OPINNÄYTETYÖ www.humak.fi Jyväskylän

Transcription

OPINNÄYTETYÖ www.humak.fi Jyväskylän
OPINNÄYTETYÖ
Jyväskylän harrastetarjonta maahanmuuttajien
näkökulmasta ja harrastamisen vaikutukset
kotoutumiseen
Toni Solismaa ja Suvi Muurikainen
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön KO (210 op)
Arvioitavaksi jättämisaika 11/ 2015
www.humak.fi
HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön KO
TIIVISTELMÄ
Työn tekijä Suvi Muurikainen ja Toni Solismaa
Sivumäärä 23 ja 1 liitesivu
Työn nimi Jyväskylän harrastetarjonta maahanmuuttajien näkökulmasta ja harrastamisen vaikutukset
kotoutumiseen
Ohjaava(t) opettaja(t) Tero Lämsä
Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Monikulttuurikeskus Gloria
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tutkimme miten maahanmuuttajien harrastus- ja vapaa-ajantoiminta vaikuttaa
kotoutumiseen. Tarkoituksenamme on saada selville miten maahanmuuttajat kokevat Jyväskylän
harrastetarjonnan ja ovatko harrastukset helposti tavoitettavissa.
Työn tilaajana toimii Monikulttuurikeskus Gloria. Jyväskylässä sijaitseva Gloria on maahanmuuttajien ja
kantasuomalaisten kohtaamispaikka. Opinnäytetyötämme varten haastattelimme yhteensä kahdeksaa
henkilöä jotka koostuivat Glorian kävijöistä ja työntekijöistä. Haastattelut toteutimme
teemahaastatteluna.
Opinnäytetyömme tuloksista tulee ilmi, että harrastuksilla ja vapaa-ajan toiminnalla on positiiviset
vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumiseen. Haastateltavien vastaukset osoittavat, että
harrastamalla saa luotua uusia kontakteja sekä kosketuspintaa suomalaiseen kulttuuriin. Harrastusten
kautta haastateltavat kokivat myös kieltaidon kehittyvän. Jyväskylän harrastetarjonta koettiin kattavaksi
ja harrastemahdollisuuksia oli helppo löytää.
Opinnäytetyötämme voisi hyödyntää jatkossa esimerkiksi laajemman tutkimuksen lähteenä.
Asiasanat Maahamuutto, vapaa-aika, harrastukset, kotoutuminen
HUMAK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Degree Programme in Civic Activities and Youth Work
ABSTRACT
Author Suvi Muurikainen ja Toni Solismaa
Number of Pages 23 and 1 attachment
page
Title Hobbies in Jyväskylä in the perspective of immigrants and their influence on integration
Supervisor(s) Tero Lämsä
Subscriber and/or Mentor Monikulttuurikeskus Gloria
Abstract
In our thesis we focus on researching what kind of impact hobbies and leisure activities have in the
immigrants’ integration process. Our aim is to determine how immigrants living in Jyväskylä feel about
the amount of various hobbies in Jyväskylä and whether the hobbies are easy to start.
The subscriber of our thesis is Multicultural Centre Gloria, located in Jyväskylä. For the thesis we interviewed a total of eight people who consisted of Gloria's visitors and employees. The interviews
were done in a form of theme interview.
Results of our study shows that hobbies and leisure activities have a positive impact in the social adaptation of the immigrants. Results show that through hobbies it's easier to create new contacts and to
learn skills needed in the Finnish culture. Interviewees also experienced improvement in linguistic
abilities. Interviewees felt that the amount of activities offered by Jyväskylä is plentiful and recreational
activities were easy to find.
Our thesis could be beneficial for example as a source in related, wider studies
Keywords Immigration, integration, hobby, leisure time
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
5
2 MONIKULTTUURIKESKUS GLORIA
5
3. MAAHANMUUTTAJA
6
3.1 Kuka on maahanmuuttaja?
3.2 Kotoutuminen ja kotouttaminen
4. TUTKIMUS
4.1 Tutkimusmenetelmä
4.2 Tutkimusryhmä ja tutkimusalue
4.3 Haastateltavien taustatieto
6
7
8
8
9
10
5. TUTKIMUKSEN TULOKSIA JA ANALYSOINTIA
11
5.1 Haastatteluiden vastaukset ja niiden analyysi
5.2 Yhteenveto
11
17
6 POHDINTA JA OMAN TYÖN ARVIOINTI
19
LÄHTEET
21
LIITTEET
23
1 JOHDANTO
Opinnäytetyössämme tutkimme harrastamisen ja vapaa-ajan toiminnan vaikutuksia
maahanmuuttajien kotoutumiseen. Tarkastelemme myös Jyväskylän harrastus- ja
vapaa-ajan toiminnan tarjontaa maahanmuuttajien näkökulmasta. Selvitämme miten
eri lähtökohdista Jyväskylään saapuneet maahanmuuttaja ovat löytäneet tiedon
harrastemahdollisuuksista ja vapaa-ajan viettotavoista, ja voisiko etsimisprosessia
helpottaa.
Olemme toteuttaneet tutkimusta haastattelemalla kahdeksaa maahanmuuttajaa,
jotka ovat tilaajamme Maahanmuuttokeskus Glorian kävijöitä, tai työntekijöitä.
Haastattelemamme henkilöt ovat lähtöisin useista eri maista ja haastateltavia löytyy
useasta eri ikäryhmästä (23-60-vuotiaita).
Tutkimuksen aiheeseen päädyimme opinnäytetyön toisen tekijän Suvi Muurikaisen
aiempien monikulttuurikeskus Gloriaan tehtyjen harjoitteluiden kautta. Koimme
maahanmuuttajien harrastamisen ja sen yhteyden kotoutumiseen olevan aiheena
ajankohtainen ja myös sellainen, josta ei vielä tutkimustietoa löytyisi erityisen paljon.
