Yhteiskuntaopin koe, syksy 2015 - Oppiminen

Comments

Transcription

Yhteiskuntaopin koe, syksy 2015 - Oppiminen
1
YLIOPPILASTUTKINTOYHTEISKUNTAOPIN KOE LAUTAKUNTA25.9.2015
Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6, paitsi muita
vaativammat, +:lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0–9. Moniosaisissa,
esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri alakohtien enimmäispistemäärät.
1. Miten hallitus (valtioneuvosto) muodostetaan Suomessa, ja minkälaisia hallitustyyppejä
Suomessa on?
2. Suomessa on ehdotettu, että nuorille työntekijöille tulisi voida maksaa myös työehtosopimusten mukaisen vähimmäistason alittavaa palkkaa. Toisaalta ajatusta on myös moitittu. Pohdi
näkökohtia ehdotuksen tueksi ja sitä vastaan.
3. Oheinen kuvio esittää suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen kehityksen vuosina 1975–
2013. Käyrät osoittavat, kuinka monta prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista on kulutettu
eri käyttötarkoituksiin (laskettuna käyvillä hinnoilla).
a) Mitä keskeisiä muutoksia kulutusmenojen rakenteessa on tapahtunut vuosina 1975–2013?
(2 p.)
b) Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet käyrien osoittamaan kehitykseen? (4 p.)
Kotitalouksien kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan 1975–2013
35
%
% kotitalouksien kulutusmenoista, käypiin hintoihin
30
Asuminen
25
Sarja1
20
Sarja2
Elintarvikkeet, juomat
Sarja3
ja tupakka
15
KuljetusSarja4
ja tietoliikenne
10
Virkistys,Sarja5
kulttuuri
ja koulutus
Sarja6
5
Sisustus ja kodinhoito
Terveys
0
Lähde: Findikaattori.fi/Tilastokeskus
2
4. Sosiologian professori Juho Saaren mukaan noin 800 000 henkilöä kärsii Suomessa väliaikaisesta köyhyydestä. Pitkään jatkuvasta köyhyydestä kärsii noin 100 000 henkilöä. Professori
Saaren mukaan Suomi on taloudellis-yhteiskunnallisessa mielessä luokkayhteiskunta, jossa
erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat kasvaneet entisestään (YLE-uutiset 28.8.2014).
a) Mitkä tekijät aiheuttavat köyhyyttä Suomessa?
b) Mitä vaikutuksia köyhyydellä on suomalaisessa yhteiskunnassa, ja miten siihen on pyritty
puuttumaan?
5. Mitä keskeisiä oikeuksia perustuslaki takaa Suomen kansalaiselle?
6. Maisa Lahtinen on saanut perinnöksi rahaa. Hän aikoo käyttää sen ostaakseen kesämökkipalstan
ja rakennuttaakseen sinne mökin. Mitä tekijöitä Maisan tulee ottaa huomioon kaupanteossa, ja
mitä asioita tontin kauppakirjassa täytyy käydä ilmi?
7. Minkälaisia ehtoja Euroopan unionin jäseneksi liittyvän valtion tulee täyttää?
8. Alla olevassa kuviossa on tietoja asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen (bkt) eroista
Euroopan unionin jäsenmaissa vuonna 2012. Pohdi, mitkä eri tekijät selittävät kuviossa
näkyviä eroja ja mitä vaikutuksia eroilla on eurooppalaisten elämään.
2012 BKT asukasta kohti
Indeksi, jossa 28 EU-maan keskiarvo on 100
272
122 119 115
110 108
100 99 97
91 86
82 79
75 75 75 70 69
66 66 62 61
49 47
Luxemburg
Itävalta
Irlanti
Alankomaat
Ruotsi
Tanska
Saksa
Belgia
Suomi
Yhdistynyt kuningaskunta
Ranska
EU-28
Italia
Espanja
Kypros
Malta
Slovenia
Tšekki
Portugali
Slovakia
Kreikka
Liettua
Viro
Puola
Unkari
Latvia
Kroatia
Romania
Bulgaria
131130 129 129 125
Lähde: Euroopan komissio
3
+9.
Alla on neljä kannanottoa demokratian tilasta Suomessa.
a) Vertaile alla olevien lainausten käsityksiä demokratiasta ja sen toteutumisen ongelmista
Suomessa. (5 p.)
