Tiedote 4/2015 - PSK

Transcription

Tiedote 4/2015 - PSK
PSK-tiedote 4/2015
21.12.2015
1 (9)
Sisällys
1
2
5
6
PSK:n hallitus
PSK:n syyskokous 2015
2.1
Kokouksen kulku
2.2
Uusia jäseniä
2.3
Hallituksen henkilövalinnat
2.4
Toiminnantarkastajien valinta
2.5
Kokouksen kulttuuriosuus
Standardisointi
3.1
Vahvistetut standardit
3.2
Kumottava standardi
3.3
Uudet standardisointikohteet
3.4
Uusia työryhmiä
Uudet jäsenet esittelyssä
4.1
Betamet-konserni
4.2
Fineweld-konserni
PSK:n tuleva toiminnanjohtaja Jukka Koistinen esittäytyy
PSK:n kevätseminaari 21.4.2016 Pörssitalolla
1
PSK:N HALLITUS
3
4
PSK:n hallitus on kokoontunut kaksi kertaa edellisen tiedotteen jälkeen. Tämän vuoden
viimeisessä kokouksessa 17.12.2015 hallitus päätti, koska kuluvan vuoden tuloksesta
näyttää tulevan hyvä, että vuoden 2015 tilinpäätöksessä siirretään 10 000 € stipendirahastoon. Hallituksen tavoitteena on, että jäsenyrityksissä käännytään PSK:n puoleen
opinnäytetöiden rahoituksessa silloin, kun aihe liittyy myös standardisointiin. Näin opinnäytetyöt palvelisivat laajemminkin PSK:n jäsenkuntaa.
Mikäli jäsenistö haluaa tuoda jonkin asian hallituksen tietoisuuteen tai käsiteltäväksi niin
seuraavassa on tiedoksi vuoden 2016 hallituksen kokoukset ja teemat:
Hallituksen kokous 1/2016, tilinpäätös
25.02.16
Hallituksen kokous 2/2016, standardien päivitystarve
07.04.16
Hallituksen kokous 3/2016, toiminnan suunnittelu
09.06.16
Hallituksen kokous 4/2016, budjetointiperusteet
15.09.16
Hallituksen kokous 5/2016, yleiset asiat
18.11.16
Hallituksen kokous 6/2016, varainhoito
15.12.16
PSK-tiedote 4/2015
2 (9)
21.12.2015
2
PSK:N SYYSKOKOUS 2015
PSK Standardisoinnin syyskokous ja sen jälkeinen kulttuuritapaaminen pidettiin
19.11.2015 Ostrobotnian juhlasalissa. Tilaisuudessa oli 80 osallistujaa ja tunnelma
oli hyvin yhteisöllinen, monien vuosien ja projektien aikaiset yhteistyökumppanit
tapasivat toisiaan. Puheen sorina oli korvia huumaavaa ja se oli Bottan historiaan
erityisesti sopivaa, sillä tässä talossa on tapahtunut
vaikka mitä. Talo on päässyt
todistamaan monen kansallisen käännekohdan tapahtumia, kuten jääkäriliikkeen
perustamisen.
Jääkäriliike
hankki nuorille suomalaisille
sotilaskoulutusta
Venäjää
vastaan sotineen Saksan
keisarikunnan
armeijassa,
sai alkunsa juhlakerroksen
nykyisessä Jääkärihuoneessa, johon myös kokoukseen
osallistujat pääsivät tutustumaan kokouksen alun leppoisan kahvittelun lomassa.
2.1 Kokouksen kulku
PSK Standardisoinnin hallituksen puheenjohtaja Veikko Niemi toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi avauksessaan, kuinka laitosten suunnitteluympäristö on muuttunut vuosikymmenten varrella. Kun ennen yksilöt suunnittelivat laitoksia piirustuslautojensa ääressä, tarvitaan nykyään myös toisenlaista osaamista. Suunnittelu ja toteutus ovat kansainvälistä vuorovaikutusta tietoverkkojen välityksellä. Tähän myös PSK:n pitää reagoida. Perusstandardit ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa, mutta suunnitteluympäristön muutoksen vuoksi standardisoinnin painopistealue tulee olemaan tiedonsiirron alueella.
Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin kuvassa oikealla Wika Finland Oy:n toimitusjohtaja Tapio
Moisio, joka puolestaan kutsui sihteeriksi PSK Standardisoinnin toiminnanjohtaja Jari Viertävän.