Yhdessä Glorian työntekijöiden kanssa keskustelemalla saimme rajattua
opinnäytetyömme aiheen.
2 MONIKULTTUURIKESKUS GLORIA
Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Monikulttuurikeskus Gloria. Glorian toiminta alkoi
2.1 vuonna 2009. Gloria sijaitsee Kansalaistoiminnankeskus Mataran tiloissa. Gloria
on kansainvälinen kohtaamispaikka, jossa tuotetaan monikulttuurista toimintaa
yhdessä kävijöiden kanssa kaikille Jyväskyläläisille. Gloriassa järjestetään paljon
erilaisia toimintoja kaiken ikäsille. Toimintoja ovat esimerkiksi, Glorian abc, jossa
maahamuuttajat voivat opetelle suomen kieltä, opettajan ja vapaaehtoisten
opastaessa. Joka perjantainen perhekahvila Monimessi, jonne ovat vauvasta- vaariin
kaikki tervetulleita laulamaan ja leikkimään, espanjan ja arabian kielten
keskusteluryhmät, sekä läksykerho arki- iltapäivisin, missä mm. vapaaehtoiset ja
6
harjoittelijat antavat apua läksyjen teossa. Kaikkiin toimintoihin osallisuvat kävijät
koostuvat niin maahanmuuttaja taustaisista kuin kantasuomalaisistakin.
Gloria on paikka jossa kohdata monenlaisia ihmisiä, monenlaisia kulttuureja sekä
rikkoa ennakkoluuloja.
Työntekijöitä Gloriassa on kolme, mutta jos mukaan otetaan yhdeksän
projetityöntekijää, sekä vapaaehtoiset ja harjoittelijat, nousee luku useimpiin
kymmeniin.
”Glorian tavoitteena on edistää monikulttuurisuutta, maahanmuuttajien ja eri etnisten
ryhmien tai kansallisten ryhmien tukeminen,avoimen ja tasa-arvoisen foorumin
rakentaminen kaikille, yhteisöllisyyden tukeminen sekä kestävän kehityksen
huomioiminen kaikessa toiminassa.” (Monikulttuurikeskus Gloria 2015.)
3. MAAHANMUUTTAJA
3.1 Kuka on maahanmuuttaja?
Suomen laissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan muualta Suomeen saapunutta
henkilöä, jonka oleskelun tarkoitusperä on jokin muu, kuin matkailu, tai muu vastaava
lyhytaikainen vierailu. (L 30.12.2010/1386, 3 §).
Käsite maahanmuuttaja voidaan jakaa useampiin alakäsitteisiin, joita ovat
paluumuuttaja, siirtotyöläinen, turvapaikanhakija ja pakolainen. Paluumuuttajat ovat
henkilöitä, jotka ovat asuneet aiemmin Suomessa, tai heidän perheenjäseniään ja
jälkeläisiään. Siirtotyöläisellä tarkoitetaan tilapäisesti työn perässä toiseen maahan
muuttavaa henkilöä. Tilastoissa maahanmuuttajaksi ei lueta henkilöä, joka saapuu
maahan lyhyelle työkomennukselle, tai kausityöläiseksi (esimerkkinä marjojen
poiminta) Turvapaikanhakijoita ovat ne, jotka ovat kotimaassaan joutuneet vainon
kohteeksi ja anovat kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta maasta.
Pakolaiseksi YK:n pakolaissopimus määrittelee henkilön, jolla on aihetta pelätä
joutuvansa vainon kohteeksi kotimaassaan. Sopimus määrittelee, että sota,
luonnonkatastrofi tai köyhyys eivät ole pakolaisuuden syy. Suomessa pakolaisiksi
7
kutsutaan myös henkilöitä, jotka ovat luvallisesti jääneet maahan esimerkiksi
suojelun tarpeen vuoksi. (Väestöliitto 2015.)
Sellaista henkilöä kuin ”keskiveromaahanmuuttaja” ei ole siis olemassakaan.
Suomessa on tulijoita monista eri maista ja kulttuureista, ja puhuttuja kieliä löytyy
Suomesta 150. Tämä tekee maahanmuuttajan käsittelemisen yksilönä käytännössä
mahdottomaksi. (Söderling 2013, 17.)
3.2 Kotoutuminen ja kotouttaminen
Kotouttaminen tarkoittaa maahanmuuttaneiden sopeuttamista uuden yhteiskunnan
normeihin ja toimintamalleihin. Siihen sisältyy valtion tukemia aktiivisia toimia, kuten
työllistämiseen liittyviä toimia ja maan virallisen kielen, tai kielien opetusta.
Kotouttamisesprosessissa on usein mukana kolmannen sektorin toimijoita .
Kotouttamisessa on tarkoitus antaa maahanmuuttajalle valmiudet tasaveroiseen ja
itsenäiseen kansalaisuuteen. Suomessa kotouttamista säätelee laki kotoutumisen
edistämisestä ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamisesta.
(Wikipedia 2015.)
Kotoutuminen on prosessina kaksisuuntainen. Kotoutumisen tarkoituksena on, että
yhteiskunta kehittyy väestön muuttuessa ja mukautuu kotoutujien tarpeeseen, kun
taas maahanmuuttaja opettelee tarvittavat tiedot ja taidot pärjätäkseen uudessa
yhteiskunnassa omaa kulttuurista ja kielellistä identiteettiä unohtamatta. (Leinonen
2013, 11.)
Kotoutumiseen liittyy molemminpuolisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Yhteiskunnan
tulee tarjota maahanmuuttajille riittävät mahdollisuudet kotoutua ja toimia aktiivisena
kansalaisena yhteiskunnassa. Vastaanottavan yhteiskunnan oikeutena on odottaa
maahanmuuttajan aktiivista ja sitoutuvaa osallistumista oman kotoutumisensa
edistämiseen. Molemmat osapuolet ovat vastuussa onnistuneen
kotoutumisprosessin toteuttamisesta. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014.)
