Linkki - Lahden Yliopistokampus
Transcription
Linkki - Lahden Yliopistokampus
ABSTRAKTIKIRJA 10.11.2015 ABSTRAKTIKIRJA 10.11.2015 FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti LAHDEN TIEDEPÄIVÄN 2015 OHJELMATYÖRYHMÄ Lea Hennala Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti (puheenjohtaja) Timo Vuorimaa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö Kaisa Vuorivirta Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Kati Honkanen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut Anja Kuhalampi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut Jaana Poikolainen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut Kirsi Lindqvist Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut / Päijät-Hämeen LUMA-keskus Anna-Lea Rantalainen Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos Marja Kiijärvi-Pihkala Lahden ammattikorkeakoulu Ulla Kotonen Lahden ammattikorkeakoulu Mirja Kälviäinen Lahden ammattikorkeakoulu Marjo Leppä Lahden ammattikorkeakoulu (projektiryhmä) Kati Manskinen Lahden ammattikorkeakoulu Kati Peltonen Lahden ammattikorkeakoulu Kirsi Valkeapää Lahden ammattikorkeakoulu Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Ilkka Väänänen Lahden ammattikorkeakoulu Riikka Sinisalo Lahden ammattikorkeakoulu Oppimiskeskus Fellmannia Heikki Turunen (Jyrki Rosti) Lahden kaupunki Tuija Oikarinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti Senja Jouttimäki Lahden Yliopistokampus Anne Antila Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö, sihteeri (projektiryhmä) Minna-Maija Salomaa Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö Viestintä ja markkinointi Anne Antila Terhi Kuisma Marjo Leppä Heidi Metso Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lahden tiedepäivä on osa alueellista korkeakouluyhteistyötä TOIMITTAJA Anne Antila TAITTO Lahden ammattikorkeakoulu, Minna Mujunen KANNEN KUVA Shutterstock | PAINO N-Paino Oy 2015 Ympäristömerkitty painotuote 4 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 TERVETULOA LAHDEN TIEDEPÄIVÄÄN Lahden tiedepäivä tarjoaa tänä vuonna FellmanniCampuksen tiloissa ennätyksellisen määrän tieteellisiä esityksiä useissa rinnakkaisissa sessioissa. Aiheet ovat jälleen vahvasti kiinni ajassa ja kokonaisuus osoittaa tutkimuksen laaja-alaisuuden Päijät-Hämeessä. Päivän pääpuhuja on Sitran vanhempi neuvonantaja Jukka Noponen, joka puhuu resurssiviisaista kaupungeista ja hyvinvoinnin rakentamisesta. Iltapäivän ohjelman päättää Aki Laakso Cambridgen muotoiluverkostosta. Hänen aiheensa on kestävät innovaatiot menestystuotteina. Päivällä kansainvälistä sisältöä tuo myös soveltavan estetiikan instituutin esiintyjä, taiteilija ja professori Kevin Melcionne hyvinvoinnin piiriin liittyvällä teemalla: Voiko taide tehdä onnelliseksi? Sessioissa aiheet liikkuvat perinteisten tiedeaiheiden (hyvinvointi, innovaatiot, liiketalous ja johtaminen ja ympäristö) ohella opetuksen uusissa menetelmissä, eri-ikäisten kansalaisten asumiskysymyksissä, luonnon ja taiteiden merkityksessä sekä tarinankerronnassa, verkostoissa ja digivaaleissa. Erityisesti esille tulevat tänä vuonna myös sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja organisaation kehittäminen. Lisäksi päivän aikana voi tutustua posteriesityksiin, kuunnella Fellmannian kulmassa LAMKalumnien työelämätarinoita tai paikallisidentiteetistä Päijät-Hämeessä. Lahden ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat tekevät reaaliaikaista käyttäjätutkimusta ja tradenomiopiskelijat kävijätutkimusta. Tiedepäivän päätössessiossa lanseerataan kestävyyskampanja ”Tonni lähti” materiaalijalanjäljen pienentämiseksi. Vuosittaisen Lahden tiedepäivän järjestävät Lahden Yliopistokampus, Lahden ammattikorkeakoulu ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö. Lea Hennala Lahden tiedepäivän ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Lahden tiedepäivän 2015 tarkempi aikataulu jaetaan paikalla ja julkaistaan nettisivuilla www.lahdentiedepaiva.fi 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 5 SISÄLLYS / CONTENTS APPLIED AESTHETICS: ART AND WELL-BEING..............................................................8 Can Art Make Us Happy?.......................................................................................................................9 ASUINALUEET JA ERI-IKÄISTEN ASUKKAIDEN HYVINVOINTI......................................10 Asumisen arvostukset – aikuisten asuinaluekokemuksia Espoosta ja Lahdesta..............................11 Lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla.............................12 Lapsiperheiden vanhempien alueellinen subjektiivinen hyvinvointi ja sosiaalinen asema...............13 Ikäystävällinen kaupunki lasten, nuorten ja ikääntyneiden näkökulmasta – esimerkkinä Lahti......14 Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat – ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys.....................................15 Integroiva toimintamalli ikääntyneiden kotona asumisen edistämiseen -kehittämishanke..............16 Ikäihmisten palvelukeskusten asukkaat liikkeelle Lahden ammattikorkeakoulun ja Lahden kaupungin palvelukeskusten yhteistyönä...............................................................................17 Mikä ikääntynyttä liikuttaa? – Käyttäjälähtöinen kehittämistyö ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämisestä teknologian avulla..................................................................................18 Integroivaa pedagogiikkaa Linkussa – Opiskelijoiden kokemuksia Linkuta luoksemme alaraaja-teemapäivistä........................................................................................................................19 DIGITALISAATIO JA UUSI AIKA OPETUKSESSA.............................................................20 Pelikasvatus varhaisnuoren ja vanhemman arjessa...........................................................................21 Tiedonhankintaklinikka elinikäisen oppimisen tukena.......................................................................22 The affordances of modern technology for environmental education................................................23 4. sukupolven suunnittelu, valmistustietojen välitys ilman 2D-piirustuksia......................................24 KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI, ESIMERKKEJÄ FUAS-YHTEISTYÖSTÄ............25 Resurssiviisaus hyvinvoinnin rakentamisessa....................................................................................26 Kestävä kehitys ja Triple Helix -yhteistyö alueellisen menestyksen avain?.......................................27 Finnish–African Exchange Network for Higher Education in Environmental Sciences (FANHEES)..28 Älytekstiilit osana monialaista opetusta ja tutkimusta Lahden ammattikorkeakoulussa.................29 Mbody–älysortseilla täsmätietoa liikuntaharjoitteluun......................................................................30 JOHTAMINEN JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN......................................................31 Osaamalla organisaatiokulttuurin oivaltajaksi...................................................................................32 Laatujohtaminen lähiesimiestyössä....................................................................................................33 Potkua potilaslähtöiseen pitkaikaissairauksien hoidon kehittämiseen.............................................34 ”Horisontissa siintää yhteinen majakka” - Kuntouttava työote Peruspalvelukeskus Oivan lastensuojelun ammattilaisten arjessa...............................................................................................35 Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana.....................................................36 MUUTTUVA TYÖELÄMÄ.................................................................................................37 Työsuojelu muuttuneessa työelämässä..............................................................................................38 Taide, tieto, taitaminen ja tietäminen – Oppimisjamit osana innovaatiotoiminnan tietojohtamista..39 Läsnäolevaa hortoilua – kestävää innovaatiota metsästämässä........................................................40 Tuottavuuden kehittämisen esteet – Suomi eilen ja tänään...............................................................41 OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN.........................................................42 Yhteistutkinto sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempään korkeakoulutukseen – viiden eurooppalaisen korkeakoulun opetussuunnitelma-analyysi.................................................43 Benchmarking-vierailustako hyötyä opinnäytetyöhön ja ohjaukseen?...............................................44 Enterprise Portfolio – uusi monikulttuurinen yritysyhteistyömuoto ja oppimismenetelmä..............45 Soulbus – monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen korkeakoulun ja työelämän yhteistyönä.......46 Uudenlaista koulutusmallia kehitettiin RESCUE-hankkeessa...........................................................47 6 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 VIESTINTÄ JA VERKOSTOT............................................................................................48 Yritys- ja yrittäjäverkostot Lahdessa – bisnestä, tukea ja verkkoelämää?.........................................49 Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan.........................................................50 Arkiset itseorganisoituvat liikkeet ja digitaalinen tarinankerronta....................................................51 Digivaalit 2015 – kuka määritteli julkisuuden agendan eduskuntavaalien alla?................................52 YMPÄRISTÖTUTKIMUSTA JA YMPÄRISTÖTEKOJA.........................................................53 Overcoming barriers to rural sanitation development with co-design and agro-sanitation approach in Ghana..............................................................................................54 Vesijärven ulkoisen ravinnekuormituksen arviointi lasku-uomien näytteenoton 2008–2015 perusteella.........................................................................................................................55 Tonni lähti – tulevaisuus on ovella.......................................................................................................56 CLOSING: WE DESIGN THE FUTURE..............................................................................57 Lasting Innovation: How To Create Successful Products....................................................................57 POSTERIT......................................................................................................................58 REISKA – Resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan............................................59 Seniors on the go! Ikäihmisten hyvinvoinnin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa FUAS-ammattikorkeakoulujen johdolla..............................................................................................60 Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiantuotannolla lisää Cleantech-liiketoimintaa 2015.............................................................................................................61 Ohjaamo Lahdessa Matkalla duuniin!.................................................................................................62 Työelämälähtöisen TKI-toiminnan vahvistaminen FUAS-yhteistyöllä................................................63 Developing multi-professional geriatric home learning environment...............................................64 Patient simulation on first year nursing degree students..................................................................65 Vuorovaikutteisella ikästrategialla työtä ja työhyvinvointia.................................................................66 Uusia menetelmiä nuorten työllisyyden ja osaamisen edistämiseen.................................................67 Sitä saat mitä jaat – kokemusten jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa.............................................................................................................68 Työhyvinvointia ja tuottavuutta verkostoyhteistyöllä...........................................................................69 Miten valokuvaajaksi opitaan? Valokuvailmaisun opetusmetodit dokumentaarisissa kuvaustyöpajoissa................................................................................................70 CleanAcceptance – Vähähiilisyyttä asumiseen....................................................................................71 Luonnosta liiketoimintaa, terveyttä ja hyvinvointia.............................................................................72 Tupakasta vieroituksen ohjausosaaminen..........................................................................................73 Green Campus at Lahti University of Applied Science........................................................................74 FELLMANNIN KULMA....................................................................................................75 Työelämätarinoita ja -vinkkejä LAMK-alumneilta...............................................................................76 Paikallisidentiteetti – poimintoja Päijät-Hämeestä.............................................................................77 LUKIO-OHJELMA ABITURIENTEILLE............................................................................78 TUTKIMUKSET JA PALAUTE LAHDEN TIEDEPÄIVÄSSÄ................................................80 MUISTIINPANOJA..........................................................................................................81 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 7 Applied Aesthetics: Art and Well-Being APPLIED AESTHETICS: ART AND WELLBEING Chair professor Arto Haapala University of Helsinki 8 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Applied Aesthetics: Art and Well-Being Kevin Melchionne CAN ART MAKE US HAPPY? Art is commonly thought to promote well-being. However, researchers in art and aesthetics have not considered how art plays this role. In recent years, there has been considerable research in positive psychology, the empirical study of subjective well-being (SWB). This research has generated robust findings on the factors promoting well-being. I also explore the implications - some highly counter-intuitive - of SWB theory for aesthetic theory, cultural policy, and arts education. Dr. Melchionne’s lecture will be followed by 10-15 minute commentaries from docent Ossi Naukkarinen (Aalto University) and docent Kalle Puolakka (International Institute of Applied Aesthetics, University of Helsinki) after which the floor is open for discussion. “Art and Well-Being” is arranged by the International Institute of Applied Aesthetics Further information Kalle Puolakka University of Helsinki IIAA (International Institute of Applied Aesthetics) [email protected] Keywords aesthetics, art, happiness, well-being http://www.helsinki.fi/iiaa/ http://www.kevinmelchionne.com/ 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 9 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi ASUINALUEET JA ERI-IKÄISTEN ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Puheenjohtajat Kati Honkanen ja Jaana Poikolainen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut 10 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Katri Koistinen1, Liisa Peura-Kapanen1, Kati Honkanen2 ja Jaana Poikolainen2 1 Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kuluttajatutkimuskeskus 2 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut [email protected] ASUMISEN ARVOSTUKSET – AIKUISTEN ASUINALUEKOKEMUKSIA ESPOOSTA JA LAHDESTA Esityksessä tarkastellaan Lahden keskustassa ja Liipolan lähiössä sekä Espoon keskuksen alueella asuvien eri-ikäisten aikuisten asumisarvostuksia ja asuinaluekokemuksia. Esityksessä vastataan kysymyksiin: Mitä tekijöitä erityyppisillä asuinalueilla asukkaat arvostavat? Millaisia perusteita asukkailla on valita asuinalue? Aihetta lähestytään subjektiivisesta näkökulmasta. Kahdessa asuinalueiden kehittämisohjelmaan kuuluvassa tutkimushankkeessa (Asuinalue lapsiperheiden kokemana – hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä ja Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla) on teemahaastateltu 19 – 69-vuotiaita lahtelaisia (N=25) ja espoolaisia (N=14). Teemahaastatteluista on sisällönanalyysin avulla muodostettu erilaisia asukastyyppejä. Alustavien tutkimustulosten mukaan kohdealueiden asukastyyppejä ovat mm. valikoiden verkostoitujat, itsenäiset etäisyyden ottajat, ja ajautujat. Eri asukastyypit arvostavat erilaisia tekijöitä asuinalueellaan. Valikoiden verkostoitujat arvostavat lähiympäristönsä viihtyisyyttä, kuten siistiä pihaa ja mukavaa naapurustoa. Asuinpaikka on itse valittu perheen tarpeet, kuten lasten tarpeet, mutta myös taloudelliset realiteetit huomioiden. Suhteita luodaan valikoiden lähinnä samassa elämäntilanteessa olevien kesken. Itsenäiset etäisyyden ottajat puolestaan arvostavat asuinpaikassa ja asumisratkaisuissaan tekijöitä, jotka edesauttavat heidän itsenäistä selviytymistään elämässään. Esimerkiksi kodin lähellä kävelyetäisyydellä olevia peruspalveluita ja julkisia liikenneyhteyksiä arvostetaan suuresti. Ajautujien kohdalla muuttuvat elämäntilanteet ja taloudelliset vaikeudet ohjaavat asumista, ei niinkään asukkaan itsenäiset valinnat ja arvostukset. Alustavien tutkimustulosten mukaan erot asukkaiden asumisarvostuksissa ja asumisvalinnoissa liittyvät enemmän asukkaiden elämäntilanteisiin kuin asuinalueiden välisiin eroihin. Avainsanat Asumisarvostukset, asuinaluekokemukset, palvelut, elämäntilanne Koistinen Katri, Peura-Kapanen Liisa, Honkanen Kati & Poikolainen Jaana (käsikirjoitus). Asumisen arvostukset – aikuisten asuinaluekokemuksia Espoosta ja Lahdesta. 