Omaisuuden hallinta -päivä

Transcription

Omaisuuden hallinta -päivä
Omaisuuden hallinta -päivä
Hilton Helsinki Airport
19.5.2015
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Omaisuuden hallinnan ajankohtaiset
Kari Kuusela, Omaisuuden hallinnan johtaja
Verkkoinvestoinnit 2014
• Vuotuiset investointitasot
toteuma
2011
2012
2013
2014
237
121
215
120
• Projektit valmistuivat aikataulussa ja etenivät
suunnitellusti
• Valmistuneiden projektien lisätyöt 1,9% (3,1% v. 2013)
– 2014 lisäinvestointiesityksiä tarjousten
kustannusarvioylitysten ja laajuusmuutosten vuoksi
• Fingridin työmailla palvelutoimittajat tekivät 533
henkilötyövuotta (639 henkilötyövuotta v. 2013)
Rakentaminen 2014
• Aktiivinen rakentamisvuosi
• Poikkeuksellisen paljon tarjouspyyntöjä ja
tarjouksia
• Painopiste EstLink2:n valmistuttua
länsirannikolla, Rautarouvan korvaamisessa ja
tuulivoiman liittämisessä verkkoon
• Työmaiden mobiiliraportointihanke lähti käyntiin
ja jatkuu vuonna 2015
Valmistuneita verkkoinvestointiprojekteja 2014
Anttila – muunto T2 ja 110 kV
EstLink 2 Anttila AC-osuus
EstLink 2 konvertteriasema
2. 400 kV ukkosjohdinvaihdot
3. Tihisenniemi-Ontojoki
4. Ulvila-Leväsjoki
5. Leväsjoki-Kristinestad
6. Ulvila
7. Vähänummi
8. Kristinestad
9. Ontojoki
10. Poikkimaantien johtojärjestelyt
11. Pyhävesi
12. Meltaus
1.
12
2
10
39
8 5
64
11
7 1
Fingridin verkkoinvestoinnit 2000-2024
300
Reservivoimalaitokset
250
Rajasiirtoyhteydet
Kotimaan verkko
200
M€
150
100
50
0
Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
400 kV rakenteen kantaverkko
400 kV rakenteilla
kantaverkon perusratkaisut
Fenno-Skan 2
Forssan varavoimalaitos
Yllikkälä - Huutokoski
Hyvinkää - Hikiä
EstLink 2
Ulvila - Kristinestad
Hikiä - Forssa
Hirvisuo - Pyhänselkä
Lieto - Forssa
Hikiä - Orimattila
Helsingin seudun verkon kehittäminen
Petäjävesi - Pyhänselkä
Keminmaa - Pyhänselkä
Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi
Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen
Keminmaa
Pyhänselkä
Hirvisuo
Tuovila
Kristinestad
Huutokoski
Petäjävesi
YVA-menettely / esisuunnittelu
Ulvila
Yleissuunnittelu ja luvitus
Forssa
Rakentaminen
Lieto
Hikiä
Koria
Yllikkälä
Tuulivoima
• Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 voimalaa,
joiden yhteenlaskettu teho on 627 MW.
(www.tuulivoimayhdistys.fi)
• Kuluvan vuoden aikana Suomeen arvioidaan
rakennettavan yli 300 MW uutta
tuulivoimakapasiteettia
• Yli 300 hanketta vireillä, yhteisteholtaan
yli 11 000 MW
– Useita YVA-menettelyjä on vireillä
• Fingrid on varautunut liittämään 2500 MW
tuulivoimaa Suomen kantaverkkoon vuoteen 2020
mennessä
Lähde: http://www.tuulivoimayhdistys.fi/
Ulvila – Kristinestad siirtoyhteys
•
•
•
•
•
•
Inv.es.
Toteuma
Kapasiteetti
Valmis
78 M€
67 M€
400 kV
2014
Laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toteutettu suurprojekti
– Sähköasema- ja johtotyöt etenivät kaikissa projekteissa
suunnitellusti
Ulvila-Kristinestad 400 kV johto: DTS (eteläinen osuus); Eltel
Networks Oy (pohjoinen osuus)
Ulvilan sähköasema: ABB Oy
Kristinestadin sähköasema: Infratek Finland Oy
Perusteet:
– Siirtotarpeiden kasvu Pohjanmaan rannikkoalueella.
– Hanke on osa Fingridin pitkän aikavälin verkkosuunnitelmaa,
jossa alueen vanha 220 kV verkko korvataan laajentamalla
400 kV verkkoa.
https://www.youtube.com/watch?v=AmkonbsZn_c
Hikiä-Forssa siirtoyhteys
Inv.es.
Kapasiteetti
Valmis
39 M€
400 kV
2016
• Voimajohtourakoitsija: SAG GmbH
• Forssan sähköasemaurakoitsija: Infratek Finland Oy
• Rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa
– Forssa-Porras –osuus valmis
• Hankkeessa korvataan historiallista Rautarouva –
voimajohtolinjaa
– 54 peltopylvästä
• Voimajohtohankkeessa runsaasti tapaturmia vuoden
2014 ja 2015 alkuvuoden aikana
– Hanke erityisessä turvallisuusseurannassa
Hirvisuo-Pyhänselkä
•
•
•
•
•
•
•
Inv.es.
