docValoviesti 1/2015 - Parikkalan Valo Oy
download 
Report Transcription
Valoviesti 1/2015 - Parikkalan Valo Oy
1/2015 VALOVIESTI PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI Uudet Piika -myyntituotteet s. 11 Rakkaudesta leipomiseen s. 14 Hajautettu pientuotanto s. 24 SISÄLTÖ 4 5 7 8 PÄÄKIRJOITUS Parikkalan Valo Oy:n tilivuosi 1.1.2014-31.12.2014 Lähes 40 vuotta paikallisen palveluksessa Maaseutuympäristö ja omistuksen rakenne vetivät uuden johtajan Parikkalaan 10 Säästääkö kilpailuttamisella? 11 Uudet Piika -myyntituotteet 12 Verkostossa tapahtuu 14 Rakkaudesta leipomiseen 16 Kanta-asiakasedut 20 Lastensivut 21 Kevätkilpailu 20 Sähköverkon rakentamisen PTS 22 24 26 27 YHTEYS TIEDOT Olin seurannut Parikkalan Valoa mielenkiinnolla jo jonkin aikaa. Haasteellinen maaseutujakeluverkko myrskyineen ja laaja omistajapohja kiinnostivat. s. 8 Maakaapeleiden asennuksia jatketaan Punkaharjun taajamassa Tuironniemestä Ahopellon, Saunalahden ja SOS -lapsikylän suuntaan. Työt keskittyvät tämän kesän aikana valtatie 14:n itäpuolelle. s. 12 Autotalli viidelle kuorma-autolle Paintball on vakiinnuttanut paikkansa Parikkalassa Hajautettu pientuotanto Näin luet sähkölaskuasi Älä katkaise sähköjä pääkytkimestä Energian hinnan noustessa alkaa sen tuottaminen omin voimin muuttua koko ajan kannattavammaksi. Ympäristön kuormittamisen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat yhä tärkeämpinä tekijöinä ajateltaessa tulevaisuutta. s. 24 Parikkalantie 15 59100 Parikkala puh. 05 439 01 www.parikkalanvalo.fi [email protected] ASIAKASPALVELU JA TALOUSHALLINTO Toimistomme on avoinna: klo 9:00-15:30 (MA-PE) Eeva Pajari-Immonen palkanlaskija Janne Rouvinen toimitusjohtaja 040 5880 702 Sanna Hallikainen kirjanpitäjä osakeasiat Nina Laine talouspäällikkö 05 4390 201 Sähköliittymät Ritva Reinikainen myyntiassistentti 05 4390 212 Anne Varis asiakasneuvoja 05 439 01 Sähkölaskutus Mari Laukkanen asiakasneuvoja 05 4390 203 Tiina Neuvonen asiakasneuvoja 05 4390 203 Leena Paajanen asiakasneuvoja 05 4390 203 Kirsi Suomalainen asiakasneuvoja 05 4390 203 Kaikkien 2015 vuoden aikana uuden sähkönmyyntisopimuksen kanssamme solmineiden asiakkaiden kesken arvotaan vuoden lopussa Apple IPad tabletti tietokone. Valitse Valo - Voita IPad Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | Puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi SÄHKÖNMYYNTIOSASTO VERKKO-OSASTO Sähkönmyynti ja -markkinointi, sähkönkäytön neuvonta ja sähkösopimukset Olli Mattila osastopäällikkö 050 3099 236 Mika Lirkki myyntipäällikkö 050 3449 440 Rakennus, kunnossapito, kalusto Pekka Suomalainen työpäällikkö 050 3099 231 Verkoston suunnittelu Hannu Ahokas suunnittelupäällikkö 044 3099 300 Helena Hämäläinen suunnitteluassistentti Mittarointi Timo Karhinen tiimipäällikkö 050 3099 235 PÄÄKIRJOITUS 4 YRITYKSEN MENESTYMINEN VAATII SITOUTUMISTA Parikkalan Valo Oy:n perustehtävänä on tarjota asiakkailleen laadukasta ja asiantuntevaa energia-alan lähipalvelua. Toimintamme perustana on asiakaslähtöisyys, jossa tavoitteena on tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja vastata niihin. Paikallisena sähköyhtiönä olemme tuttu ja jatkuvasti läsnä oleva yhteistyökumppani alueen asukkaille ja yrityksille. Vahvuutenamme on työhönsä hyvin sitoutunut ja osaava henkilökunta. Yrityksen johtaminen vaatii jatkuvaa valppautta ja ennakointia toimintaan kohdistuvissa muutostarpeissa. Menestyvän yrityksen on hiottava strategioita jatkuvasti ja pystyttävä tekemään tarvittavia päätöksiä nopeasti, unohtamatta yhtiömme arvoja. Tässä työssä korostuu yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen välinen saumaton yhteistyö. Toimitusjohtajan osaaminen ja sitoutuminen ovat avainasemassa yhtiön menestymisen kannalta. Eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Arto Tiainen on onnistunut erinomaisesti tässä vaativassa tehtävässä viimeisen 30 vuoden aikana. Hyvän pohjan johtajatyölle antoi aikaisempi työkokemus yhtiön sähkönmyynnissä, asennustarkastajana ja jakeluinsinöörinä. Kaikilla toiminnallisilla ja taloudellisilla mittareilla mitattuna Parikkalan Valo on hyvin johdettu paikallinen sähköyhtiö. Vahvan erikoisosaamisen lisäksi Arto tunnetaan vahvasti yhtiöön ja kotiseutuun sitoutuneena johtajana. Hänen monipuolinen ja aktiivinen urheiluharrastus on tuonut positiivista lisäenergiaa johtajatyöhön ja toiminut samalla innostavana esimerkkinä koko henkilökunnalle. Arto Tiaisen toimitusjohtajauran alkuvaiheessa, 1980-luvun puolivälissä, elimme vahvan kasvun ja toiminnan laajentumisen aikaa. Sähkön käytön voimakas kasvu vaati merkittäviä investointeja verkostoon ja sähköasemiin. Halusimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Asennus- ja myymälätoiminta oli vilkkaimmillaan 1980-luvun loppupuolella. Parikkalan Valon työntekijämäärä oli enimmillään lähes 100 henkilöä. Suomen sähkömarkkinoiden vapautumiseen valmistauduttiin huolellisesti 1990-luvulla. Yhteistyötä tiivistettiin entisestään toimialueella ja lähialueen muiden paikallisten sähköyhtiöiden kanssa. Sähkön hankintaa varten perustettiin yhteistoimintayhtiö Kaakon Voima Oy ja myöhemmin Kaakon Energia Oy. Samalla Parikkalan Valo Oy erikoistui ja keskittyi energia- ja verkkopalveluun. Näiden toimien seurauksena yhtiön edellytykset pärjätä sähkömarkkinoilla paranivat ja yhtiön talous vahvistui. Määrätietoisen toiminnan ja hedelmällisen yhteistyön ansiosta Parikkalan Valo on pysynyt kilpailukykyisenä ja laadukkaana toimijana. Sähkömarkkinalain edellyttämät mittavat investoinnit sähköverkkoon on käynnistetty etupainotteisesti, jolla pyritään varmistamaan asiakkaiden laadukas sähkönsaanti. Kotimaiseen sähköntuotantoon olemme satsanneet merkittävästi yhteisomistusyritysten kautta, jotta sähkön saanti kohtuulliseen hintaan olisi turvattu tulevaisuudessakin. Kiitoksia Arto Tiaiselle merkittävästä ja tuloksellisesta työurasta Parikkalan Valossa. Nyt Artolla on enemmän aikaa mieluisille harrastuksille ja läheisille ihmisille. Hyviä eläkepäiviä! Uuden toimitusjohtajan haku käynnistettiin hyvissä ajoin viime syksynä ja valinta suoritettiin loppuvuodesta 2014. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin sähkötekniikan diplomi-insinööri Janne Rouvinen. Hän on aikaisemmin toiminut Keminmaan Energia Oy:n toimitusjohtajana. Janne aloitti Parikkalan Valon toimitusjohtajana 1.5.2015 alkaen. Tervetuloa johtamaan pian 80 vuotta täyttävää paikallista sähköyhtiötä! Toivotan Parikkalan Valon omistajille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille, henkilöstölle ja hallinnon edustajille hyvää kesää! Ari Berg Hallituksen puheenjohtaja Parikkalan Valo Oy NINA LAINE TALOUSPÄÄLLIKKÖ 5 PARIKKALAN VALO OY:N TILIVUOSI 1.1.2014–31.12.2014 Sähkönmyyntitoiminta Sähkönmyyntitoiminnan liikevaihto oli 4,2 milj. euroa. Toiminnan tulos jäi tappiolliseksi -701 199,46 euroa. Tulos jäi selvästi budjetoidusta tavoitteesta. Sähkön hintaa korotettiin vuoden 2014 alussa 3 %. Myyntimäärien lasku ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta johtuva kilpailun kiristyminen vaikuttivat voimakkaasti tulokseen. Voimatuotanto-osuuksien tuotanto jäi alhaiseksi ja tulos tappiolliseksi, koska markkinahinnat olivat alhaisia. pienjänniteverkossa noin 50 %. Simpeleen taajaman ja Mikkolanniemen alueen maakaapelointi valmistui vuoden 2014 aikana. Punkaharjun taajamassa kaapelointityöt aloitettiin ja Parikkalan taajaman suunnittelu käynnistyi. Sähköverkon kehittämissuunnitelman mukaisesti olemme lähteneet toteuttamaan sähkömarkkinalain mukaista kehittämisvelvoitetta. Tavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan suuria investointeja sähkönjakeluverkkoon tulevina vuosina. Tulevaisuuden näkymät Verkkoliiketoiminta Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 5,3 milj. euroa. Tulos oli voitollinen ja budjetoidun mukainen +862 285,39 euroa. Lämpimien säiden vuoksi myös sähkön siirtomäärät alenivat. Verkostorakentamisen ja perusparannuksen investoinnit vuoden aikana olivat 1,9 milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat pääosin toimitusvarmuuden parantamiseen. Verkostoautomaatiota vahvistettiin uusilla kaukokäytettävillä erotinasemilla. Lisäksi sähköverkon toimitus- ja käyttövarmuutta parannettiin vierimetsien raivauksella ja erottimien lisäämisellä. Investoinnit Sähkömarkkinalaki asettaa tiukkoja vaatimuksia sähkönjakeluverkon toimitusvarmuudelle, sähkökatkoille ja vakiokorvauksille. Laki asettaa vaatimukset säävarman verkon rakentamiselle 15 vuoden aikana. Tilikaudella 2014 verkostorakentamiseen ja perusparannukseen käytettiin 1,9 milj. euroa. Maakaapelointiasteemme on Parikkalan Valo Oy:n toimintaa tullaan edelleen kehittämään paikallisena luotettavana energia-alan osaajana. Pyrimme vaikuttamaan positiivisesti seutukunnan kehittymiseen. Yhtiön tulokseen tulevat vaikuttamaan eniten kasvavat investoinnit, seutukunnan taloudellinen kehitys, markkinahinnan muutokset ja markkinariskien vaikutukset. Kilpailu sähkömarkkinoilla tulee edelleen kiristymään, jonka johdosta asiakassuhteiden hoito ja pysyvyyden varmistaminen tulevat olemaan painopistealueitamme. Verkkoliiketoiminnan sähkön toimitusvarmuuden parantaminen on edelleen yksi päätavoitteistamme. Tavoitteena on, että toimintaa kehittämällä voimme varmistaa asiakkaille kohtuullisen verkkopalvelujen hintatason. Yhteistyöverkostojen avulla tehostamme toimintaa sähkönhankinnassa, tuotannossa ja tietojärjestelmissä. Yhteistyöstrategian mukaisesti osallistumme Kaakon Energia Oy:n omistusosuuden kautta tuotantohankkeisiin. Olemme mukana Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa sekä panostamme vesija tuulivoimaan SV Vesivoima Oy:n ja Puhuri Oy:n projekteissa. INVESTOINTIEN OMARAHOITUS Investoinnit 1000 € Omarahoitus 2078 2000 1654 1500 LIIKEVOITTO % MAKSUVALMIUS 16 8 12 6 8 1000 500 4 2,65 4 2010 2011 2012 2013 2014 0 4,3 2010 2011 2012 2013 2014 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 Arto Tiainen jää ansaitulle eläkkeelle ja jättää seuraajalleen luotsattavaksi hyvin hoidetun sähköyhtiön. Lähes 40 vuotta paikallisen palveluksessa 7 TERHI TORIKKA Parikkalan Valon pitkäaikainen toimitusjohtaja Arto Tiainen jää toukokuussa eläkkeelle hyvillä mielin. Taakse jää piirun vaille 39 vuoden mielenkiintoinen ura ja mukava työyhteisö. Edessä on lisää aikaa urheiluharrastuksille ja lastenlapsille. Ja yhtiökin tuntuu jäävän hyviin käsiin. Arto Tiainen • Syntynyt vuonna 1952 Haminassa, asunut lapsuutensa Simpeleellä • Koulutukseltaan sähköinsinööri • Parikkalan Valoon vuonna 1976 • Toimitusjohtajaksi 1985 Toimitusjohtaja Arto Tiainen istui huhtikuussa tutun pöydän ääreen leppoisana. Kevät oli kulunut pitkälti lomaillessa ja eläkepäivät häämöttivät lähellä, toukokuun alussa. Niille pitkään talossa viihtynyt johtaja siirtyy hyvillä mielin. Eläköitymisen aikataulu on ollut tiedossa pitkään ja siihen on ehtinyt valmistautua rauhassa. Lisäksi on mukavaa jättää seuraajalle yhtiö, jonka Tiainen uskoo pärjäävän kilpailussa jatkossakin, vaikka haasteita riittää. ”Vahvuutemme on paikallisuus, moni on omistaja jo useammassa sukupolvessa. Kotikunnasta on huolehdittava ensisijaisesti. Asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä ja palvelu kunnossa. Yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa pitää rakentaa lisää”, Tiainen pohtii. Hän kiittelee sekä yhtiön henkilökuntaa että hallintoa hyvästä ja avoimesta yhteistyöstä. ”Ihmiset tekevät tuloksen.” Valtavia muutoksia todistamassa 63-vuotias Tiainen on saanut todistaa uransa aikana Parikkalan Valossa valtavia muutoksia. Ensimmäiset kokemukset yhtiöstä tulivat kesätöistä ja varsinainen työrupeama alkoi vuonna 1976 sähkönmyynnillä ja asennustarkastuksilla. Silloin ympäristö oli vielä varsin jäykkä ja laitosmainen. Myyntituotteena sähkölämmitys oli seitsemänkymmentäluvulla hyvin suosittua. Myös sähkönhintoihin liittyvän sääntelyn Tiainen muistaa. Sittemmin markkinamuutokset toivat työhön uutta ulottuvuutta. Markkinoiden vapautumiseen 1990-luvulla vastattiin muun muassa luomalla yhteis- yrityksiä muiden saman kokoluokan toimijoiden kanssa. ”Koitettiin saada isojen kaltaisia kilpailuetuja, ja onnistuttiin.” Muun ohessa tietotekniikka ja tietoliikenne kehittyivät kovaa vauhtia. Esimerkiksi verkostoautomaatio toi mahdollisuuden ohjata maastossa olevia katkaisijoita ja erottimia toimistosta käsin. Vikojen kestot lyhenivät ratkaisevasti, kun kytkentöjä varten ei tarvinnut päästä fyysisesti paikalle. Perusvoimalle tarvetta tulevaisuudessa Nyt sähköalalla eletään jälleen aivan erilaisessa tilanteessa, kun tukipolitiikka ja muut poliittiset päätökset muuttavat sähkön eri tuotantomuotojen kilpailutilannetta. ”Markkinalähtöisempään suuntaan pitäisi päästä”, Tiainen arvioi. Tiainen toivoo, että tulevaisuudessa Suomessa huolehdittaisiin sähköntuotannon omavaraisuudesta. ”Investoinnit päästöttömään perusvoimaan tulisi saada kannattavaksi, näin varmistettaisiin vakaa hintataso asiakkaille. Monipuolinen sähköntuotanto on paikallaan, mutta nykyinen tukipolitiikka johtaa investoinnit tuettuun tuotantoon, eikä perusvoimaan olla valmiita investoimaan.” Iso haaste maaseudun toimijalle on uusi sähkömarkkinalaki, jonka perusteella metsissä ja pelloilla kulkevaa verkkoa pitää siirtää tienvarsille ja muuttaa maakaapeliksi. Tämä vaatii isoja investointeja, joihin Parikkalan Valo on jo ryhtynyt. Raha investointeihin on tiukassa, sillä kilpailu on kovaa, ja sähkönmyynnin marginaalit pienet. • Asuu Parikkalassa • Vaimo, kaksi tytärtä ja kolme lastenlasta • Harrastaa golfia, hiihtoa ja laskettelua • Unohtumattominta uralla: Asta- ja Veera –myrskyjen korjaus vuonna 2010 Asta- ja Veera-myrskyt jäävät varmasti mieleen Eläkepäivillään Tiainen aikoo keskittyä urheiluharrastuksiin sekä antaa aikaansa myös