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 11 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Kati Honkanen ja Jaana Poikolainen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut [email protected] LASTEN JA NUORTEN SUBJEKTIIVISTA HYVINVOINTIA TUTKIMASSA ERILAISILLA ASUINALUEILLA Esityksessä tarkastellaan lapsinäkökulmaista metodologiaa sekä lasten ja nuorten asuinalueeseen kytkeytyviä subjektiivisia hyvinvointikokemuksia: Millaista tietoa tuotetaan tutkittaessa lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia ja asuinaluekokemuksia visuaalisilla menetelmillä? Mitkä tekijät ovat merkityksellisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnille? Tutkimusalueina ovat Lahden Liipolan lähiö, keskusta sekä kaupungin reuna-alueita. Tutkimukseen osallistuneita 2 – 16-vuotiaita lapsia ja nuoria (N=16) pyydettiin kuvaamaan paikkoja, missä he viettävät aikaansa ja joissa heidän on hyvä olla. Lapsi/nuori kertoi valokuvahaastattelussa valokuvien taustalla olevista merkityksistä. Tutkimusaineistoon kuuluu myös lasten (N=49) Liipolan alakoulussa piirtämät piirustukset kivoista paikoista Liipolassa sekä iloiseksi tekevistä asioista. Valokuvaaminen ja piirtäminen menetelminä mahdollistavat lasten ja nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin ja asuinaluekokemusten tutkimisen. Menetelminä ne ovat toiminnallisia ja osallisuutta lisääviä. Kuitenkin epäsymmetrisellä valtasuhteella on oma merkityksensä tiedon tuottamiseen. Sosiaaliset normit voivat vaikuttaa siihen, mitä on luvallista kuvata. Myös tiedontuottamisen paikat ja lasten väliset suhteet vaikuttavat siihen, mitä asioita tutkijoille kerrotaan. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla hyödyntäen rakennetulkintaa (compositional interpretation). Analyysin perusteella voidaan todeta, että lapset ja nuoret näkevät asuinalueensa (lähiön, keskustan ja reuna-alueet) mukavana paikkana asua ja elää. Erityisen merkityksellinen paikka on koti, jossa rakennetaan ja ylläpidetään läheissuhteita; perhe ja muut sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Lapset ja nuoret arvostavat mahdollisuuksia kavereiden kanssa hengailuun julkisissa tiloissa. Lisäksi itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia sekä lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia harrastaa ja leikkiä luonnossa pidetään tärkeinä. Avainsanat Subjektiivinen hyvinvointi, lapsinäkökulmainen tutkimus, asuinaluekokemus, visuaaliset tutkimusmenetelmät, paikka, tila Honkanen Kati, Poikolainen Jaana & Karlsson Liisa (submitted). Children and Youth as CoResearchers - Geography of Subjective Well-Being Tutkimus on osa tutkimus- ja kehittämishanketta: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä http://asuinaluekokemus.blogspot.fi/ 12 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Jaana Poikolainen ja Kati Honkanen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut [email protected] LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN ALUEELLINEN SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI JA SOSIAALINEN ASEMA Esityksessä tarkastellaan lapsiperheiden vanhempien subjektiivista hyvinvointia tietyillä asuinalueilla. Tutkimuksessa selvitettiin millaisen merkityksen vanhemmat antava sosiaaliselle asemalle hyvinvointitekijänä sekä millaiseksi he arvioivat hyvinvointinsa. Aineisto hankittiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla (N=15) Lahden Liipolasta sekä keskustasta. Vanhemmista kolmetoista on äiti ja kaksi isä, ikäjakauma ollessa 29 – 60 vuotta. Äidinkielenään suomea heistä puhui 11. Suurin osa oli hankkinut perus- tai ammattikoulutuksen (10/15) ja työskenteli työntekijätason tehtävissä tai esimerkiksi kotiäitinä (12/15). Haastatteluissa edettiin kuunnellen sensitiivisesti vanhempien puhetta. Lisäksi hyödynnettiin keskustelun virittämiseksi kuvaa sosiaalista asemaa (koulutus, ammattiasema, tulot) kuvaavasta kymmenportaisista tikkaista sekä koettua hyvinvointia kuvaavaa asteikollista janaa. Aineistot analysoitiin soveltaen abduktiivista temaattista analyysia. Lähiössä asuvat arvioivat sosiaalisen asemansa alhaisemmaksi kuin keskustassa asuvat. Vanhemmat arvioivat sosiaalisen asemansa usein korkeammaksi kuin mikä se olisi ns. objektiivisen mittarin mukaan. Vaikka sosiaalinen asema arvioitiin toisinaan matalaksi, kokivat vanhemmat hyvinvointinsa yleensä varsin hyväksi asuinalueesta riippumatta. Avainsanat Subjektiivinen hyvinvointi, asuinaluekokemus, subjektiivinen sosiaalinen asema Poikolainen, Jaana & Honkanen, Kati: Building well-being bridges? Parents’ subjective wellbeing in geographical spaces (submitted) Tutkimus on osa tutkimus- ja kehittämishanketta: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä http://asuinaluekokemus.blogspot.fi/ 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 13 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Riikka Puhakka1, Jaana Poikolainen2 ja Antti Karisto3 1 Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos, 2 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut, 3 Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos [email protected] IKÄYSTÄVÄLLINEN KAUPUNKI LASTEN, NUORTEN JA IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖKULMASTA – ESIMERKKINÄ LAHTI Eri-ikäiset ihmiset käyttävät kaupunkitilaa erilaisin tavoin ja heillä on erilaisia mieltymyksiä; he tarkastelevat elinympäristöään omalle ikäryhmälleen tyypillisellä ”sukupolvittuneella katseella”. Ikäystävällisellä elinympäristöllä tarkoitamme sellaista ympäristöä, joka vetää puoleensa, tuottaa mielihyvää ja hyvinvointia kaikenikäisille asukkaille. Ikäystävällinen elinympäristö ei rajoita vaan mahdollistaa eri-ikäisten asukkaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. Tutkimuksessa tarkastellaan lasten, nuorten ja ikääntyneiden ihmisten tilankäyttöä ja paikkasidoksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota virkistysaktiviteetteihin ja -paikkoihin: miten ja missä eri-ikäiset asukkaat viettävät vapaa-aikaansa, mitkä ovat heidän lempipaikkojaan, kuinka tärkeitä luonto ja erilaiset kaupungin paikat ovat heille? Tutkimusaineisto on kerätty Lahdesta. Aineistona käytetään Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksessa ikääntyneiltä kerättyä kyselyaineistoa (N=768), Lasten Ikihyvä -tutkimuksessa 8–12-vuotiailta lapsilta kerättyä kyselyaineistoa (N=2 118) sekä 15–21-vuotiailta nuorilta kerättyjä temaattisia kirjoituksia (N=109). Aineistot on kerätty vuosina 2011–2013, ja ne on analysoitu kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Tulosten perusteella kaupunkitila on monella tapaa eriytynyt iän mukaisesti. Kuitenkin vaikkapa kauppakeskukset ovat esimerkkejä paikoista, joissa eri-ikäiset ihmiset viettävät mielellään vapaa-aikaansa. Kaupunkien ulkopuolella eri sukupolvet kohtaavat usein kesämökeillä, joissa muun muassa luontoon liittyviä tietoja ja taitoja siirretään sukupolvelta toiselle. Eri-ikäisten ihmisten kohtaaminen on tärkeää ”hyvinvointioppimisen” kannalta. Eri sukupolvien välisen vuorovaikutuksen mahdollistava kaupunkiympäristö voi vahvistaa ”sukupolviälykkyyttä”, jolla Biggs ja Lowenstein (2011) ovat viitanneet sukupolvien väliseen empaattiseen ymmärrykseen ja vuorovaikutukseen – ihmisten kykyyn tarkastella asioita eri-ikäisten, eri sukupolviin kuuluvien näkökulmasta. Avainsanat Hyvinvointi, virkistys, ikäystävällinen elinympäristö, sukupolvittunut katse, sukupolviälykkyys Puhakka, R., J. Poikolainen & A. Karisto (2014). Spatial practices and preferences of older and younger people: findings from the Finnish studies. Journal of Social Work Practice 29: 1, 69–83. 14 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Marjaana Seppänen1 ja Ilkka Haapola2 Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, 2 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut [email protected] 1 ARJEN SANKARIT JA IKKUNASTA KATSOJAT – IKÄÄNTYNEIDEN URBAANI YHTEISÖLLISYYS Väestön ikääntyessä ja vanhusten itsenäistä asumista korostavan politiikan vahvistuessa yhteisöjen toivotaan ottavan aiempaa enemmän vastuuta ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnista. Samaan aikaan yhteisöllisyyden katsotaan kadonneen tai ainakin muuttaneen muotoaan jälkimodernissa yhteiskunnassa, jossa myös paikan merkityksen katsotaan vähentyneen. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella: 1. Millaisia muotoja ikääntyneiden ihmisten yhteisöllisyys saa kaupunkiympäristössä? 2. Millainen on ikääntyneiden rooli paikallisen yhteisöllisyyden rakentamisessa ja yllä pitämisessä? 3. Miten yhteisöllisyyden eri elementit (intrest, identity, interaction) jäsentyvät osaksi urbaania paikallista yhteisöllisyyttä? Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena etnografisin menetelmin vuosina 2014 – 2015. Tutkimuskohteena oli lahtelainen Liipolan lähiö. Aineistona olivat alueen eri toimijoiden sekä asukkaiden yksilö- ja ryhmähaastattelut, havainnointi sekä etnografiset keskustelut. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteisöllisyys toteutui toisaalta organisoituna, toisaalta spontaanina vuorovaikutuksena ja toimintana ns. yhteisöllisissä paikoissa (asukastilat, kirkko ym.) sekä talokohtaisissa tai julkisissa tiloissa (pihat, rappukäytävät, ostari, bussipysäkit ym.). Yhteisöllisyyttä määrittäviä elementtejä olivat jatkuvuus, syklinen aika ja totunnaistuneet käytännöt. Paikallisen yhteisöllisyyden sijaan Liipolasta voidaan puhua yhteisöjen paikkana, jossa erilaisiin verkostoituneisiin yhteisöllisyyden muotoihin osallistui asukkaiden lisäksi myös muualla asuvia ihmisiä. Ikääntyneiden ihmisten rooli yhteisöissä näyttäytyi neljänlaisena: i) arjen sankarit, ii) ahertajat iii) osallistujat ja iv) ikkunasta katsojat. Mielekäs toiminta (esim. käsityöt, ruokailu) toimi käyttövoimana yhteisöllisyydelle, joka merkitys rakentui ennen kaikkea vuorovaikutuksen mahdollisuuden ja kuulumisen tunteen kautta. Avainsanat Ikääntyneet, yhteisöllisyys, lähiö 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 15 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Sanna Hakala Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] INTEGROIVA TOIMINTAMALLI IKÄÄNTYNEIDEN KOTONA ASUMISEN EDISTÄMISEEN -KEHITTÄMISHANKE Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa haasteen ikääntyneiden asuinolojen järjestämiseen, josta kunnat eivät nykyisillä resursseillaan selviydy. Yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan, ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvavan 480 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeriö on asettanut korjausrakentamisen tavoitteeksi esteettömien kerrostaloasuntojen määrän lisäämisen 250 000 asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tarkoituksena on luoda poikkihallinnollinen toimintamalli, jonka avulla esimerkiksi kotihoidon työntekijä voi ikääntyneen luona käydessään kartoittaa kodin asuinolot. Tavoitteena on valtakunnallisesti lisätä ikääntyneille soveltuvien asuntojen määrää, ja yksilötasolla parantaa elämänlaatua laitoshoidon tarvetta siirtämällä ja kotitapaturmia ehkäisemällä. Malli rakennetaan Lahdessa ja se on tarkoitus myöhemmin levittää kansallisesti ympäri Suomen. Hankkeen kohderyhmänä ovat Lahden Liipolan alueella kerrostalossa asuvat, 80-vuotta täyttäneet henkilöt (n=80), jotka eivät ole kotihoidon piirissä. Ikääntyneet rekrytoidaan hankkeeseen kutsukirjeen avulla. Asuinolojen kartoitus käsittää asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden tarkastelun sekä ikääntyneen omat kokemukset asunnon toimivuudesta. Kartoituskäynnin runkona toimii lomake, jota kartoittaja käyttää asunnon objektiivisen tarkastelun tukena. Kartoituksen lähtökohtana ovat ikääntyneen subjektiiviset kokemukset asunnosta, sekä pyrkimykset ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseen joko välittömän tarpeen tai ennakoinnin näkökulmasta. Hankkeen rahoittajina ovat ympäristöministeriö ja Lahden kaupunki. Kartoituskäynnit suoritetaan elo-syyskuun aikana. Asuinolojen kartoitusmalli on valmis joulukuussa 2015, ja sen tulokset raportoidaan Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman kautta. Avainsanat Ikääntyneet, asuminen, esteettömyys, turvallisuus, toimintamalli 16 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Pirjo Knuuttila1, Annamaija Id-Korhonen1 ja Terttu Leivo2 1 Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Lahden kaupunki [email protected] IKÄIHMISTEN PALVELUKESKUSTEN ASUKKAAT LIIKKEELLE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN JA LAHDEN KAUPUNGIN PALVELUKESKUSTEN YHTEISTYÖNÄ Lahden kaupungin vanhusten palveluissa toteutettiin palvelurakennemuutos, jossa vuoden 2014 aikana lähes 300 pitkäaikaishoitopaikkaa sairaalassa korvattiin tehostetun palveluasumisen paikoilla Lehtiojan palvelukeskuksessa ja Palvelukeskus Onnelanpolulla. LAMK:n opiskelijoiden ja henkilökunnan välisen yhteistyön avulla uusissa palvelukeskuksissa on voitu lisätä asukkaiden liikuntaa sekä sisällä että ulkona yksilöllisin ja tehokkain keinoin uusien toimintamallien avulla. Kehittämishanketta suunnitellaan yhdessä palvelukeskuksen henkilöstön ja LAMK:n opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat toteuttavat asukkaiden yksilöllisiä toimintakykytestejä ja harjoitusohjelmien keväästä 2014 lähtien puolen vuoden välein kahdessa ikäihmisten palvelukeskuksessa. Opiskelijat ovat myös tuottaneet kirjallisia ohjeistuksia arkiliikunnan, ulkoilun ja kuntosaliharjoittelun toteuttamiseksi palvelukeskuksen henkilökunnalle. Kuntosaliharjoittelun vaikutuksia tullaan arvioimaan opinnäytetyönä. Uudistavassa oppimisessa keskeistä on kriittinen ajattelu, luovuus sekä yhteisöllinen kehittäminen ja toiminta. Oppiminen toteutuu yhteisöissä, joissa oppijat kasvavat myös henkisesti. Tuloksena on aito, käytännönläheinen osaaminen ja vahva ammatti-identiteetti. Sitoutuminen monivuotiseen yhteistyöhön yhteistyökumppanin kanssa antaa mahdollisuuden tavoitteelliseen kehittämisyhteistyöhön opiskelijoiden ja heitä ohjaavien asiantuntijaopettajien kanssa. Innovatiivisessa toiminnassa korostuvat organisaatioiden rajat ylittävät, asiakkaiden kanssa yhdessä räätälöidyt hankkeet ja kokeileva toiminta, joissa asiakkaat ja opiskelijat muotoilevat yhdessä uusia tuotteita ja palveluja. Avainsanat Ikäihmiset, liikunta, oppimisympäristö 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 17 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Anu Maltari ja Ria Lassila Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] MIKÄ IKÄÄNTYNYTTÄ LIIKUTTAA? – KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN KEHITTÄMISTYÖ IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN EDISTÄMISESTÄ TEKNOLOGIAN AVULLA Opinnäytetyö on työelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettu käyttäjälähtöinen kehittämistyö, joka sisältää selvityksen ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämisestä teknologian avulla. Työn toimeksiantajana on Peruspalvelukeskus Oiva, joka tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnille. Työn tavoitteena oli selvittää Oivan alueen ikääntyneiden liikkumismotivaatioon vaikuttavia tekijöitä sekä asenteita liikunnallisen elämäntavan edistämisessä hyödynnettävää teknologiaa kohtaan. Kehittämistyössä hyödynnettiin myös alueen liikunta- ja terveysalan ammattilaisten näkemyksiä. Työn tarkoituksena oli Oivan alueen ikääntyneiden liikkumista edistävien palveluiden kehittäminen käyttäjälähtöisesti. Selvitys aloitettiin haastattelemalla ikääntyneitä Hollolan kirjastossa helmikuussa 2015. Saadun aineiston