Lasten ja aikuisten allergiat

Transcription

Lasten ja aikuisten allergiat
Lasten ja aikuisten allergiat
Sisältö
Sivu
Lasten ja aikuisten allergiat........................................................................................4
Allergiavasta-aineet (IgE)..........................................................................................5
Allerginen nuha (riniitti).............................................................................................6
Astma........................................................................................................................6
Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti)..................................................................6
Atooppinen ihottuma.................................................................................................7
Nokkosihottuma (urtikaria)........................................................................................7
Ruoansulatuskanavan oireet......................................................................................7
Piilevät allergeenit......................................................................................................8
Ristireaktiot................................................................................................................9
Ruoka-aineet, jotka voivat aiheuttaa allergiaa
muistuttavia reaktioita (yliherkkyysreaktioita).........................................................10
Allergian diagnosointi..............................................................................................11
Allergian hoito..........................................................................................................12
Sanasto....................................................................................................................13
Hakemisto................................................................................................................14
--
Lasten ja aikuisten allergiat
Yliherkkyydestä puhutaan, kun useimmille
ihmisille täysin harmiton tekijä laukaisee
elimistössä epänormaalin reaktion. Silloin,
kun yliherkkyysreaktio syntyy puolustusjärjestelmän virheellisen toiminnan takia, on
kyseessä allergia. Tavallisin allergia ja samalla
yleisin yliherkkyys on atooppinen allergia. Se
on usein perinnöllistä, mutta sen ilmenemismuoto riippuu myös potilaan iästä ja allergian
laukaisevasta aineesta. Atooppisen allergian
ilmenemismuotoja ovat allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma (ekseema).
Tutkimusten mukaan allergioiden esiintyvyys länsimaissa lisääntyy koko ajan.
Atooppinen allergia puhkeaa yleensä jo
varhaislapsuudessa, mutta voi ilmetä myös
vasta aikuisiällä.
Allergisia reaktioita aiheuttavia aineita
nimitetään allergeeneiksi. Tavallisimpia
allergeeneja ovat siitepölyt, eläinpölyt, ruokaaineet, pölypunkit ja homesienet. Imeväisiässä
allergiaoireita aiheuttavat tavallisesti ruokaaineet, etenkin kananmuna ja maito.
50
Allergian yleisyys (%)
40
Oireet
Ruoansulatuskanavan oireet
Ihottuma
Hengitystieoireet
30
20
10
0
1
Eri ikäkausille tyypilliset allergiaoireet
Muutaman ikävuoden jälkeen useimmat
lapset sietävät jo hyvin erilaisia ruoka-aineita,
mutta alkavat saada oireita hengitysilman
allergeeneista. Lapsi, joka imeväisiässä saa
ihottumaa tai ruoansulatuskanavan oireita
ruuista, sairastuu usein myöhemmällä iällä
allergiseen nuhaan ja astmaan.
2
3
4
5
6
7
8 9 10 11 12 13 14 15 16 17
Ikä (vuodet)
Elimistö reagoi eri allergeeneille eri ikäkausina. Siksi myös allergikkoa vaivaavat oireet
muuttuvat vuosien karttuessa. Allergiariskiin
vaikuttavat allergeenialtistuksen lisäksi perimä
ja elinympäristö. Merkittävimmin allergiariskiä suurentaa tupakansavu.
Riski (%)
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
Perimän vaikutus allergiariskiin.
Kukaan muu
perheenjäsenistä
ei ole allerginen
5-15%
0
--
Toinen
sisaruksista
allerginen
25-35%
Toinen
vanhemmista
allerginen
20-40%
Molemmat
vanhemmat
allergisia
40-60%
Molemmat
vanhemmat
allergisia
samoin oirein
50-70%
Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi tavallisimmat oireet eri
ikäkausina ja oireita aiheuttavat allergeenit.
Ikäkausi
Imeväisikä
Tavallisia
oireita
Tavallisia
laukaisevia tekijöitä
Atooppinen ihottuma
Kananmuna, maito, tomaatti,
mansikka,sitrushedelmät
Maito, kananmuna,kotimaiset viljat
Virusinfektiot
Ruoansulatuskanavan reaktiot
Infektioastma
Atooppinen ihottuma
Leikki-ikä
Kouluikä
Infektioastma
Allerginen astma
Allerginen nuha
Tomaatti, mansikka,suklaa,
sitrushedelmät, talviaika
Virusinfektiot
Eläinpöly, siitepölyt
Eläinpöly, siitepölyt
Allerginen astma
Allerginen nuha
Atooppinen ihottuma
Eläinpöly, siitepölyt
Siitepölyt, eläinpöly
Talviaika,suklaa
Allergiavasta-aineet (IgE)
Ruotsalaiset ja amerikkalaiset tutkijat löysivät 1960-luvulla uuden vasta-aineluokan,
immunoglobuliini E:n (IgE). Tämä vasta-aine
osoittautui ratkaisevaksi allergisten reaktioiden muodostumisessa. Allergiaoireet syntyvät,
kun kudoksissa, esimerkiksi limakalvoilla,
olevat IgE-vasta-aineet reagoivat allergeenien
kanssa.
