FORESTRY HElmikuu 1/2015 • Elämää luonnon varassa

Transcription

FORESTRY HElmikuu 1/2015 • Elämää luonnon varassa
• Elämää luonnon varassa •
Metsätalous
FORESTRY
Helmikuu 1/2015
Metsävaratietoa on nyt tarjolla!
Sijoittaminen metsään on entistä helpompaa
Puhdas biohiili – tulevaisuuden ihmeaine?
Lääkäri määrää reseptillä metsään…
Metsänhoitoyhdistyksissä on muutosvoimaa!
HIIHTÄEN KOHTI KEVÄTTÄ! Meton Saariselän kelohonkaisilla majoilla
Pomoselässä ja Teräväpäässä on vielä hyvin
tilaa keväällä, matkustit sitten yksin, kaksin tai
isommalla porukalla.
Majat sijaitsevat Saariselän keskustassa ja
samalla myös aivan latujen vieressä.
Tietoa ja kuvia majoista sekä varaukset:
www.pomoselka.fi
SUOMI ELÄÄ
LUONNOSTA
U
lkoasiainministeriön Suomea esittelevän
13. vuosijulkaisun Focus on Finland 2015
tämän vuotinen ”sisältö kumpuaa suomalaisesta luonnosta”, kuten ministeriön tiedotteessa
todetaan. Suomalainen luonto on perusta biotaloudelle, hyvinvoinnille ja luovuudelle – ja niistä koostuu suomalainen vauraus. Suomi todellakin elää –
myös tulevaisuudessa – luonnosta. Meillä on siihen
erinomaiset edellytykset.
Ulkoasiainministeriön julkaisu on suunnattu
kansainvälisille markkinoille ja sen yhtenä tavoitteena on kertoa Suomen liiketoimintamahdollisuuksista ja houkutella uusia investointeja maahamme. Monikielisen julkaisun sisällöstä vastaavat
ulkoministeriön ohella työ- ja elinkeinoministeriö,
Sitra, Invest in Finland/Finpro ja Finnfacts. Julkaisua
jaetaan mm. ulkomailla olevien lähetystöjen kautta.
Tosiasiassa Suomella on vielä pitkä tie kuljettavana monipuolisten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Vaikka suomalaisten luonnonvarojen merkitys on oivallettu jo aikaa sitten, viive oivalluksista
konkreettisiin tekoihin on usein kovin pitkä ja mutkainen. Meillä herätään hieman hitaasti; lieneekö
sitten syynä byrokratia, liika sääntely, rohkeuden
puute vai jokin muu, kuten arvaamaton� poliittinen
päätöksenteko. Siitähän tuoreena esimerkkinä kertoo myös käsittämätön venkoiluesitys metsähaketuen porrastuksesta.
Toinen, paljon pienempi, mutta lajissaan havainnollinen esimerkki löytyy lehtemme jutusta: keskiaukeamalla oleva juttu metsäluonnon hyvinvointivaikutuksista ja niiden tuotteistamisesta. On aika
hämmentävää, että
Japani, jota ei varsinaisesti voi metsämaaksi kutsua, on lyhyessä ajassa perustanut runsaat sata
terveysmetsää! Yhdysvalloissa puolestaan lääkärit kirjoittavat potilailleen reseptejä luontoon!
Miksi metsärikas Suomi ei ole edelläkävijä, vaikka metsien ja luonnon terveysvaikutuksista on puhuttu meilläkin julkisuudessa jo pari vuosikymmentä? Suomessa on runsaasti eri tavoin suojeltua metsäluontoa. Hallitusti hyödyntämällä ne voitaisiin
hyvin tuotteistaa terveysmetsiksi ilman, että suojeluarvot kärsivät. Imagoarvo olisi suuri ja viisaasti
tuotteistamalla ja markkinoimalla toiminta olisi jopa tuottoisaa. Ovathan ihmiset valmiita maksamaan
turhistakin ”terveystuotteista” nykyisin aivan uskomattomia summia.
Luontoa voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja tehokkaammin myös sairauksien
ennaltaehkäisyyn. Aiheestahan on olemassa jo lukuisia selkeitä tutkimustuloksia. Ennen pitkää ennaltaehkäisyllä olisi myös kansantaloudellisesti
merkittävä vaikutus. Jos tämä on mahdollista Japanissa, miksi se ei onnistuisi meillä luontorikkaassa
Suomessa. Monia pk-yrittäjiäkin tämän tyyppinen
palveluntarjonta näyttäisi kiinnostavan.
Suomen kannattaa pitää luonnonvaroistaan hyvää huolta. Se ei tarkoita luontoreservaatteja, vaan
hallittua, kestävää ja monipuolista luonnosta elämistä, kuten ihmiset sukupolvien ajan ovat osanneet tehdä. Tässä murrosajassa mahdollisuudet
ovat entistä moninaisemmat, etenkin, kun Suomella on vähäväkisenä maana poikkeuksellisen runsaat
ja rikkaat luonnonvarat. Ne antavat meille luontevan etulyöntiaseman moniin muihin maihin verrattuna, mikäli osaamme ja annamme alan toimijoille
mahdollisuuden hyödyntää luonnonvarojamme
luovasti.
Se vaatii jahkailun sijaan nopealiikkeisyyttä. Päätöksenteossa se vaatii selkeää, vaalikaudet ylittävää
näkemystä Suomen vihreän talouden tulevaisuudesta.
Vielä se näkemys ei ole ainakaan poliittisille
päättäjille täysin kirkastunut.
METSÄTALOUS 1 HELMIKUU 1/15
Metsätalous
Metsämies – Skogsmannen v. 1909–1996
Metsätalous – Forestry v. 1997–
METSÄALAN AMMATTILEHTI
19.Vuosikerta
Toimitus
Mikonkatu 8 A, 5. krs
00100 Helsinki
Faksi (09) 6126 5530
Päätoimittaja
Pirjo Korhonen-Salapuro
Puh. 040 761 9176
[email protected]
Toimittajat/Freelancer
Heikki Jaakkola
Heikki Kiuru
Martti Linna
Vesa Martikainen
Rauno Numminen
Nro 2
3
4
5
6
7
Aineistopvm.
03.03.
10.04.
22.05.
27.08.
09.10.
19.11. llmestymispvm.
27.03.
05.05.
16.06.
22.09.
03.11.
16.12.
Ilmoitukset
Hilpi Oksanen
Puh. 040 821 4052
[email protected]
Tilaukset
Metsätalous-Forestry
Mikonkatu 8 A, 5 krs.
00100 Helsinki
Puh. 040 761 9176
Faksi (09) 6126 5530
Tilaushinta
35 € /vuosikerta
Osoitteenmuutokset
Anne Marttinen
Puh. 040 761 0416
[email protected]
Julkaisija
METO – Metsäalan Asiantuntijat ry
Taitto
Tutta Toivonen
Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy
Paino
Forssa Print 2014
Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa
4
8
14
20
26
30
36 38
Yksityismetsien noin 14 miljoonasta metsähehtaarista jo
9,5 miljoonaa hehtaaria on käyttövalmiina Metsään.fi
-palvelussa. Toistaiseksi palvelua käyttää vasta muutama
tuhat metsänomistajaa. Suomen Metsäkeskuksessa
kuitenkin uskotaan tilanteen muuttuvan nopeasti.
Epävarmoina aikoina metsäsijoittaminen on alkanut
kiinnostaa myös muita kuin asiaan vihkiytyneitä metsänomistajia ja -ammattilaisia. Uudet sijoitusrahastot tarjoavat metsäsijoituksia myös niille, jotka eivät ehdi tai halua
perehtyä syvällisesti metsän omistamisen kiemuroihin.
Kivihiilestä halutaan eroon. Kaikkialla. Pystyisikö ympäristöystävällinen biohiili korvaamaan kivihiilen? Tuleeko
biohiilestä Suomelle uusi vaurauden lähde? Kotimainen
Torrec Oy on yksi alan toimijoista, joka kehittää ja kaupallistaa biohiilen tuotantoteknologiaa
Japanilaiset ovat jo sertifioineet runsaat sata terveysmetsää. Yhdysvalloissa lääkäri kirjoittaa potilaalle lähetteen
luontoon. Myös metsärikkaassa Suomessa metsän
terveys- ja hyvinvointipalvelut kannattaisi tuotteistaa.�
Myllerrys metsänhoitoyhdistyksissä houkutteli ennätysmäärän väkeä tammikuussa pidetyille mhy-päiville. Tukea
muutoksiin tarjottiin useammassakin alustuksessa.Yhteiset tulevaisuuden haasteet yhdistivät mhy-ammattilaisia.
Vuoden 2015 puuvartissuku on puutarhasta monille
tuttu kärhö eli Clematis. Suomessa luonnonvaraisena
kasvaa ainoastaan herkkä ja kaunis Siperiankärhö.
Suojellun kasvin löytää vain muutamasta salaisesta
paikasta…
Metsätalousinsinööriopiskelijoiden vuoden 2014
harjoittelupalkoista on tehty yhteenveto. Haapa-kyselystä paljastuu, että eniten harjoittelijoita palkkasivat
metsänhoitoyhdistykset.
Riista kiinnostaa. Evolla loppuvuodesta järjestetty
riistaseminaari houkutteli salin täyteen riista-asioista
innostunutta väkeä. Lisäväriä seminaariin toivat alustajat
Virosta ja Latviasta.
lehden paperi on sertifioitu
PEFC-järjestelmän mukaisesti.
ISSN 1239-677X
Metsätalous-Forestry ei vastaa tilaamatta
lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä
eikä palauttamisesta. Lehti ei vastaa ilmottajille
mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta,
jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä
voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu
virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ilmoituksen
hintaan. Huomautukset pyydetään tekemään
kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta.
Kannen
kuva Antti
VASTAVALO/PENTTI
SORMUNEN
Kannen kuva
Koli / kuvaliiteri.fi
METSÄTALOUS 2 HELMIKUU 1/15
LÖYDÄ ASIAKKAASI
- TEE HELPOMMIN TULOSTA!
METSÄÄN.FI YHDISTÄÄ
METSÄNOMISTAJAT
METSÄALAN
TOIMIJAT
Asiakastuki 029 432 409 | [email protected] | www.metsakeskus.fi
Metsävaratieto palvelee nyt kaikkia
SÄHKÖISET
METSÄPALVELUT
OVAT TÄTÄ PÄIVÄÄ
Metsänomistajia, ja metsäalan
palveluntarjoajia yhdistävä
sähköinen Metsään.fi-asiointipalvelu ottaa hyödyn irti Suomen
metsäkeskuksen hallussa olevasta metsävaratiedosta ja tuo sen
koko alan käyttöön. Palvelu tuo
kustannussäästöjä ja tehokkuutta – mutta vain, jos kaikki toimijat osallistuvat sen tietojen
ylläpitoon.
UUSIA
OMINA
I
LUVASS SUUKSIA
A
VUODE TÄMÄN
N AIKA
NA
Teksti ja kuvat Martti Linna
METSÄTALOUS 4 HELMIKUU 1/15
M
etsään.fi avautui metsänomistajaasiakkaille marraskuussa 2012.
Toimijoille tarkoitettu osio saatiin
käyttöön tasan vuotta myöhemmin.Vuoden
vaihteeseen 2014/2015 mennessä palvelun
oli ottanut käyttöönsä noin 6 000 metsänomistajaa. Paljon suurempaa määrää odotettiin, myöntää asiakkuuspäällikkö Veikko
Iittainen Suomen Metsäkeskuksesta.
– Jos tilalla on ollut voimassa oleva metsäsuunnitelma, ei ehkä ole ollut halukkuutta maksaa Metsään.fi-palvelusta. Tai sitten
metsänomistajan kaikista tiloista ei ole ollut palvelussa valmista aineistoa. Myös metsävaratiedon laadussa on ollut parantamisen varaa.
Tilanne on kaikilta osin parantumassa
nopeasti. Iittainen kertoo, että yksityismetsien noin 14 miljoonasta metsähehtaarista
noin 9,5 miljoonaa oli jo vuoden vaihtuessa
käyttövalmiina palvelussa. Se, onko palvelu
pysyvästi maksuton metsänomistajille, selviää maaliskuussa, kun metsäkeskusta koskeva uusi maksuperusteasetus tulee voimaan. Joka tapauksessa metsäkeskus tarjoaa palvelun maksuttomana metsänomistajille helmikuun loppuun saakka.
Sähköinen asiointipalvelu on jo osoittanut tarpeellisuutensa. – Metsänomistajat
ovat antaneet noin 145 000 kappaletta
suostumuksia siihen, että heidän metsävaratietojaan voidaan antaa metsäpalveluiden
tarjoajille,Veikko Iittainen kertoo.
– Se tarkoittaa noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. Noin 400 000 hehtaaria on myös ladattu tarjoajien omiin järjestelmiin.
Ajantasainen, metsässä mukana oleva
metsävaratieto säästää työaikaa ja kustannuksia hakkuu- ja hoitotöiden suunnittelijalta verrattuna siihen, että hän lähtisi
maastoon pelkän peruskartan kanssa. Toimijoille yhden kunnan tietojen latausmahdollisuus maksaa 60 euroa kalenterivuodelta. Se investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin.
Metsään.fi-palvelussa metsänomistajia
ja metsätiloja koskevien tietojen selailu perustuu aina metsänomistajan antamaan lupaan. Tähän mennessä suurin osa noista
luvista – eli suostumuksista – on saatu Metsäkeskuksen omana työnä. Asiakkuuspäällikkö Iittainen uskoo, että jatkossa suostumuksia tulee entistä enemmän muiden
metsäalan toimijoiden kautta. Metsätieto
kun on kaikkien yhteinen asia.
Lisää luontotietoa ja
parempia karttoja
– Metsäkeskus keskittyy tiedon ylläpitoon
ja jakamiseen. Muut toimijat rakentavat sovelluksensa siihen päälle. Pelisäännöt ovat
kaikille toimijoille samat. Me metsäkeskuksessa toivomme, että metsätieto palautuu
meille ajantasaisena takaisin.
Metsäkeskus päivittää palvelun metsäMETSÄTALOUS 5 HELMIKUU 1/15
Tehokkaalla metsävaratietojen jakamisella
ja hyödyntämiselle syödään yhteistä hyvää
kakkua, vakuuttavat asiakkuuspäällikkö
Veikko Iittainen Metsäkeskuksesta (vas.)
ja jäsenpalvelupäällikkö Hannes
Vickholm Metsä Groupista.Tieto luo
uusia mahdollisuuksia palvelujen markkinointiin ja helpottaa kanssakäymistä
metsänomistajien kanssa.
varatietoja metsänkäyttöilmoitusten, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten ilmoitusten sekä omien tarkastustensa
tulosten avulla. Päivitettyä tietoa voi järjestelmään antaa sekä metsänomistaja itse,
että hänen valtuuttamansa metsätoimija.
Palveluun tulee uusia ominaisuuksia tämän vuoden aikana.
– Keväällä viemme järjestelmään lisää metsäkeskuksen hallussa olevaa luontotietoa
uhanalaisista lajeista. Toimijat ovat toivoneet palveluun isokokoisempia karttoja, ja
sekin parannus toteutuu keväällä. Syksyn
2015 iso asia on metsätalouden rahoituslain mukaisten hakemusten tekomahdollisuuden lisääminen palveluun.
Tietoa toimijoiden
omiin palveluihin
Lähes kaikilla metsäpalvelujen tarjoajilla on
a
P us k
a
jo omat sähköiset palvelunsa metsänomistaja-asiakkailleen. Esimerkiksi Metsä Groupin paletin ytimen muodostaa sähköinen
metsäsuunnitelma. Sen metsävaratietojen
ylläpitoon sopii mainiosti Metsään.fi-palvelusta metsänomistajan suostumuksella ladattava aineisto. Lisäksi verkosta löytyy esimerkiksi metsävero-ohjelma, verkkokauppa bonusasiakkaille sekä muuta erilaista
yhteydenpitoa ja viestintää.
– Siellä on myös mahdollista tehdä erilaisia vaihtoehtois- ja muita metsälaskelmia,
kertoo jäsenpalvelupäällikkö Hannes
Vickholm. – Tulossa on mobiiliversio metsäsuunnitelmasta. Jatkossa Metsäverkkopalvelussa voidaan käydä myös puukauppaan liittyvä tarjousdialogi sähköisesti.
Sekä Suomen Metsäkeskus että Metsä
Group ovat kartoittaneet metsänomistajakunnan halukkuutta ja valmiuksia uusien
sähköisten metsäpalvelujen käyttöön. Hannes Vickholm sanoo, että potentiaalisten
käyttäjien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Viiden vuoden päästä tilanne on kokonaan
toinen kuin nyt.
Metsään.fi:n kautta tulleisiin metsänomistajien tiedonluovutuslupiin ovat Metsä
Groupin kenttähenkilöt tarttuneet mielellään puukauppa- ja metsänhoitotarjousten
merkeissä.
MINISTERIÖN
VILLISIKATYÖRYHMÄ
SAAMASSA TYÖNSÄ
PÄÄTÖKSEEN?
Mikä on villisian asema Suomessa tulevaisuudessa? Kotoperäinen lajimme tekee
paluuta Venäjän rajan ylitse ja kanta on vähitellen vahvistunut Suomessa. Nyt Suomen villisikakannaksi arvioidaan 500–1000
eläintä.Vertailuna naapurimaahamme Ruotsiin: siellä saatiin jahtikaudella 2013–2014
saaliiksi 70 000 villisikaa.