Puheenjohtaja ja sihteeri ovat helpottuneita, kun kokouksen alussa
ollut käyttöjärjestelmien yhteensopivuus ratkaistiin ensimmäisen
kerran PSK:n historiassa muistitikulla. Tämän digitalisaatiosta johtuvan episodin jälkeen puheenjohtaja veti kokouksen läpi leppoisan jämäkästi. Kokousväki oli hyvin yksimielinen ja kaikki olivat tyytyväisiä tehtyihin päätöksiin.
PSK-tiedote 4/2015
3 (9)
21.12.2015
2.2 Uusia jäseniä
Sihteeri totesi, että PSK Standardisoinnin vuosi jäsenmäärällä mitattuna on ollut erittäin
hyvä. Kevätkokouksessa hyväksyttiin 9 uutta jäsentä ja nyt syyskokouksessa 5 yritystä,
joiden toiminnan sihteeri esitteli kokousväelle.
Syyskokous hyväksyi yksimielisesti uusiksi jäseniksi seuraavat yritykset:
 Nokianvirran Energia Oy
 PrePipe Group
 Viafin-konserni
 Betamet-konserni
 Fineweld-konserni
2.3 Hallituksen henkilövalinnat
PSK:n hallitus ehdotti, että hallituksen puheenjohtajana jatkaa henkilöstöjohtaja Veikko
Niemi Caverion Industria Oy:stä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
2.4 Toiminnantarkastajien valinta
Toiminnantarkastajiksi valittiin Veli Erkki Lumme Neurovision Oy:stä ja Olli-Pekka Joronen
Sweco Industry Oy:stä.
Veli Erkki Lummen henkilökohtaiseksi varamieheksi valittiin Juha-Matti Myyry Neste Jacobs Oy:stä ja Olli-Pekka Jorosen henkilökohtaiseksi varamieheksi valittiin Toivo Pulkkinen Helsingin Energiasta. Valinnat olivat yksimielisiä.
2.5 Kokouksen kulttuuriosuus
Kokousväkeä viihdytti Musiikkiteatteri Kapsäkki esityksellään Kabaree Berlin, mikä
pohjautuu 1920-luvun Berliinin salakapakoiden tunnelmaan ronskilla ja viettelevän
viekoittelevalla
sävyllä. Esityksen lomassa
nautittiin saksalainen meny
eli tietysti villisikaa ja oli
sitä pakollista
hapankaaliakin, mutta tällä
kertaa kreemin
muodossa.
Kuvassa odotellaan illallistarjoilun aloittamista. Kolmiosaisen musiikkinäytelmän väliajoilla tarjoilua jatkettiin huomaamattomasti. Baarikin oli jo avattu, mutta sen suosio
oli kuumimmillaan vasta esityksen jälkeen.
PSK-tiedote 4/2015
4 (9)
21.12.2015
Vanhana kabareetaiteilijana oopperalaulaja Reetta Ristimäki näytti, miten ääni lähtee
tarvittavalla voimalla, mutta epäselväksi jäi, oliko hänellä ja pianistilla suhde. Salakapakassa osattiin myös akrobatiaa. Henkeä pidätellen kokousväki seurasi, kuinka
akrobaatti välillä vain yhden käden varassa esitteli mitä huimimpia suorituksia.
Kuvakooste linkissä http://www.psk-standardisointi.fi/Albumit/Syyskokous%202015/album/index.html
3
STANDARDISOINTI
3.1 Vahvistetut standardit
Hallitus on vahvistanut seuraavat standardit:
PSK 2930 Teollisuusputkiston käyttöönotto. 10 sivua
PSK 4210 Putkiluokka E63C1B painelaitekäyttöön. Kuumaluja seostamaton teräs.
Saumaton teräsputki. 14 s.
PSK 4211 Putkiluokka E100C1B painelaitekäyttöön. Kuumaluja seostamaton teräs.
Saumaton teräsputki. 14 s.
PSK 4212 Putkiluokka E160C1B painelaitekäyttöön. Kuumaluja seostamaton teräs.
Saumaton teräsputki. 14 s.
PSK 4213 Putkiluokka E250C1B painelaitekäyttöön. Kuumaluja seostamaton teräs.