Allergeeni
IgE vasta-aine
Nykyään on olemassa erilaisia testejä,
joiden avulla voidaan osoittaa, onko jollakulla allergiaa osoittavia IgE-vasta-aineita.
Veressä kiertävät IgE-vasta-aineet voidaan
mitata suoraan verinäytteestä ja ihossa olevat
IgE-vasta-aineet voidaan osoittaa välillisesti
ihopistokokeella.
Syöttösolu
--
Välittäjäaineiden
vapautuminen
(mm.histamiini)
Allerginen nuha (riniitti)
Allerginen nuha on yleinen
sairaus, joka hoitamattomana
aiheuttaa limakalvojen turvotusta, kirkasta nenävuotoa
ja nenän kutinaa. Tukkoinen
nenäkäytävä pakottaa usein
hengittämään suun kautta.
Noin 15 prosenttia koululaisista kärsii allergisesta nuhasta, joka on myös yleinen koulusta
poissaolon syy. Joidenkin tutkimusten mukaan hoitamaton allerginen nuha vaikeuttaa
jopa opetuksen seuraamista.
n allergista nuhaa koskevan ohjeistuksen
(ARIA) mukaisesti ajoittaiseksi tai jatkuvaksi
ja oireiden vaikeusasteen perusteella lieväksi
tai kohtalaiseksi/vaikeaksi.
Moni lapsi, jolla on allergista nuhaa, kärsii
myös muista allergiaoireista, kuten astmasta
tai ihottumasta. Nykykäsityksen mukaan
allergisessa nuhassa ja astmassa on kyse yhdestä ja samasta toisiinsa liittyvän limakalvon
tulehdussairaudesta.
Allergisen nuhan luokittelu (ARIA)
Silloin kun nuha ei johdu allergiasta, vaan
on seurausta ärsykkeiden, esimerkiksi kylmän
ilman, aiheuttamasta nenän limakalvojen
yliärtyvyydestä, puhutaan vasomotorisesta
nuhasta. Tavallisimmin nuha, etenkin lapsilla,
johtuu virusinfektiosta.
Silloin kun nuha uusiutuu toistuvasti ja kestää pitkään, on syytä epäillä allergista nuhaa.
Allerginen nuha jaotellaan nykyisin WHO:
Ajoittainen
Jatkuva
Oireita
- < 4 päivänä viikossa
- tai < 4 viikkoa
Oireita
- > 4 päivänä viikossa
- ja > 4 viikkoa
Lievä
Kohtalainen/Vaikea
Kaikki seuraavat
- normaali uni
- ei häiriöitä päivittäisissä
toiminnoissa,liikunnassa
- ei häiriöitä työssä tai koulussa
- ei vaikeita oireita
Yksi tai useampia
- epänormaali uni
- häiriöitä päivittäisissä
toiminnoissa,liikunnassa
- häiriöitä työssä tai koulussa
- vaikeita oireita
Astma
prosentilla. Keski-iästä lähtien sisäsyntyinen
eli ei-allerginen astma on tavallinen. Allergisilla astmaatikoilla on IgE-vasta-aineita
vähintään yhdelle allergeenille. Tavallisimmat
allergeenit ovat eläinpöly, siitepöly, pölypunkit
ja homesienet. Astman aiheuttanut tulehdus
on samantyyppinen riippumatta siitä, onko
allergiaa vai ei. Eosinofiilisten valkosolujen
erittämät valkuaiset aiheuttavat limakalvoilla
kudostuhoa astmaattisessa tulehduksessa.
Tärkein näistä valkuaisista on ECP eli eosinofiilinen kationinen proteiini.
Astmaa sairastavan alempien
hengitysteiden limakalvojen
tulehdus ahtauttaa keuhkoputkia, lisää keuhkojen limaneritystä ja sileälihaksen supistumisherkkyyttä ja vaikeuttaa
siten hengitystä. Seurauksena
on astmalle tyypillinen hengityksen vinkuminen ja yskä, joka usein ajoittuu aamuyöhön.
Astmaattiseen tulehdukseen liittyy myös
keuhkoputkien yliärtyvyys eli bronkiaalinen
hyperreaktiviteetti. Tämän vuoksi astmaatikon hengitysteiden limakalvot ärtyvät
herkemmin kuin terveen ihmisen. Oireet voi
laukaista pelkästään kylmä ilma, voimakas
tuoksu tai tupakansavu. Astmaoireet puhkeavat usein hengitystietulehduksen yhteydessä.
