Maunuksela T, Huovinen P, Vuopio J. Suomessa käytetään

Työssä | lääkeinfo
Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä,
Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka
Tommi Maunuksela
LK
Turun Yliopisto, biolääketieteen
laitos, lääketieteellinen
mikrobiologia ja immunologia
Pentti Huovinen
LKT, kliinisen mikrobiologian
erikoislääkäri, professori
Turun Yliopisto, biolääketieteen
laitos, lääketieteellinen
mikrobiologia ja immunologia
Jaana Vuopio
LKT, kliinisen mikrobiologian
erikoislääkäri, professori
Turun Yliopisto, biolääketieteen
laitos, lääketieteellinen
mikrobiologia ja immunologia,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
bakteeri-infektiot-yksikkö
Suomessa käytetään Pohjoismaista
eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa
•Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa on ollut Suomessa 2000-luvulla tasaista, mutta eri
­lääkeryhmien osuuksissa on tapahtunut muutoksia.
•Amoksisilliini-klavulaanihapon käyttö on kolminkertaistunut, ja makrolidien käyttö on vähentynyt 2000-luvulla.
•Kulutuksessa on merkittäviä eroja sairaanhoitopiireittäin.
•Mikrobilääkekulutuksen seuranta käyttöaiheittain olisi tärkeää vallitsevien hoitokäytäntöjen arvioimiseksi.
Suomessa kulutettiin 87 % mikrobilääkkeistä
avohoidossa ja 1,7 miljoonaa suomalaista sai ainakin yhden mikrobilääkekuurin vuonna 2013
(1,2). Siten mikrobilääkekulutus avohoidossa
vaikuttaa resistenttien bakteerien leviämiseen ja
normaaliin mikrobistoon kohdistuvaan valintapaineeseen merkittävästi (3). Mikrobilääkkeistä
aiheutuu vuosittain myös huomattavia kustannuksia: esimerkiksi vuonna 2013 niitä ostettiin
noin 44 miljoonalla eurolla (2).
Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella
mikrobilääkkeiden kulutuksessa avohoidossa
tapahtuneita muutoksia ja pohtia niiden syitä.
Kulutuksella tarkoitetaan aina kulutusta avohoidossa, ellei toisin mainita.
Tiedot Suomen mikrobilääkekulutuksesta
saatiin Fimean lääkekulutusrekisteristä, joka
perustuu lääketukkukauppojen myyntiin apteekeille (1). Mikrobilääkkeiden kulutus ilmaistaan
lääkkeen määritellyllä vuorokausiannoksella,
­joka on suhteutettu väestöön (defined daily
Amoksisilliini-klavulaanihapon kulutus oli
­poikkeuksellisen suurta Varsinais-Suomessa.
­ ose, DDD/1 000 as./vrk). Se ilmoittaa teoreetd
tisesti sen osuuden väestöstä, joka on käyttänyt
tyypillisen päiväannoksen verran valmistetta
päivittäin (1).
Apteekeista lunastettuihin resepteihin perustuva mikrobilääkkeiden ikäryhmittäinen käyttö
on poimittu Kelan reseptitietokannasta (2).
Pohjoismaiden kulutuslukuja on kerätty interaktiivisesta ESAC-Net-tietokannasta (4) ja maiden omista tilastojulkaisuista (5,6). Islanti ei ole
Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70
mukana, koska avohoidon kulutuslukuja ei ole
sieltä saatavilla.
Mikrobilääkkeiden kulutusta on verrattu Käypä hoito -suositusten mikrobilääkevaihtoehtoihin. Vuotuisten epidemioiden ja resistenssi­
tilanteen vaikutus kulutukseen on pyritty huomioimaan THL:n tartuntatautirekisterin (7) ja
suomalaisen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmän FINRES-raporttien pohjalta (8).
Kuluttajien asenteita ja tietämystä mikrobilääkkeistä on kerätty Euroopan komission tekemästä Eurobarometri-kyselystä (9).