Suomessa uutisointi villisiasta on ollut
pääsääntöisesti negatiivista. Afrikkalainen
sikarutto (African swine fiber ASF) on ollut
otsikoissa, sekä mahdolliset maataloustuhot tulevaisuudessa. Ruotsalaisissa jahtileh-
Valmiita kuvioita, luontokohteita sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksia. Metsäkeskuksen
teettämän laserkeilauksen tulosten lisäksi Metsään.fi:n metsävaratietoa pidetään yllä
toimijoilta tulevilla tiedoilla.Tiedot toimenpiteistä metsässä päivittyvät järjestelmään
muutamassa viikossa. Aina vuoden lopussa Metsäkeskus kasvattaa puustoa vuoden
kasvulla, sekä laskee uudet hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaville viidelle vuodelle.
– Kentältä ei ole juurikaan tullut negatiivista palautetta sovelluksen käytettävyydestä. Tiedon laadussa on ollut vaihtelua.
Jokaisen toimijan toive tietenkin on, että
käytettävissä oleva tieto pitää paikkaansa.
dissä sen sijaan kirjoitetaan uudenlaisesta
metsästyksestä ja miten villisian lihan myötä saadaan riistalihaa kuluttajille. Suomalaiset metsästäjät käyvät kaupallisissa villisikajahdeissa pääosin Virossa.
Maa- ja metsätalousministeriön asettamalla työryhmällä on kiire: ensimmäinen
kokous pidettiin 15. joulukuuta 2014 – ja
viimeinen, neljäs kokous, pidetään jo 26.
helmikuuta 2015. Kokousaikaa on varattu
kaksi tuntia per kokous, joten työskentely
vaikuttaa poikkeuksellisen tehokkaalta ja
päämäärätietoiselta. Tarkempaa tietoa työryhmän työstä ei ole julkisuuteen tihkunut…
Juha Ojalan vetämässä työryhmässä
ovat Janne Pitkänen (MMM), Katri Levonen (MMM), Miia Kauremaa (Evira),
Ilkka Ala-Ajos (Suomen riistakeskus),
Erkki Kiukas (Suomen riistakeskus), Mikael Antell (Uudenmaan riistaneuvosto),
Teemu Simenius (Suomen metsästäjäliitto), Juha Sormunen (Suomen metsästäjäliitto), Aarno Puttonen (MTK), Pirjo
Kortesniemi (ETT) ja Ohto Salo siht.
(Suomen riistakeskus). Lisäksi kutsuttuina
asiantuntijoina ovat Jani Pellikka (LUKE)
ja Pertti Hakanen (MTK).
�
TURKU LOIKKAA
UUSIUTUVIEN
SUUNTAAN
METSÄTALOUS 6 HELMIKUU 1/15
Turku Energia investoi pellettikäyttöiseen
10 miljoonan euron lämpökeskukseen ja
vähentää näin öljyn käyttöä. Laitos rakennetaan Luolavuoreen. Se valmistuu joulukuussa 2015.
Lämpökeskuksen teho on 40 megawattia. Öljyn käyttö vähenee Turku Energian
omassa vara- ja huipputuotannossa puoleen nykyisestä.
Laitos lisää valmistuessaan 2,5 prosenttiyksikköä uusiutuvan energian määrää
kaukolämmön tuotannossa ja vähentää arviolta 15 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä
vuodessa.
METSÄHAKKEEN
TUOTANTOTUEN
RAJAUSESITYSTÄ
EI VOI YMMÄRTÄÄ
M
aan hallitus on esittänyt, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava tuki olisi puolet nykyisestä, jos metsähake
on valmistettu ”järeän puun hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista”.
Hallituksen esitys vie pohjan metsähakkeen ja
uusiutuvan energian lisäämistavoitteilta. On jo kauan korostettu, että tarvitsemme pitkäjänteisyyttä
energiapolitiikkaan. Tämä viesti on varmasti mennyt perille myös hallitukselle. Siitä huolimatta hallitus tekee esityksen, joka kylvää epävarmuutta
nimenomaan kasvavalle metsäenergian alalle.
Toteutuessaan hallituksen esitys aiheuttaa investointihaluttomuutta koko metsäenergian ketjuun, puukauppaan, -korjuuseen, haketukseen sekä
kuljetukseen.
Suomessa puuta riittää monenlaiseen käyttöön
kauaksi tulevaisuuteen; niin teollisuuden tarpeisiin
kuin energiakäyttöön ja lisäksi moniin muihinkin
uusiin innovaatioihin. Olemme tällä hetkellä todella kaukana puupulasta.
Mikäli kuvitellaan, että tällainen tilanne joskus
vuosikymmenten
jälkeen, kun neljänkymmenen vuoden
hakkuusäästöt
metsien vuosikasvun lisäksi, on käytetty, elämme jo aivan erilaisessa maailmassa. Uskon, että
seuraava päättäjäsukupolvi on sil-
loin kykenevä tekemään uusia ratkaisuja koko metsä- ja luonnonvarasektorin hyväksi.
Kuka pystyy esimerkiksi tänä päivänä sanomaan, mitkä ovat puun jalostuksen menestystarinat ja kärjet tulevaisuudessa? Puun jalostaminen
energiaksi eri muodoissaan on varmasti tulevaisuudessa aivan erilaista kuin tänä päivänä. Metsäenergian kasvun mukana myös jalostusastetta nostava
tutkimus- ja kehitystoiminta tulee nousemaan. On
suuri ajatusvirhe kuvitella, että metsäenergian tuotantoteknologian kehitys pysähtyisi tähän.
Kun lakiesityksiä tehdään tällä tavalla, on jokseenkin turhaa pyytää toimijoilta lausuntoja luonnoksiin. Hallituksen esitys ammuttiin annetuissa
lausunnoissa alas. Kuitenkin hallituksella oli jostain
syystä kova tahto viedä esitystä porrastetusta haketustuesta eteenpäin vastoin alan toimijoiden
tahtoa. Vaikka lausuntokierros puhui selvää kieltään, työ- ja elinkeinoministeriö ei halunnut minkäänlaisia jatkokeskusteluja hyvän ja yhteisen ratkaisun saamiseksi, vaan valitsi mahdollisimman kielteisen tavan toimia.
Samana päivänä, kun lakiesitys oli hyväksytty
maan hallituksessa, �alkoi tihkua tietoja siitä, että
lakiesityksen takana oleva ministeri, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori oli mahdollisesti siirtymässä
politiikasta pois. Tämä asia on vielä omiaan lisäämään hämmennystä ja kysymysmerkkejä lakiesityksen ympärillä.
Onneksi on vielä lakiesityksen eduskuntakäsittely edessä.
Håkan Nystrand
METSÄTALOUS 7 HELMIKUU 1/15
METSÄ KIINNOSTAA
SIJOITUSRAHASTOJA
Metsän omistaminen kiinnostaa entistä enemmän myös sijoitusrahastoja. Sijoittajille metsä tarjoaa hyvän mahdollisuuden pienentää
riskiä hajauttamalla sijoituksia. Metsäomaisuuden hankinta voi olla
rahastoillekin työlästä, isojen aluekokonaisuuksien rakentaminen
edellyttää paljon jalkatyötä ja kaupanhierontaa.
Teksti ja kuvat Heikki Jaakkola
S
ijoitusrahastot ovat alkaneet kiinnostua entistä enemmän metsän omistamisesta. Tätä mieltä on LähiTapiolan
yhteysjohtaja Eeli Hulmi, joka näkee sijoitusmarkkinoilla selvän trendin. Rahastojen kautta on sijoitettu aiemmin metsäalalla toimiviin yhtiöihin, viime vuosina markkinoille on kuitenkin alkanut ilmestyä
kiihtyvään tahtiin myös suoraan metsäomaisuuteen sijoittavia rahastoja.
Ammattisijoittajien kiinnostuksen taustalla Hulmi näkee yleistä sijoitusympäristöä
leimaavan alhaisen korkotason sekä osakemarkkinoiden riskit. Maailmassa on juuri
nyt paljon rahaa, joka hakee itselleen turvallista kasvuympäristöä. Vaikka metsäomaisuus ei tarjoaisi sijoitetulle pääomalle
huipputuottoa, plusmerkkistä tulosta on
odotettavissa myös huonoina aikoina.
Sijoittajien näkökulmasta olennaista on
samalla se, että metsä tarjoaa erinomaisen
tavan hajauttaa sijoituksia. Hulmin mukaan
metsäomaisuuden arvokehitys ei korreloi
juurikaan osakemarkkinoiden kanssa, minkä takia metsä sopii hyvin samaan salkkuun
osakkeiden kanssa.
– USA:ssa metsäsijoituksista on jo pitkä
kokemus ja samalla tutkittua tietoa toteutuneesta kehityksestä.
– Koska arvokehitykset eivät ole sidoksissa
toisiinsa, metsä tarjoaa erinomaisen tavan
sijoitusten hajauttamiseen. Metsäomaisuuden tuotto on perinteisesti korreloinut positiivisesti myös inflaation kanssa. Viimeksi
mainittu mittari ei tosin puhu metsäsijoituksen puolesta juuri nyt Euroopassa, missä monet ekonomistit ovat huolissaan inflaation vähäisyydestä.
Hankinta haasteena
Yksittäiselle sijoittajalle eli rahasto-osuuden ostajalle sijoitusrahasto on epäilemättä helpoin tapa päästä kiinni metsäomaisuuteen. Koska sijoittaja ei omista metsää
vaan ainoastaan osuuden tätä omistavasta
rahastosta, sijoittajan ei tarvitse huolehtia
metsän hoitoon tai omistamiseen liittyvistä
velvotteista. Sijoitusrahasto itse edustaa
hyvin erilaista omistusta kuin perinteiset
suomalaiset metsänomistajat. Monessa tapauksessa viimeksi mainittujen metsäalat
ovat olleet pieniä ja näihin on sitouduttu
tunnesyistä tiukasti. Omistus on ollut usein
myös passiivista eikä tätä ole arvioitu ekonomistien näkökulmasta.
Rahastot edustavat paljon aktiivisempaa omistusta, missä metsää paitsi hoidetaan, myös ostetaan ja myydään liukkaasti
markkinatilanteen mukaan. Metsän hankinta lienee yksi rahastojen keskeisistä haas-
METSÄTALOUS 8 HELMIKUU 1/15
teista. Omistukseen on saatava suuria, yhtenäisiä metsäaloja, jotta näiden hoito olisi
kustannustehokasta. Tällaisten rakentaminen Suomessa ei ole aivan helppoa.
Energiapuu tuotteena
Rahastot avaavat periaatteessa myös ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden päästä
käsiksi Suomessa sijaitsevaan metsäomaisuuteen. Kolikon toisena puolena myös
suomalaiset sijoittajat voivat rahastojen
avulla päästä käsiksi ulkomailla sijaitseviin
metsiin. Mahdollista on tietysti myös sijoittaminen ulkomaisiin metsärahastoihin.
Etenkään eteläisimmillä alueilla tärkein
metsästä kerättävä “tuote” ei välttämättä
ole rakentamiseen tai puusepänteollisuuteen päätyvä laatupuu; kasvatuksen fokuksessa voi olla myös kuitu- tai polttopuu.
Ympäristö, kasvilajit ja metsän hoito ovat
tällöin tietysti täysin toisenlaisia kuin Suomessa.
– FAO:n arvion mukaan raakapuun kysyntä
kasvaa maailmassa 30 % seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, osin bioenergian tarpeen takia.
– Energiapuun tuottaminen tähän soveltuvilla puulajeilla nopeaa kasvua tukevassa
ympäristössä voi olla tulevaisuudessa merkittävä osa maailman metsätaloutta.
Energiapuun osalta kansainväliset markkinat kehittyvätkin nyt nopeasti. Ilmastomuutoksen torjunta ja bioenergian kysyntä
myös muista syistä ovat johtaneet siihen,
että energiapuuta kuljetetaan jo laivarahteina sekä Itämerellä että Atlantilla. Pelletillä on jo nyt maailmanmarkkinahinta, kohta
tällainen muodostunee myös hakkeelle.
Tieto sijoittajista ei ole julkista
Hankinta työlästä käsityötä
Ulkomaisten sijoittajien osuutta suomalaisissa sijoitusrahastomuotoisissa metsärahastoissa on vaikea arvioida koska tieto
osakkuuksista ei ole julkista. Markkinavalvoja Paula Kirppu Finanssivalvonnasta
kertoo rahastojen omistuksen olevan verottajan ja tiettyjen viranomaisten saatavilla, mutta vapaasti sitä ei saa jakaa.
Metsärahastoja on toteutettu myös
kommandiittiyhtiöinä, jolloin tieto sijoittajista eli “yhtiömiehistä” on nähtävissä julkisessa kaupparekisterissä. Kirpun mukaan
kuitenkin myös kommandiittiyhtiössä voidaan rakentaa esimerkiksi velkakirjojen
avulla omistusketjuja, joiden loppupää jää
piiloon.
Taaleritehtaalla on nyt jo kolme metsärahastoa. Sekä metsät että sijoittajat ovat tässä tapauksessa suomalaisia. Metsärahastojen vetäjä Jyrki Ketola kertoo minimisijoituksen olevan pari vuotta sitten perustetussa, vanhimmassa rahastossa 100.000
euroa. Uusimmassa rahastossa 30.000 e.
Sijoituksen alarajan määrittelyä ohjaa se,
että rahastot ovat komandiittiyhtiöitä.
– Yhtiömuodon takia osakkuuksiin liittyy
kustannuksia, jotka eivät riipu sijoituksen
suuruudesta.
– Rahastolle kertyvien kustannusten takia
pienet sijoitukset eivät ole järkeviä.
Sijoitetun pääoman tuottotavoite kulujen jälkeen on 4 prosenttia. Ketolan itsensä
tekemä metsän hankinta on aktiivista ja
Vaikka metsäomaisuus ei ehkä
tarjoakaan sijoitetulle pääomalle
huipputuottoa, plusmerkkistä tulosta
on odotettavissa myös huonoina
aikoina, toteaa LähiTapiolan
yhteysjohtaja Eeli Hulmi.
METSÄTALOUS 9 HELMIKUU 1/15
melkoisen työlästä “käsityötä”. Ostokset
ovat isoja, pienimmätkin kohteet ovat kooltaan yli 200 hehtaaria.
Prosessin alussa Ketola etsii rahaston
kannalta mielenkiintoisia metsäaloja ensin
päätteeltä. Sopivan tilan löytyessä hän ajaa
paikan päälle tutkimaan aluetta ja jos kohde
vaikuttaa edelleen hyvältä, alue tarkistetaan
muiden tekemillä mittauksilla. Tämän jälkeen alkaa varsinainen kaupan hieronta eli
tarjousten teko.Tarjouksen tekemisestäkin
on vielä pitkä matka kaupan syntymiseen.
–Suunnilleen joka kymmenes tarjous johtaa kaupan syntymiseen.
Vaikka hankinta vaikuttaa työläältä,
metsistäkin vallitsee Ketolan mukaan markkinatasapaino.
–Myös metsäomaisuudelle riittää sekä kysyntää että tarjontaa.
METSÄSTÄ
VARMAA
TUOTTOA
Metsäsijoituksen tarjoajilla on kullakin omat intressinsä siihen,
miksi h�e haikailevat kansalaisten rahavarojen perään.Yhteistä
kaikille sijoitusten tarjoajille on se, että pelkästä hyvästä tahdosta
sitä ei tehdä. Kyse on bisneksestä. Toki kaikki varmasti ja vakaasti
haluavat myös metsänomistajille koituvan rahallista hyötyä ja jotkut
muutakin hyötyä.
Teksti Rauno Numminen
P
erinteisin tapa ryhtyä metsänomistajaksi on ostaa metsäkiinteistö. Viime
vuosina tämä ei kuitenkaan ole ollut
aivan helppoa, sillä ostajia on ollut paljon
enemmän kuin myyjiä. Metsäkiinteistöjen
hinnat ovat myös olleet suhteellisen korkeat. Markkinat kuitenkin määrittelevät hinnan, joten jos haluaa saada metsää, siitä
pitää maksaa käypä hinta. Metsäkiinteistöstä erityisen kiinnostavia ovat olleet sellaiset, joihin kuuluu osuus yhteismetsään. Yhteismetsän osakkaana metsänomistaja saa
normaalisti tuloa yhteismetsäosuutensa
perusteella. Jaettavan rahamäärän päättää
osakaskunta ja veron maksaa yhteismetsä.
Lapin yhteismetsä kerää
varoja metsien ostoon
Yhteismetsän omistukseen on myös muita
mahdollisuuksia kuin sellaisen metsäkiinteistön osto, johon kuuluu yhteismetsäosuus. Pohjoisessa toimii Lapin yhteismetsä, joka kerää rahaa vapailta markkinoilta
metsäkiinteistöjen ostoon. Minimi sijoitusmäärä on 20 000 euroa. Käytännössä Lapin
yhteismetsään liittyminen tapahtuu niin, et-
tä osakas sitoutuu sijoittamaan yhteismetsään haluamansa rahamäärän. Siinä vaiheessa, kun yhteismetsä löytää sopivan hankittavan metsäkiinteistön, rahan sijoittaminen
realisoituu. Osakas saa ostettavasta metsäkiinteistöstä sijoittamansa rahamäärän mukaisen osuuden.