Sekä allergista että ei-allergista astmaa
hoidetaan inhaloitavilla eli hengitettävillä
kortikosteroideilla, jotka hoitavat astmaattista tulehdusta. Astmaatikon vointia hoidon
aikana voidaan tutkia keuhkojen toimintakokeiden avulla. Hoidon tehoa tulehduksen
rauhoittamisessa voidaan seurata myös
mittaamalla hengitysilmasta typpioksidia
(NO) (ja verinäytteestä tai ysköksestä ECPvalkuaisaineen määrää).
Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus.
Noin 70 prosentilla astmaa sairastavista lapsista on myös allergia. Allergisten astmaatikkojen osuus vähenee iän myötä, ja aikuisikäisistä astmaatikoista allergiaa on vain 30 - 70
--
Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti)
Silmän sidekalvotulehduksen voi aiheuttaa
sekä infektio että allergia. Molempiin liittyy
silmien vetistys ja punoitus. Allergiaa on syytä
epäillä silloin, jos tulehdus on molemmissa
silmissä, silmät kutiavat, mutta eivät rähmi.
Usein suvussa on muillakin allergiaa tai
atopiaa. Allergista silmätulehdusta on yleensä
siitepölyaikaan tai eläinpölyaltistuksessa.
Tulehduksen aiheuttavat allergeenit ovat tavallisesti samoja kuin allergisessa nuhassa.
Atooppinen ihottuma
Atooppinen ihottuma on yleinen ihosairaus erityisesti lapsilla, mutta tavallinen
myös aikuisilla. Se puhkeaa useimmiten jo
imeväisiällä. Ensioire on tavallisesti poskien
kutiava ja punoittava ihottuma. Pikkulapsilla ihottuma ilmenee usein sekä kasvoissa
että vartalolla. Varhainen ihottuma lievittyy
usein 2 - 3 ikävuoden tienoilla. Esikoulu- ja
kouluikäisillä atooppinen ihottuma ilmenee
tavallisesti ylä- ja alaraajojen taipeissa. Aikuisiällä atooppinen ihottuma voi oireilla myös
ylävartalolla. Hankala atooppinen ihottuma
on kaikenikäisillä laaja-alainen vartalon ja
raajojen ihottuma.
Atooppisella iholla on voimakas synnynnäinen rakenteellinen kuivumistaipumus, joka
erityisesti talviaikaan johtaa ihottuman eli
ekseeman kehittymiseen. Kun kutisevaa ihoa
raavitaan, ihottuma pahenee. Ihottuma voi
muuttua vetistäväksi ja tulehtua. Atooppiseen
ihottumaan voi liittyä allergiaa, useimmiten
ruoka-aineita kohtaan. Ruokien syöminen
voi pahentaa herkistyneiden ihottumaa.
Ihottumaa voivat joskus pahentaa myös muut
allergeenit, kuten huonepölypunkki tai ihon
saprofyyttina kasvavat Malassezia suvun
hiivan.
Lapselle, jolla on ollut varhaisina ikävuosina atooppista ihottumaa, kehittyy normaalia
useammin allergia jollekin hengitysilman
allergeenille, esimerkiksi siitepölyille tai
eläinepiteelille.
Nokkosihottuma (urtikaria)
Viidesosa kärsii jossain elämänsä vaiheessa
nokkosihottumasta. Iho kutiaa ja punoittaa,
nousee vaaleita, ihosta koholla olevia näppylöitä, jotka usein laajenevat laajoiksi paukamiksi. Nokkosihottuman muoto ja laajuus
vaihtelevat muutamista näppylöistä yleistyneeseen koko vartalon ihottumaan. Nokkosihottuman kesto vaihtelee muutamasta minuutista kuukausiin, jopa vuosiin. Tavallisesti
nokkosihottuma on ohimenevä, ja sen syy jää
epäselväksi. Useimmiten akuutti nokkosihottuma on infektion laukaisema, mutta se voi
joskus olla myös allergian tai muun sairauden
oire. Nokkosihottumaa aiheuttavista ruokaaineista lapsilla ovat tavallisimpia kananmuna
ja maito, aikuisilla äyriäiset ja kala.
--
Ruoansulatuskanavan oireet
Muutama sadasta lapsesta saa ensimmäisenä
elinvuotenaan ruoansulatuskanavan allergiaoireita, ripulia ja oksentelua. Oireet johtuvat
tavallisimmin allergiasta lehmänmaidon
valkuaisaineille, joille pikkulapsi altistuu
ensimmäisenä. Ruoansulatuskanavan oireita
voivat aiheuttaa myös kananmunan valkuainen, kotimaiset viljat ja soija.
