docKokousasia PDF-muodossa
download 
Report Transcription
Kokousasia PDF-muodossa
Sosiaali- ja terveyslautakunta § 85 15.04.2015 Perustelut Kokkolan terveyskeskussairaalan uudisrakennushankkeelle Motiveringar till nybyggnadsprojektet hälsocentralsjukhuset i Karleby 356/10/03/02/2015 SosTe § 85 Valmistelijat: terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoma puh. 044 7307 628, tekninen johtaja Pauli Piiparinen puh. 044 7809 331 ja vs. hoitotyön palvelupäällikkö Ritva Jämsä puh. 044 7307 901 1. Johdanto KH (16.3.2015 § 162) edellytti toimialoilta rakennemuutosselvitysten tekemistä tammikuun loppuun mennessä 2015. Rakennemuutosesityksiä ja – selvityksiä käytiin läpi kaupunginhallituksen seminaaripäivässä 18.2.2015. Rakennemuutosselvitysten toteuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa. Vaikutuksia haetaan 0-5 vuoden aikavälillä. Rakennemuutosten kautta saatavilla säästöillä on katettava paitsi nykyisen palvelurakenteen kustannus- ja rahoituspaineet niin myös tuleva palvelutarpeen kasvu, ikärakenteen muutos, kustannustason nousu ja kestävyysvaje. Toimialoille on annettu tehtäväksi valmistella kaupunginhallitukselle huhtikuun loppuun mennessä kolme tärkeintä rakennemuutostoimenpidettään, joiden toteutus alkaa heti tänä vuonna. Yksi sosiaalija terveystoimen pidemmän aikavälin suunnitelma on uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen ja vanhan terveyskeskussairaalan peruskorjaaminen mm. hyvinvointineuvolan ja kuntoutuspalveluiden käyttöön. Muista sosiaali -ja terveystoimelta edellytetyistä rakennemuutostoimenpiteistä tehdään sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta kaupunginhallitukselle omat pykälänsä. 2. Kokkolan terveyskeskussairaalan osastojen ja Teerijärven osaston nykytilanne Toiminta - Kokkolan terveyskeskussairaala, joka sijaitsee päivystävän keskussairaalan läheisyydessä sairaalanmäellä, tuottaa perus-terveydenhuollon osastopalveluja Kokkolan kaupungin ja Kruunupyyn kunnan asukkaille sekä tarjoaa sen lisäksi AVH (aivoverenkiertohäiriö)– potilaiden subakuuttiin kuntoutuksen palvelua oman väestönsä lisäksi Jyta- alueen ja Reisjärven asukkaille. - Kokkolan osastoilla on 90 potilaspaikkaa ja 2 ylipaikkaa/ osasto. Teerijärven 18-paikkaisella osastolla (1.6.2013 lähtien) hoidetaan lähinnä kruunupyyläisiä ja tarvittaessa myös kokkolalaisia potilaita. Osastoille tulee potilaita päivystyksestä, avovastaanotoilta sekä erikoissairaanhoidosta. Kaikki osastot toimivat päivystysosastoina, jolloin potilaita tulee osastoille ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Osastot ovat profiloituneet tiettyjen potilasryhmien hoitoon siltä osin kuin se päivystysosastoilla on mahdollista. Osastot ovat profiloituneet seuraavasti: Osasto 1: akuutit sisätautipotilaat painopisteinä akuutit infektio-, keuhko- ja diabetespotilaat sekä psykogeriatriset terveyskeskussairaalatasoista hoitoa vaativat potilaat Osasto 2: akuutit sisätautipotilaat, painotus sydänpotilaat, myös infektio ja keuhkopotilaita. Lisäksi osastolla toimii 3paikkainen saattohoitoyksikkö. Saattohoitopotilaiden määrä vaihtelee, joinakin ajankohtina saattohoidossa voi olla yhtä aikaa jopa 10 potilasta. Osasto 4: suuntautunut neurologisten ja ortopedisten potilaiden kuntoutukseen. Osastolla toteutetaan AVH- potilaiden