Ruotsissa kulutus on laskussa
Vuosina 2000–2013 Suomessa käytettiin avohoidossa keskimäärin 26 % enemmän mikro­
bilääkkeitä kuin Ruotsissa, 23 % enemmän
kuin Tanskassa ja 17 % enemmän kuin Norjassa (kuvio 1). Suomessa kulutus oli 18,3
DDD/1 000 as./vrk vuonna 2013, mikä on lähellä 2000-luvun keskiarvoa 18,5 DDD/1 000 as./
vrk. Kulutus on vaihdellut seuranta-aikana keskimäärin 4 % vuodessa.
Vuosien 2001 ja 2011 mykoplasmaepidemiat
sekä vuoden 2011 influenssa B -virusepidemia
heijastuvat etenkin hengitystieinfektioiden hoitoon tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kulutukseen Suomessa (kuvio 2). Meillä väestöön suhteutettuna suurin mikrobilääkkeiden kuluttajaryhmä ovat alle 4-vuotiaat lapset. Heistä 40 %
sai vähintään yhden mikrobilääkereseptin
vuonna 2013. Toiseksi suurin kuluttajaryhmä
ovat yli 75-vuotiaat, ja vähiten mikrobilääkkeitä
kuluttivat 10–14-vuotiaat (1,2).
Suomen mikrobilääkekulutus on pohjoismaisittain suurta, mutta silti alle eurooppalaisen
keskiarvon (4). Avohoidon kokonaiskulutus on
Suomessa ja Norjassa ollut melko tasaista
2259
Kirjallisuutta
1 Fimea – Lääkealan turvallisuus ja
kehittämiskeskus. Lääkemyynti­
tilasto. Internet: http://www.fimea.fi/laaketieto/
kulutustiedot
2 Kansaneläkelaitos. Tilasto
korvatuista resepteistä. Internet:
http://www.kela.fi/tilastotaiheittain_tilasto-korvatuistaresepteista.
3 Huovinen P. Bakteeriston merkitys
terveydelle avautuu vähitellen.
Suom Lääkäril 2013;68:655–60.
4 ECDC. Antimicrobial consumption
interactive database (ESAC-Net).
Internet: http://www.ecdc.
europa.eu/en/healthtopics/
antimicrobial_resistance/
esac-net-database
5 Swedish Public Health Agency,
National Veterinary Institute.
SWEDRES-SVARM 2013 – Use of
antimicrobials and occurrence of
antimicrobial resistance in
Sweden. Internet: www.sva.se
6 Statens Serum Institut, National
Veterinary Institute, National Food
Institute. DANMAP 2013 – Use of
antimicrobial agents and
occurrence of antimicrobial
resistance in bacteria from food
animals, food and humans in
Denmark. Raportti 9/2014. www.danmap.org
7 Jaakola S, Lyytikäinen O,
Rimhanen-Finne R ym. Tartuntataudit Suomessa 2013. Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos, Raportti
16/2014.
8 Jalava J. FiRE-työryhmä, Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos. FINRES
2013 – Bakteerien mikrobilääke­
resistenssi Suomessa. Työpaperi
35/2014.
2000-luvulla, kun taas Tanskassa se on kasvanut kolmanneksella 2000-luvulla. Ruotsissa kulutus on puolestaan vähentynyt vuodesta 2000
lähtien keskimäärin 1,4 % vuodessa (kuvio 1).
Mikrobilääkekulutuksen vertailua eri Pohjoismaissa vaikeuttavat ikärakenteen, sairastuvuuden, tilastointitapojen, hoitosuositusten ja
infektioepidemioiden erot.
Amoksisilliini-klavulaanihapon
käyttö on kasvussa
Yksittäisistä mikrobilääkeaineista ovat Suomessa olleet 2000-luvulla käytetyimpiä amoksisilliini, doksisykliini ja kefaleksiini. Vuonna 2013
niiden osuus avohoidon mikrobilääkekulutuksesta oli 42 % ja reseptien lukumäärä yli 1,5
miljoonaa kappaletta.
