Maunuksela T, Huovinen P, Vuopio J. Suomessa käytetään
Transcription
Maunuksela T, Huovinen P, Vuopio J. Suomessa käytetään
Työssä | lääkeinfo Annikka Kalliokoski, Erkki Elonen, Tiina Hetemaa, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Jorma Lahtela, Esa Leinonen, Maria Paile-Hyvärinen, Jaana Puhakka Tommi Maunuksela LK Turun Yliopisto, biolääketieteen laitos, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia Pentti Huovinen LKT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, professori Turun Yliopisto, biolääketieteen laitos, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia Jaana Vuopio LKT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, professori Turun Yliopisto, biolääketieteen laitos, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, bakteeri-infektiot-yksikkö Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa •Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa on ollut Suomessa 2000-luvulla tasaista, mutta eri lääkeryhmien osuuksissa on tapahtunut muutoksia. •Amoksisilliini-klavulaanihapon käyttö on kolminkertaistunut, ja makrolidien käyttö on vähentynyt 2000-luvulla. •Kulutuksessa on merkittäviä eroja sairaanhoitopiireittäin. •Mikrobilääkekulutuksen seuranta käyttöaiheittain olisi tärkeää vallitsevien hoitokäytäntöjen arvioimiseksi. Suomessa kulutettiin 87 % mikrobilääkkeistä avohoidossa ja 1,7 miljoonaa suomalaista sai ainakin yhden mikrobilääkekuurin vuonna 2013 (1,2). Siten mikrobilääkekulutus avohoidossa vaikuttaa resistenttien bakteerien leviämiseen ja normaaliin mikrobistoon kohdistuvaan valintapaineeseen merkittävästi (3). Mikrobilääkkeistä aiheutuu vuosittain myös huomattavia kustannuksia: esimerkiksi vuonna 2013 niitä ostettiin noin 44 miljoonalla eurolla (2). Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella mikrobilääkkeiden kulutuksessa avohoidossa tapahtuneita muutoksia ja pohtia niiden syitä. Kulutuksella tarkoitetaan aina kulutusta avohoidossa, ellei toisin mainita. Tiedot Suomen mikrobilääkekulutuksesta saatiin Fimean lääkekulutusrekisteristä, joka perustuu lääketukkukauppojen myyntiin apteekeille (1). Mikrobilääkkeiden kulutus ilmaistaan lääkkeen määritellyllä vuorokausiannoksella, joka on suhteutettu väestöön (defined daily Amoksisilliini-klavulaanihapon kulutus oli poikkeuksellisen suurta Varsinais-Suomessa. ose, DDD/1 000 as./vrk). Se ilmoittaa teoreetd tisesti sen osuuden väestöstä, joka on käyttänyt tyypillisen päiväannoksen verran valmistetta päivittäin (1). Apteekeista lunastettuihin resepteihin perustuva mikrobilääkkeiden ikäryhmittäinen käyttö on poimittu Kelan reseptitietokannasta (2). Pohjoismaiden kulutuslukuja on kerätty interaktiivisesta ESAC-Net-tietokannasta (4) ja maiden omista tilastojulkaisuista (5,6). Islanti ei ole Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70 mukana, koska avohoidon kulutuslukuja ei ole sieltä saatavilla. Mikrobilääkkeiden kulutusta on verrattu Käypä hoito -suositusten mikrobilääkevaihtoehtoihin. Vuotuisten epidemioiden ja resistenssi tilanteen vaikutus kulutukseen on pyritty huomioimaan THL:n tartuntatautirekisterin (7) ja suomalaisen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmän FINRES-raporttien pohjalta (8). Kuluttajien asenteita ja tietämystä mikrobilääkkeistä on kerätty Euroopan komission tekemästä Eurobarometri-kyselystä (9). Ruotsissa kulutus on laskussa Vuosina 2000–2013 Suomessa käytettiin avohoidossa keskimäärin 26 % enemmän mikro bilääkkeitä kuin Ruotsissa, 23 % enemmän kuin Tanskassa ja 17 % enemmän kuin Norjassa (kuvio 1). Suomessa