Kapasiteetti
Valmis
102 M€
400 kV
2016
Hirvisuon sähköasemaurakoitsija: ABB Oy
Pyhänselän ja Tuovilan sähköasemaurakoitsija: Infratek
Finland Oy
Hirvisuo-Pyhänselkä voimajohtourakoitsijat: Empower PN
Oy, Eltel Networks Oy (2 osuutta)
Sähköasemat edenneet suunnitelmien mukaisesti
Voimajohtotyömailla leuto talvi on hankaloittanut töiden
etenemistä
Vuoden aikana tiedossa erityisen haastavia keskeytyksiä
Perusteet:
– Tuulivoiman liittäminen, verkon kunto, P1
siirtokapasiteetin lisääminen, verkon käyttövarmuus
Sähköasemaprojektit 2015
7 14
15 11
6
17
5
13 9
16
10
8
12
18
4
1
2
3
19
Valmistuvat 2015
Edelliseltä vuodelta
jatkuvat & käynnissä
olevat
Käynnistyvät 2015
1. Lavianvuori *
8. Tuovila
14. Vajukoski
2. Naantalinsalmi *
9. Pyhänselkä
15. Taival-& Ossauskoski
3. Forssa
10. Hirvisuo *
16. Jylkkä *
4. Kangasala
11. Petäjäkoski
17. Isokangas *
5. Pirttikoski
12. Petäjävesi *
18. Mänttä *
6. Keminmaa
13. Siikajoki *
19. Varkaus *
7. Kuolajärvi *
20. Kiikanlahti *
20
* = green-field
Voimajohtoprojektit 2015
Valmistuvat 2015
Edelliseltä vuodelta
jatkuvat & käynnissä olevat
Käynnistyvät 2015
10
1. Varkaus-Hovinpaikka
110 kV
6. Hikiä-Forssa 400 kV,
110 kV
11. Lieto-Forssa 400 kV
+ 110 kV
4
2. Hovinpaikka-Kontiolahti
110 kV
7. Hirvisuo-Kalajoki 400 kV
12. IsokangasHarakkaperä 2x110 kV
3. Tikinmaa-Lavianvuori
110 kV ja Lavianvuori
johtojärjestely
8. Kalajoki-Siikajoki 400 kV
4. Kittilänjärvi-Niinisuo
johdinvaihto 110 kV
9. Siikajoki-Pyhänselkä
400 kV
5. Keminmaa-Takakumpu
2x110 kV
10. Petäjäkosken
johtojärjestelyt
5
12
8
9
7
2
1
3
11
6
Työn alla yhteensä n. 370 km 400 kV johtoja ja yli 400 km 110 kV johtoja (virtapiiri-km)
Työtapaturmataajuus
25
23
22
19
20
19
16
14
15
13
13
10
9
9
5
6
0
2008
2009
2010
*
2011
Palvelutoimittajien työtapaturmataajuus
Yhdistetty työtapaturmataajuus (Oma henkilökunta & palvelutoimittajat)
2012
2013
*
2014
* 2010 & 2013: Kuolemaan johtanut tapaturma
Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia
Voimajohdot
Keijo Välimaa
Voimajohtojen
rakentamispäällikkö
Hannu Kuikka
Hikiä-Forssa 2015
Forssa-Lieto 2018
Sähköasemat
Verkkoinvestointihankkeet
Projektipäälliköt
Daniel Kuosa
Sähköasemien
rakentamispäällikkö
1.6.2015 alkaen
Mikko Ahonen
Hannu Heikkinen
Tikinmaa-Lavianvuori
2015
Kangasala 2015
Melo 2016
Tkm-Mls, Ka-Tkm kääntö
2016
Vanaja-Tikinmaa 2018
Loviisan laitev.2016/16
Lavianvuori 2015
Petäjävesi 2016
Mänttä 2016
Lieto 2017
Ritva Laine
Ritva Hauvonen
Hirvisuo-Kalajoki 2016
Kalajoki-Siikajoki 2016
Varkaus-Hovinpaikka 2015
Hovinpaikka-Kontiolahti 2015
Keminmaa 2015
Keminmaa-Takakumpu 2015
Petäjäskoski jj. 2016
Taival-&Ossauskoski 2016
Antti Linna
Tommi Olsson
Siikajoki-Pyhänselkä
2016
vj-muutostyöt
HarakkaperäIsokangas 2016
Pe, Aj, Sj, Män
Kiikanlahti jj. 2016
Sami Mäki
Pyhänselkä 2016
Tuovila 2016
Siikajoki 2016
Alajärvi 2017
Jarmo
Naumanen
Forssa 2015
Hirvisuo+UN 2016
Hirvisuo SC
Tuomas
Maasalo
Petri
Hämäläinen
Juha
Pikkupeura
Kittilänjärvi-Niinisuo &
RaasakkaMaalismaan haara
2015
Johtimet 2015-16-17
Kuolajärvi 2015
Vajukoski 2015/16
Koivisto 2017
Pirttikoski 2015
Isokangas 2016
Jarmo
Henttinen
Mika
Väärämäki
Petäjäskoski
2016
Varkaus 2016
Länsisalmi 201x
Muuntajat 2015/16
Jylkkä 2016
Kiikanlahti 2016
urakkasopimus tehty/käynnistynyt
tarjouspyyntö työn alla/ulkona
yleissuunnittelussa/uun (VJ)
investointipäätös tehty
investointipäätös puuttuu
FINGRID OYJ
Organisaatio
Kesäkuu 2015
Omaisuuden hallinta
organisaatiokaavio
OMAISUUDEN
HALLINTA
Kuusela Kari
OH
Honkonen Pirve
Maasalo Tuomas
Viikari Meri
VERKON
HOITO
OHV
Stenstrand Marcus
Hätönen Hannu
Juslin Marko
Kauppinen Eero
Kuosa Daniel
Laitinen Tuomas
Malinen Vesa *)
Mertanen Juha
Näkkäläjärvi Nils *)
Ojanen Timo
Sierla Sanna
Tuononen Ari
Viita Ville
Wiren Mikael
VOIMAJOHTOPROJEKTIT
Välimaa Keijo
OHL
Ahonen Mikko
Hauvonen Ritva
Kuikka Hannu
Laine Ritva
Linna Antti
Olsson Tommi
SÄHKÖASEMAPROJEKTIT
OHS
Kuosa Daniel
Heikkinen Hannu
Henttinen Jarmo
Hämäläinen Petri
Mäki Sami
Naumanen Jarmo
Pikkupeura Juha
Väärämäki Mika
ALUETOIMINTA
Helander Jari
VERKKOJÄRJESTELMÄT
Lokkinen Suvi
OHJ
HVDC
Lindblad Patrik ***)
Nepola Kimmo
Nurminen Harri
Rantanen Jussi
Työturvallisuus
Koskinen Karri
Relesuojaus
Holmgren Mikko
Honkanen Jari
Simonen Martti
Suontausta Jaana
Tiusanen Jari
Vainionpää Antti
Vanninen Tuomas
SÄHKÖASEMAT
Heiskanen Timo
ETELÄ-SUOMI
Lindholm Kari
Riikonen Anitta
Hautala Jarkko
Härkönen Mikko
Lehtimäki Jari
Lepistö Pekka
Loikala Jouko
Lundahl Kari
Malkki Petri
Mantela Tomi
Muuronen Ossi
Nykänen Mikko
Puuska Antti
Siiankoski Veijo
Ventola Anne
OHAE
HML
OHA
VAR
OHA
VOIMAJOHDOT
Jalonen Mikko
LÄNSI-SUOMI OHAL
Levula Ari
PE
ITÄ-SUOMI
Lassila Rauno
Järvinen Laura
Kasén Pauli
Maasalo Hannes
Porkka Heikki
Taipalus Tommi
Toivonen Kimmo
Viinikainen Teemu
Vornanen Sami *)
Äikäs Juha
Suhonen Eira
Hentunen Petri
Hirvonen Marko
Intke Reijo
Lahtoniemi Jarmo
Naukkarinen Timo
Tuovinen Antti
OHAI
VAR
OHA
POHJOIS-SUOMI OHAP
Ahonen Juhani
OU
Huhtela Anu
Hinkula Jukka
Karhu Jani
Karvonen-Köykkä Auli
Kuivalainen Mika
Mantila Pasi
Matila Hannu
Männikkö Juhani *) RVN
Rautio Seppo
RVN
Uusitalo Risto
*) määräaikainen
**) perhevapaa
***) vuorotteluvapaa
Meneillään olevat merkittävät kehityshankkeet 2015
• ELVIS –toiminnanohjausjärjestelmä
– Loppusuora ja viimeisten järjestelmien käyttöönotto on
valtava ponnistus sekä Fingridin että
palvelutoimittajien väeltä
• Työturvallisuuden kehitys
• HVDC –luotettavuuden kehittäminen
• Paikallisvarmistamisen ja mobiiliraportoinnin kehitys
• PAS 55 sertifioinnin seurantakäynti
• Kunnonhallinta 2020 suunnitelman käynnistys
ITAMS tulokset - Fingrid sijoittui ykköseksi!
FINGRID
Kiitos
palvelutoimittajille
erinomaisesta
työstä!