Jos yhteismetsä hankkii esimerkiksi
100 000 euron tilan ja sillä on tiedossa viisi sellaista henkilöä, jotka haluavat sijoittaa
ostoon 20 000 euroa, niin jokainen saa
metsäkiinteistöstä 1/5-osan. Oston jälkeen
metsäkiinteistö liitetään yhteismetsään ja
sijoittaja saa sijoittamansa rahamäärän mukaisen osuuden koko yhteismetsän arvosta.
Jos siis yhteismetsän summa-arvomenetemällä laskettu arvo on miljoona euroa ja
hänen sijoittamansa euromäärä 20 000 euroa niin metsänomistajan osuus yhteismetsästä on 1/50-osa.
Yhteismetsän osakkaaksi pääsee myös
liittämällä oman metsänsä yhteismetsään.
Metsänomistaja saa silloin metsäomaisuuden arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä.
METSÄTALOUS 10 HELMIKUU 1/15
Osuuspankki mukana
metsäbisneksessä
Finanssiryhmä OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen on metsänomistaja ja innokas metsiensä hoitaja.Viime vuoden lopulla avattiin
OP-Metsänomistaja – erikoissijoitusrahasto, joka mahdollistaa yksinkertaisen ja helpon tavan sijoittaa pitkäjänteisesti suomalaiseen metsään. Rahasto sijoittaa varansa
metsäkiinteistöihin Suomessa. Sijoituksia
tehdään myös metsänomistamiseen keskittyvien listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, yhteismetsäosuuksiin tai vastaaviin
suoraan metsänomistamiseen liittyviin sijoitusinstrumentteihin. Rahaston sijoitusstrategia on yhdistelmä metsäsijoittamista,
metsänhoidon tehokasta järjestämistä,
metsäomaisuuden optimaalista taloudellista hyödyntämistä sekä vastuullista metsän
omistamista. Tuottotavoite sijoitukselle on
neljä prosenttia.
– Rahasto tulee ajan myötä kokoamaan
yhteen kotimaista metsänomistusta ja siten
ehkäisemään osaltaan metsänomistuksen
pirstoutumista, toteaa metsänhoitaja ja salkunhoitaja Tapio Tilli OP-ryhmästä. Rahastoon sijoittavalla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta metsään sijoittamisesta.
Metsäyhtymä ei voi sijoittaa OP-Metsänomistaja – erikoissijoitusrahastoon, mutta
yhteismetsä sen sijaan voi.
Yhteismetsän osakkuus
vai erikoissijoitusrahasto?
Molemmat vaihtoehdot ovat omaisuuden
hoidon kannalta varteenotettavia vaihtoehtoja sijoittaa metsäomaisuuteen. Lapin
yhteismetsään pääsee mukaan 20 000 eurolla ja samalla voi konkreettisesti osallistua myös omaisuutensa hoidon ja käytön
määrittelyyn osallistumalla osakaskunnan
kokouksiin. Yhteismetsän osakkailla on
myös oikeus metsästää yhteismetsän alueella.
OP-Metsänomistaja erikoissijoitusra-
hastoon pääsee puolta pienemmällä rahamäärällä kuin Lapin yhteismetsään eli
10 000 eurolla. Tässäkin vaihtoehdossa sijoittaja saa metsänomistajan statuksen,
mutta esimerkiksi metsästysoikeutta rahaston omistamille maille ei saa. Metsästysoikeudet annetaan maksua vastaan paikallisille metsästysseuroille. Metsästysmaiden
vuokrauksesta saatu korvaus on osa rahaston tuottoa. Erona edellä mainituissa sijoitusvaihtoehdoissa on lisäksi se, että sijoitusrahaston arvo määritellään puolivuosittain. Yhteismetsän arvon määritys on hankalampaa ja se tapahtuu harvemmin.
METSÄTALOUS 11 HELMIKUU 1/15
OP-Metsänomistaja – erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja
Tapio Tillin mukaan aikaisempaa
kokemusta metsään sijoittamisesta
ei asiakkaalla tarvitse olla.
a
P us k
a
MAAILMANLAAJUINEN
VALOKUVAUSKILPAILU
NUORILLE
Maailman kosteikkopäivänä 2.2. huomio
keskittyy kosteikkojen rooliin tulevaisuutemme turvaajana. Päivän kunniaksi käynnistyy nuorille suunnattu maailmanlaajuinen
valokuvakilpailu.
Tavoitteena on saada erityisesti nuoret
ymmärtämään kosteikkojen merkityksen
maapallon ja heidän itsensä tulevaisuudelle.
Kosteikot ovat tärkeitä tulvasuojelussa,
luonnoskatastrofien vaikutusten torjunnassa, vesiensuojelussa sekä hiilen varastoinnissa. Kosteikkojen suojelu, hoito, ennallistaminen ja kestävä käyttö ovat ensisijaisen
tärkeitä toimenpiteitä tulevaisuutemme
turvaamiseksi niin Suomessa kuin koko
maapallolla.
Peräti 67 prosenttia maailman kosteikoista on tuhottu 1900-luvun alusta lähtien. Kosteikkoja pilataan ja otetaan muuhun
käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Ramsar- sopimuksen tavoitteena on kaikkien kosteikkojen suojelu ja järkiperäinen käyttö. Kosteikoiksi luetaan sopimuksessa meret ja
rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit, sisämaan tulvametsät sekä rakennetut kosteikot. Suomi ratifioi sopimuksen
vuonna 1974. Maailman kosteikkopäivän teema tänä
vuonna on Wetlands for our future eli Kosteikot tulevaisuutemme hyväksi. Siihen liittyvään valokuvakilpailuun voivat osallistua 15–24 -vuotiaat nuoret kosteikkopäivän
verkkosivustolla: http://www.worldwetlandsday.org/photo-contest.
Kisa päättyy 2.3.2015 �ja sen pääpalkintona on lentolippu jollekin maailman
upeimmista kosteikkoalueista.
Kosteikkopäivää on vietetty vuodesta
1997 ja sitä koordinoi Ramsar-sihteeristö.
Suomessa kosteikkopäivän tapahtumia järjestetään erityisesti syksyllä, pohjoismaisena kosteikkopäivänä, ja tapahtumia koordinoi Metsähallitus.
LAMMASPAIMENIKSI
HAKI ENNÄTYSMÄÄRÄ
INNOKKAITA�
TUHANSILLE
NUORILLE KESÄTÖITÄ
METSÄTEOLLISUUDESTA
Kansallispuistot ja suojelualueet eri puolilla
Suomea etsivät tammikuussa lammaspaimenia vuokraamaan upean kohteen sekä
nauttimaan samalla rajattomasta määrästä
villaterapiaa ja luonnon terveysvaikutuksia
suojelualueella tai kansallispuistossa. Onnekkaat lammaspaimenet arvotaan tänä
vuonna 913 hakemuksen joukosta. Lammaspaimenviikkojen suosio jatkoi kasvuaan.
Kuudelle kohteelle saatiin lähes 300 hakemusta enemmän kuin edellisvuonna.
Lammaspaimenia haettiin Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä
Närängän luonnonmetsän ja Hiidenmaan
perinnetilan upeisiin maisemiin. Lammaspaimenet arvotaan hakijoiden joukosta helmikuun 2015 aikana. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan
arvonnan
tuloksesta
helmikuussa..
Lammaspaimenviikot ovat elämysloma,
jossa paimen vuokraa kauniissa maisemassa
sijaitsevan tilan viikoksi itselleen. Bonuksena tulevat lampaat, jotka toimivat kyseisen
suojelualueen hoitajina pitäen kulttuurimaisemaa auki.
Ahojen ja niittyjen vaatelias lajisto tarvitsee säilyäkseen jokavuotista niittoa tai
laidunnusta. Kansallispuistoissa kesäisin laiduntavat eläimet kaventavat huomattavasti
miestyönä tehtävää vuosittaista niittosarkaa. Luonnonhoidon sivutuotteena lammaspaimenviikoista on syntynyt vetovoimainen luontomatkailun muoto ja
mielenkiintoinen mahdollisuus päästä tutustumaan omakohtaisesti suojelualueisiin.
Lammaspaimenviikoilla Metsähallitus on
vastuussa lampaista. Jokainen lammaspaimen ohjeistetaan viikon alussa lampaiden
hyvinvoinnin seuraamiseen ja paimenella on
mahdollisuus pyytää apua paimentehtävässään yhteyshenkilöltä.Viikoista saadut tulot
käytetään lampaiden, kohteen ja ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon. Paimenet voivat halutessaan osallistua myös suojelualueen hoitotöihin vapaaehtoisena.
Metsäteollisuusyritykset tarjoavat ensi kesänä yhteensä noin 5000 kesätyö- ja Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelupaikkaa
eri puolilla Suomea.
Metsäteollisuuden tuotantolaitokset
ovat merkittäviä työllistäjiä monella paikkakunnalla. Kesätyöntekijöiden tehtävät vaihtelevat metsänhoidosta ja tuotantotöistä
erilaisiin tehtäviin logistiikassa, taloushallinnossa tai myynnissä ja markkinoinnissa.
Kesätyöpaikkojen ohella metsäteollisuusyritykset tarjoavat Tutustu työelämään
ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmalla koululaisille mahdollisuuksia omakohtaisiin kokemuksiin työelämästä alan yrityksissä. Metsäteollisuus ry on solminut Tutustu
työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun sopimukset alan palkansaajajärjestöjen - Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköliitto, Metalliliitto, METO – Metsäalan
Asiantuntijat, Ammattiliitto PRO - kanssa
vuoteen 2016 saakka.
Metsäteollisuusyritykset ovat lähteneet
innokkaasti mukaan myös Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanjaan. Kampanja haastaa kaikenkokoiset työnantajat eri toimialoilta tarjoamaan nuorille enemmän
laadukkaita kesätöitä.Työnantajille kampanja on helppo tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta käytännössä sekä kehittää työnantajakuvaansa.
Vastuulliseen kesäduuni -kampanjaan
osallistuvat yritykset sitoutuvat hyvän kesätyön periaatteisiin. Periaatteiden mukaan
nuorille tarjotaan sopivan haasteellisia, mielekkäitä töitä, joista maksetaan käypää palkkaa. Työpaikkailmoituksessa kerrotaan, miten hakuprosessi etenee, ja päätöksistä
ilmoitetaan niillekin, joita ei valita. Nuoret
perehdytetään ja heitä ohjataan työssään
sekä annetaan palautetta. Heitä kohdellaan
tasavertaisesti muiden työntekijöiden kanssa.Vastuullinen yritys tekee kesätyöntekijän
kanssa kirjallisen työsopimuksen ja työsuhteen päättyessä antaa työtodistuksen.
Tarjoamalla nuorille hyvän kesätyökokemuksen yritykset varmistavat sen, että
kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy
jatkossakin.
Lisätietoja:Anne Kettunen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Metsäteollisuus ry,
puh. 040 833 2288�
Lisätietoja:
Sari Airas, Metsähallitus, Ramsar-viestintä,
sari.airas@metsa,fi, 040-5016127
METSÄTALOUS 12 HELMIKUU 1/15
Helsingin yliopisto
Koulutus- ja KeHittämisKesKus palmenia
www.HelsinKi.fi/palmenia
PAIKKATIEDON ANALYYSIN METSÄSOVELLUKSET JA PALVELUMARKKINOINTI
Työelämälähtöinen metsätalouden liiketoimintaosaamisen
koulutus. Kysy lisätietoja: Pasi Pakkala, p. 0400 780 029,
[email protected]
Uusi paikkatietoon pohjautuva metsä/luonnonvaratieto
luo pohjan useille palveluille metsien suunnittelusta
luontomatkailuun ja korjuuteknologiasta terveyspalveluihin. Paikkatiedon analyysi -koulutus on suunnattu
metsä- ja luonnonvarasuunnittelun ammattilaisille, jotka
hyödyntävät uutta metsävaratietoa tai hyödyntävät paikkatietodataa palvelujen kehittämisessä. Yht. 4 lähiopetuspäivää maalis- ja kesäkuussa sekä verkko-opintoja.
Ilm.12.3. mennessä. Hinta 1600 €, sis. alv. 24 %
(Koulutuksen hinta 1290,32 € + alv. 309,68 €).
Lisätietoja: Aija Kortesmaa, puh. 040 569 4262, Sari
Ojanen, puh. 02941 20291 sekä www.helsinki.fi/palmenia.
MEtSätAlOUSiNSiNööri (AMK) 240 op
METSÄOPETUKSEN KEVÄTPÄIVÄT
MEtSätAlOUSiNSiNööri (YAMK) 60 op
Ura metsäasiantuntijana?
Lue lisää:
www.mamk.fi Hae 17.3.–9.4.2015
MAM
K
SUO =
M
PAR A EN
S
Metsäopetuksen valtakunnalliset Kevätpäivät tarjoavat
ajankohtaista tietoa kaikille metsäopetuksen ammattilaisille eri oppilaitosasteilla. Sisältönä mm. metsäopetus
digitaalisissa oppimisympäristöissä, metsäopetuksen ja
työelämäyhteistyön kehittäminen sekä Metsäopetus ry:n
käynnistämisen työpaja. Koulutus järjestetään kesäkuun
alussa Helsingissä. Hinta 279 €, sis. alv. 24 % (225 € + alv.
54 €). Lisätietoja: Sari Ojanen, puh. 02941 20291.
Tarkempia tietoja koulutuksista sekä ilmoittautumiset:
www.helsinki.fi/palmenia -> kts. kohta koulutukset
KYL
VÄ
HY
Hyvistä siemenistä kasvaa
V ÄÄ
TUOTTAVA METSÄ
Tapion siemenkeskus palvelee Sinua,
kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle.
METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO
Siemenkeskus І Torholantie 33, 12100 Oitti І puh. 0294 32 6000 І www.tapio.fi
METSÄTALOUS 13 HELMIKUU 1/15
BIOHIILESTÄ
UUSI VIENTITUOTE
Jos ja kun ilmaa saastuttavalle kivihiilelle määritellään sen
oikea markkinahinta, avautuu erilaisille biopolttoaineille
valtavat markkinat energiantuotannossa. Esimerkiksi
puusta paahtamalla tuotettu biohiili on tuote, josta voi
tulla uusi vaurauden lähde Suomen metsämaakuntiin.
Teksti ja kuvat Martti Linna
Biohiiltä Torrec Oy:n pilottilaitokselta.
METSÄTALOUS 14 HELMIKUU 1/15
Mikä biohiili?
Biohiiltä valmistetaan paahtamalla
puuhaketta 250–300 asteen lämpötilassa. Sen jälkeen syntynyt hauras
puuaines joko pelletöidään tai puristetaan briketeiksi.
Biohiilen energiatiheys on jopa
5–6 kertaa parempi kuin puuhakkeella ja 1,5 kertaa parempi kuin puupelletillä.Yhden irtokuution kivihiilimäärän korvaamiseen tarvitaan joko 8,5
irtokuutiota haketta tai 1,2 irtokuutiota biohiiltä.
K
ämmenelle kaadettuna ruskeanmustat biohiilipelletit eivät ole häävin näköisiä. Oikeasti kysymyksessä on ihmeaine, jolla voitaisiin korvata eri arvioiden
mukaan ainakin puolet kivihiilen käytöstä
primäärienergian tuotannossa.
Puulla on hakkeeksi ja perinteisiksi pelleteiksi valmistettuna monia heikkouksia,
kun se kilpailee kivihiilen kanssa pääsystä
energialaitosten polttoaineeksi. Suomen
metsärikkaimmat alueet sijaitsevat muualla
kuin siellä, missä tarvitaan eniten lämpöä ja
sähköä. Hake sisältää jopa puolet tilavuudestaan vettä, eivätkä pelletit kestä kivihiilen tavoin varastointia avotaivaan alla.
Puuhakkeesta paahdettu, ja pelleteiksi
tai briketeiksi puristettu biohiili kääntää
monet näistä puuraaka-aineen heikkouksista vahvuuksiksi. Kuivaa, hyvin koossa pysyvää ja energiatiheydeltään lähes kivihiilen
veroista biohiiltä kannattaa kuljettaa pidempiäkin matkoja tehtaalta käyttökohteisiin. Logistiikan kannalta on jopa etu, että
sen tuotantolaitokset ovat lähellä raakaainelähteinä toimivia metsiä.
Biohiiltä pystytään usein käyttämään kivihiilen polttoon tarkoitetuissa laitoksissa
ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Kun kattilalaitos rakennetaan, sen voi olettaa toimivan seuraavat viisi vuosikymmentä. Hiilen polttamiseen tarkoitettuja laitoksia on
paljon: hiiltä kulutetaan maailmassa vuosittain noin kuusi miljardia tonnia. Määrä on
– ilmaston kannalta valitettavasti – kasvusuunnassa.
Suomen metsät kasvavat enemmän
kuin metsäteollisuus, ja muut käyttäjät, pystyvät puuta hyödyntämään. Tilanne on sama myös esimerkiksi Venäjällä, jossa bioenergian tuotanto on lähes olematonta, eikä metsäteollisuuden sivuainevirroilla ole
käyttökohteita. Kanada voisi hyödyntää laajoja hyönteistuhometsiään paljon nykyistä
enemmän myös energiantuotannossa.