Saumaton teräsputki. 15 s.
PSK 4214 Putkiluokka e63c2b painelaitekäyttöön. Kuumaluja mo-seosteinen teräs.
Saumaton teräsputki. 15 s.
PSK 7301 Putkiston kannatus. Kannakkeiden vaatimustenmukaisuuden varmistaminen.
3. p. 4 s.
PSK 7302 Putkiston kannatus. Kannakestandardien käyttö. 2. p. 16 s.
PSK 7306 Putkiston kannatus. Ohjaukset ja kiintopisteet. 2. p. 7 s.
PSK 7307 Putkiston kannatus. Putkisanka A. DN 10 - 500. 2. p. 7 s.
PSK 7308 Putkiston kannatus. Putkisanka B. DN 10 - 500. 2. p. 6 s.
PSK 7309 Putkiston kannatus. Putkisanka C. DN 600 - 1200. 2. p. 4 s.
PSK 7310 Putkiston kannatus. Putkisanka D. DN 50 - 1200. 2. p. 5 s.
PSK 7311 Putkiston kannatus. Putkisanka E. DN 25 - 600. 2. p. 5 s.
PSK 7312 Putkiston kannatus. U-sanka. 2. p. 3 s.
PSK 7320 Putkiston kannatus. Liukukannatin, matala. DN 10 - 150. 2. p. 9 s.
PSK-tiedote 4/2015
5 (9)
21.12.2015
PSK 7321
PSK 7322
PSK 7323
PSK 7324
PSK 7325
PSK 7326
PSK 7327
PSK 7328
PSK 7340
PSK 7341
PSK 7342
PSK 7343
PSK 7344
PSK 7345
PSK 7346
PSK 7347
PSK 7348
PSK 7349
PSK 7350
PSK 7353
PSK 7360
PSK 7361
PSK 7362
PSK 7364
PSK 7365
PSK 7370
PSK 7372
PSK 7373
PSK 7374
PSK 7375
PSK 7376
PSK 7377
PSK 7378
PSK 7379
PSK 7380
PSK 7381
Putkiston kannatus. Liukukannatin, matala. DN 200 - 500. 2. p. 9 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin, matala. DN 600 - 1200. 2. p. 8 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin, korkea. DN 10 - 150. 2. p. 10 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin, korkea. DN 200 - 500. 2. p. 11 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin, korkea. DN 600 - 1200. 2. p. 10 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin, erikoiskorkea. DN 10 - 150. 2. p.10 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin, erikoiskorkea. DN 200 - 500.2. p. 10 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin, erikoiskorkea. DN 600 - 1200. 2. p. 10 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Rakenteet. 2. p. 8 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Ripustustanko. 2. p. 2 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kolmiolevy. 2. p. 4 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kiinnike A. 2. p. 2 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kiinnike B. 2. p. 2 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kiinnike C. 2. p. 2 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kannatinorsi. 2. p. 4 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Silmämutteri. 2. p. 2 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kierrekorvake. 2. p. 2 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Vanttiruuvi. 2. p. 3 s.
Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Jatkosmuhvi. 2. p. 2 s.
Putkiston kannatus. Ripustusjousi. 2. p. 9 s.
Putkiston kannatus. Kynsiohjain. 2. p. 3 s.
Putkiston kannatus. Ohjain. 2. p. 3 s.
Putkiston kannatus. Estopala. 2. p. 3 s.
Putkiston kannatus. Tasokannattimet. 2. p. 11 s.
Putkiston kannatus. Kiinnityslevy. 2. p. 2 s.
Putkiston kannatus. LM- ja LM/KM-putkien kannakointi. Suunnitteluohjeita.
2. p. 12 s.
Putkiston kannatus. Putkisanka DN 15 - 500 sisähalkaisijan mukaan standardoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. 2. p. 3 s.
Putkiston kannatus. Putkisanka DN 600 - 1200 sisähalkaisijan mukaan standardoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. 2. p. 3 s.
Putkiston kannatus. Putkisanka dn 16 - 560 ulkohalkaisijan mukaan standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 3 s.
