LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transcription

0
JUVAN
KUNTA
LASTEN JA NUORTEN
HYVINVOINTISUUNNITELMA
2015 – 2016
Perusturvalautakunta 12.3.2015 § 23
Kunnanhallitus 23.3.2015 § 76
Kunnanvaltuusto 30.3.2015 § 3
Sisällysluettelo
1
2
JOHDANTO ................................................................................................................................ 1
LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA ..................................... 3
2.1 Väestö, väestörakenne ja lapsiperheiden määrä .................................................................... 3
2.2 Kunnan työllisyys/työttömyys ............................................................................................... 4
2.3 Asuminen ja asuinympäristö ................................................................................................. 4
2.4 Koululaisten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella ......................................... 5
3
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TUKEVAT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT
TOIMET JA PALVELUT ................................................................................................................... 6
3.1 Neuvola ................................................................................................................................. 6
3.2 Varhaiskasvatus ..................................................................................................................... 6
3.3 APIP-toiminta........................................................................................................................ 7
3.4 Koulut .................................................................................................................................... 8
3.5 Nuorisotyö ............................................................................................................................. 9
3.6 Sosiaalipalvelut ................................................................................................................... 10
3.6.1 Koulukuraattorityö ....................................................................................................... 10
3.6.2 Lastenvalvoja ............................................................................................................... 10
3.6.3 Aikuissosiaalityö .......................................................................................................... 11
3.6.4 Sosiaalipäivystys .......................................................................................................... 11
3.7 Terveydenhuolto .................................................................................................................. 14
3.7.1 Puheterapia ................................................................................................................... 15
3.7.2 Psykologi ...................................................................................................................... 15
3.7.3 Psykoterapeutti ............................................................................................................. 15
3.7.4 Psyykkisen oireilun hoitopolku .................................................................................... 15
3.8 Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut ............................................................................. 16
3.8.1 VOIMAKAS -projekti ................................................................................................. 16
4
MUUT TOIMIJAT .................................................................................................................... 17
4.1 Tekninen toimi .................................................................................................................... 17
4.2 Kirjasto ja kansalaisopisto ................................................................................................... 19
4.3 Seurakunnat ......................................................................................................................... 19
4.4 Poliisi ................................................................................................................................... 20
4.5 Järjestöt................................................................................................................................ 21
5
LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU ........................................................... 22
5.1 Lastensuojelun tarve ............................................................................................................ 22
5.2 Lastensuojeluun varattavat voimavarat ............................................................................... 23
5.3 Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva palvelujärjestelmä .
............................................................................................................................................. 24
5.3.1 Avohuolto..................................................................................................................... 24
5.3.2 Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta ................................................................................... 24
5.3.3 Sijaishuolto................................................................................................................... 24
5.3.4 Lastensuojelun jälkihuolto ........................................................................................... 25
5.3.5 Muut tukipalvelut ......................................................................................................... 25
6
JUVAN KUNNAN VISIO, STRATEGIA, TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAT ............................................................................................................................ 26
6.1 Kehittämissuunnitelmat toimialoittain ................................................................................ 27
6.1.1 Neuvola ........................................................................................................................ 27
6.1.2 Lastensuojelu ............................................................................................................... 27
6.1.3 Terveydenhuolto .......................................................................................................... 28
6.1.4 Aikuissosiaalityö .......................................................................................................... 29
6.1.5 Mielenterveys ja päihdetyö .......................................................................................... 30
6.1.6 Varhaiskasvatus ........................................................................................................... 32
6.1.7 Koulu ............................................................................................................................ 34
6.1.8 Nuorisotoimi ................................................................................................................ 35
6.1.9 Seurakunnat .................................................................................................................. 35
7
8
6.1.10 Tekninen toimi ............................................................................................................. 36
6.1.11 Poliisi ........................................................................................................................... 37
YHTEENVETO ......................................................................................................................... 38
PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA ............................................................... 39
1
1
JOHDANTO
Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007, 12§) mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksytään
kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava
huomioon kuntalain (365/1995) 65§:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää tiedot:
-
lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta
lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista
lastensuojelun tarpeesta kunnassa
lastensuojeluun varattavista voimavaroista
lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä
yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä
suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.
Juvan ja Rantasalmen kuntien yhteisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen on
aloitettu v. 2013 lopulla. Syksyllä 2014 Rantasalmen kunta on tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä, minkä vuoksi yhteistä suunnitelmaa ei ole enää tarkoituksenmukaista
laatia jatkossa.
Suunnitelman laatimista varten perustettuun työryhmään ovat kuuluneet:
Pirjo Kirvesmies, puheenjohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö; sosiaalitoimi, Kyllikki Klemm (Juva) ja
Marika Huupponen (Rantasalmi); terveystoimi, Hanna Ahonen ja Eliisa Piikki (Juva); varhaiskasvatus, Kirsi Anttonen (Juva); nuorisotoimi, Tarja Himanen (Juva); tekninen toimi, Merja KoivulaLaukka; koulutoimi, Mirka Kiiveri (Juva); järjestöt/Alvari-perhetyö, Pirkko Huopalainen ja Katri
Hautsalo, luottamushenkilöt Timo Pasonen (Juva), Carin Crotenfelt (Juva), Mervi Heinonen (Juva),
Katja Tuovinen, lapsiasiavaltuutettu (Juva), Marisa Hukkanen (Rantasalmi) ja Eero Sistonen (Rantasalmi) sekä Rita Keinänen, sihteeri. Suunnitelman on koostanut Pirkko Vehomäki.
Tässä suunnitelmassa lähteet on merkitty tekstin yhteyteen. Kunnan eri toimialojen toimittamiin
teksteihin ei ole merkitty lähteitä. Erillistä lähdeluetteloa ei ole.
Kuntaliiton ja sen yhteistyötoimijoiden yhteisessä LapsiARVI -hankkeessa (V. 2006 - 2008) määritettiin lastensuojelupalvelujen laadun perusvaatimukset ja niiden arviointivälineitä sekä ohjeita kuntien hyvinvointisuunnitelman laadintaan, seurantaan, arviointiin ja näiden työvälineisiin. Hankkeen
päätteeksi laadittiin Yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista -kannanotto, jonka 12 toimintaperiaatetta
ohjaavat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa ja toteutusta. (Kuntaliiton
verkkojulkaisu 2009). Toimintaperiaatteet ovat:
-
Suunnitelma ohjaa kunnan toimintaa konkreettisesti. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi.
Kaikkien lasten ja nuorten turvalliset kasvun edellytykset varmistetaan huolehtimalla ehkäisevän lastensuojelun toimivuudesta ja ehkäisevän työn johtamisesta
Pitkäjänteistä yhteistyötä ja kumppanuutta edistetään lasten, nuorten, vanhempien ja heidän
kanssaan toimivien kesken sekä edistetään lasten ja nuorten osallisuutta
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on riittävää ja oikea-aikaista
Suunnitelmaan kirjattuja aikaansaannoksia ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti
Toimintaa kehitetään lasten, nuorten ja perheiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti
2
-
-
-
Laatu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan
Kaikkien toimijoiden yhteinen näkemys laadusta on lapsen etu. Laatua arvioidaan itsearvioinnilla, vertaamalla omaa työtä muiden toimintaan, hankkimalla palautetta, kuuntelemalla
lapsen ja hänen läheisensä mielipiteitä. Myös ostopalveluiden valvonnasta huolehditaan.
Hyvä laatu vaatii voimavaroja. Kaikkien asianosaisten käytettävissä on riittävä tieto palveluista ja toimijat tietävät perustehtävänsä tarkoituksen. Lastensuojelupalvelujen laadulle ovat
edellytyksenä myös mm. vahva johtaminen, henkilökunnan riittävä määrä, rakenne ja osaaminen
Toiminnan ja palvelujen läpinäkyvyys ja avoimuus luovat perustan luottamukselle
Toiminnan tuloksia arvioidaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa
Oikein asetettu laatulupaus kertoo, mitä lapsi, nuori ja hänen perheensä voivat kohtuudella
odottaa saavansa lastensuojelupalveluilta.
(Kuntaliiton verkkojulkaisu, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa
http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=280)
Hyvinvointisuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen läpäisevinä periaatteina ovat lapsen etu ja ehkäisevä lastensuojelu. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua,
kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan
palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki silloin, kun lapsi tai
perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (LsL 3a§)
Lastensuojelulain 4§:n mukaisten lastensuojelun keskeisten periaatteiden mukaisesti lastensuojelun
toimenpiteiden tulee edistää lapsen ja nuoren:
tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia sekä turvata läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;
mahdollisuutta saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaista
valvontaa ja huolenpitoa; taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutusta; turvallista
kasvuympäristöä ja ruumiillista sekä henkistä koskemattomuutta; itsenäistymistä ja
kasvamista vastuullisuuteen; mahdollisuutta osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa
asioissaan sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimista.
Valtakunnalliset muutokset
Vuoden 2015 aikana voimaan tuleva uusi sosiaalihuoltolaki painottaa ehkäiseviä matalan kynnyksen tukitoimia lapsille ja perheille. Muun muassa kotipalvelua, perhetyötä, tukiperheitä ja henkilöitä tulee jatkossa olla saatavilla peruspalveluina perheille ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Kunnan velvollisuutena tulee olemaan myös valvottujen tapaamisten järjestäminen. Lakiin sisältyy
nuorisopalvelutakuu yhden luukun periaatteella. Uuden lain käytännön vaikutuksia lastensuojelun
käytännön järjestämiseen ei voida vielä tarkasti arvioida.
(Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 164/2014
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.
21/1414480521_110998&${TRIPPIFE}=PDF.pdf)
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee vaikuttamaan myös juvalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (jatkossa sote) tuottamiseen ja järjestämiseen. Hallituksen esitys uudeksi
sote-järjestämislaiksi on annettu eduskunnalle 4.12.2014. Eduskunta päättää laista maaliskuussa
2015. Sote-uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja
terveydenhuollolle. Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset,
asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudessa palvelurakenteessa järjestämisvastuussa olevia sosiaali- ja terveysalueita on viisi. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kun-
3
tayhtymää. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Lain mukainen toiminta alkaa 1.1.2017.
(Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä/tiivistelmä 4.12.2014, Sosiaali- ja terveysministeriö, www-sivut
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12312181&name=DLFE-32720.pdf)
Pakolaistyö
Juvan kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2014, että Juvalle vastaanotetaan kiintiöpakolaisia. Päätös
on tehty tehtävää varten asetetun työryhmän selvityksen perusteella ottaen huomioon kunnan eri
toimijoiden resurssit ja valtion rahoitus toimintaan sekä humanitäärinen näkökulma. Pakolaisia vastaanotettaisiin noin 30 hengen ryhmä ja etusijalla olisivat lapsiperheet. Pakolaiset tulevat Juvalle
todennäköisesti vuoden 2015 aikana ja vastaanottamista jatketaan myös tulevaisuudessa.
Juvalle hankitaan ostopalveluna Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttajapalveluista työntekijä ohjaajaksi pakolaistyöhön.
Pakolaisten saapuminen ja heidän mahdolliset erityistarpeensa on otettava huomioon monella eri
toimialalla, kuten asuntotoimessa, perusturvatoimessa sekä sivistys- ja vapaa-aikatoimessa. Myös
kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten toimijoiden osuus pakolaisten kotouttamisessa tulee olemaan
merkittävä.
(Pakolaistyöryhmän raportti kunnanhallitukselle ja -valtuustolle
http://dynasty.juva.fi/Dynastia/kokous/20141607-7-1.PDF)
2
2.1
LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA
Väestö, väestörakenne ja lapsiperheiden määrä
THL:n (SOTKAnet) tilastojen ja Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väkimäärä vähenee ja väestö ikääntyy niin Juvalla kuin koko Etelä-Savossa. Väestömäärä oli vuonna 2011 Juvalla 6902,
vuonna 2013 6684 ja ennusteen mukaan vuonna 2025 5986 henkeä. Koko Etelä-Savossa vastaavasti
v. 2011 154 522, v. 2013 152 518 ja ennusteen mukaan v. 2025 143 321henkeä. Lapsia Juvalla syntyi 51 vuonna 2013 ja ennusteen mukaan v.2020 syntyy 45 lasta.
Lapsiperheiden määrä ja lasten osuus väestöstä on pienenemässä, mutta yksinhuoltajaperheiden
osuus on kasvussa. Juvalla yksinhuoltajaperheitä on vähemmän kuin Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti.
Alle kouluikäisten osuus lasten osuus kunnan väestöstä on hienoisessa laskusuunnassa (v. 2009 5,6
% ja v. 2013 5.1 %), samoin kouluikäisten lasten osuus (v. 2009 9,4 % ja v. 2013 8,9 %). Työikäisten määrä on myös vähentynyt. Yli 75-vuotiaiden osuus on kasvamassa; v. 2009 12.5 % väestöstä,
v. 2013 14,2 % ja ennusteen mukaan osuus kasvaa tulevaisuudessa 20,5 %:in vuoteen 2025 mennessä.