kulutus oli 18,3 DDD/1 000 as./vrk vuonna 2013, mikä on lähellä 2000-luvun keskiarvoa 18,5 DDD/1 000 as./ vrk. Kulutus on vaihdellut seuranta-aikana keskimäärin 4 % vuodessa. Vuosien 2001 ja 2011 mykoplasmaepidemiat sekä vuoden 2011 influenssa B -virusepidemia heijastuvat etenkin hengitystieinfektioiden hoitoon tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kulutukseen Suomessa (kuvio 2). Meillä väestöön suhteutettuna suurin mikrobilääkkeiden kuluttajaryhmä ovat alle 4-vuotiaat lapset. Heistä 40 % sai vähintään yhden mikrobilääkereseptin vuonna 2013. Toiseksi suurin kuluttajaryhmä ovat yli 75-vuotiaat, ja vähiten mikrobilääkkeitä kuluttivat 10–14-vuotiaat (1,2). Suomen mikrobilääkekulutus on pohjoismaisittain suurta, mutta silti alle eurooppalaisen keskiarvon (4). Avohoidon kokonaiskulutus on Suomessa ja Norjassa ollut melko tasaista 2259 Kirjallisuutta 1 Fimea – Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus. Lääkemyynti tilasto. Internet: http://www.fimea.fi/laaketieto/ kulutustiedot 2 Kansaneläkelaitos. Tilasto korvatuista resepteistä. Internet: http://www.kela.fi/tilastotaiheittain_tilasto-korvatuistaresepteista. 3 Huovinen P. Bakteeriston merkitys terveydelle avautuu vähitellen. Suom Lääkäril 2013;68:655–60. 4 ECDC. Antimicrobial consumption interactive database (ESAC-Net). Internet: http://www.ecdc. europa.eu/en/healthtopics/ antimicrobial_resistance/ esac-net-database 5 Swedish Public Health Agency, National Veterinary Institute. SWEDRES-SVARM 2013 – Use of antimicrobials and occurrence of antimicrobial resistance in Sweden. Internet: www.sva.se 6 Statens Serum Institut, National Veterinary Institute, National Food Institute. DANMAP 2013 – Use of antimicrobial agents and occurrence of antimicrobial resistance in bacteria from food animals, food and humans in Denmark. Raportti 9/2014. www.danmap.org 7 Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym. Tartuntataudit Suomessa 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 16/2014. 8 Jalava J. FiRE-työryhmä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. FINRES 2013 – Bakteerien mikrobilääke resistenssi Suomessa. Työpaperi 35/2014. 2000-luvulla, kun taas Tanskassa se on kasvanut kolmanneksella 2000-luvulla. Ruotsissa kulutus on puolestaan vähentynyt vuodesta 2000 lähtien keskimäärin 1,4 % vuodessa (kuvio 1). Mikrobilääkekulutuksen vertailua eri Pohjoismaissa vaikeuttavat ikärakenteen, sairastuvuuden, tilastointitapojen, hoitosuositusten ja infektioepidemioiden erot. Amoksisilliini-klavulaanihapon käyttö on kasvussa Yksittäisistä mikrobilääkeaineista ovat Suomessa olleet 2000-luvulla käytetyimpiä amoksisilliini, doksisykliini ja kefaleksiini. Vuonna 2013 niiden osuus avohoidon mikrobilääkekulutuksesta oli 42 % ja reseptien lukumäärä yli 1,5 miljoonaa kappaletta. Myös amoksisilliini-klavulaanihappoa käytetään runsaasti. Vuonna 2013 sitä käytettiin Suomessa lähes kuusinkertainen määrä Ruotsiin verrattuna (5). Valmisteen kulutus on Suomessa kolminkertaistunut 2000-luvulla, vaikka tämä ei ole järkevää mikrobilääkeresistenssitilanteen kannalta (10). Esimerkiksi lapsen akuutin korvatulehduksen hoitoon amoksisilliini-klavulaanihappoa suositellaan vasta, jos vaste penisilliiniin tai amoksisilliiniin on huono tai jos välikorva eritteen bakteeriviljelyssä kasvaa beetalaktamaasia tuottava bakteeri (11). Bakteeriperäisen sivuontelotulehduksenkin hoidossa amoksisilliiniklavulaanihappo on vasta toissijainen mikrobilääke (12). KUVIO 1. Mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus avohoidossa Pohjoismaissa vuosina 2000–13 (4). Makrolidien käyttö on vähentynyt Kulutus (DDD/1 000 as./vrk) 20 18 16 Suomi Tanska Norja 14 Ruotsi 12 10 22 6 0 Kefalosporiinien kulutus on Suomessa moninkertaista muihin Pohjoismaihin verrattuna. Esimerkiksi vuosina 2000–13 ensimmäisen polven kefalosporiineja kulutettiin Suomessa yli kahdeksan kertaa enemmän kuin Ruotsissa (4). Ruotsissa esimerkiksi ihoinfektioiden hoidossa käytetään stafylokokkipenisilliinejä useammin kuin kefalosporiineja (13). Selvästi käytetyin kefalosporiini Suomessa on kefaleksiini, jonka osuus ryhmän kulutuksesta oli 97 % vuonna 2013. Toisen ja kolmannen sukupolven kefalosporiineja käytetään avohoidossa vain harvoin. Tetrasykliinien kulutus on meillä suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa (kuvio 3). Doksisykliini on tetrasykliiniryhmän lääkkeistä käytetyin noin 60 %:n osuudella. Hengitystieinfektioepidemiat heijastuivat todennäköisesti doksisykliinin käytön runsaana vaihteluna (14). Esimerkiksi vuonna 2011 influenssaepidemian aikaan käytettiin doksisykliiniä 26 % enemmän kuin edellisvuonna. Lymesykliinin myyntiluvut ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Perinteisen fenoksimetyylipenisilliinin eli Vpenisilliinin käyttö on laskenut Suomessa kolmanneksella 2000-luvulla (kuvio 2). V-penisilliini on yhä ensisijainen vaihtoehto beetahemolyyttisen A-streptokokin aiheuttamissa nielu infektioissa ja ruusuinfektion jatkohoidossa (15,16). V-penisilliini on käytetyin penisilliiniryhmän mikrobilääke Ruotsissa ja Tanskassa (5,6). Ruotsissa sen käyttöön kannustetaan, ja laajakirjoisemman amoksisilliinin käyttö on siksi siellä harvinaisempaa kuin Suomessa. Mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän Ruotsin Strama-organisaation tavoite on, että 80 % alle 6-vuotiaiden lasten hengitystie infektioista hoidettaisiin V-penisilliinillä (17). 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikkien makrolidivalmisteiden käyttö on Suomessa vähentynyt 2000-luvulla ja niiden osuus kulutuksesta oli vuonna 2013 enää 6 % (kuvio 3). Eniten tämän ryhmän lääkkeistä käytettiin atsitromysiiniä, josta vuonna 2013 lunastettiin 193 077 reseptiä. Reseptimäärien perusteella atsitromysiini oli alle 4-vuotiaiden lasten hoidossa kolmanneksi käytetyin mikrobilääke. Makrolidien käytön vähentyminen johtunee siitä, että resistenssitilanteen huonontumisesta tiedotettiin 2000-luvun alussa laajasti (18). Käypä hoito -suosituksen mukaan makrolidit eivät Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70 9 European Commission, Directorate-General for Health and Consumers (DG SANCO), Directorate-General for Communication (DG COMM ”Research and Speechwriting” Unit). Special Eurobarometer 407 – Antimicrobial resistance. Euroopan komission raportti 11/2013. 10Virta L. Antibioottien käyttö on lisääntynyt kouluikäisillä. Sic! Lääketietoa Fimeasta. 2012;4. 11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lasten lääkäriyhdistys ry:n,Suomen Otolaryngologiyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Välikorvatulehdus (äkillinen). Päivitetty 11.1.2010. www.kaypahoito.fi 12Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Sivuontelotulehdus. Päivitetty 10.6.2013. www.kaypahoito.fi 13Läkemedelsverket, Strama. Farmakologisk behandling av bakteriella hud- och mjukdelsinfektioner – ny rekommendation. Information från Läkemedelsverket. 2009;5:16–27. 14Huovinen P, Paakkari P, Klaukka T, Palva E. Bakteerilääkkeiden kulutus laskusuunnassa. Suom Lääkäril 2006;61:2976–9. 15Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä. Nielutulehdus. Päivitetty 12.3.2013. www.kaypahoito.fi 16Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Ihon bakteeri-infektiot. Päivitetty 8.11.2010. www.kaypahoito.fi 17Strama. Stramas mål för antibiotikaanvändning inom öppen vård. www.strama.se 18Mikstra-työryhmä. Lisää harkintaa makrolidien ensilinjan käyttöön Pneumokokkien resistenssi makrolideille lisääntymässä. Suom Lääkäril 2000;55:4405–7. 19Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Alahengitystieinfektiot (aikuiset). Julkaistu 2.1.2015. www.kaypahoito.fi 20Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Virtsatieinfektiot. Päivitetty 9.4.2013. www.kaypahoito.fi Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70 ole ylempien hengitystieinfektioiden ensisijaislääkkeitä. Niitä ei suositella myöskään aikuisten avohoitoperäisen keuhkokuumeen hoitoon pneumokokkien makrolidiresistenssin vuoksi, eikä makrolidia suositella käytettäväksi ainoana mikrobilääkkeenä keuhkoklamydian tai myko plasman aiheuttamaa keuhkokuumetta epäil täessä (19). Ruotsissa makrolidien kulutus on puoliintunut 2000-luvulla (4). Virtsatieinfektioiden hoidossa käytettävät mikrobilääkkeet Aikuisen naisen komplisoitumattoman virtsatieinfektion hoitoon suositellaan ensisijaisesti nitrofurantoiinia, pivmesillinaamia tai trimetopriimia (20). Trimetopriimin, sulfatrimetopriimien ja nitrofurantoiinin käyttö on vähentynyt 2000-luvulla, kun taas pivmesillinaamin kulutus on kasvanut 70 %. Trimetopriimille resistenttien E. coli -bakteerien määrä on yhä kasvussa, ja vuonna 2013 suomalaisista virtsaviljelynäytteistä 19 %:ssa kasvoi trimetopriimille resistenttejä kolibakteereita (8). Ruotsissa resistenssi on hieman yleisempää, eikä trimetopriimia enää suositella en- sisijaisena lääkevaihtoehtona naisen kystiitin hoitoon (5,21). Trimetopriimin käyttö onkin Ruotsissa puolittunut viidessä vuodessa (5). Tanskassa suuntaus on päinvastainen. Siellä trimetopriimin käyttö kystiitin hoitoon on yleistynyt ja pivmesillinaamin kulutus puolestaan vähentynyt (6). Fluorokinolonien osuus mikrobilääkkeiden kulutuksesta oli vuonna 2013 noin 5 %, eikä se ole enää suurentunut merkittävästi 2000-luvulla (kuvio 2). Kuitenkin samaan aikaan kinoloniryhmän käytetyimmän lääkkeen siprofloksasiinin kulutus on lisääntynyt noin 60 %. Virtsanäytteistä kasvavien E. coli -bakteerien fluoro kinoloniresistenssi on lisääntymässä, ja se on nykyisin noin 7 % (8). Fluorokinolonien tullessa markkinoille niitä suositeltiin jopa virtsatieinfektioiden ehkäisyyn (22). Nykyiset suositukset rajaavat niiden käytön erityistilanteisiin. Strama on asettanut Ruotsissa vuonna 2009 tavoitteeksi, että kaikista naisten komplisoitumattomiin virtsatieinfektioihin määrätyistä anti biooteista enintään 10 % saisi olla fluorokinoloneja (17). Ruotsissa fluorokinolonien käyttö on vähentynyt noin 5 % vuodessa. Pohjoismaista KUVIO 2. Yleisimpien avohoidossa käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutus Suomessa vuosina 2000–13 (1). Kulutus (DDD/1 000 as./vrk) 5,0 4,5 4,0 3,5 Tetrasykliinit Amoksisilliini 3,0 1. polven kefalosporiinit 2,5 Fenoksimetyylipenisilliini 2,0 Amoksisilliini-klavulaanihappo 1,5 Sulfonamidit ja trimetopriimivalmisteet Makrolidit 1,0 Fluorokinolonit 0,5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2261 21Läkemedelsverket, Strama. Nedre urinvägsinfektion (UVI) hos kvinnor – Behandlingsrekommendation. Information från Läkemedelsverket 2007;2:8–15. 22Lumio J. Fluorokinolonien käyttö. Aikakauskirja Duodecim 1999;115:304–15. 