17.6.2015 - Multian kunta

Transcription

MULTIAN KUNTA
Perusturvalautakunta
Perusturvalautakunnan kokous keskiviikkona
17.06.2015 klo 18.00 – 19.15
ASIAT
42 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
43 §
Pöytäkirjan tarkastajien valinta
44 §
Sivutoimi-ilmoitus
45 §
Aluehallintoviraston selvityspyyntö
46 §
Ikäpoliittisen ohjelman hyväksyminen
47 §
Irtisanoutuminen hoitajan toimesta
48 §
Hinnantarkistus vierailijoiden ruokailu
49 §
Sosiaaliasiamiestoiminta
50 §
Tiedoksi
MULTIAN KUNTA
KOKOUSAIKA
KOKOUSPAIKKA
KOKOUSPÖYTÄKIRJA
17.06.2015
Keskiviikko 17.06.2015
klo 18.00 – 19.15
Kunnanhallituksen kokoushuone
SAAPUVILLA OLLEET
JÄSENET (puheenjohtaja)
(vpj)
Nro
4/2015
Läsnä
Kekälinen Kati
Karja Miia
Saarinen Pirjo
Jalkanen Jani
Knuutinen Veikko
Lähdeaho Pasi
Lampinen Seppo
Poissa
x
x
x
x
x
x
x
MUUT SAAPUVILLA OLLEET
(ja läsnäolon peruste)
(Khall.pj.)
(Khall.ed.)
(Esittelijä)
(Kunnanjohtaja)
LAILLISUUS JA
Mertaniemi Anneli
Aspinmaa Matti
Mikkonen Leena
Pyökkimies Erkki
x
x
x
x
Todetaan §:ssä 42
PÄÄTÖSVALTAISUUS
ASIAT
§:t 43 - 50
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUSTAPA
(tarkastuspaikka ja -aika sekä
tarkastajien valinta taikka
Multian kunnanvirasto,
Sosiaalitoimisto
merkintä edellisen kokouksen
pöytäkirjan tarkastamisesta)
PÖYTÄKIRJAN
ALLEKIRJOITUS JA
VARMENNUS
Kati Kekälinen
Puheenjohtaja
Leena Mikkonen
Pöytäkirjanpitäjä
PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset
Pöytäkirja on tarkastettu ja
todettu kokouksen kulun
mukaiseksi. Pöytäkirjan
käsittelylehdet on samalla
Miia Karja
Seppo Lampinen
varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika
PÖYTÄKIRJA ON OLLUT
Paikka ja pvm
YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
Virka-asema
Allekirjoitus
Varajäsen
Sivu
53.
MULTIAN KUNTA
Kokouspäivämäärä
Sivu
______________________________________________________________________________________
Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
Perusturvalautakunta 42 - 43 §:t
Sivu
17.06.2015
54.
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Pt.ltk. 42 §
Perusturvalautakunta on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet
sen jäsenistä on paikalla.
Päätös:
Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
Pt.ltk. 43 §
Perusturvalautakunnan pöytäkirja tulee tarkistaa 25.6.2015 mennessä.
Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä muiden kuin salassa pidettävien
asioiden osalta 26.6.2015 sosiaalitoimistossa viraston aukioloaikana.
Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Miia Karja ja Pasi Lähdeaho
Esitys:
Perusturvalautakunta valitsee kokoukselle kaksi perusturvalautakunnan
jäsenistä pöytäkirjan tarkastajiksi.
Päätös:
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Miia Karja ja tarkistusvuorossa
olleen Pasi Lähdeahon tilalle valittiin Seppo Lampinen.
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
Perusturvalautakunta 44 §
17.06.2015
Sivu
55.
SIVUTOIMI-ILMOITUS
Pt.ltk. 44 §
Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 040 3016 251
[email protected]
Multian kunnan hallintosäännön mukaan sivutoimiluvan myöntämisestä
päättää kunnanhallitus ja lautakunta toimialansa henkilöstönsä osalta
(Multian kunnan hallintosääntö 3 luku Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa
25 § sivutoimilupa)
Sivutoimi voi olla toinen virka- tai työsuhde taikka liikkeen, elinkeinon tai
ammatin harjoittaminen. Se voi myös olla luottamustoimi julkisessa tai
yksityisessä yhteisössä tai osakkuus yhtiössä, jossa viranhaltijalla on
yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa määräävä asema.
Sivutoimi ei saa haitata kunnallista toimintaa.
Kuntatyönantaja voi harkita, haittaako sivutoimi viranhaltijan
virkatehtäviä tai viranomaisen toimintaa, tulee jokaisen tehdä
sivutoimestaan työnantajalle sivutoimi-ilmoitus.
Minna Koppelomäki on perustanut toiminimen nimeltä MAK-Apupalvelu.
Toiminimi tuottaa myynti-, tarjoilu-, kahvila-, siivoustyötä sekä
kuljetuspalveluita.
Koppelomäki aloittaa työskentelyn välittömästi. Yritys tulee toimimaan
sivutoimisena työnä. Minna Koppelomäen päätoiminen työpaikka on
Palvelukeskus Poukamassa.
Toiminimelle on myönnetty 25.5.2015 Y-tunnus.
Oheismateriaali: Tiedoksianto 28.5.2015
Perusturvajohtajan esitys:
Perusturvalautakunta hyväksyy ja merkitsee tiedoksi Minna
Koppelomäen 28.5.2015 lähettämän ilmoituksen sivutoimesta nimeltä
MAK-Apupalvelu.
Päätös:
Esitys hyväksyttiin päätökseksi.
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
17.06.2015
Sivu
56.
ALUEHALLINTOVIRASTON SELVITYSPYYNTÖ
Pt.ltk. 45 §
[email protected]
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon on saapunut nimetön
epäkohtailmoitus koskien Multian kunnan Kotihoidon hoitokäytäntöjä.
Aluehallintovirasto lähettää epäkohtailmoituksen johdosta
selvityspyynnön Multian sosiaalilautakunnalle, jota pyydetään
hankkimaan asiaan liittyvät selvitykset sekä antamaan asiassa oman
selvityksen. Selvityksiin pyydetään liittämään voimassaoleva
lääkehoitosuunnitelma sekä kuvaus lääkehoidon toteutuksesta yleensä.
Selvitys tulee toimittaa Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat- vastuualueelle Jyväskylän
toimipaikkaan.
Perusturvalautakunta on pyytänyt Multian Vanhustyöltä selvityksen sekä
asiaan liittyvät materiaalit.
Multian kunnan Vanhuspalvelusta vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho,
vastaava hoitaja Minna Autio, kotihoidon sairaanhoitaja Susanna
Rasinmäki ja sairaanhoitaja Pia Valkeisenmäki ovat yhdessä
henkilökunnan kanssa tehneet selvityksen aluehallintoviraston selvityspyyntöön.
Perusturvalautakunta on saanut asiaan kuuluvan selvityksen sekä
lääkehoidon suunnitelman 2008, kotihoidon lääkehoidonsuunnitelman
2008, Multian kotihoidon lääkehoitoprosessin ja osan päivitettyä
lääkehoitosuunnitelmaa. Annettujen selvitysten perusteella
perusturvalautakunta toteaa, että Länsi- ja Sisä-Suomen
aluehallintovirastoon saapunut nimetön epäkohtailmoitus koskien
Multian kunnan Kotihoitoa on kohtuuton koska se olisi tullut saattaa
ensin kotihoidon esimiehen tietoon. Erityistä huomiota kotihoidossa
on kiinnitetty lääkehoitoon. Selvityksen mukaan haavahoidon
ohjeistuksessa ja seurannassa ei ole puutteita. Perusturvalautakunta
edellyttää, että jatkossakin kaikki asiakkaita koskevat lääke- ja
haavahoitotiedot ovat ajan tasalla.
Vuoden 2015 aikana kaikki vanhustyön työntekijät käyvät LOVelääkehoidon osaamisen varmistamisen koulutuksen, koulutus on
meneillään. Lisäksi vuonna 2008 laadittu lääkehoidon suunnitelma
päivitetään vuonna 2015.
Epäkohtailmoituksessa kiinnitettiin huomiota myös kotihoidon
käytäntöihin, raportointiin ja vastuualueisiin. Asiakkaan tiedot kirjataan
Effica –tietojärjestelmään, järjestelmään kirjataan aina asiakkaan
hoitoon liittyvät muutokset. Kotihoidossa on käytössä erilaisia ”listoja”
jotka helpottavat työntekijöiden työskentelyä asiakkaiden hyväksi.
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
Sivu
17.06.2015
57.
Liitteenä:1/4/2015
Multian kunnan kotihoidon hoitokäytännöt, lisäksi oheismateriaalina
Aluehallintoviraston selvityspyyntö, lääkehoidon suunnitelma 2008,
kotihoidon lääkehoitosuunnitelma 2008, Multian kotihoidon
lääkehoitoprosessi.
Perusturvalautakunta keskustelee aluehallintovirastolle annettavasta
selvityksestä sekä asiaan liittyvistä liitteistä ja lääkehoitosuunnitelmasta.
Lautakunta tekee mahdolliset lisäykset ja muutokset sekä lähettää
annetut selvitykset aluehallintovirastolle.
Päätös:
Esitys hyväksyttiin päätökseksi lisäyksellä, että jälkikäteen on
mahdotonta todentaa esim. oliko lääkedosettien nimeäminen
puutteellista. Työntekijä joka huomasi puutteen, hänen olisi täytynyt
nimetä dosetit.
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
28.05.2015
17.06.2015
Sivu
47.
58.
IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN
Pt.ltk. 35 §
IKÄPOLIITTINEN OHJELMA
[email protected]
Multian ikäohjelman päivityksessä on pyritty ennakoimaan uuden lain
tuomat edellytykset ikääntyneiden hoitoa ja palveluja koskien. Laki
ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (980/2012) asettaa kunnan yleiseksi
velvollisuudeksi suunnitella ja toteuttaa ikääntymispoliittinen strategia,
joka ottaa huomioon ikäihmisten erilaiset tarpeet ja voimavarat. Laissa
ikääntyneeksi väestöksi määritellään vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa
iässä olevat henkilöt. Iäkkäänä pidetään henkilöä, jonka toimintakyky on
heikentynyt merkittävästi ikääntymiseen liittyvien tekijöiden
seurauksena.
Ikäohjelmassa on otettu huomioon uusi vanhuspalvelulaki.
Vanhuspalvelusuunnitelman päivityksessä painotetaan
ennaltaehkäiseviä ja ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia
tukevia toimenpiteitä. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kunnan kaikkiin
toimialoihin.
Vanhuspalvelulain mukaan keskeisempiä kehittämistavoitteita ovat
iäkkäiden ihmisten kotona asuminen ja miten kotihoito voi vastata tähän
tarpeeseen.
Ikäpoliittisen ohjelman työryhmä; Minna Autio, Susanna Rasinmäki,
Rauha Sorsa, Eeva-Liisa Finne, Pirkko Nejlik, Markku Kanervisto, Kirsti
Leppäaho, Leena Mikkonen ja Miia Laajanaho.
Vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho esittelee perusturvalautakunnalle
Multian ikäpoliittista ohjelmaa. Lautakunta käy keskustelua ohjelmasta ja
tekee siihen tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä. Tehtyjen muutosten ja
lisäysten jälkeen perusturvalautakunnan tulee hyväksyä ikäpoliittinen
ohjelma.
Päätös:
Lautakunta käsitteli ikäpoliittisen ohjelman. Ohjelmaan tehdään
tarvittavat muutokset ja lisäykset. Ikäpoliittinen ohjelma tuodaan
hyväksyttäväksi seuraavaan kokoukseen.
---------------------------
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
17.06.2015
Sivu
59.
IKÄPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN
Pt.ltk. 46 §
Vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho on tehnyt ikäpoliittiseen ohjelmaan
lisäyksiä. Lisäykset on kirjoitettu punaisella.
Liitteenä: 2/4/2015
Ikäpoliittinen ohjelma
Perusturvalautakunta hyväksyy Multian ikäpoliittisen ohjelman 2015 –
2019; Arvokas vanhuus on ihmisoikeus – aina.
Ikäpoliittinen ohjelma lähetetään Multian kunnanhallituksen ja
– valtuuston hyväksyttäväksi.
Päätös:
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
17.06.2015
Sivu
60.
IRTISANOUTUMINEN HOITAJAN TOIMESTA
Pt.ltk. 47 §
[email protected]
Hoitaja on irtisanoutunut hoitajan toimesta Multian vanhustenhuollosta
01.06.2015 päivätyllä irtisanomisilmoituksella ja siirtyäkseen
vanhuuseläkkeelle 01.07.2015.
Hänen viimeinen työssäolopäivä on 30.06.2015.
Perusturvalautakunnan tulee hakea täyttölupaa hoitajan toimeen Multian
vanhushuoltoon.
Perusturvalautakunta hyväksyy ja merkitsee tiedoksi hoitajan
irtisanoutumisen ja vanhuuseläkkeelle siirtymisen 01.07.2015.
Perusturvalautakunta hakee kunnanhallitukselta täyttölupaa hoitajan
toimen täyttämiseen vanhuspalveluun.
Päätös:
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
Sivu
17.06.2015
61.