Kiinnostusta kivihiilen korvaamiseen
biohiilellä on muuallakin. Esimerkiksi Brittein saarilla halutaan lisätä merkittävästi
metsäenergian käyttöä, kun nykyiset ydinvoimalaitokset saavuttavat käyttöikänsä
pään, kaasuvarat vähenevät ja vanhoja kivihiilikaivoksia ajetaan alas. Hollanti puolestaan on sitoutunut ajatukseen hiilineutraalista yhteiskunnasta. Siellä Rotterdamin
satama-alueesta kehitetään koko Eurooppaan biotuotteita jakelevaa bioenergiapörssiä.
Tekniikka osataan jo
Jaossa on lähitulevaisuudessa miljardibisnes
myös suomalaiselle osaamiselle.Torrec Oy
on yksi niistä alan toimijoista, joka kehittää
ja kaupallistaa biohiilen tuotantoteknologiaa.Yrityksen kolmella pääomistajalla on yhteensä yli 60 vuoden vahva osaaminen
muun muassa puun kuivauksesta ja lämpökäsittelystä, lämpökäsitellyn puun pelleMETSÄTALOUS 15 HELMIKUU 1/15
Vesa Sorasahi Miktech Oy:stä toivoo,
että energiataloutta koskevat ratkaisut
arvotetaan koko kansantalouden
kannalta eikä vain paikallisesti.
Se koskee myös Helsingin Energian
tulevia tuotantoratkaisuja.
töinnistä sekä hakkeen ja purun lämpökäsittelystä.
Yksi iso kanto biohiilen voittokululle
on: ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettu päästökauppa ei ole toiminut toivotulla tavalla. Esimerkiksi kivihiilellä tuotettu
megawattitunti energiaa maksaa Suomessa
tällä hetkellä noin 15 euroa. Puhtaasti palavalla puuhakkeella hinta on kaksinkertainen, ja samaa suurusluokkaa olisi myös biohiilienergian hinta.
– Biohiilen markkinapotentiaali on valtava. Mutta edellytyksenä on, että ilman likaantumiselle saadaan hinta, eli hiilen poltolle saadaan päästöoikeusmaksu, sanoo
Torrec Oy:n johtaja Heikki Sonninen.
– Sekä Euroopassa että Suomessa tarvitaan
poliittisia päätöksiä bioenergian hyödyntämisessä. Nyt on oikea aika panostaa ja investoida tulevaisuuden biopolttoaineeseen.
Niin Torrec Oy:n yksityiset omistajat
ovat myös tehneet.Viime keväänä Mikkeliin
valmistui yhtiön laskennalliselta kapasiteetiltaan noin 10 000 tonnin vuosituotantoon
pystyvä pilottilaitos. Laitoksessa viime
vuonna tehdyt koeajot osoittivat, että pie-
niläpimittaisesta energiapuusta ja puunjalostuksen sivutuotteista voidaan valmistaa
esikäsittelemällä, kuivaamalla, lämpökäsittelemällä ja pelletöimällä erinomaista polttoainetta.
Helsingistä himoittu referenssi?
– Tekniikka on tehty vientiä varten, Heikki
Sonninen selittää.
– Päämarkkina-alueeksi olemme suunnitelleet Venäjää. Virossa meillä on yksi laitoshanke jo pitkällä. Suomi on niin pieni maa,
ettei pelkästään kotimarkkina-aluetta varten kannata kehittää uutta tekniikkaa.
Se, mitä tarvitaan, on toimiva referenssi vaikkapa kotimarkkinoilta. Eli energialaitos, joka on valmis siirtymään biohiilen
käyttäjäksi kivihiilen sijaan. Monesta Suomen metsämaakunnasta katsotaan tällä
hetkellä Helsingin suuntaan. Pääkaupungissa halutaan lisätä uusiutuvan energian käyttämistä. Kaupunki tehnee asiassa päätöksiä
lähiaikoina.
Esimerkiksi Miktech Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Vesa Sorasahi Mikkelistä seuraa kiinnostuneena Helsingin
päätöksentekijöitä. Jos nykyiset Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset muutetaan osittain biomassaa polttaviksi, on biohiili varteenotettava vaihtoehto pelleteille.
– Se on niissä realistinen vaihtoehto ilman merkittäviä lisäinvestointeja laitoksiin.
Jos voimalat tuottaisivat 40 prosenttia
energiastaan biomassalla, se tarkoittaisinoin tuhatta uutta työpaikkaa aluetalouteen.
Hyötyä ja elinvoimaa
maakuntaan
Miktech Oy on Mikkelin kaupungin ja sen
yhteistyökumppaneiden yhteinen elinkeinoyhtiö. Sen ydinvastuualueisiin kuuluu
bioenergia-asioiden edistäminen. Jos kaikki
menee hyvin, Etelä-Savoon (todennäköisesti Ristiinaan) rakennetaan noin sadalla miljoonalla eurolla 250 000 tonnia biohiiltä
vuodessa tuottava tehdas. Puuraaka-aine
kertyisi Itä-Suomesta. Biohiileksi jalostettuna se vietäisiin Helsinkiin ja muualle.
Kysymyksessä olisi valtava uusi elinvoiman ruiske koko seudulle.
– Se loisi noin 400–500 uutta työpaikkaa
metsään, logistiikkaan ja tehtaalle, Vesa Sorasahi kertoo.
– Nyt Etelä-Savossa on noin 8 000 teollisuuden, ja noin 5 000 maa- ja metsätalouden työpaikkaa.
Jos Helsinki saa aikaiseksi biohiilen kannalta myönteisen päätöksen vuoden 2016
aikana, niin Mikkelin uusi biohiilitehdas voi
olla tuotannossa jo vuonna 2018. Vesa Sorasahi toivoo, että ratkaisujen aluetaloudelliset vaikutukset otetaan täysimääräisesti
huomioon päätöksiä tehtäessä.
Torrec Oy:n Mikkelin pilottilaitos maksoi
1,5 miljoonaa euroa.Yrityksen pääomistajat laittoivat siihen suoraan omia rahojaan
noin 600 000 euroa.Talven ajan laitos
seisoo, koska sen vesikiertojärjestelmiä ei
suunniteltu pakkaskelejä varten.
METSÄTALOUS 16 HELMIKUU 1/15
Hiilipäästöt kuriin puujätteellä?
UTAHISSA KEHITETTIIN
MOBIILI PYROLYYSILAITE
Utahin kuivassa osavaltiossa Yhdysvalloissa biomassa kerätään
hakkuiden jälkeen isoiksi kasoiksi ja poltetaan tulipalovaaran vuoksi.
The Utah Biomass Resource Group (UBRG) kehitti yhteistyössä
Amron Energyn kanssa mobiilin tavan hyödyntää huonolaatuista
puujätettä ja vähentää samalla hiilipäästöjä. Käyttöä laitteelle olisi
myös Suomessa.
Teksti Christian Lankinen
T
he Utah Biomass Resource Group
eli lyhyemmin UBRG kehittää, koordinoi ja tukee bioenergian ja biomassan hyödyntämisen edistämistä Utahissa.
UBRG on paikallisen yliopiston (USU Utah
State University) hallinnoima organisaatio
ja saa rahoituksensa lähinnä yliopistolta ja
muilta sponsoreilta. UBRG:n uusin keksintö perustuu liikuteltavaan pyrolyysilaitteeseen, joka kuu-
mentaa biomassaa lähes hapettomissa olosuhteissa. Laite on asennettu rekan perävaunuun, joka pystyy käsittelemään 20 tonnia biomassaa päivässä. Prosessin tuloksena
on 50 % öljyä, 25 % biohiiltä ja 25 % synteesikaasua, jota voidaan käyttää koneen
biomassan lämmitykseen. Laitteen lämpö
voidaan säätää 300 -700 celsius asteen välille.
–Useimmiten kuitenkin ajamme konetta 350–450 asteen välillä, kertoo UBRG
perustaja ja johtaja Darren McAvoy. METSÄTALOUS 17 HELMIKUU 1/15
– Öljyä voidaan polttaa semmoisenaan,
mutta vaatii useimmiten jalostusta. Perinteiset polttokattilat voidaan pienellä vaivalla muuttaa puuöljyllä käyviksi. Tutkimme
liimojen ja muovin valmistusta puuöljystä,
kuten monet muutkin yritykset ympäri
maailmaa.
Pyörivä polttouuni
vauhdittaa pyrolyysiä
Markkinoilla on jo tällä hetkellä useita liikkuvia pyrolyysilaitteita. Miten utahilainen
keksintö eroaa muista vastaavista laitteista?
– Meidän patentoitu tekniikka perustuu
pyörivään polttouuniin, joka lämmitetään
ulkopuolelta, kertoo Darren McAvoy. - Tämä mahdollistaa nopeamman ja täydellisemmän pyrolyysin. Monet muut järjestelAmron energyn Ralph Coates ja
Rom Gardner ”pyrolyysirekan” edessä.
mät käyttävät lämmitettävää ruuvia sylinterin sisällä.
Amron Enegryn omistama prototyyppi
maksaa noin 500 000 dollaria.Yhtiö on kiinnostunut myymään ja kehittämään laitetta
laajemminkin, mutta kysyntää ei ainakaan
vielä ole ollut.
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) professorin Kari Tiilikkalan mukaan mobiilit
pyrolyysilaitteet soveltuvat hyvin Suomeen,
jossa kuljetusmatkat ovat pitkiä. Pyrolyysilaitteet voivat olla Tiilikkalan mukaan myös
osa hajautettua energiatuotantoa sekä
huoltovalmiutta.
VTT Oy:n vanhemman tutkijan Vesa
Arpiaisen mielestä mobiilien pyrolyysilaitteiden on oltava jatkuvassa käytössä, jotta
tuotannon taloudellisuutta voidaan nostaa.
Pyrolyysilaitetutkimus
etenee Suomessa
Suomessa on tutkittu kahdessa Tekesin rahoittamassa hankkeessa hitaan pyrolyysilaitteen käyttöä. Pääraaka-aineena tutkimuksissa oli koivupuu. VTT:n koordinoimissa projekteissa tutkittiin eri tuotteiden
muodostumista ja laatua eri hiiltoretorteilla, kehitettiin ja rakennettiin VTT:lle panostoiminen koehalliluokan hiiltotestilaite ja
tehtiin teknis-taloudelliset laskelmat. MTT
tutki nestetuotteiden käyttöä mm. karkotteina ja biohiilen käyttöä maanparannusaineena ja kompostoinnissa. Helsingin yli-
opiston Lahden yksikkö selvitti tuotteiden
ympäristövaikutuksia.
Euroopassa mobiilin pyrolyysitekniikan
kehitys on vasta alussa.VTT Oy:n johtavan
tutkijan Leena Fagernäsin mukaan vuoden
2015 alussa käynnistyi uusi nelivuotinen
EU-projekti Mobile Flip. Siinä kehitetään
siirrettäviä prosessointilaitteistoja, joilla
biomassoja voidaan jalostaa niiden syntypaikkojen läheisyydessä. Projektia koordinoi VTT ja projektissa on mukana kuusi
tutkimusorganisaatiota, neljä pk-yritystä ja
kaksi isoa yritystä. Suomesta projektiin
osallistuvat VTT, LUKE ja Raussin Energia
Oy.
Yhtenä prosessina tutkitaan hidaspyrolyysiä. Siirrettävä ja jatkuvatoiminen puun
BIOHIILEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Biohiili on biomassasta keinotekoisesti tuotettua hiiltä. Sitä
saadaan aikaan pyrolyysillä eli
kuivatislauksella.
K
uivatislauksessa biomassasta kaasutetaan haihtuvat ainesosat hapettomissa tai happiköyhissä oloissa muutamien satojen asteiden lämpötilassa,
yleensä alle 700°C. Alle 300 °C lämpötilassa kaasuttamista kutsutaan torrefioinniksi.
Siinä biomassa ei kaasuunnu eikä hiilly yhtä
pitkälle kuin korkeammissa lämpötiloissa,
vaan torrefioinnin tarkoitus on lähinnä parantaa energiatiheyttä ja valmistella materiaali siten energiakäyttöä varten
Maailman kivihiilen käyttö on tällä hetkellä 6,6 miljardia tonnia ja käyttö kasvaa
edelleen. Vuonna 2010 kivihiilen poltossa
muodostui 43 % energiantuotannon (fos-
METSÄTALOUS 18 HELMIKUU 1/15
siilisten polttoaineiden) hiilidioksidipäästöistä. EU maat ovat sitoutuneet CO2 päästöjen vähentämiseen (20–20–20 tavoitteet) ja kivihiilen korvaaminen uusiutuvilla
polttoaineille on avainasemassa tavoitteisiin pääsemisessä. Suomalainen Torrec Oy
tarjoaa asiakkailleen ratkaisun, jolla jalostaa
puuhakkeesta biohiilipellettiä, jolle on rajattomat markkinat Euroopan kivihiilivoimaloissa.
Hidaspyrolyysissä (hiilto, kuivatislaus)
hidaspyrolyysilaitteisto suunnitellaan, rakennetaan ja demonstroidaan projektin aikana Raussin Energian ja VTT:n yhteistyönä.
Tuotteiden eli tisleiden ja hiilten soveltuvuutta lannoitevalmisteisiin, kasvinsuojeluaineisiin ja heikkolaatuisen aktiivihiilen
käyttösovelluksiin kuten suodatinhiileksi,
tutkitaan yhteistyössä LUKEn, VTT:n ja
Raussin Energian kesken.
Suomalaiset osallistuvat laaja-alaisesti
myös tuotteiden ja muiden prosessien kehittämistyöhön. Hidaspyrolyysin lisäksi kehitettäviä tekniikoita ovat pelletointi, märkähiilto, paahtaminen (torrefiointi) sekä eri
tekniikoihin liittyen biomassojen kuivaus.
Yksiköiden tuotteita voivat olla biopohjaiset kemikaalit, lannoitteet, arvomateriaalit
puu kuumennetaan ilmattomassa tilassa hitaasti 450–500 °C:seen. Perinteisesti lehtipuuta käytettäessä päätuotteena syntyy
hiiltä (35–40 p-%) ja sivutuotteina nesteitä
(tislettä ja tervaa, yhteensä 40–45 p-%) sekä kaasuja (15–25 p-%). Hidaspyrolyysissä
muodostuva hiili käytetään Suomessa nykyään lähinnä grillihiilenä. Hiilen käyttö biohiilenä muihin tarkoituksiin, kuten maanparannukseen, on vielä varsin �uutta Suomessa.
tai jatkojalostukseen tarkoitetut välituotteet. Projektin kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa.
Biohiiltä myydään Ruotsiin
Kari Tiilikkalan mukaan biohiilen kaupallistaminen on jo alkanut. Tukholman kaupunki osti esimerkiksi viime vuonna 20 rekkalastillista biohiiltä Suomesta. Nesteiden
kaupallistaminen on hidasta Euroopassa,
jossa regulaatiot rajoittavat ja jopa estävät
tuotteiden kaupallistamisen. Euroopan ulkopuolella esimerkiksi wood vinegar (puutisle, puuetikka) markkinat ovat suuria ja
kasvu rajua. Kannattavaan liiketoimintaan
Nopeapyrolyysissä lämpötila on noin
450–550 °C ja viiveaika on hyvin lyhyt (alle
sekunnista muutamaan sekuntiin). Nopeapyrolyysin päätuote on neste, jonka saanto
on puuraaka-aineesta riippuen 60–75 p-%
ja pääkohde on polttoainekäyttö. Sitä pidetään lupaavana vaihtoehtona fossiilisille
polttonesteille teollisuuden eri prosesseissa. Suomessa Joensuun biomassavoimalaitos hyödyntää nopeaa pyrolyysiä tuottaen
bioöljyä.
METSÄTALOUS 19 HELMIKUU 1/15
on mahdollisuudet, kunhan kaasun energia
käytetään paikalliseen hajautettuun energiantuotantoon sekä nesteille että hiilille löydetään markkinat.
Hidaspyrolyysissä muodostuva nestetuote sisältää tislettä ja tervaa. Tervavapaa
tisle on lupaava ja markkinointikelpoinen
tuote erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin, kuten kasvinsuojelussa esimerkiksi karkotteena nilviäisten torjunnassa sekä rikkakasvihävitteenä, Fagernäs korostaa.
Kirjoittaja Christian Lankinen opiskelee
Lapin ammattikorkeakoulussa metsätaloutta
Metsän hyvinvointipalvelut voi tuotteistaa…
L
uonto ja metsä hoivaa, se on jo selvä
juttu. Seuraava askel onkin jalostaa
tieto tuotteiksi, joilla päästään mukaan globaalisti kasvavaan hyvinvointibisnekseen. Eurot, ruplat tai jenit ovat nyt
tiukassa, mutta tilanne muuttuu.Tuotekehityksessä pitää muistaa myös se, kuinka ja
kenelle hengen tuotteensa saa myytyä.
Perustutkimus luo pohjaa keksinnöille
ja tuotekehitykselle.Vastikään on päättynyt,
Moni hakee metsästä hiljaisuutta, mutta
hiljaisuus ei tarkoita tekemättömyyttä.
Lumikengät ovat oivalliset mielihalujen
mukaiseen liikkumiseen talvisessa luonnossa.