Ruoansulatuskanavan oireita saava pikkulapsi herkistyy usein myöhemmin hengitysilman allergeeneille. Aikuisiässä ruoka-aineet
aiheuttavat tavallisesti ihoreaktioita. Aikuisiän ruoansulatuskanavan oireiden aiheuttaja
jää usein epäselväksi. Aikuispotilailla esiintyy
oksentelua vain harvoin, mutta lievä ripuli
on melko yleinen oire. Tavallisia laukaisevia
allergeeneja ovat äyriäiset ja kala.
Maito- ja vilja-allergiat häviävät yleensä iän
myötä, ja ne ovatkin harvinaisia 2 - 3 ikävuoden jälkeen. Joidenkin ruoka-aineiden, kuten
kalan, maapähkinän ja muiden pähkinöiden,
aiheuttama allergia paranee harvemmin.
Piilevät allergeenit
Erityisen hankalia ruoka-allergikoille, varsinkin lapsille ja nuorille, ovat elintarvikkeiden piilevät allergeenit. Tällaisia piileviä
allergeeneja on etenkin eineksissä, tavallisimmin muna- ja maitojauheissa. Tämän
vuoksi on tärkeää lukea ja myös ymmärtää
elintarvikkeiden pakkausmerkinnät. Valitettavasti harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä ja puutteellisia tuoteselosteita on
edelleen, erityisesti suoramyyntituotteissa.
Esimerkkejä piilevistä allergeeneista:
Eineksiin ja laitos- tai ravintolaruokiin
voi myös jäädä allergeenijäämiä ja epäpuhtauksia ruoanvalmistuksessa käytettävistä
työvälineistä. Ruoka-aineita, jotka herkimmin aiheuttavat ruoka-allergikolle vakavia
reaktioita, ovat manteli, pähkinät, maito,
kananmuna, kala ja äyriäiset.
--
Allergeeni Ruoka-aine
Pähkinät Maitoproteiinit Soija
Anis Johanneksen-
leipäpuunjauhe
Guarkumi Arabikumi
Leivinhiiva Muut mausteet
Siitepölyt, mehiläisen
ja ampiaisen
valkuaiset
Leivonnaiset, makeiset, jäätelö, myslit,
viljahiutaleet
Levitteet, makkarat, kalasäilykkeet, juusto,
jauhelihaeinekset, maksapasteijat, sorbetti,
kasvisruokaeinekset, äidinmaidonkorvikkeet, maitojauheet
Hampurilaiset, valmisjauheliha
Makeiset, alkoholijuomat, leivonnaiset
Hedelmämehut, -marmeladit, -hyytelöt
Salaattikastikkeet, hammastahna, jogurtti
Makeiset
Kotisima, kotikalja, leipomotuotteet
Einekset, ravintolaruoka
Hunaja
Ristireaktiot
Yhdelle aineelle allerginen voi reagoida
myös muille aineille, jotka sisältävät samankaltaista valkuaisainetta. Tätä kutsutaan ristireaktioksi. Ristireaktioita esiintyy
mm. erilaisten siementen, siitepölyjen ja
ruoka-aineiden välillä. Koivun siitepölyn
ja kivellisten hedelmien (omena, päärynä)
ja juuresten (porkkana, selleri) välinen ristireaktio on yleisin ja parhaiten tunnettu.
Hedelmien tai juuresten syönti voi saada
koivuallergikon suun ja nielun kutisemaan
ja huulet turpoamaan. Kaikki koivun
siitepölylle allergiset eivät reagoi hedelmille
ja juureksille, mutta koivuallergiaan liittyvä
ruoka-allergia on silti aikuisten yleisin
ruoka-allergia.
Esimerkkejä ristireaktioista siitepölyn ja ruoka-aineiden välillä:
Siitepöly
Ruoka-aine
Koivu Pujo Heinät
Omena, päärynä, porkkana, selleri, raaka peruna, pähkinät, kastanja, persikka, aprikoosi, luumu, kirsikka, fenkoli, kiivi, manteli, viinirypäle, seesaminsiemenet, auringonkukansiemenet
Selleri, mausteet (esim. anis, korianteri), fenkoli, persilja, porkkana, kamomilla, hunaja
Vehnä, ohra, ruis, kaura, tomaatti, melonit, kiivi
Muut
Luonnonkumi
Ananas, avokado, banaani, kastanja, kiivi, viikuna, nektariini, maapähkinä, papaija, mango, meloni, passiohedelmä
Esimerkkejä ristireaktioista ruoka-aineiden ja muiden
allergeenien välillä:
Ruoka-aine Osoitettu ristireaktio
Lehmänmaito Porkkana
Pekaanipähkinä Persikka Riisi Katkarapu Viljat Valkosipuli Kananmuna
Omena Herne
--
Vuohenmaito, hevosenmaito
Koivun siitepöly, anis, omena, ruis, vehnä, avokado, ananas, muut juurekset
Saksanpähkinä
Aprikoosi, luumu, banaani, guava
Vehnä, ruis, ohra, kaura, maissi, rukiin siitepöly
Taskurapu, hummeri, mustekala, jokirapu,
pölypunkit
Viljojen ja heinien siitepölyt
Sipuli, parsa
Lintuperäiset hengitystieallergeenit
Koivun siitepöly, peruna, porkkana
Soija, pavut, maapähkinä, linssi, fenkoli, guarkumi, johanneksenleipäpuu, kikherne, lakritsi
Ruoka-aineet, jotka voivat laukaista allergiaa muistuttavia oireita (yliherkkyysreaktioita)
Jotkut ruoka-aineet voivat laukaista
allergiaa muistuttavan yliherkkyysreaktion. Osa ruuista sisältää eloperäisiä eli
biogeenisiä amiineja, kuten histamiinia,
jotka aiheuttavat allergian kaltaisia
oireita. Osa ruuista puolestaan vapauttaa
syöttösoluista suoraan histamiinia (ns.