Myös amoksisilliini-klavulaanihappoa käytetään runsaasti. Vuonna 2013 sitä käytettiin Suomessa lähes kuusinkertainen määrä Ruotsiin
verrattuna (5). Valmisteen kulutus on Suomessa
kolminkertaistunut 2000-luvulla, vaikka tämä ei
ole järkevää mikrobilääkeresistenssitilanteen
kannalta (10). Esimerkiksi lapsen akuutin korvatulehduksen hoitoon amoksisilliini-klavulaanihappoa suositellaan vasta, jos vaste penisilliiniin
tai amoksisilliiniin on huono tai jos välikorva­
eritteen bakteeriviljelyssä kasvaa beetalaktamaasia tuottava bakteeri (11). Bakteeriperäisen sivuontelotulehduksenkin hoidossa amoksisilliiniklavulaanihappo on vasta toissijainen mikrobilääke (12).
KUVIO 1.
Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa Pohjoismaissa vuosina
2000–13 (4).
Makrolidien käyttö on vähentynyt
Kulutus (DDD/1 000 as./vrk)
20
18
16
Suomi
Tanska
Norja
14
Ruotsi
12
10
22 6 0
Kefalosporiinien kulutus on Suomessa moninkertaista muihin Pohjoismaihin verrattuna. Esimerkiksi vuosina 2000–13 ensimmäisen polven kefalosporiineja kulutettiin Suomessa yli kahdeksan kertaa enemmän kuin
Ruotsissa (4). Ruotsissa esimerkiksi ihoinfektioiden hoidossa käytetään stafylokokkipenisilliinejä useammin kuin kefalosporiineja (13).
Selvästi käytetyin kefalosporiini Suomessa on
kefaleksiini, jonka osuus ryhmän kulutuksesta
oli 97 % vuonna 2013. Toisen ja kolmannen
sukupolven kefalosporiineja käytetään avohoidossa vain harvoin.
Tetrasykliinien kulutus on meillä suurempaa
kuin muissa Pohjoismaissa (kuvio 3). Doksisykliini on tetrasykliiniryhmän lääkkeistä käytetyin
noin 60 %:n osuudella. Hengitystieinfektioepidemiat heijastuivat todennäköisesti doksisykliinin käytön runsaana vaihteluna (14). Esimerkiksi vuonna 2011 influenssaepidemian aikaan
käytettiin doksisykliiniä 26 % enemmän kuin
edellisvuonna. Lymesykliinin myyntiluvut ovat
kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
Perinteisen fenoksimetyylipenisilliinin eli Vpenisilliinin käyttö on laskenut Suomessa kolmanneksella 2000-luvulla (kuvio 2). V-penisilliini on yhä ensisijainen vaihtoehto beetahemolyyttisen A-streptokokin aiheuttamissa nielu­
infektioissa ja ruusuinfektion jatkohoidossa
(15,16). V-penisilliini on käytetyin penisilliiniryhmän mikrobilääke Ruotsissa ja Tanskassa
(5,6). Ruotsissa sen käyttöön kannustetaan, ja
laajakirjoisemman amoksisilliinin käyttö on
siksi siellä harvinaisempaa kuin Suomessa.
Mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän Ruotsin Strama-organisaation tavoite on,
että 80 % alle 6-vuotiaiden lasten hengitystie­
infektioista hoidettaisiin V-penisilliinillä (17).
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kaikkien makrolidivalmisteiden käyttö on Suomessa vähentynyt 2000-luvulla ja niiden osuus
kulutuksesta oli vuonna 2013 enää 6 % (kuvio
3). Eniten tämän ryhmän lääkkeistä käytettiin
atsitromysiiniä, josta vuonna 2013 lunastettiin
193 077 reseptiä. Reseptimäärien perusteella
­atsitromysiini oli alle 4-vuotiaiden lasten hoidossa kolmanneksi käytetyin mikrobilääke.