lastenlapsille. Lisäksi omakotitalossa ja mökissä riittää aina tekemistä. Sähköasioissa mies jää asiakkaan ja pienomistajan rooliin. ”Ei ole enää tarvetta osallistua.” Jatkossa myös sääennusteet voi katsoa rennommin. ”Kyllähän se aina tietyn stressin on aiheuttanut, jos myrskyä luvataan”, Tiainen myöntää. Tosin hän myös tietää, että niistäkin selvitään. Sen osoitti uran unohtumattomin tapaus, Asta- ja Veera –myrskyjen iskeminen rajusti yhtiön koko jakelualueelle. ”Koko verkko oli alhaalla.” Korjaukset kestivät kaikkiaan viisi viikkoa. Porukka venyi ja yhteishenki kasvoi. ”Tiukassa paikassa suomalaisista löytyy näyttämisen halua ja yritystä”, johtaja kiittelee. Myrskyt nousevat edelleen usein puheeksi asiakkaiden kanssa. ”Vaikka katkot olivat pitkiä, olemme saaneet kehuja tilanteen hoitamisesta.” Janne Rouvinen • Syntynyt vuonna 1976 Kiteellä • Koulutukseltaan sähkötekniikan diplomiinsinööri, 2005 • Parikkalan Valoon vuonna 2015 • Asuu Parikkalassa • Harrastaa uintia, hiihtoa, laskettelua • Unohtumattominta uralla: Myrskytuhojen korjaukset Parikkalan Valon uusi toimitusjohtaja Janne Rouvinen tarttui toukokuun alussa käynnistyneeseen pestiinsä innolla. Hän uskoo vakaasti, että paikallinenkin toimija voi olla tehokas. Parikkalan Valo sai toukokuun alusta uudeksi kapteenikseen Janne Rouvisen. 39-vuotias uintiharrastaja palaa melkein juurilleen, sillä hän on kotoisin Kiteeltä. ”Tunnelmat ovat hyvät. Ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja avoimia, mukava savo-karjalainen ilmapiiri tuntuu”, Rouvinen luonnehtii. Seitsemän edellistä vuotta Keminmaan Energian toimitusjohtajana Lounais-Lapissa työskennelleelle Rouviselle itä oli mieluinen suunta. ”Täällä on vaaramaisemat, järvet, kavereita ja perhe.” Kovasti houkutti myös kiinnostava työ. ”Olin seurannut Parikkalan Valoa mielenkiinnolla jo jonkin aikaa. Haasteellinen maaseutujakeluverkko myrskyineen ja laaja omistajapohja kiinnostivat.” Uusi toimitusjohtaja on innokas uimari ja uinut paljon myös kilpaa. Kuva on Puruveden rannalta Kiteen Mäntylahdesta. ”Puruvesi on mieluisin vesistö harrastaa avovesiuintia, johtuen puhtaasta vedestä ja hienoista rannoista, eikä vastaranta tule heti vastaan”, Rouvinen kuvailee. KUVA JARMO SALLINEN Täällä ei laahata perässä. Ammattitaitoiseen, innovatiiviseen ja nuorekkaaseen organisaatioon sekä vakavaraiseen ja hyvin hoidettuun yhtiöön oli helppo tulla. TERHI TORIKKA 9 Maaseutuympäristö ja omistuksen rakenne vetivät uuden johtajan Parikkalaan Kehityksen eturintamassa Vapaa-ajalla veteen Rouvinen uskoo vakaasti, että paikallinen maaseututoimijakin voi olla tehokas ja kulkea kehityksen eturintamassa, kuten Parikkalan Valo. ”Täällä ei laahata perässä. Ammattitaitoiseen, innovatiiviseen ja nuorekkaaseen organisaatioon sekä vakavaraiseen ja hyvin hoidettuun yhtiöön oli helppo tulla.” Edeltäjänsä tavoin Rouvinen näkee paikallisuuden isona vahvuutena. ”Työllistämme paikallisia ja raha jää tälle seudulle.” Sähkönsiirrossa paikallisuus näkyy Rouvisen mukaan asiakasta lähellä olevana palveluna ja kohtuullisena hinnoitteluna. Kiteellä kasvanut ja Lappeenrannassa opiskellut Janne Rouvinen viettää vapaa-aikansa mieluiten vedessä. Entinen kilpauimari käy Punkaharjulla tai Kiteellä uimassa 4-5 kertaa viikossa. Kesällä häntä kutsuvat myös avovedet, esimerkiksi Savonlinnan halkiuinnin voittoja on kertynyt useita. Rouvinen on jakanut taitojaan myös pitämällä tekniikkauimakouluja. Talvella harrastuksiin kuuluvat myös laskettelu ja hiihto sekä metsänhoitotyöt kotiseudulla Kiteellä. Isoja investointeja edessä Haasteina uusi toimitusjohtaja mainitsee uuden sähkömarkkinalain kehittämisvelvoitteet, jotka merkitsevät maaseutujakeluyhtiöille isoja investointeja. Myös sähkömarkkinoiden entisestään kiristynyt kilpailu sekä tuotantotuet ja niihin liittyvät poliittiset päätökset tuovat omat haasteensa. Lähivuosina yhtiön suunnitelmissa on jatkaa sähkönjakeluverkon uudistamista laaditun verkostostrategian mukaisesti. Maakaapelointia tullaan lisäämään etenkin taajamissa ja taajaman ulkopuolella ilmajohtoverkkoa siirretään suojaisampiin paikkoihin. Toimenpiteillä pyritään parantamaan toimitusvarmuutta. Myös omaa sähköntuotantoa yhteisomistusyhtiöiden kautta tullaan lisäämään. Nämä investoinnit vaativat runsaasti pääomaa. Janne Rouvinen aloitti Parikkalan Valon toimitusjohtajana toukokuun alusta. Väistyvän toimitusjohtajan tavoin Rouvinenkin myöntää, että säätiedotteet tulee seurattua melko tarkasti vapaa-ajallakin. ”Tuuli ja lämpötila kertovat miten liikevaihtoa kertyy ja kuinka verkko kestää. Vahinkoja alkaa tulla, kun mennään yli 20 metriin sekunnissa.” Myrskyn jälkien korjaamisesta Rouvisella on käytännön kokemusta kesätyöajoiltaan Pohjois-Karjalan Sähköltä, missä hän toimi asentajana. ”Ja täällä yhtiössähän kokemusta myrskyistä riittää, siitä ei ole epäilyksiä.” 10 MIKA LIRKKI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ SÄÄSTÄÄKÖ KILPAILUTTAMISELLA? Sähkönenergian myyjät ovat olleet viime aikoina markkinoilla erittäin aktiivisia. Edulliset päästöoikeudet, heikko taloudellinen tilanne ja lämmin talvi yhdessä ovat laskeneet sähkön tukkuhinnan alhaiselle tasolle. Suurimmat alan toimijat ovat olleet aktiivisina markkinoimassa sähköä useissa eri markkinointikanavissa. KULUTTAJAN SÄHKÖMAKSUJEN RAKENNE Vuotuiset sähkömaksut koostuvat kolmesta osa-alueesta sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja sähköverosta. Ainoastaan sähköenergian voi ostaa miltä tahansa Suomessa toimivalta vähittäismyyjältä. Nämä maksut kattavat kulutetun energian. Asiakas maksaa sähkön siirrosta aina paikalliselle verkkoyhtiölleen. Sähkön siirtomaksulla katetaan sähköverkon kunnossapito, saneeraaminen, vikapäivystys ja viankorjaus kaikkina vuorokauden aikoina ja mahdolliset pitkistä sähkökatkoista maksettavat lakisääteiset vakiokorvaukset. Sähkönsiirtomaksussa asiakas maksaa mahdollisuudesta käyttää sähköä haluamaansa ajankohtana. Sähkön siirrolle on Suomessa sallittu 6 % tuotto verkkoyhtiön verkko-omaisuuteen nähden. Tätä valvoo Energiavirasto. Siirtomaksujen yhteydessä sähköyhtiö kerää valtionkassaan sähköveroa, joka muodostaa jo huomattavan osan sähkölaskun loppusummasta. Sähköveron suuruus on 2,79372 snt/kWh veroluokassa 1, joka kattaa muut sähkönkäyttäjät paitsi tuottavan ja valmistavan teollisuuden. Hallitus nosti veroluokan 1 sähköveroa 2015 vuoden alussa 18,4%. MITÄ ON HYVÄ HUOMIOIDA SÄHKÖNHINTOJA VERTAILLESSA taessa myös tästä aiheutuu lisäkuluja. Vain puhelimitse ja sähköpostilla tavoitettavan myyjän asiakaspalvelun tavoitettavuuskaan ei välttämättä ole aina helppoa. Kattaako tarjottu määräaikainen sopimus kaksi talvea vai vain 18 kk? Talvella sähkönhinnassa on mahdollisuus suurillekin vaihteluille. Joka tapauksessa kannattaa aina pyytää tarjous myös oman alueen sähköyhtiöstä. ESIMERKKEJÄ SÄHKÖMAKSUJEN JAKAUTUMISESTA Muutama esimerkkilaskelma