POUKAMAN ALUEKEITTIÖN ATERIAHINNASTON TARKISTUS
Pt.ltk. 48 §
[email protected]
Osavuosikatsauksen (1.1.2015-30.4.2015) yhteydessä on suoritettu
hintojen tarkistus Poukaman aluekeittiön myymiin ateriapalveluihin.
Aluekeittiön budjetti on toteutunut sekä menojen että tulojen osalta
suunnitellusti, joten tarvetta keskisuoritehinnan korottamiseen ei ole
vaan hintasuoriteperusteena käytetään edelleen vuoden alussa
määriteltyä 4,96€ keskisuoritehintaa. Hinnasto on kuitenkin
tarkennettava alv merkintöjen osalta, jotka ovat jääneet puuttumaan
alkuperäisestä hinnastosta. Arvonlisävero peritään myydyistä
ateriapalveluista. Henkilöstöruokailusta peritään ateriamaksun lisäksi
ravintoedunarvo 0,65€ palkkojen yhteydessä. Suluissa on uusi hinta.
ATERIAPALVELUMAKSUT 01.05.2015 alkaen
Ateriapalvelu
• Kotiin kuljetettu lounas (sisältää salaatin, lämpimän ruuan,
lämpimän lisäkkeen, jälkiruuan 6,50 ja kuljetuksen 1,50)
8,00 €
• Kotiin kuljetettu leipä, levite ja juoma
19,70 € / vko
• Sotainvalidien ateriakorvaus
8,00 €
Ateriapalvelu palvelukeskuksen linjastosta (Hintoihin lisätty alv
14%)
Henkilökunta ja
työttömät
ja vierailijat
Aamupala
- sisältää: puuro/velli,
tai jogurtti/viili,
leipä, levite,
juusto tai makkara/
lihaleike tai kananmuna,
kahvi/tee
2,70 € (3,08€)
3,07 € (3,50€)
Lounas
5,00 € (5,70€)
5,70 € (6,50€)
Kevytlounas
3,50 € (3,99€)
3,42 € (3,90€)
Jälkiruoka
1,00 € (1,14€)
1,58 € (1,80€)
Kahvi
0,50 € (0,57€)
0,88 € (1,00€)
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
Kahvi ja kahvileipä
pulla tms.
Sivu
17.06.2015
62.
1,50 € (1,71€)
1,75€ (2,00 €)
Palvelukeskuksen keittiön myynti
Henkilöstöruokailu
Koulukeskus ja päiväkoti
Lounas
Lounas, valvonta-ateria
5,00 €
3,72 €
(5,70€)
Perusturvalautakunta hyväksyy tehdyt hinnantarkistukset 1.5.2015
alkaen.
Päätös:
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
17.06.2015
Sivu
63.
SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA
Pt.ltk. 49 §
[email protected]
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta annetun lain
(812/2000) 24 §:n mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies.
Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies.
Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on:
1. neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa
2. avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä
3. tiedottaa asiakkaan oikeuksista
4. toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja
toteuttamiseksi sekä
5. seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja
antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.
Multian ja Keuruun kunnat sekä Keuruun-Multian terveydenhuollon ky
ovat 27.11.2000 allekirjoittaneet sopimuksen sosiaaliasiamiestoiminnan
järjestämisestä. sosiaaliasiamiehenä on toiminut Keuruun
terveysaseman sosiaalityöntekijä.
Vuonna 2001-2014 sosiaaliasiamieheen otti yhteyttä keskimäärin viisi
henkilöä Multialla.
Toiminnan järjestämistä tulisi työntekijänvaihdoksen yhteydessä arvioida
uudelleen, ottaen huomioon paikallisuuden lisäksi toiminnan jatkuvuus ja
ammatillisen osaamisen turvaaminen. Keski-Suomen
seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja pitää sosiaaliasiamiestehtävien
siirtoa perusterveydenhuollosta kannatettavana ratkaisuna.
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske tuottaa
sosiaaliasiamiehen palvelut Keski-Suomessa 21 kuntaan (Hankasalmi,
Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi,
Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Muurame,
Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen Viitasaari ja
Äänekoski) Päätoimisen sosiaaliasiamiehen lisäksi toiminnassa avustaa
osa-aikaisesti kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä. Toiminta
maksaa tänä vuonna 36 senttiä / asukas.
Multian perusturvalautakunta irtisanoo osaltaan sopimuksen
sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä Keski-Suomen
seututerveyskeskuksen kanssa. Multian hallintosäännön 2.2.2.
lautakunnat ja niiden yleiset tehtävät 12 §:n perusteella
sosiaaliasiamiestoiminnasta neuvotellaan sopimus Keski-Suomen
osaamiskeskuksen kanssa.
Päätös:
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
MULTIAN KUNTA
17.06.2015
Sivu
64.
TIEDOKSI
Pt.ltk. 50 §
1. Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö: Talous- ja toimintakertomus 2014, toimintayksiköiden ostopalveluhintoja ei
koroteta vuodelle 2016
2. Aluehallintovirastot yhtenäistävät avioliittolain mukaisen
perheasiainsovittelun lupamenettelyä
3. Kehitysvammaisten tukiliitto ry, 12 5.2015
Pakkomuutot rikkovat ihmisoikeuksia
4. K-S:n Seututerveyskeskus, 26.5.2015:
Maksutta jaettavat hoitotarvikkeet ja –välineet
Perusturvalautakunta:
Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi saapuneet kirjeet ja
muut ilmoitukset.
______________________________________________________________________________________
Toimikunta
Lautakunta
Hallitus
Valtuusto
LUONNOS 22.06.2015
Arvokas vanhuus on
ihmisoikeus – aina
Multian ikäpoliittinen ohjelma 2015 – 2019
Työryhmä:
Leena Mikkonen, perusturvajohtaja
Kirsti Leppäaho, vanhustyönjohtaja
Minna Autio, vastaava hoitaja
Susanna Rasinmäki, sairaanhoitaja
Rauha Sorsa, vanhusneuvoston puh.johtaja
Eeva-Liisa Finne, seurakunnan diakoni
Pirkko Nejlik, vapaa-aikasihteeri
Markku Kanervisto, teknisen ltk:n jäsen
Miia Laajanaho/Inka Jalkanen, sihteeri
Kunnanhallitus
Kunnanvaltuusto
2
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ................................................................................................ 4
2 VANHUS, IKÄÄNTYNYT, IÄKÄS HENKILÖ – MÄÄRITELMÄT .................. 5
3 LÄHTÖKOHDAT KEHITTÄMISOHJELMALLE............................................ 6
3.1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus .......................................................................... 6
3.2 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija
terveyspalveluista ............................................................................................................. 6
3.3. Kotikuntalaki .............................................................................................................. 7
3.4 Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys ja palvelutarpeen muuttuminen........................... 8
3.5 Toiminta-ajatus ja visio vuoteen 2019 ........................................................................ 8
4 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN, TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN
SUORIUTUMISEN TUKEMINEN YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN TOIMIJOIDEN
KANSSA ........................................................................................................ 9
4.1 Ikääntyvien määrän kehitys Multialla .......................................................................... 9
4.2 Nykyinen palvelurakenne ja toimenpide-ehdotukset vuoteen 2016 .......................... 10
4.3 Perusturva yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ................................................ 10
4.3.1 Laadukkaat asuinympäristöt ikäihmisten toimintakyvyn tukena.......................... 10
4.3.2 Liikuntapalvelut................................................................................................... 13
4.3.3 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut................................................................................. 13
4.3.4 Kansalaisopisto .................................................................................................. 14
4.3.5 Vanhusneuvosto................................................................................................. 15
4.3.6 Yksityinen palvelutuotanto .................................................................................. 16
4.3.7 Seurakunta ......................................................................................................... 16
4.3.8 Vapaaehtois- ja järjestötoiminta ......................................................................... 18
4.4 Kotona asumista tukevat toiminnot, palvelut ja niiden kehittäminen ......................... 19
4.4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut ................................................................................. 19
4.4.2 Palveluneuvonta ja –ohjaus ............................................................................... 19
4.4.3 Hyvinvointia tukevat kotikäynnit.......................................................................... 21
4.4.4 Fysioterapiapalvelut ........................................................................................... 21
4.4.5 Hammashoito ..................................................................................................... 23
4.4.6 Muistisairaiden palvelut ...................................................................................... 24
4.4.7 Hyvinvointiteknologia ikääntyvien hyvinvoinnin tukena ...................................... 24
3
4.4.8 Palveluliikenne ................................................................................................... 25
4.4.9 Päiväkeskustoiminta........................................................................................... 26
4.4.10 Omaishoidon tuki.............................................................................................. 27
4.4.11 Kotihoito ja tukipalvelut ..................................................................................... 28
4.4.12 Lyhytaikaishoito ................................................................................................ 29
4.5 Palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen vastaaminen ......................... 30
4.5.1 Palveluasuminen ................................................................................................ 30
4.5.2 Tehostettu palveluasuminen............................................................................... 30
4.5.3 Laitoshoito .......................................................................................................... 31
4.5.4 Perhehoito .......................................................................................................... 31
4.6 Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytykset........................................................... 31
4.6.1 Henkilöstö ja johtaminen .................................................................................... 31
4.6.2 Palvelujen tuottavuus, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus .............................. 32
4.7 Ikäpoliittisen ohjelman seuranta ja vastuut ............................................................... 33
5. TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2015-2019 ..................................... 34
LÄHTEET .................................................................................................... 36
LIITTEET ..................................................................................................... 37
4
1 JOHDANTO
Pohjana tälle kehittämisohjelmalle on Multian kunnan aiempi vanhustyön strategia, joka on
laadittu vuonna 2009. Kunnanhallitus on hyväksynyt sen kokouksessaan 30.03.2009 (§
112). Ikäpoliittinen ohjelma täydentää vuonna 2014 päivitettyä Multian ikäihmisten palveluopasta ja vuonna 2015 laadittua vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelmaa. Heinäkuussa 2013 on tullut voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista (”Vanhuspalvelulaki”). Laki velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien
palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelman tulee hyväksyä
kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain.
Vanhuspalvelulaki edellyttää suunnitelman laatimisessa laajaa yhteistyötä eri toimijoiden
kesken. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen
sekä yritysten ja yhteishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Koko suunnitelman lähtökohtana on, että arvokas vanhuus on ihmisoikeus multialaisille
ikäihmisille – aina.
Tämän ikäpoliittisen ohjelman tavoitteena on sitouttaa eri toimijat yhteiseen tavoitteeseen
ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ikäihmisten palvelu ja hoito eivät
ole yksinomaan sosiaalija terveydenhuollon vastuulla, vaan se on koko kunnan yhteinen
asia. Ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamisella tulee olemaan lisääntyvä merkitys
ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja eri palvelujen järjestämisessä.
Työryhmään ovat kuuluneet perusturvajohtaja Leena Mikkonen, vanhustyönjohtaja Kirsti
Leppäaho, jolle on kuulunut työryhmän koolle kutsuminen, ikäpoliittisen ohjelman suunnittelu, valmistelutyöt ja kirjoittamisen päävastuu, vastaava hoitaja Minna Autio, kotihoidon
sairaanhoitaja Susanna Rasinmäki, vanhusneuvoston puheenjohtaja Rauha Sorsa, seurakunnan diakoni Eeva-Liisa Finne, vapaa-aikasihteeri Pirkko Nejlik, teknisen lautakunnan
jäsen Markku Kanervisto ja työryhmän sihteereinä ovat toimineet palvelusihteerit Miia Laajanaho ja Inka Jalkanen. Eri hallinnonalat saivat etukäteistehtävänä kysymyksiä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisestä ja kotona selviytymisen tukemisesta. Kysymyksiin oli tarkoitus vastata eri hallinnonalojen omissa kokouksissa ja toimittaa vastaukset työryhmän
sihteereille. Vastauksia palautui kiitettävästi.
Työryhmä kokoontui kaksi kertaa.
5
2 VANHUS, IKÄÄNTYNYT, IÄKÄS HENKILÖ – MÄÄRITELMÄT
Vanhuuden määritelmä on yksi vaikeimmista. Vanhuuden tilastollinen määritelmä noudattaa vanhuuseläkeiän alkamisikää eli yhteiskunta tilastoi kaikki yli 65-vuotiaat vanhuksiksi.
Kuitenkin valtaosa yli 65 vuotta täyttäneistä on ihan tavallisia ihmisiä, jotka tekevät samoja
asioita kuin nuoremmatkin eivätkä vaivaa viranomaisia kohtuuttomilla palveluvaatimuksilla.
Gerontologisen tietämyksen lisääntyessä varsinaisen vanhuuden ja siihen liittyvän palvelujen tarpeen on todettu alkavan noin 75 - 80 vuoden iässä; kansainvälisessä gerontologisessa kirjallisuudessa vanhuuden ikärajaksi mainitaan 85. ikävuosi.
Professori Sirkka-Liisa Kivelä on esittänyt jaottelun, jonka mukaan kaikki 65 vuotta täyttäneet ovat eläkeikäisiä, 65 – 75 vuotta täyttäneet ikääntyviä, 75 – 85 vuotta täyttäneet iäkkäitä, 85 vuotta täyttäneet vanhoja ja 90 vuotta täyttäneet vanhuksia. Jaottelusta puuttuu
seniorikansalainen, mutta siinä kiteytyy silti toimintaympäristömme muutos: ihmiset ovat
vanhuksia yhä myöhemmällä iällä.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista määrittelee 3 §:ssä lain soveltamisen kannalta keskeiset käsitteet: ikääntynyt
väestö ja iäkäs henkilö.
Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän
myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta (3 §). Toimintakyvyssä voi olla kyse
fyysisestä, kognitiivisesta, psyykkisestä tai sosiaalisesta toimintakyvystä. Yleensä ihmisen
toimintakyky heikkenee ja palvelujen tarve kasvaa merkittävästi noin 80 - 85 ikävuoden
vaiheilla, mutta sen sijaan etenevä muistisairaus voi aiheuttaa runsastakin palvelujen tarvetta jo varhaisemmassa iässä.
6
3 LÄHTÖKOHDAT KEHITTÄMISOHJELMALLE
3.1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat antaneet ikäihmisten palvelujen
kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuosina 2001 ja 2008. Vuonna 2013 laatusuositus
on uudistettu vastaamaan paremmin ajan henkeen. Sen tarkoituksena on kiinnittää huomio ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseen ja vanhuspalvelulain toteutumiseen.
Lisäksi laatusuositus ottaa huomioon ohjaus- ja toimintaympäristössä meneillään olevat
muutokset ja uusimman tutkimustiedon. Laatusuositus korostaa mahdollisimman terveen
ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, oikea-aikaisia ja monipuoliseen palvelujen
tarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä johtamista. Iäkkäiden ihmisten osallisuus on
kaikkia suosituksen sisältöalueita yhdistävä kokonaisuus. Suosituksessa tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaalija terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli palvelurakenteita ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea
hillitä väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Rakenteiden ohella myös palveluprosesseja on uudistettava.
Laatusuosituksen mukaan vuoteen 2017 tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä
henkilöistä
- 91–92 % asuisi kotona itsenäisesti tai palveluiden turvin
- 13–14 % saisi säännöllistä kotihoitoa
- 6–7 % saisi omaishoidon tukea
- 6–7 % olisi tehostetussa palveluasumisessa
- 2-3 % olisi vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla
Henkilöstö nähdään sosiaalija terveydenhuollon strategisena voimavarana, jonka vahvistaminen on keskeisessä asemassa palvelujärjestelmän toimivuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Ohjeistuksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 – 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Mitoitus on
tasolla hyvä, kun se on 0,7 - 0,8. Kotihoidon henkilöstömitoituksen arvioimiseksi Sosiaalija terveysministeriö tullee laatimaan oppaan.
3.2 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija
terveyspalveluista
Vanhuspalveluita ohjaa laaja sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö.
Heinäkuussa 2013 valmistunut vanhuspalvelulaki nostaa osan laatusuosituksissa (STM
2008a) olevista asioista lain tasolle, kokoaa eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koske-
7
vat säädökset sekä luo valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle.
Lain tavoitteena on
•
•
•
•
edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja
tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja
edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn
heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin
turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan
riittävät palvelut.
Lainsäädännöllä pyritään vahvistamaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä
vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Samalla turvataan kaikille perustuslain mukainen välttämätön hoito ja huolenpito sekä parannetaan henkilöstön oikeusturvaa. Tällä
hetkellä potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvassa on aukkoja, ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännön tilanteissa epäselvin valtuuksin. (STM 2009a).
•
•
•
•
•
Lakiin tulee yleinen velvollisuus edistää asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämistä,
mikä pakottaa henkilöstöä suunnittelemaan ja ennakoimaan omaa työtään entistä
tarkemmin.
Rajoitustoimien käyttö tiukentuu, joidenkin toimenpiteiden osalta tulee aikarajoja.
Rajoitustoimia ei saa käyttää rangaistuksena.
Hygieniahaalareiden käyttö kielletään.
Pääsääntöisesti lääkkeitä ei enää saa piilottaa ruokaan, poikkeuksena elämälle aivan välttämättömät lääkkeet. (STM 2009a)
Uuteen terveydenhuoltolakiin on kirjattu myös mahdollisuus saattohoitoon kotihoidossa.
Lisäksi sosiaalija terveysministeriö on antanut syksyllä 2010 saattohoitoon suositukset
(STM 2010).
3.3. Kotikuntalaki
Vuoden 2011 alussa voimaan tulleeseen kotikuntalakiin on lisätty uusi 3 a §, joka koskee
kotikunnan valintaoikeutta pitkäaikaisessa hoitosuhteessa. Säännös mahdollistaa pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävän perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tarpeessa
olevalle henkilölle vapauden valita kotikunnakseen sen kunnan, jossa hän tosiasiallisesti
asuu. Henkilön kotikunta ei muutu, jollei hän itse käytä valintaoikeuttaan.
Aiemmalla kotikunnalla säilyy todellisiin kustannuksiin perustuva korvausvelvollisuus henkilön saamista palveluista. Palveluiden järjestämisvastuu on aina kotikunnalla eli järjestämisvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle muuttopäivästä. Uudella kotikunnalla on myös mahdollisuus sijoittaa henkilö esim. muuhun käyttämäänsä vastaavaa palvelua tuottavaan yksikköön.
8
3.4 Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys ja palvelutarpeen muuttuminen
Suurin osa multialaisista ikäihmisistä elää aktiivista elämää ja käyttää peruspalveluja. He
haluavat osallistua ja vaikuttaa vahvasti omaan elämäänsä ikääntyneenäkin. Ainoastaan
pieni osa ikäihmisistä tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja.
Gerontologinen tutkimus on muuttanut viime vuosina oleellisesti käsitystämme vanhenemisesta. Tärkeitä näkökohtia ovat mm. ikäkäsitysten muuttuminen, vanhenemisen sosiaalisuus, yhteiskunnallisuus ja historiallisuus, elämänkulun merkityksellisyys, vanhuksen
identiteetti, toimijuus ja kokemuksellisuus sekä voimavarojen korostaminen. Voidaankin
puhua uudenlaisesta vanhenemisen kulttuurista, jossa perinteisen raihnaisuuksia ja sairauksia korostavan vanhuskäsityksen rinnalle on noussut voimavaroja korostava vanhuskäsitys. Hyvän vanhenemisen tärkeimpinä tekijöinä pidetään aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, älyllisten ja fyysisten toimintojen ylläpitämistä sekä toimintakyvyn heikkenemisen estämistä ja sairauksien välttämistä. Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa
siihen, miten pitkään säilymme omatoimisina ennen elämänkaaren toimintarajoitteista loppua.
Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan vanhimpien ikäluokkien toimintakyky on paranemassa. Myönteisen kehityksen taustalla ovat osaksi sairastavuuden väheneminen, osaksi
muutokset elämäntavoissa, elinoloissa ja palveluissa. Terveyden edistämisen keinoin,
ryhmäkuntoutuksella ja kotona selviytymisen tukitoimilla voidaan parantaa ikäihmisten
elämänlaatua ja vähentää muiden sosiaalija terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia.
Myös kehittyvien hoitomenetelmien ja uuden teknologian avulla on mahdollista vähentää
hoidontarvetta. Dementia ei ole yleistynyt niin räjähdysmäisesti kuin aiemmin pelättiin, ja
lonkkamurtumien ilmaantuvuuden kasvu näyttää pysähtyneen.
3.5 Toiminta-ajatus ja visio vuoteen 2019
Toiminta-ajatus vuoteen 2019
Palvelut on toteutettava siten, että multialainen ikäihminen kokee elämänsä turvalliseksi,
merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Hänen merkitykselliseen ja arvokkaaseen elämäänsä
kuuluu, että häntä kohdellaan kunnioittaen hänen aikuisuuttaan, yksilöllisyyttään ja intimiteettiään. Arvokas elämä edellyttää, että ikäihmistä tuetaan mahdollisimman pitkään suoriutumaan päivittäisistä toimista. Ikäihmisen tulee voida ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja
ylläpitävään toimintaan sekä liikkua ja ulkoilla.
Visio vuoteen 2019
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus – aina.
9
4 HYVINVOINNIN, TERVEYDEN, TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN
SUORIUTUMISEN TUKEMINEN YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN TOIMIJOIDEN
KANSSA
4.1 Ikääntyvien määrän kehitys Multialla
Suomessa ikääntyminen on voimakkaammillaan seuraavat 20 vuotta. Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuoteen 2020 mennessä nykyisistä EU-maista ikääntyvät tasatahtiin
Suomen ja Hollannin väestöt. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa näissä maissa yli 50 prosenttia. Hyvänä kolmosena tulee Irlanti. Sen sijaan Britanniassa ja Välimeren maissa yli
65-vuotiaiden määrän kasvu on seuraavat 20 vuotta hitaampaa kuin muualla - Italia ja
Kreikkahan tosin ovat jo tällä hetkellä maailman iäkkäimpiä valtiota.
Multialla tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikäihmisten absoluuttinen määrä ei
juuri enää kasva seuraavienkaan vuosikymmenten aikana.
Multia
2015
2020
2025
2030
2035
2040
65 - 74
250
296
277
239
195
174
75 - 84
207
165
204
244
234
209
85 -
110
120
105
95
124
148
65->
567
581
586
578
553
531
75->
317
285
309
339
358
357
85->
110
120
105
95
124
148
Yhteensä:
Väestötietojen perusteella Multialla keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia on
noin 70. Koska ikääntyneiden määrä ei kasva, ei myöskään muistisairaiden määrässä ole
nähtävissä kasvua.
Multia
2015
2020
2025
2030
2035
2040
10
12
11
10
8
7
11%(75-84)
23
18
22
27
26
23
35%(85-)
39
42
37
33
43
52
YHT
71
72
70
70
77
82
Muistisair 4%(65-74)
10
4.2 Nykyinen palvelurakenne ja toimenpide-ehdotukset vuoteen 2016
Palvelurakenne kertoo poikkileikkaustilanteen, jossa kuvataan, kuinka paljon 75 vuotta
täyttäneistä on samanaikaisesti eri palvelujen piirissä.
Nykyinen palvelurakenne Multialla (427 yli 75 vuotta täyttänyttä)
-
81,3 % asuu kotona
19,30 % saa säännöllistä kotihoitoa
4,80 % saa omaishoidon tukea
17,5 % on tehostetun palveluasumisen piirissä
0 % on laitoshoidossa
Tavoitteet hyvän palvelurakenteen saamiseksi vuoteen 2019 mennessä:
Tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennetään 48 paikasta 25 – 29 paikkaan muuttamalla kahden hengen huoneita yhden hengen huoneiksi, muuttamalla osa tehostetusta
palveluasumisesta tavalliseksi kotihoitoon rinnastettavaksi palveluasumiseksi tai siirtämällä vammaisten palveluasuminen palvelukeskuksen yhteyteen.
Muuttamalla säännöllistä kotihoitoa saavia asiakkaita määräaikaisiksi tai tilapäisiksi RAIarviointimenetelmää hyödyntäen.
Lisäämällä omaishoidon tuen määrärahoja siten, että omaishoidon tuen saajia on 6 – 7 %
75 vuotta täyttäneistä.
RAI – toimintakykymittarin käyttöönotto ja hyödyntäminen palvelutarpeen arvioinnissa.
Lääkehoitosuunnitelman ja lääkehoidon päivittäminen.
Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja hyödyntäminen.
Saattohoidon mahdollistaminen kotihoidossa.
Luomalla toimintamalli, jonka avulla voidaan toteuttaa ikääntyneille suunniteltua taide- ja
kulttuuritoimintaa arjen hoivatyön tueksi.
4.3 Perusturva yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
4.3.1 Laadukkaat asuinympäristöt ikäihmisten toimintakyvyn tukena
Tärkeimmät kehittämistoimet ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi liittyvät asumiseen,
asuntojen rakentamiseen ja rakennetun ympäristön toiminnallisuuteen ja esteettömyyteen.
11
Kotona asumisen suunnittelu on haasteellista, sillä asumiseen liittyvät ongelmat tulevat
esille ikääntyvien näkökulmasta vasta vähitellen.
Asuinympäristön tulee vastata ikäihmisten tarpeisiin ennakoimalla pidentynyt elinikä ja
luonnollinen toimintakyvyn aleneminen. Ensimmäisenä ikäihmisille ongelmia tuottavat
ulospääsy omasta kodista, liikkuminen portaissa, käveleminen useampia satoja metrejä
sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen.
Elämäntavan, subjektiivisen hyvinvoinnin ja hallinnantunteen säilyminen sekä toimintakyvyn alenemisen huomiointi asumiseen liittyvissä ratkaisuissa ovat tärkeitä yhdessä ikääntyvän asuinympäristön pysyvyyden kanssa. Asumisen kestolla on osoitettu olevan monia
positiivisia vaikutuksia ikääntyvien selviytymiseen ja mielialaan. Ikääntyneiden asuminen ei
kuitenkaan saa olla irrallaan muusta asumisen kehittämisestä kunnassa. Hyvin suunnitellut, laadukkaat ratkaisut palvelevat kaikkia
Olemassa olevien asuntojen peruskorjaus on laaja käsite. Se voi tarkoittaa kokonaisen
asuintalon korjaamista ikääntyville paremmin sopivaksi, hissin rakentamista kerrostaloon
tai yksittäisen asunnon peruskorjausta.