Makrolidien käytön vähentyminen johtunee
siitä, että resistenssitilanteen huonontumisesta
tiedotettiin 2000-luvun alussa laajasti (18). Käypä hoito -suosituksen mukaan makrolidit eivät
Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70
9 European Commission, Directorate-General for Health and
Consumers (DG SANCO),
Directorate-General for Communication (DG COMM ”Research and
Speechwriting” Unit). Special
Eurobarometer 407 – Antimicrobial resistance. Euroopan
komission raportti 11/2013.
10Virta L. Antibioottien käyttö on
lisääntynyt kouluikäisillä. Sic!
Lääketietoa Fimeasta. 2012;4.
11 Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Suomen Lasten­
lääkäriyhdistys ry:n,Suomen
Otolaryngologiyhdistys ry:n ja
Suomen Yleislääketieteen
yhdistys ry:n asettama työryhmä.
Välikorvatulehdus (äkillinen).
Päivitetty 11.1.2010. www.kaypahoito.fi
12Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Korva-, nenä- ja
kurkkutaudit - Pään ja kaulan
kirurgia ry:n asettama työryhmä.
Sivuontelotulehdus. Päivitetty
10.6.2013. www.kaypahoito.fi
13Läkemedelsverket, Strama.
Farmakologisk behandling av
bakteriella hud- och mjukdelsinfektioner – ny rekommendation.
Information från Läkemedelsverket. 2009;5:16–27.
14Huovinen P, Paakkari P, Klaukka T,
Palva E. Bakteerilääkkeiden
kulutus laskusuunnassa. Suom
Lääkäril 2006;61:2976–9.
15Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen
Otolaryngologiyhdistyksen,
Suomen Infektiolääkärit ry:n ja
Kliiniset mikrobiologit ry:n
asettama työryhmä. Nielutulehdus. Päivitetty 12.3.2013. www.kaypahoito.fi
16Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama
työryhmä. Ihon bakteeri-infektiot.
Päivitetty 8.11.2010. www.kaypahoito.fi
17Strama. Stramas mål för
antibiotikaanvändning inom
öppen vård. www.strama.se
18Mikstra-työryhmä. Lisää harkintaa
makrolidien ensilinjan käyttöön Pneumokokkien resistenssi
makrolideille lisääntymässä.
Suom Lääkäril 2000;55:4405–7.
19Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen
Infektiolääkärit ry:n ja Suomen
Yleislääketieteen Yhdistys ry:n
asettama työryhmä. Alahengitystieinfektiot (aikuiset). Julkaistu
2.1.2015. www.kaypahoito.fi
20Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit
ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n,
Suomen Kliinisen Kemian
Erikoislääkäriyhdistys ry:n,
Suomen Lastenlääkäriyhdistys
ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen
ja Suomen yleislääketieteen
yhdistys ry:n asettama työryhmä.
Virtsatieinfektiot. Päivitetty
9.4.2013. www.kaypahoito.fi
Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70
ole ylempien hengitystieinfektioiden ensisijaislääkkeitä. Niitä ei suositella myöskään aikuisten
avohoitoperäisen keuhkokuumeen hoitoon
pneumokokkien makrolidiresistenssin vuoksi,
eikä makrolidia suositella käytettäväksi ainoana
mikrobilääkkeenä keuhkoklamydian tai myko­
plasman aiheuttamaa keuhkokuumetta epäil­
täessä (19). Ruotsissa makrolidien kulutus on
puoliintunut 2000-luvulla (4).
Virtsatieinfektioiden hoidossa
käytettävät mikrobilääkkeet
Aikuisen naisen komplisoitumattoman virtsatieinfektion hoitoon suositellaan ensisijaisesti
nitrofurantoiinia, pivmesillinaamia tai trimetopriimia (20). Trimetopriimin, sulfatrimetopriimien ja nitrofurantoiinin käyttö on vähentynyt 2000-luvulla, kun taas pivmesillinaamin
kulutus on kasvanut 70 %.