vuoden sähkömaksujen jakautumisesta erilaisissa kohteissa. Laskelmat on tehty Parikkalan Valon siirtohinnastolla ja kanta-asiakashinnalla sisältäen 24% alv:n. Kertauksena mainitaan, että sähkönmyynnin osuus on ostettavissa miltä myyjältä tahansa. Esimerkki: kerrostalo/ rivitalo vuosikulutus 2000 kWh, yleissähkö Sähkönsiirto Sähkövero 332 € 55 € Sähkönmyynti 178 € Kuluttajaa kiinnostaa viime kädessä se, mitä hän joutuu maksamaan sähköntoimituksesta kokonaisuutena. Mikäli kulutus on pienentynyt reilusti esim. maatalouden lopettamisen myötä, niin kannattaa olla yhteydessä omaan asiantuntevaan sähköyhtiöön, jossa tarkistetaan myös sähkönsiirtotuotteen taloudellisuus muuttuneeseen tilanteeseen nähden. Tätä ei puhelinmyyjä tee. Olennaista on käyttää vertailussa samaa kulutusarvioita kaikkien toimittajien kohdalla. Kannattaa varmistua, että sähköntarjoajan hintavertailu suoritetaan käytössä olevaan tuotteeseen eikä esimerkiksi kalliimpaan tuotteeseen ja tuotevertailussa käytetään verollisia hintoja. Sähkönmyyjiltä saapuva posti on tutkittava muutoinkin tarkasti. Onko saapunut kirje sovitusta tarjous vai sopimusvahvistus? Mahdollisiin virheisiin on reagoitava välittömästi, jotta asia voidaan korjata. Eroja on myös palvelun sisällössä. Esimerkiksi paperilasku ei ole kaikilla ilmainen ja sopimuksen irtisanominen ei välttämättä onnistu muuten kuin kirjallisesti. Paikalliselta yhtiöltä tulee sähkönmyynti ja sähkönsiirto samalla laskulla. Myyjän vaihtuessa uudelta myyjältä tulee oma laskunsa, mutta omalta verkkoyhtiöltä tulee edelleen lasku sähkönsiirrosta, ellei myyjän kanssa ole sovittu läpilaskutuksesta. Pankissa makset- Esimerkki: vapaa-ajan asunto vuosikulutus 5000 kWh, yleissähkö Sähkönsiirto 434 € Sähkövero 140 € Sähkönmyynti 390 € Esimerkki: omakotitalo vuosikulutus 18000 kWh, yleissähkö Sähkönsiirto 876 € Sähkövero 503 € Sähkönmyynti 1306 € Esimerkki: omakotitalo vuosikulutus 25000 kWh, kausisähkö (talvipäivä 8000 kwh, muu aika 17000 kwh) Sähkönsiirto Sähkövero 1228 € 698 € Sähkönmyynti 1618 € MIKA LIRKKI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ UUDET Piika -myyntituotteet Vuoden vaihteessa uudistimme sähkönmyynti tuoteperheemme nimiä. Halusimme valita nimeksi yksilöllisen ja erityisesti meidän seutukunnalle tunnistettavan nimen. Tästä ajatuksesta syntyi Piika -tuoteperhe. 11 Toistaiseksi voimassa oleva sopimusperheemme. Helppo ja vaivaton vaihtoehto. Näille tuotteille on mahdollista solmia kanta-asiakassopimus, jolla saa 6 % kanta-asiakasalennuksen sulakeryhmissä 25-63 A. YleisPiika Tyypillisesti kerrostalot, rivitalot, vapaa-ajanasunnot ja omakotitalot ilman sähkölämmitystä. Vuosikulutus alle 15 000 kWh YöPiika Sähkölämmittäjät, maatilat. Vuosikulutus yli 15 000 kWh KausiPiika Sähkölämmittäjät, maatilat. Vuosikulutus yli 15 000 kWh ViherPiika Uusi ympäristöystävällinen tuotteemme. Sähkö on tuotettu 100 % uusiutuvilla energian tuotantomuodoilla. Hinta on kanta-asiakashinta + 0,20 snt/kWh. TehoPiika Yli 63A liittymien toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. VuosiPiika Määräaikainen sähkösopimus, joka on voimassa 24 kk. Hinta säilyy samana koko sopimusjakson. Sopimus päättyy sopimusjakson päättyessä. Pyydä meiltä tarjous. VIKAPALVELUMME ON AVOINNA 24 h Alueen ja asiakkaan hyvinvointi sekä palvelun helppous ovat meille avainasioita. Vuorokauden ympäri Sinua palvelevat tutut ja luotettavat asiantuntijat. Voit tarkistaa häiriötilanteen myös kotisivuiltamme www.parikkalanvalo.fi Häiriötilanne puh. 05 439 01 Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi 12 VERKOSTOSSA tapahtuu PEKKA SUOMALAINEN TYÖPÄÄLLIKKÖ Maakaapeleiden asennuksia jatketaan Punkaharjun taajamassa Tuironniemestä Ahopellon, Saunalahden ja SOS -lapsikylän suuntaan. Työt keskittyvät tämän kesän aikana valtatie 14:n itäpuolelle. Parikkalassa maakaapelointityöt aloitetaan Tetrisuontien varresta tulevan syöttölinjan kaivulla Kirjolan suuntaan. Kesän tavoitteena olisi saada Kirjolan, yhteiskoulun ja paloaseman seutu maakaapeloitua. Kirkonkylän alue jäänee seuraavan vuoden puolelle. Melkoniemen raivaus Muikkulahden ja Vuoriniemen välinen yhdysjohto valittiin kohteeksi, jossa tehdään erityinen sähkölinjan vierimetsän harvennus. Linjan varresta poistetaan vesakko sekä riukuuntuneet, lahot ym. heikkovartiset puut, joilla on suuri riski kaatua lumen tai tuulen takia linjalle. Lisäksi linjan vierimetsää harvennetaan n. 15 metrin etäisyydeltä, niin että jäljelle jäävä puusto järeytyy vahvaksi tukkipuuksi, joka kestää paremmin tuulta ja lumikuormaa. Maanomistajien suhtautuminen asiaan on ollut myönteistä. Harvennus oli tarkoitus tehdä talven aikana ennen maan sulamista. Kevät tuli kuitenkin todella aikaisin ja homma ehdittiin juuri aloittaa Muikkulahden puolella, kun se piti olosuhteiden takia lopettaa. Sulan maan aikana työtä ei kannata tehdä juuristovaurioiden riskin takia. Moto jatkaa harvennustöitä taas ensi talvena, kun olosuhteet ovat sopivat. Helmikuussa oli parin viikon aikana lumikuormaa puissa todella paljon. Sähkökatkoja aiheutui tämän takia varsinkin jakelualueen eteläisellä osalla (Rautjärvi, Koitsanlahti, Särkilahti), mutta myös muualla oli joitakin lumikuorman aiheuttamia katkoksia. Linjojen vierimetsiä on raivailtu koko kevättalven ja kevään ajan eri suunnilla jakelualuetta. Pääosin raivauksia on tehty Sarajärven, Särkilahden, Melkoniemen, Vuoriniemen, Savikummunsalon ja Enanniemen alueilla. Mutta myös muilla alueilla on yksittäisiä reunapuita kaadettu. Maanomistajan kannattaa käydä katsomassa onko linjan varresta kaadettu puita, jos haluaa korjata ne polttopuiksi. Raivauksista on ilmoiteltu paikallislehdissä. Kuvassa koivikko on harvennettu linjan varresta. Tästä koivikosta ei todennäköisesti enää puut taivu lumikuormassa linjan päälle. PEKKA SUOMALAINEN TYÖPÄÄLLIKKÖ 13 sähköjohtojen VIERIMETSÄN raivaus Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkonhaltijaa ylläpitämään sähköverkkoa siten, että sähkökatkojen riski olisi mahdollisimman pieni. Tämä on hyvin ymmärrettävä velvoite ja verkonhaltijat toimivat siten ilman lakiakin. Viime vuoden alusta voimaan tullut lakiuudistus antaa kuitenkin paremmat edellytykset tavoitteen hoitamiseen metsäisien johto-osuuksien kohdalla. Lain mukaan verkonhaltija saa kaataa linjan läheisyydessä olevia puita, jotka muodostavat ilmeisen riskin johdon varmuudelle. Tällaisia ovat varsinkin riukumaiset lehtipuut, jotka lumikuorman vaikutuksesta taipuvat linjan päälle. Myös haaroittuneet ja lahot puut kaatuvat helposti tuulen voimasta linjalle. Aikaisemmin linja on raivattu vain 10 metrin leveydeltä linjan pohjalta, joka on niin sanottu sopimusalue. Sen lisäksi reunapuiden oksia on raivattu helikopterilla. Nyt on tarkoitus ryhtyä tekemään raivausta myös sopimusalueen ulkopuolella, eli alueella johon ei aikaisemmin ole ilman maanomistajan lupaa saatu juurikaan koskea. Lain antamista oikeuksista huolimatta halutaan homma hoitaa hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Ilman maanomistajan suostumusta emme kaada arvopuustoa. Vierimetsien hoitoa tullaan tämän ja ensi vuoden aikana tekemään ainakin Melkoniemen 20kV johtolähdöllä, johon kuuluu Simpelejärven länsipuolella olevat johdot Särkisalmelta Pitkäjärvelle asti. Töitä tehdään pääasiassa talviaikana. Maanomistajille, joita raivaus koskee, lähetetään tiedotuskirje, jossa asiasta kerrotaan laajemmin. Kuvassa näkyy hyvin viime helmikuun aikana olleen lumitilanteen haitta sähköjohdolle. Vierimetsän lehtipuusto rönsyilee langoille ja aiheuttaa sähkökatkoja. Linjan vierimetsää voidaan raivata sekä koneellisesti että henkilötyönä. Jos maanomistajan kanssa ei muuta sovita, niin linjan varrelta kaadetaan vain polttopuukelpoista puustoa. Järeämmistä hakkuutöistä sovitaan aina maanomistajan kanssa ennen töiden aloittamista. Kuvassa on kaivuri raivannut energiapuukouralla linjan vierimetsää. 