Hannu Sarkkinen_Nielun bakteeriviljely näytteenotto ja

Transcription

Hannu Sarkkinen_Nielun bakteeriviljely näytteenotto ja
Nielun bakteeriviljely, näytteenotto
ja virhelähteet
Hannu Sarkkinen, dos
ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja
PhSotey/laboratorioliikelaitos
NIELUTULEHDUS
• Kurkkukipu ja kuume
• Nielurisojen peitteet ja suurentuneet ja aristavat
imusolmukkeet
• Yleisoireet (päänsärky, etenkin lapsilla vatsakipu,
pahoinvointi ja oksentelu)
• Oireiden nopea alku
• Yskä ja nuha puhuvat StrA infektiota vastaan
Nielutulehduksen etiologia
• Merkittäviä aiheuttajia:
– beetahemolyyttiset streptokokit (ryhmät A, C ja G)
– adenovirukset
– Ebstein-Barrin virus
• Muita aiheuttajia:
– useita bakteereja ja viruksia, jotka kuitenkin harvinaisia tai
hoidollisesti vähämerkityksisiä
Nielutulehduksen diagnostiikka
Tavoitteena on:
• tunnistaa luotettavasti ne tapaukset, joilla
tulehduksen aiheuttaa A-ryhmän streptokokki
• epidemioiden aikana etsitään myös C- ja Gryhmän streptokokkeja
Hoito
• Noin 90% nielutulehduspotilaista on oireettomia muutaman
vrk:n kuluttua oireiden alusta riippumatta siitä, onko heitä
hoidettu antibiootilla vai ei
• Hoidon tavoitteena onkin, paitsi potilaan oireiden
lievittäminen, myös komplikaatioiden (mastoidiitti,
peritonsillaarinen abskessi, pneumonia, bakteremia,
meningiitti, reumakuume, poststreptokokkaalinen
glomerulonefriitti) estäminen ja epidemioiden ehkäisy
• Myös oireenmukainen kipulääkitys kannattaa muistaa.
Kipulääkitys lievittää sekä spontaania, että nielemiskipua
merkitsevästi
Diagnostiikka
Menetelmä Sens.%
Spesif.%
Kliininen
71
tutkimus
Nieluviljely 85
70
Ag-testi
91
77
92
Taulukko 1. Kurkkukivun McIsaac-oirepisteytys (Nielutulehdus, Käypä hoito-suositus)
Esitietoihin perustuva tai mitattu kuume yli 38 °C
1 piste
Yskän puuttuminen
1 piste
Leuanalusimusolmukkeiden turvotus
1 piste
Nielurisojen turvotus tai peitteet
1 piste
Ikä alle 15 vuotta
1 piste
Ikä vähintään 45 vuotta
-1 piste
Vähintään kaksi oirepistettä
Taulukossa esitetty McIsaac-pisteytys on muokattu Centorin kriteereistä ja validoitu avohoidossa
eri ikäryhmille; sen herkkyys StrA:n osoittamisessa on 85 % ja spesifisyys 92 %
Diagnostiikka
n
n
Perusmenetelmäksi suositellaan nieluviljelyä
Työnjako paikallisen laboratorion ja ns. tukilaboratoriona toimivan
mikrobiologisen laboratorion välillä sovitaan paikkakuntakohtaisesti.
Asianmukainen koulutus ja laaduntarkkailu on järjestettävä. Viljelyllä
pyritään löytämään A,-C, ja -G-ryhmän beetahemolyyttiset streptokokit.
Pääsääntönä voidaan pitää, että perusterveydenhuollon laboratorio voi
halutessaan suorittaa streptokokkidiagnostiikan tasolle todennäköinen
beetahemolyyttinen streptokokki ryhmä A/ ei ryhmä A. Alustava tunnistus
tapahtuu basitrasiinitestin perusteella. Basitrasiinitunnistuksen
epävarmuudesta johtuen kaikki beetahemolyyttiset streptokokit tulisi
tunnistaa ryhmäantigeenin perusteella. Nissisen (1998) mukaan
basitrasiinitestin herkkyys on 100%, spesifisyys 67%. Erityisesti Gryhmän streptokokit antavat basitrasiinitestissä vääriä positivisia
tuloksia.
Näytteenotto
Martha A. Murray, Lorie A. Schulz, Joseph W. Furst, Jason H. Homme, Sarah M. Jenkins, James R. Uh, Robin Patel, MD, Franklin
C. Cockerill, Jane F. Myers, Bobbi S. Pritt. Equal Performance of Self-Collected and Healthcare Worker-Collected Pharyngeal
Swabs for Group A Streptococcus Testing by PCR. JCM Accepts, published online ahead of print on 10 December 2014. J. Clin.
Microbiol. doi:10.1128/JCM.02500-14
Of the 402 participants, 206 had a swab collected by the patient and 30
196 by the parent. The percent positivity was 33.3% for HCW- and 34.3% for self-collected
31 swabs (p=0.41). The overall concordance between the two collection strategies was
94.0% (95% 32 CI 91.3-96.0). Twenty-four of the paired swabs had discordant results with
10 and 14 positives 33 detected only with the HCW- and self-collected swabs, respectively
(p=0.41). The person 34 collecting the swab in the self-collected arm, order of collection
and prior swab collection 35 training did not influence results. Among the 124 specimens
that were positive by both 36 collection methods, the amount of GAS DNA was higher in
the self- versus HCW-collected 37 swabs (p=.008).
Self-collected pharyngeal swabs provide a reliable alternative to HCW collection for
detection of GAS and offer a strategy for improved healthcare delivery.
Virhelähteitä
1. Väärä potilasvalinta
2. Edeltävä antibioottihoito
3. Väärin otettu näyte
4. Väärät näytteenottovälineet
5. Näytteen kuljetukseen liittyvät seikat, esim. lämpötila
6. Virheelliset menetelmät laboratoriossa
7. Tulosten virheellinen tulkinta
8. Vastausviive