suorat histamiininvapauttajat) ja aiheuttavat yliherkkyysreaktion. Kun potilaalla
on tällainen ruokayliherkkyys, IgE-määritykset antavat negatiivisen tuloksen.
Histamiinia sisältävät ruoka-aineet
voivat aiheuttaa allergiaoireiden lisäksi
myös päänsärkyä. Tyramiini ja fenyylietyyliamiini voivat puolestaan laukaista
migreenin.
On huomattava, että yliherkkyysreaktioita aiheuttavat ruoka-aineet eivät aiheuta näitä reaktioita kaikilla. Esimerkiksi
biogeenisten amiinien vaikutuksille tulee
olla synnynnäinen herkkyys.
Esimerkkejä yliherkkyysreaktioista:
Ruoka-aine
Aine (substanssi)
Alkoholi Ananas Avokado Banaani Hirssi Juusto Kaakao (suklaa) Munanvalkuainen
Kookospähkinä Lohi
Maissi
Salami Makrilli Mansikka Mehut Munakoiso
Olut Paprika Papu
Pinaatti Pähkinät
Sianliha Silli Sipuli Sitrushedelmät Soija Tomaatti Tonnikala Äyriäiset Viini Viljat Histamiininvapauttaja
Histamiininvapauttaja
Vasoaktiiviset amiinit
Serotoniini, histamiini
Hometoksiinit
Histamiini, tyramiini, fenyylietyyliamiini, hometoksiinit
Histamiininvapauttaja, fenyylietyyliamiinit
Histamiininvapauttaja
Hometoksiinit
Histamiini
Hometoksiinit
Histamiini, tyramiini, natriumnitraatti
Histamiini
Histamiinit, aromaattiset aineet, histamiininvapauttaja
Tartratsiini
Histamiini
Tyramiini, sulfidit, histamiini
Kapsaisiini
Lektiinit
Histamiini
Hometoksiinit
Histamiininvapauttaja
Histamiini
Haihtuvat öljyt
Vasoaktiiviset amiinit, tyramiini
Hometoksiinit
Vasoaktiiviset amiinit
Histamiini
Histamiininvapauttaja
Histamiini
Histamiininvapauttaja, hometoksiinit
Allergian diagnosointi
allergiatesti on usein helpompi tehdä verinäytteestä. Laboratoriossa verinäytteestä mitataan
IgE-vasta-ainepitoisuuksia. Allergiatestin,
potilaan haastattelun ja hänen elinympäristöstä
saatujen tietojen perusteella lääkäri pystyy usein
osoittamaan yhden tai useamman allergeenin,
joka todennäköisesti aiheuttaa oireet.
Diagnoosin on oltava oikea, jotta allergiaa
voitaisiin hoitaa parhaalla mahdollisella
tavalla. Allergian diagnosointi alkaa potilaan
haastattelulla eli esitietojen ottamisella, anamneesilla, ja lääkärintutkimuksella. Jo haastattelu antaa lääkärille usein selvän viitteen siitä,
onko kyseessä allergia, ja jos on, minkälainen
allergia. Spesifinen allergia varmistetaan spesifisen IgE-testin tai ihopisto- (prick-) kokeen
avulla. Ihopistokoe edellyttää tekijältään
kokemusta ja taitoa. Perusterveydenhuollossa
Esitietojen perusteella määritetään spesifiset IgE-vasta-aineet epäiltyjä allergeeneja
kohtaan (S-AllIgE). IgE-testivalikoimassa on
käytössä yli 500 allergeenia.
- 10 -
Jos atooppinen IgE-välitteinen allergia
on epävarma, on parempi käyttää perusseulontatutkimusta (S-IgE-Ps). Perusseulontatutkimuksessa määritetään IgE-vasta-aineet
kahdelle allergeeniryhmälle, hengitysallergeeniryhmälle (Phadiatop®) ja ruokaryhmälle
(fx5). Perusseulontaryhmien sisältö ilmenee
alla olevasta Phadiatop® Combi -kolmiosta.
