Reuma-lehden mediakortti 2015
Transcription
Reuma-lehden mediakortti 2015
2015 MEDIAKORTTI Reuma | Suomen Reumaliiton äänenkannattaja 3 RE 2 U A MA REUM 2014 ly t Marko Happo 7 s. 3 kanen i n e n u no k it t lu e k n ii k k a si k Kati Lauk k ve rta s4 a ta ns L ai Lastenreuma n ala sauv tyyaVinkkiä ppiä , in u v älyyn käve ä el l Ka Kotona ja 67 on vuosikerta | 24.9.2014 | 62. notkea jäsenlehti ti | 21.5.20 14 | 62. vu osike to Suomen Reumaliiton 2014 umaliiton notkea jäs enleh 8 Suomen Re kalassa i Finland Reumaförbundet rf Svenska sidor Reumaförb undet i Fin land rf Sv ensk 62–64 a sidor 62 –64 Miettisen perhe . viihtyy yhdessä s. 40 –47 N » UUDISTUMINE di s. 8–9 Reumaliiton brän » HYPPYREUMA maa s. 16–17 Voi edeltää nivelreu Hytösen sisarukset kohtasivat Tampere ella s. 42–47 Aikuisuu kynnykseden llä » UUSI KO LUMNIST I Risto Isom äki s. 14USTO » TEEMASIV koti s. 18–27 iva Toim » TEEMAS IVUS Kivun kunt TO outtaminen s. 20–28 » ETELÄÄ N KURSSI LLE Lasten ku ntoutuskur ssit s. 54–56 Reuma-lehti tarjoaa tietoa ja tunnetta Uudistunut Reuma-lehti on monipuolinen, luotettava ja elämänmakuinen julkaisu tule-tiedonnälkään. KERROMME TUTKIMUKSISTA, sairauksien hoidosta, lääkkeistä, sosiaaliturvasta, kuntoutuksesta, palveluista ja yhdistysten tuesta. Tarjoamme haastatteluja ja selviytymistarinoita, uutisia, vinkkejä tuotteista ja ideoita hyödyksi ja iloksi. Innostamme kaikenikäisiä lukijoitam- me omahoitoon ja liikkumaan tuki- ja liikuntaelinterveydekseen. KESKIÖSSÄ ON lukijamme, jonka elämää lähellä haluamme olla tiedolla ja tunteella – notkeasti Suomen Reumaliiton jäsenlehtenä. Riitta Katko päätoimittaja REUMA ||||| Esimerkkejä ilmoitusten hinnoista Kaikki ilmoitukset ovat nelivärisiä. Ilmoituksita ei makseta arvonlisäveroa (alv. 0 %) Aukeama Hinta 460x297 mm + leikkausvarat 5 mm 5 700 € Puoli sivua pysty leikkaukseen Hinta 2 150 € 113x297 mm + leikkausvarat 5 mm Sijoita sisältöelementit vähintään 10 mm ilmoituksen reunasta. Sijoita sisältöelementit vähintään 10 mm ilmoituksen reunasta. Takakansi Hinta 230x275 mm + leikkausvarat 5 mm 3 300 € Hinta Puoli sivua pysty tekstialueella 1 900 € 96,5x257 mm Sijoita sisältöelementit vähintään 10 mm ilmoituksen reunasta. Koko sivu Hinta 1/4 sivu 230x297 mm + leikkausvarat 5 mm sisäkannet 3 100 € muut sivut 2 900 € 96,5x127 mm Hinta Sijoita sisältöelementit vähintään 10 mm ilmoituksen reunasta. 1 100 € Puoli sivua vaaka leikkaukseen 230x146 mm + leikkausvarat 5 mm Sijoita sisältöelementit vähintään 10 mm ilmoituksen reunasta. Hinta 120x127 mm 1 500 € 1/6 sivu 58x127 mm Hinta Hinta 2 150 € 800 € Puoli sivua vaaka tekstialueella Palvelu hakemisto 197x127 mm Hinta 1 900 € ||||| REUMA mediakortti 2015 1/3 sivu 58x127 mm 58x83 mm 58x40 mm Hinnat 700 € 500 € 300 € Lehden tiedot ksi aluksi&pala Reuma on reuma- ja tules-asioiden erikoislehti. Reumaliiton vuoden 2009 jäsenkyselyn mukaan 70 prosenttia jäsenistä lukee lehden tarkasti. Lähes 90 prosenttia pitää lehteä mieluisena tai erittäin mieluisena. ssa Valokeila s Tässä iää on hyv ksi aluksi&pala sä emisessä. ston tek isestä. a Haavi märtäm ä Susann kaksi elämänym ovat läsn a, kun on kuolem läpi, siinä kertovat Tunteet oman lapsenkoko elokuvan synktuntuisi ä -laulut itkenkin ni, miltä kanssa meillä Roolissa Tässä iäss tarjota yleiPikkupojan omaa lasta. iin. Levyä toivottalkoi lauluja ”Karjalai- la Uusia Herkkä., kun minuss keikoil a syntyä suus näkyy konser.ttoivoiamatta yleisö ihan tiedost levyä, jälkeen tien Koen situnnelmiin voi jonka . palata kotona Julkaisija Suomen Reumaliitto ry. – Reumaförbundet i Finland rf. Osoite: Iso Roobertinkatu 22–22 A, 00120 Helsinki Internet: www.reumaliitto.fi Vaihde: (09) 476 155 ta 3Omin Haluan itse asiaa paljon surua. kertoja. hyvin.˝ omaan eläon niin on tehnyt puolen tarinan mitä voi siirtää sissa todella rooli: jakaa Susanna hänen Tärkein ä saada kasi kuvauk sanoitukset Nookset ovat sölle jotain, on tärkeä täyMinulle Uuden levyn ottamatta. Sävelly Kähärän. ˝Olen Nukkekodin määnsä. uksia.