Peruskorjauksella on vaikutusta ikäihmisille suunnattujen palveluiden kustannuksiin. Kokonaistaloudellisesti laskettuna asuntojen korjausremontit kannattavat, mikäli niillä voidaan
myöhentää sosiaalija terveystoimen palveluiden käyttöä. Ikäihmisen avuntarve vähenee
merkittävästi, kun asunto korjataan toimintakykyä vastaavaksi.
Esteettömyydessä on kyse ympäristön esteettömyydestä, palvelujen, kulttuurin ym. saavutettavuudesta ja tuotteiden sekä rakennusten käytettävyydestä. Ympäristön esteettömyyttä
ja toimivuutta parantamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ikäihmisten toimintakykyyn ja
erilaisten tukipalvelujen tarpeeseen. Esteettömyys on tärkeä osa liikkumisen edistämistä ja
osallisuuden tukemista. Se on tasavertaisuuden edellytys mahdollistaen kaikille turvallisen
liikkumisen: Liikuntaesteisessä asunnossa asuvalla on kaksinkertainen riski toimintakyvyn
ongelmiin verrattuna esteettömässä asunnossa asuvaan. Esteettömyys ei yleensä maksa
rakennusvaiheessa esteellistä enempää, se vaatii vain huolellista suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamista.
Ikäihmisten asuntojen korjaamista tuetaan seuraavien järjestelmien kautta:
-
-
-
Kunta myöntää korjausavustuksia asuntojen kunnostamiseen valtion asuntorahaston ja ympäristöministeriön ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Lisäksi annetaan
neuvontaa korjaus- ja perusparannusasioissa.
Perusturvan talousarvioon varataan määräraha vaikeavammaisille vanhuksille,
vammaispalvelulain perusteella sairauden tai vamman vuoksi välttämättömille
asunnon muutostöille ja asuntoon kiinteästi asennettaville välineille ja laitteille.
Perusturvan talousarvioon varataan vuosittain määräraha ikäihmisten välttämättömiin pienimuotoisiin korjaustöihin.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustuksia terveyshaitan ja
liikuntaesteiden poistamiseksi ja hissin rakentamiseksi.
12
-
Valtio tukee omakotitalojen ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia myöntämällä pankkilainalle korkotukea.
Valtionkonttori korvaa sotainvalideille sairauden tai vamman vuoksi välttämättömät
asunnon muutostyöt.
Maakunnissa viritellään vuosi toisensa jälkeen uusia houkuttimia paluumuuttajille. Pääkaupunkiseudulle kohdistetuilla mainoskampanjoilla muistutetaan maaseudun hyvistä puolista. Tarjolla on tilavia tontteja, kohtuullisia palveluja ja turvallisuutta. Tilastokeskuksen
tietojen mukaan maalle muuttavien määrä on kasvussa kaikissa ikäryhmissä. Iäkkäiden
paluumuutto on alkanut huomaamattomasti ja ilman rahakkaita kampanjoita. Iäkkäiden
paluumuutto on parissa vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut (Maaseudun Tulevaisuus
29.5.).
Tavoitteet hyvälle asunto- ja asumisympäristölle:
Maankäytön suunnittelussa väestön ikääntyminen arvioidaan aluetasolla jo kaavan laatimisen yhteydessä. Kaavoitustoiminnassa huomioidaan lähipalveluiden ja muun sosiaalisen ympäristön sekä liikuntamahdollisuuksien lisääminen.
Huolehditaan rakentamisessa asumisen ja ympäristön esteettömyydestä sekä tarvittaessa
hissien rakentamisesta vanhoihin kolmikerroksisiin kerrostaloihin.
Tekninen toimi kartoittaa kunnan palveluiden ja asuinalueiden välisten reittien esteettömyyden.
Tekninen toimi varmistaa esteettömyyden toteutumisen erilaisissa väylähankkeissa, kuten
kevyen liikenteen väylät, kadut, suojatiet, torialueet, luiskat, portaat, levähdyspaikat.
Kunnan kiinteistöjen peruskorjaus- ja uudisrakentamisessa toteutetaan esteettömiä ratkaisuja.
Kunta huomioi asunto- ja palvelutuotannossaan mahdolliset paluumuuttajat ja markkinoi
kuntaesittelyssään elämisen laatua ja rauhallisuutta myös seniorikansalaisille.
Neuvonnalla kannustetaan yksittäisiä kuntalaisia valitsemaan uudis- ja korjausrakentamisessaan esteettömiä ratkaisuja.
13
4.3.2 Liikuntapalvelut
Liikunnan edulliset vaikutukset ikäihmisten toimintakykyyn ovat merkittäviä. Säännöllinen
kuntoilu ylläpitää hapenottokykyä, vähentää riskiä kansansairauksiin sekä lisää lihasmassaa, tasapainoa ja liikkuvuutta vähentäen ikääntyvien kaatumisriskiä. Sairaalakäyntejä on
todettu olevan jopa neljännes vähemmän liikuntaa harrastavilla ikäihmisillä. Monipuolinen
liikunta, johon kuuluu kestävyys-, tasapaino- ja voimaharjoittelua sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa, edistää parhaiten ikäihmisten toimintakykyä.
Tavoitteet hyville liikuntapalveluille:
Kunta suunnittelee ja rakentaa liikuntapuiston yhteistyönä eri asiantuntijoiden kanssa
ikäihmisten tarpeet huomioiden.
Kunta järjestää kansalaisopiston toimintana liikuntapalveluja eri ryhmille toimintakyky ja
erilaiset liikuntarajoitteet huomioiden edulliseen hintaan.
Kunta järjestää kuntotalolla erityisliikunnan kautta sivussa asuville, taksilla liikkuville ikäihmisille maksuttoman liikuntaryhmän, jossa pyritään vaikuttamaan toimintakykyyn lihaskuntoa vahvistavilla ja tasapainoon vaikuttavilla harjoitteilla.
Myös palvelukeskuksessa asuville järjestetään liikuntahetkiä liikuntarajoitteet huomioiden.
4.3.3 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut
Kulttuuriaktiivisuudella on todettu olevan suora myönteinen vaikutus ikäihmisten hyvinvointiin. Tavoitteena on yhtäläisten mahdollisuuksien varmistaminen kirjallisuuden ja taiteen
harrastamiseen sekä jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen
sekä pääseminen osalliseksi virtuaalisiin ja vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin. Kirjastossa asiakkaiden käytössä on henkilökunnan osaaminen, asiakasneuvonta, tietopalvelu, kirjaston tilat ja luonnollisesti kirjastoon hankitut aineistot. Kirjaston käyttö on maksutonta.
Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on palvelumuotoja, jotka sopivat erityisesti ikääntyneille henkilöille, kuten isotekstisiä- ja selkokirjoja, CD-äänikirjoja, lainattavia elokuvatallenteita, musiikkia CD-levyinä, sanoma- ja aikakauslehtiä, TV:n katselumahdollisuus, viihtyisä ja rauhallinen kirjastotila, internetin käyttömahdollisuus ja tarvittaessa opastus laitteiden käyttöön, erilaisia yleisötilaisuuksia, elokuvailtoja ja hyvinvointipisteen palvelut. Huomioitavaa
on myös vaihtuvat kirjojen siirtokokoelmat, jotka toimitetaan kirjastosta määräajoin palvelukeskuksen tiloihin. Tarpeen mukaan palvelukeskukseen toimitetaan lisäksi vaihtuvia aineistonäyttelyitä.
14
Tavoitteet hyville kulttuuri- ja kirjastopalveluille:
Kirjasto aloittaa kotipalvelukokeiluna toimintamallin, missä aineistoa toimitetaan kotiin niille
asiakkaille, jotka syystä tai toisesta eivät itse pääse kirjastoon.
Kirjastossa järjestetään kaikille kuntalaisille tarkoitettuja runo- ja yhteislauluiltoja.
Hyödynnetään teemavuodet yhteistyössä koululaisten kanssa ikäihmiset huomioiden.
Tehostetaan tarvittaessa ikäihmisten tietokoneiden käytön opastusta kirjastossa.
4.3.4 Kansalaisopisto
Multialla toimii Keuruun kaupungin sekä Multian ja Petäjäveden kuntien ylläpitämä vapaan
sivistystyön oppilaitos, jonka tehtävänä on edistää elinikäistä inhimillistä kasvua ja kulttuuria järjestämällä mahdollisuuksia monipuoliseen oppimiseen. Toiminnan tavoitteena on
seniori- ja vanhusväestön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja lisääminen tarjoamalla mielekästä
tekemistä yhdessä muiden kanssa. Vapaan sivistystyön opintojen on todettu vahvistavan
ikäihmisten hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja vähentävän sosiaalija terveysmenoja
yhteiskunnan tasolla. Lisäksi uusien asioiden opiskelun on todettu osaltaan ehkäisevän
muistisairauksia.
Tavoitteet hyvälle kansalaisopistotoiminnalle:
Säännöllisesti omalla kylällä kokoontuva opintoryhmä, mikä saa ikäihmiset liikkeelle ja luo
mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja toimintakyvyn säilymiseen.
Laaja kurssitarjonta, myös kursseja, jotka ovat sisällöltään suunnattuja erityisesti ikääntyville: esim. seniorien atk-kurssit ja ikääntyvien liikuntaryhmät.
Sekä eläkeläisjärjestöjen että yksittäisten kuntalaisten toiveiden kuuleminen ja toteuttaminen.
Opetushallituksen opintosetelityyppisten avustusten hakeminen sekä senioreitten (yli 63v.) että muiden eläkeläisten opintomaksujen alentamiseen.
Täydennyskoulutustilaisuuksien järjestäminen vanhustyön henkilökunnalle.
Terveysaiheisten yleisöluentojen järjestäminen.
15
4.3.5 Vanhusneuvosto
Ikääntyneen väestön mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kunnalliseen ja valtakunnalliseen
päätöksentekoon on keskeinen laadun osatekijä. Koko ikääntyneen väestön tasolla osallisuutta voidaan turvata vanhusneuvostojen kautta (Vanhuspalvelulaki, 11 §). Vanhusneuvostojen keskeisin tehtävä on yhtäältä tuoda ikääntyneen väestön ääni (tarpeet, odotukset,
kokemukset) suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin ja toisaalta tiedottaa ikääntyneelle väestölle vireillä olevista asioista. Vanhusneuvostojen on oltava mukana laatimassa, seuraamassa ja arvioimassa kunnan/alueen suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi (Vanhuspalvelulaki, 5 §) ja osallistuttava palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin (Vanhuspalvelulaki, 6 §).
Vanhusneuvosto voi vaikuttaa valtakunnalliseen ja kunnalliseen päätöksentekoon tekemällä esityksiä, aloitteita ja lausuntoja ikääntyneen väestön näkökulmasta. Tärkeä rooli vanhusneuvostolla on yhteistyön tekemisessä erilaisten toimijoiden, kuten järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden, poliittisten päättäjien ja virkamiesten kanssa.
Vanhusneuvoston tekemät ehdotukset tulevalle suunnitelmakaudelle 2015-2019
Ikäihmisten on itse lähdettävä liikkeelle niin osallistujiksi kuin vastuunkantajiksikin.
Vanhuus on arvokas elämänvaihe ihmisen normaalissa kehityksessä.
Ikäihmisen yksilölliset voimavarat tulee ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Näihin erityistarpeisiin kunnan on kyettävä vastaamaan siten, että kohtuuhintaiset palvelut, niin kulttuuri-, liikunta- kuin sosiaalija terveyspalvelutkin, ovat helposti saatavissa asuinpaikasta riippumatta.
Laatimalla kirjallisen hoitotahdon ikäihminen voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan hänen elämänarvojaan ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat hänen omaan tahtoonsa.
Moni haluaa asua nykyisessä kodissaan mahdollisimman pitkään. Siksi kotona asumisen
mahdollisuus on itse turvattava riittävillä muutostöillä riittävän ajoissa ja tarvittaessa myös
saatava tukea kotona asumiseen. Lisäksi kunnan on huolehdittava yhteisöllisestä tuetusta
asumisesta ja tehostetusta palveluasumista.
Tarvittaessa hissien rakentaminen kerrostaloihin.
Kunnan tulee huolehtia liikuntapuiston kokonaissuunnitelman toteutumisesta tulevina vuosina.
Kunnan tulee hankkia kävelyreittien varrella oleville levähdyspaikoille penkkejä ja ylläpidettävä niiden säännöllinen huolto.
Esteetön ympäristö tukee itsenäisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja hoitohenkilökunnan
työtä.
16
Yhteiskunnan monimutkaistuessa ja palvelutarjonnan lisääntyessä vanhuksille tulee järjestää palvelupisteitä tai palveluneuvojia, jotta vanhukset saavat riittävästi tietoa heille kuuluvista palveluista.
Vapaaehtoistoiminnan edelleen kehittäminen ja vapaaehtoistoimintaa organisoiva henkilö.
4.3.6 Yksityinen palvelutuotanto
Väestön ikääntyessä kuntalaisten palvelutarpeet kasvavat. Kunnalla on lakisääteinen vastuu järjestää palvelut, mutta useita vaihtoehtoja tuottaa ne.
Yksityisellä ja yhdistyksen palvelutuotannolla Multian kunnan vanhustyössä on jo pitkät
perinteet ja siitä saadut kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Yksityiselle palvelusektorille on systemaattisesti ohjattu jo monien vuosien aikana kotihoidontukipalveluasiakkaita, mm. siivous-, pesula- ja turvapalvelut. Osapuolet ovat olleet tyytyväisiä eikä kunnalle
ole aiheutunut muita kuluja kuin tiedottamiseen ja ohjaukseen käytetty aika.