PAS 55 - kehityskohteet
• Rakentamisen ja kunnonhallinnan
laadunvarmistus, laatuauditoinnit ja
laaturaportoinnin kehitys
• Osaamisen ja pätevyyden varmistaminen
– Toimittajarekisterivaatimusten päivittäminen
• Korjaavien toimenpiteiden toteutuksen seuranta ja
varmistus
– Vastuullisuusauditoinnit, johdon katselmukset,
MVR-mittaukset jne.
• Siirtyminen ISO 55000 Asset Management
Standardiin
– Kuiluanalyysi tulossa
Kiitos laadukkaasta kantaverkkotyöstä
ja onnistuneesta yhteistyöstä!
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Investoinnit
Keijo Välimaa, Voimajohtojen rakentamispäällikkö
Mennyt vuosi – tarjoustoiminnan huippuvuosi
• Varsinkin sähköasemahankkeissa tarjouspyyntöjä lähes kuukausittain
• Valtaosa näistä hankkeista jo siirtynyt työmaatoteutukseen
KIITOS sujuvasta yhteistyöstä ja
aktiivisuudesta tarjoustyössä!
Enimmillään saimme 7
sähköasematarjousta ja 8
voimajohtotarjousta.
... painopiste nyt suunnittelussa ja
työmailla
• Aiemmasta poiketen usealla toimittajalla nyt
yli 10 M€ tilauskanta Fingridiltä vuosiksi
2015-2017
• Tuleva kesäkausi on viime vuotta
rauhallisempi jakso tarjouspyynnöissä
Suuri kohdemäärä – uusi tilanne myös resurssirintamalla
• Yhteisarvoltaan yli 250 M€ hintaiset urakkasopimukset, noin 30 kpl, tällä hetkellä
toteutusvaiheessa
• Osassa hankkeita poikkeuksellisia toteutushaasteita (olosuhteet, keskeytykset) ja
hankkeiden keskinäisriippuvuuksia
• Monella työmaalla myös muita uusia resursseja – uusia aliurakoitsijoita, uusia
yhteistyökuvioita, monikulttuurisia/-kielisiä työryhmiä
• Usean urakoitsijan osalta on päästy tilanteeseen, jossa Fingrid-projekteista on tullut
jatkumo eikä vain yksittäinen satunnainen episodi
• Moni henkilö on saanut uusia tai kovempia haasteita – useassa organisaatiossa on
avautunut uusia tehtäviä ja havaittavissa systematiikkaa uusien henkilöiden
perehdyttämisessä projektitehtäviin
Tämä olkoon ensisijaisesti positiivinen haaste
– mahdollisuus uuteen niin organisaatioiden kuin yksilöiden tasolla.
Lyhyt tilannekatsaus - Pohjanmaan yhteys Hirvisuo-Pyhänselkä
• Sähköasematyöt Hirvisuolla, Tuovilassa, Pyhänselässä, Siikajoella ja Jylkässä
edenneet kaavaillusti
• Voimajohtourakoissa (n. 215 km)
–
–
–
–
Yli puolet perustuksista tehty
Yli 40 % pylväistä kasattu ja neljännes pystytetty
Yli 10 % johtimista vedetty
Erityisesti pohjoisimmalla osuudella huono talvi/aikainen kevät on poikkeuttanut töiden
etenemistä suunnitelmien mukaan
• Yhteisenä haasteena keskeytysten ennakkosuunnittelu ja optimointi
• Hirvisuon sarjakondensaattoritarjoukset evaluointivaiheessa
• Merkittävä välietappi syksyllä, kun Hirvisuon ja Kalajoen välille saadaan vahva
(2-Duck) 110 kV yhteys käyttöön
• Keväällä 2016 Hirvisuon muunto käyttöön ja kokonaisuus syksyllä 2016
Lyhyt tilannekatsaus – Rautarouvan korvaaminen välillä Hikiä-Forssa
• Forssassa (400 kV T-haara duplex kytkinlaitokseksi,
Hikiässä kentät valmiina)
– Rakennustyöt viimeistelyjä vaille valmiit
– 400 kV asennukset valmiit pl. vanhojen kenttien
muutokset
– Reaktorilaajennus tehty
• Voimajohtourakassa (78 km)
– 80 % perustuksista tehty
– 75 % pylväistä kasattu, lähes puolet pystytetty ja kolmannes johtimista vedetty
– Haastavia perustuspaikkoja pehmeiköillä vielä pari jäljellä
• Voimajohdon rakentaminen etenee osuus kerrallaan siten, että asiakkaan liittymiin
saadaan syöttö lähes katkotta – nyt valmiina uutta rakennetta Forssa-Porras väli ja
110 kV käytössä
• 400 kV yhteyden käyttöönotto 03.2016
• Lieto-Forssan keskeytystä vaativat työvaiheet pääsevät käyntiin tämän jälkeen
Fingridin investointisuunnitelman päivitys
• Vuoden 2014 aikana päivitetty kolme aluesuunnitelmaa (Savo-Karjala, Kainuu,
Kaakkois-Suomi) sekä useita tuulivoiman liittymissuunnitelmia
• Ei merkittäviä muutoksia vuosi sitten esiteltyyn investointisuunnitelmaan
• Käynnistyvien hankkeiden osalta edetty viime vuotisen suunnitelman mukaisesti –
pientä hienosäätöä kuitenkin tehty
• Päivitetty karttapohjainen investointisuunnitelma löydettävissä FgP:n kautta
tarjouspyyntöhakemiston juuresta nimellä:
00 Verkon investointisuunnitelma alueittain 05.2015.pdf
• Edelleen painotettakoon, että tiedot suunnitelluista hankkeista ovat alustavia ja
täsmentyvät lähempänä toteutusajankohtaa
... eli jatkoa seuraa sähköasemahankkeissa
Tulevat sähköasemahankkeet
Vuonna 2016 valmistuvia:
Ei toistaiseksi vielä investointipäätöstä:
•
•
•
•
•
•
Varkaus (tarjousten jättö 25.05.)
Kiikanlahti (tarjousten jättö 30.06.)