(S-IgE-Pse, tai Phadiatop® Combi). Tässä
tutkimuksessa määritetään ensimmäisessä vaiheessa IgE-vasta-aineet hengitystieallergeeniryhmälle (Phadiatop®) ja ruokaryhmälle (fx5),
ja mikäli ryhmätutkimukset ovat positiiviset,
määritetään ryhmän sisältävien allergeenien
IgE-vasta-aineet erikseen.
Lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia
suunnattuja seulontatukimuksia (S-IgE-Ss) tai
seulonta- ja erittelytutkimuksia (S-IgE-Sse).
Vielä täydellisempi perustutkimus on perusseulonta- ja erittelytutkimus
Näin etenet allergiatutkimuksissa:
Esitiedot ja kliininen tutkimus
Allergia
todennäköinen
Allergia
epävarma
Perrusseulonta (S-IgE-Ps) tai
Perrusseulonta ja erittely (S-IgE-Pse)
= Phadiatop® Combi
Negat.tulos =
Potilaalla ei
todennäköisesti
ole atooppista
allergiaa
Phadiatop®
+ fx5
Spesifinen
allergiatesti
(RAST, CAPRAST)
(S-AllIgE)
tai
Suunnattu seulonta
MULTICAP
(S-IgE-Ss)
Positiivinen Positiivinen
Phadiatop®
fx5
Spesifiset
IgE-määritykset
• Koivu (t3)
• Timotei (g6)
• Pujo (w6)
• Kissa (e1)
• Koira (e5)
• Hevonen (e3)
• D.pteronyssinus (d1)
• Cladosporium herb.(m2)
tai
Suunnattu seulonta
ja erittely
(S-IgE-Sse)
Spesifiset
IgE-määritykset
• Munanvalkuainen (f1)
• Maito (f2)
• Kaia (f3)
• Vehnä (f4)
• Maapähkinä (f13)
• Soijapapu (f14)
100
90
80
70
Pölypunkki
Kissa
Koira
%
60
50
40
30
20
10
Allergiaoireiden ilmentymisen
todennäköisyys
0
0.35
0.7
Class (0) (1)
- 11 -
(2)
3.5
(3)
17.5
(4)
50
(5)
100 kU/l
Luokka
Sisäilma ja allergia
Sisäilmaongelmia aiheuttavat nykyisin usein
kosteusvauriot. Kosteudesta vaurioituneet rakennusliimat ja –tasoitteet aiheuttavat kaasumaisia epäpuhtauksia sisäilmaan. Kostuneissa
rakennusmateriaaleissa voi esiintyä myös
homekasvustoa. Home- ja kosteusvauriot
voivat aiheuttaa limakalvoilla ärsytysoireita,
kuten nuhaa, kurkkukipua tai yskää. Lisäksi
voi esiintyä väsymystä tai päänsärkyä. Homeiden aiheuttamat IgE-välitteiset allergiat ovat
harvinaisia. Sisäilmassa esiintyvät eläinpöly ja
siitepöly aiheuttavat sen sijaan IgE-välitteistä
allergiaa. Joskus tehtävät IgG-luokan vastaainemääritykset homeille kertovat ainoastaan
homeille altistumisesta, mutta eivät kerro tai
ennusta mitään oireiden kehittymisestä. Kosteusvauriot ovat rakennusteknisiä ongelmia,
joiden ratkaisut ovat löydettävissä korjausrakentamisen keinoin.
Hoito
märtää niiden merkityksen. Vain tällä tavoin
potilas voi välttää oireita aiheuttavia allergeeneja. On huomattava, että noin kolmasosa
positiivisista allergiatestituloksista ilmaisee
pelkkää herkistymistä ilman oireista allergiaa.
Vastaavasti 10-15%:lla allergiatesteissä negatiivisista potilaista on oireinen allergia.
Allergian hoito perustuu aina ensisijaisesti
allergeenien välttämiseen, jos se vain on mahdollista. Jotta allergiaoireita voitaisiin hoitaa
tehokkaasti, on tiedettävä, mitkä allergeenit
vaivan aiheuttavat. Allergiatestien tulokset on
aina käytävä perusteellisesti läpi, jotta potilas
varmasti saa tiedon kaikista tuloksista ja ym-
Allergeenien välttäminen
Ruoka-aineet:
Ruoka-aineallergian hoidoksi suositellaan
kaikkien oireita aiheuttavien aineiden, mutta
vain niiden, poistamista ruokavaliosta. Ruokavaliosta ei saa rajata pois ruokia, varsinkaan tärkeitä ravintoaineita, ilman lääkärin
tekemää diagnoosia ja suositusta.