14 TERHI TORIKKA RAKKAUDESTA leipomiseen Intohimoinen leipuri ja ruuanlaittaja Kirsi Harmanen teki mieluisasta puuhasta yrityksen, jossa saa toteuttaa itseään joka päivä. Asiakaskunta ulottuu Savonlinnasta Lappeenrantaan ja ruokaa tarjoillaan sujuvasti niin juhlapöydissä kuin metsälaavuillakin. Leipää paistuu lähes päivittäin. Herkullinen tuoksu ja lämpö tulvahtavat vastaan kotileipomon ovesta. Kotileipomoyrittäjä ja pitokokki Kirsi Harmanen on juuri alustanut viikon ensimmäisen ruisleipätaikinan. Ruisleivistä kaikki oikeastaan runsaat 15 vuotta sitten alkoikin. Kotiäitinä ja perhepäivähoitajana toimineen Kirsin leipiä alettiin kysellä myös perheen ulkopuolelta. Samoihin aikoihin kuopuksen koulun alku läheni ja innokas käsillä tekijä pohti, ryhtyisikö vapautuvalla ajallaan ompelemaan vai leipomaan. Jauhopeukalo voitti. Aluksi Kirsi kiersi myyjäisiä, sitten mukaan tuli torimyynti. ”Ensin leivoin iltaisin hoitolasten lähdettyä.” Sitten nuorimmatkin lapset aloittivat koulun ja asiakaskunta laajeni. Harmanen perusti toiminimen. Parin vuoden leipomisen jälkeen mukaan tuli myös pitopalvelu. ”Rakastan leipomista ja minusta on ihana tehdä ruokaa isoille porukoille.” Tiiviisti perheyritys Kotileipomon toiminta alkoi Kirsin miehen Esan kotipaikalla Rautjärven Änkilässä, missä piiraat ja leivät valmistuivat isossa leivinuunissa. Apuna hyöri tarpeen mukaan koko perhe. Kaikki kolme poikaa tienasivat taskurahoja piiraita voitelemalla ja leivonnaisia pakkaamalla, sekä viikonloppuisin pitotöissä auttamalla. ”Ilman perheen tukea tämä ei olisi onnistunut”, Kirsi sanoo. Nyt vanhimmat pojista ovat suuntautuneet muille aloille, mutta nuorin, Atte, on mukana aktiivisesti. Hän työskentelee toista vuotta äitinsä yrityksessä ja suorittaa samalla alan opintoja oppisopimuksella. ”Ala kiinnostaa, en ole enää miettinytkään muuta”, 23-vuotias mies sanoo. Hän on innostunut viimeisimpänä esimerkiksi loihtimaan taidokkaita sokeri- ja suklaakoristeita. Myös ruokapuolen opinnot kiinnostavat, mutta ensin on tarkoitus tehdä jonkin aikaa töitä: leipoa ja hoitaa pitojen tarjoilua. Aten mukaantulo mahdollisti tuotemyynnin laajentamisen Parikkalaan, jonne sitä oli toivottu jo pitkään, Kirsi kertoo. Töissä yrityksessä on ollut myös miniä Riikka ja edelleen tärkeässä roolissa on Kirsin rinnalla jo yli 40 vuotta kulkenut aviomies Esa. Kirsi Harmasen yhteistyö oppisopimuksella leipomoalalle valmistuvan poikansa Aten kanssa sujuu hyvin. ”Atte tuo uusia ajatuksia mukanaan, molemmat hyötyvät.” 15 Toimivat työtilat Harmasen nykyiset työtilat valmistuivat perheen kodin yhteyteen Simpeleen taajamaan vuonna 2007, kun talo Änkilässä siirtyi vanhimmalle pojalle puolisoineen hevostilaksi. Työtilat ovat aiempaa ammattimaisemmat. ”Kaikki on lähellä, mutta työtila ja koti silti erikseen”, Kirsi toteaa tyytyväisenä. Se helpottaa esimerkiksi raskaita toripäiviä, jolloin edellinen ilta venyy usein yli puoleen yöhön ja aamu alkaa silti jo neljältä. Ulkoa torilta palattuaan emäntä suo itselleen usein torkut Dille-kissa vatsan päällä kehräten. Sitten mielessä ovatkin jo seuraavat leipomukset. Reissaava pitoemäntä Kirsi Harmasen aika kuluu enimmäkseen uunien äärellä tai tien päällä. Juhlia tilataan Savonlinna-Lappeenranta -välille. Toisinaan tarjoilut hoidetaan juhlasalien sijaan vaikka metsän keskellä. Erilaisia tilanteita ja päällekkäisiä tilauksia varten Harmasella on iso astiavarasto ja hyvä kuljetuskapasiteetti. Juhlat onnistuvat myös niin sanotusti avaimet käteen –periaatteella, sillä leipomisen ja ruuanlaiton lisäksi somistus ja noutopöydän asettelu ovat yrittäjälle mieluisia. ”Niistä mie tykkään tosi paljon.” Valmiita paketteja tilataan etenkin muistotilaisuuksiin, joissa omaisten voimat juhlan järjestelyyn ovat usein vähissä. Vahvuuksikseen leipurina Harmanen arvioi voileipä- ja täytekakut, karjalanpiirakat sekä laajalti tunnetun ruisleivän. ”Siihen ei itsekään kyllästy.” Myös erikoisruokavaliot onnistuvat, eikä leipuri säikähdä uusia haasteita. ”Olen valmis kokeilemaan mitä vaan, kunhan aikataulu antaa myöten.” Erikoisin tilaus tähän mennessä on ollut jättikokoinen karjalanpiirakka, joka oli niin suuri, että se piti paistaa kahdessa osassa. Lähellä tuotettua Yksi työn kulmakiviä Simpeleellä kasvaneella Kirsillä on lähiraakaaineiden käyttö. ”En käytä puolivalmisteita tai alihankkijoita, tiedän ja tunnen itse jokaisen tuotteen, joka täältä lähtee.” Esimerkiksi lanttulaatikon teko alkaa lantun kuorimisesta, Esa lisää. Alkuun marjat ja viljatkin tulivat omasta maasta, nyt Harmanen käyttää Hallikaisen marjatilan satoa ja kiteeläistä luomuruista maatalousyhtymä Makkolalta. Ruisleivät ja piiraat ovat siis nykyisin luomua ja mikäli Makkolan luomuvehnäsato ensi kesänä onnistuu, tulee makeista leivonnaisistakin luomua. ”Olen tosi tyytyväinen jauhoon.” Läheltä tulee myös energia. ”Olemme olleet aina Parikkalan Valon asiakkaita, eikä ole mitään valittamista. Paikallinen yhtiö on vahvuus, toivottavasti jatkuisi näin”, Esa Harmanen toteaa. ”Lomaa ei edes kaipaa” Pitoja ja leipomista riittää ympäri vuoden, eikä yrittäjä juuri lomaile. Mutta ei hän sitä erityisemmin kaipaakaan. Se riittää, että sunnuntaisin on yleensä rennompaa ja kesällä ehtii välillä mökille Änkilään ihan vain olemaan. Pienet katkot ovat tärkeitä. ”Ei tätä ajattele työnä samalla tavalla kuin moni muu, tähän on sisäinen palo. Vapaata pidetään sitten, kun siihen on mahdollisuus.” Kotileipomo / Pitopalvelu Kirsi Harmanen • Toiminimi perustettu 1999 • Toimii Simpeleen taajamassa kodin yhteydessä • Yrittäjä Kirsi Harmanen, 54 v. • Työllistää yrittäjän lisäksi oppisopimuksella Atte Harmasen, 23 v. • Tärkeintä markkina-aluetta Rautjärvi ja Parikkala • Kauimmaiset asiakkaat Lappeenrannassa ja Savonlinnassa • Työ jakautuu lähes puoliksi pitoihin ja leivontaan • Vakiintuneet myyntipaikat: K-Market Hermanni, Simpele (tiistai), Simpeleen