Melo (tarjouspyyntö ulos 06.2015)
Loviisan laitevaihdot (tp ulos syksyllä)
Yllikkälän 110 kV laitevaihdot (tp ulos syksyllä)
Vuonna 2017 valmistuvia:
•
•
•
Koivisto 110 kV laajennus (tp ulos syksyllä)
Lieto 400 kV laajennus ja 110 kV
perusparannus
Alajärvi 400 kV uusiminen
•
•
•
•
•
•
•
Länsisalmi 400 kV kytkinlaitos (GIS) ja toinen
muunto
Espoo toinen muunto
Nurmijärven 400 kV ja 110 kV perusparannus
Inkoo 400 kV laitevaihdot ja 110 kV uusiminen
Korian 400 kV uusiminen ja 110 kV perusparannus
Seitenoikean uusi 220/110 kV muunto
Huutokosken 110 kV uusiminen
Tuulivoiman liityntäasemia, lisää muuntoja
... mutta myös voimajohtohankkeissa
Tulevat voimajohtohankkeet
•
•
•
•
•
•
Lieto-Forssa 400 + 110 kV (tarjouspyyntövaiheessa)
Petäjäveden, Mäntän, Seinäjoen ja Alajärven johtojärjestelyt (tarjouspyyntö 06.2015)
Isokangas-Harakkaperä 2x110 kV ja Isokankaan 400kV johtojärjestelyt (tarjouspyyntö 08.2015)
Hirvisuo-Tuovila OPGW (tarjouspyyntö 10.2015*)
Puhos-Suursuo 110 kV johdinvaihto
Lavianvuoren 110 kV järjestelyjen toinen vaihe (Tikinmaa-Multisilta, Kangasala-Tikinmaa)
Yleissuunnitteluun
•
•
•
•
•
110 kV Vanaja-Tikinmaa (tarjouspyyntö ennen lomia)
110 kV Koria-Yllikkälä (tarjouspyyntö ennen lomia)
400 kV Hikiä-Orimattila (tarjouspyyntö syksyllä)*
110 kV Vihtavuori-Koivisto (tarjouspyyntö syksyllä)*
110 kV Uimaharju-Pamilo (tarjouspyyntö loppuvuodesta)*
* = alustavasti
Lisäaskelia vastuullisuusauditoinneissa
1
• Fingridin työmailla on jo parin vuoden ajan tehty vastuullisuusauditointeja, joissa on
kartoitettu systemaattisesti tilannetta työturvallisuuden, ympäristöasioiden hoidon ja
tilaajavastuun toteutumisen osalta
• Vuoden 2014 toimittajarekisteripäivityksen yhteydessä otettiin urakoitsijoilta myös
sitoumus Fingridin yritysvastuuvaatimuksiin toimittajille (ns. Code of Conduct) koko
hankintaketjua koskien
• Fingrid on syksystä 2013 alkaen tehnyt omille suorille sopimuskumppaneilleen
vastuullisuusauditointeja tuotantolaitoksilla; näitä ovat olleet:
-
Hyundai Heavy Industries (Etelä-Korea), muuntajavalmistus, 2013
Coil Innovation (Itävalta) reaktorivalmistus, 2014
Varavoimakoneiden huolto (USA, Englanti), 2014
Prysmian Finland (Suomi), johdinvalmistus, 2014
ZTT Cables (Kiina), johdinvalmistus, 2014
- Auditoinneissa on käyty läpi CoC:n pohjalta tehty kysymyspatteristo sekä kierretty
tuotantotiloissa ja haastateltu työntekijöitä
Lisäaskelia vastuullisuusauditoinneissa
2
• Useimmiten nämä auditoinnit ovat olleet tehtaille uusi kokemus, mutta vastaanotto on ollut
rakentava ja myönteinen – tehtaat tottuneet enemmänkin teknisen suorituskyvyn
arviointiin ja valvontaan
• Pääosin toimittajilta on löytynyt järjestelmät ja politiikat ko. asioiden hoitoon
• Pääosin havaitut poikkeamat tai huolenaiheet ovat liittyneet HSE-aiheisiin
• Poikkeamista on keskusteltu, niihin on määritetty korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden
toimeenpanoa on seurattu
• Yhteinen kieli on ollut haasteena varsinkin Aasian tehtailla
• Par'aikaa aloitellaan ensimmäistä auditointia Fingridin pääurakoitsijan alihankintaketjuun
Yleisötilaisuus Lavianvuoren sähköasemalla
• Alueen asukkaille tarjottiin mahdollisuus
tutustua uuteen naapuriinsa ennen
sähköaseman jännitteiseksi ottoa
• Yleisöä ja kiinnostusta riitti
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Mobiiliraportointi T3
Mikko Ahonen, Projektipäällikkö
T3-video
https://www.youtube.com/watch?v=0YQgofmJPq8&feature=youtu.be
Taustaa
•
•
•
•
•
Fingridin liiketoiminnan digitalisaatio
Tavoitteena MVR-mittaukselle sähköinen sovellus
Fingrid vahvasti kehittämässä – T&K-projekti
Julkinen sovellus – toimittajana NordSafety Oy
Ratkaisu HSEQ-tiedon hallintaan ja välitykseen






MVR-mittaus
Sähköinen työmaapäiväkirja
Dokumenttien hallinta
Vaaratilanne- ja tapaturmailmoitukset
Johdon katselmus
Vastuullisuusauditointi
• Ensimmäinen vaihe (R1) käyntiin 1/2014
Mitä saavutettiin ensimmäisessä vaiheessa (R1)
• Toimiva ja käyttäjien hyväksymä
työmaiden HSEQ ratkaisu
• Sovelluksen toimittajan NordSafety
Oy kanssa yhteistyö toimivaa!
• Kiitokset sidosryhmille hyvästä
järjestelmän vastaanotosta ja
aktiivisesta kehittämisestä!
 6 Fingridin työmaata
pilotoinnissa – tänään käytössä
28 työmaalla
 178 käyttäjää
 100 uutta lomaketta viikossa
 2300 tuotettua lomaketta
 viikon 19 turvallisuusindeksi
93,4 %
Missä kehitettävää
• Käyttäjäkyselyiden arvosana (2,3/3,0)
– Vastaanotto kentällä ollut erittäin hyvä
– Käytettävyyden parantaminen jatkuva prosessi
• Käyttäjätunnuksien hallinta selkeämmäksi
– Omat hallintatilit urakoitsijoille, mahdollistaa eri työmaiden tehokkaan hallinnan
• Katvealueiden ja offline -käytön kokemusta parannetaan
• Eri laitteissa hieman variaatiota käyttökokemuksessa
• Valokuvien ja (jatkossa myös videon) tallentaminen laitteelle paremmin
Toinen kehitysvaihe tuotantoon 6/2015 (R2)
 Reaaliaikainen kuva työmaiden tilanteesta
 Vapaa tarkasteluväli
 Koontinäkymät eri organisaatiotasoilla
 Porautuminen tietoon
R2 – Toinen kehitysvaihe









 Ketterä kehitysmalli
 Uusia päivityksiä 2 vko välein
Paikallisvalvonta –lomake (sa-kp)
Ympäristövahingot -lomake
Turvavartit -lomake
Työtuntien raportointi
Tapaturmien tutkinta
Monikielisyys
Excel-export
Automaattiset muistutukset
Käyttäjähallinta
Kehitystyö jatkuu aktiivisena
• Kolmannen vaiheen määrittelyt
käynnissä (R3)
• Tuotantoon 1/2016
Keskittyminen laadunvalvontaan ja –varmistamiseen
Havainnoista ja työmailta saatavasta tiedosta oppiminen
•
•
•
•
•
•
•
•
Dynaamiset lomakkeet
– Paikallisvalvontalomakkeet kunnonhallintaan ja investointiprojekteihin
– Viikkoraportti –lomake
– Auditoinnit –lomake
– FAT –lomake
– Riskin arviointi –lomake
Palautteet –sovellus (tilaajatoteuttaja)
IOs ja Android –natiivit applikaatiot
Turvallisuus havainnot suoraan verkon kautta ilman kirjautumista
Dashboardin kehitysversiot (mm. trendianalyysit, kuvakierrätys)
Paikkatiedon lisääminen sovellukseen (mm. automaattinen toimialueen tunnistaminen, autom.
säähaku, havaintojen näkeminen kartalla)
Työmaapäiväkirjoista ja viikkoraporteista saatavan tiedon hyödyntäminen (mm. työmaan valmiusaste)
Työmaan ajantasainen henkilötietorekisteri ja verottajalle ilmoittaminen –sovellus?