Tukea kokemukseen voisi saada vaikka
natural trainerin avulla?
METSÄTALOUS 20 HELMIKUU 1/15
RESEPTILLÄ
METSÄN
HOIVAAN?
Japanissa on jo sertifioituja terveysmetsiä, ja Yhdysvalloissa
lääkärit kirjoittavat potilaille
luontolähetteitä. Onko metsäinen
Suomi jäämässä jälkijunaa?
Teksti ja kuvat Vesa Martikainen
”Natural trainerille olisi
metsässä kysyntää”
Karelia Expertin toimitusjohtajana. Tällä
hetkellä hän työskentelee puolisonsa kanssa oman Matkailu- ja ympäristövalmennus
Entra Oy:n kautta.
Palviainen on huomannut muutoksen
ihmisten innossa ostaa luontoelämyksiä. Jos
ennen nojattiin enemmän liikunnallisiin ja
suorittaviin aspekteihin, niin nyt on herännyt nouseva kiinnostus hyvinvointiin, hiljaisuuteen ja voimaannuttamiseen tähtääviin
tuotteisiin.
Hänellä itselläänkin on oiva kokemus
asiasta Kolilta ulkomaisten asiakkaiden
kanssa Luonto voiman antajana –testiretkeltä. Ei fyysisesti rankalta, mutta henkisesti senkin edestä antavalta piipahdukselta
Suomen luonnossa.
– Silloin sain itsekin niin voimakkaat ja hienot tunteet, että tuli sellainen olo, että tällä oikeasti jaksaa pitkälle, yli 30 vuotta Kolillakin kelissä kuin kelissä liikkunut Soila
Palviainen vakuuttaa.
Kilot jäävät metsään
ja piakkoin päättymässä monta hanketta,
joilla on tutkittu metsän ja vihreän luonnon
elvyttävää vaikutusta. Muun muassa verenpaine putoaa jo 20 minuutin metsäsamoilun aikana, ja suomalainen tutkijaryhmä etsii yhteyttä luontobakteerien ja allergioiden vähyyden välillä.
Nyt olisikin erinomaisen ajankohtaista
tehdä tuotekehitystä, uskoo matkailun parissa yli 30 vuotta Pohjois-Karjalassa ja ko-
ko maankin alueella toiminut Soila Palviainen.
– Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren matkamessuilla esittelemässä tiekartassakin, eli mihin suuntaan Suomen matkailua viedään, hyvinvointimatkailu oli ihan yksi kärki.
Joensuulainen Palviainen on toiminut
muun muassa Pohjois-Karjalassa matkailun myyntiä ja markkinointia hoitavan
METSÄTALOUS 21 HELMIKUU 1/15
Ohjatuille luontoliikuntapalveluille ja -kuntoutukselle on kysyntää, ja uusille luontolähtöisille terveys- ja hyvinvointipalveluille
on paljon tarvetta, sanoo myös Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnoiman
Luonto liikuttamaan -hankkeen projektipäällikkö Kati Vähäsarja.
Juuri päättyneessä Savossa ja PohjoisKarjalassa toimineessa hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin tuotteita ylipainoisille miehille, syrjäytymisuhassa oleville nuorille ja
pitkäaikaistyöttömille.
Esimerkiksi työikäisten miesten Metsästä motivaatiota painonhallintaan -konseptissa ravitsemus- ja liikuntaohjaus tapahtui luontokohteissa liikunnan ja miesten
itse valmistaman terveellisen nuotioruoan
merkeissä. Mielikuva terveysvalistajista sai
metsäpolulla uuden sävyn, ja läskiä suli 16
mieheltä yhteensä 60 kiloa.
Aluksi haku ryhmään työterveyshuollon kautta ei iskenyt, mutta uroot kimposivat sohvalta ylös luonnon takia.
– Laitettiin lehteen ilmoitus otsikolla ”Metsästä motivaatiota painonhallintaan”, niin
ryhmä täyttyi heti ja tuli vielä jonotuslista,
Vähäsarja kertoo.
Kati Vähäsarjan mukaan Metsähallituksen luontopalveluissa hyvinvoinnin edistäminen on nyt ja tulevina vuosina tosi vahva
kehittämis- ja painopistealue.
– Metsähallituksen on tarkoitus tukea
Metsään voi tehdä mieltä liikuttavaa ja hoivaava myös taiteen keinoin. Kolilla oli viime kesänäkin monta polkua, joiden varrella ajatus
höllentyy irti arkiasioista.
TEEMATUOTTEET PUREVAT SUOMALAISIIN
Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun lopulla, että vankeudessa syntyneet pandatkin tarvitsevat
erätaitokoulutusta jopa vuosia pärjätäkseen omillaan luonnossa.
I
hmisten valmiuteen maksaa turvallisesta
ja valmiista luontoelämyksestä uskotaan
myös Punkaharjulla, jossa avattiin viime
talvelle kahdeksan reitin lumikenkäpuisto.
Reitit merkitään nauhoilla, mutta muuta
pohjustusta niille ei tehdä. Reittien pituus
on 1–6 kilometriä, ja viisi niistä mutkittelee
harjualueen suojelumetsissä.
Viime talvi oli valitettavan lumeton,
mutta nyt lunta on jo kenkäillä. Kruunupuisto Oy:n yrittäjä ja Punkaharjun matkailu ry:n puheenjohtaja Nina Rinkinen kertoo, että kulkijoita on ollut jo ihan mukavasti.
– Meillä on myös kuntoutustoimintaa, ja
joku ryhmä käy joka päivä.
– Ja paras kevättalvihan on vielä edessä.
Rinkinen on havainnut, että luonnossa
liikkuminen ei olekaan nykyihmiselle enää
itsestään selvää. Etenkin ulkomaisille matkailijoille helppous ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita.
– Tarvitaan merkattuja ja ohjattuja palveluja. Silloin tietää jo etukäteen, paljonko vie
aikaa, ja mitä on odotettavissa.
Rinkinen sanoo, että me suomalaiset
olemme vielä nyt huonoja maksamaan
opastuksesta, mutta aika petrannee asiaa.
Kukkaron aukaisemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää muun muassa selvästi teemoitettuja palveluja ja tuotteita.
– Se on sitä, mitä me tulevaisuudessa yritetään tarjota asiakkaille yhä enemmän, Nina
Rinkinen kertoo.
Viime kesänä Punkaharjulla avattiinkin
myös niin ikään kahdeksan teemareitin sauvakävelypuisto Metsähallituksen merkitsemillä reiteillä.-vm.o
Luonnossa liikkuminen ei ole enää itsestään selvää.
METSÄTALOUS 22 HELMIKUU 1/15
myös toimijoita, jotka järjestävät sen rakentamissa puitteissa toimintaa.
Personal trainer
myös metsäpoluille
Suomi ei ole hyvinvointituotteiden kehittämisessä vielä jälkijunassa, mutta ei myöskään ihan eturiuhassa. Kati Vähäsarja kertoo, että esimerkiksi Japanissa on jo nyt
varmaankin reilu sata sertifioitua ja tuotteistettua terveysmetsää.
– Niihin on kytketty terveysmittauksia reitin lähtöpaikalla, opastettu luontoretki ja
loppuarviointi.
– Kuta enemmän sitä miettii, sitä järkevämmältä se tuntuisi meilläkin.Tuotteistaminen
auttaisi hahmottamaan, mikä merkitys metsällä olisi, ja ehkä silloin myös kysyntää olisi lisää.
Lääkärit on kytketty vahvasti mukaan
toimintaan muun muassa mittausten kautta, ja seuraava looginen askel olisi lääkärin
määräys metsään.
– Yhdysvalloissa on jo lääkäreiden kirjoittamia luontolähetteitä käytössä tietyllä alueella. Eri järjestöjä on kytketty toimintaan
mukaan, ja lääkärit tietävät minne lähettää
asiakkaita ja miten siellä toimitaan,Vähäsarja tietää.
Ohjaava ja opastava personal trainer
-toiminta kasvaa koko ajan kuntokeskuksissa ja liikunnan harrastamisessa. Ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Vähäsarja esittää,
Moni ei-liikunnalliseksi itsensä kokeva
sinnittelee vaivojensa kanssa ja kiertää
kunto- ja liikuntasalit kaukaa. Luonnossa
ilkeää olla oma itsensä sauvakävellenkin.
METSÄ AUTTAA TYÖTÖNTÄKIN
Pitkä työttömyys rassaa mielenterveyttä, fyysistä terveyttä ja intoa
sosiaaliseen osallistumiseen. Metsähallituksen johtama Luonto
liikuttamaan -hanke ja Lieksan työllisyyden kuntakokeilu kytkivät
viime vuonna luontotapaamiset osaksi kunnan työllisyysvalmennusta.
T
avoitteena oli aktivoida pitkäaikaistyöttömiä pois kotoa luontoliikunnan avulla, ja perkaamaan omaa elämäänsä uusiksi. Hankkeessa perustettu
seitsemän pitkäaikaistyöttömän ryhmä on
kokoontunut säännöllisesti vuoden ajan.Tapaamisia on ollut viikoittain neljä tuntia
kerrallaan.
Luonto liikuttamaan -hanke oli mukana
neljä ensimmäistä kuukautta viime tammikuusta, mutta sen jälkeen jatkettiin porukan ja kunnan omin voimin. Yhdessä on
viritelty pienpetoloukkuja, käyty pilkillä,
vaellettu rauhassa ja oleiltu luonnossa paikallisten yrittäjien avulla.
Ja tulokset ovat olleet hyviä, kertoo
Lieksan työllisyyden kuntakokeilun projektipäällikkö Marjo Vallius-Hyttinen.
– He saivat luonnosta paljon toimintakykyä.
Jopa se kaikkein hiljaisin ja arinkin jutteli ja
osallistui keskusteluihin.
– Itsekin yllätyin, miten rennosti he keskustelivat kiperistäkin asioista. Luonto on kokonaisvaltainen kuntosali, Vallius-Hyttinen
toteaa.
Pelkästään tämän ensimmäisen ryhmän
METSÄTALOUS 23 HELMIKUU 1/15
aktiivisuus on tuonut Lieksalle 50 400 euron säästön. Olennaisempaa on kuitenkin
se, että työttömälle mielialan koheneminen,
sosiaalinen osallisuus ja terveyden ylläpito
tarkoittavat parempia työllistymisvalmiuksia ja elämänlaatua. Kaikki ryhmäläiset ovat
jatkaneet kuntouttavan työtoiminnan palveluissa, ja yksi on myös jo noussut ohjaajaksi toisille ryhmille.
Selvät eurot ovat kuitenkin toimiva
myyntiargumentti yrittäjille tarjota vastaavaa palvelua muillekin kunnille.-vm.o
että idean voisi jalostaa myös metsään ja
metsäpoluille.
– Näyttäisi siltä, että ainakin meidän kokemusten perusteella tällaisille “natural trainereille” olisi kysyntää.
– Monelle voi olla korkea kynnys mennä
kuntokeskukseen. Liikkumaan lähtö olisi
helpompaa, jos joku tulisi tueksi metsäreissulle.
Tuotekehitys tähtää myyntiin
Kuta teemoitetumpi luontomatkailutuote on, niin sitä kiinnostavampi se monesti myös on.
Kaskisavut kiinnostavat aina.
METSÄTALOUS 24 HELMIKUU 1/15
Tuotekehitys ei ole summamutikassa tehtyä puuhastelua, vaikka niinkin voi onnistaa.
Soila Palviainen neuvoo lähtemään liikkeelle ideasta; mikä on oikeasti uuden tuotteen
ydin. Tulevia trendejä voi haistella, mutta
paras tuote syntyy omista tai verkoston
vahvuuksista ja innostuksista.
– Silloin kun ihminen on omimmillaan ja
omalla maaperällä tekemässä asioita, niin
silloin hän on vahva ja aito.
– Matkailijat ovat vähän kuin lapsia. Kyllä he
aistivat aika äkkiä onko tässä teeskentelyä,
vai onko tämä nyt oikeasti näitten juttu.
Idean tultua selväksi pitää miettiä tuotteen toteutusmalli ja testata tuote, että se
oikeasti toimii. Kirjoituspöytäajattelu ei tähän riitä.
Palviainen muistuttaa, että tuotekehitystä ei ole viety loppuun saakka, ja tuotetta ei ole tehty, ellei se ole myynnissä ja oikeasti ostettavissa.
– Markkinointia pitää miettiä jo alusta alkaen.
– Minulla on pikkuisen sellainen kutina, että meillä on monen hyvän asian kanssa jääty siinä mielessä puolitiehen, että markkinoinnille ja tiedon eteenpäin viemiselle ei
olekaan enää riittänyt resursseja.
Palviaisen mukaan tuote on kirjoitettava auki niin, että sen ydin on esillä. Esimerkiksi pelkkä hiihtoloma Pohjois-Karjalassa
ei vielä paljon sykähdytä.
Toisaalta hän muistuttaa, että nykyisessä viestintä-ähkyssä pelkkä suorasanainen
teksti ei enää riitä mihinkään. On myös
osattava käyttää tilanteen ja tuotteen mukaan kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja vaikka
esittelyä kohta markkinoilla olevien virtuaalitodellisuuslasien avulla. Tuotteen myynnille on myös oltava selkeä myyntikanava.
– Ja pitää olla hinta, mitä se maksaa. Mitään
ei voi myydä, ellei myytävällä ole hintaa.
PERINTÖVEROSUUNNITTELU
Perintöveroasteikko on lahjaveroasteikkoa lievempi. Kun lahjaveroa joudutaan maksamaan jo alkaen 4 000 euron
arvoisista lahjoista, verotetaan perintöjä vasta kun perinnön arvo on 20 000
euroa tai enemmän.Vero on aina saajakohtainen eli jos lahjat tai perinnöt testamentilla hajautetaan usealle saajalle,
saavutetaan verosäästöä, koska kunkin
kohdalla voidaan hyödyntää veroasteikkojen alarajoja.
Koska asteikot ovat progressiivisia,
voidaan verosäästöä saavuttaa myös
sillä, että lahjojen ja perintöjen määrä
pyritään mitoittamaan siten, ettei kenenkään saaman lahjan tai perinnön arvo nouse asteikon ylimmille portaille.
Veronkiristyksen jälkeen korkein lähiomaisten maksama veroprosentti on 20,
kun perinnön tai lahjan arvo ylittää miljoonan.Alimmillaan veroprosentti on 8,
kun perinnön arvo on 20 000 ja 40 000
euron välillä.
Lesken osalta voidaan hyödyntää
60 000 euron suuruista puolisovähennystä. Johtuen vähennyksestä ja siitä,
että veroasteikko alkaa vasta 20 000
eurosta, voidaan leskelle ohjata esimerkiksi testamentilla verovapaasti 79.999
euron arvoinen perintö.
Lahjojen yhdistäminen
Progressiivinen veroasteikko kannustaa omaisuuden lahjoittamiseen pienissä erissä jälkipolville jo perittävän elinaikana. Kun sama lahjansaaja saa samalta antajalta useita lahjoja, tulee muistaa
lahjoja koskeva kolmen vuoden kumulointisääntö, eli kolmen vuoden aikana
samalta antajalta saadut lahjat lasketaan
Alihintaiset luovutukset
Jos kauppahinnasta annetaan liian suuri
alennus, tulkitaan alennus veronalaiseksi lahjaksi myyjältä ostajalle. Perintö- ja
lahjaverolaki sallii vajaan 25 % suuruisen alennuksen myytävän omaisuuden
käypään arvoon verrattuna. Sitä suuremmat alennukset ovat lain mukaan
veronalaisia. Liian suuri alennus saattaa
johtaa myös ikäviin yllätyksiin myyjän
luovutusvoittoverotuksessa, koska alihintaisissa kaupoissa ei todellista hankintamenoa vähennetä luovutushinnasta sellaisenaan.
Silloin kun kyseessä on yrityksen
luovutus ja ostajaan soveltuvat sukupolvenvaihdoshuojennukset, voidaan
kauppahintaa alentaa perustilannetta
enemmän ilman veroseuraamuksia.
Hallintaoikeus
Leskellä on lain mukaan oikeus jäädä
asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin,
ellei lesken varoihin sisälly kodiksi sopivaa asuntoa. Hallintaoikeus voidaan
määrätä muulle kuin omistajalle myös
lahjakirjassa tai testamentilla. Hallintaoikeuden arvo pääomitetaan verotuksessa ja pääomitettu arvo vähennetään
omaisuuden perintö- tai lahjavero-
up
tusarvosta ennen perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista. Nyrkkisääntönä on, että mitä nuorempi hallintaoikeuden haltija, sitä suurempi alennus perintö- tai lahjaveroon.
Perintöverosuunnittelun
apuvälineet
Elinaikana voidaan antaa lahjoja, jolloin
lahjakirjoissa on syytä määritellä, onko
lahjoja tarkoitettu ennakkoperinnöksi
vai ei. Lahjakirjalla tai testamentilla voidaan myös rajata lahjansaajan tai perillisen puolison avio-oikeus pois.
Testamentti on hyvä apuväline perinnön hajauttamiseksi usealle saajalle.
Ellei perittävä ole tehnyt testamenttia,
saatetaan sama vaikutus saavuttaa
myös perinnöstä luopumalla.
