Omaisuuden hallinta -päivä
Transcription
Omaisuuden hallinta -päivä
Omaisuuden hallinta -päivä Hilton Helsinki Airport 19.5.2015 Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Omaisuuden hallinnan ajankohtaiset Kari Kuusela, Omaisuuden hallinnan johtaja Verkkoinvestoinnit 2014 • Vuotuiset investointitasot toteuma 2011 2012 2013 2014 237 121 215 120 • Projektit valmistuivat aikataulussa ja etenivät suunnitellusti • Valmistuneiden projektien lisätyöt 1,9% (3,1% v. 2013) – 2014 lisäinvestointiesityksiä tarjousten kustannusarvioylitysten ja laajuusmuutosten vuoksi • Fingridin työmailla palvelutoimittajat tekivät 533 henkilötyövuotta (639 henkilötyövuotta v. 2013) Rakentaminen 2014 • Aktiivinen rakentamisvuosi • Poikkeuksellisen paljon tarjouspyyntöjä ja tarjouksia • Painopiste EstLink2:n valmistuttua länsirannikolla, Rautarouvan korvaamisessa ja tuulivoiman liittämisessä verkkoon • Työmaiden mobiiliraportointihanke lähti käyntiin ja jatkuu vuonna 2015 Valmistuneita verkkoinvestointiprojekteja 2014 Anttila – muunto T2 ja 110 kV EstLink 2 Anttila AC-osuus EstLink 2 konvertteriasema 2. 400 kV ukkosjohdinvaihdot 3. Tihisenniemi-Ontojoki 4. Ulvila-Leväsjoki 5. Leväsjoki-Kristinestad 6. Ulvila 7. Vähänummi 8. Kristinestad 9. Ontojoki 10. Poikkimaantien johtojärjestelyt 11. Pyhävesi 12. Meltaus 1. 12 2 10 39 8 5 64 11 7 1 Fingridin verkkoinvestoinnit 2000-2024 300 Reservivoimalaitokset 250 Rajasiirtoyhteydet Kotimaan verkko 200 M€ 150 100 50 0 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 400 kV rakenteen kantaverkko 400 kV rakenteilla kantaverkon perusratkaisut Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Hikiä - Orimattila Helsingin seudun verkon kehittäminen Petäjävesi - Pyhänselkä Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen Keminmaa Pyhänselkä Hirvisuo Tuovila Kristinestad Huutokoski Petäjävesi YVA-menettely / esisuunnittelu Ulvila Yleissuunnittelu ja luvitus Forssa Rakentaminen Lieto Hikiä Koria Yllikkälä Tuulivoima • Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 627 MW. (www.tuulivoimayhdistys.fi) • Kuluvan vuoden aikana Suomeen arvioidaan rakennettavan yli 300 MW uutta tuulivoimakapasiteettia • Yli 300 hanketta vireillä, yhteisteholtaan yli 11 000 MW – Useita YVA-menettelyjä on vireillä • Fingrid on varautunut liittämään 2500 MW tuulivoimaa Suomen kantaverkkoon vuoteen 2020 mennessä Lähde: http://www.tuulivoimayhdistys.fi/ Ulvila – Kristinestad siirtoyhteys • • • • • • Inv.es. Toteuma Kapasiteetti Valmis 78 M€ 67 M€ 400 kV 2014 Laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toteutettu suurprojekti – Sähköasema- ja johtotyöt etenivät kaikissa projekteissa suunnitellusti Ulvila-Kristinestad 400 kV johto: DTS (eteläinen osuus); Eltel Networks Oy (pohjoinen osuus) Ulvilan sähköasema: ABB Oy Kristinestadin sähköasema: Infratek Finland Oy Perusteet: – Siirtotarpeiden kasvu Pohjanmaan rannikkoalueella. – Hanke on osa Fingridin pitkän aikavälin verkkosuunnitelmaa, jossa alueen vanha 220 kV verkko korvataan laajentamalla 400 kV verkkoa. https://www.youtube.com/watch?v=AmkonbsZn_c Hikiä-Forssa siirtoyhteys Inv.es. Kapasiteetti Valmis 39 M€ 400 kV 2016 • Voimajohtourakoitsija: SAG GmbH • Forssan sähköasemaurakoitsija: Infratek Finland Oy • Rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa – Forssa-Porras –osuus valmis • Hankkeessa korvataan historiallista Rautarouva – voimajohtolinjaa – 54 peltopylvästä • Voimajohtohankkeessa runsaasti tapaturmia vuoden 2014 ja 2015 alkuvuoden aikana – Hanke erityisessä turvallisuusseurannassa Hirvisuo-Pyhänselkä • • • • • • • Inv.es. Kapasiteetti Valmis 102 M€ 400 kV 2016 Hirvisuon sähköasemaurakoitsija: ABB Oy Pyhänselän ja Tuovilan sähköasemaurakoitsija: Infratek Finland Oy Hirvisuo-Pyhänselkä voimajohtourakoitsijat: Empower PN Oy, Eltel Networks Oy (2 osuutta) Sähköasemat edenneet suunnitelmien mukaisesti Voimajohtotyömailla leuto talvi on hankaloittanut töiden etenemistä Vuoden aikana tiedossa erityisen haastavia keskeytyksiä Perusteet: – Tuulivoiman liittäminen, verkon kunto, P1 siirtokapasiteetin lisääminen, verkon käyttövarmuus Sähköasemaprojektit 2015 7 14 15 11 6 17 5 13 9 16 10 8 12 18 4 1 2 3 19 Valmistuvat 2015 Edelliseltä vuodelta jatkuvat & käynnissä olevat Käynnistyvät 2015 1. Lavianvuori * 8. Tuovila 14. Vajukoski 2. Naantalinsalmi * 9. Pyhänselkä 15. Taival-& Ossauskoski 3. Forssa 10. Hirvisuo * 16. Jylkkä * 4. Kangasala 11. Petäjäkoski 17. Isokangas * 5. Pirttikoski 12. Petäjävesi * 18. Mänttä * 6. Keminmaa 13. Siikajoki * 19. Varkaus * 7. Kuolajärvi * 20. Kiikanlahti * 20 * = green-field Voimajohtoprojektit 2015 Valmistuvat 2015 Edelliseltä vuodelta jatkuvat & käynnissä olevat Käynnistyvät 2015 10 1. Varkaus-Hovinpaikka 110 kV 6. Hikiä-Forssa 400 kV, 110 kV 11. Lieto-Forssa 400 kV + 110 kV 4 2. Hovinpaikka-Kontiolahti 110 kV 7. Hirvisuo-Kalajoki 400 kV 12. IsokangasHarakkaperä 2x110 kV 3. Tikinmaa-Lavianvuori 110 kV ja Lavianvuori johtojärjestely 8. Kalajoki-Siikajoki 400 kV 4. Kittilänjärvi-Niinisuo johdinvaihto 110 kV 9. Siikajoki-Pyhänselkä 400 kV 5. Keminmaa-Takakumpu 2x110 kV 10. Petäjäkosken johtojärjestelyt 5 12 8 9 7 2 1 3 11 6 Työn alla yhteensä n. 370 km 400 kV johtoja ja yli 400 km 110 kV