Portfolio-ohje 2015-2016 - UEF-Wiki

Transcription

Portfolio-ohje 2015-2016 - UEF-Wiki
Filosofinen tiedekunta
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Ohjauksen koulutus
PORTFOLIO-OHJEISTUS SYKSY 2015
2235230 OHJAUKSEN PERUSHARJOITTELU 5 op
Portfoliolla tarkoitetaan opiskelijan oppimistehtävien kokoelmaa, joka edustaa monipuolisesti hänen osaamistaan. Portfoliotyöskentelyyn voidaan liittää viisi keskeistä näkökulmaa.
1. Ensiksikin se toimii oppimisprosessia edistävänä työskentelymenetelmänä, jolloin
siihen sisältyvät oppimistehtävät ovat keskeisessä asemassa.
2. Toiseksi portfolio tarjoaa menetelmän teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon yhdistämiseen.
3. Kolmanneksi portfolio toimii pedagogisena päiväkirjana, jolloin sen merkitys omien
kokemusten reflektoinnin ja henkilökohtaisen ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä korostuu.
4. Pedagogiseen päiväkirjaan liittyy myös portfolion neljäs tehtävä, mahdollisuus purkaa
ja kirjoittaa auki opintoihin liittyviä kokemuksia ja tunteita.
5. Viidenneksi sitä voidaan hyödyntää oppimisen, opetuksen ja koulutuksen arviointimenetelmänä. Portfoliotyöskentely kytketään henkilökohtaisiin tai pienryhmässä tapahtuviin ohjauskeskusteluihin.
Osin harjoittelut painottuvat ohjauksen eri osa-alueisiin tai menetelmiin (esim. luokkaohjaus, yksilöohjaus), on kuitenkin tärkeää, että harjoittelija osallistuu kaikissa harjoitteluissa
mahdollisuuksien mukaan kaikkeen ohjaukseen ja koulun arkeen liittyvään toimintaan.
Näin varmistetaan, että jokainen saa riittävästi kokemusta kaikesta ohjaajan työhön kuuluvasta, vaikkei kaikissa harjoitteluissa kaikkea pääsekään näkemään ja kokemaan.
Aloita portfolion kirjoittaminen jo ennen harjoittelua - tulevaan harjoittelupaikkaan tutustumisen yhteydessä - ja jatka kirjoitusprosessia koko harjoittelun ajan.
Portfolio on tarkoitettu oman oppimisesi ja ammatillisen kasvusi tueksi. Portfolion tarkoituksena ei ole vain kuvata harjoittelun kulkua, vaan pohtia ja analysoida harjoittelukokemuksia ohjausteoreettisen kirjallisuuden perustalta. Käytä pohdinnoissasi apuna ohjausprosessi- ja keskustelu -opintojakson kirjallisuutta. Tämän lisäksi voit käyttää myös muuta
ohjausalan kirjallisuutta pohdinnoissasi. Merkitse lähteet asianmukaisesti sekä tekstiin että
sisällysluetteloon.
Voit tutustua lähteiden merkitsemisestä ja raportin teosta annettuihin ohjeisiin alla olevasta
linkistä:
http://www.uef.fi/documents/11461/898474/akateemisen_tutkielman_raportointiopas.pdf/e
5a5d2ee-1963-4f32-8feb-7abcfeb8c528
Portfolion ohjeellinen pituus on 20 - 25 sivua.
Opintojakson tavoitteet ja portfolio
Opintojakson suoritettuaan opiskelija




suunnitella, toteuttaa ja arvioida luokka- /ryhmämuotoista ohjausta ja ohjauskeskusteluita,
hahmottaa, jäsentää ja arvioida oppimis- ja ohjaustapahtumaa pedagogisten ja ohjausteoreettisten käsitteiden avulla,
hahmottaa ohjausprosessin osana toimijuuden, opintopolun ja elämänkulun rakentumista ja tunnistaa erilaiset ohjausympäristöt sekä
osaa analysoida ja arvioida harjoittelu- ja ohjauskokemuksiaan oman pedagogisen ja
ohjausosaamisensa rakentamisessa.
Kirjoita portfoliosi edellä olevien osaamistavoitteiden näkökulmasta kuvaten niitä niin, että
osoitat saavuttaneesi ne.