Trimetopriimille resistenttien E. coli -bakteerien määrä on yhä kasvussa, ja vuonna 2013
suomalaisista virtsaviljelynäytteistä 19 %:ssa
kasvoi trimetopriimille resistenttejä kolibakteereita (8). Ruotsissa resistenssi on hieman yleisempää, eikä trimetopriimia enää suositella en-
sisijaisena lääkevaihtoehtona naisen kystiitin
hoitoon (5,21). Trimetopriimin käyttö onkin
Ruotsissa puolittunut viidessä vuodessa (5).
Tanskassa suuntaus on päinvastainen. Siellä
trimetopriimin käyttö kystiitin hoitoon on yleistynyt ja pivmesillinaamin kulutus puolestaan
vähentynyt (6).
Fluorokinolonien osuus mikrobilääkkeiden
kulutuksesta oli vuonna 2013 noin 5 %, eikä se
ole enää suurentunut merkittävästi 2000-luvulla
(kuvio 2). Kuitenkin samaan aikaan kinoloniryhmän käytetyimmän lääkkeen siprofloksasiinin kulutus on lisääntynyt noin 60 %. Virtsanäytteistä kasvavien E. coli -bakteerien fluoro­
kinoloniresistenssi on lisääntymässä, ja se on
nykyisin noin 7 % (8). Fluorokinolonien tullessa markkinoille niitä suositeltiin jopa virtsatieinfektioiden ehkäisyyn (22). Nykyiset suositukset rajaavat niiden käytön erityistilanteisiin.
Strama on asettanut Ruotsissa vuonna 2009 tavoitteeksi, että kaikista naisten komplisoitumattomiin virtsatieinfektioihin määrätyistä anti­
biooteista enintään 10 % saisi olla fluorokinoloneja (17). Ruotsissa fluorokinolonien käyttö on
vähentynyt noin 5 % vuodessa. Pohjoismaista
KUVIO 2.
Yleisimpien avohoidossa käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutus Suomessa vuosina 2000–13 (1).
Kulutus (DDD/1 000 as./vrk)
5,0
4,5
4,0
3,5
Tetrasykliinit
Amoksisilliini
3,0
1. polven kefalosporiinit
2,5
Fenoksimetyylipenisilliini
2,0
Amoksisilliini-klavulaanihappo
1,5
Sulfonamidit ja
trimetopriimivalmisteet
Makrolidit
1,0
Fluorokinolonit
0,5
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
2261
21Läkemedelsverket, Strama. Nedre urinvägsinfektion (UVI) hos
kvinnor – Behandlingsrekommendation. Information från
Läkemedelsverket 2007;2:8–15.
22Lumio J. Fluorokinolonien käyttö.
Aikakauskirja Duodecim
1999;115:304–15.
23Peleg AY, Paterson DL. Modifying antibiotic prescribing in primary care. Clin Infect Dis
2006;42:1231–3.
24Rautakorpi U-M, Huikko S,
Honkanen P ym. The Antimicrobial
Treatment Strategies (MIKSTRA)
program: a 5-year follow-up of
infection-specific antibiotic use in
primary health care and the effect
of implementation of treatment
guidelines. Clin Infect Dis
2006;42:1221–30.
25Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Mikrobilääkehoidon Strategiat
– Infektiopotilaat terveys­
keskuksessa. MIKSTRA-ohjelman
loppuraportti, 2009. www.thl.fi/
en/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/
hankkeet-ja-ohjelmat/
hankkeet/26657
26Läkemedelsverket, SMI, Strama.
Behandlingsrekommendationer
för vanliga infektioner i öppenvård. Hoitosuositustiivistelmät,
2013. www.lakemedelsverket.se
vähiten fluorokinoloneja käytetään Tanskassa,
jossa kulutus on kuitenkin kasvanut (4).