johtoja (virtapiiri-km) Työtapaturmataajuus 25 23 22 19 20 19 16 14 15 13 13 10 9 9 5 6 0 2008 2009 2010 * 2011 Palvelutoimittajien työtapaturmataajuus Yhdistetty työtapaturmataajuus (Oma henkilökunta & palvelutoimittajat) 2012 2013 * 2014 * 2010 & 2013: Kuolemaan johtanut tapaturma Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia Voimajohdot Keijo Välimaa Voimajohtojen rakentamispäällikkö Hannu Kuikka Hikiä-Forssa 2015 Forssa-Lieto 2018 Sähköasemat Verkkoinvestointihankkeet Projektipäälliköt Daniel Kuosa Sähköasemien rakentamispäällikkö 1.6.2015 alkaen Mikko Ahonen Hannu Heikkinen Tikinmaa-Lavianvuori 2015 Kangasala 2015 Melo 2016 Tkm-Mls, Ka-Tkm kääntö 2016 Vanaja-Tikinmaa 2018 Loviisan laitev.2016/16 Lavianvuori 2015 Petäjävesi 2016 Mänttä 2016 Lieto 2017 Ritva Laine Ritva Hauvonen Hirvisuo-Kalajoki 2016 Kalajoki-Siikajoki 2016 Varkaus-Hovinpaikka 2015 Hovinpaikka-Kontiolahti 2015 Keminmaa 2015 Keminmaa-Takakumpu 2015 Petäjäskoski jj. 2016 Taival-&Ossauskoski 2016 Antti Linna Tommi Olsson Siikajoki-Pyhänselkä 2016 vj-muutostyöt HarakkaperäIsokangas 2016 Pe, Aj, Sj, Män Kiikanlahti jj. 2016 Sami Mäki Pyhänselkä 2016 Tuovila 2016 Siikajoki 2016 Alajärvi 2017 Jarmo Naumanen Forssa 2015 Hirvisuo+UN 2016 Hirvisuo SC Tuomas Maasalo Petri Hämäläinen Juha Pikkupeura Kittilänjärvi-Niinisuo & RaasakkaMaalismaan haara 2015 Johtimet 2015-16-17 Kuolajärvi 2015 Vajukoski 2015/16 Koivisto 2017 Pirttikoski 2015 Isokangas 2016 Jarmo Henttinen Mika Väärämäki Petäjäskoski 2016 Varkaus 2016 Länsisalmi 201x Muuntajat 2015/16 Jylkkä 2016 Kiikanlahti 2016 urakkasopimus tehty/käynnistynyt tarjouspyyntö työn alla/ulkona yleissuunnittelussa/uun (VJ) investointipäätös tehty investointipäätös puuttuu FINGRID OYJ Organisaatio Kesäkuu 2015 Omaisuuden hallinta organisaatiokaavio OMAISUUDEN HALLINTA Kuusela Kari OH Honkonen Pirve Maasalo Tuomas Viikari Meri VERKON HOITO OHV Stenstrand Marcus Hätönen Hannu Juslin Marko Kauppinen Eero Kuosa Daniel Laitinen Tuomas Malinen Vesa *) Mertanen Juha Näkkäläjärvi Nils *) Ojanen Timo Sierla Sanna Tuononen Ari Viita Ville Wiren Mikael VOIMAJOHTOPROJEKTIT Välimaa Keijo OHL Ahonen Mikko Hauvonen Ritva Kuikka Hannu Laine Ritva Linna Antti Olsson Tommi SÄHKÖASEMAPROJEKTIT OHS Kuosa Daniel Heikkinen Hannu Henttinen Jarmo Hämäläinen Petri Mäki Sami Naumanen Jarmo Pikkupeura Juha Väärämäki Mika ALUETOIMINTA Helander Jari VERKKOJÄRJESTELMÄT Lokkinen Suvi OHJ HVDC Lindblad Patrik ***) Nepola Kimmo Nurminen Harri Rantanen Jussi Työturvallisuus Koskinen Karri Relesuojaus Holmgren Mikko Honkanen Jari Simonen Martti Suontausta Jaana Tiusanen Jari Vainionpää Antti Vanninen Tuomas SÄHKÖASEMAT Heiskanen Timo ETELÄ-SUOMI Lindholm Kari Riikonen Anitta Hautala Jarkko Härkönen Mikko Lehtimäki Jari Lepistö Pekka Loikala Jouko Lundahl Kari Malkki Petri Mantela Tomi Muuronen Ossi Nykänen Mikko Puuska Antti Siiankoski Veijo Ventola Anne OHAE HML OHA VAR OHA VOIMAJOHDOT Jalonen Mikko LÄNSI-SUOMI OHAL Levula Ari PE ITÄ-SUOMI Lassila Rauno Järvinen Laura Kasén Pauli Maasalo Hannes Porkka Heikki Taipalus Tommi Toivonen Kimmo Viinikainen Teemu Vornanen Sami *) Äikäs Juha Suhonen Eira Hentunen Petri Hirvonen Marko Intke Reijo Lahtoniemi Jarmo Naukkarinen Timo Tuovinen Antti OHAI VAR OHA POHJOIS-SUOMI OHAP Ahonen Juhani OU Huhtela Anu Hinkula Jukka Karhu Jani Karvonen-Köykkä Auli Kuivalainen Mika Mantila Pasi Matila Hannu Männikkö Juhani *) RVN Rautio Seppo RVN Uusitalo Risto *) määräaikainen **) perhevapaa ***) vuorotteluvapaa Meneillään olevat merkittävät kehityshankkeet 2015 • ELVIS –toiminnanohjausjärjestelmä – Loppusuora ja viimeisten järjestelmien käyttöönotto on valtava ponnistus sekä Fingridin että palvelutoimittajien väeltä • Työturvallisuuden kehitys • HVDC –luotettavuuden kehittäminen • Paikallisvarmistamisen ja mobiiliraportoinnin kehitys • PAS 55 sertifioinnin seurantakäynti • Kunnonhallinta 2020 suunnitelman käynnistys ITAMS tulokset - Fingrid sijoittui ykköseksi! FINGRID Kiitos palvelutoimittajille erinomaisesta työstä! PAS 55 - kehityskohteet • Rakentamisen ja kunnonhallinnan laadunvarmistus, laatuauditoinnit ja laaturaportoinnin kehitys • Osaamisen ja pätevyyden varmistaminen – Toimittajarekisterivaatimusten päivittäminen • Korjaavien toimenpiteiden toteutuksen seuranta ja varmistus – Vastuullisuusauditoinnit, johdon katselmukset, MVR-mittaukset jne. • Siirtyminen ISO 55000 Asset Management Standardiin – Kuiluanalyysi tulossa Kiitos laadukkaasta kantaverkkotyöstä ja onnistuneesta yhteistyöstä! Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Investoinnit Keijo Välimaa, Voimajohtojen rakentamispäällikkö Mennyt vuosi – tarjoustoiminnan huippuvuosi • Varsinkin sähköasemahankkeissa tarjouspyyntöjä lähes kuukausittain • Valtaosa näistä hankkeista jo siirtynyt työmaatoteutukseen KIITOS sujuvasta yhteistyöstä ja aktiivisuudesta tarjoustyössä! Enimmillään saimme 7 sähköasematarjousta ja 8 voimajohtotarjousta. ... painopiste nyt suunnittelussa ja työmailla • Aiemmasta poiketen usealla toimittajalla nyt yli 10 M€ tilauskanta Fingridiltä vuosiksi 2015-2017 • Tuleva kesäkausi on viime vuotta rauhallisempi jakso tarjouspyynnöissä Suuri kohdemäärä – uusi tilanne myös resurssirintamalla • Yhteisarvoltaan yli 250 M€ hintaiset urakkasopimukset, noin 30 kpl, tällä hetkellä toteutusvaiheessa • Osassa hankkeita poikkeuksellisia toteutushaasteita (olosuhteet, keskeytykset) ja hankkeiden keskinäisriippuvuuksia • Monella työmaalla myös muita uusia resursseja – uusia aliurakoitsijoita, uusia yhteistyökuvioita, monikulttuurisia/-kielisiä työryhmiä • Usean urakoitsijan osalta on päästy tilanteeseen, jossa Fingrid-projekteista on tullut jatkumo eikä vain yksittäinen satunnainen episodi • Moni henkilö on saanut uusia tai kovempia haasteita – useassa organisaatiossa on avautunut uusia tehtäviä ja havaittavissa systematiikkaa uusien henkilöiden perehdyttämisessä projektitehtäviin Tämä olkoon ensisijaisesti positiivinen haaste – mahdollisuus uuteen niin organisaatioiden kuin yksilöiden tasolla. Lyhyt tilannekatsaus - Pohjanmaan yhteys Hirvisuo-Pyhänselkä • Sähköasematyöt Hirvisuolla, Tuovilassa, Pyhänselässä, Siikajoella ja Jylkässä edenneet kaavaillusti • Voimajohtourakoissa (n. 215 km) – – – – Yli puolet perustuksista tehty Yli 40 % pylväistä kasattu ja neljännes pystytetty Yli 10 % johtimista vedetty Erityisesti pohjoisimmalla osuudella huono talvi/aikainen kevät on poikkeuttanut töiden etenemistä suunnitelmien mukaan • Yhteisenä haasteena keskeytysten ennakkosuunnittelu ja optimointi • Hirvisuon sarjakondensaattoritarjoukset evaluointivaiheessa • Merkittävä välietappi syksyllä, kun Hirvisuon ja Kalajoen välille saadaan vahva (2-Duck) 110 kV yhteys käyttöön • Keväällä 2016 Hirvisuon muunto käyttöön ja kokonaisuus syksyllä 2016 Lyhyt tilannekatsaus – Rautarouvan korvaaminen välillä Hikiä-Forssa • Forssassa (400 kV T-haara duplex kytkinlaitokseksi, Hikiässä kentät valmiina) – Rakennustyöt viimeistelyjä vaille valmiit – 400 kV asennukset valmiit pl. vanhojen kenttien muutokset – Reaktorilaajennus tehty • Voimajohtourakassa (78 km) – 80 % perustuksista tehty – 75 % pylväistä kasattu, lähes puolet pystytetty ja kolmannes johtimista vedetty – Haastavia perustuspaikkoja pehmeiköillä vielä pari jäljellä • Voimajohdon rakentaminen etenee osuus kerrallaan siten, että asiakkaan liittymiin saadaan syöttö lähes katkotta – nyt valmiina uutta rakennetta Forssa-Porras väli ja 110 kV käytössä • 400 kV yhteyden käyttöönotto 03.2016 • Lieto-Forssan keskeytystä vaativat työvaiheet pääsevät käyntiin tämän jälkeen Fingridin investointisuunnitelman päivitys • Vuoden 2014 aikana päivitetty kolme aluesuunnitelmaa (Savo-Karjala, Kainuu, Kaakkois-Suomi) sekä useita tuulivoiman liittymissuunnitelmia • Ei merkittäviä muutoksia vuosi sitten esiteltyyn investointisuunnitelmaan • Käynnistyvien hankkeiden osalta edetty viime vuotisen suunnitelman mukaisesti – pientä hienosäätöä kuitenkin tehty • Päivitetty karttapohjainen investointisuunnitelma löydettävissä FgP:n kautta tarjouspyyntöhakemiston juuresta nimellä: 00 Verkon investointisuunnitelma alueittain 05.2015.pdf • Edelleen painotettakoon, että tiedot suunnitelluista hankkeista ovat alustavia ja täsmentyvät lähempänä toteutusajankohtaa ... eli jatkoa seuraa sähköasemahankkeissa Tulevat sähköasemahankkeet Vuonna 2016 valmistuvia: Ei toistaiseksi vielä investointipäätöstä: • • • • • • Varkaus (tarjousten jättö 25.05.) Kiikanlahti (tarjousten jättö 30.06.) Melo (tarjouspyyntö ulos 06.2015) Loviisan laitevaihdot (tp ulos syksyllä) Yllikkälän 110 kV laitevaihdot (tp ulos syksyllä) Vuonna 2017 valmistuvia: • • • Koivisto 110 kV laajennus (tp ulos syksyllä) Lieto 400 kV laajennus ja 110 kV perusparannus Alajärvi 400 kV uusiminen • • • • • • • Länsisalmi 400 kV kytkinlaitos (GIS) ja toinen muunto Espoo toinen muunto Nurmijärven 400 kV ja 110 kV perusparannus Inkoo 400 kV laitevaihdot ja 110 kV uusiminen Korian 400 kV uusiminen ja 110 kV perusparannus Seitenoikean uusi 220/110 kV muunto Huutokosken 110 kV uusiminen Tuulivoiman liityntäasemia, lisää muuntoja ... mutta myös voimajohtohankkeissa Tulevat voimajohtohankkeet • • • • • • Lieto-Forssa 400 + 110 kV (tarjouspyyntövaiheessa) Petäjäveden, Mäntän, Seinäjoen ja Alajärven johtojärjestelyt (tarjouspyyntö 06.2015) Isokangas-Harakkaperä 2x110 kV ja Isokankaan 400kV johtojärjestelyt (tarjouspyyntö 08.2015) Hirvisuo-Tuovila OPGW (tarjouspyyntö 10.2015*) Puhos-Suursuo 110 kV johdinvaihto Lavianvuoren 110 kV järjestelyjen toinen vaihe (Tikinmaa-Multisilta, Kangasala-Tikinmaa) Yleissuunnitteluun • • • • • 110 kV Vanaja-Tikinmaa (tarjouspyyntö ennen lomia) 110 kV Koria-Yllikkälä (tarjouspyyntö ennen lomia) 400 kV Hikiä-Orimattila (tarjouspyyntö syksyllä)* 110 kV Vihtavuori-Koivisto (tarjouspyyntö syksyllä)* 110 kV Uimaharju-Pamilo (tarjouspyyntö loppuvuodesta)* * = alustavasti Lisäaskelia vastuullisuusauditoinneissa 1 • Fingridin työmailla on jo parin vuoden ajan tehty vastuullisuusauditointeja, joissa on kartoitettu systemaattisesti tilannetta työturvallisuuden, ympäristöasioiden hoidon ja tilaajavastuun toteutumisen osalta • Vuoden 2014 toimittajarekisteripäivityksen yhteydessä otettiin urakoitsijoilta myös sitoumus Fingridin yritysvastuuvaatimuksiin toimittajille (ns. Code of Conduct) koko hankintaketjua koskien • Fingrid on syksystä 2013 alkaen tehnyt omille suorille sopimuskumppaneilleen vastuullisuusauditointeja tuotantolaitoksilla; näitä ovat