Taulukko 1. Lapsiperheet, % perheistä (id:179 info)
2011
2012
2013
yhteensä
Juva
32,1
30,8
30,7
Etelä-Savo
33,9
33,3
32,9
Koko maa
39,7
39,5
39,1
4
(http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regionCount=3&currentEvent
=getData&sexCount=1&setId=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indCount
=1&yearCount=3)
Taulukko 2. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (id: 74 info)
2011
2012
2013
yhteensä
Juva
15,4
15,4
17,0
Etelä-Savo
19,8
20,2
20,2
Koko maa
20,3
20,4
20,6
=1&yearCount=3)
2.2
Kunnan työllisyys/työttömyys
Juvan työllisen työvoiman määrä oli v. 2012 2614 henkeä (vuonna 2010 se oli 2740 henkeä). Työllisyysaste oli v. 2011 65,7 % (15 - 54 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä). Omassa kunnassa työssä käyviä v. 2011 oli 71,9 % työvoimasta (v. 2007 73 %).
Työttömiä työvoimasta v. 2013 Juvalla oli 9,2 % (koko maa 11,3 %). Vuonna 2011 työttömiä työvoimasta oli 7,6 % ja koko maassa 9,4 %. Nuorityöttömyys on kasvanut vuodesta 2011 8,3 %:sta
vuoteen 2013 10 %:in. Juvalla nuorisotyöttömyyttä on kuitenkin vähemmän kuin Etelä-Savossa ja
valtakunnallisesti keskimäärin.
Vuonna 2007 taloudellinen huoltosuhde Juvan kunnassa oli 1,51 ja vuonna 2012 se oli 1,59. Vuonna 2007 huoltosuhde koko maassa oli 1,24 ja Mikkelin seutukunnalla 1,47; v. 2012 koko maassa
1,32 ja Mikkelin seutukunnalla 1,52. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. (Kunnat.net)
Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % 18 – 24-vuotiaasta työvoimasta (id 189 info)
2011
2012
2013
yhteensä
Juva
8,3
9,0
10,0
Etelä-Savo
14,9
16,5
17,3
Koko maa
11,9
17,3
14,6
=1&yearCount=3)
2.3
Asuminen ja asuinympäristö
Juvan kunta on harvaanasuttu maaseutumainen kunta. Väestötiheys 1.1.2013 oli Juvalla 5,8 asukasta/maa-km2, koko Suomen väestötiheys oli vastaavasti 17,9 asukasta maaneliökilometriä kohden.
Vuonna 2013 Juvalla oli asuntokuntia 3294 ja asuntokunnan keskikoko oli 1,99. Asuntokuntien
määrä on vähentynyt (3320 vuonna 2011) ja koko pienentynyt (2,04 vuonna 2011) lähivuosien aikana hieman. Lähes 2/3 asuntokunnista asuu omakotitalossa ja noin 1/3 yhteensä rivi- ja kerrostaloasunnoissa.
Ahtaasti asuvia lapsi-asuntokuntia Juvalla oli vuonna 2013 28,4 % ja koko maassa 29,3 %. Ahtaasti
asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan sellaista asuntokuntaa, jossa asuu enemmän kuin yksi henkilö
5
huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa erilliseksi huoneeksi. Asunnottomia ei Juvalla ollut v.
2013.
2.4
Koululaisten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella
Peruskoulu
Kevään 2013 kouluterveyskyselyssä Juvan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten tuloksissa oli paljon
huolenaiheita, joihin täytyisi jollain tavalla puuttua. Muutosta on tapahtunut edelliseen Kouluterveyskyselyyn 2010 verrattuna. Elinoloista kysyttäessä vastauksissa näkyi, että keskusteluvaikeudet
vanhempien kanssa ovat lisääntyneet ja vanhempien työttömyys lisääntynyt. Yhteinen aika perheen
kanssa on myös vähentynyt yhteisen aterioinnin merkeissä.
Oppilaat ovat vastanneet, että fyysistä uhkaa on koettu yleisemmin ja toistuva rikkeiden teko on
lisääntynyt.
Koulussa fyysiset työolot on koettu puutteellisemmiksi, koulun työilmapiiri heikommaksi ja opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet. Oppilashuollon palveluista koettiin, että terveydenhoitajan luo pääsee hyvin, kun taas koululääkärin, koulukuraattorin ja psykologin vastaanotolle pääsy
koettiin vaikeammaksi. Terveydentila on koettu heikommaksi ja oireiden kokeminen päivittäin on
lisääntynyt. Mm. päänsärky on yksi oireista, jonka kokeminen on yleistynyt. Terveydentilaan vaikuttavien terveystottumusten kohdalla on myös menty huonompaan suuntaan. Oppilaiden liikunnan
harrastaminen on vähentynyt ja taas ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt.
Valtakunnallisesti on huomattu, että päihteiden käyttö nuorilla on vähentynyt, mutta Juvan peruskoulun tuloksissa päihteidenkäyttö näkyy kasvaneen. Myös huumekokeiluja on esiintynyt 8. ja 9.
luokkalaisten keskuudessa.
Mielialaongelmat ovat nousseet enemmän näkyviin peruskoulussa viime vuosien aikana. Ahdistuneisuutta koki viidennes vastanneista, saman verran oppilaita on myös hakenut apua masentuneisuuteen.
Positiivista Juvan tuloksissa on oppilaiden ylipainon väheneminen. Lasten ja nuorten ylipainoon on
viime vuosina puututtu herkemmin alueellisen hoitopolun ohjeen mukaan ja se näkyy kouluterveyskyselyn tuloksissa.
Lukio
Juvan lukiossa 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastauksissa näkyy selkeästi, että ilonaiheita on
enemmän kuin huolenaiheita. Koulussa fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja koulun työilmapiiri
on parantunut. Opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat myös vähentyneet ja on koettu, että yleisesti koulunkäynnin vaikeuksiin on saatu yleisemmin apua oppilashuollolta.
Terveydentilaan liittyvissä aiheissa vastauksista näkyi, että esimerkiksi niska- ja hartiakivut ovat
vähentyneet ja päihteidenkäyttö, etenkin huumekokeilut ovat vähentyneet.
Ammattiopisto
Etelä-Savon Ammattiopiston Juvan yksikössä opetuksen fyysiset työolot on koettu puutteellisemmiksi ja työilmapiiri huonommaksi. Positiivista on, että lintsaaminen on vähentynyt. Läheiset ystävyyssuhteet ovat lisääntyneet.
6
Terveydentila on koettu huonommaksi ja mm. päänsäryn kokeminen ja ylipaino ovat lisääntyneet
huomattavasti. Terveystottumuksissa on myös muutosta tapahtunut. Liikunnan harrastaminen on
vähän lisääntynyt, mutta kuitenkin lähes puolet opiskelijoista vastaa, ettei harrasta hengästyttävää
liikuntaa vapaa-ajalla kuin korkeintaan tunnin viikossa. Nukkuminen on huonoa, yli puolet nukkuu
arkisin alle 8 tuntia.
Päihteidenkäytössä humalajuominen on vähän kasvanut, päivittäistä tupakointia esiintyy samalla
tavalla. Huumekokeilut ovat pidemmällä aikavälillä vähentyneet.
Seksuaalisen väkivallan kokemisesta ei ole aiemmin kysytty ja sen määrä on huomattava, kolmannes vastanneista on kokenut joskus tai toistuvasti seksuaalista väkivaltaa.
Kolmannes vastaajista on hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta.
Oppilashuollon tuesta koetaan, että kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja psykologin luo on
vaikeampi päästä. Tämä selittyy suoraan sillä, että terveydenhoitajan vastaanotto on ammattiopistolla vain kerran viikossa, muutaman tunnin kerralla. Koulukuraattorin luo pääseminen koettiin helpommaksi.
3
3.1
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TUKEVAT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT
Neuvola
Neuvolat ovat osa terveyskeskuksen toimintaa. Neuvolatoimintaa ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 sekä äitiysneuvolaopas, suosituksia äitiysneuvolatoimintaan/2013. Neuvolan perustehtävänä on turvata odottavan äidin, sikiön, syntyneen lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys ja hyvinvointi. Neuvolassa seurataan ja tuetaan äidin, sikiön ja koko perheen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ohjataan tarvittaessa lisätutkimuksiin ja
hoitoon. Neuvolat tukevat ja ohjaavat perhettä myös kasvatuskysymyksissä ja elämän hallinnassa.
Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvoloissa toteutuvat neuvola-asetusten
mukaiset terveystarkastukset, jotka sisältävät määräaikaistarkastuksia sekä laajoja terveystarkastuksia. Laaja terveystarkastus sisältää koko perheen hyvinvoinnin kartoitukset ja siihen kutsutaan molemmat vanhemmat niin äitiys- kuin lastenneuvolassakin. Neuvolatyön menetelmiä ovat erilaiset
seulontatutkimukset, kyselyt, mittaukset ja keskustelut.
Juvan kunnalla on toimintamalli suunterveyden edistämisestä. Terveydenhoitaja ohjaa ensimmäistä
lastaan odottavaan perheen suuhygienistin vastaanotolle. Lastenneuvolassa lapsen ollessa 8 kk ikäinen, terveydenhoitaja ohjaa hampaiden ja suun terveyteen liittyvissä asioissa. Ensimmäiseen hammastarkastukseen sovitaan aika lapsen ollessa 1,5-vuotias suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle. Lisäksi neuvolaikäisten lasten hampaiden terveystarkastukset ovat kolmen, 4,5- ja kuuden vuoden iässä. Koululaisten hampaiden terveystarkastukset ovat I, V ja VII-luokilla. Lisäksi
koululaisille järjestetään suun terveyden edistämiskäyntejä II, VI ja IX-luokilla.
3.2
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta,
joka koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta.
Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tehtävänä on edistää ja tukea lapsen hyvinvointia, tasapainoista
kasvua ja oppimista. Päivähoito palvelumuotona mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiske-
7
lun. Kotona lastaan hoitavien perheiden kasvatustyötä tuetaan vertaisryhmätoiminnalla, joissa lapset
ja vanhemmat osallistuvat yhdessä perheryhmiin.
Varhaiskasvatuspalvelut
Juvalla toimii kolme päiväkotia: Esikko ja Kummunmäki sekä vuoropäiväkoti Mesikämmen. Hajaasutusalueella toimivat Koikkalan ja Haapataipaleen ryhmäperhepäivähoitokodit. Perhepäivähoidossa on 7-8 hoitajaa.
Avoimen varhaiskasvatuksen perheryhmät kokoontuvat Antin Tuvalla. Avoimen varhaiskasvatuksen perhetyön avulla edistetään perheiden hyvinvointia tarjoamalla heille perheohjausta ja lapsiperheiden kotipalvelua.
Varhaiskasvatuspalvelujen tuki perheille
Perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, kasvatuskumppanuuteen, pyritään kaikkien vanhempien
kanssa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä varhaiskasvatussuunnitelma. Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta varhainen tuki toteutuisi riittävän ajoissa ja lapsi ja perhe
saavat tarvitsevansa tuen.
Tarvittaessa päivähoito voi olla osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jolloin yhteistyötä tehdään lapsen perheen, päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Päivähoito käyttää toimintamallina huolen vyöhykkeisiin pohjautuvaa varhaisen puuttumisen mallia.
Erityisvarhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksessa on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen,
tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelujen avulla on mahdollista tukea lapsen varhaiskuntoutusta.
Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu normaaleihin päivähoitoryhmiin. Tarvittaessa järjestetään ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja.
Perheohjaus ja lapsiperheiden kotipalvelu
Perheohjaus ovat tavoitteellista ja määräaikaista yhdessä perheen ja tarvittaessa yhteistyötahojen
kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on
perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu tilapäisen
lastenhoitoavun tai kodinhoitoavun tarpeessa oleville lapsiperheille. Palvelun tarkoituksena on auttaa kodin askareissa ja lastenhoidossa sekä tukea perhettä arjen tilanteissa.
3.3
APIP-toiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä, Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden (v. 2011) mukaisena tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen
tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja
tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.
Toiminnassa otetaan huomioon paikalliset tarpeet, toimintaympäristö ja kunnan omat strategiset
linjaukset.
8
APIP-toiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja arvopohja sekä perusopetuksen aamu- ja
iltapäivätoiminnan laatukriteerit.
Toiminnan erityisluonne on sen vapaaehtoisuudessa ja sen sijoittumisessa lasten vapaa-aikaan.
Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä
ja koulua niiden kasvatustehtävässä
 lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen
 lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen
 koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen
 varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen
Juvalla aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuonna 2014 - 2015 kirkonkylällä, Koikkalassa ja Kuosmalassa.
Kouluverkoston mahdollisten muutosten myötä myös APIP-toiminnan tarve ja järjestämispaikat
tulevat muuttumaan.
3.4
Koulut
Juvalla on kuusi alakoulua; yksi kirkonkylällä ja viisi kyläkoulua. Kirkonkylällä on lisäksi yläkoulu
ja lukio sekä Etelä-Savon ammattiopiston toimipiste.
Peruskoulujen toimintaa ohjaavat mm. lait esi- ja perusopetuksesta, joissa määritellään mm. oppilaiden saama opetus ja koulunkäynnin ohjaus ja tuki. Peruskouluissa järjestetään myös koulun kerhotoimintaa. Lukiossa ja ammattikoulussa noudatetaan oman alansa lainsäädäntöä.
Perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan kolmeen portaaseen:
 yleiseen tukeen, jota tarjotaan jokaiselle oppilaalle
 tehostettuun tukeen, jota tarjotaan oppilaalle, jolle yleinen tuki ei riitä
 erityiseen tukeen, jota tarjotaan oppilaalle, jolle tehostettu tukikaan ei riitä.