Palveluseteleistä Multialla on käytössä ainoastaan taksisetelit ikäihmisille, joilla ei ole autoa tai ajokorttia, jotka asuvat sivukylillä ja kylälle ei ole järjestetty joukkoliikennettä. Seteleitä on saatavana noin yksi edestakainen matka viikossa.
Palvelutuotantoon tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia innovaatioita. Yksityistä ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa tarvitaan julkisen rinnalle.
Tavoitteet uudistaa vanhustenhuollon palvelutuotannon toimintatapoja:
Palvelujen kehittäminen edellyttää vanhuspalveluiden kustannusten läpinäkyvyyttä ja omien toimintatapojen analysointia.
Markkinoiden, yksityisen ja kolmannen sektorin osaamisen hyödyntäminen.
4.3.7 Seurakunta
Luterilaisen seurakunnan toiminta vanhustyössä
Harrastus, virkistys- ja kuntoutustoiminta sekä mahdollisuus vertaistukeen ovat tärkeitä
sekä ikääntyneille että heidän omaishoitajilleen. Yhtenä tavoitteena onkin pyrkiä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kans-
17
sa ja hyödyntää myös heidän voimavaransa ikääntyneiden osallisuuden ja aktiivisen elämän tukemisessa.
Evankelisluterilainen seurakunta järjestää erityisesti ikäihmisille suunnattuja tapahtumia,
jolloin järjestelyissä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan esteettömyys (paikkojen valinta, kulkuluiskat ja saattajat), kuuluvuus (äänentoisto), luettavuus (tekstien koko), tilaisuuksien kesto ja liikkuminen (kyyditykset). Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vuosittaiset
Muistimessut kirkossa ja Varttuneen Väen leiripäivät leirikeskuksessa.
Kirkkoherra, kanttori ja diakoniatyöntekijä vierailevat säännöllisesti palvelukeskuksessa ja
päiväkeskuksessa sekä järjestävät iltahartauksia ja ehtoollisen vietoja. Myös Keuruun sairaalaan ja Vehkoon hoitokotiin tehdään vierailuja ja niissä pidetään hartauksia. Kotirannan
alueella järjestetään tilaisuuksia. Seurakunnan työntekijät vierailevat myös yksittäisten ihmisten luona sekä laitoksissa että kotona. Kirkon useimmat yleisötilaisuudet ja jumalanpalvelukset yhdistetään kuulumaan Palvelukeskus Poukamassa.
Kotikäyntejä tehdään joko asianosaisen omasta pyynnöstä tai kotihoidon, omaisten tai
naapurien ehdotuksesta. Kirkkoherra tekee myös onnittelukäyntejä. Syksyisin pidetään
yhteissyntymäpäiväjuhlat 70, 75 ja 80 vuotta täyttäville seurakuntakodilla.
Omaishoitajille on järjestetty virkistyspäiviä sekä omassa seurakunnassa, lähiseurakunnissa että rovastikunnallisesti. Omaishoitajien, hoitohenkilökunnan ja omaisten tueksi seurakunta kouluttaa saattohoitoon erikoistuneita vapaaehtoisia tukihenkilöitä.
Periaatteessa kaikki seurakunnan toiminta on avointa myös ikäihmisille. Heitä käy esimerkiksi kirkkokuoron harjoituksissa, seurakunnan aamupalalla ja retkillä. Heidän tukenaan
seurakunnan taholla toimivat varsinaisen henkilökunnan lisäksi ahkera vapaaehtoisten
joukko. He mm. antavat asiointiapua, tekevät kotikäyntejä ja ulkoiluttavat. Vapaaehtoiset
järjestävät myös aktiivisesti erilaisia tapahtumia.
Seurakunta ei toimi yksin vaan yhteistyössä muiden seurakuntien kanssa. Tämä koskee
varsinkin pienempiä erityisryhmiä, kuten eri vammaisryhmät. Eri työalat seurakunnan sisällä tekevät yhteistyötä myös ikäihmisten hyväksi. Yhteistyössä järjestöjen ja kunnan kanssa
valmistellaan mm. kuukausittaiset muistipäivät sekä omaishoitajien ja vapaaehtoisten virkistyspäivät.
Multian lähetysyhdistyksen toiminta vanhustyössä
Multian lähetysyhdistyksellä on ollut säännöllistä toimintaa paikkakunnalla 1970-luvulta
asti. Kaikille avoimia tilaisuuksia ovat tiistaisin pidettävät raamattupiirit ja sunnuntaisin jumalanpalvelukset, samoin muutaman kerran vuodessa järjestettävät raamattupäiväviikonloput. Tarvittaessa vierailuja järjestetään niiden vanhusten luokse, jotka eivät enää jaksa
tai kykene tulemaan seurakunnan tilaisuuksiin. Kodeissa tapahtuvat vierailut ovat pienimuotoisia, mutta haluttuja ja toivottuja. Vierailuja on tehty myös sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja palvelukeskus Poukamaan, jossa on järjestetty sovitusti iltahartauksia.
18
Kaikki vierailut tehdään asianomaisten omasta pyynnöstä.
Multian rukoushuoneeseen, joka sijaitsee Multian keskustassa entisen Matkahuollon tiloissa, on erilaisia apuvälineitä tarvitsevien helppo tulla, sillä tilaan ei ole portaita. Rukoushuoneella on pidetty myös muistotilaisuuksia.
Lähetysyhdistys on halukas yhdessä muiden seurakuntien sekä vanhus- ja vammaispalvelujärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa järjestämään erilaisia sekä ikäihmisille että
vammaisille suunnattuja hartaustilaisuuksia
Lisäksi yhdistys on tehnyt lähetystyötä Intiassa vuosikymmeniä, ja työ jatkuu edelleen. Lähetystyötä koskevia tilaisuuksia on myös mahdollista järjestää.
Tavoitteet hyvälle toiminnalle seurakuntien kanssa:
Jumalanpalveluksien ja muidenkin tilaisuuksien kuuluminen palvelukeskuksessa.
Kirkkoherran, kanttorin ja diakonin tunnit ja vierailut.
Iltahartaudet.
Virkistystapahtumat.
Vapaaehtoisten saattohoitotoiminnan hyödyntäminen.
4.3.8 Vapaaehtois- ja järjestötoiminta
Multialla on erityisen paljon suunniteltua vapaaehtoistyötä sekä yhteistyötä järjestöjen ja
seurakuntien kanssa. Vapaaehtoistoiminnalla on jo pitkä historia ja perinteet. Talkoot ja
muu yhteinen auttaminen ovat olennaisesti kuuluneet multialaisten toimintatapoihin. Vapaaehtoiset toimivat tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin auttaen erilaisissa tehtävissä ilman rahallista korvausta ja työntekijän vastuuta. Vapaaehtoiset eivät korvaa hoitotyötä,
vaan he toimivat apuna ja tukena, ystävinä, saattajina.
Toiminnan tulee olla luotettavaa, turvallista ja luottamuksellista, joten se edellyttää sitoutumista ja myös vaitiolovelvollisuutta. Työ vastaavasti antaa tekijän elämään merkitystä ja
mielekästä tekemistä ja auttamisen iloa. On erittäin tärkeää, että vapaaehtoisista pidetään
hyvää huolta, heidän työtään arvostetaan ja kiitetään yhteisissä illanvietoissa.
Tavoitteet hyvälle vapaaehtoistoiminnalle:
Toiminta on organisoitua, järjestelmällistä ja kirjattua.
19
Vapaaehtoisten rekrytointi on jatkuvaa ja se tehdään yhteistyössä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa.
Kaikki vapaaehtoiset perehdytetään asiakaskuntaan ja eri yksiköihin.
Kaikkien vapaaehtoisten kanssa pyritään tekemään sopimukset ja tarvittavat vakuutukset.
Henkilökunta sitoutuu auttamaan ja perehdyttämään vapaaehtoisia ja näkee toiminnan
tärkeänä lisänä ikäihmisten hyvinvoinnissa.
Vapaaehtoistyöntekijöitä motivoidaan, tuetaan, koulutetaan ja pyritään järjestämään virkistystä. Nämä toimivat viesteinä vapaaehtoistyön tärkeydestä.
4.4 Kotona asumista tukevat toiminnot, palvelut ja niiden kehittäminen
4.4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut
Ikäihmisten palveluissa on kehitettävä ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä palveluja ja lisättävä yleistä väestön ikääntymistietämystä sekä neuvontaa, jotta ikääntyvillä ihmisillä on
mahdollisuus tiedon avulla tehdä omia valintoja ja osallistua oman ikääntymisensä ja elämänsä suunnitteluun. Multialla on järjestetty jo useamman vuoden ajan Muistipäiviä, joissa
eri asiantuntijat luennoivat ikääntymisestä. Myös kansalaisopisto on järjestänyt kaikille
kuntalaisille avoimia yleisöluentoja. Lisäksi tarvitaan asennekasvatusta ja eri sukupolvien
välistä yhteistyötä, jota voidaan luoda avoimilla tilaisuuksilla ja keskustelufoorumeilla.
4.4.2 Palveluneuvonta ja –ohjaus
Kotihoidon ja tukipalvelujen piiriin hakeudutaan palveluneuvonnan kautta. Palveluneuvoja
antava työntekijä tarjoaa tietoja palveluista ja arvioi kotikäynnillä palvelutarpeen ikäihmisen
toimintakyvyn, kodin ja ympäristön olosuhteiden sekä omaisten osallistumisen perusteella.
Palveluneuvoja antava työntekijä kokoaa palvelut asiakkaan tueksi.
Palveluneuvonta on asiakaslähtöistä työtä, jonka tavoitteena on tunnistaa ikäihmisen yksilölliset tarpeet ja voimavarat. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pyritään tukemaan
ikäihmisen toimintakykyä niin, että kotona asuminen turvallisesti onnistuu mahdollisimman
pitkään.
Palveluohjauksen periaatteena on tarjota yksittäiselle ikäihmiselle henkilökohtaista ammatillisten resurssien yhteen kokoamista ja myös niiden käytännön organisointia siten, että
ikäihminen saa tarvittavat tiedot sosiaalija terveydenhuollosta ja muusta sosiaalipalvelusta.
20
Palveluohjauksessa korostuu asiakaslähtöinen ja ehkäisevä työote, jonka tavoitteena on
voimaannuttaa ikäihmistä hyödyntämällä hänen omia voimavarojaan ja tukiverkostojaan.
Palveluohjaajan tulee olla eri palveluiden asiantuntija, joka huolehtii palveluiden saatavuudesta asiakkaalle ja tarvittaessa suunnitelmien etenemisestä. Palveluohjaaja voi toimia
myös asiakkaan puolestapuhujana ja asiakkaan oikeuksien puolustajana, mikäli epäkohtia
ilmenee palvelujen saatavuudessa. Palveluohjaajan tehtävä on asiakkaan motivoiminen ja
tukeminen sekä palveluiden ja suunnitelmien yhteensovittaminen. Palvelujen yhteensovittaminen vaatii viranomaisten välisten vastuiden selkeää sopimista asiakaskohtaisesti sekä
yhteisten pelisääntöjen ja konkreettisten tehtävien sopimista. Palveluohjauksen tavoitteena
on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää hänen tarvitsemansa palvelut saatavissa olevien resurssien avulla. Palveluohjauksen toteutuksessa voidaan käyttää moniammatillista yhteistyöryhmää, johon kootaan eri alojen tai ammattiryhmien asiantuntemusta asiakkaan kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi.
Palvelutarpeen arvioinnin tekee pääsääntöisesti kotihoidon sairaanhoitaja. Palvelutarpeen
ja toimintakyvyn arvioinnissa käytettään RAI arviointimenetelmää.
Tavoitteet hyvään palveluneuvontaan:
Palveluneuvonnalla on selkeä malli.
Vuonna 2014 päivitetty ikäihmisten palveluopas.
Päivitetään kunnan nettisivut ikäihmisten palveluista.
Palveluneuvontaa edellytetään koko henkilökunnalta.
Tavoitteet hyvään palveluohjaukseen:
Palveluohjausta tekee pääsääntöisesti kotihoidon sairaanhoitaja / -t.
Palveluohjaus on työtapa, joka korostaa asiakkaan etua.
Palveluohjauksella pyritään tukemaan asiakkaan omia voimavaroja.
Asiakkaalle tehdään kokonaistilanteen kartoitus RAI -arvointimenetelmää käyttäen ja laaditaan kirjallinen palvelusuunnitelma, jonka toteutumista seurataan.
21
4.4.3 Hyvinvointia tukevat kotikäynnit
Ennaltaehkäisevässä palveluohjauksessa hyödynnetään ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä saatua tietoa ikäihmisten voimavaroista ja tulevista odotuksista.
Ehkäisevät kotikäynnit mahdollistavat varhaisen puuttumisen ikäihmisten toimintakyvyn ja
terveydentilan heikkenemiseen ja tukevat kotona asumista. Kaikille 80 vuotta täyttäneille
tarjotaan mahdollisuus hyvinvointia edistävään HEHKO (hyvinvointia edistävät kotikäynnit)
kotikäyntiin. Seututerveyskeskus kutsuu kaikki 70 vuotta täyttävät terveystarkastukseen.