Portfolion sisällysluettelo (ehdotus sisällysluetteloksi):
Harjoittelusuunnitelmat
 perustuu harjoittelun yleisiin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin
 laaditaan yhdessä harjoittelun ohjaajan kanssa
 harjoittelulle asetetut tavoitteet ja käytännön toteutussuunnitelma
 toteutunut läsnäolo oppilaitoksessa (päivämäärät ja tunnit sekä loppusumma tunneista)
Ohjaajan työnkuva ja ammatillinen rooli
Harjoitteluympäristön kuvaus
 toimintaympäristön analyysi
 työhön liittyvät reunaehdot (esim. lainsäädäntö, virkaehtosopimukset, palkkaus)
Opinto-/oppilaanohjaajan työ ja ammattikuva
 oppilaan-/opinto-ohjaajan työn ydinalueet tässä harjoittelupaikassa
 harjoitteluohjaajan käyttämät ohjausmenetelmät
 tietolähteet ja apuvälineet
Opetussuunnitelma ohjaustyön tukena
 Koulun ohjauksen opetussuunnitelmaan tutustuminen; sen analyysi ja arvioiminen
yksilön ohjaustarpeisiin vastaavana (esim. millaista ohjausta oppilas/opiskelija opintopolkunsa aikana tässä koulussa saa/voi saada); mitä koulukohtaista, ”omaa” ja erityistä opetussuunnitelmassa on opsin perusteisiin verrattuna
 Yhden vuosiluokan opetussuunnitelman mukaiseen ohjauksen kokonaisvaltaiseen
toteutukseen perehtyminen; sen analyysi ja arvioiminen
Luokkaohjaus
 suunnitelmat toteutuneista luokkaohjauksista liitteeksi
 kuvaa, analysoi ja arvioi luokkaohjaustasi, miten sen toteutus onnistui ja mitä opit
(kuvaa yksi luokkaohjaus tarkemmin ja muita luokkaohjauksiasi, mikäli haluat nostaa niistä jonkun näkökulman esille).
Yksilöohjaus
 Vähintään yhdestä ohjauskeskustelusta video, joka analysoidaan oppimistehtävässä
ja katsotaan pienryhmässä Ohjausprosessi ja keskustelu -työpajassa. Opiskelija litteroi ja analysoi ohjauskeskustelun erillisen ohjeen mukaan (Liite 1 : Ohjeistus ohjausprosessin ja ohjauskeskustelun analyysiin)
 Vähintään yhden ohjausprosessin (2-3 ohjauskertaa, joista yksi voi olla muu kuin
yksilöohjaus) kuvaus, analyysi ja arviointi
 Lyhyet tiivistelmät muista käydyistä ohjauskeskusteluista (mahdollisesti myös
huomioita ohjaajan toteuttamista ohjauskeskusteluista)
Opiskelijan tuki (siltä osin kuin harjoittelussa mahdollisuus havainnoida)
Sidosryhmäyhteistyö, moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö huoltajien kanssa
 havaintoja ja kokemuksia sidosryhmäyhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyötä
sekä yhteistyöstä huoltajien kanssa.
Oppilashuolto ja psykososiaalinen tuki
 havaintoja ja kokemuksia oppilashuollosta
Monikulttuurinen ohjaus ja kansainvälinen yhteistyö
 miten monikulttuurisuus ja kansainvälisyys näkyivät koulun arjessa ja ohjaajan
työssä
Oma ammatillinen kasvu, ohjausasiantuntijuus ja ammattietiikka (ks. kompetenssit ja
eettiset ohjeet)
 Oman oppimisprosessin ja ammatillisen kehittymisen reflektointi: Kokoava arviointi harjoittelusta, sen tavoitteiden toteutumisesta ja omasta kehittymisestä sekä ajatuksia kehittämistä vaativista ohjauksen osa-alueista ja kiinnostuksen kohteista.
 Perustana omat kokemukset sekä ohjaajan kanssa käydyt arviointikeskustelut.
Huomiota kiinnitetään erityisesti vuorovaikutuksellisiin, pedagogisiin ja ohjausteoreettisiin näkökulmiin sekä eettisiin kysymyksiin suhteessa ohjaajan työhön ja
omaan osaamiseen.
Lähteet
 Portfoliossa yhdistetään teoreettista ja kokemuksellista tietoa. Hyödynnä oman
osaamisesi ja kokemuksesi käsitteellistämisessä tarkoituksenmukaisia lähteitä (vähintään kaksi lähdettä), jotka mainitaan portfolion lähdeluettelossa. Lähteitä käytetään esim. oman asiantuntijuuden ja ammatti-identiteetin kehittymisen reflektointiprosessissa ja käsitteellistämisessä. Lähteiden kanssa työskennellään – ei vain viitata avaamatta tarkemmin, mistä kyse tai mitä haluaa sanoa tai ottaa opiksi lähteestä.