olleet: - Hyundai Heavy Industries (Etelä-Korea), muuntajavalmistus, 2013 Coil Innovation (Itävalta) reaktorivalmistus, 2014 Varavoimakoneiden huolto (USA, Englanti), 2014 Prysmian Finland (Suomi), johdinvalmistus, 2014 ZTT Cables (Kiina), johdinvalmistus, 2014 - Auditoinneissa on käyty läpi CoC:n pohjalta tehty kysymyspatteristo sekä kierretty tuotantotiloissa ja haastateltu työntekijöitä Lisäaskelia vastuullisuusauditoinneissa 2 • Useimmiten nämä auditoinnit ovat olleet tehtaille uusi kokemus, mutta vastaanotto on ollut rakentava ja myönteinen – tehtaat tottuneet enemmänkin teknisen suorituskyvyn arviointiin ja valvontaan • Pääosin toimittajilta on löytynyt järjestelmät ja politiikat ko. asioiden hoitoon • Pääosin havaitut poikkeamat tai huolenaiheet ovat liittyneet HSE-aiheisiin • Poikkeamista on keskusteltu, niihin on määritetty korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden toimeenpanoa on seurattu • Yhteinen kieli on ollut haasteena varsinkin Aasian tehtailla • Par'aikaa aloitellaan ensimmäistä auditointia Fingridin pääurakoitsijan alihankintaketjuun Yleisötilaisuus Lavianvuoren sähköasemalla • Alueen asukkaille tarjottiin mahdollisuus tutustua uuteen naapuriinsa ennen sähköaseman jännitteiseksi ottoa • Yleisöä ja kiinnostusta riitti Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Mobiiliraportointi T3 Mikko Ahonen, Projektipäällikkö T3-video https://www.youtube.com/watch?v=0YQgofmJPq8&feature=youtu.be Taustaa • • • • • Fingridin liiketoiminnan digitalisaatio Tavoitteena MVR-mittaukselle sähköinen sovellus Fingrid vahvasti kehittämässä – T&K-projekti Julkinen sovellus – toimittajana NordSafety Oy Ratkaisu HSEQ-tiedon hallintaan ja välitykseen MVR-mittaus Sähköinen työmaapäiväkirja Dokumenttien hallinta Vaaratilanne- ja tapaturmailmoitukset Johdon katselmus Vastuullisuusauditointi • Ensimmäinen vaihe (R1) käyntiin 1/2014 Mitä saavutettiin ensimmäisessä vaiheessa (R1) • Toimiva ja käyttäjien hyväksymä työmaiden HSEQ ratkaisu • Sovelluksen toimittajan NordSafety Oy kanssa yhteistyö toimivaa! • Kiitokset sidosryhmille hyvästä järjestelmän vastaanotosta ja aktiivisesta kehittämisestä! 6 Fingridin työmaata pilotoinnissa – tänään käytössä 28 työmaalla 178 käyttäjää 100 uutta lomaketta viikossa 2300 tuotettua lomaketta viikon 19 turvallisuusindeksi 93,4 % Missä kehitettävää • Käyttäjäkyselyiden arvosana (2,3/3,0) – Vastaanotto kentällä ollut erittäin hyvä – Käytettävyyden parantaminen jatkuva prosessi • Käyttäjätunnuksien hallinta selkeämmäksi – Omat hallintatilit urakoitsijoille, mahdollistaa eri työmaiden tehokkaan hallinnan • Katvealueiden ja offline -käytön kokemusta parannetaan • Eri laitteissa hieman variaatiota käyttökokemuksessa • Valokuvien ja (jatkossa myös videon) tallentaminen laitteelle paremmin Toinen kehitysvaihe tuotantoon 6/2015 (R2) Reaaliaikainen kuva työmaiden tilanteesta Vapaa tarkasteluväli Koontinäkymät eri organisaatiotasoilla Porautuminen tietoon R2 – Toinen kehitysvaihe Ketterä kehitysmalli Uusia päivityksiä 2 vko välein Paikallisvalvonta –lomake (sa-kp) Ympäristövahingot -lomake Turvavartit -lomake Työtuntien raportointi Tapaturmien tutkinta Monikielisyys Excel-export Automaattiset muistutukset Käyttäjähallinta Kehitystyö jatkuu aktiivisena • Kolmannen vaiheen määrittelyt käynnissä (R3) • Tuotantoon 1/2016 Keskittyminen laadunvalvontaan ja –varmistamiseen Havainnoista ja työmailta saatavasta tiedosta oppiminen • • • • • • • • Dynaamiset lomakkeet – Paikallisvalvontalomakkeet kunnonhallintaan ja investointiprojekteihin – Viikkoraportti –lomake – Auditoinnit –lomake – FAT –lomake – Riskin arviointi –lomake Palautteet –sovellus (tilaajatoteuttaja) IOs ja Android –natiivit applikaatiot Turvallisuus havainnot suoraan verkon kautta ilman kirjautumista Dashboardin kehitysversiot (mm. trendianalyysit, kuvakierrätys) Paikkatiedon lisääminen sovellukseen (mm. automaattinen toimialueen tunnistaminen, autom. säähaku, havaintojen näkeminen kartalla) Työmaapäiväkirjoista ja viikkoraporteista saatavan tiedon hyödyntäminen (mm. työmaan valmiusaste) Työmaan ajantasainen henkilötietorekisteri ja verottajalle ilmoittaminen –sovellus? Pitkän aikavälin tavoite Kiitokset mielenkiinnosta! Lisätietoja: [email protected] www.t3-raportointi.fi Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Työturvallisuus Karri Koskinen, Erikoisasiantuntija Työtapaturmataajuus ja työpaikkatapaturmien vakavuus 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 44 23 34 22 16 19 14 16 16 12 30 19 13 9 13 9 2008 2009 2010 * 2011 Palvelutoimittajien työpaikkatapaturmien vakavuus Palvelutoimittajien työtapaturmataajuus Yhdistetty työtapaturmataajuus (Oma henkilökunta & palvelutoimittajat) 2012 2013 * 7 6 2014 * 2010 & 2013: Kuolemaan johtanut tapaturma Työtapaturmataajuus = Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia Työpaikkatapaturmien vakavuus = Työpaikkatapaturmista aiheutuneet työkyvyttömyyspäivät / työpaikkatapaturmien lukumäärä Palvelutoimittajien vakavat tapaturmat • • • Työntekijän oikeaan jalkaterään paleltuma, 13 SRP (Sairausloma mahdollisesti jatkui, työsuhteen päättyminen ajoittui sairauslomaan) Työntekijä sai sähköiskun Kelman-kunnonvalvontalaitteen käyttöönotossa 0 SRP (Potentiaaliset seuraukset vakavat) Työntekijä liukastui ja otti kallioporan terästä kiinni. Sormi pois paikoiltaan. Toteutui 3 SRP (Lääkäri määräsi 30 päivää) Palvelutoimittajien vakavat tapaturmat 10 7 5 1 1 -05 -06 2 3 4 5 3 3 0 0 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 (vakava = vähintään 30 sairauspäivää; SRP) Kaikki tapahtumat luokitellaan ja tutkitaan • • • Sopimusyhteyshenkilö ja turvallisuusasiantuntija luokittelevat tapahtumat seurausten vakavuuden ja potentiaalisten seurausten riskin suuruuden mukaan 3 vakavuusluokkaan A, B ja C Vakavuusluokka A – – – Kuolemaan johtaneet tapaturmat Vakavat tapaturmat, joiden arvioitu poissaolo on yli 30 päivää Tapaturmat tai läheltä piti -tilanteet, joiden potentiaalisten seurausten riski sijoittuu riskitaulukossa 1. vakavuusluokkaan A – Merkittävät ympäristövahingot Vakavuusluokka B – – – – • Vakavuusluokka C – – – • Yli yhden päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat Tapaturmat tai läheltä piti -tilanteet, joiden potentiaalisten seurausten riski sijoittuu riskitaulukossa 1. vakavuusluokkaan B Vähäiset ympäristövahingot Tapahtumat, joissa suuret materiaalivahingot 0-päivää tapaturmat Turvallisuushavainnot 0-päivää tapaturmat tai läheltä piti -tilanteet, joiden potentiaalisten seurausten riski sijoittuu vakavuusluokkaan C A ja B vakavuusluokan tapahtumissa tutkinta suoritetaan aina yhteistyössä Fingridin ja palvelutoimittajan kanssa. C vakavuusluokan tapahtumien tutkinnasta vastaa palvelutoimittaja. Tapaturmat ja vaaratilanteet 2015 (tilanne 13.5.2015) 29 30 25 21 20 15 9 10 7 5 0 3 0 A 3 2 1 B 5 4 0 C Yht. 0-päivää tapaturmat (MTI) A B C Yht. Poissaoloon johtaneet tapaturmat LTI1 A B C Läheltä piti -tilanteet Yht. Poissaoloon johtanut tapaturma 10.3.2015 Pylväs 2 kaatui työntekijän irrotettua ketjun joka piti pylvään kiinni vaakatuessa 1 2 1 pylväs ja vaakatuki purettiin ennen tapaturmaa vaakatuki oli kiinni kuormaus3 nosturissa Loukkaantunut henkilö oli pylväässä 2 4 Kaatunut pylväs oli sulaneen lumikasan päällä 5 Kärkimies oli pylväässä 3 Purkutöihin kiinnitettävä erityistä huomiota: Kolme A vakavuusluokan tapahtumaa liittynyt purkutöihin vuonna 2015 • 1 tapaturma • 2 läheltä piti –tilannetta Läheltä piti –tilanne 20.3.2015 Pylvään sijainti 110 kV linjan vieressä 110 kV jännitteinen linja Vaakatuki oli poistettu johtimien poistamisen yhteydessä 3 2 1 Purettavan pylvään harukset katkaistiin väärässä järjestyksessä (1,2 & 3) Purettava pylväs kuvattuna sivulta Pylväs kaatui 110 kV linjan pylvään päälle 110 kV jännitteinen linja Pylväs pyörähti ympäri ennen kaatumista Katkaistu harus (3) Purettava pylväs kuvattuna ylhäältä Läheltä piti -tilanne 24.3.2015 Pylväs kaatui viistosti 110 kV linjan päälle 110 kV jännitteinen linja Harukset katkaistiin yhtä aikaa TT1 TT2 TT3 Kaadettu pylväs Purettava pylväs kuvattuna ylhäältä Lay-out (ei mittakaavassa) Purkutöihin liittyvä läheltä piti –tilanne 2014 110 kV 400 kV Traktori TT4 Pylväs kaatui 110 kV linjan päälle, kun sitä oltiin poistamassa/kaatamassa. Pylväs kaatui linjan päälle sen jälkeen, kun siitä irrotettiin ensimmäinen harus. Pylväs kaatui 110 kV linjan päälle V-liina TT3 Pylväs pyörähti ympäri ennen kaatumista Katkaistu harus TT2 TT1 Tie Turvalliset työtavat • Kaksi A vakavuusluokan läheltä piti -tilannetta liittyen työmaadoituskäytäntöihin – • A vakavuusluokan poissaoloon johtanut tapaturma – – • Väärä järjestys ja irrottaminen / maadoituksen asentaminen käsin • Maadoitussauvat olivat saatavilla työmaalla Työntekijä liukastui siirtäessään tikkaita 400 kV pylvään orrella. Työntekijän sormi jäi tikkaiden ja orren väliin. Työntekijän pikkusormi murtui ja kynsi irtosi sormesta. Luokitukseen vaikutti toistuvat tapahtumat työmaalla B vakavuusluokan läheltä piti -tilanne – Työntekijä työskenteli kurottajan piikkien päällä n. 3 metrin korkeudessa. Henkilöllä oli valjaat päällä ja ne oli kiinnitetty kurottajaan. Kyseinen työkone ei ole tarkoitettu henkilönostoihin. Nostojen turvallisuus • A vakavuusluokan läheltä piti –tilanne • Nosturin vaijeri rispaantui muuntajansiirron yhteydessä kesken kuljetusvaunun sivupalkin noston Työturvallisuuden kehityshankkeet 2015 Hanke Tavoite Peto-hanke - Kuvata Fingridin perehdytysprosessi kunnossapidossa ja investoinneissa - Luoda verkkokoulu / -perehdytys -järjestelmä Turvallisuuden johtamisjärjestelmä -hanke - Luoda dokumentoitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kunnossapitoon ja investointeihin, joka mukailee OHSAS 18001:stä. Mobiiliraportointi -hanke - Jatkaa T3-raportoinnin jalkauttamista - tehdä laajennukset T3-raportointijärjestelmään Riskien arvioinnin kehittäminen - Luoda riskienarviointiprosessi ja –käytännöt investointiprojekteihin. - Tuotoksena ohje riskinarvioinnista ja sovellus T3-raportointijärjestelmään. Debriefing käyätännön kehittäminen - Debrifing käytännön kehittäminen Fingridin omalle henkilöstölle Turvallisuustuokioiden kehittäminen - Luoda turvallisuustuokiokäytäntö ja ohje niiden pitämisestä Autoilun turvallisuus ja kännykän käyttö työmailla - Luoda koulutusmateriaali osaksi verkkoperehdytystä - Reunaehtojen määritys ja tarkennukset turvallisuutta koskeviin sopimusehtoihin Tikas- ja telineturvallisuus - Ohje