Yleistä tukea tarjotaan jokaiselle oppilaalle kaikkina koulupäivinä. Yleisen tuen piirissä painottuvat
hyvät ja tarpeen mukaiset opetuksen ja ohjauksen palvelut siten, että tarkoitus on muuttaa oppilashuollon ja koulunkäynnin tuen painopistettä korjaavasta tuesta ennaltaehkäisevään toimintaan ja
varhaiseen suunnitelmalliseen tukeen. Tehostetussa ja erityisessä tuessa otetaan tarkemmin huomioon oppilaan henkilökohtaiset vahvuudet sekä tuen tarpeet ja tuki räätälöidään kullekin oppilaalle
henkilökohtaisesti.
Kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden tukena kouluasteesta riippumatta on oppilas- ja opiskelijahuolto, johon kuuluvat terveyspalvelut sekä sosiaalitoimen (koulukuraattori) palvelut. Koulujen
opetussuunnitelmissa ja koulukohtaisissa oppilas-/opiskeluhuoltosuunnitelmissa määritellään oppilas-/opiskeluhuollon tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi. Suunnitelmissa kuvataan myös arvio oppilas-/opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja palveluista sekä toimet joilla vahvistetaan yhteisöllistä
oppilas-/opiskelijahuoltoa ja oppilaiden/opiskelijoiden varhaista tukea. Ko. suunnitelmat ovat saatavilla kouluilta.
9
Kouluverkon tarkastelu ja kirkonkylän kouluja päivähoitotoiminnan tarkastelu
Kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2014 talousarviossa kunnan talouden tasapainon osalta valmisteltaviksi kouluverkon tarkastelun Vuorenmaan koulun lakkauttamiseksi ja muiden ala-asteiden kunnostustarpeiden arvioimiseksi sekä arvion kirkonkylän kouluja päivähoitotoimintojen sijoittamiseksi.
Kunnanhallituksen asettaman kouluverkkotyöryhmän esityksen mukaan kouluverkon osalta:
-
-
Esityksen mukaan Vuorenmaan koulu olisi lakkautettu 1.8.2015 alkaen ja Vuorenmaan alueen oppilaiden lähikouluksi osoitettu Kirkonkylän koulu. Kunnanhallituksen ratkaisu 3.11.14
säilyttää kuitenkin Vuorenmaan koulun ja muuttaa sen yksiopettajaiseksi lukuvuodeksi 2015
- 2016
Kuosmalan koulu muutetaan kaksiopettajaiseksi 1.8.2017 alkaen, mikäli oppilasmäärä laskee
alle 34 oppilaan.
Koikkalan koulu lakkautetaan 1.8.2017 alkaen ja koululaisten lähikouluksi osoitetaan Kirkonkylän koulu, mikäli oppilasmäärien vähentyminen toteutuu ennakoidusti
Kirkonkylän päivähoito- ja koulukiinteistöjen käytöstä työryhmä esittää jatkettavaksi selvitystä
kolmesta vaihtoehdosta:
-
koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi päiväkoti ja Kukkokoulu peruskorjataan 0-4
luokkia varten,
koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi ala-aste 0-4 luokkia ja apip-toimintaa varten ja
Kukkokoulun tilat peruskorjataan päiväkotien käyttöön,
Kummunmäen ja Esikon päiväkotien toiminnot sijoitetaan Kukkokouluun, jonne jää myös 02 luokat ja apip-toiminta, 3-4 luokkien ja erityisopetuksen tilat rakennetaan koulukeskukseen.
Lisäksi työryhmä esittää vuodelle 2015 Paatelan koulun ulkoverhousta, yläasteen sisäilmaongelmien mahdollisia korjauksia, Kukkokoulun peruskorjausta tai uusien koulutilojen rakentamista sekä
päiväkotien osalta uudisrakentamista tai peruskorjausta.
3.5
Nuorisotyö
Nuorisotoimen tavoitteena on selventää, millaisilla toiminnan sisällöillä edistetään lasten ja nuorten
hyvinvointia alueellamme. Nuorisolain mukaan kunnassa toteutettavien nuorisolle tarjottavien palvelujen perustehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvuja elinoloja. Tavoitteen
toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Nuorisotyön ja -politiikan tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja luoda puitteita
nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksille sekä heidän itsensä järjestämälle toiminnalleen. Nuorisotyötä toteutetaan pääasiassa perusnuorisotyönä, ennaltaehkäisevänä ja etsivänä nuorisotyönä, jolloin toiminnan muotoina ovat leirit, retket, tapahtumat, harrastekerhot, pienryhmät, yksilöohjaus, projektimainen toiminta sekä monialainen verkostoyhteistyö. Juvalla toimii nuorisovaltuusto, joka järjestää vuosittain tapahtumia.
Nuorisotoimi keskittyy erityisesti nuorisolle tarjottavien välittömien lähipalveluiden turvaamiseen
sekä niiden laadun varmistamiseen omassa kunnassa. Nuorisotyössä arvostetaan nuorten omaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Nuorille järjestetään mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista
nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä
on 10 - 18 -vuotiaat nuoret.
10
Nuorisotilatoimintaa suunnataan matalan kynnyksen kokoontumispaikoiksi, joissa toiminnan rungon muodostavat kaikille nuorille tarjottava avointen ovien toiminta. Toiminta on pääasiassa joitakin kerhotoimintoja lukuun ottamatta maksutonta. Nuorisotilat ovat auki keskimäärin noin 4-5 iltana viikossa. Työtä tehdään yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien nuorisotyön kanssa. Nuorisotilat
ovat paikkoja, joista nuori tietää löytävänsä aina turvallisen aikuisen.
3.6
3.6.1
Sosiaalipalvelut
Koulukuraattorityö
Juvalla toimii oma sosiaalitoimen alainen koulukuraattori, jonka toiminnan piiriin kuuluvat kuntien
peruskoulut, lukio sekä Etelä-Savon ammattiopiston Juvan toimipaikka. Koulukuraattori auttaa ja
tukee oppilaita ja heidän perheitään sosiaalityön keinoin. Koulukuraattori voi olla lapsen ja perheen
tukena esimerkiksi koulunkäynnin, kaverisuhteiden ja perhe-elämän pulmissa. Työtä tehdään yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisesti. Koulukuraattorin työssä painopiste on ennaltaehkäisevässä työotteessa, jota tehdään yhdessä kodin ja koulun toimijoiden kanssa. Oppilashuoltotyö ja koulukohtaisiin oppilashuoltoryhmiin osallistuminen on tärkeä osa työtä. Oppilas itse, huoltaja tai opettaja voi
olla yhteydessä koulukuraattoriin, yhteystiedot löytyvät kunnan ja koulujen kotisivuilta.
Juvalla koulukuraattori osallistuu nivelvaiheen oppilaille annettavaan tukeen esimerkiksi pitämällä
6. luokkalaisille oppitunteja ja osallistumalla 7. luokkalaisten leirille. Eroperheiden lasten tueksi on
aloitettu käytäntö, jonka mukaan koulukuraattori/sosiaalityöntekijä tapaa eroperheiden lapsia yhdessä lastenvalvojan kanssa vanhempien suostumuksella. Juvalla koulukuraattori on sosiaalitoimen
alainen työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu myös lastensuojelutyötä.
Elokuussa 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa entistä vahvemmin ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisön hyvinvointia edistävää työtä. Koulukuraattorille pääsy turvataan määräajoilla. Juvalla tämä ei tule suuresti vaikuttamaan koulukuraattorin työnkuvaan, sillä kiireellisissä
tilanteissä kuraattorille pääsy on nykyiselläänkin mahdollista jopa samana päivänä.
3.6.2
Lastenvalvoja
Huolto-, tapaamis- ja elatussopimukset sekä isyyden selvittämiset
Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä lapsen huollon järjestämisestä, voidaan sopimus vahvistaa lapsen asuinpaikan sosiaalitoimistossa lastenvalvojan luona.
Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen, huoltopäätöstä voi pyytää tuomioistuimelta. Ennen
päätöksentekoa tuomioistuin voi pyytää lain lapsen huollosta 27 § mukaisen olosuhdeselvityksen
sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja
erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija-apua, esim. perheneuvolan palveluita. Juvalla
on tavoitteena, että vanhempien erotessa otettaisiin paremmin huomioon lasten tilanne tarjoamalla
perheelle mahdollisuutta lasten työparitapaamiseen (kuraattori/sosiaalityöntekijä ja lastenvalvoja).
Tapaaminen sisältyisi osaltaan lasten huolto- ja tapaamissopimusprosessiin.
Sopimusten vahvistamisten lisäksi lastenvalvojat antavat virka-apua toisten kuntien lastenvalvojille
huolto-, tapaamis- ja elatusasioissa.
Vuonna 2011 sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtiin Juvalla 49 ja vuonna 2012
41. Sopimuksia lapsen elatuksesta tehtiin vuonna 2011 42 ja vuonna 2012 61.
Lastenvalvoja huolehtii myös avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisestä.
11
Lasten elatus-, huolto- ja tapaamisasiat eivät ole lastensuojelun asioita, mutta vanhempien pitkittyneet erimielisyydet lasten asioissa voivat johtaa lastensuojelun asiakkuuteen.
3.6.3
Aikuissosiaalityö
Aikuissosiaalityöllä pyritään edistämään kuntien asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmien syntyä tai vaikeutumista. Perheen kohdatessa vaikeuksia esimerkiksi vanhemman päihdeongelmien vuoksi tai taloudellisten ongelmien vuoksi, voidaan hakeutua aikuissosiaalityön piiriin. Aikuissosiaalityön tavoitteena on vahvistaa yksilön ja perheen itsenäistä selviämistä.
Toimeentulotuella vastataan perheiden taloudellisen tuen tarpeisiin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen ihmisarvoisen
elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentuloturvan tarvetta selvitettäessä henkilölle/perheelle tehdään palvelutarpeen kartoitus. Tällöin tarkoituksena on kartoittaa henkilön/perheen
kokonaisvaltainen tilanne, jotta voidaan arvioida sopivat palvelut ja ohjata niihin (nuorten osalta
esim. etsivä nuorisotyö, aikuisten osalta aktivointi työllistämistä edistäviin palveluihin). Taloudellista tukea voidaan myöntää esim. lasten harrastusmenoihin, joka on ehkäisevää lastensuojelutyötä.
Nuoria asiakkaita tuetaan myös kokonaisvaltaisesti aktivoimalla koulutukseen tai esim. kuntouttavaan työtoimintaan.
Taulukko 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (id: 423 info )
2011
2012
yhteensä
Juva
7,0
5,7
Etelä-Savo
8,3
8,0
Koko maa
8,6
8,7
Kuvio 4. SOTKAnet
http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regionCount=3&currentEvent=
getData&sexCount=1&setId=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indCount=1&yea
rCount=3
Perheen vanhemman työttömyyden pitkittyessä tilannetta selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä
työvoimaviranomaisen ja asiakkaan kanssa. Työttömyys pyritään katkaisemaan mahdollisimman
nopeasti ja jos työttömyyden pitkittymisen taustalla on muita syitä kuin työpaikkojen vähyys, asiakas ohjataan oikeiden palveluiden piiriin (esim. terveydenhuolto).
Vammaispalvelujen asiakas voi olla lapsi/nuori tai sitten aikuinen, jolla on lapsia. Vammaispalvelulain mukaisten tukitoimien ja palvelujen tarkoitus sinänsä on ehkäistä eriarvoisuutta, lisätä osallisuutta ja poistaa vamman/sairauden aiheuttamaa haittaa kotona ja kodin ulkopuolella.
Palvelusuunnitelmaa tehtäessä kiinnitetään huomiota koko perheen tuen tarpeeseen ja vanhempien
jaksamiseen, joko vammaisen lapsen huoltajana tai vammaisena huoltajana. Vammaispalvelulain
mukaiset palvelut ja tukitoimet voivat joissain tilanteissa olla myös ehkäisevän lastensuojelutyön
erityistä tukea lapsiperheelle.
3.6.4
Sosiaalipäivystys
Sosiaalipäivystys perustuu perustuslain säädökseen välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Se edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireellisen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitavaa viipymättä. Juva kuuluu Etelä-Savon alueelliseen sosiaalipäivystysrenkaaseen. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva sosiaalipäivystys on voimassa klo 16.00 - 8.00. Virka-aikana päivystyksestä vastaavat kunnan sosiaalityöntekijät.
12
Sosiaalipäivystyksen asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Etupäivystys on mahdollistanut sosiaalipäivystyksen laadukkaamman ja hallitumman toiminnan, mikä näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina. Päihteet ja monimuotoinen väkivalta sekä niihin liittyvät välittömät seuraukset näkyvät päivystyksessä. Sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun palveluille on tarvetta viikonloppuisin ja virka-ajan ulkopuolella. Työ painottuu kuitenkin edelleen puhelimitse annettavaan konsultaatioon,
ohjaukseen ja neuvontaan. Välittömien toimenpiteiden määrä on vähäinen suhteessa yhteydenottoihin.