8
”Kotoutuminen on luonteeltaan pitkäkestoista ja jatkuvaa. Kotoutumista voidaan
tukea ja edistää toimenpiteiden ja palveluiden avulla, mutta kotoutuminen tapahtuu
aina vuorovaikutuksessa suomalaisen yhteiskunnan kanssa, keskeisimmin
arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa,
harrastustoiminnassa ja työpaikoilla.” (mt.)
Ekholm (1994) tuo esiin, että Euroopan neuvostossakin määritellään kotoutuminen
prosessina, jossa maahanmuuttajien mahdollisuuksilla osallistua kantaväestön
toimintaan on suuri merkitys. Mainitussa prosessissa maahanmuuttajien on tarkoitus
siirtyä kasvavissa määrin yhteiskunnan tärkeisiin instituutioihin. (Myren 1999, 35-36.)
4. TUTKIMUS
4.1 Tutkimusmenetelmä
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena eli laadullisena
tutkimuksena. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän
kuvaaminen ja että kohdetta voitaisiin tutkia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti
(Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 1997, 152- 155). Tutkimusmenetelmäksi valikoitui
teemahaastattelu, sillä ajattelimme sen olevan paras vaihtoehto selvittää
haluamamme asiat selkeästi. Haluttaessa tietää mitä joku henkilö ajattelee jostakin
asiasta, helpointa ja tehokkainta on kysyä sitä häneltä. (Aaltola & Valli 2010, 26.)
Haastattelun etuna on myös sen joustavuus. Koska tiedon keruu toteutettiin
haastatteluna, oli kysymysten uudelleen esittäminen tai tarkentaminen mahdollista,
pystyimme oikaisemaan väärinkäsitykset ja käymään keskustelua haastatteltavan
kanssa. ( Tuomi & sarajärvi 2009, 73) Toteutimme haastattelut yhdessä siten, että
toinen keskittyi kysymysten esittämiseen ja toinen vastausten ylös kirjoittamiseen.
Näin kysymysten esittäjän oli helppo keskittyä vain haastateltavaan, eikä tarvinnut
samalla kirjoittaa. Emme käyttäneet haastatteluissa nauhuria. Koimme
haastatteluiden onnistuvan hyvin ilman sitäkin ja että pystyisimme kirjoittamaan
samalla vastaukset ylös häiritsemättä haastattelun kulkua.
9
4.2 Tutkimusryhmä ja tutkimusalue
Kaikki tutkimukseen valikoituneet haastateltavat ovat Glorian työntekijöitä,
työharjoittelijoita tai käviöitä. Suvi oli ollut Monikulttuurikeskus Gloriassa
työharjoittelussa, joten sen kautta haastateltavat oli helppo valikoida ja kysyä heidän
suostumustaan siihen. Suvi pystyi kysymään kaikkia haastateltavia mukaan
kasvotusten ja näin ollen saimme tiedon haastatteluun suostumisesta välittömästi.
Halusimme haastateltaviksi eri ikäisiä ja että olisi sekä miehiä että naisia. Kaikki
haastattelut toteutimme Glorian tiloissa. Se oli meille luonteva valinta, sillä ympäristö
oli kaikille tuttu ja tuntui että se loi haastattelulle rennon ilmapiirin. Haastattelua ei
kannata toteuttaa liian muodollisessa tai virallisessa tilassa, ettei haastateltava koe
oloansa epävarmaksi. (Aaltola & Valli 2010, 29.) Haastatteluille oli helppo järjestää
aikaa, sillä saimme tehdä haastatteluita työaikana. Haastattelut olivat pääasiassa
yksilöhaastatteluita mutta kaksi haastattelua toteutettiin parihaastatteluna.
Tavoitteena oli haastatella noin kymmentä henkilöä mutta lopullisten haastateltavien
määräksi tuli kahdeksan. Kaikilta joilta kysyimme halukkuuttaa osallistua
haastatteluun, vastasivat myöntyvästi. Haastattelun aihe ja kysymykset eivät ole
luonteeltaan kovinkaan henkilökohtaisia ja uskomme tämän vaikuttaneen
haastateltavien myönteiseen suhtautumiseen haastatteluun ja siihen suostumiseen.
Myös se, että kaikki haastateltavat olivat Suville entuudestaan tuttuja, saattoi
vaikuttaa myöntävään päätökseen.
Kysymyksiä esitimme yhteensä 11 kappaletta. Pohdimme mitä haluamme tietää,
minkälaisilla kysymyksillä saisimme vastauksen tutkimuskysymykseen ja minkälaisilla
kysymyksillä olisi oikeasti merkistystä opinnäytetyötämme varten. Jätimme pois
kysymykset jotka koimme tutkimuksemme kannalta merkityksettömiksi, esimerkiksi
sen, minkä vuoksi haastateltava oli tullut suomeen.
Suunnittelimme annakkoon haastattelurungon jonka mukaan etenisimme.
Haastattelurunko oli kuitenkin lähinnä vain apuna keskustelun virittellyyn, sillä
halusimme haastattelutilanteen olevan enemmän keskustelun omainen.
Haastattelurunko liitteenä.
10
4.3 Haastateltavien taustatieto
Haastateltavat koostuivat siis kahdesta miehestä ja kuudesta naisesta. Iältään he
ovat 23- 60 vuotiaita. He ovat kotoisin Kongosta, Filippiineiltä, Italiasta, Somaliasta,
Irakista, Gambiasta, Sudanista ja Virosta. Kaikki olivat olleet Suomessa jo vähintään
kolme vuotta. Haastatteluista sovimme haastateltavien kanssa muutamaa päivää
ennen haastatteluajankohtaa. Teimme haastattelut suomen kielellä, sillä kaikki
ymmärsivät ja puhuivat kieltä sujuvasti. Ainoastaan muutaman kerran käytimme
haastateltavan kanssa joitakin englannin kielen sanoja ymmärtääksemme toisiamme
paremmin.