Pitkän aikavälin tavoite
Kiitokset mielenkiinnosta!
Lisätietoja:
[email protected]
www.t3-raportointi.fi
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Työturvallisuus
Karri Koskinen, Erikoisasiantuntija
Työtapaturmataajuus ja työpaikkatapaturmien vakavuus
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
44
23
34
22
16
19
14
16
16
12
30
19
13
9
13
9
2008
2009
2010 *
2011
Palvelutoimittajien työpaikkatapaturmien vakavuus
Palvelutoimittajien työtapaturmataajuus
Yhdistetty työtapaturmataajuus (Oma henkilökunta & palvelutoimittajat)
2012
2013 *
7
6
2014
* 2010 & 2013: Kuolemaan johtanut tapaturma
Työtapaturmataajuus = Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia
Työpaikkatapaturmien vakavuus = Työpaikkatapaturmista aiheutuneet työkyvyttömyyspäivät / työpaikkatapaturmien lukumäärä
Palvelutoimittajien vakavat tapaturmat
•
•
•
Työntekijän oikeaan jalkaterään paleltuma, 13 SRP
(Sairausloma mahdollisesti jatkui, työsuhteen päättyminen
ajoittui sairauslomaan)
Työntekijä sai sähköiskun Kelman-kunnonvalvontalaitteen
käyttöönotossa 0 SRP (Potentiaaliset seuraukset vakavat)
Työntekijä liukastui ja otti kallioporan terästä kiinni. Sormi
pois paikoiltaan. Toteutui 3 SRP (Lääkäri määräsi 30
päivää)
Palvelutoimittajien vakavat tapaturmat
10
7
5
1
1
-05
-06
2
3
4
5
3
3
0
0
-07
-08
-09
-10
-11
-12
-13
-14
(vakava = vähintään 30
sairauspäivää; SRP)
Kaikki tapahtumat luokitellaan ja tutkitaan
•
•
•
Sopimusyhteyshenkilö ja turvallisuusasiantuntija luokittelevat tapahtumat seurausten vakavuuden ja potentiaalisten
seurausten riskin suuruuden mukaan 3 vakavuusluokkaan A, B ja C
Vakavuusluokka A
–
–
–
Kuolemaan johtaneet tapaturmat
Vakavat tapaturmat, joiden arvioitu poissaolo on yli 30 päivää
Tapaturmat tai läheltä piti -tilanteet, joiden potentiaalisten seurausten riski sijoittuu riskitaulukossa 1. vakavuusluokkaan A
–
Merkittävät ympäristövahingot
Vakavuusluokka B
–
–
–
–
•
Vakavuusluokka C
–
–
–
•
Yli yhden päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat
Tapaturmat tai läheltä piti -tilanteet, joiden potentiaalisten seurausten riski sijoittuu riskitaulukossa 1. vakavuusluokkaan B
Vähäiset ympäristövahingot
Tapahtumat, joissa suuret materiaalivahingot
0-päivää tapaturmat
Turvallisuushavainnot
0-päivää tapaturmat tai läheltä piti -tilanteet, joiden potentiaalisten seurausten riski sijoittuu vakavuusluokkaan C
A ja B vakavuusluokan tapahtumissa tutkinta suoritetaan aina yhteistyössä Fingridin ja palvelutoimittajan kanssa. C
vakavuusluokan tapahtumien tutkinnasta vastaa palvelutoimittaja.
Tapaturmat ja vaaratilanteet 2015 (tilanne 13.5.2015)
29
30
25
21
20
15
9
10
7
5
0
3
0
A
3
2
1
B
5
4
0
C
Yht.
0-päivää tapaturmat (MTI)
A
B
C
Yht.
Poissaoloon johtaneet tapaturmat LTI1
A
B
C
Läheltä piti -tilanteet
Yht.
Poissaoloon johtanut tapaturma 10.3.2015
Pylväs 2 kaatui työntekijän irrotettua ketjun joka piti pylvään kiinni vaakatuessa
1
2
1 pylväs ja
vaakatuki
purettiin
ennen
tapaturmaa
vaakatuki oli
kiinni
kuormaus3
nosturissa
Loukkaantunut
henkilö oli
pylväässä 2
4
Kaatunut pylväs oli
sulaneen lumikasan
päällä
5
Kärkimies oli
pylväässä 3
Purkutöihin kiinnitettävä erityistä
huomiota:
Kolme A vakavuusluokan tapahtumaa
liittynyt purkutöihin vuonna 2015
• 1 tapaturma
• 2 läheltä piti –tilannetta
Läheltä piti –tilanne 20.3.2015
Pylvään sijainti 110 kV
linjan vieressä
110 kV
jännitteinen linja
Vaakatuki oli
poistettu
johtimien
poistamisen
yhteydessä
3
2
1
Purettavan pylvään harukset
katkaistiin väärässä
järjestyksessä (1,2 & 3)
Purettava pylväs kuvattuna sivulta
Pylväs kaatui
110 kV linjan
pylvään päälle
110 kV
jännitteinen linja
Pylväs pyörähti
ympäri ennen
kaatumista
Katkaistu
harus (3)
Purettava pylväs kuvattuna ylhäältä
Läheltä piti -tilanne 24.3.2015
Pylväs kaatui viistosti
110 kV linjan päälle
110 kV
jännitteinen linja
Harukset
katkaistiin
yhtä aikaa
TT1
TT2
TT3
Kaadettu pylväs
Purettava pylväs kuvattuna ylhäältä
Lay-out (ei mittakaavassa)
Purkutöihin liittyvä läheltä piti –tilanne 2014
110 kV
400 kV
Traktori
TT4
Pylväs kaatui 110 kV linjan päälle, kun sitä oltiin
poistamassa/kaatamassa. Pylväs kaatui linjan päälle
sen jälkeen, kun siitä irrotettiin ensimmäinen harus.
Pylväs kaatui
110 kV linjan päälle
V-liina
TT3
Pylväs pyörähti
ympäri ennen
kaatumista
Katkaistu
harus
TT2
TT1
Tie
Turvalliset työtavat
•
Kaksi A vakavuusluokan läheltä piti -tilannetta
liittyen työmaadoituskäytäntöihin
–
•
A vakavuusluokan poissaoloon johtanut
tapaturma
–
–
•
Väärä järjestys ja irrottaminen / maadoituksen
asentaminen käsin
• Maadoitussauvat olivat saatavilla työmaalla
Työntekijä liukastui siirtäessään tikkaita 400 kV
pylvään orrella. Työntekijän sormi jäi tikkaiden ja
orren väliin. Työntekijän pikkusormi murtui ja
kynsi irtosi sormesta.
Luokitukseen vaikutti toistuvat tapahtumat
työmaalla
B vakavuusluokan läheltä piti -tilanne
–
Työntekijä työskenteli kurottajan piikkien päällä
n. 3 metrin korkeudessa. Henkilöllä oli valjaat
päällä ja ne oli kiinnitetty kurottajaan. Kyseinen
työkone ei ole tarkoitettu henkilönostoihin.