Käyntien tarkoituksena on tiedottaa palveluista, selvittää hyvinvointia ja terveyttä vaarantavia riskitekijöitä sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuutta. Laatusuositusten mukaan
erityishuomio on kohdennettava riskiryhmiin, joita ovat esimerkiksi taloudelliselta asemaltaan heikossa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat, monisairaat tai sairaalakierteessä
olevat ikäihmiset, kaatumis- ja muille tapaturmille alttiit henkilöt, hiljattain leskeytyneet ja
yksinäiset ikäihmiset. Näiden pohjalta palveluohjaaja voi ennakoida ikäihmisten tulevaa
palveluiden tarvetta ja ylläpitää voimaannuttavia tekijöitä.
Tavoitteet hyvän ennaltaehkäisevän toiminnan toteutumiseen:
Riittävä tiedottaminen.
70 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastuksiin.
80 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus palvelutarpeen arviointiin.
Varhainen puuttuminen.
Terveellisten elintapojen edistäminen mm. ravitsemus, liikunta ja lihaskunnon ylläpitäminen.
Kotitapaturmien ehkäisy.
4.4.4 Fysioterapiapalvelut
Fysioterapiapalvelujen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää ikääntyvän väestön toimintakykyä ja kotona selviytymistä sekä aktivoida ikääntyviä osallistumaan toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.
22
Kuntoneuvola
Kuntoneuvolassa voi varata ajan fysioterapeutin / kuntohoitajan tai toimintaterapeutin vastaanotolle. Vastaanotolla tehdään arvio toimintakyvystä sekä annetaan ohjausta omaehtoiseen kuntoutumiseen kirjallisine ohjeineen. Tarpeen mukaan varataan kontrolliaika
omaehtoisen harjoittelun seurantaa varten. Fysioterapeutin vastaanottoajan voi varata
oma-aloitteisesti tai terveydenhuoltoalan ammattilaisen ohjaamana. Kirjallista lähetettä ei
tarvita. Vastaanotto on joko Keuruun tai Multian terveysasemalla. Käyntimääriksi sovitaan
yleensä yhdestä kuuteen kertaan.
Sairaanhoidolliset käynnit
Sairaanhoidollinen kuntoutus liittyy kiinteästi johonkin akuutisti tulleeseen toimintakyvyn
laskuun. Taustalla voi olla tapaturma, suunniteltu operaatio tai sairauskohtaus. Sairaanhoidollisella jaksolla tulee olla yhdessä asiakkaan kanssa laadittu tavoite/tavoitteet sekä
keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Käyntimäärät sovitaan harkinnan mukaan.
Lääkinnällinen kuntoutus
Lääkinnällisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden vajaakuntoisuus on pitkäaikaista tai pysyvää. Lääkinnällisen kuntoutuksen käynnistämiseksi asiakkaalle varataan
aika kuntoneuvolaan, jossa tehdään toimintakyvyn arvio sekä esitys lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmälle. Terapian tulee olla tavoitteellista. Lääkinnällisenä kuntoutuksena hankituista apuvälineistä sekä yksilöterapioista lähetetään asiakkaalle kirjallinen päätös.
Kotikäynnit
Fysioterapeutit ja kuntohoitajat voivat tehdä kotikäyntejä apuvälinetarpeen ja kotona selviytymisen arvioimiseksi tilanteissa, joissa toimintakyvyn alenemisen myötä kotona selviytyminen on vaikeutunut.
Apuvälinelainaus
Fysioterapian yhteydessä toimii apuvälinelainaus. Apuvälinelainaamosta on mahdollista
lainata omatoimisuuden tueksi apuvälineitä liikkumiseen ja kotona selviytymiseen.
Tavoitteet hyviin kuntoutuspalveluihin:
Kuntoutuksen kohdentaminen edellyttää kuntoutustarpeiden ja – perusteiden tarkkaa määrittämistä, jotta ne ikäihmiset, jotka hyötyvät kuntoutuksesta, saavat tarkoituksenmukaiset
kuntoutuspalvelut.
Asiakkaiden fyysisestä kunnosta huolehtiminen kuuluu kaikille työntekijöille, ei pelkästään
fysioterapeuteille.
Kaikissa ikäihmisten palveluissa otetaan käyttöön toimintakykyä ja kuntoutusta edistävä
työtapa ja sen lisäksi hyödynnetään kohdennetusti varsinaisia kuntoutusmahdollisuuksia.
23
Lyhyiden laitoskuntoutusjaksojen jälkeen kuntoutus tulisi siirtää mahdollisimman nopeasti
asiakkaan kotiin ja varmistaa tiedonkulku laitoksen ja kotihoidon välillä.
Kotihoito osallistuu ikäihmisten kuntoilun edistämiseen tekemällä suunniteltua kotijumppaa
asiakkaan kanssa.
Kaikkiin päivätoimintaryhmiin ja lyhytaikaiseen palveluasumiseen yhdistetään ikäihmisten
fyysinen kuntoutus.
Asiakkaiden fyysisestä kunnosta huolehditaan myös pitkäaikaishoidon yksiköissä, toimintarajoitteista huolimatta.
Apuvälineiden tarpeiden arviointi, niiden hankinta, saatavuus ja käytön ohjaus ovat olennainen osa ikäihmisten kuntoutuspalveluja.
4.4.5 Hammashoito
Hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotot toimivat arkipäivisin ajanvarauksella.
Arkipyhinä ja viikonloppuisin kiireellinen ensiapu järjestetään keskitetysti yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen Jyväskylän keskustan hammashoitolassa Tapionkadulla.
Ikääntyvällä väestöllä on yhä useammin omat hampaat suussa, joten on yhä tärkeämpää,
että heidän suuhygieniastaan huolehditaan. Jos ihminen ei pysty itse pesemään hampaitaan, tulee häntä hoivaavan henkilön huolehtia pesusta. Hammashoitolasta saa omahoitoon opastusta ja tukea. 70-vuotiaat kutsutaan suuhygienistin vastaanotolle maksuttoman
suun terveystarkastukseen, hoidon tarpeen arviointiin ja oma hoidon ohjaukseen. Yhteistyö suun terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen välillä on tässä erittäin tärkeää.
Tavoitteet hyvään suun terveyden hoitoon:
Suuhygieniasta huolehtiminen, tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio ja säännölliset
hammashoitokäynnit.
Yhteistyö omaisten, kotihoidon ja palvelukeskuksen henkilökunnan kanssa on ensisijaisen
tärkeää.
Usein ikääntyneen suun terveys romahtaa viimeisenä vuotena kotona – kotihoidon henkilökunta tärkeässä roolissa myös suun terveyden hoidossa.
Suun sairauksien ehkäisy tulee olla osa kroonisten kansansairauksien ehkäisyohjelmia.
Säännölliset hammashoitokäynnit ikääntyneille – suun terveydenhuoltohenkilöstöllä oltava
riittävästi geriatrista osaamista.
Riittävä apu suun omahoitoon – sosiaalija terveydenhuolto henkilöstön ja omaisten koulutus.
Hyvät hoito-ohjeet ja yksilölliset hoitotuotteet ikääntyneelle potilaalle.
24
4.4.6 Muistisairaiden palvelut
Dementoivat sairaudet ovat ikäihmisillä merkittävin palvelutarvetta lisäävä tekijä. Dementiaoireisten ikäihmisten hoidon ja palvelun järjestäminen on keskeinen kokonaisuus, kun
suunnitellaan ja mitoitetaan ikääntyneiden palveluita. Muistisairauksien varhaisdiagnostiikka, kuntoutustoiminta sekä hoito- ja hoivapalveluiden kehittäminen vaativat jatkuvaa tehostamista. Mahdollisimman varhain suoritetut perustutkimukset jouduttavat hoidettavien
muistisairauksien löytymistä ja niiden varhaista hoitoa. Asiakkaan ja omaisten asianmukainen neuvonta ja tuki edistävät kotihoidon jatkumista ja siirtävät tehostettuun palveluasumiseen joutumista.
Muisti- ja dementianeuvonnan tehtävänä on tukea muistipotilasta oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti varhaisesta tapaustunnistuksesta aina tehostettuun palveluasumiseen.
Tavoitteena on muistihäiriöisen henkilön oireiden kartoitus ja hoitoonohjaus sekä dementoituvan potilaan ja hänen läheistensä palveluneuvonta, tukeminen ja ohjaus kotona asumisen tukemiseksi. Tarvittaessa tehdään myös kotikäyntejä.
Muistihoitajat tekevät yhteydenoton jälkeen lääkärin ohjelmoimia testauksia ja verikokeita
sekä toimivat muutenkin lääkärin työparina arvioitaessa asiakkaan muistiin liittyviä asioita.
Muistiasioissa auttavat myös kaikki muut vanhuspalvelujen työntekijät. Muisti- ja dementianeuvonta ja testaukset sekä mahdollinen kotikäynti ovat asiakkaalle maksuttomia.
Mikäli muistioireilu huolestuttaa asiakasta itseään tai omaisia, ja etenkin mikäli muistiongelmasta aiheutuu merkittävää haittaa tai henkilön toimintakyky ja arkiselviytyminen ovat
heikentyneet, vastaanottoajan voi varata joko Multian terveysaseman ajanvarauksesta tai
suoraan muistihoitajalta.
Tavoitteet hyvään muistipalvelutoimintaan:
Toimitaan Multialle laaditun muistisairaan hoitoketjumallin mukaisesti.
Kehitetään muistisairaiden kuntoutuksen toimintamallia.
4.4.7 Hyvinvointiteknologia ikääntyvien hyvinvoinnin tukena
Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan tietoteknisiä ja teknisiä ratkaisuja, joilla ylläpidetään
tai parannetaan ikääntyvän elämänlaatua, hyvinvointia tai terveyttä. Teknologiaa hyödyntämällä voidaan edesauttaa mielekästä arjessa selviytymistä ja tuottaa turvallisuutta niin
ikääntyneelle itselleen kuin myös lähipiirille.
25
Ikääntyvien turvallisuutta voidaan lisätä teknologian avulla monin eri tavoin. Kotona asuvat
ikäihmiset hyötyvät turvapuhelimista ja – rannekkeista, joiden avulla ikääntyvä saa hätätilanteissa apua. Hellavahti ja sähkölaitteisiin asennettavat turvakytkimet parantavat paloturvallisuutta. Erilaiset ovi- ja liiketunnistimet hälyttävät apua paikalle jos esimerkiksi muistisairas ikääntyvä lähtee kodistaan. Gps - paikantimet auttavat löytämään eksyneen muistisairaan. Erilaiset kamerajärjestelmät voivat vähentää omaisten huolta kotona asuvasta
läheisestä. Matkapuhelimet ovat huomattavasti lisänneet ikäihmisten turvallisuutta kodin
ulkopuolella liikuttaessa. Turvapuhelimet ja –rannekkeet, kameravalvonta, ovihälyttimet,
sprinklerit ja hellavahdit helpottavat henkilökunnan työtä ja niiden avulla henkilökunta pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaiden hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin.
Ikääntyvän toimintakyvyn heiketessä, osallistuminen kodin ulkopuolisiin tapahtumiin usein
vähenee. Parhaimmillaan viestintäteknologia tuo maailman ikäihmisen luokse. Internetin
avulla voi skypettää kaukana asuvien omaisten ja ystävien kanssa, kirjoittaa omaa blogia,
väitellä keskustelupalstoilla itseä kiinnostavista asioista, hankkia tietoa eri asioista ja lukea
päivän uutiset iltapäivälehdestä. Uuden oppiminen ja kaksisuuntainen kommunikointi edistävät ikääntyvän muistia ja auttavat pysymään tässä hetkessä kiinni. Aistirajoitteiset ikääntyvät hyötyvät kommunikaattorista, näköpuhelimesta, kuulokojeista, induktiosilmukasta ja
tietokokeeseen asennettavasta suurennus- ja ruudunlukuohjelmasta. Tekniikka auttaa
ikääntyvää hallitsemaan omaa elämäänsä paremmin. Pankkiasioita, ajanvarauksia, ostoksia ja ilmoittautumista voidaan hoitaa tietokoneen avulla.
Tavoitteet hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen:
Parantaa ikäihmisten turvallisuutta.
Lisätä ikäihmisten osallisuutta.
Tuoda lisää elämän laatua ja sisältöä.
Helpottaa kommunikoinnissa.
Edistää uusien asioiden oppimista.
Helpottaa ja monipuolistaa henkilökunnan työskentelyä.
4.4.8 Palveluliikenne
Liikkumismahdollisuuksien järjestäminen kotoa palveluiden ääreen ja takaisin on keskeinen kotona asumista tukeva palvelumuoto. Useissa tutkimuksissa liikkumismahdollisuuk-
26
sien väheneminen palveluiden luokse on nähty ensimmäisenä kotona asumista heikentävänä tekijänä. Toimivalla palveluliikenteellä voidaan edistää vanhusten selviytymistä
omassa kodissa ja mahdollistaa asioinnin lisäksi harrastustoimintaan osallistuminen.
