kalat

Kalat
Vesieläin kenttäkurssi, luennot
2.6.2015
Kirsti Leinonen
Mukaan Oulangalle
• Pinsetit, ainakin terävät, tylpät jos on
• Sakset (preparointi tai muut kalaan kykenevät
sakset)
• Selkärankaiset monisteesta kalaosio
• Polarisoidut aurinkolasit + lippis, jos on
Kalalajit, ainakin nämä pitää oppia.
Opetelkaa tieteelliset nimet ja suomeksi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ahven
Harjus
Hauki
Kiiski
Kirjoeväsimppu
Kivisimppu
Kolmipiikki
Kymmenpiikki
Lahna
Lohi
•
•
•
•
•
•
•
•
Made
Muikku
Mutu
Nahkiainen
Siika
Särki
Säyne
Taimen
–
–
–
Järvilohi
Järvitaimen
Purotaimen
Yleistä
• Kalat ovat vanhin selkärankaisten ryhmä
• Lähes puolet kaikista selkärankaisista on kaloja
(n. 22 000 lajia)
• Suomessa vakinaisia lajeja n. 60
– Suomessa tavattavia, mutta eivät kude mm.
kirjolohi on noin 40, yhteensä siis 100 lajia
tavataan Suomessa
• Erityistä pohjoinen sijainti ja täyssuolaisen
meriveden puuttuminen, lajimäärä alhainen
Elinkierto
•
•
•
•
•
•
Jotkin lajit kutevat syksyllä, jotkin keväällä (esim. lohi syksyllä, hauki
keväällä)
Mäti kuoriutuu kun se on kypsynyt riittävän monta päiväastetta (riippuu
lämpötilasta) esim. lohi kuoriutuu 250 päiväasteen jälkeen
Ruskuaispussipoikanen, poikanen, juveliini poikanen (suomut kehittyy)
Saavuttaa sukukypsyyden lajityypilliseen ikään, jotkut 1 -vuotiaina, jotkut
3-4 –vuotiaina (tai myöhemmin)
Jotkin lajit kasvavat koko elämänsä, ja jotkin kasvavat muutaman vuoden
saavuttaen lajityypillisen maksimipituuden
Sukukypsyyden saavutettua trade-off lisääntymisen ja kasvun välillä
– Kalan koko vaikuttaa mätijyvien määrään / niiden kokoon
Lisääntyminen
• Kevät- ja talvikutuiset
– Valoisuus, lämpötila, virtaukset, suolaisuus
• Kutupaikka
– Sorakuoppa, tulvaranta, vesikasvien sekaan,
väliveteen
• Ulkoinen hedelmöitys (paitsi kivinilkka kantaa
eläviä poikasia mahassa)
• Kutuvärit, kututanssi, pesänrakennus,
kutukyhmyt
Ravinnonkäyttö
• Ravinnonkäyttöryhmät:
–
–
–
–
–
–
Piscivori
Omnivori
Benthivori
Herbivori
Planktivori
Detrivori
• Hynes 1970 kymmenpistemenetelmä
– Muita keinoja mm. oksetus
– Täyteisyys 0 = tyhjä maha – 10 = maha ja nielu täynnä
(huom. maha venyy, varsinkin pedoilla)
Biologia
Gonadit eli sukurauhaset
K. Leinonen
Iänmääritys
• Kalat vaihtolämpöisiä, kylmä talvi ja lämmin kesä
– Kasvuvyöhykkeitä suomuihin, luihin ja otoliitteihin
• Ikäluokat pituusjakaumasta
• Kaksi eri iänmäärityskohdetta lisää varmuutta
huomattavasti
• Kaikkien kalojen syntymäpäivä on 1.1., poikkeuksena
lohikalat 1.4. ja made 15.5.