pohjalta työtä jatkettiin learning café -tilaisuudella huhtikuussa 2015. Tulokset osoittivat, että ikääntyneille liikkumisessa on tärkeää yhteisöllisyys, ja he liikkuvat ylläpitääkseen toimintakykyään. Liikunnan tukena käytettävää teknologiaa kohtaan asenne oli pääosin varauksellinen. Ikääntyneet suhtautuvat kuitenkin positiivisesti sellaisiin teknologisiin ratkaisuihin, joiden tarkoituksena on tukea sairauden hoitoa sekä säännöllisen ja monipuolisen liikunnan harrastamista osana omahoitoa. Ikääntyneet tarvitsevat teknologian käyttöön runsaasti tukea ja käytön opastusta, ja teknologian tulee olla helppokäyttöistä. Peruspalvelukeskus Oivalla on mahdollisuus hyödyntää tuloksia ikäryhmälle soveltuvien ja heidän tarpeitaan vastaavien palveluiden sekä liikunnallista elämäntapaa tukevan hyvinvointiteknologian kehittämisessä. Lisäksi tuloksia on mahdollisuus hyödyntää alueen liikuntapalvelujen kehittämisessä sekä Lahden ammattikorkeakoulun kehittämisprojekteissa. Avainsanat Ikääntyneet, liikunta, omahoito, teknologia, käyttäjälähtöisyys Mikä ikääntynyttä liikuttaa? – Käyttäjälähtöinen kehittämistyö Peruspalvelukeskus Oivan alueen ikääntyneiden liikunnallisen elämäntavan edistämisestä teknologian avulla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015083114227 18 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Asuinalueet ja eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointi Jaakko Monto Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] INTEGROIVAA PEDAGOGIIKKAA LINKUSSA – OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA LINKUTA LUOKSEMME ALARAAJA-TEEMAPÄIVISTÄ Fysioterapiaopiskelijoiden perustama Motions (www.motions.fi) osuuskunnan opiskelijat toteuttivat liikkuvassa oppimisympäristö LINKUSSA ”Linkuta Luoksemme” alaraaja-teemapäivät huhti-toukokuussa 2015. Linkku on linja-auton alustalle rakennettu uudenlainen palveluympäristö, jossa yhdistyvät moderni tekniikka, muunneltavat tilaratkaisut sekä liikuteltavuus. Linkussa voi mahdollistaa oppimisen oikeiden asiakkaiden parissa ja viedä osaamista maakuntiin, joissa palveluiden saatavuus on heikompaa. Näin tehtiin myös Linkuta Luoksemme alaraaja-teemapäivien aikana. Päiviä oli kaksi kappaletta ja toteutuspaikat olivat Herralassa ja Vuolenkoskella. Lahden ammattikorkeakoulun uuden monitoimijakampuksen myötä luodaan mahdollisuus monialaiseen yhteistyöhön. Samalla tavoitteena on yhä paremmin integroida opetusta yritysyhteistyöhön sekä toiminnallistaa opetusta. Uudistavaa pedagogiikkaa pyritään järjestämään erilaisten toimintaympäristöjen kehittämisellä ja luomalla erilaisia oppimisympäristöjä, jollaisena Linkku toimi tässä projektissa fysioterapiaopiskelijoille. Fysioterapia on suurelta osin asiakaspalvelua sekä ihmisen kokonaisvaltaista huomioimista, jonka harjoittelemista on syytä opetella oikeiden asiakkaiden parissa: niiden, joilla on oikeita ongelmia ja niiden, jotka hyötyvät henkilökohtaisesta ohjauksesta sekä neuvonnasta ja manuaalisesti suoritetusta terapiasta. Myös fysioterapiaopiskelijoiden kommenttien mukaan tällainen toiminta on suotavaa ja toivottavaa. Uudistava pedagogiikka toteutuu parhaiten sellaisessa ympäristössä, jossa todellisen ongelman ratkaisussa sovelletaan teoriaa käytäntöön aidoissa työelämäprojekteissa. Uudistavan pedagogiikan tarkoituksena on toimiva työelämäyhteys, joka koetaan myös keskeisenä peruslähtökohtana. Integroiva pedagogiikka ja mahdollisuus toimivaan työelämäyhteyteen voivat muuttaa oppimisympäristöä yhteisessä toiminnassa ja antaa mahdollisuuden uusiin innovaatioihin sosiaali- ja terveyalalla. Avainsanat Integroiva pedagogiikka, fysioterapia 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 19 Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa DIGITALISAATIO JA UUSI AIKA OPETUKSESSA Puheenjohtaja Soili Saikkonen Lahden ammattikorkeakoulu 20 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa Minna Pajulahti Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma [email protected] PELIKASVATUS VARHAISNUOREN JA VANHEMMAN ARJESSA Verkkopohjaisten digitaalisten pelien pelaaminen on suosittu vapaa-ajan viettotapa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Erityisesti digitaalinen pelaaminen vetoaa varhaisnuoriin, joiden sisäinen säätelykyky on puutteellinen. Kasvun ja kehityksen turvaamiseksi vaaditaan aktiivista pelikasvatusta, jotta lapsi ei uppoudu pelimaailmaan tai altistu sopimattomalle sisällölle. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten vanhempien digitaalinen pelilukutaito näkyy arjen käytännöissä sekä osana varhaisnuoren ja aikuisen välistä pelikasvatussuhdetta. Opinnäytetyö on tehty osana Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa vuosina 2013 – 2015 toteutettua Päijät-Hämeen ”Paikallisia palveluja ongelmapelaamiseen” -aluepilottia. Tutkimus on laadullinen ja aineiston hankinta toteutettiin teemahaastattelemalla kahta ryhmää, jotka koostuivat viidestä äidistä ja kolmesta isästä. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat 10 – 15-vuotiaiden varhaisnuorten vanhemmat. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että digitaalisten pelien toimintaympäristö ja -kulttuuri olivat asettaneet haasteita vanhemmille etenkin lapsen siirryttyä yläkouluun. Tässä vaiheessa pelaamisen intensiteetti kasvoi ja pelitavat muuttuivat. Vanhemmilla todettiin olevan puutteita pelilukutaidon tietotaidossa sekä asenteissa. Vanhempien mahdollisuudet kasvatukseen ovat muuttuneet digitalisaation myötä ja vanhemmat saattavat tuntea itsensä keinottomiksi. Digitaalinen pelaaminen koskettaa tänä päivänä kaikkia lapsiperheitä ja käyttäjäkunnan laajetessa kasvavat myös riskit epäterveiden ja haitallisten pelitapojen syntymiseen. Yhteiskunnan eri toimijoiden tulisi toimia vahvemmin vanhempien tukena peli- ja mediakasvatuksen suhteen. Pelikasvatustyötä tulisi tehdä varhaiskasvatuksessa, opetus- ja nuorisotoimessa, vapaa-ajan toiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalalla ja tähän tarvitaan ammattilaisten pelikasvatusosaamisen vahvistamista. Avainsanat Digitaaliset pelit, digitaalinen pelaaminen, varhaisnuoret, pelilukutaito, pelikasvatus AMK opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaalipedagoginen aikuistyö http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100415105 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 21 Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa Johanna Kiviluoto Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] TIEDONHANKINTAKLINIKKA ELINIKÄISEN OPPIMISEN TUKENA Tavoitteet Digitalisaation ja elinikäisen oppimisen yhteensovittaminen asettaa myös korkeakoulukirjastojen tarjoamat tietopalvelut uuteen valoon. Brendle-Moczukin mukaan elinikäiseen oppimiseen kuuluvat olennaisena osana myös tiedonhankintataidot, joiden opettaminen on yleensä korkeakoulukirjastojen vastuulla. Informaatiolukutaidon opetukselle on kuitenkin yleensä varattu varsin rajoitettu tuntimäärä, jolloin tarvittavien taitojen oppimista on tuettava muilla tavoin. Kuten Kurbanoglu on todennut, ei taitojen osaaminen teoriassa yksin riitä; yhtä tärkeää on saavuttaa riittävä varmuus ja rutiini soveltaa opittua käytännössä. Perinteinen tietopalvelu, jossa informaatikko tekee koko tiedonhankinnan asiakkaan puolesta, on toki asiakkaalle helppo ja vaivaton, mutta ei edistä hänen omaa tiedonhankinnan ja lähdekritiikin osaamistaan millään tavoin. Tämän vuoksi Lahden ammattikorkeakoulun Tieto- ja kirjastopalveluissa on painopiste siirretty valmiiden vastausten tarjoamisesta pedagogisempaan lähestymistapaan, jossa tavoitteena on asiakkaan oman tiedonhankintaosaamisen vahvistaminen. Tiedonhankintaklinikalla asiakas saa tarpeitaan vastaavaa tiedonhankinnan ohjausta informaatikolta ja oppii samalla itsenäiseen tiedonhankintaan. Korkeakoulujen yhteiskirjaston asiakaskunta koostuu sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoista, mikä tarjoaa mahdollisuuden tukea tiedonhankintataitojen asteittaista kehittymistä läpi koko opintopolun. Vaikuttavuusarvioinnissa selvitetään tämän lähestymistavan vaikutusta opiskelijoiden tiedonhankintaan. Menetelmät ja tulokset Tiedonhankintaklinikan vaikuttavuutta opiskelijoiden informaatiolukutaidon osaamiseen arvioitiin lyhyellä kyselyllä, joka lähetettiin 130 palvelua käyttäneelle opiskelijalle. Vastausten perusteella tiedonhankintaklinikka on vahvistanut opiskelijoiden tiedonhankintaosaamista ja mikä tärkeintä, suurin osa vastaajista arvelee käyttävänsä oppimiaan taitoja myös valmistumisensa jälkeen. Avainsanat Digitalisaatio, elinikäinen oppiminen, informaatiolukutaito, korkeakoulukirjastot 22 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa Paavo Heinonen Transcultural European Outdoor Studies [email protected] THE AFFORDANCES OF MODERN TECHNOLOGY FOR ENVIRONMENTAL EDUCATION This presentation deals with increased use of mobile screen technology in freetime and schools, as well as people’s alienation from the natural environment and its effect on learning and human development. The aim of the research this presentation is based on was to explore technology integration in formal teaching and its affordances for environmental education. By qualitative research methods, the study focused on Finnish and Australian teachers’ and educators’ viewpoints of technology integration into teaching. The findings underline that the issue is not only the use of mobile technology, but to know how to use the devices for better education. Both students and teachers have positive attitude towards screen technology in schools and it increases student’s motivation in learning and engagement in the subject. Technology integrative learning activities result to student-centred, collaborative and self-initiative learning. The results declare that the mobile technology hold a large unused potential for effective learning and provides a tool for connecting students with nature, but also emphasize the teachers need for more education to use the technology for learning. Keywords Environmental education, nature, technology Publication: MA Dissertation in Transcultural European Outdoor Studies 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 23 Digitalisaatio ja uusi aika opetuksessa Janne Hiironen Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] 4. SUKUPOLVEN SUUNNITTELU, VALMISTUSTIETOJEN VÄLITYS ILMAN 2D-PIIRUSTUKSIA Valmistustietojen välitys ilman 2D-piirustuksia, MBD/MBE-toimintatapa, valtaa jalansijaa isoissa kansainvälisissä yrityksissä leviten nopeasti myös pienempiinkin yrityksiin. Arkipäiväistynyt monikansallinen suunnittelu- ja tuotantoverkosto levittää nopeasti piirustuksettoman viestinnän tarvetta valmistettavista tuotteista. Vaikka materiaalit ja valmistusmenetelmät ovat kehittyneet, menetelmät luoda teknisiä piirustuksia eivät ole muuttuneet merkittävästi tietokoneiden aikakaudella. Tällä hetkellä on jo olemassa valmiudet MBD-toiminnalle, standardit, ohjelmat ja metodit ovat kehittyneet sille tasolle että pienet ja keskisuuret toimijatkin voivat hyödyntää MBD:n tarjoamia etuja. MBD ajatuksena on liittää 3D-malliin kaikki liittyvä tieto, tuotteen tiedot ovat liitettynä malliin. Näin ollen myös muut kuin suunnittelijat voivat hyödyntää 3D-mallissa olevia tietoja. Tiedot saadaan esiin esimerkiksi 3D-ohjelmistossa tai yleisesti käytössä olevissa 3D PDF ja 3D HTML muotoihin perustuviin julkaisumenetelmin. 3D-mallin arvo muille kuin suunnittelijoille on tällä hetkellä hyvin rajallinen, sillä ei ole juurikaan muille arvoa. MBD-toimintamallilla saadaan yhdestä tietolähteestä kaikki tuotteeseen liittyvä tieto jokaiselle tuotteen arvoketjuun osallistuvan saataville. Edut • Tuottamattoman työn vähentyminen suunnittelussa 30% • Korjausten ja väärien tuotteiden vähennys 20% • Alihankinnan vasteajan lyhennys 50% MBD:tä tukeva seikka on myös 2D luonti- ja lukutaidon heikkeneminen, 2D-piirustuksen lukutaitoa opetetaan yhä vähemmän kouluissa, 2D-piirustenluku vaatii huolellisuutta, virheiden mahdollisuus on suuri ja työmäärä on valtava luoda 2D-kuvia. Tulevaisuudessa kaikki eivät osaa tulkita 2D-piirustuksia. Päätermit • 3D MBD – Model Based Definition Suunnittelutiedon määrittely 3D-malliin ilman 2D-piirustuksia • 3D MBE – Model Based Enterprise 3D MBD:n laajempi käyttö koko tuotantoprosessissa. Dokumentteihin lisätty kaikki tarvittavat tiedot myös muistakin järjestelmistä Avainsanat 4. sukupolven suunnittelu, Model Based Definition (MBD), piirustukseton tuotanto 24 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI, ESIMERKKEJÄ FUASYHTEISTYÖSTÄ Puheenjohtaja Kati Manskinen Lahden ammattikorkeakoulu 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 25 Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä Jukka Noponen (jatkuu aamun avauspuheenvuorosta) RESURSSIVIISAUS HYVINVOINNIN RAKENTAMISESSA Jukka Noponen on Sitran vanhempi neuvonantaja, erikoisaloina kestävä kehitys ja resurssiviisaus [email protected] 26 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Laurea-ammattikorkeakoulu [email protected], [email protected] KESTÄVÄ KEHITYS JA TRIPLE HELIX -YHTEISTYÖ ALUEELLISEN MENESTYKSEN AVAIN? HAMKin koordinoimassa BOAT-hankkeessa Laurean FuturesLab CoFi oli kehittämässä pysyviä, verkottuneita rakenteita alueiden tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi metropolimaaseudun alueella. Laurean vastuulla oli tulevaisuusorientaatio kestävän kehityksen, alueellisten ekosysteemien ja Triple Helix -yhteistyön näkökulmasta. Tavoitteena Laurean osiossa oli luoda alueelliseen yhteistyöhön viitekehys, joka yhdistää eri toimijat Triple Helix -mallin mukaisesti ja tuottaa alueelle kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Käsiteanalyyttisillä menetelmillä määriteltiin kestävä kehitys, Triple Helix sekä ekosysteemi. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, haastattelut ja kyselyt täydensivät työtä. Toiminta on kestävää, kun se on sitä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Käytännössä kestävän kehityksen näkökulmat tulee huomioida kaikkien Triple Helix -mallin toimijoiden toiminnassa ja päätöksenteossa. Triple Helix ja kestävä kehitys yhdistyvät niin, että kukin toimija vastaa kestävän kehityksen heille luontevimmasta osasta, jolloin alue kokonaisuutena voi saavuttaa kestävän kehityksen mukaiset kriteerit niin että jokainen toimija saisi keskittyä olennaiseen. Mikään toimija ei kuitenkaan selviä yksin kaikista vastuista, vaan globalisoituvassa maailmassa on verkotuttava ja tehtävä yhteistyötä yli sektorirajojen. Kaikki toimijat ottavat huomioon kaikki kolme dimensiota, vaikka kukin kantaisikin päävastuun vain jostakin niistä. Läpinäkyvyys ja verkottuminen varmistavat, että pitkällä tähtäimellä ei synny vääristyneitä rakennelmia, jotka vaarantaisivat tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kehitetty malli on toimiva kokonaiskuva, joka dynaamisesti ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset. Se mahdollistaa verkoston eri toimijoille ketterän tavan toimia. Malli rakentuu vahvuuksille ja on voimavaralähtöinen, joten se on lähtökohtaisesti motivoiva ja kestävää kasvua tavoitteleva. Avainsanat FUAS, kestävä kehitys, Triple Helix, tulevaisuus, kestävä liiketoiminta Meristö, T., Laitinen, J. & Manninen, A. (2014) Kestävä tulevaisuus syntyy systemaattisesta ennakoinnista – teknologiateollisuuden ja turvallisuusklusterin tulevaisuuden haasteet, mahdollisuudet ja osaamistarpeet. Teoksessa: Tenhunen, L. & Niittymäki, S. (2014) Yhteistyöllä menestykseen – BOAT-hankkeen tulosraportti. HAMKin e-julkaisuja 18/2014. 