tori (torstai), Parikkala, tekstiilitalo Saikkosen edusta (perjantai), Iloisen Pässin Maalaispuoti, Parikkala Kirsi Harmanen leipoo lähes joka päivä, ja välillä öisinkin. PARIKKALAN VALON KANTA-ASIAKASEDUT <<asiakas>> <<asnro>> MIKA LIRKKI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Edut saat esittämällä Valon KANTA-ASIAKASKORTIN Iloisen Pässin Maalaispuoti okaa, * Lähi -ja luomuru vintola lahjatavaraa, Ra ta biisonia, * Puodista tuoret tuotteita karitsaa ym. lähi ola A-oikeuksin * Kahvila/ravint a erit, pihvit, kuha Paikalliset Burg det tilauksesta * Yksityistilaisuu alon kantaParikkalan v lla Biisonin asiakaskorti ria huhtigrillipihvi ate 1€) 17€ (norm. 2 a ss u u k o k u to 0 Kuutostie 47 lahti an ts oi K 59130 950 P.044 9769 i /iloinenpass om .c ok bo Face Avoinna HuhtiToukokuussa Ma-To 10-17 Pe 10-18 La 10-16 su 11-16 Parikkalan Valon kanta-asiakkaille ensimmäinen kerta ilmaiseksi (norm. aikuiset 7 €/h, sis. kengät ja pallon) Hallimme on suljettu kesällä, avaamme jälleen elo-syyskuun vaihteessa. Tarjous on voimassa vuoden 2015 loppuun. Simpeleen Keilaajat ry Reinikaisenkatu 6, 6800 SIMPELE [email protected] ,puh: 040 7394326 PARIKKALASSA PALVELUA 70 VUOTTA (Perustettu Ihalassa jo vuonna 1936) Valon KANTA-ASIAKASKORTILLA yli 70 euron normaalihintaisista kertaostoksista -30 % toukokuun loppuun asti Tekstiilitalo Saikkonen Parikkalantie 22, Parikkala p. 05 430 241 Tule tutustumaan energiansäästövaihtoehtoihin tapaamalla meitä kanta-asiakaspäivillä sekä hakemaan hyvä juuri Sinulle räätälöity tarjous lämpöpumpuista ja ilmanvaihtotuotteista! Ostaessasi kanta-asiakkaana meiltä ilmalämpöpumpun saat puhdistusvälinepaketin kaupan päälle! Parikkalan Valon kanta-asiakaskortilla 2 € alennus Luston normaalihintaisesta pääsylipusta 31.8.2015 saakka. 1 alennus/kortti. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. www.lusto.fi [email protected] p. 015 345 100 PUNKAHARJU McCULLOCH ruohonleikkurin ostajalle Valon kanta-asiakaskortilla lisäetuna Nesta pienkonebensiiniä 5 l (arvo 19,90 €) HINNAT ALKAEN: MCCULLOCH M51-125M - sivulle heittävä/alle silppuava - työleveys 51 cm - moottori B&S 450 199,00 € TARJOUS ON VOIMASSA 30.6.2015 ASTI PARIKKALAN RAUTA-MAATALOUS Kirkkotie 1, 58500 PUNKAHARJU puh. (015) 449 561 Parikkalantie 29, Parikkala P. 05 470241 TOUKOKUUN AJAN VALON KANTA-ASIAKKAILLE KÄYTÄVÄMATON OSTAJALLE KANTTAUS KAUPAN PÄÄLLE! VALON KANTA-ASIAKKAILLE Upo jenkkikaappi RF2710 Energialuokka A+ tuotteen mitat (LxKxS) 55x141,5x58 cm Parikkalan Valon kanta-asiakaskortilla 2 € alennus lipun hinnasta 280 € RadioSähkö Oy Kauppatie 9, Punkaharju p. 015 441 768 MIKKISTEATTERISSA KESÄLLÄ 2015 LAULUNÄYTELMÄ JÄÄKÄRIN MORSIAN Kirjoittanut Sam Sihvo Dramatisoinut ja ohjannut Paavo Vanhanen Musiikin ohjaus Irma Pylsy / Jouko Kuikka ESITYKSET: tiistaina keskiviikkona tiistaina keskiviikkona tiistaina keskiviikkona tiistaina keskiviikkona tiistaina keskiviikkona lauantaina sunnuntaina 30.06.2015 01.07.2015 07.07.2015 08.07.2015 14.07.2015 15.07.2015 21.07.2015 22.07.2015 28.07.2015 29.07.2015 01.08.2015 02.08.2015 klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 14.00 14.00 Lippujen hinnat: aikuiset 14,00 lapset 5,00 min. 20 henkilön ryhmät 12,00 Puffetin hinnat: kahvi / tee mehu kahvileipä grillattu makkara Paikkavaraukset: Raimo Penttinen Esitys paikka: 2,00 1,00 2,00 (suolainen tai makea) 2,00 puhelin 050-3215 745, klo 16-19.00 sähköposti [email protected] MIKKOLANNIEMEN TOIMINTAKESKUS Mikkolanniementie 35 59530 Mikkolanniemi TERVETULOA MIKKISTEATTERIIN Valon kanta-asiakas kortilla 2 € alennus (kortti esitettävä lipunmyynnissä) LASTENSIVUT 20 LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT Kivijärven koulu 5 A Tämän kertaiset lastensivut on toimittanut Rautjärven kunnan Kivijärven koulun 5 A oppilaat. VITSI Kuinka monta oravaa tarvitaan vaihtamaan lamppu? - 0, koska niillä ei ole lamppuja. VINKKEJÄ - Ota laturi irti latauksen jälkeen - Sammuta turhat valot - Käytä energian säästölamppuja - Mene lyhyet matkat kävellen tai pyörällä. 1. Kumpi ja Kampi tappelivat, kumpi voitti? 2. Olet junan kuljettaja. Junassa on viisi yhdeksän vuotiasta, kolme viisi vuotiasta ja kuusi yhdeksänkymmentävuotiasta. Kuinka vanha junankuljettaja on? 3. Toisella puolella tietä on neljä sähkötolppaa ja toisella puolella oli kuusi. Kuinka monta sähkötolppaa oli yhteensä? 4. Emäntä oli jättänyt Liisan ja Mikon kahdestaan kotiin. Kun emäntä palasi kotiin, lattialla oli vettä ja lasin sirpaleita ja Mikko nukkui rauhallisena sängyssä. Mitä oli tapahtunut? 5. Olet juoksukilpailussa ja ohitat viimeisenä juoksevan. Monesko olet sitten? 6. Mikä lintu voi lentää korkeammalle kuin mikään vuori? 7. Mies ratsasti Illalla vuorille, oli siellä 12 tuntia ja palasi illalla. Miten tämä on mahdollista? 8. Mies istui kivellä ja luki lehteä. Miten mies oli kivellä? Oikeat vastaukset sivun alareunassa. 1. Kumpi, 2. Oma ikä, 3. Neljä sähkötolppaa, 4. Liisa oli kultakala ja Mikko kissa. Mikko oli hypännyt Liisan kimppuun. 5. Viimeisenä juoksevaa ei voi ohittaa. 6. Vuoret eivät lenna. 7. Miehen hevosen nimi oli Ilta. 8. Istuen. VERNERI SAUKKONEN, MARKO HINKKANEN, SIIRI LEIVISKÄ, EVELIINA KÄÄRIÄ, PEKKO ASIKAINEN, RASMUS MARJAKANGAS, VILMA SINKKONEN, SONJA KUUSSALO, NIKO HUOLMAN, ARTTU ASTIKAINEN, SANTERI TERÄVÄ LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT LASTENSIVUT 21 Mikä on Minni-hiiren lempiohjelma? - Tartu Mikkiin Kuinka monta Iina Kuustosta tarvitaan vaihtamaan sähkölamppu? - Nolla, koska se on sähkömiesten homma. Lillin äiti oli kertonut, että ei ole soveliasta sanoa, että minua pissittää, joten aina kun vessahätä on yllättänyt, Lilli on sanonut, että minua laulattaa. Viikonloppuna Lilli oli mennyt mummolle yökylään. Lilli oli herännyt yöllä vessahätään. Hän meni herättämään mummon: Lilli: Mummo, minua laulattaa. Mummo: Ei nyt lauleta. Lilli: Mutta kun laulattaa niin kovaa. Mummo: No laula ihan hiljaa, mutta mummon korvaan. Miksi luuranko käveli kadulla? - Koska se oli matkalla Body Shoppiin. Millä perunalla on mukavat oltavat? - Sohvaperunalla. KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU KILPAILU kevät KILPAILU Selvittämällä sekaisin olevat sanat löydät viereisistä kuvista kirjaimen, jonka sijoitat rivin päähän. Esim. nuo arki = aurinko, jonka kuvasta löydät kirjaimen S. Selvitettyäsi kaikki sanat saat rivin loppuun ajankohtaisen ratkaisusanan, jonka lähetät vastauksena. Lähetä vastauksesi 18.6.2015 mennessä osoitteeseen Parikkalan Valo Oy / kilpailu, Parikkalantie 15, 59100 PARIKKALA tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme kahden hengen lippupakettia käytettäväksi joko Mikkolanniemen tai Parikkalan kesäteatterin näytöksessä sekä kaikkien vastanneiden kesken kaksi lohdutuspalkintoa. K N O H N P E O E O K S N R NIEMI NAPA SAMA VIKA LATVA ANSSI VIEN ROSKIA KOKIN VUOSI NUO ARKI UNIEN HURMAA KUNNON