Taulukko 5. Kuukausivertailu 2013 päivystysalueella
Ilmoitusmäärä kuukausittain
70
64
60
50
Ilmoitusmäärä
kuukausittain
51 52
43
43
40
44
41
34
37
38
32
30
20
17
10
0
Kuvio 5. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu 2013 - 2012 - 2010. Antti Mäkelä
Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori
13
Taulukko 6. Kuntavertailu 2013 - 2012 – 2010
Muu
48
Puumala
4
Pertunmaa
9
Hirvensalmi
2010
4
Juva
17
Kangasniemi
20
Mäntyharju
2012
2013
36
Rantasalmi
26
Pieksämäki
101
Mikkeli ja Ristiina(12/10)
259
0
50
100
150
200
250
300
Taulukko 7. Yhteydenoton syy
Lapsiperheet ja nuoret
160
148
140
120
100
80
60
41
40
39
34
32
Aikuisten riita
Aikuisten
väkivalta
20
0
Karkaaminen/
löytyminen
Muu
Lapsen päihde
14
Taulukko 8. Yhteydenoton syy
Aikuiset
40
35
30
25
20
15
10
5
0
36
26
20
Väkivalta
Päihdeongelma
Turvattomuus
3.7
Terveydenhuolto
Kouluterveydenhuollon resurssit ovat melko hyvät. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 1,5 terveydenhoitajaa ja koko kouluja opiskeluterveydenhuollolle on nimetty yksi koululääkäri, joka työskentelee kouluja opiskeluterveydenhuollossa yhden päivän viikossa. Juvan terveyskeskuksen kouluja opiskeluterveydenhuollossa koululääkäri ja -terveydenhoitaja toimivat työparina. Lisäksi terveyskeskuksen sisällä on mahdollista käsitellä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten
ja nuorten asioita moniammatillisissa lasten ja nuorten hoitoryhmissä sekä kuntoutustyöryhmässä.
Eri yhteistyötahojen kanssa järjestetään verkostoneuvotteluita, mm. varhaisten tukitoimien suunnittelemiseksi. Kunnan sisällä yhteistyötahot tarvittaessa konsultoivat toisiaan.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnassa painopisteenä on ongelmien varhainen havaitseminen, tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen järjestäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy yhdessä
muiden tahojen kanssa.
Seuraavan toimikauden kehittämiskohteeksi otetaan lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja varhaisen tuen tarjoaminen. Terveystapaamisissa pyritään varaamaan riittävästi aikaa
keskusteluun ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Apuna psyykkisen hyvinvoinnin arvioinnissa
voidaan käyttää mielialamittareita sekä laajoihin terveystarkastuksiin liittyviä kyselylomakkeita.
Lisäksi kouluterveydenhuolto jatkaa vanhemmuuden tukemista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni vanhempi mukaan lastensa laajoihin terveystarkastuksiin sekä kolmannen luokan
terveystarkastukseen. Varsinkin 8. lk:n oppilaiden vanhempia toivotaan enemmän osallistuvan,
koska muutoin vanhempia ei tavata rutiinisti yläasteen aikana. Vanhempien tapaaminen mahdollistaa laajemmin lapsen ja perheen voimavarojen arvioinnin ja tukemisen. Lisäksi tarjotaan enemmän
vanhemmuuden tukemiseen kuraattorin, terveydenhoitajan sekä vanhempien ja mahdollisesti lapsen/nuoren yhteisiä tapaamisia.
15
3.7.1
Puheterapia
Juvan terveyskeskuksen puheterapia on avoterveydenhuoltoon kuuluva palvelu ja puheterapeutin
asiakastyö on pääasiallisesti neuvolaikäisten lasten puheen kielen ja viestinnän häiriöiden arviointia
ja kuntoutusta. Terveyskeskuksen puheterapiassa käy myös kouluikäisiä lapsia, joilla on todettu
kielen kehityksen erityisvaikeus (dysfasia) sekä Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen oikeutettuja lapsia.
Puheterapeutin tehtäviin kuuluvat asiakastyön lisäksi puheterapia palvelujen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen välillä.
Palvelujen keskeinen tehtävä on kehittää ja ylläpitää toimintamalleja, joilla löydetään luotettavasti
ne lapset, joilla on riski puheen kielen ja viestinnän kehityksen poikkeamiin. Lapset ohjautuvat puheterapeutin arvioon ja puheterapiaan pääasiallisesti lastenneuvolan vuositarkastuksissa. Yhteistyö
lastenneuvolan terveydenhoitajien, psykologin ja lääkärin kanssa on tiivistä. Terveydenhuollon erityistyöntekijöiden, puheterapeutin ja psykologin, työpanoksella on merkittävä osa lasten oppimisvaikeuksien ennakoinnissa ja ehkäisyssä ennen kouluikää.
Nyt Juvan kunnan lasten puheterapiapalvelut ovat sekä koko Etelä-Savon että koko maan mittakaavassa hyvin resursoitu. Suunnitelmakauden aikana tulee varmistua hyvin toimivien palveluiden jatkumisesta, sillä puheterapeutti on siirtymässä viiden vuoden sisällä eläkkeelle. Etelä-Savon alueella
on nyt jo useita puheterapeutin vakansseja täyttämättä eikä Juvalla ole yksityisiä puheterapeutteja.
Puheterapeuttipulan odotetaan tulevaisuudessa vain vaikeutuvan.
3.7.2
Psykologi
Tavoitteena on psykologin palvelujen suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja toteuttaminen Juvan kunnassa. Työn painopistealueina ovat lasten ja nuorten kehityksellisten ja oppimisvaikeuksien
tutkiminen sekä tuen tarpeen arviointi yhteistyössä neuvolan ja koulujen kanssa. Toisena painopistealueena ovat lasten ja nuorten ehkäisevän ja korjaavan mielenterveystyön palvelut: tilanteen kartoitus, ohjaus ja neuvonta, tukikäynnit ja psykologinen hoito sekä tarvittaessa kriisityö.
3.7.3
Psykoterapeutti
Psykoterapeutti toimii lasten ja nuorten yksikössä psykologin työparina, asiantuntijana sekä terapeuttina. Työ toteutuu pääasiassa kartoitusjaksoina, konsultaatioina, verkostotapaamisina, perhekäynteinä sekä koti- ja koulukäynteinä.
3.7.4
Psyykkisen oireilun hoitopolku
Neuvola-/kouluterveyden hoitaja tekee alkuarvion, jonka jälkeen tarvittaessa psykologi/psykoterapeutti selvittää lapsen/nuoren psyykkistä oireilua (lapsen/nuoren yksilötapaamiset, vanhempien
tapaaminen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen tapaaminen, kotikäynti, koulukäynti). Sen jälkeen tehdään hoitosuunnitelma perusterveydenhuollossa (terveyskeskuslääkäri on hoidosta vastaava
lääkäri) tai ohjataan erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollossa hoitosuunnitelmaa toteuttavat
psykologi sekä lasten ja nuorten psykoterapeutti. Juvan terveyskeskuksen lasten ja nuorten työryhmät (terveydenhoitajat, psykologi, tarvittaessa lääkäri) toimivat psyykkisen oireilun arvioinnin ja
hoidon tukena. Lisäksi työntekijät tai työryhmät konsultoivat säännöllisesti nuorisopsykiatrian poliklinikkaa.
Päihdehuollon palveluja järjestetään ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja
kehittämällä sekä annetaan erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Päihdehuollon palve-
16
luja annetaan henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella.
Juvalla toimii järjestötalo Rinnetupa, jossa maanantaista perjantaihin toimintaa ohjaa kunnan työntekijä yhdessä Juvan päihdeongelmaisten päiväkeskus POP ry:n kanssa. Kunta ostaa POP ry:ltä
Rinnetuvalla järjestettävää kuntouttavaa työtoimintaa. Rinnetuvalla toimii ohjaajana mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä. Lisäksi Juvalla on käytössä Rantasalmelta päihdetyöntekijän 20 % työpanos. Rinnetuvalla kokoontuvat myös useat paikalliset järjestöt. Kunta on antanut
keskustassa sijaitsevan omakotitalon järjestöjen käyttöön.
Päihdehoidon tarpeen arviointia tekevät yhteistyössä asiakkaan kanssa mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, terveyskeskuksen henkilökunta ja tarpeen vaatiessa työterveyshuolto. Maksusitoumuksen laitoshuoltoon tekee sosiaalityöntekijä.
Moniammatillinen mielenterveys- ja päihdetyöryhmä on nimetty perusturvalautakunnassa
13.10.2013. Sen tehtävänä on laatia kuntaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoden 2014 aikana vuosille 2011 – 2013 laaditun päihdestrategian jälkeen.
3.8
Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut
Yhteistyötä ja verkostotyötä tehdään eri tahojen, kuten äitiys- ja lastenneuvolan ja koulun kanssa.
Yhteistyö voi olla ennaltaehkäisevää ja tukea antavaa, jos perheessä on mielenterveys-/päihdeongelmia toisella tai kummallakin vanhemmalla.
Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan nuoren elämänhallintaa tuetaan. Nuorelle
tehdään tarpeen mukaan alkuarvio ja suunnitelma jatkosta.
Juvan kunnan mielenterveystoimisto tarjoaa yli 18-vuotiaille asiakkaille psykiatrisia hoito- ja kuntoutuspalveluita. Mielenterveystoimistossa työskentelee kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen
sairaanhoitaja. Hoidon aloittaminen ei vaadi lähetettä ja käynnit toteutuvat ajanvarauksella sekä
ovat asiakkaalle maksuttomia.
Hoidon alussa asiakkaalle tehdään hoidon tarpeenarvio sekä hoitosuunnitelma. Käynnit mielenterveystoimistossa toteutuvat pääasiallisesti asiakkaan yksilökäynteinä, sisältäen psyykkisen sairauden
hoidon, asiakkaan elämän hallinnan tukemista sekä hänen omien voimavarojensa vahvistamista.
Asiakkaan ollessa perheellinen huomioidaan hänen vanhemmuuden rooliaan ja tuetaan siinä. Yksilökäyntien lisäksi tehdään verkosto- ja perhetyötä mahdollisuuksien mukaan mm. sosiaalityöntekijöiden ja neuvolan terveydenhoitajien kanssa.
3.8.1
VOIMAKAS -projekti
Voimakas-projekti on 15 – 25-vuotiaiden nuorten parissa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön
kehittämisprojekti vuosille 2012 - 2015. Projektissa kuullaan mielenterveys- ja päihdehaittoja kokevien nuorten muutoksen tarpeita, huomioidaan heidän omaa osallisuuttaan ja motivaatiotaan parempaan sekä kehitetään heidän hyvinvointiaan tueksi voimavarakeskeisiä auttamisja tukimenetelmiä.
Nuorten hyvinvointia tukevaa toimintaa kehitetään yhteistyössä projektipaikkakuntien nuorten ja
heidän kanssaan työskentelevien moniammatillisen palveluverkoston työntekijöiden kanssa.
Projektin tavoitteina on lisätä nuorten itsensä osallisuutta heille suunnatun toiminnan kehittämisessä, tukea nuoria päihteettömään elämään, kehittää nuorille sopivia voimavarakeskeisiä ja muutosta
tukevia työmenetelmiä sekä vahvistaa projektipaikkakunnilla monialaista ja moniammatillista yhteistyötä.
17
Nuorten kanssa tehtävän työn toimintamuotoja ovat nuoren arkeen jalkautuva asiakasyhteistyö ja
ryhmätoiminnat. Nuori ohjautuu projektiin aina jonkun työntekijän kautta, yhteistyö projektin kanssa on nuorelle vapaaehtoista.
Juvalla toimii kuntouttavan työtoiminnan Voimakas päivä -ryhmä nuorille, joilla ei ole muuta työtai koulupaikkaa. Ryhmä kokoontuu nuorisotiloilla joka torstai klo 9.00–13.00. Ryhmän tavoitteena
on olla nuorelle ensimmäinen askel kohti opiskeluja ja työelämää. Ryhmässä opetellaan toiminnan
ja erilaisten harjoitusten avulla työelämän sääntöjä, arjen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Ryhmässä
myös mietitään nuorten omaa tulevaisuutta, asetetaan nuoren kanssa yhdessä tavoitteita omalle elämälle ja etsitään keinoja toteuttaa niitä. Ryhmään tullaan aktivointisuunnitelman kautta. Ryhmässä
ovat ohjaajina Juvan etsivä nuorisotyöntekijä ja Voimakas- projektin työntekijä.
4
4.1
MUUT TOIMIJAT
Tekninen toimi
Juvan kunnan tekninen lautakunta aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan 1.1.2013 ja vuoden
2014 alusta alkaen on teknisten palvelut tuotettu ostamalla ne Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Tuotteistettuja palveluita ovat talonmies- ja korjaustyö, siivouspalvelut, rakennuttaminen, yleisten alueiden hoito ja urakointi sekä vesihuolto. Tekninen toimi pystyy omalla laadukkaalla toiminnallaan
edistämään monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvointia.
Ruokahuolto
Ruokahuollon palvelut tavoittavat kaikkien päiväkotien ja koulujen lapset/nuoret Juvalla. Ruokahuollon tavoitteena on tarjota kaikille asiakkaille terveellinen, nautittava, monipuolinen ja turvallinen ruoka. Ruoan terveellisyyttä ja ravitsevuutta seurataan Aromi-ohjelman avulla. Raaka-aineissa
suositaan kotimaisuutta ja lähi- ja luomuruokaa. Ruokahuolto on saanut oivalliset arvosanat, elinturvallisuus on hyvällä tasolla ruokahuollon eri toimipisteissä. Oiva-palvelu on tarkoitettu kuluttajien käyttöön, ja tarkastustiedot voi tarkistaa Eviran sivuilta. Asiakastyytyväisyyttä seurataan kyselyjen avulla.
