Lue Meyer Turun sparrauksesta.

Laiva on rakennettu tiedolla – Meyer Turku
kehittää aktiivisesti toimintatapojaan
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
on tehnyt yhteistyötä Turussa
toimivan laivanrakennusyhtiönkanssa jo Aker Yardsista
lähtien. Käynnissä olevassa hankkeessa kehitetään Meyer Turun suunnitteluprosesseja hyvinkin konkreettisesti.
Virtuaalitodellisuus mullistaa laivanrakennusta ja muokkaa syvällisesti toimintatapoja telakkateollisuudessa. Risteilyaluksia suunnitellaan 3D-mallinnuksen avulla, jolloin pystytään
yhdistämään valtava määrä tietoa rakennettavasta kohteesta prosessin eri vaiheissa.
Tavoitteena tulevaisuudessa on vielä entisestään lisätä informaatiota suunnitteluprosessiin ja tuottaa tiedosta uusia yhdistelmiä laivojen innovatiivisuuden lisäämiseksi. Vanhoista
piirustuksiin perustuvista suunnitelmista ollaan
vähitellen luopumassa ja siirtymässä havainnollisiin kolmiulotteisiin malleihin.
Suuri hanke vaatii suurien tietomassojen hallintaa
Innovaatioita ja uusia toimintatapoja
Tulevaisuuden tutkimuskeskus on osallistunut
Meyer Turun suunnittelutyön toimintatapojen
kehittämiseen. Avainryhmänä suunnittelukulttuurin muutoksessa ovat ne henkilöt, jotka
opastavat perussuunnittelun henkilöstöä käyttämään erilaisia työvälineitä, kuten ohjelmistoja.
Kehitystyössä on lähdetty liikkeelle hyvin
konkreettisista asioista, kuten esimerkiksi miten laivan suunnittelijat hyödyntävät uuden
teknologian mahdollisuuksia ja mitkä ovat ne
keinot, joilla uudet toimintatavat omaksutaan.
Yksi lähtökohta rakennustavan uudistamisessa ja kokonaisprosessin hahmottamisessa
on ollut varsin konkreettinen: Rakennuspro-
sessin kokonaisuuden ymmärtämiseksi erityisesti uudet työntekijät kävelevät eri prosessin
vaiheet läpi aina levyhallista viimeisen taulun
kiinnitykseen asti.
Ydin Meyer Turun kanssa tehdyssä kehittämistyössä on analysoida arkipäivän tilanteita
ja löytää niistä solmukohtia, joihin vaikuttamalla pystymme uudistamaan toimintatapoja.
Keskinäinen kommunikointi ja yhtenäinen rakennustapa edistää töiden sujuvuutta ja lisää
kustannustehokkuutta.
Vain täydellisesti suunniteltu tuote on
laivanrakentamisessa hyväksyttävää
Yhteistyö ja eri tiedontarpeiden sovittaminen
yhteen on ratkaisevan tärkeää laivanrakennuksen maailmassa. Käytännön arki on usein
haastavaa, sillä aikataulut eivät ole yhteneväisiä ja yllätyksiä tulee aina eteen. Vaikka
täydellistä yhteensopivuutta suunnittelussa ja
rakentamisessa ei koskaan saavutettaisikaan,
kannattaa siihen kuitenkin pyrkiä, koska muut
vaihtoehdot olisivat huonoja tai erittäin huonoja.
Leena Jokinen
toimii sparraajana
Meyer Turun henkilöstölle.
Kuva: Meyer Turku
Datakypärät ja muut lisätyn todellisuudet työ-
välineet eivät vielä ole tätä päivää, mutta mallinnuksen ja isojen tietomäärien yhdistämisen
perusajatuksia sovelletaan jo käytännössä.
Laivan rakennusprojekti on valtava ja,
sanan varsinaisessa merkityksessä, monimutkainen hanke, jossa yhdistetään isoja
tietomassoja ja prosesseja yhdeksi tuotteeksi.
Informaatioteknologian käyttö tuo merkittäviä
uudistuksia suunnittelutyöhön. Se vaatii uutta
osaamista ja kaikkien yhteistyötä.
Esimiehen rooli murroksessa
Vuonna 1776 Adam Smith julkaisi kirjansa
Kansojen varallisuus (eng. The Wealth of
Nations). Siitä tuli yksi klassisen talousteorian
kulmakiviteoksista. Teollisen vallankumouksen
kynnyksellä julkaistu kirja esitteli tärkeän tehokkuusperiaatteen: työnjaon. Työnjako osoittautui yhdeksi talouskasvun merkittävimmistä
tekijöistä. Tehtailla valmistusprosessin jakaminen pieniin palasiin mahdollisti työntekijöiden
erikoistumisen ja siten kokonaistuottavuuden
räjähdysmäisen kasvun.
Adam Smith kuitenkin ymmärsi, että erikoistuminen johtaa työtehtäviin, jotka ovat tekijälleen rutiininomaista puurtamista. Hän ennusti,
että työnjako tulee luomaan tyytymättömän ja
kouluttamattoman alaluokan. Tämän seurauksena Smithistä tuli yksi ensimmäisistä valtion
rahoittaman koulutuksen puolestapuhujista.
Työtehtävien erikoistumisesta johtuen syn-
tyi myös tarve esimiehille, jotka katsoivat,
että isossa kuvassa tehdään järkeviä asioita.
Esimiesten tehtävänä oli jakaa työt siten, että
lopputuote valmistuu laadukkaasti ja spesialistit pystyvät keskittymään omaan työhönsä.
Esimiehet olivat tärkeä onnistumisen tekijä ja
heistä tuli osa organisaatioiden peruspalettia.
Teollisen aikakauden jälkeen työn luonne
on muuttunut merkittävästi. Enenevässä määrin työskentely tapahtuu aivoilla, ei käsillä.
Koulutustaso on kasvanut merkittävästi. Keskivertohenkilö on nykyään koulutetumpi kuin
parhaiten koulutettu esimies 1800-luvulla.
Toistuvat, rutiininomaiset tehtävät ovat jo merkittäviltä osin automatisoitu ja loputkin tullaan
lähivuosina automatisoimaan.
Innovaatiot syntyvät yhdistelemällä useiden
eri alojen kehityksen tuotteita. Tyhjiössä toimivien spesialistiyksilöiden sijaan tämä onnistuu
paremmin tiimeiltä, joiden jäsenet ovat yhden
Tulevaisu
u
skolumni
alan erityisasiantuntijoita, mutta kuitenkin ymmärtävät vähintään pinnallisella tasolla myös
muita aloja.
Tiimissä ihmiset pystyvät itse suunnittelemaan työnjaon (siltä osin kuin se on järkevää), jakamaan tehtävät keskenään ja valvomaan suorituksen laatua. Perinteistä esimiestä
ei tähän enää tarvita. Perinteiseen malliin toimiva esimies toimii ennemminkin tiedonkulun
pullonkaulana sekä luovan työn jarruna.
Perinteinen esimiehen rooli on tulossa matkansa päähän. Tulevaisuudessa tarvitaan
henkilöitä, jotka näkevät roolinsa ennemminkin esteiden poistajina sekä inspiroivan ympäristön luojina.
Sami Honkonen
Johtaja, Reaktor
http://www.reaktor.com