˝ jältä n teatteän olla a lukuun ja kokem Anna-Mari kahdelta säveltä ra Espoo tunteita haluaa työssä n työn kolme Juha Tikan ja oli 94 esiNäiltä Haavisto valmiina.˝ ja laulaja rissa, siitä laulaja. lisonsa Susanna laulu on htöinen , Näyttelijän näytteleminen ia lauluja tystä. kanssa. sin tekstilä sti, minkälainen ä. taminen, katsojan päin katsov äidille ja isälle laue. Kirjoit ta asti tärkeit tiedän varma elämää taakse dialogissa yksiä Omimmat on välitön palaut olleet lapses tehtävänsä pojilin, kysym Levyllä hänelle ydin on lut: Omille on a. lla on oma laurakkauslauluk inen ovat asta. Viidak Susannan muutama ja laulam uskoo, että jokaise etsii, löytää omans taan kuolem tehdyt maa. le alla. Kun an laulu muiste lippu Susanna ättä työ. ja myös sen laulam on -näytelmästä us Kauniin kuolem ty lau- ilta ja Matka ei välttäm tarinoita. Teen Peter Pan sanoit on pyydet alla, jotka äänen ydin elämässä, on jakaa Virtasen tyynyn Ihmisen , kun sitä kuolemaa si-lä˝Tehtäväni ihminen on. Unisef lama Jukka eleva ja vaativa on . syntyivät la levyllä se, mitä a kertoo avuonnaan työn myö˝Se on puhutt aisissa. Uudel Ääni on o˝, Susann hettilään hautaj 30-vuotisjuhl Juha Lehnen muutt an lauluissa. Nuollo on yhlamaan aina sama.˝ työ on hänen tulleet Viimei Maapa le tä. ovat an taan Susann ihmisten Virta – laulaja vuava kappa on toistunut Susann toivotuista kappa Juuri ensi-il roiteinen ja iässä a ja Olavi iä. Sirkusaihe yksi hänen eniten sta kompu levy Tässä valokeilassa.ten poika-elokuv asiat yhteis ilmestynyt kertoo vanha yhden lajin nssija on laulu erirallata tolan Aikuis on vasta on a a Uusint Uusi Sirkus iskiertue. yvä taitelij Kotikeittiön ujo lapsuu leistaan. -esitykset. levynjulkistam nasta. ˝Esiint en ammattiin to, vaikutti koiset: Herkk a. Jokain vasta balleri .˝ ja sen myötätähtäsi näyttelijän a Haavis a antava tryffelielin a ja sta Helen voima itsekin teekkitattipa Susann aa ja klovni "kotiap na lauloin näyttelijä ja jokion hoitav kuten asti. Täti, musiikkia en. ˝Lapse ta jäin Musiikki kastikkeella destaan mukaan näytelmiä Odokiinnostukse nginteatteris Susannan olla kuin pieniä rapurisotto. perustuva käyttää luonnollisestimaailmassa. Kaupu musiikkia.˝ voivat tärahtumiin naan". Laulut tama tositap mielikuvitus , jotta saisin tehdä n tullut entistä sanoit a on i sen Hectorin ssa -laulu. freelanceriksi on vuosien mittaa ksi. Susann Heikki kirjoitt n. rakkaa ustyö Milana en Pariisi yhdesn, koskaa Kirjoit y sen tusta erityis ityksee en kylläst äksi ja kieli en Brel-es ja Juha sävelsi että tarvitsee ˝Siihen lasten pieSusanna keämm .˝ käsikirjoituks kirjoituksella n ja kolme myöntää, ja tytHaavisto: gissä 40 vuotta uskaltaa kuin kauko tehnyt mm. me-esityksee näytellyt poikia yhdessä Tässä iässä Laulum mumAsuu: Helsin tiaalle ite olleet Hän on sä yössä. Misicille simpänä Juha ibrettoa. tukea, olemm a sanoisi nyt 20-vuoei pelkäisi. ja viimei ta ovat olleet Perhe: puolisoaikun kumppanin noisoopperalja aikuisia naisia en rakkai kaksi myötä Susannhelpompi elää, Tikka ja Levynsä töjä, nuoria elokuvassa. Erityis paljon misa että olisi hyvää tietä kuljet. . kuista poikaa puolet pin esiinty selleen, moa uudes Piaf-esitykset pimeät , ihan ja Alussa jänniti , ennen kuin opetti, että ssa meisElämä kantaa n jännittäjä. omat BrelMeni kauan tutustuminen itsessään. Jokaise paljon ih˝Olen järjetömaksu suussa. ˝Piafiin myös olen. Liian poa nähdä veren se, mikä rooleilla, siä ihan tää uskalta olemaan änsä erilaisilla 11-vuotiaasta muuon.˝ in ruveta va kertoo elämä nnetto uskals at sä niitä -eloku auto-o joittav poika Katko mumkuolevat Aikuisten Teksti Riitta miset käsikir ||||| 13 huolta pitävääParin vanhemmat elää.