subakuuttia keskitettyä kuntoutusta. Teerijärven osasto: lyhytaikaista akuuttihoitoa tarvitsevat infektio-, sisätauti- ja kuntoutuspotilaat. - Kokkolan terveyskeskuksen osastojen käyttöaste vaihtelee 102109 % välillä (v. 2011-2014), Teerijärvellä se oli v. 2014 97 %. Potilaat ovat monisairaita ja moniongelmaisia ja suurin osa heistä kuuluu raskaimpiin hoitoisuusluokkiin (v. 2014 95-99 %), jolloin suurin osa potilaista on joko täysin tai osittain autettavia päivittäisissä toiminnoissaan. - Vuonna 2014 oli hoitopäiviä Kokkolassa 34 500 ja Teerijärvellä 6 400. Keskimääräinen hoitoaika oli 16 vrk. Hoitojaksoja oli Kokkolassa 2 086 ja Teerijärvellä 404. - V. 2014 terveyskeskussairaalan osastopalvelua käytti 3,6 % kokkolalaisista (peittävyys). Asiakkaista suurin osa (26,5 %) oli yli 74-vuotiaita. Palvelun toistuvuus (hoitojaksoa/ potilas) oli keskimäärin 2,28 kertaa. - Kokkolan osastojen vuosibudjetti on n. 10,8 miljoonaa, josta n. puolet on henkilöstömenoja. Henkilöstöön kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia, perus-/ lähihoitajia, osastonsihteereitä ja sijoittajasairaanhoitaja. Päivittäin tehdään tiivistä yhteistyötä terapiahenkilökunnan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Henkilöstön määrä yksiköittäin ja ammattiryhmittäin oheisaineistona. Tilat - Terveyskeskuskiinteistö on valmistunut v. 1978. Rakennuksessa on todettu vuosien saatossa vesi- ja viemärivuotoja välipohjien läpi kerroksista toisiin. VTT teki v. 2005 tutkimuksen, jossa tarkastettiin kosteusvauriot ja tehtiin tuloilmakanavan mineraalikuitupitoisuuksien mittaukset. V. 2013 teetettiin Prodeco Oy:llä sisäilmaa koskeva tutkimus kiinteistössä raportoitujen sisäilmaongelmien vuoksi. Länsi- ja Sisä- Suomen AVI harkitsi 9.5.2014 päivätyssä kuulemisasiakirjassaan sisäilmaongelmien vuoksi sellaisen päätöksen tekemistä, jolla Kokkolan terveyskeskus olisi saatettu käyttökieltoon tehosteena 80 000 e uhkasakko. Käyttökiellolta ja uhkasakolta vältyttiin kuulemiseen 11.6.2014 lähetetyllä vastineella. Sosiaali- ja terveyslautakunta 11.6.2014 § 119 oheisaineistona. - Kiinteistöön on tehty useita korjaustoimenpiteitä useana eri ajankohtana. Viimeisimmät korjaustoimenpiteet tehtiin vuoden 2014 aikana Prodeco Oy:n tutkimuksessa suositeltujen toimenpiteiden pohjalta. - Huonokuntoisuuden lisäksi nykyiset tilat ovat pohjaratkaisultaan epäkäytännölliset ja nykyaikaiseen perusterveydenhuollon tasoiseen akuuttiosastotoimintaan soveltumattomat. 2-3- hengen huoneet ilman saniteettitiloja, aiheuttavat toiminnallista ja taloudellista tehottomuutta. Oheisaineistona Kokkolan terveyskeskuksen sisäilmaongelmat, tehdyt tutkimukset ja korjaukset. - Pääterveysasema-rakennuksen laskennallinen jälleenhankintahinta on arviolta noin 21 M € ja laskennallinen tekninen nykyarvo noin 13 M €. Rakennuksen laskennallinen kuntoluokka on siis noin 62 %, mikä on tyydyttävällä tasolla. Kokkolan kaupunki on asettanut rakennusten kuntoluokitusten vähimmäistavoitetasoksi 75 %. Yleisesti pidetty rakennuksen hyvä kuntotaso on 75 % - 85 %. Toiminnalliset ongelmat - Epätarkoituksenmukaiset suuret huoneet, joissa ei ole saniteettitiloja ovat osasyynä hoitoon liittyvien infektioiden huomattavan suureen määrään verrattuna maan keskitasoon. Jokaisesta hoitoon liittyvästä infektiosta syntyy n. 7 