvan voimassaolo on sidottu jäsenyyteesi. Vakuutusturvat päättyvät sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana täytät 68 vuotta. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus Pardia on solminut Ifin kanssa ammatillisen vastuu- ja oikeus turvavakuutuksen. Palvelussuhteen ongelmissa käänny aina ensin luottamusmiehesi puoleen. 58 – Voit joskus joutua vaatimaan oikeuksiasi tuomioistuimen kautta. Oikeudenkäynnit ovat kuitenkin kalliita ja lakimiehen apu usein välttämätöntä. Oikeusturvavakuutus kattaa lakimiesavun käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia, sanoo If Vahinkovakuutusyhtiön lakimies/OTM Suvi Saalas. Saalas täsmentää, että oikeusturva- ja vastuuvakuutus kattavat tilanteita, jotka koskevat sinua työntekijänä ja liittyvät työ- tai virkasuhteeseesi. – Nämä vakuutukset eivät kata yksityiselämääsi liittyviä asioita, vaan niitä varten tarvitset kotivakuutukseesi oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen. Vakuutukset ovat voimassa Suomessa. Oikeusturvavakuutus kattaa lakimiehen käytöstä aiheutuvia kustannuksia enintään enimmäiskorvausmäärään asti. – Oikeusturvavakuutuksen käyttäminen edellyttää, että jäsenyys järjestössä on vahinkotapahtuman sattuessa kestänyt vähintään 10 kuukautta. Lisäksi jos jäsenyys on kestänyt alle kaksi vuotta, tulee myös riidan tai syytteen perusteen olla syntynyt jäsenyyden aikana. Shutterstock Asiassa tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta, joka on välittömästi vietävissä oikeuteen. Tätä ennen annettu yleinen oikeudellinen neuvonta koskien esimerkiksi jutun menestymismahdollisuuksia ei kuulu vakuutuksen piiriin. Vakuutus korvaa lakimiehen käytöstä aiheutuvia kuluja esimerkiksi laitonta työsuhteen päättämistä, määräaikaisuuden perustetta tai palkkasaatavia koskevissa riidoissa. Häviötilanteessa vakuutus korvaa myös oikeuden päätöksellä jäsenen maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. Sovittuja kuluja vakuutus ei korvaa. – Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia asiassa, jossa vastapuoli on passiivinen, eikä kiistä vaatimuksia. Vakuutusta voi käyttää vain rajoitetusti asioihin, joissa riidan taloudellinen intressi on kovin pieni verrattuna aiheutuvien kustannusten määrään. Vakuutusta ei voi käyttää, jos virallinen syyttäjä syyttää sinua tahallisesta teosta tai törkeästä huolimattomuudesta, ellei syytettä hylätä tahallisuuden/törkeän menettelyn osalta. vakuutuksesta Ifin nettisivuilta www.if.fi/pardia sekä Ifin oikeusturva- ja vastuuryhmästä (puh. 010 19 18 18). Jäsenkorttisi toimii vakuutuskorttina. Jäsenetuvakuutusten yksityiskohtaisista ehdoista saat tarkemmat tiedot internetistä www.if.fi/ pardia, puhelimitse 010 19 19 19 (klo 8–20) tai lähimmästä Ifin konttorista. Vahinkoilmoituksen voi tehdä osoitteessa www.if.fi/pardia tai puhelimitse 010 19 18 18 (ma–pe klo 8–18, henkilövahingot klo 9–18). Ulkomailla tavallisimmissa turistikohteissa saat maksuttoman hoidon näyttämällä jäsenkorttia, josta ilmenee vakuutuksen numero ja voimassaoloaika. Tulosta matkalle lähtiessäsi mukaasi matkakohteesi sopimuslääkäriluettelo osoitteesta www.if.fi/ pardia→Jäsenvakuutukset. Jos matkalla tarvitset kiireellisesti neuvoja, soita Ifin Korvaus palveluun 010 19 18 18 (ulkomailta +358 10 91818) ma–pe klo 9–18, Vahinkopäivystys 24 h iltaisin ja viikonloppuisin kiireellisissä vahinkotapauksissa 0800 1 3800 (+358 800 1 3 800). Lue lisää www.if.fi/pardia, soita 010 19 19 19 tai käy lähimmässä Ifissä. Järjestövakuutus Järjestövakuutus on voimassa järjestötehtävissä sattuvien henkilö- ja esinevahinkojen varalta. Jos sinulle sattuu järjestötehtävissä vahinko, ota yhteyttä tilaisuuden järjestäjään. Ota yhteyttä Järjestön jäsenen ammatilliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset antavat suojaa työelämän vaikeisiin tilanteisiin. Jos tarvitset oikeusturvaa tai vastuuvahinko on sattunut, ota ensimmäiseksi yhteyttä liittoosi. Tämä vakuutusselvitys ei ole kattava, vaan saat lisätietoja *) Vakuutettuna vuonna 2016 ovat seuraavat Pardian jäsenjärjestöt: Alkoholialan toimihenkilöt ATH:n, Henkilöstöunioni HU:n, Kelan toimihenkilöiden, Luotsiliiton, Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn, Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton MTJL:n, ProUnionin, Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn, Suomen Tietoliikennetekniset ST:n, Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVYn, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäsenet. Jos kuulut johonkin muuhun jäsenjärjestöön, niin ota yhteyttä omaan jäsenjärjestöösi. 59 SVENSK RESUMÉ Ledare Personalen är den viktigaste resursen När personalen är en viktig resurs är de anställdas välmående och arbetsork precis lika viktiga som välfungerande produktion och tjänster. På arbetsplatsen har man förstått att en investering i arbetsvälmående utgör samtidigt en lönsam investering i arbetsproduktivitet. Pardia utförde en arbetarskyddsenkät i oktober, i vilken mer än var fjärde av representanterna för personalen som svarade berättade att verkligheten är en annan på den egna arbetsplatsen. Många arbetsplatser har alltså ännu en lång väg att gå från ord till handling En förnuftig arbetsplats utnyttjar personalens kunnande på den här resan. När personalen är en viktig resurs, satsar man systematiskt och långsiktigt i utvecklingen av varje arbetstagares kompetens. Som Antti Palola, ordförande för STTK, brukar säga: kompetens är det bästa omställningsskyddet. Ur arbetsgivarens synpunkt är en kompetent, motiverad och välmående personal den bästa garantin för att arbetet ska löpa och för den produktivitet som så ofta efterlyses. När personalen är en viktig resurs, värdesätts de anställda under arbetskarriärens alla skeden. Samarbetsförhandlingar som motiverats med ekonomiska orsaker eller med produktionsorsaker är vardagsmat på flera arbetsplatser. För dem som omfattas av dessa förhandlingar är det viktigt att berätta att felet inte ligger hos den anställda själv. Ingen av oss har ju en gång i tiden rekryterats till vårt arbete på grund av att vi skulle vara dåliga eller inkompetenta arbetstagare. När personalen är en viktig resurs, kan lösningar eller val inte göras endast på ekonomiska eller produktionsgrunder Jag föreslår därför att man på arbetsplatsen etablerar ett handlingssätt där man bedömer effekterna på välmåendet: hur påverkar just det här beslutet personalens arbetsvälmående, gynnande eller skadligt? Då tydliggör vi om personalen verkligen är arbetsplatsens viktigaste resurs. Med den gamla indianhövdingens ord: Ugh! Jag har talat! Seija Moilanen Pardias utbildningschef Diskussionsämne Grundinstruktioner för användaren av omedveten information Författaren och filosofen Lauri Järvilehto har som arbete att tänka på tänkande. Han har skrivit flera böcker där han ger råd hur man kan utvecklas att använda av sin egen hjärna. Ofta uppfattar vi att vårt tänkande härstammar från det medvetna d.v.s. det aktiva arbetsminnet. Hyllmetervis med undersökningar har gjorts om utvecklingen av detta. Enligt Järvilehto är det emellertid inte så viktigt att utveckla det medvetna sinnet. – Det är viktigt att förstå hur begränsat vårt medvetna d.v.s. det klaraste sinnet är. I dess bakgrund malar ett väldigt omedvetet minne. – Vare sig vi vill det eller inte, formas våra hjärnor av allt som vi någon gång upplevt, sett och hört. Det kräver mycket arbete att påverka och förstå omedvetet tänkande eftersom våra primitivaste reaktionssätt och ihärdigaste tankesätt finns lagrade där. Människan är