Puhtauspalvelut
Puhtauspalveluiden tavoitteena on taata puhtaat ja siistit toimitilat kaikille asiakkaille. Asianmukaisella siivouksella tilat säilyvät viihtyisinä, mutta samalla turvataan kiinteistöjen arvon säilyminen ja
hyvä sisäilma. Puhtaat ja siistit tilat edesauttavat omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen painopisteinä on mm. lasten ja nuorten liikunnan edistäminen. Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä: liikuntapaikat, tapahtumat, uimakoulut, kerhot, järjestöavustukset ym.
Vuosittain liikuntatoimen palvelut tavoittavat suuren joukon lapsia ja nuoria Juvalla.
Kiinteistönhoito
Asianmukaisella ja oikea-aikaisella kiinteistöjen kunnossapidolla turvataan lapsille ja nuorille toimivat ja terveelliset koulut, päiväkodit ja harrastetilat. Kunnat voivat pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla turvata lapsiperheille kohtuuhintaiset ja hyväkuntoiset vuokra-asunnot. Juvalla asuntostrategia
on laadittu.
18
Kuntatekniikka
Liikenneturvallisuustyön kautta on voitu ja voidaan parantaa lasten ja nuorten elinympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kirkonkylissä koulujen liikenneturvallisuus on parantunut olennaisesti
uusien järjestelyjen kautta, mutta kyläkouluilla on vielä puutteita, jotka tulisi korjata.
Juvalla on leikkikenttien turvallisuutta ja toimivuutta parannettu jo kaksi vuotta ja tavoitteena on
saada säilytettävät leikkikentät kuntoon lähivuosien aikana.
Rakennuttaminen/Sivistys- ja vapaa-aikatoimen kiinteistöt
On esitetty että Kukkokoulusta korjataan uusi päiväkoti, johon siirretään Esikon ja Kummunmäen
lapset ja esikoulutoiminta, 1.-2. luokat sekä ap-ip -toiminta. Koulukeskukseen tehdään tarpeen mukaan muutama luokka lisää 3-4 sekä osaa 5-6 luokkien opetusta varten. Toinen vaihtoehto on, että
koulukeskuksen jatkoksi Sampolan yläpuolelle tehdään uusi päiväkoti ja Kukkokoulu remontoidaan
1-6 luokkia varten. Kunnanhallitus on pyytänyt lausunnot asiasta ja niiden pohjalta kunnanhallitus
ja valtuusto tekevät päätöksen.
Kaavoitus
Kaavoitus toimii kaiken yhdyskuntasuunnittelun pohjana. Laadukas ja osallisuutta korostava kaavoitus tuo parhaimman lopputuloksen. Asuntotonttien kysyntä on hiipunut edelleen vuoden 2014
aikana edellisvuodesta. Juvan keskustan palvelut säilytetään myös jatkossa tasokkaina lisäämällä
keskustan asukasmäärän kasvun turvaavaa kerros- ja rivitaloasuntotonttien määrää.
Tonttien laatu ja monipuolinen tarjonta sekä tonttien houkuttelevat sijainnit pitävät kunnan taajaman haluttavana asuinalueena
Vesihuolto
Vesihuollon tavoitteena on tarjota kaikille asiakkailleen hyvälaatuinen vesi kaikissa olosuhteissa.
Talousvesi on kunnallisesta verkosta tarjottavaa pohjavettä suurimmassa osassa kuntaa. Viemärilinjaa ei ole aivan niin kattavasti tarjolla. Puhdas vesi on kaiken elämän perusta. Syömättä voi olla,
mutta ilman vettä ei pärjää kahta päivää pitempään.
Jätehuolto
Jätehuollon operatiivisesta toiminnasta vastaa Keski-Savon Jätehuolto (liikelaitoskuntayhtymä),
johon Juvan lisäksi kuuluvat Varkauden kaupunki, Joroinen, Leppävirta ja Heinävesi. Alueella on
yksi yhteinen kaatopaikka Varkaudessa. Kuljetukset on kilpailutettu, sopimus on voimassa 2011 2015. Ekopisteitä kuntalaisten käytössä on kaksi kappaletta, torilla ja Kaarihallilla. Keski-Savon
Jätehuolto on mukana hankkeessa, jossa toteutetaan jätteenpolttolaitos Varkauden kaatopaikan alueelle. Rakentaminen käynnistyy lokakuussa 2014. Jätteenpolttolaitos tulee hillitsemään jätekustannuksia ja tehostaa jätteiden hyötykäyttöä.
Pelastustoimi
Mikkelin kaupungin ylläpitämä Etelä-Savon pelastuslaitos huolehtii Juvan kunnan pelastustoimen
tehtävistä, kuten onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestönsuojelusta. Poikkeusolosuhteita varten on vuoden 2014 aikana varauduttu mm. hankkimalla varavoimalaite kunnanvirastolle, Juva-kotiin ja terveyskeskukseen.
19
4.2
Kirjasto ja kansalaisopisto
Juvan kirjasto on osa Juvalla, Joroisissa ja Rantasalmella toimivaa Toenperän kirjastoa. (Yhteinen
organisaatio v. 2008 alkaen). Ammattitaitoinen henkilöstö keskittyy laadukkaaseen asiakaspalveluun, kuten tietopalveluihin, oppimisen tukemiseen ja tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen ohjaamiseen. Lasten- ja nuortenkirjastotyön tavoitteena on edistää lasten kasvua ja kehitystä sekä tasa-arvoa
lukutaidon edellytyksiä parantamalla.
Juvan kirjastolla on päävastuu kirjaston ja koulujen välisestä yhteistyöstä kaikkien kolmen kunnan
alueella. Juvan kirjastonhoitajat vierailevat kaikkien alakoulujen jokaisessa luokassa vuosittain ns.
lukukettuvierailulla. Vierailujen tavoitteena on tiedonhallintataitojen opettaminen ja lukemaan innostaminen sekä kirjastopalvelujen tunnetuksi tekeminen ja yhteistyön kehittäminen. Jokaisella
oppilaalla on mahdollisuus suorittaa lukudiplomi vuosittain 1-9 luokilla.
Kirjasto tarjoaa tukea erilaisille oppijoille, maahanmuuttajille ja syrjäytymisvaarassa oleville. Siellä
voi tavata kavereita, tehdä läksyjä ja käyttää internet-päätteitä.
Kirjastojen kulttuurista ja elämyksellistä puolta kehitetään yhteistyössä kulttuuritoimen ym. toimijoiden kanssa.
Kirjasto tekee yhteistyötä perhepäivähoidon, päiväkotien ja seurakunnan kerhojen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat myös erilaiset yhdistykset. Kirjastosta toimitetaan aineistopaketteja, pidetään
vanhempainiltoja, kirjaesittelyjä ym. Erilaiset lapsiryhmät vierailevat kirjastossa lainaamassa, leikkimässä, satutunneilla ja katsomassa näyttelyitä. Kirjastossa on järjestetty myös lasten taidekasvatustuokioita.
Tavoitteena on edistää lasten kasvua ja kehitystä sekä tasa-arvoa. Kirjaston palveluja kehitetään eriikäisten lasten tarpeet huomioiden ja vanhemmuutta tukien.
Järvi-Saimaan kansalaisopisto järjestää vapaan sivistystyön periaatteiden mukaista, yleissivistävää
elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta Juvalla, Rantasalmella ja Sulkavalla. Opistossa työskentelee kolmessa
kunnassa yhteensä noin 85 tuntiopettajaa lukuvuosittain. Opistossa opiskelee vuosittain noin 1 880
opiskelijaa ja noin 5 900 kurssilaista. Opiston koulutuksessa painottuvat taide- ja taitoaineet, terveyttä edistävät opinnot, kielet, tietoteknisiä valmiuksia sekä muita kansalaisvalmiuksia ja alueen
elinvoimaisuutta edistävät aineet. Opistossa annetaan myös taiteen perusopetusta musiikissa ja teatteritaiteessa Rantasalmen alueella. (Järvi-Saimaan kansalaisopiston www-sivut, http://www.jarvisaimaankansalaisopisto.fi/)
4.3
Seurakunnat
Seurakuntien työn tavoitteena on tukea ja auttaa lapsia kasvamaan tasapainoisiksi aikuisiksi. Toiminnan perustana on kristillisten arvojen tukeminen. Tavoitteena on tarjota terveellisiä elämäntapoja ja toisten huomioonottamista tukevaa toimintaa, jossa korostuvat päihteettömyys, syrjäytymisen
ehkäisy ja toisten erilaisuuden kunnioittaminen.
Päiväkerholla tarkoitetaan alle kouluikäisten lasten parissa tapahtuvaa seurakunnan järjestämää
kasvatustoimintaa, jota ohjaavat seurakunnan lastenohjaajat. Päiväkerhotyö on virikkeellistä ryhmässä tapahtuvaa lasten leikin ja toiminnan ohjausta. Perhekerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä. Perhekerhot antavat vertaistukea ja aikuiskontakteja. Kirkonkylässä seurakuntatalolla päiväkerhoja on 3-, 4- ja 5-vuotiaille lapsille. Paatelan kylällä toimii kerho 3-5 -vuotiaille. Perhekerhoja
on seurakuntatalolla useampi ryhmä sekä ryhmä Koikkalassa. Lapsityö vierailee säännöllisesti kes-
20
kustan päiväkodeissa, Kummunmäellä ja Sateenkaaressa sekä Koikkalan ryhmäperhepäivähoidossa.
Lisäksi on avointa kerhotoimintaa.
Kouluikäisille lapsille Juvalla järjestetään seurakuntien yhteistyössä Kids’ Action Night toimintailtoja. Perheet voivat myös yhdessä osallistua iltoihin. Helluntaiseurakunta järjestää Kaarihallilla
myös Toikkari- ja peli-iltoja perjantaisin samalle ikäryhmälle. Seurakuntatalolla pidetään tytöille ja
pojille Kirkkis-kerhoa ja askartelukerhoa sekä koulukeskuksella toimii sählykerho nuorten kerhonohjaajien vetämänä.
Juvan seurakunta toimii taustayhteisönä Juvan Partioveikoille. Säännöllistä viikoittaista partiotoimintaa järjestetään sudenpennuille (7-9 -vuotiaille), seikkailijoille (10 - 12-vuotiaille) ja tarpojille
(13 - 15 -vuotiaille) kirkonkylän Katinhännän kololla. Lippukunta järjestää myös retkiä ja leirejä
sekä osallistuu isompiin piirin tapahtumiin.
Kesäaikaan lapsille järjestetään leirejä (Hauskis ja helluntaiseurakunnan kesäleiri) sekä tuetaan
osallistumista isommille kristillisille lastenleireille.
Seurakunnat vierailevat säännöllisesti alakouluilla. Juvan seurakunta pitää aamunavauksia kiertävinä joka kuun alussa. Lisäksi kouluille tehdään oppituntivierailuja. Kouluja kutsutaan myös vierailemaan seurakuntiin, esimerkiksi koululaisjumalanpalveluksiin, perhekirkkoihin ja lasten juhliin
temppelillä.
Seurakunnan rippikoulutyö kohtaa edelleen ison osan 15 vuotta täyttävien ikäluokasta. Nuorille
järjestetään viikonloppuisin nuorten iltoja yhteistyössä kunnan ja seurakuntien kanssa. Nuoria kohdataan koulupastoritoiminnan ja isoskoulutuksen kautta säännöllisesti. Leiri ja -retkitoiminta kuuluvat keskeisesti seurakunnan toimintamuotoihin. Nuorille tarjotaan isoskoulutus- ja nuorten viikonloppuleirejä sekä retkiä esimerkiksi konsertteihin ja Maata näkyvissä -festareille. Helluntaiseurakunnan organisoima nuorten viikonloppuleiri pidetään Juvalla vähintään kerran vuodessa. Seurakunnat järjestävät vuosittain syksyllä nuorille gospel-konsertin, jossa Kaarihallin valtaa nimekäs
muusikko tai bändi.
4.4
Poliisi
Juvan poliisiasema on yksi Itä-Suomen poliisilaitoksen viidestä Etelä-Savon alueen poliisiasemasta.
Tällä hetkellä Juvan poliisiaseman alueella toimii tällä hetkellä viisi poliisia kenttätyössä, kaksi
tutkijaa ja kaksi tutkimussihteeriä.
Tehtyjen rikosten määrät ovat vähentyneet kautta linjan Itä-Suomessa, niin myös Juvalla. Myös
nuorten, alle 18-vuotiaiden, rikokset ovat vähentyneet Juvalla. Yleisimpiä nuorten tekemiä rikoksia
ovat liikennerikkomukset. Nuorten päihteidenkäyttö on vähentynyt, huumeet ovat osaltaan ongelmana myös Juvalla.
Perheväkivaltatilanteissa tehtyjen kotihälytysten määrä vaihtelee vuosittain, samoin kotihälytysten
määrä yleensä.
(Puhelinkeskustelu 10.10 2014, Itä-Suomen poliisilaitoksen päällikkö Taisto Huokko.
21
Taulukko 9.
Kuvio 9. Nuorten rikostilastoja (PolStat).
Taulukko 10.
Kuvio 10. Nuorten rikostilastoja (PolStat).