turhaa hoitovuorokautta ja aiheuttaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti merkittävää haittaa. Hoitoon liittyvistä infektioista on laadittu selvitys sosiaali- ja terveyslautakunnalle 19.2.2014 § 36. Selvitys oheisaineistona. - Paitsi infektiot myös muut hoidolliset syyt (saattohoitopotilaat, haasteellisesti käyttäytyvät jne.) estävät isojen potilashuoneiden optimaalista käyttöä. Tammikuun 2015 seurannassa keskimäärin 6 potilaspaikkaa oli pois käytöstä joka päivä em. syistä johtuen. Tästä aiheutuu turhia kustannuksia, koska samanaikaisesti potilaat jonottavat paikkaa kalliimmassa erikoissairaanhoidossa tai palvelua pitää ostaa Jyta- alueelta. - Potilaiden siirrot yhteispäivystykseen tai muuhun erikoissairaanhoidon konsultaatioon esim. kuvantamistutkimusta varten lisäävät hoitohenkilökunnan työtä kahdessa eri työyksikössä, minkä lisäksi yksi potilas varaa paikan sekä lähettävässä yksikössä että vastaanottavassa yksikössä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tämänhetkinen fyysinen etäisyys ei tue konsultaatiokäytänteiden optimoimista. - Kuntouttavan työotteen tehokkaammalla käytöllä voitaisiin toimintaa edelleen tehostaa. Esim. hoitojaksojen lyheneminen 2 vrk/hoitojakso paitsi parantaisi kansalaisten elämänlaatua, toisi myös huomattavia säästöjä. Kuntouttavan työotteen käytön esteenä ovat osittain nykyaikaiseen kuntoutukseen soveltumattomat tilat. - Ikäihmisten palveluketjussa avohoidon resursseja ja hoidollista osaamista lisäämällä, minimoimalla hoitoon liittyvät infektiot, pyrkimällä optimaaliseen osastojen käyttöasteeseen, vähentämällä laitosten välisiä siirtoja ja lyhentämällä keskimääräisiä hoitojaksojen pituuksia tarkoituksena on vastata kasvavaan palvelutarpeeseen nykyistä pienemmällä osastojen paikkamäärällä. Paikkamäärän vähentäminen 80 potilaspaikkaan 0,8 hoitajamitoituksella mahdollistaa henkilöstökustannusten vähentämisen n. 400 000 eurolla/vuosi. Henkilöstömäärän sopeuttaminen uuteen toimintatapaan ja paikkamitoitukseen on tarkoitus tehdä eläkepoistumaa hyödyntäen sekä vapautuvia resursseja avohoitoon siirtäen (mm. kotihoito ja kotisairaala). Johtopäätökset nykytilanteesta Nykyisen terveyskeskussairaalan tekninen kunto on huono ja rakennus on peruskorjausiässä, eivätkä tilat sovellu nykyaikaiseen perusterveydenhuollon akuuttitoimintaan. Nykyiset toiminnalliset ongelmat aiheuttavat 0,5-1 milj. euron tarpeettomat kustannukset vuositasolla. Kun tilojen toimimattomuudesta aiheutuvat kustannukset saadaan minimiin, investointi maksaa itsensä takaisin 10- 15 vuodessa. Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista rakentaa uusi, ajanmukaiset vaatimukset täyttävä n. 80-paikkainen (terveyskeskussairaala) perusterveydenhuollon palveluita tuottava yksikkö Keski-Pohjanmaan keskussairaalan välittömään läheisyyteen, jolloin yhteistyö ja maksimaaliset synergiahyödyt perus- ja erikoissairaanhoidon palveluiden välillä voidaan optimoida. 