Puolisoiden kannattaa muistaa myös
avioehtosopimus. Sen avulla voidaan
paitsi varautua riitaiseen eroon, myös
ohjata verovapaata tasinkoa leskeksi
jäävälle puolisolle.
Joissakin tilanteissa saattaa olla tarpeen hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisu, jonka avulla voidaan etukäteen
selvittää esimerkiksi lahjoituksen veroseuraamukset tai soveltuuko luovutukseen sukupolvenvaihdoshuojennus.
Sukupolvenvaihdokset
Erityistä huomiota verosuunnitteluun
on syytä kiinnittää, jos perittävä omistaa yrityksen tai maatilan. Oikealla verosuunnittelulla voidaan lähipiiriin tehdyn yritys- tai maakaupan luovutusvoittoverolta välttyä kokonaan. Lahjan- tai
perinnönsaajat voivat saada merkittäviä huojennuksia veron määrään sekä
korotonta maksuaikaa.
a
t
Veroasteikoista
yhteen. Jos halutaan välttää lahjavero
kokonaan, voidaan antaa enintään 3999
euron arvoinen lahja kolmen vuoden
välein. Jos lahjojen antamisen välillä on
kulunut aikaa vähemmän, lasketaan lahjat verotuksessa yhteen, jolloin lahjojen
yhteenlaskettu arvo ylittää verovapaan
lahjan rajan.
Laki
Perintöveroasteikkoihin tehtiin vuoden
2015 alusta yhden prosentin tarkistus
ylöspäin kautta linjan.Verotuksen kiristyessä verosuunnittelun merkitys korostuu entisestään.
METSÄTALOUS 25 HELMIKUU 1/15
Torsti Lakari
Asianajaja,VT, KTM
Asianajotoimisto JB Eversheds Oy
[email protected]
www.jbeversheds.com
Työ metsänhoitoyhdistyksessä vaatii
entistä enemmän yritysmäistä osaamista ja herkkyyttä aistia muutoksia,
painotti puheenjohtaja Håkan
Nystrand.
Metsänhoitoyhdistysväki kokoontui Tampereelle
EDESSÄ MUUTOSVOIMAA
JA MYÖNTEISIÄ HAASTEITA
METSÄTALOUS 26 HELMIKUU 1/15
Metsänhoitoyhdistyksen uusia
mahdollisuuksia pohti 750
metsänhoitoyhdistyksen ammattilaista ja asiantuntijaa Tampereen Tornihotellissa 26.–27.
tammikuuta.Vuoden vaihteessa
metsänhoitoyhdistyksiltä poistui
lakimuutoksen myötä metsänhoitomaksu ja mhy:n jäsenyys
muuttui vapaaehtoiseksi. Syystäkin näillä mhy-päivillä kuultiin
useita muutosvoimaa tukevia ja
analysoivia alustuksia.
Ministeri Petteri Orpo vakuutti, että
katseet ovat jälleen kohti metsää.
Haketukikiistaan hän ei halunnut ottaa
selvää kantaa.
Teksti ja kuvat Erkki Eteläaho
M
TK:n puheenjohtaja Juha Marttila, metsäjohtaja Juha Hakkarainen sekä järjestöjohtaja Matti Voutilainen avasivat alustuksissaan uuden toimintaympäristön mahdollisuuksia ja
vakuuttivat, että metsänomistajien palveluja tullaan jatkossa edelleen kehittämään.
Myös paljon kenttäväkeä puhuttanut metsänhoitoyhdistysten MTK jäsenyys ja sen
syyt saivat MTK:n edustajilta lisää perusteluja.
Tampereen Tornihotellin sali
oli tupaten täynnä kiinnostunutta mhy-väkeä.
METSÄTALOUS 27 HELMIKUU 1/15
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki Keski-Pohjanmaalta lähdössä seminaaritauolle.
Käytännön toiminnasta, kokemuksista
ja tuntemuksista kertoivat Matti Sojakka
mhy Pirkanmaalta ja Markku Vaario mhy
Etelä-Karjalasta. Näissä alustuksissa todettiin mm. että tuhat mhy-kentällä työskentelevää metsäalan asiantuntijaa on avainasemassa paitsi metsänomistajan edunvalvonnan, myös liiketoiminnan kehittämisessä.
Tätä työtä on tehtävä yhteistuumin yhdistyksen valtuuston, hallituksen ja toiminnanjohtajan kanssa.
Metsänhoitoyhdistyksen kivijalka rakentuu entistä lujemmin metsänomistajien
jäsenyyden varaan, joka nyt on täysin vapaaehtoista. Toisaalta jäsen voi myös entistä helpommin äänestää jaloillaan…
Pysyykö mopo käsissä?
Mukana seminaarissa oli myös hieman perinteisempää metsäväkeä….
METSÄTALOUS 28 HELMIKUU 1/15
– Innovaatioita tarvitaan etenkin liiketoiminnan kehittämisessä, mutta järkevin askelin, muistutti Metsäalan Asiantuntijat ry:n
puheenjohtaja Håkan Nystrand alustuspuheenvuorossaan. Myös mhy-asiantuntijan haasteet muuttuvat.
– Tarvitaan enemmän sosiaalisia taitoja
etenkin palvelujen myyntityössä, lisää muutosherkkyyttä ja yritysmäistä osaamista,
Nystrand painotti..
Ministeri väisteli kiistanalaista
metsähaketukea
Maa-ja metsätalousministeri Petteri Orpo ei halunnut alustuksessaan kertoa mielipidettään ”kuumasta” metsähaketukikiistasta, vaikka salintäyteinen mhy-väki sitä
odottikin. Ministeri vahvisti metsäsektorin
murroksen muuttuneen positiiviseksi.
– Biomassan käytön kasvu on koko
kansantalouttamme tukeva voima, ministeri Orpo vakuutti..
Metsäsektorin investoinnit ovat myös
nousussa ja ovat nyt noin miljardi euroa
vuodessa. Ministeri korosti myös Tekesin
160 miljoonan euron tukea biotalouteen.
Suomen katseet ovat jälleen kääntyneet
metsään, suitsutti ministeri.
Itsetunnon luotausta
ja kohotusta
a
P us k
a
Näyttelijä Tom Pöystin ja kirjailija-kouluttaja Roman Schatzin tehtävänä oli antaa mhy-väelle oppia ihmisen ja etenkin
suomalaisen käyttäytymisen perusteista ja
asiakkaan kohtaamisesta.Tomin ja Romanin
huumorilla maustetut esitykset antoivat
repullisen eväitä toimihenkilöille metsänomistajan palvelutoimintaan; huumoria siinä toiminnassa usein tarvitaankin.
KUOPIOON 1,4
MILJARDIN EURON
SELLUTEHDAS
Suomalaisomisteinen Finnpulp Oy suunnittelee uuden sellutehtaan perustamista
Kuopioon.
Metsäteollisuustaustaisten yksityishenkilöiden omistaman yhtiön tavoitteena on
tuoda markkinoille uusi toimija, joka rakentaa Suomeen ”maailman moderneimman ja
suurimman havusellutehtaan”, tiedotteessa
kerrotaan. Kokonaisuudessaan hankkeen
budjetti on 1,4 miljardia euroa. Hankkeeseen saattaa tulla mukaan myös ulkomainen metsäteollisuusyhtiö. Neuvotteluja
Liikunta pitää hyvässä vireessä myös seminaareissa. Etualalla MTK:n toiminnanjohtaja
Antti Sahi.
Katso seminaarin alustukset oheisesta linkistä http://metsatieto.fi/joomla/index.php?option=com_
content&view=article&id=20
ulkomaisten tahojen kanssa on Finnpulpin
mukaan jo käyty.�
Suunnitteilla olevan havusellutehtaan
tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,1 miljoonaa tonnia havusellua, 60 000 tonnia
mäntyöljyä ja 0,8 TWh biosähköä valtakunnan verkkoon. Yhtiön sähkömarkkinoille
tuottaman biosähkön osuus on 1 % maamme vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
Finnpulpin hanketta on valmisteltu vuodesta 2012.Ympäristövaikutusten arviointi
on tarkoitus aloittaa kevään 2015 aikana,
jonka jälkeen yritys voi hakea ympäristölupaa. Tämän jälkeen hanke etenee vaiheittain investointipäätökseen. Hankkeen rahoitusneuvottelut ovat käynnissä niin
kotimaisten kuin kansainvälistenkin sijoittajien kanssa. – Tekniikka&Talous.o
LOGSET LANSEERASI
UUDEN SIMULAATTORIN
Uudessa Logset Simulaattorissa on korkeatasoinen grafiikka ja se käyttäytyy kuin oikea kone. Simulaattorin vahvuus on dyna-
METSÄTALOUS 29 HELMIKUU 1/15
miikan
tarkka
simulointi.
Myös
ohjausjärjestelmä ja mittalaite käyttäytyvät
kuin ne olisi asennettu oikeaan koneeseen.
Simulaattorilaitteisto on rakennettu samoista komponenteista kuin oikea Logsetkone. Ohjelmisto on kehitetty yhteistyössä
kokeneen simulaattoreiden kehittäjän, Mevean kanssa.
Logset Simulaattori on teknisen tuen
työkalu.Tilanteen simulointi antaa tekniselle tuelle selkeän käsityksen ongelmasta,
jolloin se pystyy neuvomaan paremmin.Asiakas saa paremmat, nopeammat ja tarkat
vastaukset. Logset Simulaattori tarjoaa
mahdollisuuden pitää koulutuksia kuivassa,
lämpimässä ja turvallisessa ympäristössä.
Simulaattori on tehokas tapa kouluttaa uusista kuljettajista erinomaisia koneenkäyttäjiä. �
Kokeneemmat kuljettajat voivat kehittää taitojaan ja testata uusia työskentelytapoja. Simulaattorikoulutus voidaan järjestää
kokonaiselle opiskelijaryhmälle samanaikaisesti.
Vuoden puuvartissuku on tuttu puutarhasta
LUONNONVARAINEN
SIPERIANKÄRHÖ
ON SUOMESSA
HARVINAISUUS
Dendrologian Seura on valinnut
kärhöt (Clematis) vuoden 2015
puuvartissuvuksi. Ainoa Suomessa
luonnonvaraisena esiintyvä kärhö
on harvinainen Siperiankärhö.
Laji on meillä suojeltu.
Siperiankärhöjä Lapväärttissä.
KUVA VASTAVALO/MIKAEL LAINE
Teksti Heikki Kiuru
METSÄTALOUS
METSÄTALOUS 30
30 HELMIKUU
HELMIKUU 1/15
1/15
K
ärhöt ovat tuttuja köynnöksiä puutarhan harrastajille. Kärhöistä tunnetaan erityisesti isokukallisia, värikkäitä lajikkeita, kuten sinikukkainen Clematis
”Jackmaniii”. Suvussa on noin 250 lajia, joita tavataan lähes kaikkialla maapallolla.
Useimmat lajit esiintyvät pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeassa vyöhykkeessä.
Suomessa kasvaa hyvin harvinaisena alkuperäiskasvina valkokukkainen siperiankärhö (Clematis alpina ssp. sibirica). Laji on
talvenkestävä Lapissakin, mutta sitä esiintyy
vain muutamassa paikassa: Lapväärttissä,
Lieksassa ja Tervolassa. Kasviatlaksessa
mainitaan siperiankärhön löytyneen 2000
– luvulla pohjoiselta Uudeltamaalta. Siperiankärhö on alppikärhön (Clematis alpina)
itäinen, mantereinen alalaji, jonka päälevinneisyysalue ulottuu Äänisjärveltä Venäjän
Kaukoitään. Puutarhoissa usein kasvatettava alppikärhö on sinikukkainen.
Suojeltu Siperiankärhö
viihtyy kuusikossa
Siperiankärhö kasvaa meillä yleensä kuusen
varassa köynnöstävänä 0,5 – 5 metriseksi.
Se vaatii runsasravinteista, mieluummin
kalkkipitoista maaperää. Suomessa kaikki
siperiankärhön kasvupaikat ovat kuusivaltaisia sekametsiä. Lajin esiintymät Suomessa kuvattiin tieteelle varsin myöhään, ensimmäisenä Lapväärtti vuonna 1947.Tämän
vuoksi laji puuttuu vanhemmista kasvioistamme. Lieksan vuonna 1981 kuvattu esiintymä oli kuitenkin ollut maanomistajien tiedossa niin kauan kuin he muistavat.
Siperiankärhö rauhoitettiin vuonna
1952, ja luonnonvaraiset esiintymät on
suojeltu. Uhanalaisuusluokituksessa laji on
määritelty vaarantuneeksi, mikä tarkoittaa,
että siihen kohdistuu uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä. Koska siperiankärhön tunnetut kasvupaikat sijaitsevat jo
suojelualueilla, uhkana ovat satunnaistekijät. Luonnonsuojelulaissa siperiankärhö on
erityisesti suojeltu laji, jolloin sen elinympäristön heikentäminen on kielletty. Siperiankärhö voidaan ottaa huomioon siten, että
kasvupaikan lähiympäristössä ei tehdä ojituksia tai voimakkaita hakkuita.
Kotimaista alkuperää olevaa siperiankärhöä ei lisätä kaupallisesti, joten taimia ei
ole saatavilla. Muuta alkuperää olevia siperiankärhöjä on myynnissä, ja kestävinä ne
sopivat hyvin puutarhaan.
Kärhöjen pähkylähedelmien karvatupsut säilyvät talvella. Kuvassa on kärhön
puutarhamuoto. Kuva Heikki Kiuru
Clematis alpina ssp. sibirica on talven
kestävä, kotimaista alkuperää oleva ja
suojeltu Siperiankärhölaji.
Kuva Heikki Kiuru
METSÄTALOUS 31 HELMIKUU 1/15
EI KUITTIA
KUMMEMPAA
Met
s
inkki
erov
v
ä
Leena Juurikkala-Ketola
• metsätalousinsinööri amk
• ammattimainen
metsäveroilmoituksen täyttäjä
• Uudenmaan verotuksen
oikaisulautakunnan jäsen
• harrastuksena metsäverotus
M
etsätalouden menoissa pääroolissa on kuitti. Eli kirjallinen dokumentti ostetusta suoritteesta eroteltuine alveineen.
Ei naurata, kun kylmäasemalta tankkaa 20 litraa sahapolttoainetta ja kone
tokaisee, ei paperia. Se vähennys meni taivaaseen. Mitään ei ole tehtävissä, jos tarkkoja
ollaan. Toki summa kannattaa kirjoittaa ylös, ottaa valokuva ja selitys viereen. Arvonlisävero jää roikkumaan, sitä kun ei itse saa erotella. Suuremmilla tankkausreissuilla siis vain
nöyrästi kassalle, jossa kysytään: tarviitko kuittii…?
Kuitillakin on väliä. Serkun veljen langon kälyn ex-mies on varmaan hyvä ojankaivaja,
muttei lasku saa olla mille tahansa sutaistu. Laskusta on löydyttävä summa, netto, alvit
veroluokittain,Y-tunnus ja ALV rekisterimerkintä nimen ja osoitteen lisäksi.
Nykyajan kaupassa kuitissa voi lukea siivoustarvikkeita, kun ostit muovihanskoja tai
muu puutarha, kun tarvitset oksaleikkureita. Tarkista aina kaupan kassalla kuitista, mitä
tuotetta ostit.Virheellisellä kassamerkinnällä joutuu helposti menetetyn vähennyksen tielle. Tästä allikosta nousee, kun kirjoittaa itse tai pyytää kaupan kassaa kirjoittamaan, mitä
oikeasti tuli ostettua.
Kuitin lukukelpoisuudesta metsänomistaja vastaa seuraavat kuusi vuotta. Satojen tai
tuhansien eurojen kuitit kannattanee varmistaa kopiolla ja selityksellä.
METSÄTALOUS 32 HELMIKUU 1/15
METSÄASIANTUNTIJA
Liitot tekivät historiaa
UUDEN KESKUSJÄRJESTÖN
PERUSTAMISTA
TAVOITTELEVA
HANKE KÄYNNISTYI
Ainakin keskusjärjestöpuheenjohtajat STTK:n Antti Palola (vas.) ja SAK:n Lauri Lyly, olivat tammikuun kokouksen jälkeen pelkkää
hymyä.
H
istoriallisessa kokouksessa Meton
puheenvuorossa korostin Meton
erityispiirteitä ja meidän aktiivista
asemaamme STTK:ssa luonnonvarojen
alalla. Sopimusalojen lisäksi Metolla on
myös metsäpalveluyrittäjiä jäseninä. Monessa muussakin liitossa on yrittäjäjäseniä.
Kokouksessa sovittiin muutamasta
periaatteesta, jotka liittyvät uuteen ut
METSÄASIANTUNTIJA 33 HELMIKUU 1/15
v
Jäsens
i
Tammikuussa järjestettiin ammattiliittojen yhteinen kokous keskusjärjestökysymyksen selvityshankkeen käynnistämiseksi ja uuden
keskusjärjestön perustamiseksi. Meton hallitus päätti joulukuun
kokouksessaan, että Meto tukee keskusjärjestöhanketta ja osallistuu selvitystyöhön. Kokoukseen osallistui edustajia 75 ammattiliitosta. Henki oli sekä määrätietoinen, että hyvähenkinen.
keskusjärjestöön. Uuden järjestön tavoite
on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien
taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä
edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
Poliittisesti sitoutumaton
keskusjärjestö
Järjestö olisi poliittisesti sitoutumaton ja se
ottaisi vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät.