Sairaanhoitopiirien väliset erot ovat suuria
Vuosien 2000–13 keskikulutuksen perusteella
vähiten mikrobilääkkeitä käytettiin Vaasan ja
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä ja eniten
Pohjois-Savossa ja Satakunnassa (kuvio 4). Vaasan sairaanhoitopiirissä mikrobilääkkeiden keskikulutus oli noin viidenneksen pienempi kuin
koko Suomen kulutuksen keskiarvo.
Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla mikrobilääkkeiden käyttö on 2000-luvulla vähentynyt
20–25 %. Lapissa käyttömäärät ovat kasvaneet
viime vuosina mutta ne ovat edelleen Suomen
keskiarvoa pienempiä (1).
Mikrobilääkkeiden alaryhmien ja yksittäisten
lääkeaineiden kulutusta vertailtaessa erot ovat
suurempia. Esimerkiksi fluorokinoloneja kulutettiin väestöön suhteutettuna vuosina 2000–13
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli puolet enemmän kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Varsinais-Suomessa myös amoksisilliini-klavulaanihapon kulutus oli poikkeuksellisen
KUVIO 3.
Mikrobilääkkeiden kulutus avohoidossa Pohjoismaissa vuonna 2013 (4).
Kulutus (DDD/1 000 as./vrk)
20
18
16
14
12
Fluorokinolonit (J01MA)
10
Sulfonamidit ja trimetopriimit
(J01E)
8
Makrolidit, linkosamidit ja
streptogramiinit (J01F)
6
Muut mikrobilääkkeet
(J01B, G, R, X)
4
Muut beetalaktaamit,
kefalosporiinit (J01D)
2
Tetrasykliinit (J01A)
0
22 6 2
Penisilliinit (J01C)
Suomi
Tanska
Norja
Ruotsi
suurta. Sitä käytettiin keskimäärin 60 % enemmän kuin muualla Suomessa. Amoksisilliinia
ja V-penisilliiniä käytettiin eniten Ahvenanmaalla, missä kefaleksiinin, amoksisilliini-klavulaanihapon ja makrolidien käyttö taas oli
­vähäisintä koko maassa. Syitä kulutuksen eroihin sairaanhoitopiireissä on vaikea päätellä.
Mitä potilaat tietävät mikrobilääkkeistä?
Vuoden 2013 Eurobarometri-kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaisten mikrobilääketietoisuus on hieman heikentynyt vuodesta 2009.
Suomalaisista 74 % tiesi, etteivät antibiootit
­tehoa vilustumiseen ja flunssaan, mutta 39 %
vastanneista luuli, että antibiooteilla voidaan
hoitaa virustauteja. Suomalaiset tiesivät hyvin
antibioottien tehon heikentymisestä ja haittavaikutuksista. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti saaneensa tietoa turhista antibioottikuureista vuoden aikana, ja
78 % piti lääkäriä luotettavana tietolähteenä.
Naiset antoivat kyselyssä enemmän oikeita vastauksia kuin miehet. Pohjoismaissa tietämys
mikrobilääkkeistä oli selvästi paremmalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa (9). Lääkärien
kannattaa vastedeskin kertoa potilaille, missä
­tilanteissa mikrobilääkkeitä tarvitaan, missä ei.
Kulutukseen voidaan vaikuttaa
Ruotsi ja Tanska ovat nykyään ainoat Pohjoismaat, jotka tuottavat diagnooseihin perustuvia
kulutustilastoja. Esimerkiksi vuonna 2013 ruotsalaiseen PRIS-rekisteriin saatiin 74 terveyskeskuksesta tietoja, joiden avulla voitiin seurata
mikrobilääkereseptien määräämistä potilaan
iän, sukupuolen, laboratoriotulosten ja diagnoosin perusteella. Yleisimmät mikrobilääkkeiden käyttöaiheet olivat hengitystieinfektiot, nieluinfektiot ja välikorvatulehdukset. Rekisterin
avulla on myös havaittu, että Ruotsissa lääkärit
määräävät akuuttiin keuhkoputkitulehdukseen
entistä harvemmin mikrobilääkkeitä (5). Tietojen avulla Strama on asettanut kansallisia
­t avoitteita mikrobilääkkeiden käytön ohjaa­
miseksi (17).