Putkiston kannatus. Putkisanka dn 630 - 1200 ulkohalkaisijan mukaan standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 3 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin DN 15 - 150 sisähalkaisijan mukaan
standardisoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. 2. p. 7 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin DN 200 - 500 sisähalkaisijan mukaan
standardoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. 2. p. 7 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin DN 600 - 1200 sisähalkaisijan mukaan
standardisoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. p. 7 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin dn 16 - 180 ulkohalkaisijan mukaan standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 7 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin dn 200 - 560 ulkohalkaisijan mukaan
standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 7 s.
Putkiston kannatus. Liukukannatin de 630 - 1200 ulkohalkaisijan mukaan
standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 7 s.
PSK-tiedote 4/2015
6 (9)
21.12.2015
3.2 Kumottavat standardit
Hallitus ehdottaa, että SFS kumoaa standardin SFS 4396 Teollisuusputkiston käyttöönotto. 1979, koska PSK 2930 korvaa sen.
3.3 Uudet standardisointikohteet
PSK-käsikirja 4 päivittäminen
Painelaitetyöryhmän PSK 49/3 sisältä tuli pyyntö, että PSK-käsikirja 4 käydään läpi ja
standardit päivitetään niiltä osin kuin painelaitedirektiivin muutokset vaativat. Hallitus
päätti, että perustetaan uusi työryhmä PSK 49/4 hoitamaan asian kuntoon.
Standardi dokumenttien luokittelusta
Neste Jacobs, Outotec ja Pöyry ovat ehdottaneet, että PSK laatisi standardin
dokumenttien luokittelusta standardin IEC 61355 pohjalta. Tarkoitus olisi lisätä edellä
mainittuun standardiin uusi hierarkiataso, joka kuvaa yksittäiset dokumenttityypit kuten PIkaavio/virtauskaavio/lohkokaavio/tasekaavio. Tällä voitaisiin yhtenäistää dokumenttien
tyypitystä riippumattomiksi tilaajasta ja toimittajasta. PSK:n hallitus päätti, että perustetaan
uusi työryhmä laatimaan asiasta standardi.
3.4 Uudet työryhmät
PSK 89 Tiedonsiirtoprosessin kokonaisuuden hallinta
Työryhmään on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija:
– Juha Kiuru
Oy Botnia Mill Service Ab
– Juha-Matti Myyry
Neste Jacobs Oy
– Jukka Puustinen
UPM-Kymmene Oyj
– Pekka Siltanen
VTT
– Timo Juvonen
Timo Juvonen
– Timo Syrjänen
Pöyry Finland Oy
– Arto Marttinen
Collaxion Oy
Ensimmäinen kokous pidetään keskiviikkona 20.1.2016.
PSK 90 Laitekortit
Työryhmään on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija:
– Johanna Mäki
Helen Oy
– Tero Junkkari
UPM-Kymmene Oyj
– Väinö Nieminen
Mainiot Software Oy
– Kaleva Helin
Mainiot Software Oy
– Vesa Tanttari
Fortum Power and Heat Oy
– Timo Syrjänen
Pöyry Finland Oy
– Aki Minkkilä
Caverion Industria Oy
– Tatu Pekkarinen
Caverion Industria Oy
Ensimmäinen kokous pidetään keskiviikkona 27.1.2016.
PSK-tiedote 4/2015
7 (9)
21.12.2015
PSK 91 Käyttövarmuuslaskennan datat
Työryhmään on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija:
– Kari Komonen
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry
– Ville Pätäri
Empower Oy
– Jarmo Valtokari
SSAB Europe Oy
– Juha Kautto
Outotec (Finland) Oy
– Jukka Plattonen
MaxiPoint Oy
– Turkka Lehtinen
Ramentor Oy
– Sami Eerikäinen
Nokian Renkaat Oyj
– Jukka Örn
Helen Oy
– Tero Junkkari
UPM-Kymmene Oyj
– Vesa Tanttari
Fortum Power and Heat Oy
– Aki Minkkilä
Caverion Industria Oy
– Tatu Pekkarinen
Caverion Industria Oy
Ensimmäinen kokous pidetään keskiviikkona 10.2.2016.
Työryhmiin ovat tervetulleita muutkin eli ottakaa yhteyttä PSK:n toimistoon.
4
UUDET JÄSENET ESITTELYSSÄ
4.1 Betamet-konserni
Betamet-konserni on erikoistunut teollisuuden koneasennus- ja modernisointiprojekteihin.