Haastattelut kestivät 15 minuutista melkein tuntiin. Aika määrittyi sen mukaan kuinka
paljon haastattelu lähti rönsyilemään ja kuinka paljon haastateltavalla oli kerrottavaa.
Joidenkin kohdalla puhuimme hieman muistakin aiheista, sivuttaen kuitenkin vapaaaikaa tai harrastuksia. Jos haastateltava kertoi muutakin kuin pelkästään vastauksia
kysymyksiin, annoimme hänen vapaasti kertoa, sillä se vain elävöitti mukavasti
haastattelua. Haastateltavalla oli vapaus kertoa harrastuksistaan ja vapaa-ajan vietto
tavoistaan niin paljon ja juuri niin yksityiskohtaisesti kuin halusi. Joidenkin kohdalla
haastateltavan ja haastattelijan keskustelu koostui lähinnä pelkästään kysymyksistä
ja niiden vastauksista. Mielestämme haastattelut sujuivat kaiken kaikkiaan hyvin, eikä
ilmennyt mitään ongelmia.
Aluksi kysyimme perustietoja, eli nimeä, ikää, mistä on kotoisin ja kauan ollut
suomessa. Sen jälkeen siirryimme aiheeseen, eli harrastuksiin ja vapaa-ajan
viettoon. Kysyimme mitä harrastat, kuinka etsit harrastuksia kun tulit suomeen,
kuinka etsit niitä nyt, löysitkö haluamiasi harrastuksia, oliko se helppoa vai vaikeaa,
millaisia vapaa-ajan vietto tapoja halusit tullessasi, entä millaisia nyt, mikä on
mielestäsi helpoin tapa löytää harrastuksia Jyväskylästä, minkälainen vaikutus
harrastuksilla on kotoutumiseen.
Kaikilta haastateltavilta kysyimme muuten täsmälleen samat kysymykset, mutta
viimeisen kysymyksen; ”onko harrastuksilla minkälainen vaikutus kototutumiseen?”
11
esitimme vain muutamille. Tämä johtui siitä, että lisäsimme tämän kysymyksen vasta
jälkikäteen ja useimmat haastattelut olivat jo tehtynä. Syy miksi tämä kysymys tuli
vasta myöhemmin mukaan haastattelurunkoon oli se, että opinnäytetyön lopullinen
muotoutuminen selvisi vasta melko myöhään ja tämä kyseinen kysymys tuli erittäin
tärkeäksi esittää.
Kaikilla haastateltavilla oli mukavasti kerrottavaa, mutta jos haastateltavalla ei ollut
harrastusta tai aikomusta aloittaa sellaista, oli haastavaa saada haastattelusta
kovinkaan laajaa. Kuitenkin ymmärsimme sen, että jokainen haastattelu, oli se sitten
suppeampi tai hyvinkin laaja tuotokseltaan, olisi arvokas tutkimustamme varten.
5. TUTKIMUKSEN TULOKSIA JA ANALYSOINTIA
5.1 Haastatteluiden vastaukset ja niiden analyysi
Kysyttäessä haastateltavilta mitä he harrastavat, olivat vastaukset melko samanlaisia
ja jaettavissa selkeästi kolmeen ryhmään: musiikki, liikunta ja käsityöt. Varsinkin
liikuntaharrastus löytyi monelta, nuorimmasta vanhimpaan vastaajaan. Vain kahdella
vastaajista ei ollut harrastuksia tällä hetkellä. Tässä vastauksista muutamia:
”Koripalloa ja rap-musiikin tekemistä” (mies 23 v.)
”Tanssia,laulamista,ihmisiin tutustumista ja vapaaehtoistyötä” (nainen 60 v.)
”Olen aijemmin harrastanut käsitöiden tekemistä” (nainen 27 v.)
”Parkouria perheryhmässä ja salsaa” (nainen 39 v.)
Kysyttäessä miten löysit harrastuksia kun haastateltava oli tullut suomeen ja kuinka
nyt tällä hetkellä, nousi esiin seuraavanlaisia vastauksia:
12
”En oikeastaan etsinyt ollenkaan. Nähnyt lehdissä paljon harrastus ja menovinkkejä.
Tykkään lukea ja kävellä, koska se on ilmaista.” (nainen 49 v.)
”Etsin ja löysin helposti. Halusin lasten kanssa käydä puistossa ja pelata jalkapalloa.
Paikat löytyivät helposti sosiaalityöntekijän näyttämänä.” (nainen 29 v.)
”Alussa päiväkodista, internetistä, ja lehdistä. Kirjastossa oli myös ilmoituksia.”
(nainen 25 v.)
”Tullessani yliopistoon opiskelemaan, yliopistossa helppo löytää, esimerkiksi Salsaa.
Jos tulisin nyt, ihmisten kautta kysellen ja ilmoitustauluja katsoen. Mies ei auttanut
yhtään etsimisessä. Lapsille löytyi äitien verkostojen kautta helposti harrastukset.
Perhekahvilat ym. Glorian löysin päiväkodin tutun kautta.”(nainen 39 v.)
”Koulusta ja kursseilta löysin harrastuksen” (nainen 60 v.)
Vastaukset osoittivat, että jos etsi harrastusta, löysi sen kyllä helposti. Koulun ja
päiväkodin kautta oli helppo löytää harrastuksia, niin itselle kuin lapsillekin.
Vastauksista käy ilmi, että opiskelu tai koulupaikka auttaa harrastuksen
löytämisessä. Myös omalla aktiivisuudella on suuri rooli löytämisessä. Yllätyimme
siitä, kuinka kahtia jakautunutta internetin käyttö oli haastateltavien kesken.