˝ u 2014 | Syysku unohtavat jasta, jonka a näyttelee pojasta inen isoäiti. REUMA tuoksu Susann pullan dessa. yhdessä. ei ole ihan elämään mIa, joka kuvitellessasopeutua asti ponnistella on vaikea ut kauhe ˝Ei tarvinn O ˝ 1 2 3 u 2014 | Syysku 12 ||||| REUMA Levikki ja jakelu Tarkistettu levikki 44 844 kpl (15.11.2011). Painos noin 47 000 kpl alla. Pyry Tramp at nauttiv ja Mona leikeis, oman pihan iti valvoo tä. Katja-ä oja. vahink ettei satu Formaatti Aikakauslehti, sivun koko 230x297 mm Perheoen vuor Päätoimittaja Riitta Katko Puhelin: 040 554 6822 Sähköposti: [email protected] ä ba on yht ä sairausrum ä yht perheen perhe pitä Miettisen loitusta. Tiivis morillaan. val vuoren la räiskyvällä huu sa on tiistai dis savolaisel estarin hirsiko Piirakkamnnä. toivoa täy mi Teksti Riitta Kuvat Markku Katko | Happo, Riitta Katko en kotialbu ja Miettist u 2014 REUMA | Syysku ||||| 41 u 2014 40 ||||| REUMA Toimitussihteeri Ulla Palonen-Tikkanen Puhelin: 040 748 8275 Sähköposti: [email protected] | Syysku aina ” Miksi koskee, i hän kysel aan.” mummolt Ilmoitusmyynti ilihasvo kehittävät Pelit ja leikit Liikuntaa. naatiota.. kaudella n maa ja koordi sai viime neen pelaaja a. Samu Jääkiekkoilij kueensa kehitty kojouk jääkiek palkinnon. n on perhee -beagle Sinikka iesten apulaiSinikka. ja metsäm Pyry ja lemmikki yhteinen nen. Markkinointiassistentti Marita Polsa Puhelin: 040 5164 401 Sähköposti: [email protected] verkon skle sti tietoa a. nsa runsaa keskusteluist asia. too saanee istukiryhmän on tuore rodermaverta madiagnoosi magneetti Selkärankareu maaliskuussa kesken. in viime hoito on Se todetti Tulehduksen etten meinannut kuvassa. jumissa, ään muuta ”Olin niin Jouduin menem jumitti”, saada. kun selkä henkeä ensiapuun, kerran man . Yöllä Kat . Katja kertoo olivat yhtä tuskaa än särky Automatkat in ja joutui syömä ääkitys. kipuih astmal ja heräili on myös saanut Katjalla min. Olen Myös lääkkeitä. jo parem lla. ”Nyt nukun ta pienillä painoi tehdä. jumpa yrittänyt ki ohjausta keitä olen seen, kun vatsalihasliik rapeutin ohjauk fysiote lii Pääsen tavat.” ehdi jäädä vut helpot pyörityksessä ei amisia. Perheen ään sairast kaa miettim myös mieajassa voi a. Maja. Piilom ella luonto ja kuunn tiskellä a-marsu a. Kirsikk television Kirsikk neessa asuu olohuo ä. vieress tämä eikö jo lopu tuntui, että itse jaksa, onnek ”Alkuun a. Kun en sairaalarumb.” sai aa reuma si Esa jaksaa ollut tuntum on stään. Hä Katjalla oti den perhee jo lapsuu reumaan neljävu rauksiin on reu sairastui sisarella nen äitinsä äidin kolmella aana. Myös masairaus. kukin eri koskee sairastuneet Miksi aina tuli Ba lapset ovat n. Samulle,13, Perheen ipeeseen. eumaa na jalkata tavalla lastenr kuusivuotiaa ei kerto kerin kysta ainoa oire. Poika ut men ”Kipu oli , eikä halunn kyse , hän oli hätänä nut, mikä Miksi aina koskee valita mis n. ä hän ei nä kouluu oltaan. Yleens li mumm sanoo. i, sillä Samu tään”, Katja saanti pitkitty osin Diagno on jouk Nyt hän tuksessaan. sta pelaa kiekkoharras kolmesta parhaa neen yksi kehitty ennen kueessaan vuonna hän sai lääkärissä jääkiek tu kuusi kertaa polille. Silloin Alussa pojan jasta. Viime . Nyt ehti käydä reuma palkinnon. näkyi vas rajuudessaan assa lähetteen pelaajan ä, että se hirvitti äitiä ote kuin sai a tukem jo niin pitkäll aisena. Ensin koharrastus on innolla mukan . lehdus oli liimam nktiossa näyttäneet. koko perhe pelireissuilla desta ta koepu eivät sitä stamassa kol liikunnallisuu t. Pihal nikuvat ja kannu perheen tut ultraää syönyt särkylääkkeitä leik Miettisen monet liikuntapaikaleikki lapset Poika oli kipuunsa. Kun lapset at pihan ihmetel riston utta kertov usta, piilosta, me kuuka vuoren valloit t myös naapu laudalla ja mustelmia. le tuleva entä tikkua hirveästi ikkoja. kivät pihalla särkylääk Samu sai mään kymm niin hyviä piilopa lähi kuulla, että tiin, miksi i, on kanssa assa kkaast sairaal kun siellä isä käy lasten niin voima Katja sai lmia. Mus vat verta Perjantaisin assa perhesählyä. rtä olla muste keet ohenta pelaam duttu ymmä yhteydessä ksena voi koululla tuntevat on suhtau että seurau destä lääkityksen än. Opettajat ”Koulussa t enemm tilanteisiin. telmaherkkyytiedotettavan ttu, etteivä si lleen, Samu i. västi lasten n. On huoma an, kukin liik hän haluai s saatiin kohda i pojaks n perhee aseena Kun lääkity n kuin toiseks on ollut meidä käytä sairautta äidin mukaa vuotta tilanne lapset kertoo. muuttui voi”, äiti t kolme tulehdusta. kuu, kun ole simmä sä Viimei jää Samun nivelis