Keskusjärjestön toiminta pohjautuisi
demokraattiseen edustukseen, joka huomioi kaikkien jäsenryhmien tarpeet. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena.
Kaikki STTK:n liitot ovat lähdössä
hankkeeseen mukaan.Agrologien Liitto, joka on STTK:n yhteistyöjäsen, osallistui
myös liittojen yhteiseen kokoukseen.
SAK:n liittojen osallistuminen näyttää myös
olevan kattava. Akavan liittojen kokonaistilanne selviää myöhemmin. mutta ainakin
Uusi Insinööriliitto on tulossa mukaan selvitystyöhön. Myös ryhmä liittoja, jotka eivät
tällä hetkellä kuulu mihinkään keskusjärjestöön, näyttää nyt tulevan mukaan selvityshankkeeseen.
Ne liitot, jotka lähtevät mukaan selvitystyöhön, ovat ilmoittaneet halukkuutensa
10.2.2015 mennessä. Pari päivää sen jälkeen on päätetty kokouksesta niiden liittojen edustajille, jotka ovat lähdössä selvityshankkeeseen mukaan. Kokouksessa päätetään organisoitumisesta, työskentelypro-
sessista ja sen aikataulusta. Osallistuvat
liitot pääsevät kaikki tavalla tai toisella mukaan selvitysvaiheen työhön. Meto tulee
tiedottamaan keskusjärjestöhankkeen
etenemisestä kotisivuilla, lehdessä, tiedotteissa ja erilaisissa jäsentapahtumissa.
Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö
aloittaa toimintansa vuoden 2016 aikana.
Håkan Nystrand
AY-LENTOPALLON KILPAILUKUTSU 2015
Ammattiosasto- tai työpaikkajoukkueille
AY- lentopallon SM-kilpailut järjestetään Tampereella 11.–12.4.2015
viidessä sarjassa. Joukkueiden kokoaminen on helppoa sillä joukkue voi koostua saman ammattiosaston tai saman työpaikan pelaajista, johon voi kuulua useammankin ammattiliiton jäseniä. Kaikkien pelaajien tulee kuitenkin olla ammatillisesti
järjestäytyneitä johonkin AKAVA:n, SAK:n, tai STTK:n ammattiliittoon.
Kilpailut käydään miesten A- ja B-sarjoissa, naisten A- ja B - sarjassa sekä Sekasarjassa.
Kilpailujen järjestelyistä vastaa Lentopallon AY- toimikunta ja Rantaperkiön Isku.
Ilmoittautumiset: kaikissa sarjoissa 18.3.2015 mennessä osoitteeseen [email protected]
Sarjamaksu kaikissa sarjoissa 180 euroa/joukkue.
Katso tarkempi kilpailukutsu osoitteesta.
http://www.tul.fi/Lajitjakilpailut/Jaostot/Lentopallo/Aykilpailut.aspx
Lisätietoja AY- kisoista Kari Heikkilä 0440 533804, [email protected]
Tervetuloa Tampereelle kisailemaan lentopallon AY -mestaruuksista
Lentopallon AY -toimikunta
Rantaperkiön Isku
UUSIA JÄSENETUJA TULOSSA KEVÄÄN AIKANA!
Meto on tekemässä sopimusta jäsenedut.fi -palvelun kanssa.
Jäsenedut-palvelu tarjoaa ajankohtaisia alennuksia ja tarjouksia liittojen jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Mukana palvelussa on parisataa yritystä lukuisilta eri aloilta. Alennusprosentit vaihtelevat 10–20 prosentin välillä. Rekisteriä hallinnoi InMind Media Oy.
Lisää tietoja ja tarkemmat ohjeet palveluun rekisteröitymisestä lähetetään kaikille Meton jäsenille alkukevään aikana.
Käy tutustumassa jo etukäteen monipuolisiin palveluihin www.jasenedut.fi.
J äs
e
nS
IV U T
METSÄASIANTUNTIJA 34 HELMIKUU 1/15
P U H E E N J O H TA J A LTA
LAAJEMPIA YMPYRÖITÄ
EDUNVALVONTAAN
Metsästrategia 2025 käsitellään lähiaikoina
maan hallituksessa. Meto ei ollut tyytyväinen strategialuonnokseen metsäneuvoston joulukuun kokouksessa. Tämän jälkeen Meton ryhmä on käynyt
täydentävää keskustelu maa- ja metsätalousministeriössä. Kirjaukset bioenergian edistämisestä ja
tulevaisuudesta ovat nyt vahvemmat. Samoin on
oikaistu kirjaukset eri koulutusten tärkeydestä, tarpeesta ja työvoimanäkymistä.
Tavoitteet, jotka koskevat korjuumääriä sekä
metsien kasvua, eivät vieläkään tyydytä, vaan ovat
alimitoitetut.Tämä johtuu ministeriön virkamiesten
mukaan lähinnä ilmastovelvoitteista ja hiilinielulaskelmista. Olemme yhtäkkiä tilanteessa, jossa ilmastovelvoitteet rajoittavat metsäsektorin kehittymistä! Tämä on kohtuutonta, kun hakkuusäästöjä on
syntynyt vuosikymmenten aikana todella suuria
määriä. Meidän onkin yhdessä muiden toimijoiden
kanssa paneuduttava aktiivisesti todellisiin hiilinielulaskelmiin ja tuleviin ilmastoneuvotteluihin.
Edunvalvonta ja vaikutustyö jatkuu kaikilla osaaluei�lla.
Håkan Nystrand
METO – Metsäalan Asiantuntijat puheenjohtaja
t
vu
METSÄASIANTUNTIJA 35 HELMIKUU 1/15
Jäsens
i
J
ärjestöneuvottelut Agrologien Liiton kanssa etenevät suunnitelmien mukaisesti. Maaliskuun lopussa pidetään järjestöjen yhteinen hallitusten
kokous, jossa on tarkoitus päästä käytännön yksityiskohdissa eteenpäin ja kertoa myös tarkemmin
meidän jäsenten edunvalvonnan yhteishankkeesta
julkisuuteen. Olemme jo kauan toimineet yhteistyössä ja yhteisissä tiloissa Agrologien Liiton kanssa,
joten neuvottelut ovat olleet rakentavia ja nojautuneet keskinäiseen luottamukseen.
Meton liittokokouksen, valtuuston ja hallituksen
selkeät linjaukset suunnasta ja järjestäytymisen tavoitteista ovat tietenkin hyvin arvokkaita, kun tehdään jotain näin uutta ja merkittävää; rakennamme
yhdessä vahvempaa jäsenten edunvalvontaa ja uutta tulevaisuutta koko Suomen luonnonvarasektorin
biotalouden moottorina.
Hallitusohjelmaesitykset kevään vaaleja ajatellen on nyt tehty uudella tavalla. Meton hallitus päätti joulukuun kokouksessaan päälinjauksista. Tämän
jälkeen on haettu vaikuttavuutta kutsumalla Agrologien Liitto, Metsänhoitajaliitto ja Agronomiliitto
mukaan yhteiseen hallitusohjelmaesitykseen. Näin
esityksen takana on yli 20 000 luonnonvarojen ja
biotalouden asiantuntijaa ja ammattilaista.Tämä työ
on viety läpi tammikuun aikana. Helmikuussa on
hallitusohjelmatapaamisia eduskuntapuolueiden
edustajien kanssa.
METOn HAAPA-kyselyn satoa
METSÄOPISKELIJOIDEN
HARJOITTELUPALKAT
VUONNA 2014
Syksyllä 2014 tiedusteltiin metsäopiskelijoilta harjoittelupalkkausta.
Vastauksia saatiin tällä kertaa 88 kappaletta, mikä oli selkeästi
edellisvuotta vähemmän…
Teksti Tiina Eklund
erimielisyyksiä ilmenee työpaikalla.
T
Harjoittelupalkkaus ja
muut työsuhde-edut
avallista pienempi vastanneiden
määrä johti siihen, että tuloksissa ei
päästy yhtä tarkkoihin lukuihin kuin
vuoden 2013 kyselyssä.Vastaajia oli kaikista
metsätalousinsinöörejä
kouluttavista
AMK:sta, mutta eniten vastauksia saatiin
Tampereelta, josta oli 42 prosenttia vastaajista!
Harjoittelijoita selkeästi eniten palkkasivat
metsänhoitoyhdistykset (30%) ja toiseksi
eniten yksityiset metsäpalveluyritykset
(9%).
Ensimmäisen kouluvuoden jälkeen harjoittelun tehneet saivat keskimäärin palkkaa 1300 eur/kk, mutta vaihteluväli oli varsin suuri. Lisäksi iso osa vastaajista ei ilmoittanut saaneensa palkkaa laisinkaan, mikä on poikkeuksellista edellisvuoteen
verrattuna.Valtaosa vastaajista teki harjoittelun metsänhoitoyhdistyksissä tai yksityisessä metsäpalveluyrityksessä.
Toisen vuoden jälkeen harjoittelun tehneet saivat keskimäärin n. 1800 eur/kk. Palkat vaihtelivat 1300–1900 eur/kk välillä,
kun lisäksi saatiin verovapaita matkakorvauksia. Suurilla yrityksillä harjoittelupalkkaa
maksettiin hieman alle 1800 euroa. Metsän-
Harjoitteluun hakeminen
nS
Valtaosa eli 72 % vastanneista kertoi aloittaneensa haun harjoitteluun 3-5 kuukautta
ennen aiottua harjoittelun alkua ja 22 %
vastanneista jo 6-12 kuukautta aikaisemmin.
Netin kautta harjoitteluhakemuksen
teki 63 % ja puhelimitse otti työnantajaan
yhteyttä 68 % hakijoista. Viidennes lähetti
työhakemuksen postitse tai/ja kävi työpaikalla kysymässä harjoittelupaikkaa. Samassa
työpaikassa harjoitteli uudelleen neljännes
hakijoista.
Harjoittelupaikkaa hakeneista 15 % jäi
ilman harjoittelupaikkaa. Luku on selvästi
viime vuotta korkeampi.
Harjoitteluun valituista 60 %:lle ilmoitettiin valinnasta 1-3 kuukautta ennen harjoittelun alkua, viidennes sai tiedon 1-3
viikkoa aiemmin ja 6 % vain alle viikko ennen harjoittelun alkua. Jo 3-6 -kuukautta
aiemmin tiedon harjoittelupaikastaan sai
12 % vastaajista. Ilman harjoittelupaikkaa
jääneistä 27 % ei saanut työnantajalta mitään vastausta ja 13 % sai 1-3 viikkoa ennen
harjoittelua tiedon, ettei pääse harjoitteluun. Aiempaan vuoteen verrattuna työnantajat ovat parantaneet harjoittelijoille
vastaamista, mikä on hieno asia!
Vastanneista 7 % ei allekirjoittaJäs nut kirjallista työsopimusta. Kire
jallisella työsopimuksella voi
todistaa, mitä on sovittu, jos
IV U T
METSÄASIANTUNTIJA 36 HELMIKUU 1/15
hoitoyhdistyksillä keskimäärin hieman yli
1600 euroa, mutta maksetuissa kuukausipalkoissa oli suuri hajonta. Osa sai harjoitteluunsa hyväksiluvun TES:n mukaisesta
työstä, jolloin ansiot olivat em. harjoittelupalkkoja suurempia.
Kolmannen vuoden jälkeen harjoittelun
tehneiden palkka oli keskimäärin n. 1700
eur/kk. Suurilla metsäyrityksillä työssä olleiden ansio vaihteli 1800–2100 eur/kk välillä, kun taas julkisella sektorilla harjoitelleiden palkka oli 1200–1400 eur/kk ja metsänhoitoyhdistyksissä keskimäärin yli 1800
eur/kk. Harjoittelun keskipalkkaa laski suuri julkisella sektorilla harjoitelleiden osuus.
Harjoittelijat ajoivat autolla noin 950
km/kuukaudessa, mikä valtaosin korvattiin
verovapaasti 0,43 snt/km.
Loma- ja pekkaspäivien saamisessa oli
paljon vaihtelua. Tähän kannattaa jatkossa
kiinnittää huomioita, sillä lomapäiviä kertyy
lain mukaan kaikille.
vähennetään verotuksessasi.
Jos jäsenmaksu on unohtunut maksaa
– ota yhteyttä METOn jäsenistöassistentti
Anne Marttiseen, ja asia järjestyy. Kaikkea hyvää kesän 2015 harjoittelupaikkojen
hakuun!
Ilmoititko harjoittelusta
METOon?
Lisätietoja:
Jäsenmaksuasioissa Meton jäseniä neuvoo
jäsenistöassistentti Anne Marttinen: anne.
[email protected] ja p. 040 7610 416
Harjoittelupalkkausasioissa saat tietoa METOn toimistolta, joko ko. sopimusalan asiamieheltä tai opiskelijavastaavalta.Yhteystiedot: www.meto-ry.fi
Harjoittelusta tai kesätöistä tulee maksaa
METOn jäsenmaksu, jolla kerrytät itsellesi
ansiosidonnaisen päivärahan ehtoa. Jäsenmaksu on pieni opiskelijalle – vain 0,7 %
veronalaisesta kuukausitulosta, joten kerryttäminen kannattaa! Lisäksi jäsenmaksu
NUORI PITÄÄ PEREHDYTTÄÄ
TALON TAPOIHIN
T
yöterveyslaitoksen uusi Tietoa
työuran alkutaipaleelle -verkkomateriaali tarjoaa ohjeita nuoren
työuran tukemiseen. Sisältö keskittyy nuorten työuran alkuun työturvallisuuden,
työsuojelun yhteistoiminnan ja työkyvyn
näkökulmasta.
– On olennaisen tärkeää kannustaa
nuorta olemaan aktiivinen työyhteisössään
ja panostaa siihen, että nuori tuntee kuuluvansa porukkaan. Onnistumisen kokemukset ensimmäisessä työpaikassa saattavat
määrittää nuoren työuraa pitkälle, korostaa
tutkija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta.
– Kun nuorelle kerrotaan vaikkapa esittäytymiskierroksen aikana lyhyesti, mitä kukin tekee ja miten se liittyy nuoren omaan
työnkuvaan, hänen on helpompi nähdä oma
työnsä kokonaisuuden osana. Tämä voi lisätä työn mielekkyyttä. Samalla nuori tutustuu työyhteisöön, jolloin kynnys hankkia
omaa työtä tukevaa tietoa madaltuu, vinkkaa tutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitoksesta.
Vaikka ohjaamisen ja tuen tarve on yksilöllistä, jokaisen nuoren työntekijän kanssa pitää käsitellä työpaikan yhteiset toimintatavat ja työturvallisuutta koskevat asiat.
Niinkin jokapäiväiset asiat kuin kahvi- ja
ruokatauot on tärkeä kertoa heti työtä
aloittaessa. Samoin on tärkeä kertoa, miten
nuori toimii, jos hän havaitsee jonkin vaaranpaikan työtehtävässä.
– Nuori ihminen ei välttämättä tiedä
vielä, missä hän on hyvä. Kun työnantaja
antaa hänelle asiallista palautetta, hän oppii,
missä hän on kehittynyt ja missä on parannettavaa. Myönteiset kokemukset työelämästä antavatkin nuorelle varmuutta ja
rohkeutta tehdä työuraansa koskevia ratkaisuja, Uusitalo toteaa.
Tietopaketti perehdytyksestä
on kaikkien saatavilla verkossa
Tietoa työuran alkutaipaleelle -verkkomateriaali sisältää tietoa ja käytännön vinkkejä erityisesti työllisyydenhoitoon kuten
työkokeilujaksoille, palkkatuettuun työhön
ja muuhun työttömien nuorten työelämävalmennukseen. Nuorilla viitataan tässä oppaassa alle 25-vuotiaisiin, mutta sisällöstä
on hyötyä kaikenikäisten työturvallisuuden
ja työkyvyn edistämiseen.
Työpaikat voivat hyödyntää materiaalia,
kun he ottavat nuoria työntekijöitä työpaikalleen ja auttavat heitä koulutus- ja työurasuunnittelussa.Työllisyyspalvelujen henkilöstö voi hyödyntää materiaalia tutustuttaessaan nuoria työelämän pelisääntöihin ja
vahvistaessaan nuoren valmiuksia astua
työelämään.
Materiaali tehtiin Työterveys ja työturvallisuus osana nuorten työllistymistä -hankkeessa
(Nuorten ttt -hanke) vuosina 2013–2014. Projektin rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö
ja Työterveyslaitos. Yhteistyökumppanina oli
Tampereen kaupungin työllisyydent
hoidon palveluyksikkö.
vu
METSÄASIANTUNTIJA 37 HELMIKUU 1/15
Jäsens
i
Pelkkä työtehtäviin perehdyttäminen ei riitä, kun nuori tulee
ensimmäiseen työpaikkaansa. Nuorelle tulee opettaa myös
työpaikan tavat kuten palaveri- ja palautekäytännöt, sekä kertoa,
miksi näin toimitaan.
METON
RIISTASEMINAARISSA
KANSAINVÄLISIÄ
ESIINTYJIÄ
Meton riistaseminaari Evolla keräsi
salin täyteen väkeä.