PETO PAJA TUIMA VARAKAS NUORI KÄEN LIITO KAIKEN TAHRA KIM RUNKO KUDO SEURA AURINKO VALOVIESTIN KILPAILU 2/2014 Sekavan ristikon ratkaisusana oli RITARINKUKKA. Arvonnassa voitot menivät seuraaville henkilöille Pellavapyyhe Pellavainen selänpesin Pyyhe Elsa Turkulainen, Särkisalmi Irja Villanen, Simpele Manu Honkanen, Joensuu Lohdutuspalkintoina olleet kenkien hoitosetit saivat Reijo Astikainen Simpeleeltä ja Terttu Ilmanen Kangasalalta. Kiitos osallistuneille ja onnea voittajille. Palkinnot on toimitettu voittajille. S OLLI NÄREAHO 22 Paintball on vakiinnuttanut paikkansa Parikkalassa Vuonna 2012 parikkalalainen kaveriporukka päätti perustaa omalle kylälle jotain, mitä täältä puuttui. Kiinnostus paintball-harrastukseen oli suuri, mutta lähialueen tarjonta ei vastannut toiveita. Oma-aloitteisina he päättivät perustaa yhdistyksen, joka mahdollistaisi paintballin aktiivisen harrastamisen myös täällä itärajan tuntumassa. Aluksi hankittiin perustasoa oleva vuokrakalusto kymmenelle pelaajalle, jonka jälkeen ensimmäisiä vuokrapelejä ja harjoituksia päästiin pitämään tuttujen pelloilla mm. heinäpaalien välissä ammuskellen. Seuraavana vuonna seura sai käyttöönsä Kaukolassa sijaitsevan metsäalueen sekä sen välittömässä yhteydessä olevan peltoalueen. Samaan aikaan hankittiin sup airesteet, jotka mahdollistivat kisapaintballin harjoittelun. Kisapaintball alkoi kiinnostaa useampia seuran jäseniä, joten seura sai oman aloittelijajoukkueensa. Joukkue aloitti kisauransa vuoden 2014 alussa pelaamalla ensimmäisen oikean turnauksensa Helsingissä. Vuoden 2014 aikana joukkue oli aktiivisesti mukana Karjala Paintball Cupissa (KPC), jonka pelejä järjestettiin Kuopiossa, Joensuussa, Lappeenrannassa ja Parikkalassa. KPC onnistui jo ensimmäisenä vuonna loistavasti, joten turnaus sai jatkoa vuodelle 2015 entistä suuremmalla kokoonpanolla. Parikkalan Paintball oli yksi Karjala Paintball Cupin pääjärjestäjistä. Seura on rahoittanut toimintaansa alusta lähtien vuokraamalla pelikalustoa lähialueelle. Lisäksi toimintaa on tuettu avustuksilla ja sponsoritoiminnalla, jota toki saisi olla nykyistä enemmän. Saatujen varojen turvin on pyritty kehittämään toimintaa hankkimalla lisää pelikalustoa sekä monipuolistamaan pelimahdollisuuksia. Viimeisin uudistus paintball seuralla on ollut entisen Koirniemen kukkatalon muuntaminen siis- tiksi sisähalliksi. Tarkoitus oli saada Parikkalan Paintball ry:n edustusjoukkue Infernolle ympärivuotinen ja edullinen tapa harjoitella, mutta Lasipalatsiksi nimetyn sisähallin valmistuttua kyselyitä hallin käyttömahdollisuuksista on tullut ympäri Suomea. Paintballin harrastusmahdollisuudet reballkuulalla ovat tällä hetkellä Suomessa melko rajoitetut, joten halukkaita hallin kokeilijoita on riittänyt hyvin. Hallin käyttö kiinnostaa myös muita harrastajia; kentällä on värikuulasodan lisäksi nähty mm. koiraharrastajia, rc-autoilijoita sekä airsoftaajia. Tällä hetkellä seuralla on käytössään kolme pelikenttää. Edellä mainitun Lasipalatsin lisäksi seura järjestää ulkopelejä Kaukolassa pellolle pystytetyllä sup air-kentällä sekä yli hehtaarin kokoisella metsäkentällä. Kaikki pelialueet on suojattu niin, että pelien seuraaminen turvallisesti kentän reunalta on mahdollista. Näin ollen kuka tahansa saa tulla katsomaan harjoituksia sekä avoimia viikkopelejä mille tahansa kentälle. Mikäli joku sattuu kiinnostumaan lajista, niin aina voi ottaa yhteyttä, saa tulla kysymään ja tietenkin kokeilemaan peliä. Suositusikärajana avoimissa peleissä on pidetty 16 vuotta, mutta vanhempien seurassa peliin pääsee mukaan myös nuoremmat. Vuokraus- ym. yhteydenotot Sähköpostilla: [email protected] puhelimitse: 050 400 0984 Parikkalan paintball löytyy myös Kaikki seuran toiminta on ollut talkootyötä, ja kenttien perustamiseen, kunnossapitoon yms. onkin kulunut aikaa satoja tunteja. Kiitos kuuluukin kaikille talkoolaisille; toivottavasti sekä samat että uudet naamat tulevat myös jatkossa kehittämään kylän harrastustoimintaa! Facebookista https://www.facebook. com/ParikkalanPaintball Instagramista @parikkalanpaintball 24 HANNU AHOKAS SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ HAJAUTETTU PIENTUOTANTO Tuotantolaitteiston liittäminen yleiseen sähköverkkoon Energian hinnan noustessa alkaa sen tuottaminen omin voimin muuttua koko ajan kannattavammaksi. Ympäristön kuormittamisen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat yhä tärkeämpinä tekijöinä ajateltaessa tulevaisuutta. Suunnittelu Ilmoittaminen Energianmittaus Pientuotantolaitoksen suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä, mihin tarkoitukseen tuotantolaitteistoa on rakentamassa. Onko laitteiston tarkoitus tuottaa sähköä vain omaan käyttöön eikä ole tarkoituskaan myydä ylijäämäsähköä jakeluyhtiölle? Jos kuitenkin ylijäämäsähköä aiotaan myydä jakeluverkkoon, jakeluverkon kanssa rinnankäyvillä laitoksilla on hieman tiukemmat tekniset vaatimukset. Hyvä on myös tehdä kannattavuuslaskelmia ja vertailla eri toimittajien tuotantolaitoksia. Kunnalta kannattaa selvittää ko. laitteiston mahdollisista luvanvaraisuuksista ja rajoituksista. Ohjeistusta hankintaan löytyy Parikkalan Valon (http://parikkalanvalo.fi/fi/index. php?page=pientuotanto) verkkosivuilta ja lisäksi myös Energiateollisuuden (http:// energia.fi/sahkomarkkinat/sahkoverkko/ pientuotanto) ja Motivan (http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia) verkkosivuilta. Parikkalan Valoon kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin ennen laitteiston hankintaa ja selvittää, onko suunnitteilla oleva laitteisto käypä syöttämään ylijäämäsähköä jakeluverkkoon. Jakeluverkkoon liitettävät tuotantolaitokset tulee hyväksyttää jakeluverkonhaltijalla. Jakeluverkonhaltija tarkistaa ilmoituksen perusteella laitteiston yhteensopivuuden jakeluverkon kanssa ja laitteiston turvallisuuden. Tuotantolaitteiston täyttäessä vaadittavat standardit (Energiateollisuus ry:n suositus 2011, tekninen liite 1 tai SFS-EN 50438 tai VDE-AR-N 4105 2011-8) ja laitteiston asentaja on pätevä ko. työhön (TUKES Sähköasennustyöt ja sähkölaitekorjaus A), voidaan tuotantolaitteisto hyväksyä verkkoon liitettäväksi. Näillä toimilla varmistetaan laitteiston turvallinen toiminta ja käyttö asiakkaalle kuin jakeluverkon parissa työskenteleville. Tuotantolaitteisto ei myöskään saa aiheuttaa häiriötä muille sähkön käyttäjille, tuotantolaitteiston virhetoiminnassa sähkön tuottaja on aina korvausvelvollinen. Jakeluyhtiöllä tulee olla pääsy tuotantolaitteiston hätäpysäyttämiseen tarkoitettuun painikkeeseen ja se tulee olla selvästi merkitty. Saman sähköliittymän takana oleva tuotanto ja kulutus tulee mitata erikseen. Verkkoon syötettävä energia vaatii sähkömittarin vaihdon, jos mittarinne on jokin muu kuin Aidon merkkinen. Aidonin -mittarit voidaan etäasetella mittaamaan myös tuotetun sähkön. Mittauksen vaihdosta tai asettelujen