(Puhelinkeskustelu 10.10 2014, Itä-Suomen poliisilaitoksen päällikkö Taisto Huokko)
https://www.poliisi.fi/poliisi%5Chome.nsf/pages/B6DC36174143322FC2256B8700461094?opend
ocument
4.5
Järjestöt
Lapsen Kengissä ry
Lapsen Kengissä ry on Joroisissa v. 1996 perustettu lastensuojeluyhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on tukea perheitä kasvatustehtävissä ja toimia lasten ja nuorten suotuisten kasvuolojen ja
turvallisen kehityksen edistämiseksi. Yhdistys kuuluu valtakunnalliseen Ensi- ja turvakotien liittoon. Lapsen kengissä tuottaa avopalvelutoimintaa sekä ostopalvelusopimuksella Alvari-perhetyötä
viidessä kunnassa; Leppävirralla, Varkaudessa, Joroisissa, Juvalla ja Rantasalmella. Alvari-perhetyö
on erityisesti lastensuojeluperheiden tarpeisiin kehitettyä kohdennettua, kotiin annettavaa, kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä.
22
Lapsen Kengissä ry:n avopalvelutoiminnan kohderyhmänä ovat kaikki alueen lapsiperheet. Toiminnan tavoitteena on edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja lisätä perheiden osallisuutta itseään koskevissa palveluissa ja päätöksissä.
Lapsiperheistä nouseviin tarpeisiin vastataan erilaisin toiminnoin, esim. järjestämällä lapsille ja aikuisille vertaisryhmiä, päiväleirejä, kerhoja, kursseja ja tapahtumia järjestöjen, seurakuntien ja kuntien kanssa yhteistyössä. Työstettäviä teemoja ovat mm. varhainen vuorovaikutus, päihdetyö lapsiperheessä, parisuhteen tukeminen, erä lapsiperheessä, itsenäistyvä nuori ja väkivalta lähisuhteessa.
Avopalvelutoiminta tukee yhdistyksen tuottamaa Alvari-perhetyötä.
Urheilu- ja kulttuurijärjestöt
Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nähdään yhtenä tulevaisuuden keskeisistä
haasteista. Juvalla toimii paljon eri järjestöjä ja toimijoita, jotka järjestävät monipuolisia liikunta-,
kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastuksia. Liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan järjestöt muodostavat yhdessä kunnan kanssa monitahoisen toimijaverkoston. Järjestöillä on merkittävä rooli lasten ja nuorten harrastustoiminnassa.
5
LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU
Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvät sijaishuolto ja jälkihuolto (LSL
417/2007 3§). Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun perustehtävän ydin on asiakkaana olevan
lapsen kehityksen ja terveyden turvaaminen.
5.1
Lastensuojelun tarve
Tunnusluvut:
Lastensuojeluilmoitukset
Avohuollon asiakkaiden määrä
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä
(sis. määräaikaiset sijoitukset)
Huostaanotettujen lasten määrä
(0-17-vuotiasta vastaavan ikäisestä väestöstä)
Jälkihuollossa olevien lasten määrä
2011
72
43
26
2012
69
92
20
2013
116
90
16
19
17
10
4
6
7
Juvalla oli vuoden 2013 päättyessä sijoitettuna ja huostaan otettuina 10 lasta. Näistä 7 lasta oli perhehoidossa sijaisperheissä, 2 ammatillisissa perhekodeissa ja 1 lapsi lastensuojelulaitoksessa. Lapsista kaksi oli sellaisia, joiden sijoitusten kustannukset maksaa toinen kunta aiemman lastensuojeluasiakkuuden vuoksi.
Kaikille sijoitetuille lapsille on tehty asiakassuunnitelma, jota tarkistetaan vähintään kaksi kertaa
vuodessa. Huostaan otettujen lasten vanhempien omia asiakassuunnitelmia on Juvalla tehty 8 vanhemmalle.
Lastensuojeluilmoituksia saapui v. 2012 69 kpl ja v. 2013 116 kpl. Eniten ilmoituksia on tullut sosiaalipäivystyksestä/hätäkeskuksesta, poliisilta, terveydenhuollosta ja opetustoimelta. Myös pyyntöjä
lastensuojelutarpeen selvittämiseksi (LSL 25 a §) tehtiin 7 kpl. Pyynnöt on tehty yhteistyössä lapsen
huoltajan kanssa.
Lastensuojelutarpeen selvityksiä on tehty 15 kpl ja uusia asiakkuuksia oli 22 kpl v. 2012, v. 2013
tehtiin 62 selvitystä ja uusia asiakkuuksia alkoi 58. Osaltaan tätä selittää muualta muuttaneiden asi-
23
akkaiden määrä. Avohuollon asiakkuuksien määrä on kasvanut rajusti. Vuonna 2012 avohuollossa
on ollut asiakkaana 50 lasta ja v. 2013 asiakkaita oli 98. Syynä asiakkuuksien lisääntymiseen on
osaltaan uuden lastensuojelulain hengen mukainen aiempaa matalampi kynnys puuttumiseen ja ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen. Lain vaikutus alkaa näin näkyä käytännössä. Sen sijaan sijoitusten ja huostaan otettujen lasten määrä ei näyttäisi olevan kasvusuunnassa.
Lastensuojelun avohuollon asiakkaita v. 2013 oli eniten ikäryhmässä 13 - 15 -vuotiaat lapset, 28
asiakkuutta. Ikäryhmässä 7 - 12-vuotiaat lapset oli 27 asiakkuutta, 3 – 6-vuotiasta 15 lasta, 16 – 18
vuotiaista 21 nuorta ja 0 - 2 -vuotiaista lapsista lastensuojelun asiakkaina oli 7 lasta. Jälkihuollon
asiakkaina on vuonna 2013 ollut 7 nuorta.
5.2
Lastensuojeluun varattavat voimavarat
Juvalla lastensuojelussa työskentelee 2,5 sosiaalityöntekijää, joista yhden tehtävänkuvaan kuuluvat
avohuollon ja koulukuraattorin tehtävät, yhdellä on lastenvalvojan, sijaishuollon sekä jälkihuollon
tehtävät ja yhden toimenkuvaan kuuluvat lastensuojelun avohuolto sekä aikuissosiaalityön mielenterveys- ja päihdetyö. Usein työntekijät työskentelevät pareittain. Työparina esim. lastensuojelutarpeen selvityksessä käytetään Alvari-perhetyöntekijöitä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykseltä Lapsen Kengissä ry:ltä ostetaan kahden Alvari- perhetyöntekijän työpanos vuosittain.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät käsittelevät lastensuojeluilmoitukset, vastaavat lastensuojelutarpeen selvitysten tekemisestä ja päättävät lastensuojeluasiakkuuden alkamisesta tai päättymisestä,
avohuollon tukitoimista ja asiakassuunnitelmien laadinnasta. Sosiaalityöntekijät toimivat lapsen
asioista vastaavana työntekijänä työnjaon mukaisesti ja hoitavat lastensuojelulain 13 b § mukaisia
tehtäviä. Sosiaalityöntekijät toimivat myös lastensuojelun sijaishuollosta ja jälkihuollosta vastaavana sosiaalityöntekijänä työnjaon mukaisesti. Lastensuojelun johtavana viranhaltijana toimii Juvan
sosiaalipalvelupäällikkö.
Lastensuojelussa tulee olla käytettävissä riittävä määrä lastensuojelun asiantuntemusta ja lakiosaamista (LSL 14 §). Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle
mahdollisuus käyttää valmistelutyön ja sosiaalityön tukena lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelussa tarvittava asiantuntemusta.
Asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi.
Juvan kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tukena on käytettävissä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen sekä Juvan ja Rantasalmen yhteinen lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on lisäksi mahdollisuus tarvittaessa konsultoida
lastensuojelutyöhön erikoistunutta lakiasiantuntijaa erityisissä lastensuojelukysymyksissä.
Avohuollon resurssia lisäämällä on pystytty vastaamaan paremmin lastensuojelun tarpeisiin. Sosiaalityöntekijät ovat saaneet osallistua budjetin laadintaan ja seurantaan. Talousarviossa on pystytty
varaamaan voimavaroja riittävästi avohuollon palveluihin, sillä avohuollon resurssit ovat olleet aikaisemmin vähäiset verrattuna sijaishuollon kustannuksiin.
Lastensuojelun laatusuosituksen (sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:20)
mukaisesti sosiaalityöntekijän tulisi käyttää lasten tapaamiseen aikaa vähintään 2 h/kk aktiivivaiheessa. Lähtökohtaisesti lapsen vanhemman tulisi saada aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään
2h/kk henkilökohtaista aikaa sosiaalityöntekijälle. Tällä hetkellä lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on Juvalla lähtenyt voimakkaaseen kasvuun (92 asiakasta). Yhdellä lastensuojelun
vastuusosiaalityöntekijällä saisi olla n. 30-40 lasta. Uusi suositus tuo haasteita työn resursoinnille
kunnassa. Myös uusi sosiaalihuoltolaki vaikuttaa lastensuojelun resursointiin työskentelyn painopisteen muuttuessa ennaltaehkäisevään suuntaa palvelujen tarjoamisessa.
24
5.3
Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva palvelujärjestelmä
Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa usealla eri tavalla. 1.1.2008 voimaan tulleessa Lastensuojelulaissa laajennettiin ilmoitusvelvollisien piiriä ja lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös yksityishenkilö, joissain tapauksissa myös nimettömänä. Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa myös asiakkaan hakemuksesta tai tarve lastensuojeluun voi tulla työntekijän tietoon esim. yhteistyöneuvottelussa. Kun tieto mahdollisesta lastensuojeluntarpeesta on tullut työntekijälle, työntekijä/työntekijät
arvioivat tilanteen ja jos tarvetta esiintyy, niin aloitetaan lastensuojelutarpeenselvitys. Lastensuojelutarpeenselvitys tehdään parityönä ja selvityksen aikana tavataan ja kuullaan koko perhettä eri kokoonpanoissa. Selvitykseen voidaan pyytää lausuntoja esim. koulusta ja terveydenhuollosta. Selvityksestä tehdään yhteenveto, jonka tuloksena asiakkuus joko päätetään tai aloitetaan tukitoimet.
Lastensuojelun asiakkuus jatkuu joko avohuoltona tai huostaanottona.
5.3.1
Avohuolto
Avohuollon tukitoimia toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Yhdessä vanhempien, lasten ja
muiden yhteistyötahojen (päivähoito, nuorisotyö ja koulu) kanssa laaditaan asiakassuunnitelma.
Avohuollon tukitoimia ovat riittävä taloudellinen tuki ja asumisen tukeminen, tuki ongelmatilanteiden selvittämiseen, taloudellinen ja muu tuki koulunkäyntiin, ammatin ja asunnon hankkimiseen,
työhön sijoittumiseen, harrastuksiin, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen, lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut, koko
perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta.
Lisäksi tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta sekä perhetyö ovat Lastensuojelulain 36 § mukaisia avohuollon tukitoimia lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi. Lain mukaan avohuollon tukitoimia
tulee räätälöidä niin, että perhe kokee saavansa apua ja että tukitoimet turvaavat lapsen hyvinvointia.
5.3.2
Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta
Sosiaalityö on ammatillista toimintaa, jota tehdään yksilöiden, perheiden, verkostojen, ryhmien ja
yhteisöjen kanssa. Sosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista asiakastyötä, johon sisältyy
neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluiden ja – etuuksien hakemisessa, erilaisten sosiaalipalvelujen
ja – etuuksien myöntämistä ja yksilöiden, perheiden ja lasten tukemista erilaisissa kriiseissä.
Alvari-perhetyö
(ostopalvelu Lapsen Kengissä ry:ltä)
Alvari-perhetyö on 1-2 vuotta kestävää työskentelyä perheessä. Alvari-perhetyö on pitkäkestoinen,
kuntouttava, kotona tehtävän erityistason perhetyön malli lastensuojelun viitekehyksessä. Työn tavoitteena on auttaa perheitä selviytymään arjesta, vahvistaa vanhemmuutta sekä turvata lapsen kasvu ja kehitys. Alvari-perhetyö on Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteishanke,
jolla on valtakunnallinen laatujärjestelmä. Vuosien 1.1.2011- 31.12.2013 välisenä aikana perhetyötä
on tehty yhteensä 24 perheessä, joissa ollut yhteensä 48 lasta.
5.3.3
Sijaishuolto
Juvalla oli vuoden 2013 päättyessä sijoitettuna ja huostaan otettuina 10 lasta. Näistä 7 lasta oli perhehoidossa sijaisperheissä, 2 ammatillisissa perhekodeissa ja 1 lapsi lastensuojelulaitoksessa. Lapsista kaksi oli sellaisia, joiden sijoitusten kustannukset maksaa toinen kunta aiemman lastensuojeluasiakkuuden vuoksi.
25
Kaikille sijoitetuille lapsille on tehty asiakassuunnitelma, jota tarkistetaan vähintään kaksi kertaa
vuodessa. Huostaan otettujen lasten vanhempien omia asiakassuunnitelmia on Juvalla tehty 8 vanhemmalle.
Perhehoitoyksikkö
Perhehoitoyksikkö Pessi on sopimuskuntien (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi) kehittämisyksikkö, jonka tehtävänä on kehittää
lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa ja tukiperhetoimintaa sopimuskunnissa.