Nostojen turvallisuus
• A vakavuusluokan läheltä piti –tilanne
• Nosturin vaijeri rispaantui muuntajansiirron yhteydessä
kesken kuljetusvaunun sivupalkin noston
Työturvallisuuden kehityshankkeet 2015
Hanke
Tavoite
Peto-hanke
- Kuvata Fingridin perehdytysprosessi kunnossapidossa ja investoinneissa
- Luoda verkkokoulu / -perehdytys -järjestelmä
Turvallisuuden johtamisjärjestelmä -hanke
- Luoda dokumentoitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kunnossapitoon ja
investointeihin, joka mukailee OHSAS 18001:stä.
Mobiiliraportointi -hanke
- Jatkaa T3-raportoinnin jalkauttamista
- tehdä laajennukset T3-raportointijärjestelmään
Riskien arvioinnin kehittäminen
- Luoda riskienarviointiprosessi ja –käytännöt investointiprojekteihin.
- Tuotoksena ohje riskinarvioinnista ja sovellus T3-raportointijärjestelmään.
Debriefing käyätännön kehittäminen
- Debrifing käytännön kehittäminen Fingridin omalle henkilöstölle
Turvallisuustuokioiden kehittäminen
- Luoda turvallisuustuokiokäytäntö ja ohje niiden pitämisestä
Autoilun turvallisuus ja kännykän käyttö
työmailla
- Luoda koulutusmateriaali osaksi verkkoperehdytystä
- Reunaehtojen määritys ja tarkennukset turvallisuutta koskeviin sopimusehtoihin
Tikas- ja telineturvallisuus
- Ohje turvalliseen tikas- ja telinetyöskentelyyn – tarkennukset turvallisuutta koskeviin
sopimusehtoihin ja perehdytysmateriaaliin.
Turvallisilla linjoilla -lehti
- Julkaistaan 1 lehti lokakuussa 2015
Muutoksia turvallisuutta koskeviin sopimusehtoihin 2/2015
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Määritelmät
Pätevyyksien hallinta ja seuranta
Sähkötyöturvallisuus
Turvallisuusvastuut
Työturvallisuuskortti
Työtuntien ilmoittaminen
Tapaturmista, ympäristövahingoista, vaaratilanteista ja materiaalivahingoista ilmoittaminen
Varastonostot, lastaukset ja purut
Kaivutyöt
Ohjeistus kreosootilla kyllästetyn puun ja muiden vaarallisten kemikaalien käsittelyyn
Henkilökohtaiset suojavarusteet: mm. silmien suojaus rakennustyömaalla ja leukahihnallinen kypärä
Terveystarkastukset korkealla tehtävässä työssä
Näyttökokeet pylväissä työskenteleville
Ensiapuvalmius
Turvallisuusvalvoja
•
•
•
•
Fingridin kustantama henkilö
voimajohtohankkeissa
Suorittaa ainoastaan työturvallisuuteen liittyviä
tehtäviä
Tehtävänä työturvallisuuden edistäminen ja
seuranta.
Tällä hetkellä 5 voimajohtohankkeessa nimetty
turvallisuusvalvoja
–
–
–
–
–
Hikiä-Forssa 400 / 110 kV
Hirvisuo-Kalajoki 400 / 110 kV
Kalajoki-Siikajoki 400 / 110 kV
Kittilänjärvi-Niinisuo johdinvaihto,
Raasakka-Maalismaan haara 110 kV
Siikajoki-Pyhänselkä 400 kV
Turvallisuusvalvojan tehtävänkuva
•
•
•
•
•
•
•
Turvallisuusperehdyttäminen
MVR-mittaukset
Työmaan turvallisuuden seuranta
Työmaan pätevyyksien hallinta
Tapahtumien tutkinta
Turvavarttien pitäminen henkilöstölle
Turvallisuusraportointi
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Kunnonhallinnan ajankohtaista
Jari Helander, Ylläpitopäällikkö
Sähköasemien peruskunnossapitotoimittajat 2015-2017
•
•
Nykyisen sopimuskauden toimittajat jatkavat työalueittain
Hankinnan arvo 14 M€
Voimajohtokunnossapitosopimuksen perussisältö
• Tarkastukset
– Maastotarkastus
– Lahotarkastus
– Maadoitusmittaus
• Viankorjausvalmius
• Kuntokartoitukset
• Työpaketit
• 6 työaluetta, sopimusten arvo 6 M€
• Ei toimittajavaihdoksia työalueilla
Erilaisia pätevyysvaatimuksia Fingridissä
•
Voimajohtotarkastajan tarkastuslisenssi v. 1995 alkaen
•
Käyttötoimenpidelupa paikalliskytkijöille v. 1998 alkaen
•
Suojauskunnossapitäjän kelpuutus v. 2015 alkaen
•
Sähköasemien peruskunnossapitotöiden kelpuutus v. 2015 alkaen
•
Valvomo-operaattorin ajokortti v. 2015 alkaen
•
Säädös- ja yhteisöperusteiset pätevyydet, esim.
–
tulityökortti
–
ensiapukortti
–
työturvallisuuskortti
–
SFS 6002 Sätky
Mikä on kelpuutus?
• Kelpuutus on oikeutus tehdä tiettyjä Sähköasemien
peruskunnossapitosopimuksen mukaisia töitä, esimerkiksi muuntajien ja
kytkinlaitteiden huoltoja, asematarkastuksia tai varallaoloa.
• Tehtäväkohtainen kelpuutus koostuu yhdestä tai useammasta hyväksytysti
suoritetusta moduulista, esimerkiksi maadoitukset, paikalliskytkentä tai
katkaisijat.
• Fingrid pitää rekisteriä kelpuutuksen omaavista henkilöistä.
Miksi?
•
PAS55 omaisuuden hallintajärjestelmä edellyttää
työn suorittajalta pätevyyttä ja tämän todentamista
•
Kantaverkkoon liittyvissä töissä korostuu
turvallisuus, osaaminen, laatu ja vastuullisuus
•
Työsuorituksiin kohdistuneissa auditoinneissa on
todettu osaamisen puutteesta johtuvia
laatupoikkeamia
•
Kriittisen infran parissa työskentelevien osaaminen
on perusteltua pystyä osoittamaan samoin kuin
esimerkiksi henkilöautoa huoltavan asentajan
osaaminen
Tavoitteet
Kunnossapitäjän kelpuutuksen tavoitteina on:
• Paikalliskäyttö- ja kunnossapitotöitä
suorittavien henkilöiden osaamisen
varmistaminen
• Turvallisuuden ja laadun varmistaminen
• Kehityskohteiden löytäminen tilaajalla,
toimittajalla ja henkilötasolla
• Oppiminen
• Fingridin arvojen tukeminen.
Kenelle?
•
•
•
•
Fingrid määrittelee tehtävät, joissa
kunnossapitopalvelutoimittajien henkilöiltä edellytetään
tehtävänmukaista kelpuutusta.
Toimittaja voi päättää kenelle työalueen henkilöistä
kelpuutusta hakee ja näin ollen myös moduulikokeisiin
osallistujat.
Jokaisella yksin työskentelevällä henkilöllä pitää olla
kelpuutus kyseiseen tehtävään ja työparina tai työryhmässä
työskenneltäessä vähintään yhdellä henkilöllä pitää olla
kelpuutus.