23Peleg AY, Paterson DL. Modifying antibiotic prescribing in primary care. Clin Infect Dis 2006;42:1231–3. 24Rautakorpi U-M, Huikko S, Honkanen P ym. The Antimicrobial Treatment Strategies (MIKSTRA) program: a 5-year follow-up of infection-specific antibiotic use in primary health care and the effect of implementation of treatment guidelines. Clin Infect Dis 2006;42:1221–30. 25Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mikrobilääkehoidon Strategiat – Infektiopotilaat terveys keskuksessa. MIKSTRA-ohjelman loppuraportti, 2009. www.thl.fi/ en/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/ hankkeet-ja-ohjelmat/ hankkeet/26657 26Läkemedelsverket, SMI, Strama. Behandlingsrekommendationer för vanliga infektioner i öppenvård. Hoitosuositustiivistelmät, 2013. www.lakemedelsverket.se vähiten fluorokinoloneja käytetään Tanskassa, jossa kulutus on kuitenkin kasvanut (4). Sairaanhoitopiirien väliset erot ovat suuria Vuosien 2000–13 keskikulutuksen perusteella vähiten mikrobilääkkeitä käytettiin Vaasan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä ja eniten Pohjois-Savossa ja Satakunnassa (kuvio 4). Vaasan sairaanhoitopiirissä mikrobilääkkeiden keskikulutus oli noin viidenneksen pienempi kuin koko Suomen kulutuksen keskiarvo. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla mikrobilääkkeiden käyttö on 2000-luvulla vähentynyt 20–25 %. Lapissa käyttömäärät ovat kasvaneet viime vuosina mutta ne ovat edelleen Suomen keskiarvoa pienempiä (1). Mikrobilääkkeiden alaryhmien ja yksittäisten lääkeaineiden kulutusta vertailtaessa erot ovat suurempia. Esimerkiksi fluorokinoloneja kulutettiin väestöön suhteutettuna vuosina 2000–13 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli puolet enemmän kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Varsinais-Suomessa myös amoksisilliini-klavulaanihapon kulutus oli poikkeuksellisen KUVIO 3. Mikrobilääkkeiden kulutus avohoidossa Pohjoismaissa vuonna 2013 (4). Kulutus (DDD/1 000 as./vrk) 20 18 16 14 12 Fluorokinolonit (J01MA) 10 Sulfonamidit ja trimetopriimit (J01E) 8 Makrolidit, linkosamidit ja streptogramiinit (J01F) 6 Muut mikrobilääkkeet (J01B, G, R, X) 4 Muut beetalaktaamit, kefalosporiinit (J01D) 2 Tetrasykliinit (J01A) 0 22 6 2 Penisilliinit (J01C) Suomi Tanska Norja Ruotsi suurta. Sitä käytettiin keskimäärin 60 % enemmän kuin muualla Suomessa. Amoksisilliinia ja V-penisilliiniä käytettiin eniten Ahvenanmaalla, missä kefaleksiinin, amoksisilliini-klavulaanihapon ja makrolidien käyttö taas oli vähäisintä koko maassa. Syitä kulutuksen eroihin sairaanhoitopiireissä on vaikea päätellä. Mitä potilaat tietävät mikrobilääkkeistä? Vuoden 2013 Eurobarometri-kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaisten mikrobilääketietoisuus on hieman heikentynyt vuodesta 2009. Suomalaisista 74 % tiesi, etteivät antibiootit tehoa vilustumiseen ja flunssaan, mutta 39 % vastanneista luuli, että antibiooteilla voidaan hoitaa virustauteja. Suomalaiset tiesivät hyvin antibioottien tehon heikentymisestä ja haittavaikutuksista. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti saaneensa tietoa turhista antibioottikuureista vuoden aikana, ja 78 % piti lääkäriä luotettavana tietolähteenä. Naiset antoivat kyselyssä enemmän oikeita vastauksia kuin miehet. Pohjoismaissa tietämys mikrobilääkkeistä oli selvästi paremmalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa (9). Lääkärien kannattaa vastedeskin kertoa potilaille, missä tilanteissa mikrobilääkkeitä tarvitaan, missä ei. Kulutukseen voidaan vaikuttaa Ruotsi ja Tanska ovat nykyään ainoat Pohjoismaat, jotka tuottavat diagnooseihin perustuvia kulutustilastoja. Esimerkiksi vuonna 2013 ruotsalaiseen PRIS-rekisteriin saatiin 74 terveyskeskuksesta tietoja, joiden avulla voitiin seurata mikrobilääkereseptien määräämistä potilaan iän, sukupuolen, laboratoriotulosten ja diagnoosin perusteella. Yleisimmät mikrobilääkkeiden käyttöaiheet olivat hengitystieinfektiot, nieluinfektiot ja välikorvatulehdukset. Rekisterin avulla on myös havaittu, että Ruotsissa lääkärit määräävät akuuttiin keuhkoputkitulehdukseen entistä harvemmin mikrobilääkkeitä (5). Tietojen avulla Strama on asettanut kansallisia t avoitteita mikrobilääkkeiden käytön ohjaa miseksi (17). Vastaavanlaisen järjestelmän avulla Suomessakin voitaisiin tarkemmin seurata, noudattavatko lääkärien mikrobilääkkeiden määräämiskäytännöt Käypä hoito -suosituksia ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli edelläkävijämaa mikrobilääkkeiden kulutuksen seurannassa käyttöaiheittain Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70 Suomalaisten mikrobilääketietoisuus on hieman heikentynyt vuodesta 2009. 27Tähtinen P, Laine MK, Huovinen P, Jalava J, Ruuskanen O, Ruohola A. A placebo-controlled trial of antimicrobial treatment for acute otitis media. N Engl J Med 2011;364:116–26. 28Euroopan komissio. Horizon Prizes – better use of antibiotics. Kilpailu 2015. ec.europa.eu/ research/horizonprize/index. cfm?prize=better-use-antibiotics (23,24). Seurantaa toteuttanut MIKSTRA-ohjelma jouduttiin lopettamaan pitkälti resurssien puutteen vuoksi (25). Toiveet asetettiin siihen, että vastaavat aineistot voitaisiin tuottaa kansallisen potilasrekisterin avulla. Tämä ei ole toistaiseksi kuitenkaan toteutunut. Mikrobilääkkeiden käytön trendien seuraaminen on tärkeää vallitsevien hoitokäytäntöjen arvioimiseksi. Usein käytön erot eivät ole selitettävissä suosituksilla tai muilla rationaalisilla syillä. Mielenkiintoista kuitenkin on, että suomalaiset Käypä hoito -suositukset antavat usein mahdollisuuden käyttää laajempaa ensisijaislääkkeiden valikoimaa kuin Ruotsissa. Ruotsissa lääkesuositukset myös poikkeavat Suomen vastaavista suosituksista (26). Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, ennen kuin voidaan arvioi- da, onko lääkkeiden käytön ja suositusten eroilla vaikutusta tärkeimpien bakteeripatogeenien resistenssitilanteeseen. Ajantasainen tieto epidemioista ja tärkeimpien bakteerien resistenssitilanteesta ohjaa mikrobilääkkeiden käyttöä. Avohoidon infektioiden mikrobiologisten pikadiagnostisten menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto auttaisi todennäköisesti kohdentamaan mikrobilääkitystä (27). Euroopan komissio onkin luvannut maksaa miljoonan euron palkinnon sille henkilölle tai työryhmälle, joka kehittää mikrobilääkkeiden käyttöä parantavan pikadiagnostisen menetelmän (28). ● Kiitämme Annikka Kalliokoskea (Fimea), Tinna Voipiota (Fimea) ja Timo Partiota (Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto). KUVIO 4. Mikrobilääkkeiden keskikulutus (DDD/1 000 as./vrk) sairaanhoitopiireittäin 2000–13 (1). 13 21 Satakunta 3 Varsinais-Suomi 8 Kymenlaakso 10 Etelä-Savo 15 Etelä-Pohjanmaa 25 5 17 20 19,5–21,2 17,8–19,5 16,1–17,8 14,4–16,1 19 18 16 3 12 14 11 10 6 4 22 13 15 5 25 7 8 9 HUS Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 19 Kainuu 22 Ahvenanmaa 12 Pohjois-Karjala 11 17 Pohjois-Savo 4 Itä-Savo 9 Etelä-Karjala 6 Pirkanmaa 18 Pohjois-Pohjanmaa 21 Lappi 14 Keski-Suomi 7 Päijät-Häme 20 Länsi-Pohja 16 Vaasa 0 Suomen Lääkärilehti 36/2015 vsk 70 5 10 15 DDD/1 000 as./vrk 20 2263