vauhtiin hyvä, eikä päässyt hyvään Samu on sairaalassa sairastui neljän n Mona Mona ikävöi envuotias , joka alkoi kolme i Nyt kymm Stillin tautiin oli ensin kiukku vanhana ella. Mona oli hätä viikon kuume ut sanoa, mikä kertaa lä osann ään kolme nen, eikä jou joutui pyytäm. Vihdoin lapsi en nä. Äiti uksiin iosastolle la hetettä tutkim aan akuutt . Monal n sairaal e oli vakava sy tui suoraa . Tilann ja alkava siavun kautta eris suurentuma tiin pernan hoidet todettiin dus ja häntä autta. dänlihastuleh n viisi vuorok sai olin yötä tyshuoneesee n sen, kun ävä”, ”Minä muista n kova kotiik Oli hirveä raalassa. pitkään . ollut on kertoo ja Mona virkeä tyttö sanoo. ja ”Mona on ainen”, äiti la oli jalka kipeä hyvin liikkuv a Monal tekemäs Haastatteluss ei estänyt häntä a. Se side nilkass ||||| 45 u 2014 REUMA | Syysku u 2014 44 ||||| REUMA | Syysku Lehden aikataulu vuonna 2015 Ilmestyy Teema Ilmoitusten varaus aineistot Nro 1 25.02. Ravitsemus ja painonhallinta 28.01. 11.02. Nro 2 06.05. Liitännäissairaudet · Tule-sairaus ja seksuaalisuus 09.04. 21.04. Nro 3 30.09. Lääkehoito 02.09.15.09. Nro 4 09.12. Osteoporoosi · Liikkeestä hyvinvointia 11.11. 25.11. Ilmoitusliitteet Lehden väliin saa ilmoitusliitteitä stiftaamalla ja liimatipalla kiinnitettyinä sekä irtoliitteinä. Vaihtoehtoja on hyvin monenlaisia. Pussitettuna lehden mukaan saa suuriakin tuotenäytteitä. Kysy erilaisista vaihtoehdoista! Hinta: Hinnat vaihtelevat tapauskohtaisesti. Pyydä tarjous. Aineistot: Liitteiden teknisistä seikoista on aina syytä neuvotella etukäteen ilmoitusmyynnin kanssa. REUMA mediakortti 2015 ||||| aluksi&palaksi Kolme sisarusta & lastenreuma Opiskelija-asunto. Hytösen kaksosten opiskelija-asunto Tampereen Nekalassa. Eerika (vas.) ja pikkusisko Iida vaihtavat kuulumisia. Emilia voi joskus tarttua kitaraan tunnelmoimaan musiikin avulla. Suuri sattuma sairastutti lastenreumaan kolme tytärtä samasta perheestä. Lastenreuma puhkesi kaikilla aivan pieninä. Kaksostytöt Eerika ja Emilia sairastuivat parin kuukauden välein kolmivuotiaina, heitä hieman nuorempi Iida kaksivuotiaana. Teksti Ulla Palonen-Tikkanen | Kuvat Kati Laukkanen 42 ||||| REUMA | toukokuu 2014 REUMA | toukokuu 2014 ||||| 43 Ohjeet ilmoitusten tekemiseen Painomenetelmä Heatsetrotaatio Sivun koko 230x297 mm Valmiit aineistot Painovalmiina PDF-tiedostona. (Versio 1.6 tai uudempi) Väriprofiili Väriarvot määriteltävä prosessiväreinä (CYMK). Kuvien värierottelussa käytetään ICC-profiilia ISO Coated V2 300. Profiilin voi ladata osoitteesta www.punamusta.com. antaa ” Yritän mahdolli aikaani paljon simman ni. Sara tyttärelle ni on elämä ” tti. an tim isän ja lapsen on varattu utiinit ovat Vapaapäivät uhat ja perusr a. Arkipu yhteisiksi. touhottamist muisestä ja ja luovaa ulkoilua paljon piirtäm luistelua ja ”Sara tykkäälemme pyöräilyä, ista.” Opette lapsen oppim siikista. seurata yhdesOn ihana ruokansa hiihtoa. laittavat kokeilla, Sara ja Miikkaa, sillä Sara saa t li. Parhaa hauska sä. Se on uusia juttuja nsa, kun anja tehdä aa saanee maust Miikka kertoolle varatuista taikiTanssi . hapullat ä valita pöydä ista ainesosat mieYhdess toi Saran aineks ta hassuja naan sopivis tellaan n. keittokirlensä mukaa on täytynyt ottaa tehdään ruoanlaittoa. ”Minunkin opetella luovia ja mun sti käteen tykkää onneksi juttuja. ja kaunii siitä ja Sara sanoo. Tykkään perinaa Miikka , korost ja laittamista” lisäksi Miikka joulusta a kuten Rutiinien ista. Juhlist rakentavat yhteiden vaalim stä isä ja tytär syntymäpäivija. teisiä muisto a aiolla tourannalta ni parast ua eikä on Riemua elän elämä kasvua. Pyrin e tapaht että joskus ”Saran kanssa loa a lapsen Aina ei tarvits tärkeä oppia, seurat läsnäo ja On ihana n aikaan hu päällä. kaa. On hyvää aikaa vaan voin. hyvin tua samaa n hänelle vaan. n välillä on 50 TV-ruu hyvä olla antamaan lähtökohdat kuin lisäksi seuraa vuorotyöstää lepäämään riitkuksessa on hyvät Salibandyn yleisurheilua.” .” . Miikka pyrkii ja niin erosta kodista, seurattavanajääkiekkoa ja Silloin hän saa kärsiä mukaan väsynyt. Lapsi ei sairaus