3. Uuden terveyskeskussairaalan suunnittelun taustaa Eteneminen kaupungin päätöksentekoelimissä - Sosiaali- ja terveyslautakunta on 19.2.2014 (§ 36) merkinnyt tiedokseen tehdyn laajan selvityksen hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyydestä Kokkolan terveyskeskussairaalan osastoilla ja päättänyt kiirehtiä käyttösuunnitelman mukaisen uuden terveyskeskussairaalan suunnittelutyön aloittamista. - Sosiaali- ja terveyslautakunta on 16.4.2014 antanut lausunnon Kokkolan terveyspalveluiden toimitilatarpeista (§ 73) ja esittänyt näkemyksenään uuden terveyskeskussairaalan rakentamista ja vanhojen tilojen edelleen saneeraamista niin, että niihin voitaisiin keskittää terveyskeskuksen toimintoja, jotka on tällä hetkellä hajautettu eri puolille kaupunkia (mm. puheterapia, neuvolat, kuntoutus). Sosiaalija terveyslautakunnan päätös ja lausunto terveyspalveluiden toimiti- latarpeista on liitetty osaksi Kokkolan kaupungin toimitilasuunnitelmaa, jota on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksissa 2.6.2014 ja 9.6.2014. - Kokkolan kaupungin talousarviossa 2015 ja taloussuunnitelmassa 2016 - 2017 on pääterveysaseman sairaalan suunnittelun käynnistämiseen, tarvesuunnitteluun varattu vuodelle 2015 400 000 €. Seuraaville vuosille on varattu suunnittelu ja rakentamisen alkurahoitusta v. 2016 1 000 000 € ja v. 2017 6 000 0000 €. Toiminnallinen suunnittelu tehdään ennen teknistä suunnittelua. - KH (16.3.2015 § 162) edellytti toimialoilta rakennemuutosselvitysten tekemistä toimialoittain, jossa yhteydessä yhdeksi sosiaali- ja terveystoimen pidemmän aikavälin toimenpiteeksi asetettiin uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen. Selvitys oheisaineistona. NHG:n selvitys 2015 Kokkolan sote- palveluiden nykytilasta ja uudistamisesta - NHG:n selvityksessä v.2015 Kokkolan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotannon nykytilasta ja uudistamisesta tuodaan esille, kuinka oikeilla rakenteilla olisi saavutettavissa synergiahyötyjä, joissa optimointivara esim. erikoissairaanhoidon menoissa on 2,6 milj. euroa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja- aidan häivyttämisellä sekä potilaiden paremmalla ohjautumisella tarpeen mukaisten palveluiden piiriin voidaan Kokkolan vinoumaa erikoissairaanhoidon runsaassa käytössä korjata ja koko palvelurakennetta tehostaa. Hyvä fyysinen yhteys yksiköiden välillä edesauttaa näitä tehostamistoimenpiteitä. - NHG:n selvityksessä tuotiin esille kotiin annettavien palveluiden liian vähäinen resurssointi, joka aiheuttaa turhia kustannuksia ja painetta palveluketjun raskaampaan päähän (perusterveydenhuollon akuuttiosastohoito, erikoissairaanhoito). Ikärakenteen kehitys ja palveluntarve-ennuste - Ikärakennekehitys ja palveluntarve-ennuste: v. 2040 on Kokkolan alueella tilastokeskuksen ennusteen mukaan kaksinkertainen määrä yli 75- vuotiaita v. 2015 verrattuna. Työllisten määrä ei lisäänny samassa suhteessa, jolloin huoltosuhde heikkenee. - FCG: n kuntarakenneselvityksen ( Kuntatalouden trendit 2014 , Kokkolan seutu) mukaan vanhusten hoidossa palveluntarve tulee lisääntymään Kokkolan seudulla n. 40 % vuoteen 2029 mennessä. - Nykyisen kaltaista palvelurakennetta ei voida enää ylläpitää vaan sekä kustannuskehityksestä että henkilöstön riittävyydestä johtuen nykyisen henkilöstömäärän on hoidettava n. kaksinkertainen määrä vanhuksia v. 2040. (Pareto- raportti. Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat. HEMA instituutti. 