• Ikä ilmoitetaan esimerkiksi
– Siika: 5 vuotta -> pyydetty keväällä, ei ole vielä tämän vuoden
kasvua havaittavissa
– Siika: 5 + -> tämä on pyydetty kesällä tai syksyllä, kasvukausi
kesken
– Lohi: 3 jokipoikasvuotta, 5 + merivuotta
Iänmääritys: suomut
• Suomu on kalan nahassa suomutaskussa
• Varsinaiset suomut
• Pyörösuomu (sykloidisuomu): siika, särki (useimmilla
sisävesikaloilla)
• Kampasuomu (ktenoidisuomu): ahven, kuha (useimmilla
merikaloilla)
• Suomunäyte otetaan pinseteillä, ja suomut laitetaan
paperiseen suomupussiin, säilytys litteänä (limat pois
ennen ottoa)
– Ei regeneroituneita suomuja, eikä kylkiviivasuomuja
• Luetaan suomulukulaitteella (mikrofilmin lukulaite)
pelkilteen, vedessä liotuksen jälkeen tai prässättynä
Laji
Iänmääritys
ahven
kuha
kiiski
särki
lahna
säyne
hauki
made
siika
operculum
suomut, operculum
suomut
suomut
suomut
suomut, operculum
cleithrum, metapterygoidi
otoliitit
suomut, cleithrum,
operculum
suomut
muikku
muut
lohikalat
suomut
K. Leinonen
• kasvun jaksottaisuus Suomessa aiheuttaa vuosirenkaat
suomuihin ja luihin
– Kesävyöhyke
– Talvivyöhyke
– Vuosirengas tämän jälkeen
= Vuosikasvuvyöhyke
• Iänmääritykseen voidaan käyttää myös pituusjakaumaa
20
kpl
15
10
5
0
17.6
17.1
16.6
16.1
Silakan eri vuosiluokkien pituudet
15.6
15.1
14.6
14.1
13.6
13.1
12.6
12.1
Pituus
Iänmääritys: takautuva kasvu
•
•
Kalan suomut kasvavat samassa suhteessa kuin kala
Samanmuotoiset suomut, sama suurennos
•
•
•
•
•
•
L = aS + c
L = Kalan pituus
S = Suomun säde
a = regressiokerroin
c = vakio
Kalan pituus tietyn ikäisenä:
•
•
Li on kalan pituus iässä i
Si on suomun säde iässä i (etäisyys suomun keskipisteestä kuhunkin
vuosirenkaaseen)
45
40
Kalan pituus (cm)
35
30
Rääpys
25
Pohjasiika
20
Reeska
15
10
K. Leinonen
5
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
Ikä
Siikamuotojen takautuva
kasvu Muddusjärvessä
K. Leinonen
käyttökohteet
• Perustietoja populaatiodynamiikasta
(populaation koko, tiheys, syntyvyys,
kuolevuus)
• Kalakantatutkimukset: mm. ikä- ja
kokojakaumien vaihtelut ja kalakantojen
tuotanto tietyllä aikavälillä
• Vuosiluokkien väliset erot
• Kalojen kasvunopeuden muutokset
Sovellukset
• Kalastuksen tehokkuuden säätely ja kalastuspaineen suuntaaminen esim. eri ikäryhmiin
• Istutusten tehokkuus ja vaikutukset (liikaa
istukkaita -> kalojen kasvu hidastuu)
• Ympäristömuutosten seuraaminen ja niiden
vaikutukset populaatiorakenteeseen ja
kasvunopeuteen
• Erilaisten kalakantojen erottaminen toisistaan
(esim. kasvunopeuden perusteella)
• Vierasainetutkimukset (myrkyt ja saasteet 
pitoisuus riippuvainen kalan koosta ja
kasvunopeudesta)
Iänmääritys: otoliitit ja luut
• Otoliitit eli tasapainokivet kalan päässä, aivojen alla
– Sagitta, lapillus ja asteriscus
– Mikroskoopilla katsotaan kasvurenkaat, vain kokonaiset