Yllättävänkin moni kertoi etsivänsä harrastuksia ennemmin ilmoitustaulujen ja lehtien
kautta, kuin internetistä. Nuoremmatkin haastateltavat kertoivat etteivät käytä
internettiä juuri lainkaan. Kuitenkin internetin käyttö oli myös suosittu apu tapa
harrastusten löytämiseen.
Usealla oli harrastuksen löytämiseen apuna joku ulkopuolinen henkilö, tai henkilöitä.
Vastauksissa nousi esiin sosiaalityöntekijän apu, koulut, päiväkodit, ystävät ja muut
äidit.
Harrastuksien löytäminen voi olla erittäin tärkeää jo maahanmuuton alkupuolella.
Alitolppa-Niitamo (2013) kertoo maahanmuuttajan siirtymävaiheen mukana tulevasta
hetkellisestä tyhjiöstä, jossa mm. muuttuneet ihmissuhteet eivät ole vielä
selkiytyneet. Tässä vaiheessa erityisesti kotoutujilla on mahdollisuus ohjata muutosta
13
aiempaa suotuisempaan suuntaan. (Alitolppa-Niitamo ja Leinonen 2013, 101.)
Harrastetoiminnalla oleva positiivinen vaikutus kotoutumiseen tekee harrastuksen
helposta löytymisestä ja matalasta kynnyksestä tärkeää.
Kysyttäessä löytyikö harrastusmahdollisuuksia joita etsi, ja löytyikö ne helposti vai
vaikeasti, vastasivat he seuraavaa:
”Löytyivät helposti, oli helppoa koska löytyivät tuttujen kautta.” (mies 23 v.)
”Oli helppoa.” (nainen 27 v.)
”Löytyi helposti” (nainen 29 v.)
”Vaikea löytää aluksi, vaikea ymmärtää lukukaudet; syys, kevät, että mitä
tarkoittaa(aloitusajat). Googlen avulla löysin tiedon. Ei ollut paikkaa missä olisi ollut
harrastemahdollisuuksia kootusti yhdessä ja mistä olisi nähnyt kaiken
kerralla.”(nainen 25 v.)
”Oli helppoa, niin itselle kuin lapsillekin.” (nainen 36 v.)
”Harrastusmahdollisuuksia etsisin median kautta. Ystävien ja tuttavapiirin kautta
löytyisi myös. On helppoa löytää harrastusmahdollisuuksia. Aktiivinen etsijä löytää
harrastuksia helposti. Ikääntyneet naiset tykkäävät esimerkiksi käsitöistä ja heille
täytyy antaa aikaa kehittää osaamista. (nainen 60 v.)
Haastateltavamme kokivat pääosin haluamiensa harrastusten etsimisen ja niiden
löytämisen helpoksi. Yksi vastaajista toteaa aktiivisen etsijän löytävän harrastuksia
helposti, koska on valmis itse ottamaan selvää asioista. Haastateltaviemme ollessa
Glorian aktiivikävijöitä, pohdimme liittyykö yleinen aktiivisuus harrastusten löytymisen
helppouden takana? Olisivatko vastaukset erilaisia, jos haastatteluryhmänä olisivat
muut kuin Glorian kävijät?
Myös ystävien ja tuttavien tieto harrastuksista auttoi löytämään harrastus
mahdollisuuksia helpommin ja enemmän. Yksi vastaajista kaipasi paikkaa mistä
löytäisi selkeästi ja helposti harrastus-, sekä vapaa-ajan vietto mahdollisuudet.
14
Kysyttäessä millaisia vapaa-ajan vietto tapoja halusi tullessa ja entä nyt, antoivat he
seuraavanlaisia vastauksia:
”Nykyään ei halua harrastuksia, koska ei ole aikaa.” (mies 23 v.)
”Haluaisi musiikkitunneille yhdessä lapsen kanssa.” (mies 36 v.)
”Jos alkaisi jotain harrastamaan, toivoisi sen olevan hyvin halpaa, tai ilmaista”
(nainen 49 v.)
”Haluaisin oppia ompelemaan vaatteita.” (nainen 27 v.)
”Haluaisin oppia ompelemaan vaatteita, sekä sisustusta ja valokuvausta.” (nainen 29
v.)
”Nyt itse salia, pyöräily, kävely. Toinen tytöistä koulun kerhossa. Haluaisin harrastaa
uimista, mutta se on kallista.” (nainen 25 v.)
”Salsa tullessa. Viime aikoina parkour, jossa perheryhmiä, jossa itse voi tehdä ja eriikäiset lapset voi tehdä myös. Lapsenvahtisysteemi (lapsiparkki joka ilmainen).
Muuttaessa mietin voiko ilman kielitaitoa mennä tunneille ja onko sellaisia tunteja
joissa selkokieli/englanti. Mietin nyt kielten opiskelua jos olisi aikaa” (nainen 39 v.)
Vastauksista nousi selkeästi yksi teema, lähes jokainen vastaajista toivoi
harrastuksen olevan ilmainen tai ainakin hyvin halpa. Vastaajista useimmat kokivat
suuren osan harrastusmahdollisuuksista olevan kalliita, eikä siksi halunnut niihin
osallistua.
Myös lasten hoitopaikan järjestäminen illan harrastamisen ajaksi askarrutti. Jos ei ole
ketään kenelle jättää lasta hoitoon harrastusten ajaksi, ei voi harrastaa mitään yksin
ilman lasta. Yhdessä vastauksessa kuitenkin kehuttiin ilmaista lapsiparkkia
harrastuspaikassa.
15
Kysyttäessä mikä on helpoin tapa löytää harrastuksia Jyväskylästä, vastasivat he
seuraavaa:
”Harrastukset on todella kalliita. Ei löydy kauheasti ilmaisia.” (mies 36 v.)