Moni metsäammattilainen on koulutuksessaan opiskellut
riista-asioita, koska metsiä käsitellessä käsitellään myös riistan
koti. METO on järjestänyt pidettyjä riistakursseja aiemmin
vain metsäopiskelijoille, mutta seminaariin mahtui mukaan
suurempi joukko aiheesta kiinnostuneita.
Teksti ja kuvat Tiina Eklund
E
nS
vo-keskuksen salissa oli kuutisenkymmentä henkilöä, kun marraskuun
27. päivänä avattiin METOn ensimmäinen ”Riista-seminaari”. Yhteyspäällikkö
Tiina Eklund piti avauspuheenvuoron,
missä hän totesi Hämeen AMK:n Evon yksikön antaneen metsien monikäyttöJäs koulutuksen monelle nykyisin
e
riista-alalla työskentelevälle.
Opetushallituksen metsätalo-
uden koulutustoimikunnan puheenjohtajana hän näki myös, että tulevaisuudessa laajempi biologinen osaaminen on metsäammattilaisille tärkeää.
Virosta ajankohtaisia kuulumisia
IV U T
Viron Metsästäjäliiton varatoiminnanjohtaja ja Kansainvälisen Riistansuojeluneuvosto
CIC:n trofeetuomari Andres Lillemäe
kertoi esityksessään Viron metsästäjien
eettisistä säännöistä, sekä metsästyksestä
yleisesti Virossa. Esiintyjänä Lillemäe oli
mukaansa tempaava ja lämmitteli hyvin
suomalaista yleisöä. Hän toi mukanaan virolaisia kirjoja ja lehtiä, jotka myytiin nopeasti loppuun.
Ajankohtaisena kysymyksenä yleisöstä
nousi Viron sikaruttotilanne (African swine
fiber ASF) ja miten tauti vaikuttaa Viron villisikakannan hoitoon?
– Ohje on, että ruokinnalla pidämme sikalaumat paikoillaan. Vanhaa emakkoa ei saa
kaataa, muutoin lauma hajaantuu. Villisikakantaa hieman alennetaan nuoria yksilöitä
kaatamalla, kertoi Lillemäe.
Eläinkannan rakenteella
metsävahinkoja torjumaan
Riistatohtori ja Latvian Metsästäjäliiton puheenjohtaja Janis Baumanis kertoi sorkkaeläinkannan hoidosta esimerkkeinä saksanhirvi ja metsäkauris:
– Eläinten iänmääritys ulkoisesti teh-
METSÄASIANTUNTIJA 38 HELMIKUU 1/15
Jotta eläinkanta olisi elinvoimainen, tulisi Baumaniksen mukaan kannan harvennus tehdä erityisesti vasoja ja huonosarvisia nuoria yksilöitä kaatamalla, sekä pitämällä naaras-urossuhde tasapainossa.
Suomalaista riistaosaamista
Tiina Eklundin vasemmalla puolella trofeetuomari Andres Lillemäe ja oikealla riistatohtori
Janis Baumanis.
Eläkkeellä oleva riistapäällikkö, metsätalousinsinööri Veli Lappalainen kertoi trofeista riistankantojen hoidossa. Lappalainen
on kansainvälinen CIC trofeetuomari ja yksi harvoista virallisista Suomen trofeetuomareista. Hänen mukaan hirvisonnien
ikää tulisi nostaa;
– Nykyiset hirvisonnit ammutaan aivan
poikasina, kaadettujen eläinten keski-ikä on
3,5 vuotta. Kaatokypsän eläimen tulisi olla
vähintään 6,5 -vuotias, kertoi Lappalainen.
Lappalaisen mukaan nuoria huonosarvisia yksilöitä tulee poistaa ja taasen jättää
ampumatta 2,5 – 5,5 -vuotiaat hyväsarviset
urokset, jotta saadaan luonnonvalinta kunnolla toimimaan hirvikannassa;
– Kun on riittävästi isoja sonneja, pääsevät ne kilpailemaan keskenään ja vahvin
voittaa, totesi hän.
Valkohäntäpeuran Lappalainen kertoo
olevan suomalainen menestystarina;
– Valkohäntäpeurakanta on kasvanut
hyvin ja aina vain parempia trofeita tulee
mitattavaksi.Valikoivan metsästyksen eteen
on tehty Suomessa työtä – hyvänä esimerkkinä on Sorkka 2020-hanke läntisellä
Uudellamaalla, kertoi Lappalainen.
Tilaisuuden lopuksi Lillemäe ja Lappalainen mittasivat yleisön tuomia lukuisia
sarvitrofeita. Ensimmäisenä mitattiin suomalainen harvinaisuus – metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Trofeen pisteet ylsivät reilusti yli kultamitalirajan 847,2 CIC
pisteellä, joten se saavutti Suomen 8. suurimman sijan. Trofeen omistaja oli yhtä hymyä.
Lisätietoja:
Seminaarin ohjelma, esitykset ja valokuvia
löytyvät
METOn
sivuilta:
http://www.meto-ry.fi/ajankohtaista/tapahtumat-arkisto/296-meton-riistaseminaaritaytti-evo-keskuksen
Suomen trofee-infon sivut: http://trofeeinfo.kotisivukone.com/
dään eläimen kokoa, sarvia ja niskakulmaa
arvioimalla, kertoi Baumanis englanniksi.
Hänen mukaansa sorkkaeläinkannat
ovat usein naarasvoittoisia, johtuen metsästäjien kannanharvennuksesta tuottavuusperiaatteella. Urosten vähyys kannassa
näkyy muun muassa pienentyneinä vasoina.
Lisäksi kannan rakenteella on vaikutusta
metsätuhoihin;
– Naaras ja vasavoittoinen populaatio
tekee eniten tuhoja metsätaloudelle, totesi
Baumanis.
Tulossa:
Tallinnan trofeenäyttely pidetään 13.–19.
huhtikuuta 2015 (Pärnumaantee 232, Tallinn). Lisätietoja: http://www.ejs.ee/et/uudised-ja-teated/2409-jahitrofeede-naeitused-2015.html
METSÄASIANTUNTIJA 39 HELMIKUU 1/15
t
vu
Jäsens
i
Andres Lillemäe ja riistapäällikkö Veli Lappalainen mittasivat yleisön tuomia sarvitorfeita.
VUOSIKOKOUKSIA
METO HÄME-UUSIMAA
Kutsumme METO Häme-Uusimaa ry:n
jäsenet vuosikokoukseen torstaina
5.3.2015 klo 17.00. Paikka on Siltavuorenrannan väestönsuoja / Väestönsuojelumuseo, os. Siltavuorenranta 16 B, 00170
Helsinki (noin 600m Rautatieasemalta).
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat.
Ohjelma:
17.00 Opastettu kierros näyttelyssä
18.00 Runsas kahvitarjoilu ja vuosikokous
Vuosikokouksessa julkaistaan myös valokuvakilpailun voittajat. Ilmoittautuminen ennakkoon to 26.2.2015 mennessä sähköpostilla [email protected]
Lämpimästi tervetuloa!
METO
KAAKKOIS-SUOMI
METO Kaakkois-Suomi ry:n vuosikokous
pidetään Lappeenrannassa, Scandic Patria
Kauppakatu 21, perjantaina 6.3.2015
klo 17.00–19.00, jonka jälkeen ruokailu.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat.
METO POHJOISPOHJANMAA
METO Keski-Pohjanmaa ry:n vuosikokous
tiistaina 10.3.2015 klo 18. Paikka Haapajärven OP, Puistokatu 35, Haapajärvi.
Aloitetaan iltapalalla. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat.
Metosta mukana yhteyspäällikkö Tiina
Eklund.
METO Pohjois-Pohjanmaa ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 27.3.2015 kello
18.00 alkaen. Paikkana Holiday Inn, Kirkkokatu 3, Oulu. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Ruokailuun ovat tervetulleita myös avecit, ilmoittautumiset Petri Törrönen p. 040 7322083.
Tervetuloa! Satu Wirkkala, p. 040-7504014
METO POHJOISKARJALA
METO Pohjois-Karjala ry:n vuosikokous
keskiviikkona 25.3.2015, klo 16.00.
Paikka METLA-talon Käpysali,Yliopistokatu
6, 80100 Joensuu. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Kokous alkaa klo 16. Kokouksen päätteeksi ruokailu Metla-talolla. Ruokailun jälkeen
on mahdollisuus lähteä seuraamaan Joensuun Kataja Basket – Namika Lahti koripallo-ottelua klo 18.30.
Tervetuloa!
Johtokunta
METO KESKI-SUOMI
17. Ukkoherra vuodelle 2015
On aika valita ja palkita ansioitunut metolainen. Kuka on sinun mielestäsi todellinen
metsämies tai nainen, joka on ollut eduksi
ammattikunnalle ja saavuttanut arvostuksesi. Ehdota oma suosikki ja anna lyhyt
perustelu henkilöstä. Ilmoita [email protected]
Lista aiemmista Ukkoherroista nähtävillä
www.metokaakkoissuomi.fi Olemme varanneet buffet-illallisen kokouksen päätteeksi, joten ILMOITTAUDU
kokoukseen viimeistään 27.2.2015 mennessä, sekä osallistutko illalliseen. Ilmoittautumiset: [email protected] tai (0400
605 419).
Tervetuloa!
Johtokunta
METO KESKIPOHJANMAA
Kutsu vuosikokoukseen ja teatteriiltaan!
METO Metsäalan Asiantuntijat Keski-Suomi ry:n vuosikokous pidetään perjantaina
27.3.2015 klo 16:30 alkaen. Kokouspaikka on Nordean pääkonttori osoitteessa Kauppakatu 18, 40100 Jyväskylä.
Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen alussa on Nordean
puheenvuoro. Meton toimistolta on alustavasti tulossa mukaan kokoukseen yhteyspäällikkö Tiina Eklund.
Kokouksen jälkeen tarjoamme teatteri-illan (avec) Jyväskylän kaupunginteatterilla,
jossa katsotaan Timo Rissasen ohjaama
hersyvän hauska musikaalikomedia Lainahöyhenissä klo 19 alkaen.
Ilmoittautumiset vuosikokoukseen ja teatteriin 14.3.2015 mennessä Petri Leinoselle
044 544 1429, [email protected].
J äs
e
Kokoukseen osallistujien kesken arvotaan
yksi Pomoselän majoituspaketti. Kokouksessa on edustus myös Metosta.
Tervetuloa
Johtokunta
METO HÄME
Tervetuloa METO �Häme ry:n alueyhdistyksen vuosikokoukseen maanantaina
20.4.2015 klo 18.00. Paikka on Kangasalan Huutijärvi Mobilia Auto-ja Tiealan Valtakunnallinen Erikoismuseo,
os: Kisaranta, Kustaa Kolmannen tie 75,
36270 Kangasala.
Samassa tilaisuudessa tutustutaan myös
Auto-ja Tiealan museoon ja paikalliseen hakelämpölaitokseen.
Vuosikokouksessa käsitellään alueyhdistyksen sääntömääräiset asiat. Paikalla on METOn neuvottelupäällikkö Erkki Eteläaho.
Tilaisuuden jälkeen on ruokatarjoilu.
Tervetuloa!
Johtokunta
METO LOUNAIS-SUOMI
METO Lounais-Suomi ry:n vuosikokous pe
20.3.2015 klo 15.30.
Paikka Silja Line m/s Baltic Princess.
Lähtö to 19.3. Turusta klo 20.15. Paluu pe
20.3. Turkuun klo 19.15.
Sitovat ilmoittautumiset 25.02. mennessä
[email protected], [email protected], [email protected].
Ruokaraha 20 euroa, seuralainen 60 euroa,
kerätään satamassa.
Hallitus
nS
Tervetuloa!
Hallitus
IV U T
METSÄASIANTUNTIJA 40 HELMIKUU 1/15
Resumé
VI BYGGER VIDARE CIRKLAR
I INTRESSEBEVAKNINGEN
F
örhandlingarna med Agrologernas Förbund om ett
närmare samarbete går framåt planenligt. I mars är det
meningen att styrelserna besluter om praktiska detaljer och därefter också kan berätta utåt mera om vårt gemensamma intressebevakningsprojekt. Eftersom vi redan
länge har verkat i samarbete och i samma utrymmen har
förhandlingarna varit konstruktiva.
Besluten i Metos förbundsmöte, fullmäktige och styrelse har stakat ut riktningen då det gäller vår organisering
i framtiden. Det är värdefullt att vi har ett förbund som kan
göra beslut. Vi bygger nu tillsammans med agrologerna en
starkare intressebevakning för medlemmarna och för hela
naturresursernas framtid i Finland. Naturresurserna är motorn i hela vår bioekonomi.
Förslagen till nästa regeringsprogram efter vårens val
har nu gjorts på ett nytt sätt. Metos styrelse beslöt i december om huvudlinjerna. Efter det har vi bjudit in Agrologernas Förbund, Forstmästarförbundet och Agronomförbundet till ett gemensamt förslag till regeringsprogrammet.
På det sättet har vi över 20 000 experter inom naturresursbranscherna bakom förslaget. Vi har gjort det gemensamma förslaget i januari och i februari ordnar vi möten om
regeringsprogrammet med representanter för riksdagspartierna.
Skogsstrategin 2025 behandlas snart i landets regering.
Meto var inte nöjd med det förslag som behandlades på
Skogsrådets möte i december. Vi har nu fört kompletterande diskussioner med jord- och skogsbruksministeriet.
Skrivningarna om bioenergins framtid är nu bättre och starkare. Också texten om de olika skogsutbildningarnas vikt
och behov har rättats till.
Målsättningarna angående framtida drivningsmängder
och skogarnas tillväxt tillfredsställer inte ännu, utan är för
låga. Dethär beror enligt tjänstemän på ministeriet på klimatkraven och beräkningarna då det gäller kolbindningen.
Vi har helt plötsligt hamnat i en situation där klimatåtagandena och kolbindningen begränsar vår skogssektors utveckling! Det här är oacceptabelt då vi har stora virkesbesparingar i skogarna sedan många tiotals år tillbaka på grund
av underavverkning. Vi måste här tillsammans med andra
aktörer aktivt arbeta på att få klarhet i verkligheten då det
gäller beräkningarna av kolbindningarna och de kommande
klimatförhandlingarna. Det här är inte någon ensak för miljöministeriet längre!
En ny centralorganisation för förbunden är under planering. Metos styrelse har beslutat, liksom samtliga STTK
förbund att delta i utredningen. Det är tänkt att det nya
centralförbundet skulle inleda sin verksamhet under år
2016. Mera information till medlemmarna om detta senare
då utredningsarbetet gått framåt.
Håkan Nystrand
METO KAAKKOIS-SUOMI SKI-EXPO MESSUILLA
Meto Kaakkois-Suomen uuden johtokunnan ensimmäinen voimainponnistus oli syksyllä reissun järjestäminen
Helsingin messukeskukseen. Tällä kertaa Ski-Expo messuille.
Tuntui siltä, että uudistuneen johtokunnan idea lähteä Helsingin metsämessuille jo viikkoa etukäteen oli toimiva ratkaisu. Viikkoa ennen metsämessuja oli hiihdon, lumilautailun, jääkiekon ja salibändyn esittelyä Ski-Expo
messuilla. Samalla kertaa oli myös digija hifi-messut. Jäseniä �saatiin mukavasti mukaan retkelle sekä Kymenlaakson
että Etelä-Karjalan maakunnista. Selke-
ästi talviurheilu, valokuvaus ym. olivat
jäseniä kiinnostavia aiheita.
Matkaan lähdettiin jo aamun pikkutunneilla Lappeenrannasta, ja matka
eteni samalla kun bussin kyytiin nousi
jäseniä matkan varrelta. Alkuperäisen
suunnitelman mukaan olisi Helsingissä
ollut aikaa tutustua Meton toimistoon
tai vaihtoehtoisesti eduskuntaan, mutta molemmat tärkeät talot olivat kiinni.
Siispä käytimme pari tuntia aikaa ihan
vain Helsingissä oleskeluun ja kaupoissa shoppailuun. Metsämieshän käyttää
tarjoutuneen tilanteen hyväkseen, ja
kauppa kävi Stockmannilla kuin siimaa
vain. Mukaan lähti tavaraa perämoottorista lähtien!
Pienen jaloittelun päätteeksi oli
paikallaan kokoontuminen ja ruokailu
Viikinkiravintolassa. Itse messuihin tutustumiseen varasimme useamman
tunnin. Kun suurin messunälkä oli tyydytetty, niin palailimme hieman väljemmin asuttujen kotiseutujemme suuntaan. Perjantaipäivä siinä meni, mutta
olihan viikonvaihde vasta potkaistu
käyntiin.
Kiitokset osallistujille mukavasta
matkaseurasta.
Luvassa hyvää
puukauppasäätä.
Kolme askelta kohti helpompaa metsänomistajuutta:
1. Soita paikalliselle Stora Enson metsäasiantuntijalle.
2. Saat veloituksetta neuvot ja esitykset päätösten tueksi.
3. Nauti. Loppu onkin sitten metsäammattilaisten hoidossa.
Jo ensimmäisen puukaupan jälkeen olet Stora Enson
Tähtiasiakasohjelman etujen ja palvelujen piirissä.
Metsän omistaminen voi olla siis helppoa ja palkitsevaa!
!
Ota yhtey ttä
102
p. 09 8860 2
nsometsa.fi
www.storae