turvalliseen tikas- ja telinetyöskentelyyn – tarkennukset turvallisuutta koskeviin sopimusehtoihin ja perehdytysmateriaaliin. Turvallisilla linjoilla -lehti - Julkaistaan 1 lehti lokakuussa 2015 Muutoksia turvallisuutta koskeviin sopimusehtoihin 2/2015 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Määritelmät Pätevyyksien hallinta ja seuranta Sähkötyöturvallisuus Turvallisuusvastuut Työturvallisuuskortti Työtuntien ilmoittaminen Tapaturmista, ympäristövahingoista, vaaratilanteista ja materiaalivahingoista ilmoittaminen Varastonostot, lastaukset ja purut Kaivutyöt Ohjeistus kreosootilla kyllästetyn puun ja muiden vaarallisten kemikaalien käsittelyyn Henkilökohtaiset suojavarusteet: mm. silmien suojaus rakennustyömaalla ja leukahihnallinen kypärä Terveystarkastukset korkealla tehtävässä työssä Näyttökokeet pylväissä työskenteleville Ensiapuvalmius Turvallisuusvalvoja • • • • Fingridin kustantama henkilö voimajohtohankkeissa Suorittaa ainoastaan työturvallisuuteen liittyviä tehtäviä Tehtävänä työturvallisuuden edistäminen ja seuranta. Tällä hetkellä 5 voimajohtohankkeessa nimetty turvallisuusvalvoja – – – – – Hikiä-Forssa 400 / 110 kV Hirvisuo-Kalajoki 400 / 110 kV Kalajoki-Siikajoki 400 / 110 kV Kittilänjärvi-Niinisuo johdinvaihto, Raasakka-Maalismaan haara 110 kV Siikajoki-Pyhänselkä 400 kV Turvallisuusvalvojan tehtävänkuva • • • • • • • Turvallisuusperehdyttäminen MVR-mittaukset Työmaan turvallisuuden seuranta Työmaan pätevyyksien hallinta Tapahtumien tutkinta Turvavarttien pitäminen henkilöstölle Turvallisuusraportointi Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Kunnonhallinnan ajankohtaista Jari Helander, Ylläpitopäällikkö Sähköasemien peruskunnossapitotoimittajat 2015-2017 • • Nykyisen sopimuskauden toimittajat jatkavat työalueittain Hankinnan arvo 14 M€ Voimajohtokunnossapitosopimuksen perussisältö • Tarkastukset – Maastotarkastus – Lahotarkastus – Maadoitusmittaus • Viankorjausvalmius • Kuntokartoitukset • Työpaketit • 6 työaluetta, sopimusten arvo 6 M€ • Ei toimittajavaihdoksia työalueilla Erilaisia pätevyysvaatimuksia Fingridissä • Voimajohtotarkastajan tarkastuslisenssi v. 1995 alkaen • Käyttötoimenpidelupa paikalliskytkijöille v. 1998 alkaen • Suojauskunnossapitäjän kelpuutus v. 2015 alkaen • Sähköasemien peruskunnossapitotöiden kelpuutus v. 2015 alkaen • Valvomo-operaattorin ajokortti v. 2015 alkaen • Säädös- ja yhteisöperusteiset pätevyydet, esim. – tulityökortti – ensiapukortti – työturvallisuuskortti – SFS 6002 Sätky Mikä on kelpuutus? • Kelpuutus on oikeutus tehdä tiettyjä Sähköasemien peruskunnossapitosopimuksen mukaisia töitä, esimerkiksi muuntajien ja kytkinlaitteiden huoltoja, asematarkastuksia tai varallaoloa. • Tehtäväkohtainen kelpuutus koostuu yhdestä tai useammasta hyväksytysti suoritetusta moduulista, esimerkiksi maadoitukset, paikalliskytkentä tai katkaisijat. • Fingrid pitää rekisteriä kelpuutuksen omaavista henkilöistä. Miksi? • PAS55 omaisuuden hallintajärjestelmä edellyttää työn suorittajalta pätevyyttä ja tämän todentamista • Kantaverkkoon liittyvissä töissä korostuu turvallisuus, osaaminen, laatu ja vastuullisuus • Työsuorituksiin kohdistuneissa auditoinneissa on todettu osaamisen puutteesta johtuvia laatupoikkeamia • Kriittisen infran parissa työskentelevien osaaminen on perusteltua pystyä osoittamaan samoin kuin esimerkiksi henkilöautoa huoltavan asentajan osaaminen Tavoitteet Kunnossapitäjän kelpuutuksen tavoitteina on: • Paikalliskäyttö- ja kunnossapitotöitä suorittavien henkilöiden osaamisen varmistaminen • Turvallisuuden ja laadun varmistaminen • Kehityskohteiden löytäminen tilaajalla, toimittajalla ja henkilötasolla • Oppiminen • Fingridin arvojen tukeminen. Kenelle? • • • • Fingrid määrittelee tehtävät, joissa kunnossapitopalvelutoimittajien henkilöiltä edellytetään tehtävänmukaista kelpuutusta. Toimittaja voi päättää kenelle työalueen henkilöistä kelpuutusta hakee ja näin ollen myös moduulikokeisiin osallistujat. Jokaisella yksin työskentelevällä henkilöllä pitää olla kelpuutus kyseiseen tehtävään ja työparina tai työryhmässä työskenneltäessä vähintään yhdellä henkilöllä pitää olla kelpuutus. Työalueella pitää olla sellainen määrä kunkin kelpuutusalueen kelpuutuksen omaavia henkilöitä, ettei palvelun toimittaminen Fingridille häiriinny lomien, sairaustapausten tai varallaolotehtävien aikana. Moduulikokeet 2015 • • Moduulikoepäiviä kertyi kaikkiaan 50 kappaletta, 5 päivää osallistujaa kohden ja osallistujia oli 76 henkilöä. Erilaisia moduuleita oli 19 kpl ja näissä kaikkiaan n. 400 kysymystä. – – • • • Kysymykset oikein/väärin väittämiä ja vähissä määrin sanallista vastaamista vaativia Kokeen aikana esillä ainoastaan Fingridin koetilaisuuteen tuoma materiaali. Moduuli on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Jatkossa uusi moduuli voidaan myöntää ilman tutkintoa, jos henkilö on tehnyt ko. työtä säännöllisesti (enintään vuoden keskeytys). Moduulikoe uusitaan, jos Fingridin puolelta on tullut lisävaateita tai on ilmennyt henkilön osaamisvajetta. ● Varallaolo ● ● Valtuutettu opastaja ● Asematarkastus ● Tehomuuntajan peruskunnossapito ● Katkaisijan peruskunnossapito ● Erottimen kunnossapito ● Reaktorin kunnossapito ● Mittamuuntajan