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 27 Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä Eeva Aarrevaara, Sari Horn ja Sakari Autio Lahti University of Applied Sciences [email protected] FINNISH–AFRICAN EXCHANGE NETWORK FOR HIGHER EDUCATION IN ENVIRONMENTAL SCIENCES (FANHEES) The aim of the project has been to establish co-operation between North and South in the areas of environmental sciences, sustainable use of natural resources and urban planning. Partners in the project have been Polytechnic of Namibia (Namibia), University of Botswana (Botswana), North West University (South Africa), Helsinki Metropolia University of Applied Sciences (Finland) and HAMK University of Applied Sciences (Finland). Lahti University of Applied Sciences has acted as the coordinator of the project which started in 2009 and was ended in 2015. The primary focus of the project has been student and teacher mobility. Students participating in the exchange programme have also been encouraged to carry out practical work placements in participating countries. Teachers from partner universities have had opportunities to visit partner universities and get acquinted with local colleagues as well as give lectures to local students. Two intensive programmes have been arranged in the project, the first one in Botswana in 2013 and the second in Namibia in 2015. The intensive courses have combined traditional university lectures and workshops with the knowledge and experience through the cooperation with relevant local communities, public and private organizations and NGO’s. The aim has been to increase the understanding of the challenges in adapting to climate change in African circumstances and recommendable solution patterns. More than 20 teachers or staff members have participated the two intensive courses while the amount of students has been almost 50. During the project almost 30 teacher exchanges have carried out, while the amount of long term student exchanges has been over 60. The project has established good relationships and communication between partner universities, staff and students. In the future this will be a good starting point to new cooperation projects and exchange connected with environmental issues and challenges. Keywords FUAS, Finnish, African, mobility, higher education, environment, climate change 28 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä Lea Heikinheimo ja Annamaija Id-Korhonen Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] ÄLYTEKSTIILIT OSANA MONIALAISTA OPETUSTA JA TUTKIMUSTA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA LAMKille hankittiin alkuvuodesta 2015 neljät kuopiolaisen Myontec Oy:n kehittämät äly shortsit ja niihin liittyvät ohjelmistot tukemaan eri alojen opetusta ja tutkimusta. Älyshortseilla mitattavaa lihasaktiivisuutta on perinteisesti mitattu laboratoriolaitteilla, mutta nyt mittauksia voidaan tehdä autenttisissa ympäristöissä. Älyshortseja on hyödynnetty FUAS KesäCampus 2015 järjestetyssä monialaisessa Älykkäät sovellukset liikunnassa ja terveydessä opintojaksolla, jossa opiskelijat tutustuivat erilaisiin kaupallisiin älykkäisiin sovelluksiin. Opintojaksolla keskeistä oli aiheeseen liittyvä tiedonhankinta sekä innovoida uusia käyttömahdollisuuksia yhdessä monialaisen ryhmän kanssa. Opintojaksolle osallistui tekniikan, sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden opiskelijoita. Älyshortseja on kokeiltu myös fysioterapian opetuksessa osana urheilijoiden suorituskyvyn arviointia ja käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Pilottiin osallistuneet urheilijat ovat saaneet tietoa alaraajojensa lihasten kuormituksen mahdollisista puolieroista urheilusuorituksensa aikana ja tätä tietoa on mahdollista hyödyntää räätälöidyn harjoitteluohjelman laatimisessa ja tuloksia arvioitaessa. Kesällä valmistunut tekstiili- ja vaatetustekniikan opiskelija Essi Enqvist löysi opinnäytetyöaiheensa älyshortseja valmistavan Myontec Oy:n kautta. Opinnäytetyön idea syntyi yrityksen tarpeesta tutkia älyshortsiensa mitoituksen toimivuutta. Työssään Enqvist suunnitteli ja toteutti mittatutkimuksen, jonka avulla hän keräsi urheilijoiden vartalon mittoja ja näitä mittatietoja hyödyntäen selvitti yrityksen nykyisen kokolajitelman sopivuutta sekä koko-oppaan toimivuutta. Kehon toiminnasta tietoa tarjoavien, sensorivaatteiden kysynnän ennustetaan kasvavan nopeasti. Älyshortsit ovat olleet tervetullut lisä opetuksen monipuolistamiseen sekä saattamaan eri alojen opiskelijat yhteen pohtimaan monialaisesti ratkaisuja älysovellusten yhdistämiseksi uudenlaisiksi palvelutuotteiksi. Avainsanat Älykkäät sovellukset, älyshortsit, LAMK, FUAS http://lahtinen.lamk.fi/?p=707 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 29 Kestävä ympäristö ja hyvinvointi, esimerkkejä FUAS-yhteistyöstä Timo Vuorimaa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäki [email protected] MBODY–ÄLYSORTSEILLA TÄSMÄTIETOA LIIKUNTAHARJOITTELUUN Tässä Haaga-Helia AMK:n tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkasteltiin Mbody menetelmällä (Myontec Oy) mitatun EMG aktiivisuuden käyttäytymistä urheiluharjoitteissa. Tavoitteena oli selvittää MbodyEMG:n käyttäytymistrendejä eri tehoisessa lihastyössä ja näiden pohjalta kehittää Mbody-käyttöohjeistusta kuluttajille. Hankkeessa valmistui kaksi AMK opinnäytetyötä. Toisessa selvitettiin voimailuharrastajien (n = 12) MbodyEMG:n käyttäytymistä teholtaan nousujohteisessa voimaharjoituksessa ja toisessa kestävyysliikkujien (n = 14) MbodyEMG:n käyttäytymistä teholtaan nousujohteisessa juoksuharjoituksessa. Reisilihasten EMG kasvoi lineaarisesti teholtaan nousujohteisessa jalkakyykkyharjoituksessa kun kuormitus oli alle 60 % yksilöllisestä maksimista. Tämän jälkeen, kuormitustasoilla 60 – 90 %, EMG:n kasvu alkoi taittua yksilöllisesti. Vauhdiltaan nousujohteisen kestävyysjuoksuharjoituksen alussa reisilihasten EMG summa pysyi ennallaan tai laski. Noin 80 %:n teholla maksimaalisesta kestävyysjuoksuvauhdista aktiivisuus alkoi kasvaa juoksuvauhdin lisäystä nopeammin. Kasvua tapahtui ennen muuta takareisien aktiivisuudessa. Useimmilla havaittiin harjoitusten aikana jonkinasteinen EMG aktiivisuuden vasen – oikea puoliero, joka tasoittui harjoitustehoa lisättäessä. Mbody näyttäisi soveltuvan hyvin isojen reisilihasten aktivoinnissa mahdollisesti ilmenevien puolierojen havaitsemiseen. Mbodyn avulla voidaan nousujohteisessa kyykkytestissä etsiä yksilöllistä kynnyskuormitusta, jolla isojen reisilihasten aktiivisuuden kasvu saavuttaa tasanteen. Kestävyysjuoksutestissä Mbodyn avulla näyttäisi löytyvän kynnysvauhti, jonka jälkeen juoksu alkaa muuttua epätaloudellisemmaksi ja / tai reisilihaksistoa ja erityisesti takareisiä enemmän kuormittavaksi. Löydöksiä voidaan käyttää Mbody:n kuluttajaohjeistukseen. Avainsanat Mbody, EMG, urheiluharjoittelu 30 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Johtaminen ja organisaation kehittäminen JOHTAMINEN JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN Puheenjohtaja Taina Anttonen Lahden ammatttikorkeakoulu 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 31 Johtaminen ja organisaation kehittäminen Miia Hienonen, Ulla Oja ja Päivi Huotari Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] OSAAMALLA ORGANISAATIOKULTTUURIN OIVALTAJAKSI Johtamisosaaminen on nostettu viime vuosina keskiöön sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisissa ohjelmissa. Organisaatiokulttuuri on tärkeässä roolissa työyhteisön johtamisessa. Kehittämishankkeemme tarkoituksena oli edistää organisaatiokulttuuriin liittyvää johtamisosaamista Lahden kaupungin tehostetun palveluasumisen eri yksiköissä. Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli kuvata, miten organisaatiokulttuuri ilmenee työyhteisössä ja millaista osaamista organisaatiokulttuurin johtaminen vaatii. Toisena tavoitteena oli tuottaa organisaatiokulttuurin johtamisosaamisen kehittämisalueet. Tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa haastateltiin palveluesimiehiä sekä focus group- että tuplatiimimenetelmällä. Haastatteluteemoina olivat organisaatiokulttuuri, johtamisosaaminen ja organisaatiokulttuurin johtamisosaamisen kehittämisalueet. Hankkeen tuotoksena syntyivät kohdeorganisaation käyttöön organisaatiokulttuurin johtamisosaamisen kehittämisalueet, joita olivat 1) organisointitaidot ja kokonaisuuden toimivuus, 2) muutoksen hallinta, 3) eri työkulttuurien yhteensovittaminen, 4) johdon viestien jalkauttaminen ja yhteinen vastuu, 5) motivointi, 6) eettisen ilmapiirin ylläpito ja 7) henkilökohtainen kehittyminen. Yhteenvetona voidaan todeta, että organisaatiokulttuuri on kokonaisvaltainen ilmiö ja sen johtamisosaamisessa vaikuttavat monet yleisesti johtamisosaamiseen liitetyt tekijät. Lahden kaupungin tehostetun palveluasumisen esimiesten mielestä eniten haasteita organisaatiokulttuurin johtamisosaamisessa aiheuttivat työn organisointi ja kokonaisuuden toimivuuden hallinta. Jatkuvat muutokset organisaatiossa vaativat muutoskoulutusta. Eri työkulttuurien yhteensovittaminen edellytti esimiehiltä monipuolisia vuorovaikutus-, motivointi- ja eettiseen johtamiseen liittyviä taitoja ja osaamista. Avainsanat Organisaatiokulttuuri, johtamisosaaminen, CareMan Yamk-opinnäytetyö 32 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Johtaminen ja organisaation kehittäminen Essi Rasehorn, Sirpa Salmi ja Päivi Huotari Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma (YAMK) [email protected] LAATUJOHTAMINEN LÄHIESIMIESTYÖSSÄ Tutkimuksellinen kehittämishanke yksityisen sektorin palveluasumisen lähiesimiehille Sosiaali- ja terveysalalla palvelujen laatu ja tuottavuus vaihtelevat. Suomen hallitusohjelmassa painotetaan, että palveluja pitää kehittää ja muokata. Hallitusohjelmassa paneudutaan kansallisella tasolla mielenterveyteen ja yksinäisyyteen liittyviin asioihin sekä sen lisäksi tehostetaan päihdekuntoutusta. Hallituksen linjaukset aiheuttavat muutospainetta sosiaali- ja terveysalalla ja lisäävät tarvetta tarkastella myös laatujohtamista lähiesimiestyössä. Tutkimuksellinen kehittämishanke Laatujohtaminen Lähiesimiestyössä tehtiin yksityisen palveluntuottajan mielenterveyspalvelujen kuntouttavan palveluasumisen lähiesimiehille. Palvelujen laadun kehittäminen ja laatujohtaminen lähiesimiestyössä on välttämätöntä, jotta selviytyy sosiaali- ja terveysalalla käytävässä kilpailussa. Laatujohtaminen Lähiesimiestyössä -kehittämishankkeessa keskityimme palvelujen laadun kehittämiseen laatujohtamisen ja siihen liittyvän johtamisosaamisen avulla. Selvitimme, miten kohdeorganisaation asumispalvelun lähiesimiehet ymmärsivät laatujohtamisen ja mitä johtamisosaamista heidän mielestään laatujohtaminen edellyttää. Kehittämishankkeen aineisto kerättiin haastattelujen avulla ja jaettiin tuplatiimi menetelmää käyttäen. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli edistää kohdeorganisaatio asumispalvelun laatua ja lisätä asumispalvelun lähiesimiesten tietämystä laatujohtamisesta. Kehittämishankkeen tuloksena syntyivät lähiesimiestyön laatujohtamisen kehittämissuositukset. Tämä kehittämishanke oli osa CareMan -tutkimus ja kehittämishanketta. Avainsanat Laatujohtaminen, sosiaali- ja terveysalan johtamisosaaminen, CareMan 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 33 Johtaminen ja organisaation kehittäminen Risto Kuronen Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö [email protected] POTKUA POTILASLÄHTÖISEEN PITKAIKAISSAIRAUKSIEN HOIDON KEHITTÄMISEEN Pitkäaikaissairauksien ja varsinkin monisairaiden hoito on perusterveydenhuollon keskeinen ja haastava tehtävä. Hoitoa on jouduttu tekemään usein ns. "akuuttihoidon" mallilla, jolloin potilaan saama terveyshyöty voi jäädä vähäiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa isossa, Väli-Suomen alueella toteutetussa Kaste-hankkeessa (Potku, potilas kuljettajan paikalle, 2010 – 2014) lähdettiin kehittämään tämän potilasryhmän potilaslähtöistä hoitoa. Viitekehyksenä kehittämistyössä oli Terveyshyötymalli (Chronic Care Model). Kehittämistyö mahdollistettiin hankkeen tukemana organisaatioille siten, että hanke tarjosi resursseja, kehittämisosaamisen koulutusta ja laajaa, yli maakuntarajojen tapahtuvaa verkostoitumista ja toisilta oppimista. Käyttämällä osallistavia kehittämisen menetelmiä pääsivät kaikki ammattilaiset, joita kehittämisen teema koski, osallistumaan kehittämiseen. Konkreettinen kehittämisen tulos oli pitkäaikaissairauksien hoidon ns. ”Sydänmalli”, jossa potilas on keskiössä, terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tiiminä potilaiden omahoitoa tukiessaan ja työkaluina ovat omahoitolomake ja potilaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma. ”Sydänmallin” käyttöönottaneissa organisaatioissa potilaat olivat tyytyväisempiä pitkäaikaissairauksiensa hoitoon, ammattilaiset kokivat työnsä helpottuneen ja paljon palveluja käyttävien palvelujen käyttö väheni merkittävästi. Kun kehittämisen taustalla on näyttöön perustuva malli/viitekehys ja kehittäminen tapahtuu organisaation johdon vahvalla tuella ja sitoutumisella ottaen mukaan työntekijät eli oikeat työn asiantuntijat, voidaan saada hyvää aikaiseksi sekä potilaille että ammattilaisille. Avainsanat Pitkäaikaissairauksien hoito, potilaslähtöisyys, Terveyshyötymalli http://www.potkuhanke.fi/fi/dokumentit-ja-materiaalit-ii/finish/84-loppuraportti-vali-suomenpotku2/639-potku2-loppuraportti 34 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Johtaminen ja organisaation kehittäminen Tuula Hyppönen1, Markku Karvinen2, Riikka Litsilä2 ja Hannele Mattila2 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali-ja terveysala 2 Peruspalvelukeskus Oiva [email protected], [email protected], [email protected], [email protected] 1 ”HORISONTISSA SIINTÄÄ YHTEINEN MAJAKKA” KUNTOUTTAVA TYÖOTE PERUSPALVELUKESKUS OIVAN LASTENSUOJELUN AMMATTILAISTEN ARJESSA Peruspalvelukeskus Oiva panosti lastensuojelun henkilöstön osaamiseen ja työn kehittämiseen tarjoamalla koko lastensuojelun henkilöstölle puolitoista vuotta kestävän täydennyskoulutuksen, joka toteutettiin Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Koulutus mahdollisti ajan ja tilan antamisen oman ja toisen työn tarkasteluun eri näkökulmista. Lastensuojelunpalvelujen kokonaisuuden pohtiminen moniammatillisuutta hyödyntäen auttoi yhteisen työorientaation etsimisessä. Kuntouttavaa työotetta määriteltiin yhdessä dialogisesti ja reflektiivisesti. Sen sisältö painottui eri yksiköissä eri tavoin. Yhteisenä nimittäjänä kuntouttavalle työotteelle oli arkilähtöinen työorientaatio. Arkilähtöisyyden ymmärrys on perusosaamisen päälle kasvavaa ymmärrystä ja edellyttää vahvaa ammatillista osaamista. Kokemuksellisen ja teoreettisen ymmärryksen kohtaaminen arjen hektisessä työssä ja koulutuksen lähipäivissä oli sekä haastavaa että antoisaa. Toisten kokemuksia ja uutta tutkimustietoa arvostettiin. Yhteisissä keskusteluissa oma työtehtävä kirkastui osana laajempaa kokonaisuutta. Kehittämistarpeista tultiin entistä tietoisemmiksi koulutusprosessin aikana. Muutoksia näkyy myös arjen työskentelytavoissa. Tärkeäksi koetaan jatkossakin, että henkilöstölle jää aikaa tarkastella yhteistä näkemystä työstä ja sen kehittämisestä. Avainsanat Kuntouttava työote, arkilähtöisyys, lastensuojelupalvelujen kehittäminen, korkeakoulu-työelämäyhteistyö Esitystapa ydinsisältö kootaan esityksessä kahteen diaan, lisäksi dialogista jakamista tilaajan, koulutettavien ja kouluttajan näkökulmasta. ”Horisontissa siintää yhteinen majakka” Kuntouttava työote Peruspalvelukeskus Oivan lastensuojelun ammattilaisten arjessa -artikkeli julkaistaan Sosiaalipedagogisessa Aikakauskirjassa 2015 marraskuussa 2015 "katsauksia"-osiossa. - Tuula Hyppönen, lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu - Markku Karvinen, perhekeskuksen johtaja, Peruspalvelukeskus Oiva, Perhekeskus Viisikko - Riikka Litsilä, psykologi, Peruspalvelukeskus Oiva, Perhekeskus Viisikko - Hannele Mattila, johtava sosiaalityöntekijä, Peruspalvelukeskus Oiva - Terhi Taajamo, lehtori, Lahden ammattikorkeakoulu 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 35 Johtaminen ja organisaation kehittäminen Tiina Saarinen1 ja Päivi Huotari2 A-klinikkasäätiö, 2 Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] 1 ARVIOINNIN VIITEKEHYS JA TOIMINTAMALLI HANKEARVIOINNIN PERUSTANA Hankearvioinnin merkitys on korostunut viime vuosina sosiaali- ja terveysalalla sekä järjestöissä yhteiskunnan taloudellisten reunaehtojen kaventuessa ja kehittämishankkeiden oikean kohdentamisen ja tuloksellisuuden noustessa entistä tärkeämmiksi. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää hankearviointia A-klinikkasäätiössä ja sen myötä vahvistaa kehittämistyön laatua ja vaikutuksia. Kehittämismenetelmänä hankkeessa käytettiin toimintatutkimusta ja sen tuloksena kehitettiin hankearvioinnin viitekehys ja toimintamalli. Hankearvioinnin viitekehyksen teoreettisena pohjana käytettiin Robsonin (2001) kuvaamaa arviointiasetelman rakentamisen viitekehystä. Hankearviointi sisältää useita kehittämishaasteita ja sen suunnittelussa sekä toteuttamisessa on tärkeää hahmottaa arvioinnin kokonaisuus ja merkitys hankkeen eri vaiheissa. Arviointi on kehittämisen työväline ja hankkeen kompassi, joka ohjaa kehittämistyötä oikeaan suuntaan ja tekee näkyväksi hankkeen tulokset ja vaikutukset. Avainsanat Arviointi, toimintatutkimus, CareMan Hankearvioinnin kehittämisen lähtökohdat, viitekehys ja toimintamalli A-klinikkasäätiössä. Lahden ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK), opinnäytetyö. 36 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Muuttuva työelämä MUUTTUVA TYÖELÄMÄ Puheenjohtaja Hannu Rantanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 37 Muuttuva työelämä Anu Raappana ja Sari Niemi Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] TYÖSUOJELU MUUTTUNEESSA TYÖELÄMÄSSÄ Asiantuntijuuteen perustuva tietotyö on muuttunut. Globalisaatio, digitalisaatio, työelämän pirstoutuminen sekä erilaiset palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistelmistä muodostuvat työurat ovat muuttaneet työsuojelutarpeita. Työsuojelu tietotyössä ei noudata perinteisiä työsuojeluun liitettyjä sääntöjä, ohjeita ja normeja. Työnkuormittavuus- ja riskitekijät eivät kuitenkaan ole hävinneet vaan ne ovat muuttaneet muotoaan. Työturvallisuuslaki ohjaa työsuojelua. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöjä ja työolosuhteita sellaisiksi, että ne turvaavat työkykyä ja ehkäisevät ja estävät työympäristöstä syntyviä haittoja. Työsuojelun valvontalaissa säädetään työnantajan ja työntekijän välisen työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä. Nämä yhdessä velvoittavat työnantajan huolehtimaan erilaisin toimin työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työelämän muutos on johtanut siihen, että työsuojelun ulkopuolelle jää kasvava joukko asiantuntija- ja tietotyötä tekeviä työntekijöitä. Kun työ koostuu erilaisista tiimeistä ja projekteista, etätyöstä sekä palkkatyöstä ja yrittäjyydestä, on tärkein työsuojelupäällikkö työntekijä itse. Haasteeksi muodostuvat riskien ja työsuojelutarpeiden tunnistaminen sekä itsensä johtamiseen liittyvä osaaminen. Psykososiaaliset tekijät ja aivojen kuormitus, liikkumattomuus, lihavuus ja huono kunto, osaaminen ja sen kehittäminen sekä työelämän liminaalisuus, asettavat haasteita työsuojelulle. Miten työsuojelu ja tämän päivän työelämä saadaan kohtaamaan? Tutkimusmenetelmänä on käytetty tekstianalyysiä. Tarkastellut tekstit koostuvat julkishallinnon raporteista, tutkimusraporteista, työhyvinvointiin liittyvistä selvityksistä sekä erilaisista työsuojeluohjeista ja työsuojeluraporteista. Johtopäätöksenä on, että työsuojelun rakenteet ovat muutoksessa. Työsuojelussa korostuvat itsensä johtaminen sekä henkilökohtainen työsuojeluosaaminen. Avainsanat Työsuojelu, työsuojelujohtaminen, työelämän muutos, asiantuntijatyö 38 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Muuttuva työelämä Anne Pässilä1, Allan Owens2 ja Maiju Pulkki2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2 Chesterin yliopisto, RECAP-tutkimusyhteisö [email protected] 1 TAIDE, TIETO, TAITAMINEN JA TIETÄMINEN – OPPIMISJAMIT OSANA INNOVAATIOTOIMINNAN TIETOJOHTAMISTA Soveltavan taiteen ja innovaatiotoiminnan tutkimuskenttään kuuluva tutkimuksemme käsittelee sitä, kuinka organisaatiossa voidaan organisoida ja kehittää kollektiivista reflektiota ja luoda tilaa refleksiivisyydelle käyttäen draamaa uudistumisen keinona. Tarkastelemme oppimista työn ja taidelähtöisen työskentelyn kontekstissa, josta esittelemme yhden käytännön esimerkin: ”Oppimisjamit”. Se on esimerkki taiteen toiminnan logiikkaa hyödyntävästä työskentelymenetelmästä, joka luotiin yhdessä taiteen, taidepedagogiikan ja taideperustaisen konsultoinnin ammattilaisten sekä taiteen, taidekasvatuksen, innovaation ja organisaation oppimisen ja kehityksen tutkijoiden kanssa. Tutkimuskysymyksinämme ovat: • mistä aineksista muodostuu luova ja transformatiivinen oppimisen tila, ja • kuinka tämän tyyppisessä oppimisessa muodostuva moniammatillinen tieto resonoituu työssä tarvittavaan yleiseen kyvykkyyteen toimia alati muuntuvassa toimintaympäristössä. Avaamme yhtä Oppimisjami-tilaisuutta, jossa osallistujat keskittyivät arvioimaan omia työn kehittämisen menetelmiään Schiuman (2011) taiteen arvomatriisin kautta. Tutkimuksen johtopäätöksissä esittelemme mallin innovaatiotoimintaan liittyvästä pedagogisesta lähestymistavasta tietojohtamisessa. Hahmotamme siinä vaihtoehtoisia tapoja olla osallisena oppimistilanteessa, joissa tarkoitus ei ole mukautua perinteisiin auktoriteettiasemiin, vaan kollektiivisesti tutkia erilaisia organisoinnin tapoja ja opetella luottamaan johonkin, jota ei vielä ole ja joka syntyy vasta ihmisten välisessä kohtaamisessa. Potentiaali liittyy siihen, että innovaatiotoiminnan työskentelymuotona taiteen toiminnan logiikka liittyy innovaatiotoiminnassa tarvittavaan brokerointiin saattaen yhteen eri ammattiryhmien osaamista (esimerkiksi yritysten johtajia, tutkijoita ja taiteilijoita). Avainsanat Innovaatiotoimintaan liittyvän tiedon ja ymmärryksen johtaminen, taiteen toimintalogiikka, taidelähtöiset menetelmät, pre-text-draama-työskentely, pedagogiikka, Pässilä, A., Owens, A. and Pulkki, M. (forthcoming 2015) Learning Jam: a review of the impact of polyphonic understanding in work based practice. In Special Issue Title: Global Perspectives on Profound Pedagogies, Journal: Higher Education, Skills & Work Based Learning 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 39 Muuttuva työelämä Virpi Koskela Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti [email protected] LÄSNÄOLEVAA HORTOILUA – KESTÄVÄÄ INNOVAATIOTA METSÄSTÄMÄSSÄ Olen tehnyt vuodesta 2011 lähtien väitöskirjatutkimusta ihmisten yksilöllisten läsnäolokokemusten ja innovatiivisuuden välisistä yhteyksistä. Data koostuu heterogeenisista, yli 500 eriikäisen suomalaisen kokemuksista. Empirian syvempi laadullinen tematisointi ja analyysi on vielä kesken, mutta joitakin linjoja ja yhteyksiä on näkyvissä. Näyttäisi siltä, että läsnäolon (tässä ja nyt tapahtuva yhteys johonkin) hetket ovat suorassa yhteydessä ideoihin, oivalluksiin ja innovatiivisuuteen. Läsnäolon kokemus on olennainen osa luovaa ajattelua – ja sen aktivoitumista toimintaan. ”Jos me ollaan luovimmillaan metsässä, niin mitä ihmettä me sitten tehdään täällä istuessamme näissä kopeissa näyttöpäätteiden ääressä joka päivä!” Aineiston perusteella voisi yleistää, että suomalainen ihminen on luovimmillaan kulkiessaan yksin luonnossa. Näin ollen innovatiivisuutta synnyttävä läsnäolon kokemus näyttäytyy eräänlaisena suorittamattomuuden tilana, joskus jopa päämäärättömänä hortoiluna. Luovuus tukahtuu ilmapiirissä, joka on täynnä arviointia, tulosvastuupaineita, palkitsemissysteemejä, laadunarviointia, menestystoiveita – tai valinnanvapauden rajoittamista. Sen sijaan se kukkii luonnossa, tutkimukseni mukaan erityisesti metsässä, jolloin yksilöllä ei ole enää tarvetta itsetarkkailuun, jossa voi unohtaa kuka on ja sulautua ympäröivään elämään ja olemassaoloon. Sanotaan, että luovuus elää vapaudessa. Siellä, missä on aikaa ja tilaa samastua siihen, mikä on oikeasti tärkeää, missä ei palvota älyä, vaan viisautta. Metsässä. Voisiko ”metsään meneminen” – ihan konkreettisesti – olla yksi vastaus siihen, mitä uusien, aidosti kokonaisvaltaisten ja kestävien innovaatioiden synnyttäminen vaatii? Voisiko ”metsän peitossa oleminen” nykyaikana tarkoittaa sen uudelleen muistamista (re-membering), mikä on oikeasti tärkeää – elämää ylläpitävää ja edesauttavaa toimintaa? Avainsanat Innovatiivisuus, läsnäolo, kokemus, kestävä kehitys, luonto 40 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Muuttuva työelämä Hannu Rantanen, Tero Rantala ja Sanna Pekkola Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISEN ESTEET – SUOMI EILEN JA TÄNÄÄN Tuottavuus ja sen kehittäminen on nostettu yhdeksi strategiseksi painopisteeksi, jolla kehitetään suomalaista kilpailukykyä sekä vahvistetaan julkista taloutta. Vaikka tuottavuuden kehittämisen merkitys ja tarpeellisuus tunnistetaan laajasti, ei se ole aina helppoa tai itsestään selvää. Yrityksillä ja muilla organisaatioilla voi olla pyrkimystä ja halua tehostaa toimintaansa sekä nostaa siten tuottavuutta. On kuitenkin olemassa joukko tekijöitä, jotka ehkäisevät tuottavuuden kehittämistä tai pahimmillaan jopa estävät sen. Tyypillisesti nämä organisaatiokohtaiset tekijät liittyvät resursseihin, osaamiseen tai organisaation ulkopuolisiin tekijöihin. Näitä tekijöitä kutsutaan yleisesti tuottavuuden kehittämisen esteiksi tai lyhemmin tuottavuusesteiksi. Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Lahti tutki Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa pk-yritysten tuottavuusesteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimus on jatkumo vuonna 1997 toteutetulle tutkimukselle, jossa aihepiiriä tutkittiin ensin Päijät-Hämeessä ja myöhemmin samana vuonna Pirkanmaalla. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida miten tuottavuuden kehittämisen esteet ovat muuttuneet kuluneen, noin 20 vuoden aikana sekä tunnistaa keskeisimmät tuottavuuden kehittämisen esteet suomalaisissa pk-yrityksissä. Kyselytutkimukseen vastasi 239 pk-yrityksen edustajaa. Merkittävin tuottavuuden kehittämisen este yritysten mielestä on edelleen sosiaaliturva- yms. palkan sivukulujen suuruus. Tämän ohella kyselytutkimuksen tuloksista voidaan havaita kolme tuottavuusesteiden painopistealueen siirtymää verrattuna vuoden 1997 tilanteeseen: Sisäisistä tuottavuusesteistä ulkoisiin – Merkittävämpien tuottavuusesteiden osalta painopiste on siirtynyt sisäisistä tuottavuusesteistä ulkoisiin. Resurssien puutteesta osaamisen puutteeseen – Vuonna 1997 useimmat merkittävimmistä tuottavuusesteistä liittyivät yritysten resurssien niukkuuteen, kun taas vuonna 2014 nousi esiin osaamisen puute. Henkilöstön osaamisen puutteesta johdon osaamisen puutteeseen – Vuonna 2014 esimiesten osaamisen ja koulutuksen puutteet nousivat koko tutkimuksen merkittävimmäksi sisäiseksi tuottavuusesteeksi selkeästi ohi aiemmin haasteena olleen työntekijöiden osaamisen puutteiden. Yhteiskunnan tulee tarjota paremmat edellytykset, puitteet ja mahdollisuudet tuottavuuden kasvulle sekä kannustaa yrittäjyyteen ja toiminnan kehittämiseen mm. purkamalla sääntelyä ja alentamalla kustannustasoa. Tämän lisäksi yritysten tulee tehdä käytännön tuottavuudenkehitystyötä työpaikoilla sekä panostaa henkilöstön osaamiseen ja kehittymiseen. Tämä tarkoittaa jatkuvaa uusien ideoiden ja innovaatioiden etsintää, uudenlaisia toimintatapoja ja prosesseja sekä uusia työmenetelmiä ja kannustavaa johtamista tuettuna tuottavuuden kehittämistä edistävällä palkitsemisella. Rantanen Hannu, Rantala Tero ja Pekkola Sanna: Tuottavuuden kehittämisen esteet – Suomi eilen ja tänään Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Työsuojelurahasto. Yliopistopaino 2015. 47 s. 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 41 Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Puheenjohtaja Päivi Huotari Lahden ammattikorkeakoulu 42 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen Päivi Huotari ja Mari Kokkonen Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] YHTEISTUTKINTO SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAMISEN YLEMPÄÄN KORKEAKOULUTUKSEEN – VIIDEN EUROOPPALAISEN KORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMA-ANALYYSI Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveys erojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Samaan aikaan asiakastarpeet monimutkaistuvat. Sosiaali- ja terveysalan johtamisessa on löydettävä keinot tuottaa laadukkaita ja vaikuttavia palveluja vähemmillä panoksilla. Sosiaali- ja terveysalan johtajilta edellytetään yleensä ylempää korkeakoulututkintoa ja kykyä johtaa yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä. Viiden eurooppalaisen korkeakoulun yhteisen CareMan -tutkimus- ja kehittämishankkeen (2013 – 2016) tavoitteena on pilotoida viiden korkeakoulun yhteistutkinto sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempään korkeakoulutukseen. Hankkeen tutkimusvaiheessa toteutettiin viiden korkeakoulun sosiaali- ja/tai terveysjohtamisen maisterikoulutuksen opetussuunnitelma-analyysi. Koulutuksissa oli nähtävissä paljon yhtäläisyyksiä koulutuksen yleisissä tavoitteissa, profiileissa ja osaamistavoitteissa. Koulutusten sisällöt olivat koulutusten laajuuden eroista huolimatta samankaltaisia: sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö, organisointi ja järjestelmät, johtaminen, ihmisten johtaminen sekä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeet. Toisaalta huolimatta Bolognan julistuksesta opetussuunnitelmissa oli yllättävän paljon eroavaisuuksia, ja näistä tärkeimmät olivat opetussuunnitelmien kuvauksen laajuus ja yksityiskohtaisuus, pedagogisten valintojen selkeys, koulutuksen opintopistemäärä sekä moduulien rakenne ja määrä. Analyysin perusteella viiden korkeakoulun opetussuunnitelmat luovat erityisesti sisältöjen osalta hyvän perustan yhteistutkinnon luomiseen. Tämä edellyttää kansallisten yhteistutkinnon akkreditointiprosessien huolellista tarkastelua sekä koulutusten erilaisten toteutustapojen ja teknologian hyödyntämistä kansainvälisessä, yhteisessä opetuksessa. Avainsanat Opetussuunitelma, sosiaali- ja terveysalan johtaminen, yhteistutkinto, CareMan 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 43 Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen Päivikki Lahtinen Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] BENCHMARKING-VIERAILUSTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Tutkimuksen tavoitteena oli toteuttaa haastattelututkimus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, opettajille ja työelämätoimijoille. Toisena tavoitteena oli tuottaa tietoa tämän tutkimuksen taustalla olleeseen hankkeeseen liittyneiden benchmarking-käyntien hyödystä suhteessa opinnäytetyön ohjaukseen. Tutkimustehtävä, johon tämä raportti perustuu: Millainen käsitys tiedonantajilla on opinnäytetyöprosessiin liittyneistä benchmarking -vierailuista ja niiden hyödystä suhteessa ohjausosaamiseen? Tutkimuksen kohdejoukko muodostui kolmenlaisista tiedonantajista: sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista, sosiaali- ja terveysalan opettajista sekä sosiaali- ja terveysalan työelämätoimijoista. Kaikille (13 tiedonantajaa) oli yhteistä se, että heillä oli kokemusta ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjausprosessista. Kuudella heistä oli kokemusta benchmarking-vierailuista. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla maalis-toukokuussa 2015. Tutkimusosio koostui sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta, opettajilta ja työelämätoimijoilta kerättyyn haastatteluaineistoon. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia soveltaen, koska sitä on pidetty joustavana aineiston analyysimenetelmänä. Benchmarking-vierailut vahvistivat näkemystä siitä, että ammattikorkeakoulussa tehtävät opinnäytetyöt on tehtävä yhteistyössä työelämän kanssa. Opettajille vierailut toivat nykyistä vahvemmin esiin tietoisuuden siitä, että opinnäytetyö on opiskelijan ja työelämätoimijan välinen "juttu" enemmän kuin ammattikorkeakoulun ja opiskelijan. Eräässä vierailukohteessa opinnäytetöiden todettiin olevan visuaalisesti hienoja, minkä koettiin vaikuttavan jatkossa ohjaukseenkin. Opiskelijat kokivat vierailun motivoineen opinnäytetyöprosessia eteenpäin. Benchmarking-vierailut olivat myönteinen kokemus ja niistä oli hyötyä opinnäytetyöprosessiin. Avainsanat Benchmarking, opinnäytetyö 44 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen Minna Ulmala ja Tytti Lindeberg Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] ENTERPRISE PORTFOLIO – UUSI MONIKULTTUURINEN YRITYSYHTEISTYÖMUOTO JA OPPIMISMENETELMÄ Kehitystyön tavoitteena oli luoda monikulttuurinen korkeakoulu-yritysyhteistyömuoto ja oppimismenetelmä, jossa Lahden ammattikorkeakoulun ulkomaalaiset, ei-suomenkieliset tutkinto-opiskelijat saavat kokemusta suomalaisesta työelämästä opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijat motivoituvat opiskelemaan suomen kieltä sekä integroituvat suomalaiseen korkeakouluyhteisöön ja sen toimintatapaan. Lisäksi tavoitteena oli sekä suomalaisten että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden monikulttuurisuusosaamisen kehittyminen. Suomalaisten opiskelijoiden osalta tavoitteena oli englannin kielen vahvistuminen. Kehitetty Enterprise Portfolio (EPF) pohjautuu Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) Liiketalouden alalla suomenkielisillä opiskelijoilla käytössä olevaan Yritysportfolioon, jossa opintojaksojen teoria yhdistetään yrityksen käytännön toimintaan. EPF:ssä opiskelijoista muodostetaan monikulttuurisia tiimejä, jotta ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat tutustuvat suomalaisiin opiskelijoihin ja opiskelijat toimivat monikulttuurisessa ympäristössä. Tiimit keräävät tietoa haastattelemalla yrityksen edustajia. Monikulttuurisissa tiimeissä käytetään paljon englannin kieltä koko tiimin kesken, kun taas yritysvierailuilla toimihenkilöt puhuvat tiimin kanssa pääsääntöisesti suomea. Lisäksi ulkomaalaiset opiskelijat osallistuvat suomeksi pidettävään kontaktiopetukseen. Kehitystyön pilotoinnin aikana lukuvuonna 2014 – 2015 kerätyn opiskelijapalautteen perusteella EPF saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Ulkomaalaisille opiskelijoille tarjoutui kosketus suomalaiseen työelämään, opiskelijoiden monikulttuurisuustaidot lisääntyivät kansainvälisessä tiimissä ja kielitaito kehittyi. Jatkossa suomen kielen oppimista tuetaan enemmän toiminnallisilla harjoituksilla ja EPF-tehtävissä käytetään enemmän englannin kieltä. Pilotoinnin kokemusten perusteella ja suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden johdosta