”Kylätoimisto Huhtasuolla, sieltä löytyi tietoa. En etsi internetistä. Esimerkiksi
Gloriasta löytyy tietoa.” (nainen 27 v.)
”En etsi internetistä, mutta esimerkiksi Gloriasta löytyy tietoa.” (nainen 29 v.)
”Internet. Toivoisin että olisi yksi sivu mistä löytyy. Helposti löytyy luontopolkuja ja
infoa niistä.” (nainen 25 v.)
”Jos koulupaikka, niin sen kautta. Kaupungin sivut ovat vaikeahkot. Ensimmäisiä
paikkoja mistä löysin (tietoa harrastuksista), oli uimahallin ilmoitustaulu. Nettisivuilla
usein kielimuuri ja pitää tietää mihin menee.” (nainen 36 v.)
”Median kautta helpoin löytää harrastusmahdollisuuksia. Jos haluaa mennä
tutustumaan työpajaan, pitää mennä paikalle. Puskaradion kautta saa tietää, myös
internetistä. Paperimainosten ja sanomalehtien kautta. (nainen 60 v.)
Monet haastateltavat kertoivat kuinka Gloriasta voi löytää harrastuksen tai kuinka se
voi toimia väylänä harrastusten löytämisessä. Myös internetistä etsimien oli yleinen
tapa löytää harrastusmahdollisuuksia. Kuitenkin kielimuuri saatettiin kokea
ongelmaksi ja se, että tulisi olla valmiina jo tieto mille sivuille hakeutua. Muutama
vastaajista kertoi etsivän menovinkkejä tai harrastuksia myös lehdistä. Yksi
vastaajista mainitsi puskaradion, kuinka sen kautta kuulee jo hyväksi todetuista
harrastus paikoista.
Kysyttäessä onko Jyväskylässä paljon harrastusmahdollisuuksia, vastasivat he
seuraavaa:
16
”On paljon erilaisia harrastuksia. Soittoharrastuksiin ym. Ylipäätään Suomessa on
paljon harrastuksia mutta ihmisten aktiivisuudesta riippuu löytääkö. Varsinkin liikunta
harrastuksia löytyy”(nainen 60 v.)
”On ja ei, kantasuomalaisille enemmän vaihtoehtoja.” (mies 23 v.)
”Jyväskylässä on paljon mahdollisuuksia harrastaa. On helppo löytää tietoa. Pidän
kuitenkin useampia harrastuksia niin kalliina ettei voi harrastaa. Lapset käyvät
kuntosalilla.” (nainen 49 v.)
”On paljon, mutta kalliita.” (nainen 25 v.)
”Kansalaisopistossa paljon monipuolisesti mahdollisuuksia mutta ei ihan ilmaisia.”
(nainen 39 v.)
Vastaajien mielestä harrastus ja vapaa-ajan vietto tapoja löytyy paljon ja
monipuolisesti. Varsinkin liikunta harrastuksia kerrotaan löytyvän paljon. Kuitenkin
usein harrastusten hintataso karkoittaa vastaajista useamman.
Vastauksissa tuli myös ilmi se, kuinka muutama vastaajista koki kantasuomalaisen
löytävän helpommin harrastuksia kuin maahanmuuttaja. Yksi vastaaja pohti tämän
johtuvan kantasuomalaisten vahvemmasta kielitaidosta ja jo ennalta tutusta
yhteiskunnan rakenteesta. Eräs vastaajista toteaa: ”Suomalaisilla helpompi löytää
harrastuksia, koska asuu jo valmiiksi täällä joten tietoa saanut kerättyä jo kauan.
Maahanmuuttaja ei välttämättä uskalla lähteä tutkimaan kaikkia mahdollisuuksia.”
Kysyttäessä onko harrastuksilla vaikutusta kotoutumiseen, saimme seuraavanlaisia
vastauksia:
”Auttaa. Tutustuu erilaisiin ihmisiin, oppii kieltä konkretian kautta sekä oppii uusia
sanoja. Esimerkiksi käsityön parissa neulomiseen ja kutomiseen liittyvät sanat.
Aktiivisemmalla ihmisellä tehokkaampi kuntoutumis ja kototutumisprosessi. Kotona ei
voi keskustella, uuteen kulttuuriin kuuluvien ihmisten kanssa. Olen paljon mukana
17
monissa projekteissa, jolloin ihmisten kanssa runsas kanssakäyminen auttaa
kotoutumisprosessissa.
Osa ei voi harrastaa, koska liian sairaita, tai rahan kanssa tiukkaa.
Gloria on paikkana hyvä, koska aina auki ja jonne voi tulla ja nähdä paljon ihmisiä.
Vaatii omaa aktiivisuutta ja uskallusta tulla paikalle. Harrastusten pitää tulla omasta
tahdosta.” (nainen 60 v.)
”Vapaa-ajan toiminnalla on vaikutusta kotoutumiseen. Oma kokemukseni on
yhdistyksen vapaaehtoistyöstä. Yhdistystoiminta on auttanut oppimaan uutta. Saa
kontakteja, luodaan verkostoja ihmisiin ja saa kavereita. Yhteiskunnassa voi olla
vaikeaa löytää oma paikkaa, vapaa-ajan toiminta auttaa tässä. Jos
maahanmuuttajaperheelle harrastaminen on vieraampaa, voi suhtautuminen
muutenkin olla negatiivisempaa(yhteiskuntaa ja harrastamista kohtaan).” (mies 36 v.)
Tästä voimme päätellä sen, että harrastusten aloittaminen, yleinen aktiivisuus sekä
ihmisten
kanssa
sosiaalisoituminen
vaikuttaa
vastaajien
mielestä
selkeästi
kotoutumiseen ja erityisesti positiivisella tavalla. Kuitenkin on otettava huomioon oma
jaksaminen sekä annettava itselleen aikaa rauhassa tutustua kulttuuriin, mutta
kuitenkin ennemmin tai myöhemmin olisi hyvä aktivoitua ja hakeutua ihmisten pariin.