– Voidaan värjätä/paahtaa, katkaista ja hioa (vaativat
harjoittelua)
– Kokonaisina esim: made, nuori siika, nieriä
– Synkronoi oma määritys vesialueen kanssa
• Luut
– Cleithrum eli hartian lukkoluu: hauki, särki, lahna
– Operculum eli kiduskannen luu: ahven, kuha
K. Leinonen
kuha
2.3. Kalamerkinnät
•
Ryhmämerkintä:
–
–
–
–
–
–
–
Värimerkintä
Ruiskuvärjäys
Kuonomerkintä
Tatuointi
Eväleikkaus
Kudosvärjäys
alitsariinipunamerkintä
• Yksilömerkintä:
– Carlin-merkintä
– Streamer
– T-ankkurimerkintä
– Nuolimerkintä
– Radiotelemetria ja PIT
– Ultraäänitelemetria
– Data Storage –merkintä
© Ville Vähä
© Ville Vähä
Loiset
• Osa haitallisia, osa ei (ei ole loisen edun mukaista
tappaa isäntää)
– Loinen haluaa saada oman elinkiertonsa loppuu ja täyttää
tehtävänsä lisääntyä
•
•
•
•
Osalle kala on väli-isäntä, osalle pääisäntä
Endoparasiitit (sisäloiset) ja ectoparasiitit (ulkoloiset)
Ravinnon välityksellä tai suoraan vedessä
Loiseton kala on melkoisen sairas, jos ei kelpaa edes
loisille
• Voivat vaikuttaa mm. kutuväritykseen, kutunystyröihin,
kasvuun, selviytymiseen
Gyrodactylus salaris
• Erittäin vaarallinen tyynenmeren lohille
• Itämeren lohet kestää, niillä on riittävän hyvä
vastutuskyky tätä loista vastaan
• Kalastusvälineet aina desinfioitava kun siirrytään
Tenon ja Näätämöjoen alueelle
• Noin 0,5 mm kokoinen, elää lohen iholla tehden
siihen pieniä reikiä ja näin altistaa muille taudeille
• Elää myös kirjolohen, nieriän, harjuksen ja
taimenen iholla, sekä lyhyitä aikoja myös muiden
kalalajien iholla
Haukimato
Triaenophorus crassus ja T. nodulosus
•
•
•
•
•
T. crassus siian ja muikulla lihaksessa
vapaana
T. nodulosus lohikaloilla, mateilla,
ahvenilla ja kiiskillä maksassa
Aikuinen loinen lisääntyy hauen suolessa
Alentaa kaupallista arvoa
Joissain järvissä paha ongelma
Noin 11 kg
Lokin ja sukeltajasorsan lapamato
•
•
Diphyllobothrium ditremum ja D. dendriticum
Loinen aikuistuu lokin tai sukeltajasorsan suolistossa
•
•
•
•
Näyttävät rumilta, mutta useimmiten eivät haittaa kalan käyttöä ruuaksi
Loiset ovat rakkuloina vatsalaukun päällä
Suurina massoina saattavat olla myös mädin joukossa, sekä lihaksessa vapaana
Perkuujätteet haudattava maahan
–
Voivat tarttua myös muihin eläimiin, esimerkiksi hamstereihin
K.
Leinonen
K.
Leinonen
Elinkiertokuva on muokattu Rahkosen
(1998) perusteella.
Siian mahalaukku
Diplostomum
• Imumato
• Särkikalojen silmässä, aiheuttaa loiskaihia
– Sokeat kalat uivat veden pinnassa, jolloin lokkien
on helppo saalistaa ne
• Aikuistuvat lokin suolessa
– Väli-isäntinä kotilo, joista kerkaria toukat
vapautuvat ja infektoivat särkikaloja
Ligula – ”särjen lapamato”
• Ei tartu ihmiseen
• Ei tartu särjestä toiseen, vaan leviää ravinnon
välityksellä
• Tavataan joillakin särkikaloilla (esim. särki, lahna)
K. Leinonen
Lintu
särki
muna
Hankajalkainen