oikeMiikan jalkapalloa, aisia, kun ViiKaikki lähtee rakentaa ja ohjata tävästi. tosi katkon syytä. vapaakodista pohja pitää ”Unet olivat e löytynyt vielä arvostaa timista.” u- jossa tasapaiKaikki lähtee an. kivuill . Nuoru ainona Miikka alkoi, eikä on ollut liikaa huoleh aloitukaan suunta hoitoaikoja joutuu kun Työn vastap en ja ystävien kanssaoli korvaaa hoidon Ne viikot, lapsen . ja vuosin n Nyt tuki me pia Miikalsaanni työn kanssa aikaa läheist reella perheen helpom palvuoteen Diagnoosin on olemaan nottelemaan , Miikka tekee Onnekpuoleentoista kun tilanne dessa Tampe aan isä joutui kotona mitä vaan. sen jälkeen uniongelmia, Sara on Toisin a hyon löytämaton. ollut toiset viikot on saatu sovittu kasvunseen hän tkoilla. la ei ole vuoroja, omissa jon työma ttunut. Onnek tajan kanssa iheissa ja än isän nyt rauhoi si työnan uvis”Kapinointiva tarvinnut enemmi mahrentoutua. tuessani mielik ista. olisin , nyt tavan vin työajo rentou antaa aikaan lleni. ja riemun paikoissani ”Kuvittelen Nyt yritän ssä ja sen ilon tyttäre a keittiö rannan läsnäoloa. paljon omalle irrottautukanssa rannal sani meren kertaa Saran öiKaksi kokki päästä välillä jokelympyr dollisimman ni timantti. ” nauraa eka pitää exomia i ja Sara kun oltiin elämä Ihmisen ja hänen ista ja nähdä denperSara on tuuli puhals , että hän uoltajuusanoo. ◊ la. Kevyt maan rutiinemas. Miikan lapsuu ssa Miikka kertoo t Saran yhteish ”, Miikka kauem vuoroviikerran vuode halujakava iloisesti si tään onsa luona tehdä hän pien puolis myös tapana ||||| 49 perinnettä s. Se oli on molem u 2014 heellä oli | helmiku den. Sara o oli suuri muuto matka. Tätä . REUMA yhteinen kanssa koin. Avioer . Saran lähtee aa jatkaa paikka miten asioita kasvun riippuu, ”Itsestä sanoo. , Miikka aan” hoitam . Sylissä Miikka haluaa välittää Saralle lämpimiä vapaahetkiä. tn muute aikaa. Lahtee n meii. Jokaise ”Se oli kasvun n omia rajojan .” tuani kokeili me kulkea polkum reella asuesdän täytyy vielä Tampe hän eteni Ajossa Miikka alkoi salibandya, pelasi aktiivi saan pelata SM-tasolle. Hän tiaaksi. a yli 30-vuo junioreissa tusdivarisarjoiss maan harras sesti eri rajoitta takia, een Miikka joutui ja elämäntilant porukassa yön taan vuorot silloin tällöin kaveri mutta pelasi n. pepysty nyt suosikkilajiaapolven takia en a on ää”Selän ja ttaa. Minull rääkharmi ja mikä laamaan, kaipuu hikoilemaan pitää muuyt rimmäinen Olen yrittän itseäni. käämään ni yllä.” ten kuntoa sta työksi anohjaaHarrastukse i nuorena liikunn in urheii toiMiikka hankkn. Ammatti löytyik kuin alukksi hyväks asta myös yhteiseluottamusmiejakoulutuksemutta eri suunn aikaansa en , ja taa enlun parista Ylen teknist anavaa miessaan Yleisradioon :ta, Nelosk on mosi oli ajatus. ljissä tulin nottotyöta puolia a myös MTV3 henä. ”Isän jalanjä urheilun vastaa ja palvell työn parhai pääsee näkemään iöitä. ttoriksi.” Miikan sisällään piin Pasijo nelja se, että muita TV-yht ttorin työ piti sin Tohlop mediaoperaa iotyöhön Miikalle lle tarvitlassa. siirryin nipuolisuus televis kisat ovat Mediaoperaa joissa sisällö ion töissä. itynyt hön. Siitä a Sotshin TV-kytnot, pätevö joissa hän studionauho paikkoja. aisesti opetet Miikka on iakisat, kaikki tuotan konserteista kentäu vain muuta ope, sitä ei varsin jotain, jännet olymp kkoon mahtu kin media pitkiä. Silti keskuk si tehdä työn kautta n kisavii u on kuiten vät ovat n tehdä Urheil Neljää . työpäi n. tykkää äjä sessa tuksiin äivä ja missää ollut tekijä, työtä vuo- tulee hienoja. suurin työllist kuusihenkioma vapaap vaihdoin kisat ovat ”Olen aina raattorien Miikka ja hänen a ässä media uksia. He urheilu vuotta sitten dion TV-kytkentäkokemuksena essä tehtäv at hidast Sotshissa män pallla itse. Kaksi edellis 50 ruuksi Yleisra mänsä hoitav idastuslaittee oli äärettö Miikan kisatöitä nen työryh vuodessa. rotyönjohtaja dusta. EVS-h tilanon ottaa kuudella peraattorina keikkapäivää ässä mm. isia ja muita Pasilassa keräävät keskukseen.” n kaatum hidastetnaaleja toista sataa oli tekem tehtävänä n iossa jon, hiihdo kanTV-sig ia Miikka Yksikö televis a maasto