Koska Multialla ei ole paikallisliikennettä, palveluliikenteen järjestäminen on ollut välttämätöntä. Sivukyliltä keskustaan on järjestetty liikennettä siten, että Multian taksit ajavat Isojärven ja Nikaran lenkin keskiviikkoisin automaattisesti reittiliikenteenä. Jos ei asu kyseisellä reitillä, taksinkuljettajalle on soitettava, jotta voidaan poiketa normaalista reitistä – mikäli
asuinpaikka osuu samalle suunnalle. Reitti kierretään myös perjantaisin, mikäli on vähintään kolme kyydin tilaajaa.
Hyvän palveluliikenteen toimivuus ja kehittäminen:
Toimiva ja tehokas palveluliikenne, jota seurataan ja tarvittaessa pyritään lisäämään kysynnän kasvaessa.
Tavoitteena voisi olla lisätä palveluliikennettä myös ilta- ja viikonloppumenoihin suunnitelmakaudella 2015-2019.
4.4.9 Päiväkeskustoiminta
Päivätoiminnan tarkoitus on tukea ikäihmisten kotona asumista, lisätä sosiaalista kanssakäymistä ja virkistää mieltä. Toiminta on tarkoitettu hoivaa tarvitseville asiakkaille ja sitä
järjestetään palvelukeskus Poukaman yhteydessä. Toimintaan kuuluu virkistystoiminnan ja
yksilöllisen avustamisen lisäksi mm. liikuntaa, kuntoutusta, saunotusta sekä ruokailua.
Monet omissa kodeissaan asuvat ikäihmiset ovat passiivisia, toimintarajoitteisia ja yksinäisiä. Moni viettää kaikki päivät kotinsa sisätiloissa radiota kuunnellen, televisiota katsellen
tai nukkuen. Moni ei yksin pääse, halua eikä uskalla lähteä ulos. Monella ei ole omaisia tai
läheisiä auttamassa. Sen sijaan ikäihmisillä, joilla on aktiiviset omaiset, on myös paljon
aktiviteetteja arjessaan. Kotihoidon työntekijöiden aika ei välttämättä riitä ikäihmisten
kanssa ulkoiluun.
Kerran viikossa tapahtuva liikkuminen päiväkeskuksessa ei riitä. Asiakkaita on myös vaikea saada lähtemään päiväkeskuspäivänä ulkoilemaan. Vaikka päiväkeskuspäivä on monelle mieluisa ja tärkeä päivä, se on myös raskas. Asiakkaita väsyttää jo pelkästään uudessa ympäristössä oleminen ja muiden kanssa seurusteleminen, mikä monelle yksinäiselle vanhukselle on päiväkeskuspäivässä tärkeintä. Moni kieltäytyy liikunnasta tai väsyy
kohtuuttomasti jo esimerkiksi aivan lyhyen matkan kävelystä.
Asiakkaita hyödyntäisi eniten arjessa ja asiakkaiden kotoa käsin tapahtuva liikunta, tällöin
aktivointia tapahtuisi pitkin viikkoa.
27
Tavoitteet hyvään päiväkeskustoimintaan:
Ylläpitää ja lisätä ikäihmisten toimintakykyä ja edistää heidän kotona selviytymistään.
Antaa sisältöä arkeen ja ylläpitää yhteyttä muihin ihmisiin.
Tukea omaisia ja helpottaa heidän tilannettaan.
Innostaa fyysiseen aktiivisuuteen.
4.4.10 Omaishoidon tuki
Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa hoidon ja huolenpidon järjestämistä omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on yksi vaihtoehto kotona selviytymisen tukemisessa ja sen
toivotaan siirtävän palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon tarvetta.
Omaishoidon tuki porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Tukeen sisältyy omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, omaishoitajan vapaa ja omaishoitoa tukevat sosiaalija terveydenhuollon palvelut, jotka kaikki kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunta huolehtii määrärahojensa puitteissa. Multialla taloudellista tukea maksetaan kolmen hoitopalkkioluokan mukaisesti riippuen hoidettavan avun tarpeesta.
Omaishoidon tukea voi saada, jos hoito on päivittäin sitovaa ja hoidettava tarvitsee apua
useissa arjen askareissa. Hoidon tarve selvitetään yhteistyössä palveluohjaajan kanssa.
Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti.
Tavoitteet hyvään omaishoitoon:
Tuetaan omaishoitoperhettä kokonaisvaltaisesti palveluohjauksen ja - neuvonnan keinoin.
Tehdään kotikäynti, jossa kartoitetaan omaishoitoperheen selviytyminen arjessa.
Omaishoidettaville tarjotaan päivätoimintaa, tukipalveluja ja kotihoitoa.
Omaishoidettaville järjestetään kuntouttavaa ja tavoitteellista lyhytaikaishoitoa.
Omaishoitajan työkykyä ylläpidetään järjestämällä retkiä ja muuta virkistystä.
28
Järjestetään ergonomia ja apuvälineopastusta. Omaishoitajalle mahdollistetaan osallistuminen toimintaan järjestämällä tarvittaessa hoidettavalle huolenpito opastuksen ajaksi.
4.4.11 Kotihoito ja tukipalvelut
Kotihoito on palvelukokonaisuus, johon sisältyvät sekä kotipalvelu että kotisairaanhoito.
Kotihoidon palveluita saavat asiakkaat, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun syyn vuoksi apua selviytyäkseen kotona.
Ikäihmisen hyvä kotona asuminen nähdään yhtenäisenä hallittavana prosessina, johon
kuuluvat asiakkaan asuinympäristöstä huolehtiminen ja hänen terveyden ja fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen. Sosiaalisen elämän tukeminen, kuten osallisuuden ja toiminnallisuuden mahdollistaminen ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen ovat merkittäviä asioita
ikäihmisten hyvinvoinnissa. Kotihoidolta edellytetään monisairaan paljon hoitoa ja tukea
tarvitsevan ikäihmisen hoitoa kotona sekä tilapäisesti tehostettua sairaanhoitoa vaativan
asiakkaan hoitoa kotioloissa.
Kotihoidon tavoitteena on yhteistyössä omaisten ja eri yhteistyötahojen kanssa tukea asiakkaan selviytymistä omassa kodissaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma tarvittavista palveluista ja tukitoimista yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa ja kotihoidon kesken.
Kotihoitoa toteutetaan asiakaslähtöisesti RAI -arviointijärjestelmää hyödyntäen. Kotihoito
on kotona selviytymisen ja toimintakyvyn tukemista, terveyden- ja sairaudenhoitoa ottaen
huomioon asiakkaan omat voimavarat. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa asiakasta sellaisissa asioissa, joista asiakas ei selviydy itsenäisesti tai omaisten avulla. Kotihoidon pääsisältönä on asiakkaan perus- ja lääkehoidon toteutus sekä omatoimisuuden aktivointi ja
toimintakyvyn ylläpitäminen. Kotihoito toimii sekä aamu- että iltavuoroissa. Yöhoidosta
huolehtivat Omakodin työntekijät. Koti- ja tukipalveluista peritään perusturvalautakunnan
vuosittain vahvistama maksu.
Tavoitteet hyvään kotihoitoon:
Oikea-aikaiset ja riittävät asiakkaiden tarpeen mukaiset palvelut.
Kotihoidon perustuminen yhdessä asiakkaan ja hänen halutessaan omaisen kanssa laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan.
Kuntouttavan työtavan noudattaminen ja asiakkaan tukeminen voimavaralähtöisesti ja
omatoimisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Palveluiden arvioinnissa käytetään RAI –arviointimenetelmää.
29
Kaikilla säännöllisen kotihoidon asiakkailla on vastuuhoitaja, henkilökohtainen hoito- ja
kuntoutussuunnitelma ja sen seuranta.
Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa.
Motivoitunut ja koulutettu henkilökunta.
Tavoitteellinen toiminta ja hyvä kirjaaminen.
Kotihoidon saannin kriteerien päivittäminen.
Tukipalvelut
Kotihoidon tukipalvelut sisältävät siivous-, ateria-, hygienia- , asiointi- , kuljetus ja turvapalvelut sekä omaishoidon tuen. Tukipalvelujen avulla pyritään tukemaan iäkkäiden kotona
asumista riittävän varhaisessa vaiheessa. Tukipalveluiden avulla ehkäistään vaikeamman
avuttomuuden syntyä.
4.4.12 Lyhytaikaishoito
Lyhytaikais- eli vuorohoito on tilapäistä hoivaa ja huolenpitoa palveluasumisen yksiköissä.
Lyhytaikaishoidossa seurataan ikäihmisen terveydentilaa ja lääkitystä sekä vahvistetaan
hyvinvointia. Vuorohoito tarjoaa myös omaishoitajalle mahdollisuuden viettää vapaapäiviään. Vuorohoidosta sovitaan palveluohjaajan kanssa.
Lyhytaikaishoidon tulee olla kuntouttavaa, virkistävää ja ikäihmisen omia voimavaroja vahvistavaa toimintaa. Toiminnan tavoitteena on, että asiakas voisi elää lyhytaikaishoidossa
kotihoitoa vastaavaa elämää eikä hänen kuntonsa saisi huonontua jakson aikana.
Tavoitteet hyvään lyhytaikaishoitoon:
Tarvittaessa lisätään kuntouttavia lyhytaikaishoitopaikkoja kotona asuvien tueksi.
Asiakkaita hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja hoidolle asetetaan tavoitteet.
Mahdollisuuksien mukaan kehitellään fysioterapeutin palveluja lyhytaikaishoidon jaksoille.
Asiakkaan ja omaisten toiveita huomioidaan ja kunnioitetaan.
Hyvä yhteistyö kotihoidon kanssa.
30
4.5 Palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen vastaaminen
Asumispalvelut on tarkoitettu ikäihmisille, jotka tarvitsevat eri syistä tukea ja palveluja
asumisensa järjestämiseen.
4.5.1 Palveluasuminen
Vanhaintuen vuokra-asunnot tarjoavat mahdollisuuden silloin, kun oman kodin toimintaympäristö ei enää ole sopiva. Vuokra-asuntojen sijainti mahdollistaa palvelujen paremman saatavuuden. Kotirannan alueella on yhteensä viisi vuokrataloa, joissa asuinhuoneistoja 48 kappaletta. Kotihoidon henkilökunta on paikalla aamu- ja iltavuoroissa ja yöhoito
järjestetään tarvittaessa Omakodilta.
Vanhaintuen vuokra-asuntoihin haetaan asuntohakemuslomakkeella, joita saa kunnanviraston neuvonnasta.
4.5.2 Tehostettu palveluasuminen
Palvelutaloasuminen on vaihtoehto niille ikääntyneille, jotka eivät pärjää kotona runsaankaan kotihoidon tuen turvin eli tarvitsevat jatkuvasti apua selviytyäkseen päivittäisistä toimistaan. Multian kunnalla on neljä palveluasumisen yksikköä palvelukeskus Poukamassa.
Henkilökunta on näissä yksiköissä paikalla ympäri vuorokauden.
Päätökset palvelutaloasumisesta tehdään moniammatillisessa Musito – ryhmässä.
Tavoitteet hyvään tehostettuun palveluasumiseen:
Hyvä ikääntyminen kodinomaisessa ympäristössä yksilöllisten ja asukaslähtöisten palvelujen turvin.
Ikäihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen kuntouttavalla työotteella.
Ammattitaitoinen ja välittävä henkilökunta antaa ikäihmisille turvallisuuden tunteen ja lämmön.
31
4.5.3 Laitoshoito
Multialla ei ole laitoshoitoa.
4.5.4 Perhehoito
Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen, kotoisan ja turvallisen arjen mahdollistava hoivamuoto. Se antaa hyvät mahdollisuudet käyttää yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja kokemista, hoivan ja huolenpidon perustana.
Perhehoito voi olla jatkuvaa, jolloin ikäihminen saa tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon
mahdollisesti vuosien ajan. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa mm. mahdollisuuden omaishoidon sijaishoitoon tai tukeen toipilasaikana ennen kotiutumista sairaalahoidon jälkeen.
Perhehoidon järjestäminen ja sen valvonta on kunnan tehtävä. Kunta päättää, tarjoaako se
perhehoitoa lastensuojelun, kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden sekä ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien hoitomuotona. Kunta myös vastaa ja tekee päätökset siitä, miten se järjestää perhehoitopalvelut.
Multialla ei vielä ole ollut tarvetta ikäihmisten perhehoidolle, mutta tulevaisuudessa se
huomioidaan yhtenä vaihtoehtona palveluja järjestettäessä.
4.6 Palvelujärjestelmän toimivuuden edellytykset
4.6.1 Henkilöstö ja johtaminen
Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden sosiaalija terveyspalveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaalija/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Lisäksi tavoitteena on,
että mahdollisimman monella on perus-, jatko- ja/ tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus ja erikoisammattitutkinto.
Henkilöstön mitoituksessa pyritään täyttämään valtakunnalliset suositukset siten, että ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi vaaditaan 0,5 – 0,6 työntekijää
asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstömitoitus tarkoittaa 0,7 – 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ympärivuorokautisessa hoidossa sekä dementia-, intervalli- ja kuntoutusyksiköissä 0,8 hoitotyöntekijää asukasta kohden.
Lisäksi mitoituksessa huomioidaan asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve sekä erityisosaamista edellyttävien asiakkaiden, kuten käytösoireisten dementia-asiakkaiden, vanhuspsykiatristen asiakkaiden ja kuntoutusta vaativien asiakkaiden määrä. Avohuollon hen-
32
kilöstömitoitusta suunniteltaessa huomioidaan asiakkaan oikeudet saada riittävät ja tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Henkilöstön määrä, koulutusrakenne, osaaminen
ja työhyvinvointi ovat palveluiden laadun ja vaikuttavuuden varmistamisen perusta.