Se on saavuttanut vankan ammattitaidon ja laajan kokemuksen uusien laitteistojen asentamisesta ja modernisointia kaipaavien laitteiden uudistamisesta. Kokonaisprojekteissa se
vastaa suunnittelusta, asennuksista ja käyttöönotosta. Se tekee myös laitteiden ja kokonaisten tehtaiden siirtoja.
4.2 Fineweld-konserni
Fineweld-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuusputkistojen valmistukseen
ja asennukseen erikoistuneista yrityksistä. Putkistot ja teräsrakenteet esivalmistetaan yrityksen omalla konepajalla ja asennetaan paikalleen lyhyessä ajassa pienellä työmaamiehityksellä. Yrityksen erikoisosaamista ovat kaivos- ja prosessiteollisuuden putkisto-, teräsrakenne- ja laiteasennukset.
PSK-tiedote 4/2015
8 (9)
21.12.2015
5
PSK:N TULEVA TOIMINNANJOHTAJA JUKKA KOISTINEN ESITTÄYTYY
Olen espoolainen vuonna 1965 syntynyt
tehdassuunnittelun diplomi-insinööri. Koko
työurani olen ollut erilaisissa tehtävissä
prosessiteollisuuden laitostoimitusten parissa kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Kokemusta on kertynyt monipuolisesti eri teollisuuden aloilta kuten kemia,
kaivos ja metallurgia, lääke, biopolttoaineet, sellu ja paperi sekä voimalaitos.
Suunnittelun ja sen valvonnan, laitosten
käyttöönoton, henkilöstön johdon, työkalujen kehityksen ja projektinhallinnan kautta
olen saanut laaja-alaisen kokemuksen tehdassuunnittelusta ja prosessitekniikasta.
Työnantajinani ovat olleet merkittävät yritykset muun muassa Outotec, Outokumpu
Technology, Rintekno, Jaakko Pöyry International, JPI Process Contracting ja Imatran Voima.
Tietotekniikka ja sen sovellutukset ovat olleet kiinnostavia ja ne ovat tulleet osaksi
työelämääni. Viime aikoina olen ollut kehitystehtävissä osallistuen monipuolisesti tietojärjestelmien, työkalujen ja toimintaohjeiden
kehittämiseen. Projekteja on ollut paljon yhtä aikaa ja useat asiat ovat olleet samanaikaisesti tärkeysjärjestyksessä päällimmäisinä, joten koordinaatiota olen harjoitellut erilaisten
pallopelien parissa.
Vapaa-aikaani vietän perheeni, liikunnan,
ulkoilun, kalastuksen, askartelun ja valokuvauksen parissa. Urheilu on erityisen
lähellä sydäntäni ja olen valmentanut jalkapalloa ja yleisurheilua, kokenut yleisurheilutuomari ja myös itse kilpailen yleisurheilussa.
Urheilun kautta tapahtumien järjestäminen
on tullut minulle mieluisaksi ja olisi hienoa,
jos voisin järjestää jonkin liikunnallisen tapahtuman vaikka PSK Standardisoinnin
sidosryhmille, mutta katsotaan nyt ensiksi, miten perinteisten kevätseminaarien ja syksyn
kulttuurikokousten järjestely hoidetaan kunnialla.
PSK-tiedote 4/2015
9 (9)
21.12.2015
6
PSK:N KEVÄTSEMINAARI 21.4.2016 PÖRSSITALOLLA
PSK Standardisointi järjestää jäsenistölleen perinteisen päivän mittaisen maksuttoman
kevätseminaarin ”Projektitoiminta VIII – Investointiprojektin onnistunut päättäminen" Helsingin Pörssitalossa torstaina 21.4.2016.
Luennoilla käsitellään projektin oikeanlaista päättämistä, jotta tilaaja ja toimittaja voivat
hyödyntää siitä saatavaa teknistaloudellista tietoa seuraavassa investoinnissa. Luentojen
tarkoituksena on varmistaa, että projektin päättäminen onnistuu ja että vähäpätöisetkin
puutteet tulevat korjatuiksi, mutta eivät estä toimituksen vastaanottoa. Jos projektin aloitus
onnistuu hyvin, voidaan olettaa, että se päättyykin hyvin, tällöin myös laitoksen elinkaaren
hallinnan pitäisi onnistua.