kunnossapito ● Kondensaattorin kunnossapito ● Passiivisten laitteiden kunnossapito Apusähkölaitteiden kunnossapito Maadoitusten kunnossapito Aluekunnossapito ● ● ● ● ● ● ● ● Alueet Rakennukset ja rakenteet Maadoitukset Apusähkölaitteiden kunnossapito (akustot, suuntaajat, UPS-laitteet,...) Passiiviset komponentit (ylijännitesuojat, kiskot, liittimet, eristimet...) Kondensaattorit Mittamuuntajat Ilmasydämiset reaktorit Erottimet Katkaisijat Tehomuuntajan ja öljyeristeiset reaktorit Muuntajan häiriönselvitys, öljynäytteenotto ja Kelman-analyysi Asematarkastus Paikallisopastus Hätämaadoitus ● Pelastustyön turvallisuus Laitevian paikantaminen Paikalliskytkentä Toiminta varautumis- ja häiriötilanteissa Kelpuutusalue Paikalliskytkentä Moduuli Kelpuutusmatriisi ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● Moduulikokeiden arvostelu • Jos havaitaan, että henkilöllä on jossain osaamisen alueessa puutteita, käy Fingrid toimittajan kanssa keskustelua siitä, miten osaamista saadaan toimittajan toimesta nostettua vaaditulle tasolle. Kun toimittaja on todistettavasti osoittanut osaamisvajeen korjatuksi, henkilölle myönnetään hyväksyntä ko. moduulista. • Jos osaamisessa on selkeitä puutteita, edellytetään asioiden syvällistä opiskelua ja uusintakoetta. • Moduulikokeiden hyväksynnän pisteraja on 70 - 80 %. Ilmoitukset tuloksista • Työnantajalle toimitetaan: – Moduulikokeen läpimenosta kyllä tai ei tieto – Mahdolliset jatko-opiskelutarpeet moduuleittain ja henkilöittäin – Ei moduulikohtaisia pisteitä – Jäljennös kelpuutustodistuksesta • Työntekijälle toimitetaan: – Moduulikokeen läpimenosta kyllä tai ei tieto sekä pisteet – Mahdolliset jatko-opiskelutarpeet moduuleittain – Kelpuutustodistus Jatkotoimet • Tuotteistamismahdollisuus esim. Energiateollisuuden toimesta? • Muuttaminen www-kyselyksi? • Oppimisen varmistus? • Uusien moduuleiden kartoitus, esim. Käyttö- ja sähkötyön turvallisuus kantaverkossa, varavoimakoneiden käyttö... • Henkilörekisteriselosteen tarkennus Kertyneet opit Menettely palvelutoimittajien osaamisvaatimusten todentamiseen • Hyvä oppimistapahtuma toimittajien ja Fingridin henkilöstöille • Alueiden henkilöstön sitoutuminen • Kehityskohteita tilaajalle ja toimittajille • Eritelmien puutteiden korjaustarpeet esille • Laajat kysymyssarjat jatkoa varten • Suuri työ oman työn ohella Tietoa palvelutoimittajien osaamisesta Kehityskohteita tilaajalle ja palvelutoimittajille Vuorovaikutteisia oppimistapahtumia Kunnonhallinnan tulevaisuus Marcus Stenstrand, Verkkopäällikkö Mihin on kehitys menossa? Cognitive-based systems, such as IBM Watson, are able to build knowledge and learn, understand natural language, and reason and interact more naturally with human beings than traditional systems. Onko jo syytä huoleen...? Digitalisaatio on ollut ja tulee olemaan avainasemassa Hyvän omaisuuden hallinnan perusteena on korkeat vaatimukset tietämyksen hallinnalle Työn määrittely Fingrid team work Ulkopuoliset tietolähteet Tietovarastot tehokas integraatio Työn suoritus Palvelutoimittajat For decades Knowledge Management as high importance in strategy 1992 First Enterprise Asset Mgmt system (EAM) into use (fully integrated between applications. In-house, called ELNET), UNIX based ○ Asset register ○ CMMS with Condition prediction models and work package mgmt ○ Mobile handhelds for inspection results ○ GIS ○ Relay settings, outage mgmt, grid calc. 88 89 90 91 92 1997-1999 ELNET user interface updated from UNIX to Windows 93 94 95 96 97 2005 Buisness Intelligence (BI) tools introduced for combining financial data with asset data (IBM Cognos). Performance mgmt dashboards introduced for all roles 2003 Paperless office reached 100 %, last drawings and technical documents scanned into DMS (Bentley ProjectWise) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 2013 ELVIS part 1: Substation asset register and maintenencae (Maximo) plus ProjectPortfolio update (Primavera) 2006 Work order follow -up and cost supervision tool introduced (inhouse, called TOSU) 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 History lane for Asset mgmt support tools at Fingrid 1988 First Computerized maintenance management system (CMMS) application (inhouse, called KUNTO) into use, data collected by paper form in-hand 2001 Project Portfolio and project mgmt tool introduced (Artemis CmPro) 2002 FgPartners Extranet for Service Providers where all asset related data available (Citrix), same tools and data for Fingrid and service providers 2007 First on-line condition monitoring meters in to use (in-house) 2005 Time series database for history data from SCADA (OSIsoft PI) 2012 Condition history and on-line monitoring plus asset health indices (OSIsoft ProcessBook) The next step ELVIS part 2 & 3. Optimaalinen omaisuuden hallinta pähkinäkuoressa kuutiossa Strategia Sidosryhmät Suorituskyky Prosessin työvaiheet Riskit Tavoitteet Kehittäminen Seuraaminen Toteuttaminen Turvallisuus Suunniteleminen Kustannukset Laki Elinkaaren vaiheet ELVIS ratkaisun peruspilarit Liiketoiminnan tehostaminen, riskien pienentäminen ja päätöksenteon parantaminen Prosessien digitalisointi • Työtehtävien virtaviivaistamien 2. sukupolven prosessien digitalisoinnilla • Tietojen saatavuus ja käytettävyys paranee sekä älykkäämpi analytiikka Big data • Integroidaan avainliiketoimintatiedot • Isojen tietomassojen yhteiskäyttöä Integrointi + Big Data + Teollinen internet (Internet of Things, IoT) Master Data • Kantaverkon tiedot vaan yhdessä paikassa → yksi totuus • Tiedot tallennetan vaan KERRAN ja vain YHTEEN järjestelmään Mitä hyötyjä? 