2012) 4. Hankesuunnittelun visio ja projektityöskentely Hankesuunnittelua ohjaava visio Kokkolan alueella toimii tiloiltaan ajanmukainen perusterveydenhuollon palveluita tuottava, sote- integraatiota tukeva yksikkö, joka tunnetaan laaja- alaisesta osaamisestaan ja hyvinvointia ja terveyttä edistävistä sekä asiakaslähtöisiä ja saumattomia palveluketjuja tukevista palveluistaan, jotka muuntautuvat kulloisenkin ajan ja alueen tarpeisiin joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Yksikkö tukee kokonaisvaltaisesti ikäihmisten palveluketjua avohoitopainotteisella ja kuntouttavalla työotteella. Asiakkaan/ potilaan rooli toimijana vahvistuu, omahoito lisääntyy. Yksikkö tukee joustavalla rakenteellaan ja toiminnallaan alueellista erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatiota. Projektityöskentely - Terveyskeskussairaalan suunnitteluprosessi käynnistyi loppuvuodesta 2014, jolloin hankkeelle perustettiin ohjausryhmä ja projektiryhmä. Ohjaus- ja projektiryhmässä sekä projektiryhmän ja ohjausryhmän alaisuudessa toimivissa alatyöryhmissä on edustusta Kokkolan terveyskeskuksesta ja vanhuspalveluista, Kiurusta ja Jyta-alueelta. - Suunnittelutyössä on alusta saakka ollut mukana teknisen asiantuntijuuden edustus, jotta heille syntyy ymmärrys siitä, mitä tilaratkaisuja toiminta vaatii ja toisaalta toiminnallinen suunnittelu pysyy sellaisissa raameissa, johon tekniikka ja rakentaminen voi rajatulla tontilla taipua. - Uuden toimintayksikön suunnittelu toteutetaan yhdessä Jytan ja Kiurun kanssa ehjän, vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelurakenteen luomiseksi Keski- Pohjanmaalle. Hankkeen tavoitteena ei ole maakunnan vuodeosastopaikkojen lakkauttaminen, vaan rakennushankkeen yhteydessä tehtävän toiminnallisen kokonaisuuden tarkastelun kautta parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta myös muilla vuodeosastoilla. Ohjausryhmän kokoonpano: Kokkolan terveyskeskus: Ilkka Luoma, Virve Ojutkangas, Ritva Jämsä, Hannele T- A, Tanja Witick, Riitta Kujala Henkilöstön edustajat (Kokkolan terveyskeskus): Toni Korkiala (vara Esa Mård) ja Kaarina Röning (vara Olli Hyyppä) Kokkolan vanhuspalvelut: Maija Juola Kokkolan tekninen palvelukeskus: Olli Karikko KIURU,Jyta- alue: Eija Kellokoski- Kari KIURU, erikoissairaanhoito: Hannu Pajunpää, Sakari Telimaa, Pirjo Dapnell, Kaija- Riitta Suonsyrjä Projektiryhmän kokoonpano: Kokkolan terveyskeskus: Alatyöryhmien puheenjohtajat ja projektipäällikkö muodostavat projektiryhmän. Alatyöryhmien puheenjohtajat: Helinä Tuikka, Minna Kallio, Jukka Kivistö, Disa Penttilä, Ilkka Luoma, Tanja Witick, Soili Friis ja Marilena Saukkosaari Projektipäällikkönä tällä hetkellä hoitotyön palvelupäällikkö Ritva Jämsä Kokkolan vanhuspalvelut: Pasi Paasila KIURU,Jyta- alue: Teija Määttälä KIURU, erikoissairaanhoito: Eija Ervasti Projektityöskentelyn tarkempaa kuvausta: Ohjausryhmä nimesi ensimmäisessä kokouksessaan ne toiminnalliset kokonaisuudet (=alatyöryhmät), joita hankkeessa lähdettiin työstämään: 1) päivystys- tarkkailu kokonaisuus 2) kuntouttavan toiminnan kokonaisuus 3) psykogeriatrisen toiminnan kokonaisuus 4) saattohoito ja palliatiivinen kokonaisuus 5)röntgen kokonaisuus 6) IT ja teknologia kokonaisuus 7) tukipalveluiden kokonaisuus 8) yleislääketieteelliset konsultaatiopalvelut ja 9) yksiköiden roolitus Näiden alatyöryhmien puheenjohtajat ja sihteerit ovat Kokkolan terveyskeskuksen edustajia. - Em. toiminnallisten kokonaisuuksien suunnittelu ja niihin