Pessi vastaa sijais- ja tukiperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta (PRIDE-valmennus ja tukiperhevalmennus), sukulaissijaisvanhemmuus-/ läheisverkostovalmennuksista ja -arvioista, sijais- ja
tukiperheiden välityksestä, sijais- ja tukiperhesuhteiden alkuvaiheen tuesta ja tarvittaessa erityisestä
tuesta sekä sijais- ja tukiperheiden täydennyskoulutuksista tiedottamisesta ja osaltaan myös täydennyskoulutusten järjestämisestä. Pessin sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa osallistua perhehoidon toimeksiantosopimusneuvotteluihin. Lastensuojelulain uudistus ohjasi siirtämään sijaishuollon painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon niiden lasten osalta, joille perhehoito on mahdollista. Perhehoitoyksikkö Pessi pyrkii omalta osaltaan kehittämään ja turvaamaan perhehoidon laatua maakunnallisesti. Yksi keskeinen Pessin kehittämiskohde on perhehoitajan jaksamista ja ammatillisuutta tukevaa tukityöskentely.
Vertaisryhmätoiminta
Juvan lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja Rantasalmen päihdetyöntekijä ovat vetäneet yhdessä sijaishuollossa olevien lasten vanhempien vertaistukiryhmää. Ryhmä käynnistyi keväällä 2013 ja se
päättyi joulukuussa 2013. Ryhmä pohjautuu Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkiavertaistukiryhmä-malliin ja Kokemukset näkyviin - väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hankkeen (2009 - 2012) tuottamaan ryhmämateriaaliin. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joiden
lapsi on tai on ollut huostaan otettuna ja sijaishuoltoon sijoitettuna. Ryhmässä on käytetty myös
perheterapian menetelmiä. Vanhempien tukeminen lapsen huostaanottotilanteissa on lastensuojelulle kuuluvaa tärkeää työtä, jota kunnissa ei juuri ole tehty.
5.3.4
Lastensuojelun jälkihuolto
Kun lapsi tai nuori on ollut sijoitettuna sijaishuoltoon joko huostaan otettuna tai avohuollon tukitoimena, hänellä on oikeus jälkihuoltoon sijoituksen päättymisen jälkeen. Avohuollon sijoituksen
jälkeen jälkihuolto-oikeus on silloin, jos lapsi on ollut sijoitettuna yksin ja vähintään puolen vuoden
ajan.
Kunnalla on velvollisuus tarjota jälkihuollon apua lapselle ja hänen huoltajilleen tai muille lasta
hoitaneille. Lasta kasvattaneille, lapsella ja huoltajilla taas on oikeus saada tukea sijoituksen jälkeen. Jälkihuolto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 21 ikävuotta. Jälkihuollon tukipalveluja on
sosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan lisäksi ostettu myös yksityisiltä palveluntuottajilta.
5.3.5
Muut tukipalvelut
Lastensuojelu hankkii lastensuojelulain mukaisia tukipalveluja tarpeen mukaan lasten asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Perhetyön lisäksi on hankittu perhekuntoutuspalveluja, päihdepalveluja
sekä tukihenkilö- ja perheterapiapalveluja lapselle ja perheelle. Lastensuojelun avohuollon palvelutarjonta alueella on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina erityisesti yksityisten palveluntuottajien toimesta.
Lastensuojelu tekee tiivistä yhteistyötä palveluverkostossa. Erityisinä huolenaiheina ovat lasten ja
nuorten mielenterveyspalvelujen riittämättömyys tarpeeseen nähden, joka näkyy pitkähköinä jono-
26
tusaikoina sekä terapiapalvelujen vähäisenä tarjontana. Juvalla mielenterveyshuollon perustason
palvelut järjestetään Juvalla ja erikoissairaanhoidon palvelut Mikkelissä. Terveydenhuoltolain 70 §
mukaan lapsi on otettava huomioon aikuisille suunnatuissa palveluissa. Tämä koskee tilannetta,
jossa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja. Terveydenhuollon viranomaisten on järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja
syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi yhteistyössä sosiaalihuollon viranomaisten kanssa.
6
JUVAN KUNNAN VISIO, STRATEGIA, TAVOITTEET JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAT
Visio
Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva
elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta ja palveluista. Juva järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Juva
tarjoaa viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristön sekä luo osaltaan kuntalaisille monipuoliset toimintamahdollisuudet ja edellytykset hyvinvoinnin lisäämiseen. (Juvan kunnan toimintasuunnitelma 2013 - 2015).
Kunnan tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kuntajohtaminen tulisi perustua tietoon kuntalaisten hyvinvoinnista / pahoinvoinnista, terveydestä, toimintakyvystä ja selviytymisestä.
Sen lisäksi kuntapäättäjillä tulisi olla tieto kuntalaisten mielipiteistä, arvioinneista ja kokemasta
hyvinvoinnista.
Strategia
Päästrategian mukaan Juvan kunnassa julkiset palvelut tuotetaan ja järjestetään asiakaslähtöisesti ja
kuntalaisten tarpeisiin perustuen. Keskeisiä hyvinvoinnin lähtökohtia ovat kiireetön ja turvallinen
elämä sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Hyvinvointinäkökulma otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja hyvinvointistrategian toteuttamisen vastuu on kaikilla.
Tavoitteet
Hyvinvointityötä ohjaavat päätavoitteet koko valtuustokaudelle 2013 – 2016 ovat:
1. Kuntalaisten osallisuuden, aktiivisuuden ja vastuullisuuden lisääminen
2. Ongelmien ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja puuttuminen
3. Ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen
Hyvinvoinnin päämääränä ovat omatoimiset ja toimintakykyiset kuntalaiset sekä turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Hyvinvoinnin edistämisen nähdään olevan entistä enemmän koko kunnan
yhteinen asia ja päämäärä ja osa normaalia kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Hyvinvoinnin edistämisessä hyödynnetään nykyistä enemmän saatavilla olevaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä.
27
6.1
6.1.1
Kehittämissuunnitelmat toimialoittain
Neuvola
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
AIKATAULU
1. PERHEKESKEISYYS
Koko perheen motivoiminen neuvolakäynneille:
isiä äitiysneuvolakäynneille ja molempia vanhempia lastenneuvolakäynneille
Uusien käytänteiden toimintaan saaminen luontevasti, esim. odottavan
perheen raskaudenaikaiset kotikäynnit
Perhevalmennuksen saattaminen vastaamaan ajan
ja kulloisenkin ryhmän
tarpeita
Kutsutaan suullisesti
ja/tai kirjallisesti aktiivisesti jokaista perhettä
Neuvolan terveydenhoitajat
2015 2016
Neuvolan terveydenhoitajat
2015 –
2016
Terveydenhoitajat,
perheohjaaja, fysioterapeutti
2015 –
2016
2. UUSIEN ASETUKSIEN JA SUOSITUKSIEN SISÄÄNAJO
3. RYHMÄTOIMINNAN PÄIVITTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN
6.1.2
Päivitetään perhevalmennuksen moniammatillinen runko-ohjelma
huomioiden vähentyvät
asiakasmäärät
Lastensuojelu
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
AIKATAULU
1. VANHEMMUUDEN
VAHVISTAMINEN
Lasten huomioiminen
vanhempien erotilanteessa
Tarjotaan perheelle
mahdollisuutta lasten
kanssa työskentelyyn
erotilanteessa
Lastenvalvoja ja
koulukuraattori
2013 - 2016
2. OSALLISUUS
Vertaisryhmä-toiminnan
kehittäminen ja mahdollistaminen
Sosiaalityö ja nuorisotoimi
2015 - 2016
3. TOIMIVAT YHTEISTYÖVERKOSTOT
Osaamisen ja tiedon
vahvistaminen verkostoissa lasten ja nuorten
kanssa yleisissä palveluissa työskenteleville
ammattihenkilöille
Mahdollistetaan vertaisryhmä-toimintaa
tarjoamalla taloudellisia resursseja
Järjestetään koulutusta
yhteistyökumppaneille lastensuojelukysymyksissä
Perusturva
2013 - 2016
28
6.1.3
Terveydenhuolto
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
AIKATAULU
1. ENNALTA EHKÄISEVA TOIMINTA
Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen
Varataan riittävästi
aikaa terveystapaamisilla
Terveyskeskus,
kouluterveydenhuolto
2015 - 2016
Varhaisen tuen tarjoaminen
Lapsen ja perheen voimavarojen ja tuen tarpeen arviointi
Käytetään mielialamittareita ja terveystarkastuksiin liittyviä
kyselylomakkeita
Tarjotaan tarvittavaa
tukea yhdessä muiden
toimijoiden kanssa
2. VANHEMMUUDEN
TUKEMINEN
Vanhemman osallisuuden edistäminen
Lapsen ja perheen voimavarojen ja tuen tarpeen arviointi
3. OSALLISUUS
Syrjäytymisen ehkäisy
Varmistetaan puheterapiapalvelut
Terveyskeskus
Kutsutaan vanhemmat
mukaan lasten
/nuorten terveystarkastuksiin
Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori
2015 - 2016
Terveyskeskus,
kouluterveydenhuolto, koulukuraattori, nuorisotoimi, lastensuojelu
2015 -2016
Järjestetään kuraattorin, terveydenhoitajan
sekä vanhempien ja
lapsen/nuoren yhteisiä
tapaamisia
Em. toimenpiteet yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
29
6.1.4
Aikuissosiaalityö
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
1. ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
Yksilön ja perheen itsenäisen selviämisen vahvistaminen
Myönnetään toimeentulotukea tarvittaessa
sosiaalityöntekijä
Kartoitetaan asiakkaan
palvelutarve kokonaisvaltaisesti
2. ONGELMIEN SYNNYN TAI VAIKEUTUMISEN EHKÄISEMINEN
Eriarvoisuuden ehkäisy,
osallisuuden lisääminen
ja vamman/sairauden
aiheuttaman haitan poistaminen
Ohjataan ja aktivoidaan esim. koulutukseen tai kuntouttavaan
työtoimintaan
Laaditaan aktivointisuunnitelmat työvoimaviranomaisten
kanssa
Ohjataan tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin
Järjestetään vammaispalvelulain mukaisia
tukitoimia
Laaditaan palvelusuunnitelma
Kiinnitetään huomiota
koko perheen tuen
tarpeeseen ja vanhempien jaksamiseen joko
vammaisen lapsen
huoltajana tai vammaisena huoltajana
sosiaalityöntekijä,
työvoimaviranomainen
AIKATAULU
2015 - 2016
30
6.1.5
Mielenterveys ja päihdetyö
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ
Varhainen puuttuminen
lapsen, nuoren tai vanhempien ongelmiin
Tehdään lukiolaisten
ja ammattikoululaisten
alkuarvio ja suunnitelma jatkosta
Mt-vastaanotto,
kuraattori, psykologi, psykoterapeutti
Osallisuuden edistäminen ihmisen omassa
elämässä
2. ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN
Vanhempien/ nuorten
aikuisten tukeminen
AIKATAULU
Ohjataan tuen piiriin
Tarjotaan toimintaa
järjestötalo Rinnetuvalla, jossa toimintaa
ohjaa Juvan kunnan
työntekijä ja Juvan
päihdeongelmaisten
päiväkeskus POP ry:n
työntekijä
Kahtena päivänä Rinnetuvalla toimii ohjaajana mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä.