Harjoitteluun ja/tai siihen liittyviin opintojaksoihin liittyvät tehtävät
PORTFOLION PALAUTUS:
Opintojakson Ohjausprosessi ja –keskustelu moodleen portfolion palautusalueelle
viimeistään 13.11.2015.
Liite 1. Ohjeistus ohjausprosessin ja ohjauskeskustelun analyysiin
Ohjausprosessin rakenne
Erittele ohjausprosessin rakenteelliset vaiheet, esim. aloitus, käsiteltävän asian (ongelman)
määrittäminen, perspektiivin laajentaminen, tavoitteiden asettaminen, vaihtoehtoisten polkujen pohtiminen, suunnitelman laatiminen, ohjausprosessin päättäminen, seuranta. Ohjausprosessin tavoite ja tavoitteen saavuttaminen.
Ohjauskeskustelun analyysi
Kirjoita kuvaus tapaamisen kulusta ulkomuistista ilman muistiinpanoja. Katso video tämän
jälkeen ja tarkastele mitä Sinulta jäi tilanteessa huomaamatta.
Kirjoita tapauskuvaus
 minkä asian asiakas tarjoaa ensimmäisenä keskusteluun
 miten kommentoit tätä, miten fokusoit kommenttisi
 miten asiakas ottaa vastaan ilmaisun ja mitä tekee sillä
 mikä piirtyy asiakkaan ongelmaksi/kysymykseksi
 millainen on asiakkaan suhde omaan asiaansa, itseensä, ohjaajaan, muihin ihmisiin
 miten asiakas tarkastelee asiaansa, missä määrin pystyy reflektoimaan oma toimintaansa
 mikä näyttää toistuvan
 muuttuuko keskustelun sävy, missä kohdin
 millaisia ilmaisuja asiakas käyttää, miten vastaat niihin (kieli, sanaton viestintä)
 millaisia metaforia asiakas käyttää
 miten keskustelu etenee
 muodostaako asiakkaan tarjoama ilmikysymys ohjauskeskustelun lähtökohdan
 tuleeko ilmikysymykseen uusia näkökulmia, joiden syventämiseen keskustelu suuntautuu
Keskustelun litterointi (videoidusta ohjauksesta)
 litteroi ohjauskeskustelun aloitus ja lopetus sekä avainkohdat
 kirjoita litteroinnit tapauskuvauksen sisälle näytteinä kohdista, jotka haluat nostaa
esiin
Mitä ohjaajan taitoja käytit?
 analysoi käyttämäsi taidot
 mitä menetelmiä (esim. visualisointi, testit, aktivoivat harjoitukset) käytit?
Yhteenveto
 kokooma tapaamisesta, ohjausprosessista
 miten jatkaisit/jatkoit tästä
Oman kokemuksen reflektointi
 kirjoita auki vaikutelmasi, reflektoi omaa toimintaasi ja tuntemuksiasi
 mitä opit tästä kokemuksesta.
Liite 2. Ohjausasiantuntijuus, ohjaajan kompetenssit ja etiikka
Ohjauksen koulutuksen opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien tavoitteet on pyritty muotoilemaan siten, että ne kuvaavat opiskelijan tavoiteltuja oppimistuloksia ja sitä, mitä opiskelijan tulee osata opintojakson hyväksytysti suoritettuaan. Osaamistavoitteet perustuvat
ohjaustyössä tarvittaviin kompetensseihin, jotka on määritelty ohjausalan kansainvälisen
kattojärjestön (IAEVG) toimesta. Seuraavassa ohjaustyössä tarvittavat kompetenssit on
jaoteltu ohjausprosesseissa, ohjauksen toimintaympäristöissä ja tutkivassa kehittämisessä
tarvittaviin kompetensseihin.