PSK:n jäsenyritysten henkilökunnalle, työryhmien jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme
tilaisuus on ilmainen. Seminaaritilat on varattu 150 osallistujalle, joten tervetuloa kaikki
asiasta kiinnostuneet. Mikäli paikat kuitenkin loppuvat kesken, niin seminaariin otetaan
osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautua voi sähköpostitse osoitteeseen
[email protected] Seminaarin ohjelma on tämän tiedotteen liitteenä.
R a u ha i sa a J o u l u a j a
M e n e sty stä V u o de l l e 2016
P S K S ta n da r di so i n ti y hdi sty s r y
JAKELU
Jari Viertävä
Pia Koponen
toiminnanjohtaja
sihteeri
Jäsenyritykset, työryhmien jäsenet, SFS, Metsta, Sesko, Muoviteollisuus
PSK:N KEVÄTSEMINAARI PÖRSSITALOSSA TORSTAINA 21.4.2016
1 (2)
PROJEKTITOIMINTA Ⅶ – INVESTOINTIPROJEKTIN ONNISTUNUT PÄÄTTÄMINEN
Tavoite
Investointiprojekti pitää päättää oikein, jotta tilaaja ja toimittaja voivat hyödyntää siitä saatavaa
teknistaloudellista tietoa seuraavassa investoinnissa. Projektin turha pitkittyminen aiheuttaa myös turhia
kuluja sekä tilaajalle että toimittajalle. Projekti voidaan päättää, kun siihen löytyy yhteinen näkemys ja
tahtotila. Luennoilla esitetään, mitä ovat puutelistan kriteerit vastaanoton hyväksymiselle ja milloin tilaaja voi
olla vastaanottamatta toimitusta tai milloin se on otettava vastaan.
Luentojen tarkoituksena on varmistaa, että projektin päättäminen onnistuu ja että vähäpätöisetkin puutteet
tulevat korjatuiksi, mutta eivät estä toimituksen vastaanottoa. Jos projektin aloitus onnistuu hyvin, voidaan
olettaa, että se päättyykin hyvin, tällöin myös laitoksen elinkaaren hallinnan pitäisi onnistua.
Kohderyhmä
Tilaisuus on tarkoitettu sekä tilaajien että toimittajien edustajille. Osallistujan teknisellä tai teollisuuden alalla
ei ole merkitystä, sillä luennoilla asioiden käsittely ei ota kantaa teknisiin yksityiskohtiin.
PSK:n jäsenyritysten henkilökunnalle, työryhmien jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuus on
ilmainen. Seminaaritilaksi on varattu 150 henkeä vetävä Pörssisali, joten tervetuloa kaikki asiasta
kiinnostuneet. Mikäli paikat kuitenkin loppuvat kesken, niin seminaariin otetaan osallistujat
ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen psk(a)psk-standardisointi.fi.
Seminaarin puheenjohtajaksi
on kutsuttu toimitusjohtaja Pauli Harila Normaint Oy:stä. Hänellä on näkemys investointiprojektien
päättämisen vaikutuksista laitoksen elinkaarikustannuksiin ja tämä näkemys on syntynyt vuosien aikana
kunnossapitotoiminnan näkökulmasta. Hän on nähnyt sekä onnistuneita että epäonnistuneita projektien
päättämisiä. Tärkeintä on erottaa suuret kysymykset lillukanvarsista ja pyrkiä näkemään ongelmatilanne
puolueettomasti, jotta investointiprojektia ei tarvitse päättää välimiesoikeudessa.
Ohjelma
Klo 8.30
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
Klo 9.00
Seminaarin avaus
Avauksessa esitetään yhteenveto kyselystä, joka tehtiin edellisessä PSK:n
kevätseminaarissa. Siihen on koottu eri henkilöiden tietoon tulleita projektin päättämisen
onnistumisia ja epäonnistumisia. Lisäksi avauksessa esitellään, mihin asioihin tilaajan ja
toimittajan pitää panostaa päättäessään projektia.
Toimitusjohtaja Pauli Harila Normaint Oy
Klo 9.30
Toimituksen luovutus vai vastaanotto
Omistusoikeuden siirtyminen toimittajalta tilaajalle vaatii tiettyjä toimenpiteitä. Luennolla
esitetään kriteerejä luovutukselle yhtä hyvin kuin vastaanotolle sekä velvollisuuksia,
vastuita ja valtuuksia tässä merkittävässä projektin vaiheessa. Pahimmassa tapauksessa
kyseessä voi olla joko korvausvelvollisuus tai pakkovastaanotto.