b) Miten Suomen kansalaisten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin kehittää?
Esittele perusteltu näkemyksesi asiasta. (4 p.)
Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa poikkeuksetta maailman kärkidemokratioiden
joukkoon. Suomen valttina ovat vakaa poliittinen järjestelmä sekä avoin ja korruptoitumaton hallinto. Erityisesti viime vuosikymmenten aikana poliittisen järjestelmän parlamentaarisuutta on lisätty ja kansalaisten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia parannettu. Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista
ja osallistumisen eriarvoistumista.
Avoin ja yhdenmukainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko.
Oikeusministeriö 2014
Normaalisti hallitussa demokraattisessa valtiossa vaaleilla valitut poliitikot päättäisivät keskeisesti yhteiskunnan suunnasta ja tarvittavista muutoksista. Suomessa poliitikot eivät pysty
kuuden puolueen hallituksessa ratkaisemaan, miten keskeisiä rakenneuudistuksia järjestellään, ja varsinainen työ määrätään valtiovarainministeriön virkamiesten tehtäväksi. Onko se
demokratiaa, että Suomen jokaisen kansalaisen tulevaisuuteen keskeisesti vaikuttavista asioista ei keskustella ennen päätöksentekoa mitään?
Aamulehden pääkirjoitus 26.11.2013
Suomessa demokratiaongelma näyttää rajoittuvan kansalaisten osallistumattomuuteen.
Valtionhallinnon taholta yritetään keksiä markkinointikonsteja kansalaisten aktivoimiseksi.
Demokratia-arviointeja jo pitkään tehnyt International Idea -järjestö on lähtenyt siitä, että
maan kansalaiset ovat parhaat demokratian arvioijat. Kansalaisten aseman olisi kuitenkin
muututtava arvioinnin kohteen asemasta arvioitsijoiksi.
Professori Marja Keränen Politiikasta.fi-internetsivulla 7.5.2012
Jos aidon demokratian edellytetään tarkoittavan sitä, että jokainen osallistuu kaikkiin
tahdonmuodostuksen prosesseihin ja päätöksiin, ei demokratia voi toteutua kuin korkeintaan
kylissä tai pienissä kaupungeissa. – – Tässä katsannossa esimerkiksi Suomi on kooltaan aivan
liian iso demokratiaksi.
Professori Heikki Patomäki haastattelussa 29.8.2013
4
+10.
Alla on tietoja Suomen tuotantorakenteesta sekä vertailuja Ruotsiin ja Saksaan.
a) Miten Suomen tuotantorakenne on kehittynyt kuvion 1 mukaan? (2 p.)
b) Vertaile Suomen ja Ruotsin yksityisten palvelujen kehitystä. (2 p.)
c) Minkälaisia uhkia ja mahdollisuuksia Suomen talouselämän kehitykseen liittyy tulevai suudessa? (5 p.)
Kuvio 1. Eri teollisuudenalojen vaikutukset kansantalouden kokonaistuotannon kasvuun Suomessa
%-yksikköä
Tehdasteollisuus yhteensä
Elektroniikkateollisuus
Metalliteollisuus (pl. elektroniikka)
Muu tehdasteollisuus
Metsäteollisuus
Kuvio 2. Yksityisten palvelujen vaikutus kansantalouden kokonaistuotannon kasvuun
%-yksikköä
Ruotsi
Suomi
Saksa
Taulukko 1. Yksityisten palvelujen vaikutus talouskasvuun, %-yksikköä
Jakelupalvelut10
Liike-elämän palvelut
Informaatio ja viestintä
Rahoitus ja vakuutus
Yksit. palvelut yhteensä
Suomi
1998–2007
6,1
2,3
3,9
0,2
12,5
2008–2012
0,1
0,5
0,9
-0,1
1,3
1998–2012
6,2
2,8
4,8
0,1
13,8
Ruotsi
1998–2007
6,4
4,1
3,4
1,8
15,7
2008–2012
0,9
1,1
1,1
0,6
3,7
1998–2012
7,3
5,2
4,5
2,4
19,4
Jakelupalvelut kattavat kaupan, kuljetuksen, varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan.
10
Kuvioiden ja taulukon lähde: Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola: Suomen talouskriisin luonne
ja kasvun edellytykset (2014)

Similar documents