liittyvien palveluprosessien hiominen tehostaa ja parantaa hoitoa ja kuntoutusta koko maakunnan alueella. Esim. Kokkolan palliatiivisen yksikön konsultointimahdollisuus maakunnan laajuisesti ja palliatiiviseen / saattohoitoon perehtyneiden asiantuntijahoitajien verkoston luominen lähipalveluksi. - Kevään 2015 aikana järjestettiin työryhmätyöskentelyn pohjaksi starttiseminaari- Nykyisen terveyskeskussairaalan vakituiselle henkilöstölle suunnatut 2 kehittämisiltapäivää maalis- huhtikuussa. - Terveyskeskussairaalan nykyisen henkilöstön on omat työpajat ja ideafoorumit. Tavoitteena saada jokaisen ääni kuuluviin osallistamalla henkilöstöä kaikissa prosessin vaiheissa. Tavoitteena myös saada mahdollisimman kattavasti ajatuksia, ideoita ja uhkakuvia/ riskejä toiminnallisen suunnitelman pohjaksi. - Kaikki hankkeeseen liittyvä materiaali kootaan keskitetysti ja järjestelmällisesti tällä hetkellä SoTen Tietopakkiin ”Tksairaalahanke”- kansioon. 5. Aikataulu - Alatyöryhmät raportoivat työskentelytuloksista aikataulutetusti projektipäällikölle niin, että karkea toiminnallinen suunnitelma on valmis 30.6.2015 mennessä. Tuolloin on määritelty raamit jatkosuunnittelulle: tulevan yksikön palveluprosessit ja paikkamäärätarpeet, toiminnalliset tilatarpeet sekä vaikutuksia sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon palveluprosesseihin. - Syksyllä 2015 alkaa varsinaisen rakentamisen suunnittelu, jonka rinnalla toiminnallinen suunnitelma täsmentyy. Varsinainen rakentamisvaihe ajoittuu vuosille 2016- 2017 ja käyttöönotto vuoden 2018 alkuun. Tavoiteaikataulu: 6. Kokkolan terveyskeskussairaalahankeen ja Kiurun toimitilajärjestelyjen yhteissuunnittelu - Suunnittelussa tarkastellaan potilaan / asiakkaan polkua ja palveluntarvetta niin kuin sen todellisuudessa halutaan tapahtuvan. Tilat pyritään rakentamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnalle potilaan polkua mukaillen niin, että potilas saa kaiken tarvitsemansa hoidon saman palvelukokonaisuuden yksikössä jous- tavasti. - Esim. akuutin aivoinfarktin saanut potilas siirretään päivystyksestä suoraan tehohoitoyksikköön, jossa hoidetaan sairauden kriittisin vaihe. Tämän jälkeen potilas siirretään erikoissairaanhoidon akuuttikuntoutuksesta vastaavaan tiimiin, josta on suora yhteys prosessin seuraavaan eli subakuuttista kuntoutus/- hoitovaiheesta vastaavaan tiimiin, jossa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon osaaminen moniammatillisine tiimeineen ovat käytössä. Henkilöstöjen väliset synergiahyödyt myös esim. työvuorosuunnittelussa voidaan hyödyntää maksimaalisesti. - Suunnittelu kytkeytyy myös Kiurun tuottamien palveluiden uudelleenorganisointiin, jossa haetaan erikoisalojen välisten raja- aitojen madaltamista ja yhteistyön tehostamista. Nykyisiin laboratorion tiloihin on mm. suunniteltu medisiinisten poliklinikkatoimintojen ja päiväsairaalan siirtämistä. Alustavasti yhteisessä projektisuunnittelussa on kaavailtu uuden rakennettavan toimintayksikön tiloihin rakennettavaksi myös uudet toimitilat laboratorion analyysi- ja näytteenottotoimintaa varten. Näin ollen uuden toimintayksikön suunnittelu- ja rakennushanke yhdistyy kiinteästi Kiurun remontin viimeiseen vaiheeseen ja sen aikataulutukseen. 