Vastaavanlaisen järjestelmän avulla Suomessakin voitaisiin tarkemmin seurata, noudattavatko lääkärien mikrobilääkkeiden määräämiskäytännöt Käypä hoito -suosituksia ja puuttua
mahdollisiin epäkohtiin. Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli edelläkävijämaa mikrobilääkkeiden kulutuksen seurannassa käyttöaiheittain
Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70
Suomalaisten mikrobilääketietoisuus on
­hieman heikentynyt vuodesta 2009.
27Tähtinen P, Laine MK, Huovinen P,
Jalava J, Ruuskanen O, Ruohola A.
A placebo-controlled trial of
antimicrobial treatment for acute
otitis media. N Engl J Med
2011;364:116–26.
28Euroopan komissio. Horizon Prizes
– better use of antibiotics. Kilpailu 2015. ec.europa.eu/
research/horizonprize/index.
cfm?prize=better-use-antibiotics
(23,24). Seurantaa toteuttanut MIKSTRA-ohjelma jouduttiin lopettamaan pitkälti resurssien
puutteen vuoksi (25). Toiveet asetettiin siihen,
että vastaavat aineistot voitaisiin tuottaa kansallisen potilasrekisterin avulla. Tämä ei ole toistaiseksi kuitenkaan toteutunut.
Mikrobilääkkeiden käytön trendien seuraaminen on tärkeää vallitsevien hoitokäytäntöjen
arvioimiseksi. Usein käytön erot eivät ole selitettävissä suosituksilla tai muilla rationaalisilla
syillä. Mielenkiintoista kuitenkin on, että suomalaiset Käypä hoito -suositukset antavat usein
mahdollisuuden käyttää laajempaa ensisijaislääkkeiden valikoimaa kuin Ruotsissa. Ruotsissa lääkesuositukset myös poikkeavat Suomen
vastaavista suosituksista (26). Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, ennen kuin voidaan arvioi-
da, onko lääkkeiden käytön ja suositusten eroilla vaikutusta tärkeimpien bakteeripatogeenien
resistenssitilanteeseen. Ajantasainen tieto epidemioista ja tärkeimpien bakteerien resistenssitilanteesta ohjaa mikrobilääkkeiden käyttöä.
Avohoidon infektioiden mikrobiologisten pikadiagnostisten menetelmien kehittäminen ja
käyttöönotto auttaisi todennäköisesti kohdentamaan mikrobilääkitystä (27). Euroopan komissio onkin luvannut maksaa miljoonan euron
palkinnon sille henkilölle tai työryhmälle, joka
kehittää mikrobilääkkeiden käyttöä parantavan
pikadiagnostisen menetelmän (28). ●
Kiitämme Annikka Kalliokoskea (Fimea),
Tinna Voipiota (Fimea) ja Timo Partiota
(Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto).
KUVIO 4.
Mikrobilääkkeiden keskikulutus (DDD/1 000 as./vrk) sairaanhoitopiireittäin 2000–13 (1).
13
21
Satakunta
3
Varsinais-Suomi
8
Kymenlaakso
10
Etelä-Savo
15
Etelä-Pohjanmaa
25
5
17
20
19,5–21,2
17,8–19,5
16,1–17,8
14,4–16,1
19
18
16
3
12
14
11
10
6
4
22
13
15
5
25
7
8
9
HUS
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
19
Kainuu
22
Ahvenanmaa
12
Pohjois-Karjala
11
17
Pohjois-Savo
4
Itä-Savo
9
Etelä-Karjala
6
Pirkanmaa
18 Pohjois-Pohjanmaa
21
Lappi
14
Keski-Suomi
7
Päijät-Häme
20
Länsi-Pohja
16
Vaasa
0
Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70
5
10
15
DDD/1 000 as./vrk
20
2263