nväliä erilais MM-kisojen hiihnäytetään Viime vuonn ja välittä ukset kansai teita, joita yleisurheilun vastaan ja Rukan vät hidast Moskovan lähetyssignaalin utuna ja lähettä lisen voitelt t kseen. paketi urheime sainvä ancupin. seen lähety koostaa aktiivisesti ista, joita don maailm seurata Lisäksi Miikkaeista ja tilante vilMiikka jaksaa sitä työkseen. nyt tisuosik mme kotisoh näkee kopeilta, vaan, uväki jännitä lua, vaikka seurasin mitä penkkiurheil Töissä tulee ”Aiemmin rauhoittunut. kentäkeslamme. vähän lanne on lajeja. TV-kyt kaikkia sta työksi iä, johon seurattua Harrastukse ylpeänä työtiim a.” Hän anMiikka kehuu loistava porukk ”Aivan kuuluu. u 2014 48 ||||| REUMA | helmiku tueksi eduksi& Riitta Silvan-Eg Minna Ranta tueksi eduksi& tarja Havum etsä Tarja Havumet Fontit Kaikki kirjasimet täytyy sisällyttää mukaan pdf-tiedostoon. Sini Hirvonen ä ja vaikeit a aikoja, jotka ovat tuntuneet yksinäisiltä. ” va katse Rakasta Mari Kytöm äki. ”Synkk ä vesi kuvast aa synkki in ja luottavaisemm. Minä lisemmin, kuin ennen le Ristiirohkeammin na kuin olen.” n KuRssil nuoRte nuoria riitän tällaise n kuvien kauttui joukko aisten nassa osallis Voimauttavie myös kipeät kurssil Nuorten iä. voi tuoda asiat ja kataikuisia. ta esille vat olivat kiittäv mieja satutta kommentit ntely oli tunteet korjaavasti. toimi”Kurssityöske ihania, soa niitä vertais sain paljon itsellelekästä ja Vanhempien ja purkutyövalokuvia assa sain uttavia ja työpaj hyvä voima osallistujat joiden henki oli Tuusulassa ni. Ryhmä ävän.” pajassa yhden tosiystitseäni nyt armol”Katson ReuMa Painopaikka PunaMusta Oy, Sirrikuja 2 A, 00940 Helsinki, puhelin 010 2308 486, Aineiston toimitus Sähköpostilla [email protected] ||||| REUMA mediakortti 2015 e voillä kolm järjesti kesä ajaa, joilla Reumaliitto valokuvan työp Miina San mauttava etelmän kehittäjä vihreydesja n valossa ohjasi men Ihanassa kuvia ja Savolaine volainen. uusia oma puolien sä otettiin n itsen erilaisten opasti oma n katsomiseen. rakastavaa tulevai ö. ”Näen suvi lepist na.” ni valoisa sä a väyksinkertaisi yhsaivat myös voi hyödyntää lineitä, joita assa osana ververdistystoiminn intaa. Uusia taisryhmätoim jo syksyllä käynon taisryhmiä nistymässä. orgaötiiMi jäRjest liiton toja meReuMa at. Lisätie nisoi työpaj ja vinkkejä vertais ästä seen yhnetelm käynnistämi järjestöryhmän kertovat ja m distyksissä Arja Kahelin -eghol Riitta silvan suunnittelija Sini Hirvonen. n Milka Virolaine suunnittelija -Egholm kirjoitRiitta Silvan staan työpatumise taa osallis lassa: jaan Tuusu ilunhaluiseikka ly”Joukko amera, … Filmik s sen sia naisia äs opastu Olethyt ja ytimek Yhteistyötä… ? Herkis käyttöön… minun parini .. Kuunko sinä kohtaamaan. haluat tymistä sinä Millaisena sia…Toitelua… ksi? Ajatuk kautulla nähdy illä luonnon n veita… Ympäron sylissä ihmise n sinua suojele sellaista nen. ”Minä pelätä. Ei ole neus… Luonn Makko in i.” us. e kikeksitk torjuis ulla-Mari kaune mitä ikinä hento käteni ei meille monillista käkaikelta, Arki on , jota minun n kulkem pimeää Minni Mankki vun ja särkyje uttavan valoku Voima kannustetsikkäin. la meitä puolia itvan kurssil aan niitä eet auttan tiin katsom jotka ovat sestämme, aan! meitä jaksam a retkellämme e ttavall Ihastu aan opimm maailm valokuvan toisiamme ja itsea lempekatsomaan uudell aivan usämmekin saimme innost , ja ällä tavalla jatkaa matkaa a n ta ja voima arvokas jokaise miten ” nähdä, onkaan. ja arja Kahelin elämänpolku Kuvien resoluutio Korkearesoluutioiset CMYK-kuvat, 300dpi. Sivunvalmistus Origine ky, www.origine.fi Janne Hulkkonen, 050-413 4959, [email protected] Reima Kangas, 040 762 0875, [email protected] n ”Katso itseäni nyt em armollis tta min, luo ja vaisemmin min rohkeam en.” kuin enn holm suute- avulla tahdon o. ”Kuvan ” jonna onkamna kuin olen. itseni sellaise hyväks n sini Hirvone yä u 2014 REUMA | Syysku ||||| 53 u 2014 52 ||||| REUMA | Syysku dyksi opiksi&hyö e ilmene oireita va iin, jos y laajene du lääkär iholle kehitty kaltaisia oi6. Hakeu jälkeen flunssan särkyä Jos piston tai tai tunnet