Oikea diagnoosi on tärkeä vaikeiden allergiareaktioiden välttämiseksi ja myös riittävän
monipuolisen ruokavalion varmistamiseksi ja
elämänlaadun parantamiseksi.
Eläinpöly, siitepöly, pölypunkit ja homesienet:
Näiden tavallisten allergeenien välttäminen
omassa elinymäristössä voi olla hankalaa.
Rakkaasta lemmikkieläimestä voi joutua
luopumaan tai pysyttelemään sisätiloissa
joinakin päivinä siitepölykaudella. Pölypunkeille altistumista voi vähentää tehokkaasti
erikoisvuodevaatteiden avulla.
Lääkehoidot
Nykyään on saatavilla monia lääkkeitä allergian sekä yleiseen että paikalliseen hoitoon.
Käytetyimmät lääkeaineet ovat antihistamiinit, tulehdusta rauhoittavat kortikosteroidit ja
keuhkoputkia avaavat lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit.
Anafylaktisen reaktion hoitona on adrenaliinipistos. Anafylaktisen reaktion saaneet tai
sellaisen vaarassa olevat voivat saada omaan
käyttöönsä autoinjektorin (EpiPen) adrenaliinin annostelemiseksi hätätilanteessa itse.
- 12 -
Sekä aikuisen että lapsen astmaa hoidetaan
ensisijaisesti astmaattista tulehdusta rauhoittavilla inhaloitavilla kortikosteroideilla, joihin
voidaan tarvittaessa liittää pitkävaikutteinen
avaava lääke. Astman oireenmukaisena lääkkeenä ja esimerkiksi ennen fyysistä rasitusta
käytetään lisäksi keuhkoputkia avaavia
lääkkeitä.
Allergisessa nuhassa ja silmätulehduksessa
käytetään yleensä antihistamiinitabletteja ja
paikallisia steroideja. Paikallisesti käytettäviä
antihistamiinivalmisteita voidaan annostella
tarvittaessa nenä- ja silmäoireissa. Myös
lääkehoidon aikana on yritettävä mahdollisuuksien mukaan välttää allergiaa aiheuttavia
aineita.
Siedätyshoito
Allergisessa astman, nuhan ja silmätulehduksen hoitoon voidaan antaa myös siedätyshoitoa eli hyposensibilisaatiota. Siedätyshoito on
IgE-välitteisen allergian hoitoa ja diagnoosion varmistettava joko ihopistokokeilla tai
seerumin IgE-määrityksillä. Siedätyshoitoa
voidaan nykyisin antaa kahdessa eri muodossa: pistossiedätyshoitona ja kielenalussiedätyshoitona. Pistossiedätyshoidon aikana
käsivarren ihon alle ruiskutetaan allergeenia
noin kerran kuukaudessa enintään kolmen
vuoden ajan. Kielenalussiedätyshoidossa
potilas itse annostelee allergeenitabletin kielen
alle kotona päivittäin. Näin kehittyy sietokyky
(toleranssi) allergeenia kohtaan ja oireet lievittyvät tai häviävät jopa kokonaan. Siedätyshoito vaikuttaa allergisen tulehduksen taustalla
oleviin immunologisiin perusmekanismeihin
ja on siten syyn mukaista parantavaa hoitoa.
Sanasto
Allergeeni
Konjunktiviitti
Aine, joka voi aiheuttaa allergisen reaktion.
Silmän sidekalvotulehdus.
Anafylaktinen sokki
Prick-testi
Hengenvaarallinen allergiareaktio.
Ihopistokoe.
Anamneesi
Proteiini
Potilaan esitiedot.
Valkuaisaine.
Atopia
Ristireaktio
Taipumus sairastua IgE-välitteiseen allergiaan.
Reaktio ainetta kohtaan, joka sisältää samaa
tai samantyyppistä valkuaisainetta kuin
allergeeni.
ECP
Eosinofiilinen kationinen proteiini.
RAST-testi
Ekseema
Koe, jossa mitataan allergiavasta-aineita (IgE)
verestä.
Ihottuma.
Hyperreaktiviteetti
Riniitti, allerginen
Hengitysteiden yliärtyvyys.
Allerginen nuha, heinänuha.
IgE
Riniitti, vasomotorinen
Immunoglobuliini E. Vasta-aine, joka tunnistaa allergeenin.
Ei-allerginen pitkäaikaisnuha.
Toksinen
Immuunijärjestelmä
Myrkyllinen.
Elimistön spesifinen puolustusjärjestelmä.
Toleranssi
Inhaloida
Sietokyky.
Hengittää sisään.
Urtikaria
Intoleranssi
Nokkosihottuma.
Sietokyvyttömyys. Elimistön poikkeava reaktiotapa jotakin ainetta kohtaan.