”Aktiivinen kansalaisuus ja kotoutuminen ovat vuorovaikutuksellissa suhteessa
toisiinsa. Kotoutumisen voi nähdä niin kansalaisuuden ehtona kuin päämääränäkin.
Aktiivinen kansalaisuus näyttää olevan edellytys yksilön kotoutumiselle uuteen
yhteiskuntaan.” (Keinänen & Mäkeläinen 2009, 187)
Pitämällä sosiaalisia suhteita yllä pelkästään oman kotipiirin kanssa, ei edistä
kotoutumista
samalla
tavalla,
koska
kosketuspinta
uuteen
kulttuuriin
jää
suppeammaksi.
5.2 Yhteenveto
Harrastamisen vaikutuksista kotoutumiseen saa haastattelujen perusteella selkeän
vastauksen. Kaikki kysymykseen kotoutumisen vaikutuksista vastanneet
18
haastateltavat kokivat harrastuksilla olevan positiivinen vaikutus yhteiskuntaan
integroitumiseen. Haastateltavat antoivat esimerkkejä omista ja tuttujen elämästä,
joiden kautta he peilasivat harrastusten hyviä vaikutuksia. Harrastusten kautta sai
uusia kontakteja, kielitaito parantui ja ymmärrys uudesta kulttuurista kehittyi.
Harrastusten ja vapaa-ajan viettotapojen löytäminen Jyväskylästä oli haastateltaville
pääosin helppoa ja halutut harrastukset ovat löytyneet. Suurempana
ongelmakohtana iso osa haastateltavista koki harrastamisen kalleuden, joka rajoitti
monella harrastuksien aloittamista.
5.3 Tutkimuksen luotettavuus
Luotettavuutta kuvataan useimmiten kahdella termillä: reliabiliteetti ja validititeetti.
Molemmilla sanoilla tarkoitetaan luotettavuutta, mutta reliabiliteetilla tarkoitetaan
tutkimuksen toistettavuutta. (Metsämuuronen 2002, 55.) Validiteetti tarkoittaa
tutkimuksen pätevyyttä, eli sitä miten hyvin tutkimus, tai valittu mittari kuvaa
tutkittavaa ilmiötä. Reliabiliteetti mittauksen tarkkuutta. (Ronkainen 2014, 129-130.)
Validiteetti on myös tutkimuksen laatua kuvaava termi. Validiteetti eli pätevyys kertoo
ensinnäkin siitä onko tutkimuksen tietopohja hankittu pätevällä tavalla eli sellaisia
käytäntöjä hyödyntäen, jotka ovat yleisten tieteen kriteerien näkökulmasta
perusteltavissa. Toiseksi validiteetti tarkoittaa sitä, että tutkimus on pätevää
tutkittavan aiheen kuvaajana. Tutkimuksessa on tuotava esiin yhteys tutkimuksen
tuloksien ja aiheen välillä. ”Kolmanneksi validiteettiin liittyy ajatus tutkijan ja
tutkittavien maailman välisestä suhteesta. Kysymys on siitä, kuinka vahvasti tutkijan
käsitteet, tulkinnat, ja havainnot vastaavat yhteisön jäsenten käsitteitä, tulkintoja ja
havaintoja”. (mt.,131.)
Reliabiliteetilla saadan käsitys tutkimuksen luotettavuudesta. Mittauksien
yhdenmukaisuus ja miten tarkka ja johdonmukainen mittari on. Reliabiliteetti
muodostuu kahdesta osasesta, yhteinäisyydestä ja pysyvyydestä, tai vakaudesta.
(mt., 131-132.)
19
6 POHDINTA JA OMAN TYÖN ARVIOINTI
Opinnäytetyömme tarkoitus oli kuvata Jyväskylän harrastemahdollisuuksien tarjontaa
paikallisten maahanmuuttajien näkökulmasta. Pyrimme selvittämään miten Jyväskylä
pystyy vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin harrastamisen saralla ja kuinka
helppo maahanmuuttajan on harrastuksia löytää. Toisena tavoitteenamme oli tutkia
harrastuksien ja vapaa-ajantoiminnan vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen.
Haastatteluiden kautta selvitimme millaisena maahanmuuttajat ovat kokeneet
harrastusten, tai niiden puutteen vaikutuksen kotoutumisprosessiin. Aluksi
tarkoituksenamme oli tehdä haastatteluiden pohjalta myös produkti, joka helpottaisi
matalan kynnyksen toiminnan löytämistä Jyväskylässä. Myöhemmin työmme
muotoutui enemmän tutkimuksellisemmaksi ja produktiosa jäi lopulta työstä pois.
Seuraavissa kappaleissa pohdimme yleisesti opinnäytetyömme heikkouksia ja
vahvuuksia, sekä analysoimme lyhyesti tutkimuksen toteutusta ja tuloksia.
Lähdimme toteuttamaan opinnäytetyötä teemahaastattelujen kautta. Pohdimme
teemahaastattelun olevan paras vaihtoehto tutkimukseemme, jotta saamme
haastattelutilanteista mahdollisimman keskustelevan ja sitä kautta keskusteluista
kaiken irti. Teemahaastattelu osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä saimme
haastattelutilanteista keskustelevia ja avoimia, kuten olimme toivoneet.
Keskusteluiden avoimuus antoi näkemyksemme mukaan haastateltaville paremmin
mahdollisuuksia tuoda ajatuksiaan esille ja pystyimme vapaammin muotoilemaan
kysymyksiä uudelleen, jos vastaajalla oli haasteellista ymmärtää kysymystä.