Työalueella pitää olla sellainen määrä kunkin kelpuutusalueen
kelpuutuksen omaavia henkilöitä, ettei palvelun toimittaminen
Fingridille häiriinny lomien, sairaustapausten tai
varallaolotehtävien aikana.
Moduulikokeet 2015
•
•
Moduulikoepäiviä kertyi kaikkiaan 50 kappaletta,
5 päivää osallistujaa kohden ja osallistujia oli 76
henkilöä.
Erilaisia moduuleita oli 19 kpl ja näissä
kaikkiaan n. 400 kysymystä.
–
–
•
•
•
Kysymykset oikein/väärin väittämiä ja vähissä määrin
sanallista vastaamista vaativia
Kokeen aikana esillä ainoastaan Fingridin koetilaisuuteen
tuoma materiaali.
Moduuli on voimassa kolme vuotta kerrallaan.
Jatkossa uusi moduuli voidaan myöntää ilman tutkintoa,
jos henkilö on tehnyt ko. työtä säännöllisesti (enintään
vuoden keskeytys).
Moduulikoe uusitaan, jos Fingridin puolelta on tullut
lisävaateita tai on ilmennyt henkilön osaamisvajetta.
●
Varallaolo
●
●
Valtuutettu opastaja
●
Asematarkastus
●
Tehomuuntajan peruskunnossapito
●
Katkaisijan peruskunnossapito
●
Erottimen kunnossapito
●
Reaktorin kunnossapito
●
Mittamuuntajan kunnossapito
●
Kondensaattorin kunnossapito
●
Passiivisten laitteiden kunnossapito
Apusähkölaitteiden kunnossapito
Maadoitusten kunnossapito
Aluekunnossapito
●
●
●
●
●
●
●
●
Alueet
Rakennukset ja rakenteet
Maadoitukset
Apusähkölaitteiden kunnossapito
(akustot, suuntaajat, UPS-laitteet,...)
Passiiviset komponentit
(ylijännitesuojat, kiskot, liittimet,
eristimet...)
Kondensaattorit
Mittamuuntajat
Ilmasydämiset reaktorit
Erottimet
Katkaisijat
Tehomuuntajan ja öljyeristeiset
reaktorit
Muuntajan häiriönselvitys,
öljynäytteenotto ja Kelman-analyysi
Asematarkastus
Paikallisopastus
Hätämaadoitus
●
Pelastustyön turvallisuus
Laitevian paikantaminen
Paikalliskytkentä
Toiminta varautumis- ja
häiriötilanteissa
Kelpuutusalue
Paikalliskytkentä
Moduuli
Kelpuutusmatriisi
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
●
Moduulikokeiden arvostelu
• Jos havaitaan, että henkilöllä on jossain osaamisen alueessa puutteita,
käy Fingrid toimittajan kanssa keskustelua siitä, miten osaamista
saadaan toimittajan toimesta nostettua vaaditulle tasolle. Kun toimittaja
on todistettavasti osoittanut osaamisvajeen korjatuksi, henkilölle
myönnetään hyväksyntä ko. moduulista.
• Jos osaamisessa on selkeitä puutteita, edellytetään asioiden syvällistä
opiskelua ja uusintakoetta.
• Moduulikokeiden hyväksynnän pisteraja on 70 - 80 %.
Ilmoitukset tuloksista
•
Työnantajalle toimitetaan:
– Moduulikokeen läpimenosta kyllä tai ei tieto
– Mahdolliset jatko-opiskelutarpeet moduuleittain ja
henkilöittäin
– Ei moduulikohtaisia pisteitä
– Jäljennös kelpuutustodistuksesta
•
Työntekijälle toimitetaan:
– Moduulikokeen läpimenosta kyllä tai ei tieto sekä
pisteet
– Mahdolliset jatko-opiskelutarpeet moduuleittain
– Kelpuutustodistus
Jatkotoimet
• Tuotteistamismahdollisuus esim. Energiateollisuuden toimesta?
• Muuttaminen www-kyselyksi?
• Oppimisen varmistus?
• Uusien moduuleiden kartoitus, esim. Käyttö- ja sähkötyön turvallisuus
kantaverkossa, varavoimakoneiden käyttö...
• Henkilörekisteriselosteen tarkennus
Kertyneet opit
Menettely
palvelutoimittajien
osaamisvaatimusten
todentamiseen
• Hyvä oppimistapahtuma toimittajien ja
Fingridin henkilöstöille
• Alueiden henkilöstön sitoutuminen
• Kehityskohteita tilaajalle ja toimittajille
• Eritelmien puutteiden korjaustarpeet esille
• Laajat kysymyssarjat jatkoa varten
• Suuri työ oman työn ohella
Tietoa
palvelutoimittajien
osaamisesta
Kehityskohteita
tilaajalle ja
palvelutoimittajille
Vuorovaikutteisia
oppimistapahtumia
Kunnonhallinnan tulevaisuus
Marcus Stenstrand, Verkkopäällikkö
Mihin on kehitys menossa?
Cognitive-based systems, such as IBM Watson, are able to build
knowledge and learn, understand natural language, and reason and
interact more naturally with human beings than traditional systems.
Onko jo syytä huoleen...?
Digitalisaatio on ollut ja tulee olemaan avainasemassa
Hyvän omaisuuden hallinnan perusteena on korkeat vaatimukset
tietämyksen hallinnalle
Työn määrittely
Fingrid team work
Ulkopuoliset
tietolähteet
Tietovarastot
tehokas
integraatio
Työn suoritus
Palvelutoimittajat
For decades Knowledge Management as high importance in strategy
1992 First Enterprise Asset
Mgmt system (EAM) into use
(fully integrated between
applications. In-house, called
ELNET), UNIX based
○ Asset register
○ CMMS with Condition
prediction models and work
package mgmt
○ Mobile handhelds for
inspection results
○ GIS
○ Relay settings, outage mgmt, grid calc.
88
89
90
91
92
1997-1999 ELNET user
interface updated from
UNIX to Windows
93
94
95
96
97
2005 Buisness
Intelligence (BI) tools
introduced for
combining financial data
with asset data (IBM
Cognos). Performance
mgmt dashboards
introduced for all roles
2003 Paperless office
reached 100 %, last
drawings and technical
documents scanned into
DMS (Bentley
ProjectWise)
97
98
99
00
01
02
03
04
05
2013 ELVIS part 1:
Substation asset register
and maintenencae
(Maximo) plus
ProjectPortfolio update
(Primavera)
2006 Work order follow
-up and cost supervision
tool introduced (inhouse, called TOSU)
06
07
08
09
10
11
12
13
14
15
16
History lane for Asset mgmt support tools at Fingrid
1988 First
Computerized
maintenance
management system
(CMMS) application (inhouse, called KUNTO)
into use, data collected
by paper form in-hand
2001 Project Portfolio
and project mgmt tool
introduced (Artemis
CmPro)
2002 FgPartners
Extranet for Service
Providers where all
asset related data
available (Citrix), same
tools and data for
Fingrid and service
providers
2007 First on-line
condition
monitoring meters
in to use (in-house)
2005 Time series
database for history data
from SCADA (OSIsoft PI)
2012 Condition history and
on-line monitoring plus
asset health indices
(OSIsoft ProcessBook)
The
next
step
ELVIS part
2 & 3.