7. Yhteenveto perusteluista Kokkolan terveyskeskussairaalan uudisrakennushankkeelle - Uuden terveyskeskussairaalan rakentaminen on perusteltua tilojen toimimattomuuden ja huonon teknisen kunnon vuoksi. Kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat tehneet jo aiemmin esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat ajatusta terveyskeskussairaalahankkeen käynnistämisestä. - Hankkeen visio, suunnitteluprosessin toiminnalliset kokonaisuudet, yhteissuunnittelu Kiurun toimitilajärjestelyihin liittyen ja koko maakunnan kattava sote- yhteistyö suunnitteluvaiheessa kuvastavat todellista pyrkimystä päästä ikäihmisten sosiaalipalveluiden- perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten raja- aitojen häivyttämiseen. Tavoitteena on luoda tarkoituksenmukainen toiminnallinen integraatio niin, että Kokkolan palvelurakenteessa havaitut vinoumat voidaan korjata ja tehostamispotentiaalit saavuttaa sekä vastata tulevaisuuden kasvavaan palveluntarpeeseen korjaamalla rakenteita avohoitopainotteisempaan suuntaan. - Hankkeessa tarvitaan Kokkolan kaupungin eri toimialojen yhteistyötä ja asiantuntijuutta läpi koko prosessin sekä yhteistyötä alueen sote- organisaatioiden kesken. Henkilöstöpalveluiden rooli konkretisoituu yksikkötasoisen tarkastelun alussa, jolloin henkilöstöresurssit määrän ja osaamisen näkökulmasta hahmottuvat. Rakennemuutoksen yhteydessä tehdään myös selkeä henkilöstösuunnitelma. - Uuden toimintayksikön rakentamishanke nivoutuu yhteen pääterveysaseman ja vanhan terveyskeskussairaalan perus-korjaushankkeeseen. Näin ollen em. hankkeiden ja koko sairaalanmäen suunnit- telun koordinoimiseksi on jatkossa järkevää perustaa tarpeenmukainen strateginen ohjausryhmä. Tätä strategista ohjausryhmää koskien tehdään jatkossa oma erillinen pykälä ja päätösehdotus sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. - Hankesuunnittelu on hyvässä vauhdissa ja vaatii jatkuvaa työryhmien työskentelyn ohjaamista ja koordinointia sekä tuotosten / tulosten analysointia ja synteesin tekemistä niin, että suunnitteluprosessia ohjaava visio ja tavoitteet toteutuvat. Tästä syystä hankkeelle on rekrytoitava oma terveyskeskussairaalahankkeen toiminnallisesta suunnittelusta vastaava projektipäällikkö, joka voi ohjausryhmän ohjauksessa huolehtia suunnitteluprosessin etenemisestä tavoiteaikataulun mukaisesti. Sotejohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle 1 uuden terveyskeskussairaalan investointihankkeen hyväksymistä ja sitoutumista edellä esitettyyn aikatauluun 2 että terveyspalvelujohtaja valtuutetaan palkkaamaan määräaikainen projektipäällikkö n. 50 % työajalla enintään vuoden ajaksi terveyskeskussairaalahankkeen toiminnallisen suunnittelun läpiviemiseen. Projektipäällikön palkkakustannukset katetaan talousarvion 2015 ja talous-suunnitelman 2016-2017 investointiosan sosiaali- ja terveystoimelle varatusta sairaalan suunnittelumäärärahasta. Palkkakustannukset ovat enintään 40 000 € 3 että terveyspalvelujohtaja valtuutetaan hankkimaan terveyskeskussairaalan suunnitteluprojektin tueksi asiantuntijapalvelua enintään 20 000 eurolla. Asiantuntijapalvelun hankintakustannukset katetaan myös em. suunnittelumäärärahasta. Em. määrärahasta katetaan myös tutustumiskäynnit meneillään oleviin sairaalasuunnittelu ja –rakentamishankkeisiin vertailutiedon (benchmarking) hankkimiseksi. Käsittely