Opinnäytetyön tekemiseen on kuitenkin liittynyt myös paljon haasteita. Alun perin
opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa mitä maahanmuuttajat harrastavat, mitä
he haluaisivat harrastaa ja miten harrastusten aloittaminen voitaisiin tehdä
helpommaksi Jyväskylässä. Ajatuksena oli tehdä Gloriaan kartta, jossa löytyisi
Jyväskylän alueelta ilmaisia tai halpoja harraste ja vapaa-ajan mahdollisuuksia.
Opinnäytetyön aihe vaihtui kuitenkin matkan varrella, jolloin painotus Jyväskylän
harrastetarjonnan tutkimisesta vaihtui enemmän harrastamisen vaikutuksien
tutkimiseen. Tutkimuskysymyksen vaihduttua, koimme ettei kartta enää liity
aiheeseen samalla tavalla kuin alun perin. Olimme kuitenkin ehtineet jo muotoilla
kysymykset ja toteuttaa osan haastatteluista, jotka keskyttyivät tutkimaan
20
harrastemahdollisuuksia. Kehitimme haastattelurunkoa lisäämällä kysymyksiä, jotta
saisimme uuteen tutkimuskysymykseen tarkemmin vastauksia. Aikataulusyistä emme
tehneet aiempia haastatteluita uudestaan, vaan teimme loput haastattelut uudella
haastattelurungolla. Jälkikäteen ajateltuna, haastattelurungon suunnitteluun olisi
tullut käyttää enemmän aikaa.
Kokonaisuutena koemme opinnäytetyömme onnistuneeksi. Koemme valitsemamme
haastattelumuodon onnistuneeksi ja samoin tekemämme haastattelut. Saimme aluksi
asettamiimme tutkimuskysymyksiin vastaukset haastatteluiden kautta. Ennen kaikkea
opinnäytetyöprosessi on oppimiskokemuksena ollut tärkeä. Työn aikana olemme
päässeet tekemään yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa, ja parityönä tehty
toteutus on opettanut työelämässäkin tärkeitä yhteistyöhön ja aikataulutukseen
liittyviä taitoja.
Työn merkitys meille tulevina yhteisöpedagogeina on tärkeä. Opinnäytetyötä
tehdessämme tutustuimme maahanmuuttoon ja kototutumiseen liittyvään
kirjallisuuteen. Haastatteluiden avulla saimme hyvän perustiedon maahanmuuttajien
harrastamisesta sekä niiden vaikutuksista kotoutumiseen.
Jatkotutkimus ideoina esille nousivat esimerkkeinä tutkimuksen laajentaminen,
kohderyhmän ja -alueen tarkentaminen, sekä se miten harrastamisen aloittamisen
kynnystä voitaisiin Suomessa madaltaa. Tutkimusta voisi laajentaa kasvattamalla
tutkimusryhmän kokoa, jotta saataisiin yleistettävempiä tuloksia. Kohderyhmää voisi
tarkemmin määritellä esimerkiksi sukupuolen, iän, tai lähtömaan perusteella.
21
LÄHTEET
Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Jyväskylä:
PS-Kustannus.
Alitolppa-Niitamo, Anna & Leinonen, Elina 2013. Perhe, nuoret ja maahanmuutto.
Teoksessa
Alitolppa, Fågel & Säävälä 2013. Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan
muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto
Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2008. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Tammi.
Jouni, Tuomi & Sarajärvi, Anneli 2009. Laadullinen tutkimus ja sisältöanalyysi.
Vantaa: Tammi
Keinänen, Tanja & Mäkeläinen, Kati 2009. Aktiivinen kansalaisuus kotoutumisen
edellytyksenä. Teoksessa
Harinen, Honkasalo, Souto & Suurpää (toim.) 2009. Ovet auki! Monikulttuuriset
nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen
Leinonen 2013. Perheen sukupolvisuhteet ja kotoutuminen nuorten näkökulmasta.
Helsinki: Edita Prima Oy
Metsämuuronen 2002. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Sri Lanka:
International Methelp Ky
Monikulttuurikeskus Gloria. Viitattu 17.10.2015.
www.monikulttuurikeskus-gloria.fi
Myren 1999. Pois paitsiosta – maahanmuuttajien liikuntaharrastukset ja vapaaajanvietto Suomessa. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus
Ronkainen, Pehkonen, Ylänne & Paavilainen 2014. Tutkimuksen voimasanat.
Helsinki: Sanoma Pro Oy
Suomen laki 2010. ”Laki kotoutumisen edistämisestä”. Viitattu 20.10.2015.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386/
Söderling, Ismo 2013. Maahanmuutto ja suomalaiset asenteet. Teoksessa
22
Alitolppa-Niitamo, Fågel & Säävälä (toim.) 2013. Olemme muuttaneet –ja
kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki:
Väestöliitto
Työ- ja elinkeinoministeriö 2014. ”Kotoutumisen kaksisuuntaisuus”. Viitattu
17.11.2015.
http://www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/kotouttaminen/kotouttamistyon_taustaa/ko
touttamistyon_periaatteet/kotoutumisen_kaksisuuntaisuus
Väestöliitto 2015. ”Maahanmuuttajat”. Viitattu 19.10.2015.
http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja-jalinkkeja/tilastotietoa/maahanmuuttajat/
Wikipedia 2015. ”Kotouttaminen”. Viitattu 18.11.2015.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotouttaminen/
23
LIITTEET
Liite 1. Haastattelurunko
24
LIITE 1.
HAASTATTELURUNKO
PERUSTIEDOT
Ikä?
Mistä lähtöisin?
Milloin saapunut Suomeen?
Miksi tullut?
MUUT
Mitä harrastat?
Miten löysit harrastuksen silloin kun saavuit Suomeen? Miten etsisit nyt?
Millaisia vapaa-ajan viettotapoja halusit / millaisia haluaisit nyt?
Mikä on mielestäsi helpoin tapa löytää harrastuksia Jyväskylästä? Voisiko sitä
helpottaa?
Minkälainen vaikutus harrastuksilla on kotoutumiseen?