sta. ssa. aläiskä luonno väsymystä luonno e lääkäihottum kesäisestä vät kesäisessä lämpöilyä, in. Mainits 1. Nauti llinen reita, kuten ästi lääkäri punkkialueilvirkisty a myös u välittöm esta ja näytä mahdo hoiiholle. SoSuomalaiset huolett hakeud pitää liikkua pistoks en pääsyn koisborrelioosi öön ja aiSiellä voi välttää punkki kosteah rille punkin Todettu viihtyy jäisi elimist aläiskä. ja korsilla la, kunhan eli puutiainen ihottum bakteeri den lehdillä se tarttuu oireita. heti, ettei mpia kea punkki villisuu aina taa aluskas voi johtaa ssa, missä uusia, vakava sa oloissa ossa ja heiniko borrelioosi heuttaisi on pitkäattomana mooosiin, joka aiheutsekä ruohik Hoitam en borreli . Sen oireet ovat liikkuvaan. bakteeria, joka kanrky, kaikkeen punkki sairaus levittää myöhäisvaihe päänsä n ja vakava pistos Puutiainen Noin joka kolmas oireita ovat aikaine oosia. –100. punkin voi Tavallisimpia nivelsäryt. joka 50. taa borreli oosi ei ninaisia. lihasarkuus ja akantavuus saaoosia ja ttu borreli taa borreli sairaste sairasoosin. Borrelistikin. Taudin raajasäryt, a borreli että kerran alta. Tautiin voi pääsesta. runsaa tartutta Muista, a tartunn lähialueilla isestä pistoksihmisen ei kannat vaihdella on pieni yksittä punkkia suojaa uudelta usia kiinni a aan. Siksi ja misen riski pitää olla tuntika llisesti kantam tua uudest punkkipihtejä Puutiaisen kuin sen mahdo tää iholle. tiedustella karkoitteita, joiista voi on punkki riskiihossa ennen eri tarttuu. Apteek e. Koirille Suomessa käytettäviä uotiaill sia. siin Borrelia-bakte on todettu vaattei alle kolmiv tissa puutiai virus usta käyttää TBE-vir ä prosen ume ta ei saa uma. noin yhdess puutiaisaivoku lastenre alueilla utien ja punkkipantoja ttyä punkin ttava, että i, lastenta ne dosentt On huoma puutiaisen kiinnity oosin torjunLahden ntijana PitkäBorreli Asiantu äkäri Pekka ei torjuta siirtyy heti ista ihmiseen. erikoislä Oksi, Anne uksella tautien ne, Jarmo punkkia, DuodeLahden sylkirauhas lä punkkitarkast : Pekka hti: Kuka pelkää tärkeäl . Lähteet t nassa Vapaala umetta ranta, Olli Reumaliiton aineisto puutiaisaivoku cim 2011, pääsy ihollessasi pitkähihaistahousun 2. Estä punkinalueilla liikkue sukat Nosta takKäytä punkki housuja. i on syytä pääsy ihokon ja pitkiä Irti. Punkk puseroa Näin punkin iholta heti, n päälle. poistaa ee. punttie havaits tuu. tus kun sen tiin vaikeu itarkas ille äin punkk perheenjäsen kaikille . 3. Tee päivitt tarkastus nlukien Tee punkki imet mukaa heti in kotielä päivittä ät punkit mahdolliiholta löytyv alla siitä punk4. Poista iholta tarttum ista saatavilla Poista punkki ihoa apteeke punkki pyörittä läheltä . Poista ja sen simman tai kynsillä saat punkin kipinseteilläaisin liikkein, jotta an irti. vin edestak imukärsän kokona ile oireita sahalaitaisen yt, tarkka an i on pistän ään, tarvita 5. Jos punkkon päässyt pistäm ilmenee. Kun punkki jos jälkioireita hoitoa vain, ietoa Punkkit dyksi opiksi&hyö kesästä ”Nauti kin – estä pun lle.” pääsy iho ässä. Väijym tavataan Punkkeja marhuhtikuustaPunkit raskuuhun. eloon heräävät kun ilssa, maasto mpötila man keskiläastetta. ylittää viisi eniten lopmillaan, on suurim huhtikuusta tavataan liikkuvuus Punkkeja pukesällä. un. taun myös marraskuuh määrä ja paikoi isten osuus Puutiaisten kantavien puutia una. a aan verratt dinaiheuttaji yneet aiemp mantereella ovat lisäänt n saaristossa ja Yksi selitys n. Niitä tavataakorkeutta myöte isvälitteisMyös puutia aina Oulun unut. otekijät. on parant ovat ilmast diagnostiikka ten tautien ensioire tavallisin varhaisvaiisIhottuma oireilee eri tavoin ssa ja myöhä Borrelioosi eessä vaihee oire on levinn borrelioosin heessa, s. Tavallisin ma migran uvaiheessa. a, erythe sairast ihottum laajeneva noin puolella tautiin an Se todeta nan jälpian tartun ja aineista. teeri voi öön Borrelia-bak muualle elimist tavalmyös . Näistä levitä oireita keen ja vämonenlaisia nnousu, kipuilu heuttaa ovat lämmö ilisimpia impia borrel symys. essa tavallis ogiset oiMyöhäisvaihe erilaiset neurol puutosoiovat et ja erilais noosin oireita hermosäryt