POP ry, mt-sh,
päihdetyöntekijä,
sosiaaliohjaaja
Koulu, neuvola,
perhetyö
mt-vastaanotto,
psykologi, psykoterapeutti
Juvalla on ollut käytössä Rantasalmelta
päihdetyöntekijän 20
% työpanos
Tarjotaan tukikäyntejä,
ohjausta, neuvontaa,
kriisityötä
Tehdään verkostotyötä
Psykologin palveluiden
suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja toteuttaminen
Suunnitelmallisuus toiminnassa
Tarjotaan käynnit mielenterveystoimistossa
pääasiallisesti yksilökäynteinä
VOIMAKAS-projekti:
- kehitetään voimavarakeskeisiä auttamisja tukimenetelmiä 1525-vuotaille nuorille
- on muodostettu ryhmä nuorille
Tutkitaan lasten ja
nuorten kehityksellisiä
vaikeuksia ja oppimis-
2012 – 2015
2015
31
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
AIKATAULU
vaikeuksia sekä arvioidaan tuen tarvetta
Laaditaan hoitopolku
Hyväksytään kunnan
mielenterveys- ja
päihdesuunnitelmaa,
toteutetaan ja seurataan sitä
Mielenterveys- ja
päihdetyöryhmä
2015 – 2016
2015
32
6.1.6
Varhaiskasvatus
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
1. MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN
LISÄÄMINEN
Riittävän varhaisen tuen
tarpeen havainnointi ja
puuttuminen
Järjestetään yhteistyötapaamiset moniammatillisesti
Koko henkilöstö
AIKATAULU
2015 - 2016
Toimitaan Moniammatillisessa työryhmässä
2. VANHEMMUUDEN
TUKEMINEN
Vanhempien osallisuuden lisääminen
Tehdään yhteistyötä
neuvolan, lastensuojelun, koulun, seurakunnan ja järjestöjen kanssa
Laaditaan jokaiselle
lapselle varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa
2x/v, joissa tarjotaan
kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) tuki myös vanhemmuuteen
Varhaiskasvatusyksiköt
2015 - 2016
Koko henkilöstö
2015 - 2016
Käytetään Varhaisen
puuttumisen mallia
Tarjotaan lapsiperheille perheohjausta ja
lapsiperheiden kotipalvelua
Järjestetään Tahtoryhmän kokoontuminen 2x/v
Tehdään säännölliset
asiakaskyselyt vanhemmille
4. KAIKILLE LAPSILLE TARPEEN MUKAISET VARHAISKASVATUSPALVELUT
Tarpeenmukaisten palvelujen takaaminen
jokaiselle lapselle joko
varhaiskasvatusyksiköissä tai avoimessa
toiminnassa
Järjestetään:
- Vanhempainillat 2x/v
- Vauvaperheilta
- Monikulttuuri-ilta
Ylläpidetään ja kehitetään päivähoitoyksiöiden toimintaa tarpeen
mukaan
Toteutetaan jatkossakin kokopäivähoitopalvelujen rinnalle
kehitettyjä avoimen
varhaiskasvatustoi-
33
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
minnan palveluja;
Perhe- ja lapsiryhmiä
Erityisryhmiä
Tarjotaan kotiin suunnattuja perheohjauksen ja lapsiperheiden kotipalvelun
palveluja
Tarjotaan kotipalvelusetelin käyttöä
Kehitetään Avoimen
varhaiskasvatuksen
toimintaa
VASTUUTAHO
AIKATAULU
34
6.1.7
Koulu
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
AIKATAULU
1. ONGELMIEN
VARHAINEN ENNALTAEHKÄISEMINEN
Tukea tarvitsevien oppilaiden löytäminen ja
tukeminen mahdollisimman varhain
Käytetään pedagogisia
testejä
Tarjotaan riittävästi
resursseja
Tehdään moniammatillista yhteistyötä
Erityisopettajat,
esiopettajat, luokan- ja aineenopettajat
2015 – 2016
Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen
Lisätään yhteisöllisyyttä
Laaditaan ja noudatetaan kiusaamisen ehkäisysuunnitelmaa
Vastuutetaan oppilaita
Perustetaan
/aktivoidaan vanhempaintoimikuntia
Rehtorit, oppilashuoltohenkilöstö,
koulun henkilöstö
2015 - 2016
Rehtorit, luokanopettajat ja luokanvalvojat
2015
Uuden opetussuunnitelman laatiminen
Huomioidaan vanhempien ja oppilaiden
osallisuus
OPS-työryhmä
2014 – 2015
Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain täytäntöönpano
Laaditaan kouluille
oppilas- tai opiskelijahuoltosuunnitelma
Rehtorit ja koulun
oppilas
/opiskelijahuoltoryhmä
2015
2. OSALLISUUS, AKTIIVISUUS JA VASTUULLISUUS
Yhteistyön kehittäminen
Oppilaiden osallisuuden
ja vastuullisuuden lisääminen
Perustetaan kuntaan
oppilashuollon ohjausryhmä
Oppilaskuntien aktivointi
Sivistysjohtaja
Rehtorit
Oppilaskunnan
ohjaajat
2015
2015
35
6.1.8
Nuorisotoimi
STRATEGIA
TAVOITE
1. YHTEISÖLLI-SYYS, Resurssien järjestämiYHTEISVASTUU,
nen nuorten itsensä järYHDENVERTAISUUS jestämälle toiminnalle
JA TASA-ARVO
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
AIKATAULU
Kehitetään Sampolan
nuorisotilojen toimintaa
Nuorisotoimi
2015 - 2016
Kehitetään sosiaalinen
median käyttöä saavuttamaan paremmin
nuoret asiakkaat sekä
vastaamaan paremmin
nuorten toiveisiin ja
tarpeisiin
Aktivoidaan Nuorisovaltuuston ja Lasten
parlamentin toimintaa
2. NUORTEN KASVUJA ELINOLOJEN PARANTAMINEN
Puitteiden järjestäminen
nuorten harrastus- ja
vapaaajanviettomahdollisuuksille
Tehdään perusnuorisotyötä, ennaltaehkäisevää ja etsivää nuorisotyötä
2015 - 2016
Järjestetään leirejä,
retkiä, tapahtumia,
harrastekerhoja, pienryhmiä, yksilöohjausta, projektimaista toimintaa sekä monialaista verkostoyhteistyötä
6.1.9
Seurakunnat
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
VASTUUTAHO
1. KRISTILLISTEN
ARVOJEN TUKEMINEN
Lasten tukeminen ja
auttaminen kasvamaan
tasapainoisiksi aikuisiksi
Järjestetään:
- päivä- ja perhekerhoja
- avoimia kerhoja
- Kids’ Action Night
toimintailtoja
- kerhoja
- partio-toimintaa
- kouluvierailuja
- rippikoulutyötä
- festari-matkoja
-leirejä
-Toikkari- ja peli-iltoja
evankelisluterilainen seurakunta
2. TERVEELLISET
ELÄMÄNTAVAT
3. TOISTEN HUOMIOONOTTAMINEN
Tukeminen päihteettömyyteen
Toisten erilaisuuden
kunnioittaminen
Syrjäytymisen ehkäisy
ev.lut. ja Helluntaiseurakunta
Helluntaiseurakunta
AIKATAULU
36
6.1.10 Tekninen toimi
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
1. TURVALLINEN
ELINYMPÄRISTÖ
Onnettomuuksien ja
tapaturmien ehkäisy
Laaditaan katujen
päällystysohjelma ja
kunnossapitosuunnitelma;
- mm. Pappilan Ylämäen kevyenliikenteen
väylät
2. VIIHTYISÄ
ELINYMPÄRISTÖ
Asukasmäärän säilyttäminen /kasvattaminen
Asukkaiden viihtyvyyden ja toiminnallisuuden
edistäminen
Mahdollistetaan monipuolinen tonttitarjonta
Järjestetään puistojen
ja muiden yleisten
alueiden hoito; puutarhuri käytettävissä
5pv/vko, 6kk/v
Kunnostetaan leikkikenttäverkostoa;
-Kultapossuleikkikenttä
-Puistolan leikkikenttä
Kehitetään piha- ja
liikunta-alueita
/Sampola-keskuskoulu
-alue:
- monitoimipallokenttä ja tekonurmi kumirouhejalkapallokenttä
- skeittaus-alue
- nuorten liikunta- ja
oleskelupuisto
VASTUUTAHO
AIKATAULU
2015 - 2025
Järvi-Saimaan Palvelut Oy
2016
Tekninen toimi
jatkuva
2014 –
2012 –
2015 –
2015
2016 –
2016
2016
2017
37
6.1.11 Poliisi
STRATEGIA
TAVOITE
TOIMENPIDE
1. YLEISEN JÄRJESTYKSEN JA TURVALLISUUDEN YLLÄPITÄMINEN
Poliisin resurssien turvaaminen
Huomioidaan valtakunnallinen poliisitoimen muutos
VASTUUTAHO
AIKATAULU
2014
- 2016
→ Itä-Suomen poliisilaitos
Toiminta muuttuu ja
sitä keskitetään
enemmän Juvan kunnan alueelle
Säilytetään Juvan poliisiasema ja miehitys;
miehitystä vähennetään
2. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ
Ehkäisevään työhän
panostaminen entistä
enemmän, uusien toimintatapojen käyttöön
ottaminen
Työntekijöiden toimenkuvia laajennetaan
Laajennetaan poliisin
toimintaa sosiaalisessa
mediassa
Jatketaan yhteistyötä
koulujen kanssa
2015->
38
7 YHTEENVETO
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän laatima Lastensuojelun laatusuositus 2013 on
ohjeistus vaikuttavaan käytännön lastensuojelutyöhön kunnissa. Laatusuosituksen mukaan tavoitteita vaikuttavaan lastensuojelutyön ovat osallisuus, lapselle vastuussa oleva yhteistyö, osaava työyhteisö ja riittävästi osaavia ammattilaisia työssä, yhteinen palvelujärjestelmä sekä työn moniulotteinen arviointi. (Lastensuojelun laatusuositus 2013,
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-26810.pdf)
Edellä mainitut tavoitteet toteutuvat myös Juvan kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavien
tahojen tämän hetken toiminnassa ja tulevaisuuden suunnitelmissa.
Juvan kunnan hyvinvoinnin edistämistä ohjaavat kehittämiskohteet vuosille 2014 – 2016 ovat:
1. Kuntalaisten osallisuuden, aktiivisuuden ja vastuullisuuden lisääminen
2. Ongelmien varhainen ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja puuttuminen
3. Ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden sekä virikkeellisyyden ylläpitäminen ja
kehittäminen
4. Hyvinvointinäkökulma otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Toiminnallisia tavoitteita kaikilla hallintokunnilla ovat:
-
kuntalaisia kuullaan heitä merkitsevästi koskevissa asioissa
kuntalaisten omatoimisuutta lisätään heidän valmiuksiaan (tieto, taito, asenteet) parantamalla
kerätään systemaattisesti asiakaspalautetta ja hyödynnetään palautetta eri toimialojen palvelujen kehittämisessä
järjestöjä ja yhdistyksiä ohjataan päihteettömyyteen: järjestöavustusten myöntämisen perusteena terveellisten elämäntapojen ohjaus ja päihteettömyys
kehitetään ennaltaehkäiseviä palveluja mm. etsivä nuorisotyö ja lapsiperhetyö
(Juvan kunnan Hyvinvointikertomusraportti 2013 ja suunnitelma 2014, http://www.juva.fi/fi/juvainfo/toimintaohjelmat ja -suunnitelmat/, Juvan kunnan taloussuunnitelma 2015 - 2017)
Eri toimialojen kehittämissuunnitelmista nousee esiin samoja tai samansuuntaisia tavoitteita kuluvalle kaudelle. Näistä yhteisistä tavoitteista voidaan koota lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille 2015 - 2016:
- perhekeskeisyys, vanhemmuuden vahvistaminen/tukeminen
- ryhmätoiminnan kehittäminen
- lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistäminen
- moniammatillisen yhteistyön kehittäminen
- työntekijöiden osaamisen vahvistaminen
- turvallinen ja viihtyisä, lasten ja nuorten aktiivista toimintaa edistävä elinympäristö
- Kaikkien toimialojen tavoitteiden läpäisevänä periaatteena on ennaltaehkäisevä työ.
Monen toimialan toimintaan tulevat vaikuttamaan vuoden 2015 aikana Juvalle vastaanotettavat
kiintiöpakolaiset, jotka suunnitelman mukaisesti tulisivat olemaan lapsiperheitä.
Muutoksia on tulossa lastensuojelun järjestämiseen ja resursointiin uuden sosiaalihuoltolain myötä.
Lain mukaan lasten ja perheiden lastensuojelun avohuollon palveluita siirretään sosiaalihuoltolain
piiriin peruspalveluihin. Muutoksella on vaikutus sekä asiakkaiden palvelujen hakemiseen että
työntekijöiden resurssien tarpeeseen peruspalveluissa ja lastensuojelussa.
39
Muutoksia tulee jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä.
Juvan kunta on mukana Etelä-Savon sote-alueen muodostamissuunnitelman jatkovalmisteluissa.
Uusien sote-alueiden toiminta alkaisi suunnitelman mukaisesti 1.1.2017, joten tälle lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman kaudelle sillä ei vielä ole asiakkaiden tasolla vaikutusta.
Muun muassa edellä mainitut muutokset, tiukkeneva talous, väkiluvun väheneminen ja työllisyystilanne sekä tämän hetken epävakaa kansainvälinen tilanne asettavat haasteita kunnan päättäjille ja
viranomaisille jo kuluvalla kaudella. Kuntalaisten hyvinvointi on kuitenkin se elämässä olennainen,
asetettujen tavoitteiden arvoinen asia, jota kohti kunnan toiminta tulee kohdistaa.
8
PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA
Suunnitelman seuranta ja arviointi on osa kunnan toiminnan ohjauksen kokonaisuutta. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman sekä seuraa ja arvioi sen toteutumista vähintään kerran valtuustokauden aikana. Valtuuston tulee ottaa suunnitelman toteuttaminen huomioon kunkin vuoden talous- ja
toimintasuunnitelmassa ja suunnitelman keskeiset painopisteet tulee sisällyttää kuntastrategiaan.
Keskeiset seurannan ja arvioinnin kohteet voidaan ryhmitellä seuraavasti:
-
lasten ja nuorten hyvinvoinnin muutokset
palvelujärjestelmän toimivuus ja kasvuympäristön tilanne sekä
suunnitelman tavoitteiden toteutuminen
Suunnitelman toteutumista seurataan toimialoittain kullekin toimialalle asetettujen tavoitteiden ja
aikataulujen mukaisesti. Toimialojen seurantaa käsitellään moniammatillisissa yhteistyöryhmissä,
jotka puolestaan raportoivat seurantaryhmänä toimivalle suunnitelman laadintaa varten perustetulle
työryhmälle. Seurantaryhmän kokoonkutsujana toimii sosiaalipalvelupäällikkö. Seurantaryhmä raportoi vuosittain keväällä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta kunnanvaltuustolle (ensimmäisen
kerran keväällä 2016).
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on jatkuva prosessi, jonka laatimisessa ja toteuttamisessa
on otettava huomioon paikallisten tarpeiden lisäksi valtakunnalliset linjaukset.
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012 2015 mukaisesti tämän hetken valtakunnalliset painopisteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Transcription

Similar documents

HYVÄT ROTARIT, tervetuloa Juvalle helmikuussa!

Juvan 4H-yhdistys ry

juva.fi 1. Vanha Kilkkilä Tuhkalantie 231 51760 Nu

8.30–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30–9.35 Avaus

Nopean tuen perhetyö

juvakoti - rakennuttamistyöryhmän kokouspöytäkirja

POHJOIS-SUOMEN LASTEN KASTE

Lähemmäs kokemusasiantuntijan hakuilmoitus ja

PoSa - Pohjois-Satakunnan peruspalvelu

Luo luottamusta – suojele lasta