uppbyggd så att det är svårare 60 att ändra sinnet än att förstärka gammalt tankesätt. – Människan bearbetar omedvetet verkligheten så att den liknar en själv. Om någon ny information inte passar in i världsbilden, ignorerar människan den. Omedvetet tänkande är en tillgång som kan styra oss mera effektivt än blott det medvetna sinnet. Järvilehto har skrivit mycket om logik och intuition. Betydelsen av logiskt tänkande framhävs ofta i vårt samhälle Järvilehto påpekar att logik är närmast ett bra verktyg men att man inte kan grunda alla beslut på den Logisk betyder inte samma som förnuftig. – Ett matematikgeni kan bolla med siffror, men är kanske gift för femte gången. Han kanske är logisk, men kan inte hålla ihop ett parförhållande. Är han då förnuftig? Järvilehto uppmanar att lita på intuitionen i sådana fall där beslutsfattandet är förknippat med många okända faktorer vars påverkan man inte kan veta vid tidpunkten för beslutet. – Intuitionen använder omedvetet minne och ger därifrån tips på rätt förfaringssätt, även om människan inte helt kan säga vad hennes beslut grundar sig på. Även om omedvetet tänkande väller fram någonstans från ”bakhuvudet” kan man påverka det Det finns många sätt. Det som passar en fungerar nödvändigtvis inte för en annan. Att föra dagbok eller skriva någonting annat kan för någon också vara ett bra sätt att förtydliga sitt eget tänkande och dela in det i mindre bitar. – Jag har skrivit mycket om olika tekniker, men jag tycker att det finns två sätt som är bättre än alla andra: att läsa och att resa. Med hjälp av dem vidgar och berikar människan sitt tänkande. Pardias informatör Marjo Pihlajaniemi SVENSK RESUMÉ OrdförandeTack till medlemmarna för er aktivitet D et har varit en tumultartad höst på arbetsmarknaden. Regeringens meddelande i september om tvångslagstiftningen i arbetslivet startade ett kraftigt påverkningsarbete mot de här ensidiga och orimliga åtgärderna. Bara lite mer än en vecka senare ordnades fackens stordemonstration på Järnvägstorget i Helsingfors. I demonstrationen deltog ca 30 000 fackförbundsmedlemmar. Man pågick förhandlingar om att åstadkomma ett alternativt konkurrenskraftspaket under höstens lopp. Även de mest besvärliga sakerna ger vanligtvis upphov till något gott. I det här fallet har åtminstone all slags aktivitet bland medlemmarna ökat avsevärt. Det har kommit in rikligt med respons, frågor och kommentarer under hösten. Också antalet besökare t.ex. på Pardias Facebook-sidor har växt explosionsartat. På Pardias webbsidor och via sociala media som Facebook och Twitter får man också i fortsättningen mycket aktuell information. Det lönar sig att gilla och följa dem. I september gjorde vi med snabb tidtabell en medlemsförfrågan där vi frågade hur medlemmarna förhåller sig till tvångslagstiftningen och dess alternativ. Förfrågan togs emot väldigt bra bland medlemmarna. Trots att svarstiden endast var några dagar besvarades vår förfrågan av hela 46 procent av de som fått den. Det utgör sammanlagt ett imponerande antal på 16 000 medlemmar. Det här kan anses vara ett utmärkt resultat – ett stort tack till medlemmarna för detta. Era svar gav oss värdefull information för val av alternativ. Vi fortsätter att använda nya metoder för att öka interaktionen direkt med våra medlemmar. Enligt den respons vi fick har medlemmarna uppskattat stort att vi frågat dem direkt om deras åsikter i frågor som har att göra med intressebevakning. Eftersom modern teknologi möjliggör allt mera komplexa redskap för direkt demokrati och interaktion, är det klart att vi fortsätter att använda nya metoder för att öka interaktionen direkt med våra medlemmar. Den ökade aktiviteten bland våra medlemmar förutsätter en stark satsning också från vår sida. Vi måste anta