2010-luku 70-luku 60 50 40 90-luku Master Data Internet of Things Big Data Analysointi Visualisointi 30 20 10 0 Paremmat päätökset nopeammin Mitä tehdään tänään ja mitä tulossa? • • • • • • IoT tai Teollinen internet (kuten IEC61850) on meillä jo käytössä ja laajenee tulevaisuudessa samalla kun kehittyy nopeasti Mobiililaitteiden laajempi hyödyntäminen Dokumentit ja piirustukset kehittyy, sähköinen allekirjoitus, 3D hyödyntäminen, laserskannaustulokset ym. On-line seuranta ja analysointi on myös käytössä ja tällä osa-alueella on tulevaisuudessa paljon lisäpotentiaalia Diagnostiset mittaukset – ei enää pelkästään mittauksia jotka kertoo arvon, vaan tauti saadaan selville mittauksien avulla Informaation määrä kasvaa nopeasti – laadusta pidettävä huolta Mikä on tulevaisuuden omaisuuden hallinnan hyvä perusta? • ISOT TIETOMASSAT • YDINTIEDOT KUNNOSSA – Helppo saatavuus ja käsittely – Kohtele tiedot kun omaisuutta • ANALYTIIKKA – Informaation jatkuva älykkäämpi analysointi • OSAAMINEN JA KOKEMUS Proces work phase – Integrointi eri tietolähteiden välillä – Yhteinen avain - esim. paikkatieto – On-line tiedot ja älykkäät mittaukset Act Check Do Plan – Tietämys ja yhteistyö avainasemassa Life Cycle Kunnonnhallinta tulevaisuudessa KUNNONHALLINTA 2020 - TAVOITTEET Kunnossapito on mitoitettu, kohdistettu ja ajoitettu optimaalisella tavalla ja suoritettu laadukkaasti. • Kantaverkkokomponenttien korkea käytettävyys • Kunnossapitotyöt, varaosien hallinta ja perusparannukset on kohdistettu ja ajoitettu riskiperusteisesti – • • Kaikki näkökulmat huomioitu: järjestelmä, turvallisuus, verkkosuunnitelmat, kustannukset Kunnonhallinnalla ennalta ehkäistään vakavat viat Palvelutoimittajien toiminta on korkealaatuista tärkeys Kansainvälisissä vertailuissa mitalisijat viat kunto € Analyysi Asema X:n perusparannus Laite Y:n tyyppivika Laite Z:n uusimiset Muuntaja Q:n perushuolto Kuunnonhallinta 2020 - kehityksen painopistealueet Toimintatapojen kehitys • • • • • • Perustoimintatapojen tarkistus Vikojen ennakoivat havaitsemis- ja selvityskäytännöt paremmaksi Perusparannusprosessin uudelleen arviointi Riskiperusteinen kunnossapito arviointi järjestelmätasolla, RCM:n jälkeen RBM Varaosavalmiuden painopistealueiden määrittäminen Palvelutoimittajien ja Fingridin osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Digitalisointi • • • • Uudet valvontalaitteet ja menetelmät millä parempi kuva nykykunnosta • online, diagnostiset mittaukset, laserkeilaus jne. Kunnonhallintaa tukevien ICT-järjestelmien kehittäminen • mittaustiedon hallinta, tiedon laatu, mobiili, muun muassa Nykyisen kuntotiedon systemaattinen ja tehokas analysointi Tiedon laadun varmistaminen Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Vuoden 2014 Rakentaja Rauno Hirvonen, ABB Oy • • Suunnittelupäällikkö Rauno Hirvonen on toiminut pääsuunnittelijana, suojausasiantuntijana ja käyttöönottotehtävissä useissa Fingridin sähköasemaprojekteissa Pirttikoskesta (2002-2004) alkaen. Tuorein valmistunut kohde on syksyllä 2014 valmistunut haastava Ulvilan 400/110/20 kV sähköasemaprojekti, josta hän suoriutui kiitettävästi. Rauno Hirvosen toiminnalle on luonteenomaista yhteistyöhakuisuus sekä aktiivisuus kehittämisessä ja ongelmien ratkaisussa. Hän on toiminut linkkinä reletehtaan suuntaan kehittämisideoiden eteenpäin viemiseksi sekä työskennellyt ansiokkaasti uuden REB670 kiskosuojareleen hyväksyttämisprosessissa. Rauno on loistava relesuojauskouluttaja ja hänellä on taito esittää vaikeammatkin asiat ymmärrettävällä tavalla, mikä näkyy esimerkiksi hänen tekemissään tutkimuksissa. Vuoden 2014 Kunnossapitäjä Marko Nauska, Infratek Oy • • • Marko Nauska on asiantunteva, palvelualtis ja yhteistyökykyinen työnjohtaja Pohjois-Pohjanmaan työalueelta Marko Nauska on jo usean vuoden ajan osoittanut omalla toiminnallaan ja esimerkillään, erinomaista laatua tekemällä, uskomattomalla joustavuudella ja moniosaamisella olevansa tärkeä yhteistyökumppani Fingridille. Marko Nauska kunnostautui viime vuonna erityisesti heinäkuussa Leppikosken ja Seitenoikean 110 kV katkaisijoiden samanaikaisen räjähtämisen häiriön selvityksessä ja todella nopeasti tehdyssä katkaisijoiden vaihtotyössä. Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Omaisuuden hallinta -päivä 19.5.2015 11.30 12.00 12.05 12.45 13.15 13.45 14.15 15.00 15.45 16.00 16.05 Kahvit ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus / Meri Viikari Ajankohtaiset / Kari Kuusela Investoinnit / Keijo Välimaa Työmaiden mobiiliraportointityökalu / Mikko Ahonen Kahvi Työturvallisuus / Karri Koskinen Kunnonhallinnan ajankohtaiset ja tulevaisuus / Jari Helander ja Marcus Stenstrand Vuoden 2014 rakentaja, Vuoden 2014 kunnossapitäjä palkinnot / Kari Kuusela ja Meri Viikari Tilaisuuden päätös / Kari Kuusela Illallisbuffet Fingrid välittää. Varmasti.