Lakiasiainjohtaja Julia Ormio, Amec Foster Wheeler Energia Oy
Klo 10.00
Tauko
Klo 10.15
Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan
Projektin luovutuksen jälkeen on helpottava olo, oli projekti sitten onnistunut tai
epäonnistunut. Jälkilaskenta kertoo, miksi lopputulos oli sellainen kuin oli. Jälkilaskenta
usein jää tekemättä, mutta järjestelmällisellä tiedon keruulla projektin aikana se on
nykytekniikalla lähes automaattista.
Toimitusjohtaja Jarmo Räihä, Necom Oy
2015-11-04
2 (2)
Klo 10.45
Tauko
Klo 11.00
Tavoitteena täydelliset laitostiedot kunnossapitojärjestelmässä
Tilaajan näkökulmasta kunnossapitojärjestelmästä pitää löytyä laitoksen kaikkien
laitteiden ja koneiden korjaukseen sekä huoltoon tarvittavat tiedot. Miten ne toimittajilta
saadaan, ei pitäisi olla projektin loppuvaiheen tehtävä, mutta kuitenkin usein näin on.
Head of maintenance support Risto Varala, UPM-Kymmene Oyj
Klo 11.30
Lounas
Klo 12.45
Case 1: Laitostietojen siirto ARTTU-järjestelmään
Tiedon laadun merkitys, hyvän ohjeistuksen merkitys, tietojen jalostaminen ennen siirtoa,
tietojen päivitykset projektin aikana ja elinkaaren hallinta kerätyllä tiedolla. Miten valmiita
modernit järjestelmät ovat investointien yhteydessä tapahtuvaan tietojen vastaanottoon?
Johtaja Jouko Kiiveri, MainIoT Software Oy
Klo 13.15
Tauko
Klo 13.30
Case 2: Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään
Investointiprojekteissa teknisten tietojen kerääminen toimittajilta ja suunnittelutoimistoilta
sekä niiden jalostaminen vietäväksi SAP-järjestelmään sisältää mm. toimintopaikkahierarkian, laitteet, osaluettelot, varaosat ja ennakkohuollot. Kokemuksia ja huomioitavia
asioita.
Projektipäällikkö Pasi Seppänen, Oy Botnia Mill Service Ab
Klo 14.00
Kahvitauko
Klo 14.30
Laitoksen suorituskykymittauksista elinkaaren hallintaan
Laitos suunnitellaan 30 – 50 vuoden tuotantoa varten. Kun suorituskyky on todettu
sovituksi, se halutaan pitää sellaisenaan tai sitä halutaan nostaa. Syntyy tuottoja ja
kustannuksia. Kunnossapitokustannuksilla pidetään suorituskykyä suunnitelluissa
rajoissa ja joillain toisilla kustannuksilla sitä nostetaan. Nämähän pitäisi erottaa jotenkin
toisistaan, jotta laitoksen elinkaaren aikana sen kannattavuutta voidaan arvioida uusien
markkinatilanteiden ja teknologioiden keskellä.
Dosentti Kari Komonen
Klo 15.00
Ihmisen suorituskykymittauksista elinkaaren hallintaan
Ihmisen syntyessä tehdään ensimmäinen suorituskykymittaus, kymmenen pistettä tai
jotain muuta. Kasvatusprojektin seuraavan 18 vuoden aikana tehdään lisää suorituskykymittauksia, minkä jälkeen alkaa itsenäinen elinkaaren hallinta. Valitettavasti yksilöitä
verrataan aina valtavirran keskiarvoon, jolloin heidän erilaiset lahjakkuuden lajit eivät
pääse esille ja heidän elinkaaren hallintaakaan ei aina ymmärretä. Taiteilija pohtii
taiteilijan elämää suhteessa sivistyksen merkitykseen kansakunnalle.
Taiteilija M.A. Numminen
Klo 16.00
Loppukeskustelu
Seminaarin jälkeen pidetään klo 16.30 PSK:n sääntömääräinen kevätkokous, johon kaikki ovat tervetulleita.
Kokouksen jälkeen päivän teemaa voi jäädä pohtimaan perinteisesti tarjoiltavan illallisen ja virvokkeiden
merkeissä.