OHJAUSPROSESSEIHIN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET
Eettinen osaaminen
Ohjauksen arvoperustan tiedostaminen
Vastuullisuus
Luottamuksellisuus
Huolenpito
Subjektiuden ja moninaisuuden kunnioittaminen
Rehellisyys, autenttisuus
Kyky pohtia eettisiä ristiriitatilanteita moniperspektiivisesti
Taito huomioivuuteen (mindfulness)
Omien ammatillisten rajojen tunteminen
Toimijuuden tukeminen
Toimijuuden virittäminen ja esteiden purku
Taito virittää yksilöiden suunnanottoa opiskelussa, elämäntilanteessa ja tulevaisuudensuunnittelussa
Yksilöiden emansipaation ja voimavaraistumisen edistäminen
Taito työskennellä toimijuuden esteiden lieventämiseksi/poistamiseksi
Elämänkulkuun, kasvuun ja kehitykseen liittyvä osaaminen
Ymmärrys yksilöiden ja yhteisöjen elämänkulusta ja kehityksestä
Yksilön elämäntilanteen ja elämänhistorian huomioiminen
taito tukea yksilöitä ja yhteisöjä erilaisssa elämäntilanteissa
Oppilaan/opiskelijan asian ajaminen (advocacy)
Herkkyys tunnistaa tilanteita, joissa toimijuuden ylläpitäminen tai edistäminen vaatii
asianajamista
Rohkeus tarttua asioihin
Taito viedä asioita eteenpäin
Erilaiset oppijat ja esteetön opiskelu
Erilaisten oppimisen lähtökohtien ja oppimistapojen tunnistaminen
Taito tukea erilaisia oppijoita oppimisessa ja opiskelussa
Kulttuurisensitiivinen osaaminen
Ymmärrys erilaisista kulttuureista (etninen tausta, ikä, sukupuoli, sosiaalinen asema, seksuaalisuus,
terveydentila…) ja niiden
merkityksestä ohjauksessa
Moninaisuuden arvostaminen
Ymmärrys ´yksilöllisen´ ja ´yhteisöllisen´ suhteesta ja merkityksestä ohjauksessa
Ohjausteoreettinen ja sisältöosaaminen
Omien ohjauskäsitysten tiedostaminen ja arviointi
Keskeisten ohjausteorioiden ja lähestymistapojen tunteminen
Opetus- ja ohjaussuunnitelmien tuntemus
Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen
Vuorovaikutusosaaminen
Oman vuorovaikutuksen merkityksen tiedostaminen
Taito kuunnella ja havainnoida
Taito toimia vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa
Taito keskinäiseen palautteeseen ja sen hyödyntämiseen
Ohjausmenetelmien osaaminen
Ohjauskeskustelutaidot
Ryhmänohjaustaidot
Luokkaohjaustaidot
Verkko-ohjaustaidot
Tiedottaminen
Konsultoivat taidot
Taito priorisoida
Yhteistyöosaaminen
Taito tehdä monitoimijaista ja moniammatillista yhteistyötä
Taito kehittää tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita ja verkostoja
Työn hallinta (kieli, työnjako, vastuu ym.) erilaisissa yhteistyösuhteissa
OHJAUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖIHIN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET
Yhteiskuntaosaaminen
Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden ja prosessien tiedostaminen ja ymmärtäminen
Yhteiskunnallisten instituutioiden toiminnan tuntemus
Sosiaalisen eriarvoisuuden ja sen lähteiden tiedostaminen ja tunnistaminen
Valmius ja taito toimia tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta edistävällä tavalla
Tietoisuus ohjaustyön lainsäädännöllisestä perustasta
Monikulttuurisuusosaaminen
Monikulttuuristuvaan ja kansainvälistyvään yhteiskuntaan liittyvien prosessien tunteminen
Ohjausympäristöjen tuntemus, suunnittelu ja arviointi
Työ- ja elinkeinoelämän ja koulutusrakenteiden tuntemus ja arviointi
Erilaisten oppimis- ja ohjausympäristöjen tuntemus, suunnittelu ja arviointi
Ohjaustyötä ohjaavien asiakirjojen ja lähteiden tuntemus
TUTKIVAAN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT OSAAMISALUEET
Oman työn analysointi- ja arviointitaidot
Kriittinen reflektio
Oman toiminnan kriittinen reflektointi ja arviointi
Työyhteisön toiminnan ja tavoitteiden reflektointi ja arviointi
Ohjauksen palvelujärjestelmien toiminnan ja tavoitteiden arviointi
Tiedonhallinta
Keskeisten tiedonhankintamenetelmien tunteminen ja hallinta
Kiinnostus ohjausalan tiedon ajan tasalla pitämiseen
Kehittäminen
Arviointiin pohjautuva toiminnan kehittäminen
Tiedon käyttö toiminnan kehittämisessä
Projektiosaaminen
Tutkimus- ja kehittämisosaaminen
Tutkivan asiantuntijuuden orientaatio
Keskeisten ohjauksen tutkimustraditioiden tunteminen ja
Keskeisten psykologisten ja kasvatustieteellisten tutkimusmenetelmien tunteminen ja käyttötaito
Luovan tutkimusprosessin perustaidot
Kirjallinen ja suullinen tutkimusviestintä
Valmius ja taito osallistua tutkimuskeskusteluun ja kriittiseen yhteiskehittelyyn
Taito jäsentää käsitteellisesti oman asiantuntijatyön perustaa
Tutkivan työotteen kehittäminen
Opinto-ohjaajan työn eettiset periaatteet
Opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea ohjattavaa koulutukseen, opiskeluun, uravalintaan ja
tulevaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyssä.
Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa ohjattavaa ymmärtämään omaa tilannettaan ja kohtaamaan elämänsä haasteita.
Opinto-ohjauksen perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen sekä ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen.
Opinto-ohjaajan keskeisiä työvälineitä ovat hänen oma persoonansa ja ohjauksellinen asiantuntijuutensa.
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS
Opinto-ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Opinto-ohjaaja tuo vaihtoehtoja
esille monipuolisesti ja kunnioittaa ohjattavan omia valintoja.
TOTUUDELLISUUS
Opinto-ohjaaja toimii rehellisesti ja hienotunteisesti. Opinto-ohjauksessa annettavan tiedon on
oltava ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Ohjausmateriaalin
tekijä on tuotava esiin.
LUOTTAMUKSELLISUUS
Opinto-ohjaus on luottamuksellista. Luottamuksellisuus on säilytettävä myös muuttuvissa
ohjausympäristöissä. Tietoja voidaan luovuttaa, mikäli se on ohjattavan edun kannalta välttämätöntä. Tällöin pyritään ensin keskustelemaan ohjattavan kanssa. Tietojen luovutuksessa
noudatetaan voimassa olevia lakeja.
RIIPPUMATTOMUUS
Opinto-ohjaajan on tiedostettava omat arvonsa sekä yhteiskunnan ja muista kulttuureista tulevien arvoja, jotta hän voi antaa eettisesti kestävää ohjausta. Opinto-ohjaaja tiedostaa omien,
työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotusten vaikutukset työhönsä.
AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN
Opinto-ohjaaja arvioi ja kehittää omaa työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa päivittämisestä
osallistumalla täydennyskoulutukseen ja hankkimalla ajantasaista tietoa.
YHTEISTYÖ
Opinto-ohjaajan työ edellyttää yhteistyötä koulun sisällä ja ulkopuolella eri toimijoiden kanssa. Opinto-ohjaaja kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön ja arvostaa muiden ammattitaitoa ja osaamista.
OMA HYVINVOINTI
Opinto-ohjaaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Opinto-ohjaaja tunnistaa
oman rajallisuutensa ja on valmis hakemaan apua, kun sitä tarvitsee.
Suomen opinto-ohjaajat ry, vuosikokous 30.1.2009
Avuksi oman ohjausnäkemyksen/ohjausfilosofian pohtimiseen
Ohjaajan henkilökohtaisella näkemyksellä ihmisestä, tiedosta, oppimisesta ja ohjauksesta on
erityinen merkitys oman ohjaustyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä ohjausfilosofia
on aina olemassa – tietoisesti ja tiedostamattomasti. Oman ohjausfilosofian rakentaminen ja
kehittäminen aloitetaan oman ohjausteorian tiedostamisella. Sen avulla on mahdollista selkiyttää omaa ajatteluaan sekä ymmärtää omaa toimintaa.
Pohdi seuraavia asioita ja kirjoita ne ”ulos”.
 Mitä laadukas ohjaus tarkoittaa? Miten se ilmenee ohjauksen vuorovaikutustilanteissa?
 Miksi ohjausta järjestetään?
 Mitä hyvän ohjaajan ominaisuuksia minulla itselläni on? Mitä ominaisuuksia haluaisin
kehittää?
 Mitkä ovat vahvuuteni?
 Miltä ohjaustyö minusta tuntuu? Miksi?
 Minkälainen ohjaaja olen asiakkaan näkökulmasta?
 Mitä vaadin työssä itseltäni, entä asiakkailta?
 Uskallanko olla oma itseni myös ohjaajana?
 Mikä minua uuvuttaa/ auttaa jaksamaan ohjaajana? Mistä saan voimia?