Kokouksen alussa sosiaali- ja terveysjohtaja täsmensi päätösesitystään. Sotejohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle 1 uuden terveyskeskussairaalan rakentamisen periaatteellista hyväksymistä ja sitoutumista edellä esitettyyn aikatauluun 2 että sosiaali- ja terveysjohtaja valtuutetaan palkkaamaan määräaikainen projektipäällikkö n. 50 % työajalla enintään vuoden ajaksi terveyskeskussairaalahankkeen toiminnallisen suunnittelun läpiviemiseen. Projektipäällikön palkkakustannukset katetaan talousarvion 2015 ja talous-suunnitelman 2016-2017 investointiosan sosiaali- ja terveystoimelle varatusta sairaalan suunnittelumäärärahasta. Palkkakustannukset ovat enintään 40 000 € 3 että sosiaali- ja terveysjohtaja valtuutetaan hankkimaan terveyskeskussairaalan suunnitteluprojektin tueksi asiantuntijapalvelua enintään 20 000 eurolla. Asiantuntijapalvelun hankintakustannukset katetaan myös em. suunnittelumäärärahasta. Em. määrärahasta katetaan myös tutustumiskäynnit meneillään oleviin sairaalasuunnittelu ja –rakentamishankkeisiin vertailutiedon (benchmarking) hankkimiseksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi täsmennetyn päätösesityksen kohdat 1 -3. Soc. o. h. direktören Social- och hälsovårdsnämnden besluter föreslå att stadsstyrelsen Behandling 1 godkänner investeringsprojektet ett nytt hälsocentralsjukhus och förbinder sig till ovan nämnda tidtabell 2 befullmäktigar direktören för hälsotjänster att anställa en projektchef på viss tid med arbetstid 50 % för högst ett år för att genomföra verksamhetsplaneringen. Projektchefens lönekostnader täcks med de planeringsanslag för sjukhuset som reserverats i investeringsdelen i budgeten 2015 och ekonomiplanen 2016-2017 för social- och hälsovården. Lönekostnaderna är högst 40 000 € 3 befullmäktigar direktören för hälsotjänster att som stöd för planeringsprojektet upphandla sakkunnigtjänster för högst 20 000 euro. Upphandlingskostnaderna för sakkunnigtjänsterna täcks också av ovan nämnda planeringsanslag. Med ovan nämnda anslag täcks också studiebesök till pågående sjukhusplaneringsoch byggnadsprojekt för att skaffa jämförelseuppgifter (benchmarking). I början av sammanträdet preciserade social- och hälsodirektören sitt beslutsförslag. Soc. o. h. direktören Beslut Social- och hälsovårdsnämnden besluter föreslå att stadsstyrelsen 1 principiellt godkänner byggande av ett nytt hälsocentralsjukhus och förbinder sig till ovan nämnda tidtabell 2 befullmäktigar social- och hälsodirektören att anställa en projektchef på viss tid med arbetstid 50 % för högst ett år för att genomföra verksamhetsplaneringen. Projektchefens lönekostnader täcks med de planeringsanslag för sjukhuset som reserverats i investeringsdelen i budgeten 2015 och ekonomiplanen 2016-2017 för social- och hälsovården. Lönekostnaderna är högst 40 000 € 3 befullmäktigar social- och hälsodirektören att som stöd för planeringsprojektet upphandla sakkunnigtjänster för högst 20 000 euro. Upphandlingskostnaderna för sakkunnigtjänsterna täcks också av ovan nämnda planeringsanslag. Med ovan nämnda anslag täcks också studiebesök till pågående sjukhusplaneringsoch byggnadsprojekt för att skaffa jämförelseuppgifter (benchmarking). Social- och hälsovårdsnämnden godkände punkterna 1 -3 i preciserade beslutsförslaget.