ermon halvaa reet kuten impana kasvoh -tulehdukset. ireet, tavallis nivelsäryt ja myös pitkäa sekä y joskus tuminen raajoa esiinty erityisesti Borrelioosiss amuutoksia kaisia ihottum vaisissa. taudin jen ääreiso sairastuneen ja kuten Borrelioosiin tyypillisiä seikko sa, olesusein kulues on syksyn heissa si on ti. alku kesän- puutiaisen pistos, iAhmat oireiden Borrelioo tyypill isalueella, Verta sairaus taudille na vakava kelu puutia ja muut vakava imiestkimuksismigrans reita. hoitamattoma voi olla erythema sään Laboratoriotu mm. niveloi 1 700 soireet. tautitapaukBorrelioosi voi aiheuttaa noin puutisin set varhai epätyypillisissä joka vuonna sairaus, in viime sa. Tavalli ainen u ta on hyötyä ikaisessa taudis ä tutkittava Suomessa todetti pullistu t tietoa borreausta. on jakanu ajan. sissa ja pitkäasti on verinäytteest pyöreborrelioositap ivinen tauReumaliitto enen vuoden veräksi. Suomen laboratoriote i. Testi on negati positiivisekstä jo kymm tta sairastavien uu isvaihe lioosin ehkäisy vasta-ainetest a. Se muutt on aloosin myöhä tiedot iheess a infekti sa Borreli yhteys din alkuva kolmessa viikoss eessa taudis ssa taistukijoiden ksesta jatkun si kahde t ilmoitu a. Pitempään löytyvä Myöhäiskamisesta. ovat vahvasti koholl sivulta XX. vat sairasta vasta-aineet vaihetta utua oottikuuri ilmoitta tepsii antibi hoidettava lää- voivat liiton harviReuma Borrelioosiin ioosi on aina spostituslistalle borrel taudin vaihee otetaisnaisten Todettu sessa harvin ua kautta Varhai ja osallist aan suun kekuurilla. ovat aan. ioosi hoidet hoitotulokset toimint sa borrel otilla ja tavalla antibio erinomaiset. u 2014 18 ||||| REUMA | toukoku RiskiTBE-virus. punkeista osa levinneialueilla joka virusta, sPuutiaisen oosia kantaa syys. Borreli taa eni- aiheuttaa puutiai . aiheut punkki uomessa aivokuumetta ten Etelä-S anmaalla. ja Ahven mille: kesälaitu staisaivotulehdu ma usta. Puutia ain muuta enkefaliittivir ssa vuositt a anon Suome pauksia borrelioosiss laskiaiheion kaksiv jatkuneessa kautta tai kymmenen. nasulehdus Pitkään n a tartun joko suun ri saadaa ä Puutiaisaivot viikon kuluttu otetaan e yleens kin baktee tibiootti Noin haiti. Silloin joka parane ihe ilnen tauti. lle voi jäädä skuume, monsisäisest ukaise mutta potilaa tulee lievä ainen aivokuumeva mmin. olla ta häädettyä, ikaisoireita asianm myöhe Varsin Tällöin voi viikossa. maa viikkoa , niskajäyktaavia pitkäa muuta huolimatta. ästä pysyväskuume uurista maantuu jättäm ta lääkek ovat korkea joskus tajunnanhäiseia-infektion on laukai Sen oireita rky sekä ihe kestää kyse borrel tai infekti auriosta kyys ja päänsäkset. Aivokuumeva inen reaktiosta. tä kudosv ta toipum ologisesta riöt tai halvauviikkoa. Taudis masta immun pari on rokote yleensä kuukausia. aksi eli eeseen useita otettav liittikuum enkefa voi kestää tai pisuositellaan Puutiaisaivo puutiaisissa tuilRokotesarja llaan säännöllisesti faliity rajoite isenke Suomalaisissavirusta esiinty oleske ja Ahveaina, kun joissa puutia ksen riski aristossa aivotulehdus alueilla, ä ulkosa on todettu a lähinn dempään Puutiaisaivotulehdu tartuntoja la alueill y. lla. Joitakin ois-Suomestia esiinty nanmaalla. kurkussa, Kaakk ressa. Näillä Ahvenanmaa on suurin myös meren edustalla Isosaa inen kantaa gin sa ja Helsin joka sadas puutia noin alueilla ä kihakotieläimissaampaa ”punk Puutiaiset milkissaa tehokk isen asutta Koiraa tai löytyy. Puutia löytyä kymravaa” tuskin imestä saattaa iset voia kotielä äin. Puutia la alueill isia päivitt imen mumeniä puutia sisätiloihin kotieläissa puutua in. Sisätilo vat kulkeu ellä tarttua ihmisi usia vain vähäis kana ja kuuka voi elää itiainen ata puutia kosteudella. on hyvä kamm alla. SaKotieläimet äin tiheällä kamm jo tartan päivitt nahka n salueilla eläimen poistaa imillä oireine lmalla voi iset. Kotielä i kuin ihmisenituneet puutia harvinaisemp on esimerkiksi voi olla borrelioosi hoidemyös niillä Borrelioosi lä, mutta n peristo-oireita. samoi hermo oteilla vel- ja llä antibio taan eläimi ihmisillä. ◊ aattein kuin u 2014 REUMA | toukoku ||||| 19