 Kuinka voin ylläpitää ja kehittää tietämystäni ja kiinnostustani ohjaustyössä?
 Mistä tiedän oppineeni?
 Mihin suuntaan minun pitäisi kehittää ohjaustyötäni? Miksi?
 Miten ajattelen asiakkaideni kehittyvän? Minkälaista kehitystä ohjaukseni edistää?
 Onko ohjaukseni sisällöllisesti oleellista asiakkaiden kannalta?
 Minkälaisia piilorakenteita ja – koodeja oma ohjaukseni /työyhteisöni ohjauskulttuuri
sisältää
(Lähde mukaillen: Karjalainen, A. Akateeminen opetusportfolio)
Liite 3.
Harjoittelusuunnitelman laatimista tukeva orientaatio-/ennakkotehtävä opiskelijalle
Kun saat tietää harjoittelupaikkasi, tutustu siihen etukäteen, ota yhteyttä ohjaajan (parisi kanssa) aloituksen sopimisesta ja valmistaudu harjoitteluun seuraavien tehtävien
kautta:
1.
-
TUTUSTU OPPILAITOKSEN/HARJOITTELUPAIKAN KOTISIVUIHIN
oppilaitoksen/harjoittelupaikan esittely
opetussuunnitelma ja ohjauksen osuus siinä
mahdollinen ohjaussuunnitelma
ohjauksen omat sivut
harjoittelupaikan pedagogiset painotukset ja erityispiirteet
2. KIRJAA OMIA TAVOITTEITASI POHJAKSI HARJOITTELUSUUNNITELMAN
LAADINNALLE
- mitä omia tavoitteita sinulla on harjoittelulle, tarkenna harjoittelun yleisiä tavoitteita
henkilökohtaisiksi
- alustavaa suunnitelmaa täydennetään yhdessä harjoittelun ohjaajan kanssa
- ota harjoittelupaikan mahdolliset erityispiirteet huomioon
3. KERTAA KOULUTUSALOJA JA TIETOA NIIHIN HAKEUTUMISESTA
- Koulutusoppaat
- www.koulutusnetti.fi
4. VARAUDU KOKONAISVALTAISEEN HARJOITTELUUN ELI TEKEMÄÄN
KAIKKEA, MITÄ OHJAAJAKIN TYÖSSÄÄN TEKEE
5.
-
OLE OMA-ALOITTEINEN JA AIKATAULULLISESTI KOULUN ARJESSA
Varaudu kiireeseen ja muuttuviin aikatauluihin
Sitoudu harjoitteluun ja noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä
Uskalla sanoa ”en tiedä” ohjauksessa
KYSY, jos et tiedä tai olet epävarma asioista
Ota alustava harjoittelusuunnitelma (kirjallinen) mukaasi, kun menet tapaamaan ohjaajaasi ensi kertaa. Varaudu myös kertomaan itsestäsi sekä aiemmista koulu- ja harjoittelukokemuksistasi.
Harjoittelun ohjaajan kanssa tekemäsi harjoittelusuunnitelma liitetään osaksi portfoliota.
Liite 4. Kehityskeskustelut
Opiskelijalle ja harjoittelunohjaajalle
Harjoittelussa jatkuva, monisuuntainen ja avoin palaute toimii keskeisenä oppimiskokemuksena niin ohjaajalle kuin opiskelijalle. Päivittäisen palautteenannon lisäksi harjoittelun puolivälissä sekä harjoittelun päätteeksi on syytä ottaa aikaa monipuoliselle ja monitahoiselle palautteelle ja arvioinnille, josta voidaan käyttää nimitystä kehityskeskustelu. Kehityskeskustelu
puolivälissä harjoittelua on myös aito mahdollisuus välittömiin muutoksiin teemoissa 1 ja 3.
Kehityskeskustelun teemat ovat seuraavat:
1. Opiskelija antaa palautetta ohjaajan harjoittelunohjauksesta ja ohjaussuhteesta
2. Opiskelija arvioi harjoittelupaikan ohjaustoimintaa kokonaisuutena
3. Ohjaaja antaa palautetta opiskelijan kehittymisestä ja suoriutumisesta (Kytkeytyy myös loppuarvioinnin teemoihin)
Arviointia annetaan seuraavien ulottuvuuksien kautta:




Mikä menee hyvin
Mikä tuntuu hankalalta
Mikä mietityttää
Mitä toivoisin
Opiskelija dokumentoi palautteen sekä arvioinnit ja käsittelee niitä portfoliossaan.