Optimaalinen omaisuuden hallinta pähkinäkuoressa kuutiossa
Strategia
Sidosryhmät
Suorituskyky
Prosessin työvaiheet
Riskit
Tavoitteet
Kehittäminen
Seuraaminen
Toteuttaminen
Turvallisuus
Suunniteleminen
Kustannukset
Laki
Elinkaaren vaiheet
ELVIS ratkaisun peruspilarit
Liiketoiminnan tehostaminen, riskien pienentäminen ja päätöksenteon parantaminen
Prosessien
digitalisointi
• Työtehtävien virtaviivaistamien 2.
sukupolven prosessien digitalisoinnilla
• Tietojen saatavuus ja käytettävyys
paranee sekä älykkäämpi analytiikka
Big data
• Integroidaan avainliiketoimintatiedot
• Isojen tietomassojen yhteiskäyttöä Integrointi + Big Data + Teollinen
internet (Internet of Things, IoT)
Master Data
• Kantaverkon tiedot vaan yhdessä
paikassa → yksi totuus
• Tiedot tallennetan vaan KERRAN ja
vain YHTEEN järjestelmään
Mitä hyötyjä?
2010-luku
70-luku
60
50
40
90-luku
Master Data
Internet of Things
Big Data
Analysointi
Visualisointi
30
20
10
0
Paremmat päätökset
nopeammin
Mitä tehdään tänään ja mitä tulossa?
•
•
•
•
•
•
IoT tai Teollinen internet (kuten IEC61850) on
meillä jo käytössä ja laajenee tulevaisuudessa
samalla kun kehittyy nopeasti
Mobiililaitteiden laajempi hyödyntäminen
Dokumentit ja piirustukset kehittyy, sähköinen
allekirjoitus, 3D hyödyntäminen,
laserskannaustulokset ym.
On-line seuranta ja analysointi on myös
käytössä ja tällä osa-alueella on
tulevaisuudessa paljon lisäpotentiaalia
Diagnostiset mittaukset – ei enää pelkästään
mittauksia jotka kertoo arvon, vaan tauti
saadaan selville mittauksien avulla
Informaation määrä kasvaa nopeasti –
laadusta pidettävä huolta
Mikä on tulevaisuuden omaisuuden hallinnan hyvä perusta?
• ISOT TIETOMASSAT
• YDINTIEDOT KUNNOSSA
– Helppo saatavuus ja käsittely
– Kohtele tiedot kun omaisuutta
• ANALYTIIKKA
– Informaation jatkuva älykkäämpi analysointi
• OSAAMINEN JA KOKEMUS
Proces work phase
– Integrointi eri tietolähteiden välillä
– Yhteinen avain - esim. paikkatieto
– On-line tiedot ja älykkäät mittaukset
Act
Check
Do
Plan
– Tietämys ja yhteistyö avainasemassa
Life Cycle
Kunnonnhallinta tulevaisuudessa
KUNNONHALLINTA 2020 - TAVOITTEET
Kunnossapito on mitoitettu, kohdistettu ja ajoitettu optimaalisella tavalla ja suoritettu laadukkaasti.
• Kantaverkkokomponenttien korkea käytettävyys
• Kunnossapitotyöt, varaosien hallinta ja perusparannukset on kohdistettu ja ajoitettu riskiperusteisesti
–
•
•
Kaikki näkökulmat huomioitu: järjestelmä, turvallisuus, verkkosuunnitelmat, kustannukset
Kunnonhallinnalla ennalta ehkäistään vakavat viat
Palvelutoimittajien toiminta on korkealaatuista
tärkeys
Kansainvälisissä
vertailuissa
mitalisijat
viat
kunto
€
Analyysi
Asema X:n
perusparannus
Laite Y:n
tyyppivika
Laite Z:n
uusimiset
Muuntaja
Q:n
perushuolto
Kuunnonhallinta 2020 - kehityksen painopistealueet
Toimintatapojen kehitys
•
•
•
•
•
•
Perustoimintatapojen tarkistus
Vikojen ennakoivat havaitsemis- ja
selvityskäytännöt paremmaksi
Perusparannusprosessin uudelleen
arviointi
Riskiperusteinen kunnossapito arviointi
järjestelmätasolla, RCM:n jälkeen RBM
Varaosavalmiuden painopistealueiden
määrittäminen
Palvelutoimittajien ja Fingridin osaamisen
varmistaminen ja kehittäminen
Digitalisointi
•
•
•
•
Uudet valvontalaitteet ja menetelmät
millä parempi kuva nykykunnosta
• online, diagnostiset mittaukset,
laserkeilaus jne.
Kunnonhallintaa tukevien ICT-järjestelmien
kehittäminen
• mittaustiedon hallinta, tiedon laatu,
mobiili, muun muassa
Nykyisen kuntotiedon systemaattinen ja
tehokas analysointi
Tiedon laadun varmistaminen
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Vuoden 2014 Rakentaja
Rauno Hirvonen, ABB Oy
•
•
Suunnittelupäällikkö Rauno Hirvonen on toiminut pääsuunnittelijana,
suojausasiantuntijana ja käyttöönottotehtävissä useissa Fingridin
sähköasemaprojekteissa Pirttikoskesta (2002-2004) alkaen. Tuorein valmistunut
kohde on syksyllä 2014 valmistunut haastava Ulvilan 400/110/20 kV
sähköasemaprojekti, josta hän suoriutui kiitettävästi.
Rauno Hirvosen toiminnalle on luonteenomaista yhteistyöhakuisuus sekä
aktiivisuus kehittämisessä ja ongelmien ratkaisussa. Hän on toiminut linkkinä
reletehtaan suuntaan kehittämisideoiden eteenpäin viemiseksi sekä
työskennellyt ansiokkaasti uuden REB670 kiskosuojareleen
hyväksyttämisprosessissa. Rauno on loistava relesuojauskouluttaja ja hänellä
on taito esittää vaikeammatkin asiat ymmärrettävällä tavalla, mikä näkyy
esimerkiksi hänen tekemissään tutkimuksissa.
Vuoden 2014 Kunnossapitäjä
Marko Nauska, Infratek Oy
•
•
•
Marko Nauska on asiantunteva, palvelualtis ja yhteistyökykyinen työnjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan työalueelta
Marko Nauska on jo usean vuoden ajan osoittanut omalla toiminnallaan ja
esimerkillään, erinomaista laatua tekemällä, uskomattomalla joustavuudella
ja moniosaamisella olevansa tärkeä yhteistyökumppani Fingridille.
Marko Nauska kunnostautui viime vuonna erityisesti heinäkuussa
Leppikosken ja Seitenoikean 110 kV katkaisijoiden samanaikaisen
räjähtämisen häiriön selvityksessä ja todella nopeasti tehdyssä katkaisijoiden
vaihtotyössä.
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Omaisuuden hallinta -päivä
19.5.2015
11.30
12.00
12.05
12.45
13.15
13.45
14.15
15.00
15.45
16.00
16.05
Kahvit ja ilmoittautuminen
Tilaisuuden avaus / Meri Viikari
Ajankohtaiset / Kari Kuusela
Investoinnit / Keijo Välimaa
Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen
Kahvi
Työturvallisuus / Karri Koskinen
Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari
Helander ja Marcus Stenstrand
Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä
palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari
Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela
Illallisbuffet
Fingrid välittää. Varmasti.