- 13 -
Hakusanat
A
alkoholi allergeeni altistus piilevät välttäminen/
poistaminen allergia
atooppinen diagnoosi kehittyminen maitoallergia
ruoka-allergia
vasta-aineet (IgE) allerginen nuha allerginen reaktio ampiainen
anafylaktinen sokki anamneesi, ks. esitiedot
antihistamiinit aromaattiset aineet
astma atooppinen allergia B
beeta2-sympatomimeetit D
diagnoosi
allergia 10
4
4
8
12
4
10
4
7
7
5
4, 6
4
8
12
10
12
10
4, 6
4
12
10
11
E
ECP, ks. eosinofiilinen
kationinen proteiini ekseema elinympäristö eläinpöly eosinofiilinen kationinen
proteiini
esitiedot F
fenyylietyyliamiini H
hampurilainen
hammastahna
hedelmät heinät hengitys vinkuva hengitystieallergeenit
hengitystiesairaudet histamiini hoito
allergia astma homesienet hunaja hyperreaktiviteetti,
ks. yliärtyvyys hyposensibilisaatio,
ks. siedätyshoito hyytelöt
6
4, 7
4
4, 6
6
10
10
8
8
8
9
4
6
11
6
10
12
12
6
4, 6
8
I
ihopistokoe ihoreaktiot ihottuma
allergiaoireet ikäryhmät immunoglobuliini E, IgE J
jauheliha
jogurtti
juusto 5, 10
7
4, 5, 7
7, 10
5
5
8
8
10
K
kaakao kala kananmuna kastanja
koivu siitepölyallergia konjunktiviitti, ks.
sidekalvotulehdus
kortikosteroidit koululaiset L
lehmänmaito valkuaisaineet leivinhiiva
leivonnaiset
lektiinit
levitteet
lisäaineet
luonnonkumi lääkkeet M
maissi maito maitoallergia makeiset
makkara maksapasteija
marmeladi
mausteet mehiläinen
mehut mysli
10
10
4, 7
9
9
9
6
12
6
4, 9
8
8
8
10
8
10
9
12
10
4, 8
7
8
10
8
8
8
8
10
8
N
nokkosihottuma nuha allerginen kausiluontoinen vasomotorinen
ympärivuotinen O
oksentelu 7
4
4, 6
6
6
6
8
P
pakkausmerkinnät
perimä Phadiatop-testi prick-testi, ks. ihopistotesti
proteiini, ks. valkuaisaine
pujo pähkinät päänsärky pölypunkki vuodevaatteet R
RAST ravintoaineet/ruoka-aineet riisi riniitti, ks. nuha
ripuli ristireaktio ruoansulatuskanava
allergiaoireet ruoka-ainepaneeli S
salaattikastike
salami serotoniini
sianliha sidekalvotulehdus
siedätyshoito siemenet sietokyky siitepöly silmät
allergiaoireet sorbetti
suklaa sulfidit
T
tartratsiini toleranssi, ks. sietokyky
tupakansavu tyramiini V
valkuaisaine
vasoaktiiviset amiinit
vasomotorinen, ks. nuha
vasta-aine
verikokeet viini viljat virusinfektio
Y
yliherkkyys yliärtyvyys
yskä Ä
6
äidinmaidonkorvikkeet
äyriäiset 13
8
Ö
öljyt
haihtuvat
- 14 -
8
4
11
10
8
9
8, 10
10
4, 6
12
11
4, 9
9
6
80
9
4, 5
8
11
8
10
10
10
7
13
9
13
4, 6, 9
7
7
8
10
10
10
13
4
10
8
10
6
5
5
10
9, 10
6
4, 10
6
6
8
7, 10
10
10
Phadia verikokeet allergiaja astmatutkimuksiin
ImmunoCAP® Phadiatop –
atopiatesti, joka kertoo, onko potilaalla allerginen reaktiotaipumus.
ImmunoCAP® fx5 –
IgE-vasta-aineet tavallisimmille ruoka-aineille (maito, muna, kala, vehnä, soijapapu, maapähkinä).
ImmunoCAP® Specific IgE –
vasta-aineet yksittäiselle allergeenille.
ImmunoCAP® ECP
–
kertoo tulehdussolujen aktivoitumisasteen astman yhteydessä.
Kirjallisuus
Haahtela-Hannuksela-Mäkelä-Terho (toim.),
Allergologia, Kustannus Oy Duodecim. 2007
Internetosoitteita
Allergia- ja astmaliitto ARIA Duodecim käypä hoito FILHA GARD GINA Hengitysliitto Heli Phadia
– www.allergia.com
– www.whiar.org
– www.kaypahoito.fi
– www.filha.fi
- www.who.inf/gard/en/index.html
– www.ginasthma.com
– www.heli.fi
- www.phadia.com
- www.immunocapinvitrosight.com
Phadia Oy, Rajatorpantie 41 c 01640 Vantaa
Puh. (09) 8520 2560
Fax. (09) 8520 2565
www.phadia.com