utmaningen både inom intressebevakning och genom mera intensiv interaktion. I intressebevakningen är det förstås av största vikt att vi lyckas bemöta våra medlemmars förväntningar och mål speciellt nu i samband med bekämpningen av tvångslagarna som nu är ute på remiss. Interaktion förutsätter att vi på olika forum tar allt mer aktivare och på samma gång nya tag i kommunikationen. Jag väntar med iver på en allt mer ökande interaktion, tankeutbyte och diskussion med medlemmarna via både möten, telefon, e-post, Facebook, Twitter och andra kommunikationsmedel. Efter en brådskande höst vill jag önska alla en avkopplande, uppiggande och skön jultid samt ett framgångsrikt nytt år 2016! Niko Simola Twitter @simolaniko 61 PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA PARDIAN TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki vaihde/neuvonta 075 324 7500 klo 9.00–15.00 [email protected] www.pardia.fi www.facebook.com/ palkansaajajarjestopardia www.twitter.com/PardiaRy Simola Niko puheenjohtaja 075 324 7501 040 566 8517 Jarkima Eija puheenjohtajan sihteeri 075 324 7502 040 722 2911 Edunvalvontaosasto Sirén Harri neuvottelujohtaja - yleinen ja valtiosektorin edunvalvonta, yhteiskuntavaikuttaminen - osaston päällikkö 075 324 7520 0400 765 415 Ekola Pentti asiamies - yksityisten alojen yrityksiä (vast.) 075 324 7527 0400 746 391 Heikkilä Katja neuvottelupäällikkö - yksityisten alojen edunvalvonta ja kv-asiat 075 324 7540 0400 904 893 Häkkinen Anna-Liisa lakimies - sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, yksityinen sosiaalipalveluala 075 324 7560 040 7465 018 Janas Pirkko lakimies - valtiovarainministeriön hallinnonala 075 324 7591 045 773 10383 Komulainen Ari vastaava lakimies - osaston päällikön sijainen - ulkoasiainministeriön hallinnonala, virastoja, Kela ja yksityisten alojen yrityksiä 075 324 7524 040 546 0858 62 Lehtonen Jarmo asiamies - työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenneja viestintäministeriön hallinnonala 075 324 7522 045 6577 374 Metsänranta Marja toimistosihteeri 075 3247 533 Määttä Maarit hallintosihteeri 075 324 7590 0400 833 925 Röksä-Sandström Maarika jäsenmaksusihteeri 075 324 7559 Nieminen Aki asiamies - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, yliopistot 075 324 7529 040 560 9253 Pietinen Pekka lakimies - maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, valtioneuvosto (VNK, OKV) 075 324 7592 045 7731 0397 Vartiainen Hannele asiamies - yksityiset alat / Kela ja Alko 075 3247 523 040 4515 009 Äikäs Mikko asiamies - sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat 075 324 7538 040 451 5002 Noponen Ulla jäsenrekisterisihteeri 075 324 7548 Sten Kristina sihteeri 075 324 7431 Viljanen Hannu atk-asiantuntija 075 324 7537 050 382 3217 Pardian taloushallinto on siirtynyt Tivonet Oy:hyn. Lue lisää Tivonet Oy:n kotisivuilta, osoitteesta www.tivonet.fi. Järjestöosasto Nousiainen Timo järjestöpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7585 040 533 2255 Lepola Varpu koulutussuunnittelija 075 324 7552 Moilanen Seija koulutuspäällikkö 075 324 7580 050 331 0719 Österberg Soili hallintosihteeri (16.12. vapaalle, jää eläkkeelle 1.4.2016) Nordström Anne kehittämisasiantuntija 075 324 7505 040 511 8655 Hallinto-osasto Rissanen Tapio asiamies - tutkimus ja tilastot 075 3247 528 045 7731 4358 Teikari Maria hallintopäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7565 040 777 6316 Heikkilä Arja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7544 Lepistö Leena jäsenmaksuliikenteen hoitaja 075 324 7549 Lintoja Merja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7546 Vanamo Michaël asiamies - yhteiskuntavaikuttaminen 075 324 7510 050 463 0270 Virta Päivi koulutussihteeri 075 324 7583 Tiedustelut [email protected] Koulutuksen palvelunumero: 075 324 7583 klo 9–11.30 Viestintäosasto Nieminen Riitta viestintäpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7507 040 773 6591 Jansson Anna-Kaisa tiedottaja 075 324 7508 045 7731 0381 Pihlajaniemi Marjo tiedottaja 075 324 7509 045 7734 8492 JATTK-työttömyyskassa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki p. (09) 720 68 20 (ma-to klo 9-11.30) faksi (09) 148 10 29 Etuuden saajat voivat asioida myös sähköisessä asiointipalvelussa eAsioinnissa omilla pankkitunnuksilla (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki, Aktia, Säästöpankit ja POP) Tietoa työttömyysturvasta: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta www.tyj.fi [email protected] www.jatkk.fi Työttömyyskassa Statia Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI puh. palvelu 020 728 9780 ma, ke klo 12–15 faksi (09) 278 7217 [email protected] [email protected] www.statia.fi OTA YHTEYTTÄ Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin joko sähköpostitse tai ma-pe klo 9–12 palvelunumeroon: Alkoholialan Toimihenkilöiden Kelan toimihenkilöiden Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet (2.12.2015 saakka) p. 075 324 7548 [email protected] Henkilöstöunioni HU:n Luotsiliiton Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n ProUnionin Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet (31.12.2015 saakka) p. 075 324 7546 [email protected] Sosiaali-, terveys-ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn Suomen Tietoliikennetekniset ST:n Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliitto YHL:n jäsenet Liitä sähköpostiviestiin aina tarkat yhteystiedot: - jäsenen koko nimi, jäsenjärjestö ja mahdollinen jäsenyhdistys. Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet (3.12.2015 lähtien) Tullivirkamiesliitto Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet (1.1.2016 lähtien) Hoitavat itse rekisterinsä, yhteydenotot suoraan ko. liittoon. Jos joudut työttömäksi tai olet palkattomalla jaksolla pois töistä, ilmoita siitä sähköpostitse tai kirjeitse jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitollesi/ yhdistyksellesi. Tieto rekisteröidään jäsentietoihisi ja saat kotiosoitteeseen erityisjäsenmaksun/kirjausmaksun/jäsenen tilisiirrot. Näin jäsenyys säilyy katkeamattomana. Muutoslomakkeen saat osoitteesta www.pardia.fi/ jasenyys. Liitosta ja työttömyyskassasta erotaan allekirjoitetulla eroilmoituksella. Se toimitetaan Palkansaajajärjestö Pardiaan jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitolle/ yhdistykselle. Erohakemukseen laitetaan päivämäärä, jolloin ero astuu voimaan. Eroilmoituksesta on ehdottomasti käytävä ilmi, eroaako jäsen myös työttömyyskassan jäsenyydestä. Ilmoittaessasi uuden liiton eron yhteydessä, toimitamme jäsenyystodistuksen pyydettäessä suoraan uuteen liittoon/ kassaan. Jos työnantaja perii jäsenmaksun palkasta, työntekijän on itse ilmoitettava erostaan palkanlaskijalle jäsenmaksun perimisen lopettamiseksi. Liitosta ei ilmoiteta eroamisia työnantajalle. p. 075 324 7544 [email protected] PALAUTEKORTTI 4 / 2015 Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi. Lähetä palautekortti postitse. Voit myös vastata kyselyyn osoitteessa www.pardia.fi viestintä PardiaNyt-jäsenlehti, jossa voit antaa myös lisää palautetta lehdestä. Mielestäni lehden paras juttu oli Pardia maksaa postimaksun OITA VASTAA JA V 50 INEN EURON ARVO I! LAHJAKORTT Haluaisin lukea artikkelin aiheesta Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Vastaa 18.1.2016 mennessä, niin osallistut 50 euron lahjakortin arvontaan. Palkansaajajärjestö Pardia ry Info: jäsen TUNNUS 5010147 00003 Vastauslähetys Edellisen numeron voittaja oli Elli Cederberg Kuopiosta. 63 Rauhallista Joulua F ridfull Jul