Oikealla henkilöstömitoituksella, hyvällä johtamisella ja mahdollisuudella vaikuttaa oman
työn kehittämiseen turvataan Multian kunnan kilpailukyky työnantajana.
Vanhuspalvelujen varahenkilöjärjestelmä toimii hyvin, mutta tulevaisuudessa varahenkilöstöön tarvitaan vielä lisää 2 – 3 työntekijää.
Tavoitteet hyvään henkilöstöpolitiikkaan:
Toimintayksikössä on oltava palveluista vastaava johtaja (vanhuspalvelulaki).
Vanhuspalveluiden eri yksiköihin laaditaan strateginen henkilöstösuunnitelma , jossa otetaan huomioon palvelujen erityishaasteet, hoidon tarpeet, henkilöstön riittävyys, saatavuus
ja osaaminen.
Huomiota kiinnitetään hyvien tiimityötaitojen kehittämiseen.
Huomiota kiinnitetään johtamisen asiantuntijuuteen ja riittävään johtamiskoulutukseen.
Työntekijöitä kannustetaan ja motivoidaan oman työn kehittämiseen ja erikoistumisopintoihin.
Jokainen työntekijä osallistuu arjen työssä yksikkönsä toiminnan kehittämiseen.
Jokainen työntekijä osallistuu jatkuvaan laadun ja toiminnan parantamiseen yhdessä asiakkaiden ja omaisten kanssa.
4.6.2 Palvelujen tuottavuus, kustannustehokkuus ja vaikuttavuus
Palvelujärjestelmää tullaan kaikin tavoin muuttamaan avohuoltopainotteisemmaksi hyödyntäen ikäihmisten omia voimavaroja. Ikäihmisten palveluissa ollaan avoimia uusille innovaatiolle ja luovuudelle. Kehitystyötä pyritään tekemään parhaiden asiantuntijoiden
kanssa. Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään aiempia kokemuksia ja valitaan ensisijaisesti näyttöön ja suosituksiin perustuvia ratkaisumalleja. Väestön ikääntymisestä johtuva
palvelutarpeen kasvu, taloudellisten resurssien rajallisuus ja ammatillisen henkilöstön saatavuus tulevat olemaan suurimpia haasteita tulevalla suunnitelmakaudella.
Tavoitteet palvelujen tuottavuuden, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden seurantaan:
33
Vanhuspalveluissa pyritään valtakunnallisiin suosituksiin kotihoidossa, omaishoidon tuessa ja tehostetussa palveluasumisessa.
4.7 Ikäpoliittisen ohjelman seuranta ja vastuut
Ikäpoliittisen ohjelman toteutuminen edellyttää systemaattista seurantaa ja määräaikaista
arviointia ja raportointia. Toimenpideosassa on nimetty vastuutaho kullekin tavoitteelle.
Tarpeiden arviointia ja toimenpiteiden toteutumista tullaan tekemään vuosittain tulevien
talousarvioiden ja toimintakertomusten yhteydessä.
34
5. TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2015-2019
Kehittämisalue
Toimenpide
Päätös- ja toteutusvastuu
Aikataulu
PALVELURAKENNE
Tehostetun palveluasumisen paikkojen vähentäminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia RAIta hyödyntäen.
Pysyvien kotihoidon asiakkuuksien
vähentäminen vastaamaan
valtakunnallisia suosituksia RAIta ja
toiminnanohjausjärjestelmää hyödyntäen.
Omaishoidon tuen määrärahojen
lisääminen vastaamaan valtakunnallisia
suosituksia.
Luomalla toimintamalli, jossa käytetään
taidetta ja kulttuuria arjen hoivatyön tukena.
Turvallisuus ja esteettömyys otetaan
huomioon kaavoituksessa, suunnittelussa,
rakentamisessa ja kunnossapidossa
Kohteet:
• puistot ja torialue
• kevyenliikenteen väylät
• liikenneturvallisuussuunnitelman
kohteet
• kadut
• rantaraitit
• kunnan hallinnoimat yleiset rakennukset
Liikuntapuiston suunnittelu ja rakentaminen.
Kansalaisopiston erilaiset liikuntaryhmät.
Palvelukeskuksen omat liikuntatuokiot.
Perusturva
Taloussuunnitelma
ja erikseen hyv.
aikataulut
Kunnanhallitus ja tekninen toimi
Taloussuunnitelma,
investointiohjelma
sekä erikseen hyv.
aikataulut.
Sivistystoimi, perusturva
ja terveystoimi
Ohjelmakausi
2015-19
Kirjaston ja kotihoidon välille toimintamalli,
missä kirjoja toimitetaan kotona asuville.
Runo- ja yhteislauluillat.
Yhteistyö koululaisten kanssa.
Ikäihmisten atk-koulutus.
Sivukylillä kokoontuvat opintoryhmät. Seniorien atk- ja liikuntakurssit.
Avustusten toteutuminen.
Täydennyskoulutukset ja yleisöluennot.
Ikäihmisten oma osallisuus.
Kohtuuhintaiset palvelut.
Hoitotahdon laatiminen.
Kodin riittävät muutostyöt ajoissa.
Tarvittaessa hissien rakentaminen kerrostaloihin.
Esteettömän ympäristön rakentaminen.
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen.
Vanhuspalveluiden kustannusten läpinäkyväksi
tekeminen valvonnan kautta (valtakunnalliset
suositukset).
Sivistystoimi ja perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
Sivistystoimi
Ohjelmakausi
2015-19
Vanhusneuvosto, perusturva, sivistystoimi,
tekninen toimi
Ohjelmakausi
2015-19
Perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
Jumalanpalveluksen kuuluminen palvelukeskuksessa, seurakunnan vierailut, iltahartaudet,
Perusturva, seurakunta
Ohjelmakausi
2015-19
ASUNTO- JA ASUMISYMPÄRISTÖ
LIIKUNTAPALVELUT
KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT
KANSALAISOPISTOTOIMINTA
VANHUSNEUVOSTO
YKSITYINEN PALVELUTUOTANTO
YHTEISTYÖ SEURAKUNNAN
KANSSA
35
saattohoidon hyödyntäminen.
VAPAAEHTOISTOIMINTA
Organisointi, rekrytointi, perehdytys, motivointi, koulutus, virkistys.
Perusturva, seurakunta
Ohjelmakausi
2015-19
PALVELUNEUVONTA
Valtuustokausittain päivitetty palveluopas,
päivitetyt nettisivut.
Kunnanhallitus, perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
PALVELUOHJAUS
Asiakkaan omien voimavarojen tukeminen,
RAIn hyödyntäminen.
Perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA
Riittävä tiedottaminen, terveystarkastukset,
palvelutarpeen arvioinnit, varhainen puuttuminen, kotitapaturmien ehkäisy.
Perusturva, terveystoimi
Ohjelmakausi
2015-19
KUNTOUTUSPALVELUT
Kuntouttava työtapa.
Ohjelmakausi
2015-19
SUUN TERVEYDEN HOITO
Yhteistyön tehostaminen kotihoidon ja suuhygienistin kanssa.
Ohjelmakausi
2015-19
MUISTIPALVELUTOIMINTA
Muistisairaiden kuntoutuksen toimintamallin
kehittäminen.
Perusturva, KeskiSuomen muistiyhdistys
Ohjelmakausi
2015-19
HYVINVOITITEKNOLOGIA
Uuden hyvinvointiteknologian hyödyntäminen.
Perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
PALVELULIIKENNE
Tarvittaessa palveluliikenteen järjestäminen
myös viikonloppuisin.
Kunnanhallitus, perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
PÄIVÄKESKUSTOIMINTA
Päiväkeskustoiminnan kehittäminen.
Perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
OMAISHOITO
Määrärahojen lisääminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia.
Perusturva
Taloussuunnitelma
KOTIHOITO
Kotihoidon saannin kriteerien päivittäminen
vastaamaan valtakunnallisia suosituksia, oikeaaikaiset ja riittävät palvelut
Perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
LYHYTAIKAISHOITO
Tarvittaessa lisätään vuorohoitopaikkoja.
Perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN
Tehostetun palveluasumisen kriteerien päivittäminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia.
Perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
HENKILÖSTÖPOLITIIKKA
Strateginen henkilöstösuunnitelma eri yksiköihin, johtamiskoulutukset, talousosaamisen
vahvistaminen, sähköisten menetelmien käytön
vahvistaminen.
Perusturva
Ohjelmakausi
2015-19
36
LÄHTEET
Aalto, S. & Marjakangas, S. 2008. Ikääntymisen resurssikeskusopas. Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2008. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.
Heikkinen, E. & Rantanen, T. (toim.) 2003. Gerontologia. Kustannus Oy Duodecim, Tampere.
Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937.
Pesola, K. 2009. Esteettömyysopas. Invalidiliiton julkaisuja.
STM 2014. Vapaaehtoistoiminnan etiikka - Etenen kannanotto.
STM 2011. Hyvän saattohoidon suositukset. STM:n julkaisuja 2011:3.
STM 2013. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista.
STM ja Suomen Kuntaliitto 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. STM:n julkaisuja 2013:11.
Vaarama, M. 2008. Ikääntyminen voimavarana ja haasteena – Yhteinen vastuu hyvästä
vanhenemisesta – seminaari.
37
LIITTEET
Kysymykset
Tekninen toimi
-
Miten kaavoitustoiminnassa huomioidaan lähipalvelujen ja muun sosiaalisen ympäristön
sekä liikuntamahdollisuuksien lisääminen?
Miten huolehditaan asumisen ja ympäristön esteettömyydestä ja hissien rakentamisesta
vanhoihin kerrostaloihin?
Miten tekninen toimi huomioi kunnan palveluiden ja asuinalueiden välisten reittien esteettömyyden?
Miten tekninen toimi varmistaa esteettömyyden toteutumisen erilaisissa väylähankkeissa,
kuten kadut, suojatiet, torialueet, luiskat, portaat, levähdyspaikat?
Miten kunnan kiinteistöjen peruskorjaus- ja uudisrakentamisessa toteutetaan esteettömiä
ratkaisuja?
Miten yksittäisiä kuntalaisia kannustetaan valitsemaan uudis- ja korjausrakentamisessaan
esteettömiä ratkaisuja?
Liikuntapalvelut
-
Miten liikuntatoimi yhteistyössä teknisen toimen kanssa aikoo huomioida ikäihmisten liikuntapaikkojen ja liikuntapuiston / senioripuiston suunnittelussa ikäihmisten tarpeet?
Miten liikuntatoimi huomioi ikäihmisten liikuntapalveluiden edullisen hinnoittelun?
Kulttuuri- ja kirjastopalvelut
-
Miten kulttuuri- ja kirjastopalvelut huolehtivat palvelumuodoista, jotka sopivat erityisesti
ikäihmisille?
Kansalaisopiston palvelut
-
Miten kansalaisopisto huolehtii ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja lisäämisestä?
Mitä kurssi- ja luentotoimintaa kansalaisopisto aikoo tarjota eri-ikäiset ja – kuntoiset ikäihmiset huomioiden?
Vanhusneuvosto
-
Vanhusneuvoston tekemät ehdotukset tulevalle suunnitelmakaudelle 2015-2019?
Yksityinen palvelutuotanto
-
Onko kunnalla käytössä palveluseteleitä ja mihin niitä voi hyödyntää?
Ostaako kunta yksityiseltä palvelusektorilta tukipalveluita ja minkälaisia?
Seurakunnat
-
Minkälaista hengellistä toimintaa seurakunta järjestää ikäihmisten tukemiseksi: pappi / diakonit/ kanttori?
Miten ja keiden luokse kotikäynnit tapahtuvat?
Missä järjestetään hartaushetkiä?
Miten seurakunta tukee omaishoitajien jaksamista?
Kuorotoiminta?
Vapaaehtois- ja järjestötoiminta
-
Miten vapaaehtoisten rekrytointi tapahtuu?
Miten vapaaehtoiset perehdytetään toimintaan?
Onko vapaaehtoisten kanssa tehty sopimukset ja tarvittavat vakuutukset?
Miten henkilökunta motivoidaan vapaaehtoistyön tukemiseen?
38
Palveluneuvonta ja -ohjaus
-
Palveluneuvonnan malli?
Ikäihmisten palveluopas?
Kunnan nettisivujen päivittäminen ikäihmisten palveluista?
Mitä palveluohjaus pitää sisällään (kokonaistilanteen kartoitus ja palvelusuunnitelma)?
Keski-Suomen seututerveyskeskus
-
Mitkä ovat seututerveyskeskuksen näkemykset ja suunnitelmat ikäihmisten ennaltaehkäisevästä työstä? / mitä ne ovat?/ miten ne tapahtuvat? /miten jatkossa toimitaan?

17.6.2015 - Multian kunta

Transcription

Similar documents

5.5.2015 - Multian kunta

Tilaaja- tuottaja -malli - Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry

- Asiakaskysely sekä asiakaspalautetilaisuus koettu liian pitkäksi

Kuopion kaupunki 2015 TERVETULOA ASUMAAN

Kotihoidon organisaatio:

Rimpikodon esite

Kotihoidon intensiivijakso