muutoksista ei peritä maksuja. Enintään 3x63 A kohteissa tuotanto ja kulutus voidaan mitata samalla mittarilla sähkönkäyttöpaikan liittymässä. Yli 3x63 A kohteissa oman tuotannon kulutus tulee mitata erikseen. Sopimukset Jakeluverkkoon liitettävältä tuotantolaitokselta vaaditaan vähintään tuotannon sähköverkkosopimuksen tekemistä. Tämä hoituu kuntoon, kun asiakas ilmoittaa tuotantolaitteiston meille. Meiltä lähetetään vahvistus tuotannon sähköverkkosopimuksesta. Jos asiakkaalla ei ole tähän huomautettavaa sopimus katsotaan syn- Konesuojan katolle asennettu paneelisto (GreenEnergy Finland Oy). Vaihtosuuntaajassa saattaa olla erilaisia tuotantoa ja suuntaajan tilaa kuvaavia mittauksia. Vaihtosuuntaajan jälkeen tulee asentaa tuotannon verkosta irtikytkevä kytkin. Kytkin tulee olla sähkölaitoksen helposti tavoitettavissa. tyneeksi. Kun pientuottajalla on voimassa oleva tuotannonverkkosopimus voi sähköä ryhtyä myymään sitä ostaville tahoille. Myytävällä sähköllä tulee olla ostaja, joka toimii sähkömarkkinoilla. Ostamme paikallisten pientuottajien tuottamaa energiaa. Maksamme siitä 2,4 snt/kWh (alv 0%.) Verottaja/Tulli Sähkönpientuotannon 1.5.2015 alkaen. verotus muuttuu Käytännössä sähköntuottajat jakaantuvat muutoksen jälkeen verotuksellisesti kolmeen kategoriaan: Vaihtosuuntaaja muuttaa paneelien tasajännitteen vaihtojännitteeksi, tämän laitteen sähköverkkoon yhteensopivuus on tärkeää. 1. Mikrovoimalaitokset, nimellisteholtaan alle 100 kVA, jotka jäävät kokonaan verotuksen ulkopuolelle. 2. Pienvoimalaitokset, nimellisteholtaan yli 100 kVA, mutta vuosituotanto enintään 800.000 kWh, jotka antavat koko vuodelta yhden veroilmoituksen (ei sähköveroja). 3. Sähköntuottaja, voimalaitos jonka nimellisteho on yli 100 kVA ja vuosituotanto yli 800.000 kWh. Antaa normaalin veroilmoituksen (verolliset ja verottomat toimitukset) kuukausittain riippumatta siitä syöttääkö sähköä sähköverkkoon vai ei. Koska lakimuutos tulee voimaan keskellä vuotta 2015, laissa säädettyä 800 000 kWh pienvoimalaitoksen tuotantorajaa tarkastellaan lain voimaantulosta alkaen kuluvan vuoden loppuun eli ajalta 1.5. - 31.12.2015. Vastaavasti ennen muutoksen voimaantuloa voimalaitoksiin sovelletaan alkuvuoden osalta laissa tähän saakka voimassa olleita säädöksiä. Tulli on tiedottanut asiasta 27.4.2015 http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdisto-tiedotteet/0000_tiedotteet/tiedote_20150427_5/index.html Yhteydenotot: Suunnittelu ja laitteistojen hyväksyminen Hannu Ahokas p. 05 4390 290 Energian mittaus Timo Karhinen p. 05 4390 235 Energian myynti/osto Mika Lirkki p. 05 4390 220 sähköposti [email protected] MIKA LIRKKI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ 26 Näin luet sähkölaskuasi Sähkölasku koetaan hankalaksi lukea tavallisen kuluttajan kannalta. Osaltaan tämä johtuu siitä, että verot ja tuotteet on eriteltävä laskulla ja lisäksi on myös muita asioita, joita lakisääteisesti on laskulla ilmoitettava. Ohessa on kuvattuna mitä mikäkin sähkölaskun rivi tarkoittaa. Ensimmäinen sivu on koontisivu, josta käyvät ilmi kokonaissummat ja se sisältää myös tilisiirron. Laskun toisella sivulla on eriteltynä sähkönmyynti ja siirto. Huom! Yksityisasiakkailla hinnat sisältävät 24%:n arvonlisäveron ja yritysasiakkailla hinnat eritellään laskulla ilman ALV:ia. Sivu 1. 1. Laskun saajan nimi ja osoite 2. Laskutettavan sähkönkäyttöpaikan tiedot ja asiakasnumero 3. Sähkönmyynti yhteensä. Tästä näkyy myös sopimuksen voimassa olo, joko toistaiseksi tai mihin saakka on sopimus voimassa. Laskutusjakso kertoo miltä ajalta käytetty sähköenergia laskutetaan. Mikäli Parikkalan Valo ei ole sähkönmyyjänne, niin tämä rivi puuttuu laskultanne. 4. Sähkönsiirto yhteensä. Laskutusjakso kertoo minkä jakson siirretty sähköenergia laskutetaan. 7. Laskutettavan jakson alun ja lopun lukemat ja kulutus. 5. Laskun summa yhteensä 8. Sähkönmyynti eriteltynä. 6. Arvonlisävero eroteltuna laskun kokonaissummasta Sivu 2. • Tuotteen nimi kertoo onko kanta-asiakas vai muu sopimus. • Perusmaksu rivillä on yksikkönä perusmaksu €/vuosi. Tästä laskutetaan laskutusjakson mukainen osa. • Energiamaksu rivillä on laskutusjaksolla käytetty energia määrä kWh, energian yksikköhinta ja summa. Mikäli Parikkalan Valo ei ole sähkönmyyjänne, niin tämä rivi puuttuu laskultanne. 9. Sähkönsiirto eriteltynä • Tuotteen nimi. Yleissähkö = 1-aikainen mittaus, yösähkö=päivä/yö mittaus, kausisähkö = talvipäivä / muu aika mittaus • Perusmaksu rivillä on yksikkönä perusmaksu €/vuosi. Tästä laskutetaan laskutusjakson mukainen osa. Sähkönsiirto on pienkuluttajilla perusmaksupainotteinen. • Energiamaksu rivillä on laskutusjaksolla siirretty energiamäärä kWh, siirron yksikköhinta ja summa. • Sähkövero rivillä on valtiolle kerättävä sähkövero. Se määräytyy käytettävän energiamäärän mukaan. Veroluokassa 1 sähkövero on 2,79372 snt/kWh. 10.Seuraavan laskun eräpäivä sovitun laskutusrytmin mukaisesti arvioituna. Palvelu on meille sydämen asia. Valitse turvallinen ja paikallinen energiayhtiö, jossa tutut ihmiset huolehtivat asioistasi ja asumisviihtyvyydestäsi. Parikkalan Valo Oy, Parikkalantie 15, 59100 Parikkala, puh. (05) 439 01, www.parikkalanvalo.fi Älä katkaise sähköjä pääkytkimestä Olemme saaneet vaihdettua lähes kaikki sähkömittarit etäluettaviksi. Etäluennan myötä mittareita ei enää erikseen tarvitse käydä lukemassa ja tämä työ voidaan tehdä luentajärjestelmien avulla. Mittaria pystytään lukemaan vain jos mittarille asti tulee sähköä. Jos käyttöpaikalta käännetään pääkytkin nollaan tai irrotetaan pääsulakkeet, estyy kyseisen mittarin luenta ja joissain tapauksissa myös naapureissa olevien mittareiden luennat. Suurimmassa osassa mittareistamme on etäkytkentälaite, jonka nappia painamalla käyttöpaikan sähkö voidaan halutessa katkaista. Etäkytkentälaitteen napin painalluksella saadaan sama vaikutus kuin pääkytkimen kääntämisellä nollaan. Etäkytkentälaitteellisiin mittareihin on merkattu näppäin, jota tulee painaa. Jos käyttöpaikallanne on mittari, jossa ei ole etäkytkentälaitetta ja haluatte katkaista sähköt, suosittelemme irrottamaan sulaketaulun ryhmäsulakkeita. Pääkytkin ja pääsulakkeet tulisi myös näissä tapauksissa jättää paikoilleen. Mittarilta katkaisun yhteydessä mittarille jää merkkivalot palamaan. Tämä mittarin käyttämä sähkö ei kuitenkaan näy asiakkaan sähkölaskulla. Tarvittaessa apua asiaan voi kysyä asiakaspalvelustamme. Kuvien mittarit ovat käytössämme olevia etäkytkentälaitteellisia mittareita, joihin on merkattu sähköjen katkaisupainike. TIMO KARHINEN TIIMIPÄÄLLIKKÖ KANTA-ASIAKASPÄIVÄ Parikkalan Valon takapihalla perjantaina 26. kesäkuuta klo 10-15 Tule keskustelemaan energia-asioista! Tarjolla: KAHVIA ä PULLAA ä MEHUA ä KARKKIA TERVETULOA! äKalusto esittely ä Arvontaa! Lapsille pomppulinna ja katumaalausta! Parikkalantie 15, 59100 Parikkala | Puh. 05 439 01 | www.parikkalanvalo.fi