EPF vastaa entistä paremmin sille asetettuihin tavoitteisiin. Avainsanat Monikulttuurisuus, yritysyhteistyömuoto, suomen kielen oppiminen, oppimismenetelmä, portfolio, tiimityö 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 45 Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen Johanna Tarvainen Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] SOULBUS – MONIKULTTUURISEN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖNÄ Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan lisää monikulttuurisuusosaajia. Alan opiskelijat suorittavat opintoihinsa liittyvän harjoittelun yhä useammin ulkomailla ja Suomeen vaihtoon ja englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin saapuvat opiskelijat tarvitsevat myös käytännön harjoittelua. Opiskelijalla on työpaikalla harjoittelun ohjaaja, joka sitoutuu opiskelijan ohjaukseen harjoittelujakson ajaksi, perehdyttää opiskelijan, ohjaa häntä tavoitteiden suuntaisesti, kantaa päävastuun ohjauksesta ja arvioi jakson lopuksi palautteessaan opiskelijan ammatillista osaamista ja kehittymishaasteita. Opiskelijamäärien lisääntyessä harjoittelua on haasteellista saada järjestettyä. Soulbus: ”Building Social Capital by Improving Multicultural Competence in Higher Education and Labour Market” -projekti (LLP Erasmus) on suunniteltu vastaamaan näihin koulutuksen- ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Hankkeessa on mukana 13 yhteistyökumppania sekä korkeakouluista että työelämästä viidestä Euroopan maasta ja USA:sta. Projektissa opettajat ja harjoittelun ohjaajat työskentelevät yhdessä kehittäen monikulttuurisuusosaamistaan. Projektissa on tuotettu englanninkielinen verkko-opintojakso monikulttuurisen ohjaamisen tueksi sekä paikallisiin tarpeisiin vastaava työkalu. Esitys valottaa hanketta yleisesti ja esittelee sen käytännön tulokset. Mukana sessiossa esiintyvät Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan edustajat sekä hankkeessa mukana ollut työelämäpartneri Harjulan Setlementistä. Avainsanat Monikulttuurisuus, ohjaaminen, sosiaali- ja terveysala, työelämäyhteistyö http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120618781 46 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen Eeva Aarrevaara, Päivi Kärnä ja Sari Horn Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] UUDENLAISTA KOULUTUSMALLIA KEHITETTIIN RESCUE-HANKKEESSA Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Glasgow Caledonian University (GCU) ja University of Salento (UdS) ovat kehittäneet RESCUE-hankkeessa vuosina 2012 – 2015 uuden kansainvälisen maisteritutkinnon sisältöä ja toteutustapaa. Ehdotettu maisteriohjelma Master on Urban Climate and Sustainability (MUrCS) yhdistää ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteisiin tieteellisen tutkimuksen, kaupunkisuunnittelun ja johtamisen näkökulmat. Maisteriohjelmasta valmistuville ammattilaisille halutaan tarjota tietoa ja taitoja käsitellä, sopeuttaa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupunkiympäristöissä. Projektin aikana kerättiin työelämän eri sektoreiden edustajilta tietoa siitä, millaiselle monialaiselle koulutusohjelmalle on tarvetta ja millaista osaamista työelämä vaatii. Tulosten perusteella suunniteltiin osaamiskokonaisuudet, jotka tarjotaan opiskelijaryhmälle eri partnerikouluissa toteutettuina. Hankkeen aikana pohdittiin ja testattiin, millaiset opetuksen ja virtuaalityöskentelyn tavat toimivat parhaiten. Todettiin, että oppimista edistää merkittävästi eri näkökulmien soveltaminen käytännön tilanteisiin ja haasteisiin, joita käsitellään monialaisissa ryhmissä. Suunniteltu koulutusohjelma läpäisi Glasgow Caledonian Universityn uusien koulutusohjelmien akkreditointimenettelyn syksyllä 2014. Helmikuussa 2015 koulutusohjelman keskeistä sisältöä ja opetusmenetelmiä kokeiltiin Italiassa kahden viikon mittaisella pilot-kurssilla, jolle osallistui 17 tieteellisen tutkimuksen, suunnittelun tai johtamisen parissa työskentelevää henkilöä. Projektin tuloksena syntyi suunnitelma uuden monialaisen koulutusohjelman sisällöstä ja toteutustavasta, jota pilottikurssilla päästiin testaamaan. Johtopäätöksenä käytännön kokeiluista voi todeta, että monialainen koulutus vaatii kaikilta toteuttajilta uudenlaista panostusta oman alansa tietoperustan esittämiseen erilaisten pohjakoulutusten omaaville ammattilaisille. Toisaalta se myös tarjoaa uudenlaisia oivalluksia kaikille osapuolille. Avainsanat Koulutus, monialaisuus, ilmastonmuutos, kaupunkisuunnittelu https://rescueproject.wordpress.com/ 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 47 Viestintä ja verkostot VIESTINTÄ JA VERKOSTOT Puheenjohtaja Janne Matikainen Helsingin yliopisto 48 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Viestintä ja verkostot Janne Matikainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos [email protected] YRITYS- JA YRITTÄJÄVERKOSTOT LAHDESSA – BISNESTÄ, TUKEA JA VERKKOELÄMÄÄ? Verkostoitumisella on käytännön tasolla haettu uudenlaisia toiminnan ja kehittämisen muotoja. Tutkimustulokset käytännön verkostoitumisesta ovat kuitenkin kirjavia. Monet suuret organisaatiot ovat verkostoitumisessa pitkällä, mutta usein verkostoituminen on myös jäänyt epämääräiseksi yhteistyön tavoitteluksi ilman selkää näkemystä verkostoitumisen tavoitteista, keinoista ja tuloksista. Tässä hankkeessa tarkastellaan alueellisia yritys- ja yrittäjäverkostoja: mitä nämä verkostot merkitsevät yrittäjille ja yrityksille ja millaista niiden toiminta on alueellisesti? Lisäksi hankkeessa tutkitaan verkostojen yhteyttä Lahden tutkimus- ja opetusverkostoon. Lahden seutu muodostaa kiinnostavan kohteen verkostoitumisen kannalta. Alue on Suomen mittakaavassa kohtalaisen iso muodostaen oman erillisen alueen, joka on myös pääkaupunkiseudusta osittain erillinen. Lahden seudulla toimii myös monenkokoisia yrityksiä, suurin osa on tietysti pk-yrityksiä. Yritysverkostojen suhde Lahden korkeakouluyksiköihin on myös tärkeää, koska Lahden seudun korkeakoulutoiminnan keskeinen piirre on aina ollut verkostoituminen. Vaikka verkottuminen elinkeinoelämän kanssa on keskeistä, on se samalla ollut käytännön tasolla haastavaa. Hankkeessa on kolme keskeistä teoreettista näkökulmaa ja lähtökohtaa. Ensimmäisenä lähtökohtana on verkostoteoriat, niin yhteiskuntaan kuin yritystoimintaan liittyvät. Verkostomaiseen toimintatapaan on kuitenkin avautunut kokonaan uudenlaisia areenoita viime vuosina sosiaalisen median nousun myötä. Tästä kumpuaa hankkeen toinen lähtökohta, joka liittyy viestinnän digitalisaation ja verkkoviestintään. Yritysten toimintaympäristö on entistä enemmän verkossa. Kolmas teoreettinen lähtökohta liittyy sosiaalipsykologiseen yrittäjyystutkimukseen, jossa keskeistä on yrittäjän roolin ja sosiaalisten suhteiden tutkiminen. Hankkeessa haastatellaan yrittäjiä ja yritysten henkilöstöä ja tutkimushaastatteluiden tuloksia esitellään Tiedepäivässä. Avainsanat Verkosto, yrittäjä, verkko 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 49 Viestintä ja verkostot Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ja Matkailun ala [email protected] PALVELUYRITYSTEN YHTEISTYÖSTÄ VERKOSTOMAISEEN LIIKETOIMINTAAN Yritysten verkostojen vallankumouksen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvulla. Verkostojen kehitys on osoittautunut ennakoitua hitaammaksi, monimutkaisemmaksi ja esteitä sekä ongelmia sisältäväksi prosessiksi. Kuitenkin verkostoituminen ja verkosto-osaaminen ovat yritysten keskeisiä olemassaolon peruskysymyksiä globaalissa taloudessa. Palvelualalla yritysyhteistyö ja sen monet muodot ovat enemmän kuin välttämättömiä. Tuotteet näkyvät asiakkaalle kokonaisuutena, vaikka palvelun tuottajia olisi useita. Asiakas kohtaa vain yhden toimijan, vaikka palvelun tuottajaverkossa on useita toimijoita. Verkosto on juuri niin vahva kuin sen heikoin linkki. Palveluyritykset hakevat verkostoista lisääntyvää tehokkuutta ja lisäresursseja, riskien pienentämistä, markkinoinnin ja myynnin lisäämistä, kilpailuaseman ja strategian parantamista. Osan kanssa yritysyhteistyö on löyhää ja satunnaista, osan kanssa yhteistyötä syvennetään strategiseksi kumppanuudeksi. Tapaustutkimuksessa on yksitoista matkailualan yritystä Keski-Suomesta. Käsitykset verkostoitumisen sisällöistä ovat yrityksillä erilaiset, mutta verkostoitumisen syyt ovat lähes kaikilla yrityksillä liiketoiminnan kasvattamisessa ja asiakastyytyväisyyden lisäämisessä. Osa verkostoista on rakennettu tavoitteellisesti palvelun tuotantoverkkojen aikaansaamiseksi ja paremman palvelun laadun kehittämiseksi. Veturiyrityksillä on merkittävä rooli verkostoissa. Verkostot ovat monitasoisia ja monimuotoisia. Eniten verkostoissa on paikallisia verkostosuhteita, jotka ovat rakentuneet asiakkaiden palvelun ympärille. Toiseksi eniten verkostoissa on yritysten välisiä ostosuhteita. Olemassa olevat verkostot koettiin avoimiksi ja niissä sanottiin olevan yhteishenkeä. Tutkitut palveluyritykset kuuluvat perusliiketoimintaverkostoihin eikä nähtävissä ollut liiketoiminnan uudistamisverkostoja tai uuden teknologian kehittämisverkostoja. Haasteena verkostoissa on verkostoyhteistyön syventäminen strategiselle tasolle, uusien tuotteiden kehittäminen, veturiyritysten roolin vahvistaminen sekä yritysten vahvempi sitouttaminen verkostoon. Tapaustutkimus jatkuu keskittymällä siihen, mikä on verkostoitumisen tilanne 2015. Asiasanoja Verkostoituminen, yritysyhteistyö, luottamus, sitoutuminen 50 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Viestintä ja verkostot Petro Poutanen1, Andrea Botero2, Sanna Marttila2 ja Mikko Villi1 Helsingin yliopisto, 2 Aalto yliopisto [email protected] 1 ARKISET ITSEORGANISOITUVAT LIIKKEET JA DIGITAALINEN TARINANKERRONTA Suomessa on nähty viime vuosina monenlaisia asukkaiden käynnistämiä ja organisoimia aktiviteetteja, kuten aktivistien istuttamat kaupunkiviljelmät elävöittämässä kaupunkikuvaa sekä itseohjautuvat kaupunkikuvan suunnitteluun tähtäävät aloitteet, tarkoituksenaan vahvistaa paikallisyhteisöjä. Monissa naapurustoissa löyhästi järjestäytyneet asukkaiden verkostot ovat haastaneet perinteiset asukasyhdistykset luomalla erityyppisiä alueen kehittämisprojekteja. Näissä projekteissa verkko, sosiaalinen media ja paikkatietoon perustuva digitaalinen data näyttäisivät olevan katalyytin roolissa. Kansainvälinen tutkimusprojekti "Digitaalisen tarinankerronnan ja maantieteellisen informaation yhteissuunnittelu" tutkii digitaalisen tarinankerronnan ja tallenteiden merkitystä urbaanien alueiden uudistamiseen tähtäävissä aloitteissa. Millä tavalla ihmiset luovat, jakavat ja tuottavat muistoja ja kokemuksia ja saattavat ne toisten saataville? Miten uudet käytännöt myötävaikuttavat yhteisön kehittymiseen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen? Käynnissä olevassa projektissa on tutkittu erilaisia pienen mittakaavan asukaslähtöisiä yhteisönrakennusprojekteja Suomessa ja Japanissa. Yksi tavoitteista on ollut tutkia, millaisten työkalujen avulla digitaalista tarinankerrontaa ja paikkatietoa on hyödynnetty kaupunkisuunnittelussa ja yhteisöjen voimaannuttamisessa. Tutkimiemme tapausten perusteella pienen mittakaavan ruohonjuuritoimintaa voidaan ymmärtää "itseorganisaation" käsitteen avulla. Itseorganisoituvat arkiset liikkeet ovat kaupunkilaisten organisoimaa ja heidän tarpeistaan nousevaa toimintaa. Tässä mielessä ne eroavat perinteisistä kaupunki- ja kuntalähtöisistä yhteisöaktiviteeteista. Osoitamme tapaustutkimusten avulla, kuinka itseorganisoituvat liikkeet toimivat ja voivat säilyttää toimintakykynsä. Avainsanat Kaupunkisuunnittelu, viestintä, suunnittelu, muotoilu, digitaalinen tarinankerronta, digitaalinen media "Journal Sphera Publica" erikoisnumeron "Struggles and contemporary challenges of communication" artikkeliehdotus 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 51 Viestintä ja verkostot Salla-Maaria Laaksonen1, Matti Nelimarkka2, Mari Marttila1, Arto Kekkonen2, Mari Tuokko3 ja Mikko Villi4 1 Helsingin yliopisto Viestinnän tutkimuskeskus CRC, 2 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT, 3 Aalto-yliopisto, 4 Helsingin yliopisto [email protected] DIGIVAALIT 2015 – KUKA MÄÄRITTELI JULKISUUDEN AGENDAN EDUSKUNTAVAALIEN ALLA? Digivaalit 2015 on tutkimushanke, joka havainnoi ja analysoi empiirisesti digitaalisen median käyttöä ja julkisuuden agendan muodostumista eduskuntavaaleissa 2015 hyödyntäen isoja datamassoja ja verkkoetnografiaa. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta rakentaa politiikan ja viestinnän tutkimussuuntauksille. Politiikan tutkimuskentällä verkkoon ja sen merkityksen kasvuun on yleisesti liitetty kysymys siitä, normalisoituuko verkkomedia, eli noudattaako se valtasuhteiltaan samanlaista logiikkaa kuin perinteinen media. Tällaisia läpitunkevia valtasuhteita voivat olla esimerkiksi ehdokkaiden rahoitus, aiemmat poliittiset ydintehtävät tai saavutettu julkisuus. Hankkeessa normalisaatiota lähestytään julkisuuden agendan hallinnan näkökulmasta: miten poliittisessa keskustelussa olevat aiheet määräytyvät ja kuka niitä hallitsee? Tarkasteltavia julkisuuden muotoja ovat paitsi perinteinen media myös sosiaalisen median eri muodot. Tutkimusaineistoksi hankkeessa on kerätty muun muassa kaikkien ehdokkaiden julkiset viestit eri sosiaalisen median palveluista, #vaalit2015-aihetunnisteella merkityt kansalaisviestit Twitteristä sekä kaikki politiikka-aiheiset uutiset 19 eri suomalaismediasta. Esitämme hankkeen ensimmäisinä tuloksina vaikuttajaindeksin, jonka avulla selvitimme kansanedustajaehdokkaiden sosiaalisen median viestien vaikutusta perinteisen median ja verkkokeskustelujen agendaan. Analyysimme perusteella ehdokkaiden keskuudesta nousee esille selkeitä supervaikuttajia. Lisäksi regressioanalyysi osoittaa, että vaikuttajuutta selittää parhaiten ehdokkaan oma aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Mielenkiintoista kyllä, myös aiemmin eduskunnassa istuneet ehdokkaat sekä miesehdokkaat saivat todennäköisimmin omia aiheitaan median agendalle. Avainsanat Vaalit, julkisuus, sosiaalinen media, normalisaatio, agenda, politiikka Nelimarkka, M., Laaksonen, S-M., Marttila, M. Kekkonen, A., Tuokko, M., Villi, M. (2015). Online agenda building and normalization in the Finnish 2015 Parliamentary Election. Paper presented in Nordmedia 2015, Copenhagen, August 13-15 2015. 52 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Ympäristötutkimusta ja ympäristötekoja YMPÄRISTÖ TUTKIMUSTA JA YMPÄRISTÖTEKOJA Puheenjohtaja Martin Romantschuk Helsingin yliopisto 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 53 Ympäristötutkimusta ja ympäristötekoja Anna Aalto Lahti University of Applied Sciences [email protected] OVERCOMING BARRIERS TO RURAL SANITATION DEVELOPMENT WITH CO-DESIGN AND AGRO-SANITATION APPROACH IN GHANA Low sanitation coverage is a pertinent challenge in Ho Municipality, Ghana. In Ho, the previously advocated sanitation facilities for rural areas are various types of pit latrines that have low cultural acceptability due to offensive odours. Moreover, stony ground or water-logging have hindered toilet construction in some areas. Since 2009, the cooperation between Lahti and Ho has implemented a technical pilot in 6 schools of Ho to introduce Urine Diversion Dry Toilets (UDDT) and study local acceptance and technical suitability. Also, the potential to improve local food security through the utilisation of the organic fertilisers has been researched. During 2011-2014, the field trials and laboratory testing have confirmed the effectiveness and safety of urine as a fertiliser as well as the community acceptance. To make UDDT available for households, a household UDDT pilot was started in June 2014 with artisan training. Still, the price of the facility has been forming a barrier for extended implementation. Therefore, specialists and students from Lahti University of Applied Sciences, local engineers and artisans have been involved in the co-designing effort to adjust the cost-structure of the original design. As a result, in the first re-design piloted in December 2014, the price of the facility was halved. This was achieved by reliance on local materials on sub-structures. In Ho, the interest for ecological sanitation has grown significantly as a result of the field demonstrations with urine fertiliser and related radio outreach program. Still, it is acknowledged that further efforts in the technical design, cooperation with local artisans and material suppliers along with mobilisation of local stakeholders is needed to increase affordability. Still, the from-waste-to-wealth aspect of the UDDT has certainly added an unprecedented motivation for toilet ownership potentially unlocking major development backlog in the sanitation sector. Keywords Cost-efficiency, co-design, nutrient recycling, urine diversion dry toilet (UDDT) http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2015/06/Ahah_Full-paper_DT2015.pdf http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2015/06/Aalto_Bodwajah_Full-paper_DT2015.pdf 54 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Ympäristötutkimusta ja ympäristötekoja Juhani Järveläinen, Ismo Malin, Riikka Mäyränpää, Matti, Kotakorpi, Mira Kuparinen Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut [email protected] VESIJÄRVEN ULKOISEN RAVINNEKUORMITUKSEN ARVIOINTI LASKU-UOMIEN NÄYTTEENOTON 2008–2015 PERUSTEELLA Lahden seudun ympäristöpalvelut on seurannut vuosina 2008 – 2015 osana Vesijärviohjelmaa 30 Vesijärveen laskevan uoman vedenlaatua. Seurannan perusteella arvioitiin niiden kautta Vesijärveen vuosittain päätyvän ravinnekuormituksen määrä. Ulkoisen ravinnekuormituksen arviointi on työkalu vesienhoitotoimenpiteiden tehokkaaseen kohdentamiseen, ravinnetaseiden laskentaan sekä kuormituksen vähentämistavoitteiden määrittämiseen. Tarkkailtujen lasku-uomien valuma-alueet kattoivat yhteensä noin 71 % Vesijärven yläpuolisen valuma-alueen pintaalasta. Useimmista lasku-uomista mitatuissa ravinnepitoisuuksissa esiintyi runsaasti vaihtelua. Tarkkailluista lasku-uomista Vesijärveen päätyvä vuotuinen ravinnekuormitus arvioitiin noin 5 540 kg fosforia ja 209 400 kg typpeä. Kaikista lähteistä (lasku-uomat, ilmaperäinen laskeuma ja Lahden kaupungin hulevedet) Vesijärveen tuleva ravinnekuormitus arvioitiin noin 11 590 kg fosforia ja 348 500 kg typpeä. Kuormittavimpia yksittäisiä lasku-uomia olivat myös valumaalueiltaan suurimmat Haritunjoki, Myllyoja sekä Hammonjoki. Verrattuna vuosien 2002 – 2005 tasoon ravinnekuormitus suhteessa pinta-alaan oli vertailukelpoisilla lasku-uomilla fosforille keskimäärin 24 % alhaisempi ja typelle 4 % korkeampi. Kaikista lähteistä (lasku-uomat, ilmaperäinen laskeuma, rakennettujen alueiden hulevedet) tuleva kokonaiskuormitus oli laskenut 2002 – 2005 tasosta sekä typen (-3,2 %) että fosforin (-11 %) osalta. Taustalla vaikuttavat todennäköisesti muuttuneet maatalouden tuotantokäytännöt, mineraalilannoituksen vähentyminen sekä maatalousalueiden suojavyöhykkeiden perustaminen. Ulkoisen ravinnekuormitustason lasku vaikuttaa järven tilaan hitaasti; rehevöityneissä järvissä sisäisten prosessien (sisäinen fosforikuormitus, sedimentin resuspensio) vaikutus on tyypillisesti ulkoista kuormitusta voimakkaampi. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on kuitenkin välttämätöntä Vesijärven tilan kohentamiseksi koska se ruokkii osaltaan sisäisiä kuormitusprosesseja. Hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi edellytettävä kuormitustason lasku on fosforin osalta noin 35 % nykytilanteesta. Avainsanat Vesijärvi, ravinnekuormitus, ulkoinen kuormitus Lahden seudun ympäristöpalveluiden raportti: Vesijärveen lasku-uomien kautta tuleva ravinnekuormitus ja sen vähentämismahdollisuudet (2015) www.lahti.fi 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 55 Ympäristötutkimusta ja ympäristötekoja Saara Vauramo1, Michael Lettenmeier2 1 Lahden seudun ympäristöpalvelut, 2 D-mat oy Lahti [email protected], [email protected] TONNI LÄHTI – TULEVAISUUS ON OVELLA Voiko luonnonvarojen säästäminen olla hauskaa? Entä millaista olisi kokeilla tulevaisuuden elämäntapaa yhdessä oman kaupungin asukkaiden ja yritysten kanssa? Esitys käsittelee uutta Lahden alueella käynnistyvää haastekampanjaa, jolla joukko asukkaita ja yrityksiä haluaa innostaa muita resurssiviisaan elämäntavan toteuttamiseen – tonni kerralla. Maapallon luonnonvarojen kannalta kestävään kulutuksen tasoon pääsemiseksi suomalaisten tulisi vähentää materiaalista kulutustaan huomattavasti. Vuoteen 2050 mennessä keskivertosuomalaisen materiaalijalanjälki pitäisi tutkimusten perusteella pudottaa 8 tonniin henkeä kohden vuodessa. Suomalaisten 40 tonnin nykytasosta pitäisi siis vuodessa lähteä tonnin verran. Esitys kertoo, mistä tonni voi lähteä ja miten se tekee elämästä aiempaa mukavamman. Tarjolla on esimerkkejä oikeista kotitalouksista ja elämän eri osa-alueilta. Tonni lähti -ratkaisuja tarjotaan mm. asumiseen, liikkumiseen ja ruokailuun. Yrityksille materiaalien kulutuksen vähentäminen tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia laajentaa ja kehittää liiketoimintaa. Jotta tonni lähtee kotitaloudelta, tarvitaan nimittäin yritykset ja myös julkiset palveluntarjoajat tuomaan markkinoille lukuisia uusia tuotteita ja palveluja. Tonni lähti -kampanjan esittelyn lisäksi yleisö pääsee esityksen kautta vaikuttamaan miten ja mihin kampanjaa kannattaa erityisesti suunnata. Tule mukaan rakentamaan luonnonvaroja viisaammin kuluttavaa kaupunkia! Lahden Tiedepäivässä lanseerataan kestävyyskampanja "Tonni lähti" materiaalijalanjäljen pienentämiseksi. Kampanjassa tarjotaan konkreettinen työväline materiaalikulutuksen pudottamiseksi globaalisti kestävälle tasolle. Avainsanat Kestävä kulutus, kestävä tuotanto, materiaalijalanjälki, kestävyyshaaste, kestävyysvaje, luonnonvarat. www.tonnilahti.org 56 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 CLOSING: We design the future CLOSING: We design the future Aki Laakso Cambridge Design Partnership LASTING INNOVATION: HOW TO CREATE SUCCESSFUL PRODUCTS "Cambridge Design Partnership is a leading technology and product design partner focused on helping your business grow. Some of the world’s largest companies trust us to develop their most important innovations. We specialise in the healthcare, consumer, energy and industrial equipment markets where our sector leaders have the expert knowledge to embrace the opportunities and solve the challenges you face." http://www.cambridge-design.co.uk/ 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 57 Posterit POSTERIT 58 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Posterit Kirsti Cura1, Sakari Autio1, Maarit Virtanen1, Lea Heikinheimo1, Heidi Rutila1 ja Ville Uusitalo2 1 Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti [email protected] REISKA – RESURSSITEHOKKUUDEN PARANTAMISELLA TEHOJA LIIKETOIMINTAAN Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Panostus kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen vastaa luonnonvarojen ehtymisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. REISKA-projekti vastaa omalta osaltaan luonnonvarojen ehtymiseen liittyviin haasteisiin lisäämällä resurssitehokkuutta, siihen liittyvää osaamista sekä liiketoimintamahdollisuuksia Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen alueella on tehty resurssitehokkuuteen liittyviä hankkeita ja selvityksiä, mutta niiden tuloksia ei ole vielä täysin käytetty hyväksi. Päijäthämäläisillä yrityksillä on myös potentiaalisia jäte- ja sivuvirtoja, joiden hyötykäyttöä REISKA-projektissa selvitetään ja pilotoidaan. Projektin kokonaistavoitteena on kasvattaa pk-yritysten resurssitehokkuusosaamista projektissa kehitettävien ja pilotoitavien toimenpiteiden ja toimintamallien avulla. Esimerkkejä tehtävistä toimenpiteistä ovat teollisuusalueiden materiaalivirtojen kartoittaminen ja havainnollistaminen paikkatietopalvelun avulla ja tekstiilien ja kuitujen hyödyntämisen toimintamallin ja kehityssuunnitelman tekeminen. Ravinnetalouteen liittyvä osuus tarkastelee case-tyyppisesti Lahden seudun ruoantuotantojärjestelmiä ja laskee ravinne-, hiili- ja vesijalanjälkiä. Em. laskelmien perusteella voidaan arvioida suljettujen ravinnekiertojen asteita ja tehostamiskeinoja aidosti suljettujen kiertojen saavuttamiseksi. Avainsanat Resurssitehokkuus, materiaalitehokkuus, kiertotalous, ravinnetalous, pk-yritykset Abstrakti perustuu EAKR-rahoitteisen REISKA – Resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan -hankkeeseen, joka toteutetaan 2015 – 2017. 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 59 Posterit Kirsi Hyttinen ja Tarja Meristö Laurea-ammattikorkeakoulu [email protected] SENIORS ON THE GO! IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN TURVAAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA FUAS-AMMATTIKORKEAKOULUJEN JOHDOLLA "Seniors on the go!" on FUAS yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun johdolla rakennettu hanke, jossa tavoitteena on kehittää ikäihmisille palveluita ja tuotteita tarjoavien (pk) yritysten innovaatiotoimintaa. Hankekumppaneina valmistelussa olivat Lahden ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, pohjoismaiset kumppanit Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta kattaen myös ystävyyskaupunkiverkoston. Länsimaiden yhteiskunnan ikärakenne tulee muuttumaan radikaalisti. Yhä suurempi osa väestöstä on ikääntyneitä ihmisiä. Myös odotettavissa oleva eliniän odote on kasvamassa, joten ikääntyneitä on enemmän ja he elävät pitempään. Ikääntyneille ihmisille suunnatut tuotteet ja palvelut luovat mahdollisuuden eri alojen palveluntarjoajille, etenkin pohjoismaisille pienille ja keskikokoisille yrityksille. Samaan aikaan tuote- ja palvelukehityksessä yleisin haaste on, että palvelun tarjoaja ja palvelun käyttäjä eivät ole yhteistyössä kehittämisprosessin aikana. FUAS-ammattikorkeakoulujen verkostot oppimisalustoina mahdollistavat yhdessä kehittämisen väylän yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kokemusasiantuntijoiden ja kansalaisten kanssa. Tämän alustan avulla toimijat voivat yhteiskehittämisen kautta luoda uusia konsepteja ja kokeilla niitä nopeastikin käytännössä. Verkottunut toimintaympäristö asettaa kumppanuusverkostot osaamisen keskiöön. Tehokkaan yhteistoiminnan avulla löydetään ja luodaan radikaalejakin uusia ja onnistuneita ratkaisuja. Hankkeessa etsitään uusia keinoja osallistaa ikäihmisiä uusien palveluiden suunnitteluun ja haetaan uusia yhteistyömuotoja Pohjoismaiden välillä. Tavoitteena on edistää toimijoiden verkottumista yli rajojen. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia palveluita ja IT-työkaluja ikäihmisten käyttöön. Tuloksena hankkeesta saadaan innovaatioalustassa rakennettujen parhaiden käytänteiden muodostaminen Pohjoismaissa. Avainsanat FUAS, hyvinvoinnin turvaaminen, ikäihmiset, liikkumisturvallisuus 60 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Posterit Olli Ilveskoski1, Seppo Niittymäki1, Ville Uusitalo2, Jukka Laitinen3, Tarja Meristö3, Johanna Kilpi-Koski4, Pekka Komu4, Jari Heiskanen5, Reetta Jänis6, Jussi Kuusela6 1 Hämeen ammattikorkeakoulu, 2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, 3 Laurea-ammattikorkeakoulu, 4 Lahden Seudun Kehitys LADEC, 5 Suomen ympäristöopisto SYKLI, 6 Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] ENERGIATEHOKKUUDELLA JA ASUINALUEKOHTAISELLA ENERGIANTUOTANNOLLA LISÄÄ CLEANTECH-LIIKETOIMINTAA 2015 Hanke toteutetaan kolmen maakunnan yhteistoiminta-alueella. Konsortioon kuuluvat Lahden ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden Seudun Kehitys Oy LADEC ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Muita kumppaneita ovat Hämeenlinnan kaupunki/ Engelinranta, Riihimäen kaupunki/Peltosaari, Lahden kaupunki /Askon alue, Ruukki Construction, Enegia, Renor Oy, Aurime Oy ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Energia- ja cleantech-alan yrityksiä osallistetaan lisää hankkeeseen erilaisten toimintojen kautta. Tavoitteena on alueellisen energiatehokkuuden ja asuinaluekohtaisella energiantuotannon parantaminen energiaselvityksien, mallinnuksen ja tulevaisuustyöpajojen avulla. Yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen edistämiseksi selvitetään yhteistoiminta-alueen energiatehokkuuden ja cleantech-osaamisen kärjet ja tuotetaan alan yrityksiä ja toimijoita tukevaa sähköistä markkinointi- sekä viestintämateriaalia. Tässä hankkeessa yhdistetään asuinalueisiin liittyvät energiatehokkuusratkaisut, uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet, kaupunkisuunnittelu ja alan yritysten tarjonta samaan kokonaisuuteen. Tällöin havaitaan kuinka pitkälle energiankulutusta kannattaa tehostaa ja toisaalta kuinka paljon uusiutuvaa energiaa tuottaa. Hankkeella viitoitetaan tietä tulevaisuuden ratkaisuihin esimerkiksi siihen, miten tulevaisuudessa asuinalueet voivat muuntautua hajautetun energian tuotantoyksiköiksi. Arvottamalla uusia toimenpiteitä ja toimintatapoja ajallisesti ja rahallisesti kohderyhmät näkevät, mitä energiatehokkuudella voi saavuttaa. Hankkeessa keskitytään konkreettiseen ja käytännönläheiseen tekemiseen, mistä on välitöntä hyötyä kohderyhmille. Pidemmän aikavälin hyötyjen ja pullonkaulojen ymmärtämiseksi järjestetään tulevaisuustyöpajoja hankkeen eri vaiheissa. Avainsanat asuminen, cleantech, energiatehokkuus, FUAS, tulevaisuustyöpajat, vähähiilisyys 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 61 Posterit Katja Karevaara ja Vesa Nykänen Lahden nuorisopalvelut [email protected] OHJAAMO LAHDESSA MATKALLA DUUNIIN! Ohjaamo Lahti on Euroopan sosiaalirahaston hanke 2015 – 2018 (KESELY n. 460 000 €). Hanke on yksi neljästätoista Ohjaamo-pilotista, jossa toteutetaan nuorisotakuun kuntakokeilua. Tavoitteena on kehittää uusi konsepti, jossa nuoren kaikki koulutus- ja työllistymispolkua edistävät palvelut on yhdessä paikassa. Palveluprosessi selkiytyy ja yksinkertaistuu monialaisessa yhteistyössä. Kaikille alle 30-vuotiaille lahtelaisille tarkoitettu Ohjaamo Lahti -palvelupiste avataan keväällä 2016 kaupungin keskustassa. Ohjaamo Lahti -hankkeen yhtenä vahvuutena on toimiva yhteistyö Nuorisopalveluiden, TEtoimiston sekä Lahden Yrittäjien kanssa: esimerkkinä yhteistyössä kehitetty Matkalla Duuniin! -palvelu. Kehityshanke on osa nuorisotakuun kuntakokeilua Lahdessa. Tavoitteena on ollut etsiä yksi ratkaisu nuorisotyöttömyyteen. Palvelussa kohtaavat lahtelaiset 17– 24-vuotiaat työttömät ja alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet nuoret sekä Lahden Yrittäjien jäsenyritykset, jotka voivat saada 50 % tukea palkkakustannuksista (Lahtipaketti). Matkalla Duuniin! -palvelun keskiössä on nuorisopalveluiden antama työhönvalmennus nuorille. Palvelu liittyy elinikäiseen ohjaukseen ja erityisesti uraohjaukseen (career management). Siinä huomioidaan nuorten monimuotoiset tarpeet ja epäonnistuneiden siirtymien hallinta. Perinteisen työnhakukoulutuksen (job training) sijasta uudessa uraohjauksessa valmistellaan yhdessä nuorten kanssa tavoitteellinen toimintasuunnitelma. Matkalla Duuniin! -palvelu tukee yrittäjien ja nuorten kohtaamista. Käyttäjäpalaute on ollut erinomaista, mutta seuraavana haasteena on vahvistaa ja nopeuttaa palvelukokonaisuutta yhteistyökumppaneiden kanssa. Palvelu on muotoutumassa yhdeksi keskeiseksi palveluksi Ohjaamo Lahti -palvelupisteeseen. Ohjaamo Lahti -hankkeen aikana kehitetään uusia toimintamalleja myös esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Avainsanat Nuorisotakuun kuntakokeilu, Ohjaamo Lahti, nuorisopalvelut, työllisyys, nuorisotyöttömyys, työhönvalmennus, uraohjaus, Lahden Yrittäjät ry, monialainen palvelupiste, Lahtipaketti, Matkalla Duuniin! www.matkalladuuniin.fi 62 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Posterit Marja Kiijärvi-Pihkala1, Susanna Vanhamäki1, Antti Ahola2 ja Seppo Niittymäki3 1 Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Laurea-ammattikorkeakoulu, 3 Hämeen ammattikorkeakoulu [email protected] TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN TKI-TOIMINNAN VAHVISTAMINEN FUAS-YHTEISTYÖLLÄ Tutkimus- ja kehittämistyö on yksi ammattikorkeakoulujen lain mukaisista tehtävistä. Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö palvelee ammattikorkeakouluopintoja ja niiden kehittämistä. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) edistää samalla myös työelämää ja aluekehitystä sekä toimii alueellisen elinkeinorakenteen uudistajana (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto). Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja Laureaammattikorkeakoulun (Laurea) muodostamassa FUAS-liittoumassa (Federation of Universities of Applied Sciences) on vahvistettu TKI-osaamista Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Vastuu kehittämistyöstä on jaettu FUASin painoalojen mukaisesti: Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys/HAMK, Ympäristö ja energiatehokkuus/LAMK, Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys/ Laurea. Lisäksi Hyvinvoinnin turvaaminen on yhteinen läpileikkaava painoala. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat edistäneet työelämälähtöistä TKI-toimintaa kukin vastuullansa olevan painoalan mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön TKI-osaamista on kehitetty vastaamalla koulutustarpeisiin. Henkilöstölle on järjestetty erilaisia koulutuksia (esim. LFQ-mallin hyödyntäminen hanketyössä, julkaisukirjoittaminen). Henkilöstön TKI-verkostoja on kartoitettu, tavoitteena olemassa olevien kontaktien parempi hyödyntäminen sekä tiedonkulun parantaminen. Uusien, työelämälähtöisten tarpeiden tunnistaminen on avannut erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyön täsmentyessä on rakennettu edelleen hankeyhteistyötä. Yhteisiä FUAS -hankkeita on käynnistynyt ja niitä on useampi käynnistymässä. Samalla FUAS-kumppanuudet ovat kehittyneet ja henkilöstö on verkostoitunut sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Verkostoitumisen kautta on löydetty uusia yhteistyökumppaneita sekä vaihdettu tietotaitoa. Avainsanat TKI-osaaminen, työelämäyhteistyö, kumppanuus, FUAS 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 63 Posterit Eveliina Kivinen and Jukka Karjalainen Lahti University of Applied Sciences [email protected] DEVELOPING MULTI-PROFESSIONAL GERIATRIC HOME LEARNING ENVIRONMENT Elderly persons constitute a growing proportion of people who receive social and healthcare services in Europe. The higher education institutions (HEIs) are challenged to provide clinical experiences to prepare the graduating students. Simulation offers possibilities preparing students to safely meet the needs of an aging population. This poster presents GERinno -project carried out during 2014-2015 in collaboration with educators, students, representatives of working life and elderly developing geriatric home learning environment. The aim of project was to plan authentic geriatric home environment that replicates everyday challenges and enhances the learning of multi-professional students and social and healthcare workers. The main goal was to develop a concrete plan identifying different purposes, functions and the main features of the future learning environment. Multi-professional team of educators and students facilitated workshops for the home care workers and elderly to collect views, opinions and experiences about the challenges they face in elderly home environments. A concrete plan for future oriented teaching and learning environment was created. Main results of the project will be presented. HEIs are challenged to design flexible multifunctional learning environments supporting teaching and learning processes and pedagogical approaches. Future geriatric home learning environment is seen as a platform or living-lab environment that will promote user-driven methods, tools, solutions and innovations for improving the development of products and services for accessible, safe and independent housing for the elderly. Keywords Learning environment, simulation, education, geriatric 64 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Posterit Eveliina Kivinen, Elizabeth Ndegwa, Anne Seronei and Olubukola Salami Lahti University of Applied Sciences [email protected] PATIENT SIMULATION ON FIRST YEAR NURSING DEGREE STUDENTS Simulation in nursing education has now been recognized as an important part in enabling nursing students to gain multiple training and experimental opportunities during their nursing studies. The aim of this project was to enable first year nursing degree students at Lahti University of Applied Sciences to conduct basic patient simulation sessions to improve their knowledge and skills in nursing care through simple patient cases. A quantitative research method was used. Data was collected from the participants through a questionnaire, evaluation scale and oral feedback obtained during the debriefing session. 27 first year nursing students participated in the simulation session. Three different clinical scenarios were provided for the students. The students were divided into small groups to carry out the task. Results from the simulation sessions showed improved knowledge and skills as well as increased confidence. Students expressed deep satisfaction and hoped for continuity. Also results from the questionnaires reveal that simulation sessions highly preferred as a method of teaching and viewed as a positive way to learn. Furthermore results from the research revealed that majority strongly agreed that the debriefing, reflection and group discussion sessions were valuable and educative in helping to understand what to do better. In conclusion, it is evident that the attributes of simulation need to be the key issues to be addressed when conducting simulation. Future considerations would be integrating simulation into nursing theoretical studies to bridge the gap between knowledge and clinical practice. Newer simulation models would need to be developed with multi-functioning capabilities as well as creating realness. Furthermore the functionality of the manikins should be ensured in order for students to experience fidelity and realness during the simulation sessions. Keywords Simulation, Education, Nursing, Ethics, Student, Participant, Patient Safety 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 65 Posterit Juha Kokkonen ja Marita Parkkonen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut [email protected] VUOROVAIKUTTEISELLA IKÄSTRATEGIALLA TYÖTÄ JA TYÖHYVINVOINTIA Työsuojelurahaston rahoittamassa, Vuorovaikutteisella ikästrategialla työtä ja työhyvinvointia -kehittämishankkeessa (1.1. – 31.12.2014), laadittiin hankkeeseen osallistuneille organisaatioille ikästrategiat ja malli ikästrategian laadintaprosessista. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut (ent. Palmenia) toimi hankkeen hallinnoijana ja toisena osallistuvana organisaationa. Toinen hankkeeseen osallistunut organisaatio oli Folkhälsan. Ikästrategiassa määritellään ne kehittämistoimenpiteet ja toimintatavat, joilla työntekijöiden ikä ja elämänvaiheet otetaan päivittäisessä työskentelyssä huomioon. Ikästrategia on työkalu, jonka avulla organisaation/yrityksen on mahdollista parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja kasvattaa tuottavuutta sekä varautua tulevaisuuden työvoimatarpeisiin. Folkhälsan keskittyi omassa ikästrategiatyössään perehdytykseen, hiljaisen tiedon siirtämiseen ja kehityskeskusteluun. Näihin kokeiltiin uudenlaisia toimintatapoja, jotka osoittautuivat hyviksi. HY koulutus- ja kehittämispalveluissa korostui ikänäkökulman huomioon ottaminen kehityskeskusteluissa. Sen tueksi laadittiin opas esimiehille. Ikästrategiatyö perustuu vuorovaikutuksen dialogisuuteen: työntekijät ovat yhtä tärkeitä kehittämiskumppaneita kuin esimiehet. Avoimuus ja organisaatiolähtöinen lähestymistapa, jossa kehittämisratkaisut ja ikästrategian painotukset määräytyvät organisaation toiminnasta ovat myös oleellisia. Ikästrategian laadinta voidaan mallintaa neljään osa-alueeseen: ikästrategian laatimisprosessin käynnistys ja haltuunotto, alkutilannekartoitus ja henkilöstön sitouttaminen, kehittämisalueiden valinta ja ikästrategian työstäminen sekä ikästrategian laatimista tukevat koulutussisällöt ja konsultointi. Ikästrategian laadinnalla on oltava johdon tuki ja käytössä on oltava riittävästi resursseja. Ulkopuolisen asiantuntemuksen avulla on mahdollista kasvattaa tietotaitoa ja jäntevöittää prosessia. Avainsanat Työhyvinvointi, ikästrategia, ikääntyminen Linkki oppaaseen löytyy hankkeen blogisivulta http://blogs.helsinki.fi/ikastrategiahanke/ 66 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Posterit Anja Kuhalampi1 ja Tuija Oikarinen2 1 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut, 2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti [email protected] UUSIA MENETELMIÄ NUORTEN TYÖLLISYYDEN JA OSAAMISEN EDISTÄMISEEN Mun juttu – meidän tulevaisuus -kehittämishankkeen tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia sekä tukea heidän hakeutumistaan koulutukseen ja työelämään. Keinoina käytetään taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja luontoelämyksiä. Hankkeen taustalla on huoli nuorten työttömyyden kasvusta sekä tuen tarve koulutuksen nivelvaiheissa ja työelämään siirtymisessä. Puutteet osallisuudessa, elämänhallinnassa ja hyvinvoinnissa voivat johtaa heikkoon opiskelumotivaatioon sekä estää koulutukseen tai työelämään hakeutumista. Haasteena ovat usein puutteelliset työnhakutaidot ja vähäinen työkokemus. Hankkeessa edistetään erityisesti nuorten harrastamista, koulunkäyntiä ja opiskelua. Työpajat edesauttavat työhön hakeutumista, osallistumista ja osallisuuden tunnetta. Toisaalta pyritään rakentamaan uudenlainen sektorirajat ylittävä yhteistyöverkosto nuorten kanssa toimivien ammattilaisten välille. Tämän monialaisen palveluverkoston luomisen tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä saada nuorten ääni kuuluville verkoston keskuudessa. Hankkeen päätoteuttajana toimii Helsingin yliopisto (Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut ja Lahden Yliopistokampus). Paikallisia toteuttajia ovat sen lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Outward Bound Finland ry sekä Suomen Urheiluopisto. Hankkeen valtakunnalliseen toteuttajaverkostoon kuuluvat Taideyliopisto, Kajaanin yliopistokeskus sekä Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen ESR-hanke, jonka rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke käynnistyi elokuun 2015 alussa ja jatkuu vuoden 2017 loppuun. Hankkeen rahoitus on yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion rahoitusosuus on 75 % ja loppuosa tuensaajien omarahoitusta ja muuta ulkopuolista rahoitusta. Asiasanat Nuoret, taide, kulttuuri, luonto, liikunta 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 67 Posterit Suvi-Jonna Martikainen, Tuija Oikarinen, Satu Pekkarinen, Virpi Koskela ja Helinä Melkas Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti SITÄ SAAT MITÄ JAAT – KOKEMUSTEN JAKAMISEN TOIMINTAMALLI TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTTAVUUDEN RAKENTAMISESSA Sitä saat mitä jaat on ESR-osarahoitteinen hanke, jonka LUT Lahti ja LAMK (sosiaali- ja terveysala) toteuttavat yhteistyönä 1.9.2015 – 31.12.2017. Hanke perustuu hypoteesiin työelämän positiivisen kehän luomisesta: onnellisuuden ja mielekkyyden tavoitteleminen työelämässä johtaa yhteisölliseen hyvinvointiin ja siten myös talou delliseen kestävyyteen. Hankkeessa kehitetään innovatiivisuutta ja työhyvinvointia luomalla "Kokemuksen jakamisen tiloja" eli dialogisia toimintamalleja toisilta oppimiseen, työn merkityksellisyyden ymmärtämiseen ja kasvattamiseen. Työn merkityksellisyyden ohella hankkeen keskeisiä teemoja ovat monikulttuurisuuden mahdollisuudet ja hiljaisen tiedon siirtyminen. Lisäksi hankkeessa rakennetaan uutta arvioinnin mallia, jossa arvioinnin subjektia ja objektia ei ole eriytetty toisistaan vaan arvioinnin tavoitteena on ajaa muutosta, avoimuutta erilaisille ajatuksille, tehdä asioiden tasoa näkyväksi ja kertoa kehittymisen suunta. Hankkeessa järjestetään työpajoja, joissa käytetään mm. toiminnallisia ja taidelähtöisiä menetelmiä (hiljentymisen, tarinankerronnan ja draaman menetelmiä, vuorovaikutusharjoituksia, dialogisia tekniikoita jne). Menetelmien avulla vuoropuhelu, kokemusten esiin tuominen ja keskustelu mahdollistuvat kunkin organisaation ja työyhteisön kanssa heille sopivalla tavalla. Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalleja, joiden avulla työyhteisöt pystyvät luomaan mielekästä dialogia työn merkityksellisyydestä. Osallistujat oppivat tiedostamaan työarkensa merkityksellisyyden kokemuksia ja omaa toimintaansa niissä. Yksilön kokemukset tulevat näkyviksi ja vahvistuvat yhteisen jakamisen avulla. Tärkeää on myös lisätä oivalluksia ja synnyttää yhteisymmärrystä työn todellisuudesta. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy uusi arvioinnin malli, joka ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon työssä toimivien ihmisten hyvinvoinnin, vuorovaikutuksen laadun, innovatiivisuuden ja tuottavuuden. Avainsanat Työhyvinvointi, tuottavuus, työn merkityksellisyys, monikulttuurisuus, hiljainen tieto, taidelähtöiset menetelmät, dialogisuus 68 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Posterit Sari Niemi1, Oili Kettunen2, Riikka Järvinen3 ja Anne Timonen1 1 Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Vierumäki Country Club Oy, 3 Hämeen Ely-keskus [email protected] TYÖHYVINVOINTIA JA TUOTTAVUUTTA VERKOSTOYHTEISTYÖLLÄ Työelämän kehittämiseksi ei ole olemassa yhtä poppakonstia. Laajemmissa verkostoissa tapahtuva yhteiskehittely on hedelmällinen tapa jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää uusia työelämä innovaatioita. Työpaikkojen mahdollisuudet hyödyntää verkostoja työhyvinvoinnin kehittämiseen ovat lisääntyneet Hämeen alueella. Työterveyslaitoksen koordinoima Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Työelämä 2020 Hämeen alueverkosto sekä Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulujen yhteinen Hyvän työelämän ääni -ESR-hanke vauhdittavat osaltaan alueellista yhteistyötä, joka tukee työpaikkojen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä. Verkostojen tavoitteena on työelämätoimijoiden tiiviimpi yhteistyö, joka antaa mahdollisuuden tiedon levittämiseen ja osaamisen jakamiseen Hämeen alueella. Posterissa kuvataan verkostomaista toimintaa, jonka moottoreita em. verkostot ja keväällä 2015 alkanut hanke ovat. Hankkeessa on kolme pilottia, joissa työelämän, erityisesti mikro- ja pkyritysten, kehittämiseen keskitytään eri työhyvinvoinnin, johtamisen ja työn sujuvuuden teemoista. Piloteilla haetaan ratkaisua mm. kysymykseen, miten pienet yritykset ja yksinyrittäjät voivat ylläpitää työhyvinvointiaan verkostoja ja terveysteknologiasovelluksia hyödyntäen. Lisätiedot hankkeesta www.hyvantyoelamanaani.fi ja verkostoista www.tyoelama2020.fi www.ttl.fi/tyhyverkosto Avainsanat Työelämä, verkostot, työhyvinvointi, pk-yritykset 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 69 Posterit Pauliina Pasanen LAMK Muotoiluinstituutti / Aalto yliopisto (jatko-op.) [email protected] MITEN VALOKUVAAJAKSI OPITAAN? VALOKUVAILMAISUN OPETUSMETODIT DOKUMENTAARISISSA KUVAUSTYÖPAJOISSA. Korkeakoulujen taidepedagogiikkaa, myös valokuvausopetuksen osalta, on tutkittu vain vähän. Ala ja koulutus ovat kuitenkin voimakkaassa muutoksessa digitaalisuuden muutettua niin kuvan tuottamisen kuin levittämisen keinoja. Jälkistrukturalistisen teorian myötä dokumenttikuvauksen menetelmiä ja päämääriä on arvioitu uudelleen ja samalla myös mediateoreettinen sisältö on tullut aiempaa enemmän opetuksen keskeiseksi sisällöksi. Toisaalta myös postmoderni pedagoginen teoria on kyseenalaistanut perinteiksi muodostuneita opettamisen ja oppimisen periaatteita. Näistä syistä näen mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi tarkastella ja kirjoittaa auki niitä käytäntöjä, joita noudatetaan Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin valokuvauksen pääaineen opetuksessa ja joiden avulla kuvan ammattilaisia koulutetaan median ja taiteen palvelukseen. Tutkin väitöskirjatyössäni dokumentaariseen valokuvaamiseen keskittyvien työpajojen opetusmetodeja ja niissä syntyvää oppimisprosessia. Etnografista menetelmää käyttäen seuraan ja taltioin työpajat, haastattelen opettajaa ja osallistujia. Seuraan kaksi työpajaa sekä suunnittelen ja toteutan itse toisena vetäjänä osittain verkossa tapahtuvan kansainvälisen työpajan, johon kutsun mukaan valitun yhteistyökoulumme. Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä selkeimpänä lähtökohtana on pragmatismi ja John Deweyn ”learning by doing” ajattelu ja posthumanismin näkökulmat. Ensimmäisen työpajan etnografisen seurannan ja haastattelut olen tehnyt keväällä 2015 Albaniassa toteutetussa, valokuvaaja Stefan Bremerin vetämässä kontaktikuvauksen työpajassa. Tämän työpajan tuottaman tutkimusaineiston pohjalta nostan esiin teemoja kuten: opettajan ja opiskelijoiden muuttuvat roolit, opetus ja dokumentaristin etiikka sekä uusia ilmiöitä liittyen digitaaliseen kuvaamiseen ja sosiaalisiin medioihin dokumenttikuvaustilanteissa. Avainsanat dokumenttivalokuvaus, työpajat, opetusmetodit 70 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Posterit Sanna Pekkola, Maija Leino, Suvi Konsti-Laakso, Ville Uusitalo ja Lea Hennala Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti [email protected] CLEANACCEPTANCE – VÄHÄHIILISYYTTÄ ASUMISEEN CleanAcceptance-hankkeessa etsitään ja tunnistetaan vähähiilisen asumisen malleja käyttäjälähtöisesti ja kehitetään jo olemassa olevia käyttäjien näkökulmasta. Pitkän aikavälin tavoite on edistää kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista. Hankkeessa edistetään vähähiilistä asumista kiinnittämällä huomiota arkipäivän kulutustottumuksiin ja energiankulutukseen, elämäntilanteeseen sopiviin asuntokokoihin sekä uusiutuvan energian ratkaisuihin asumisessa. Kohderyhmiä ovat opiskelijat, omakotiasujat sekä ikääntyneet ihmiset, jolloin saadaan kattavasti tietoa arvoista ja tarpeista sekä tietoisuuden tasosta. Hankkeen kantavia voimia ovat käyttäjälähtöisyys ja käyttäjätiedon hyödyntäminen sekä ketterät kokeilut tarvelähtöisesti valittujen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Vähähiilisen asumisen saavuttamiseksi tarvittavat muutokset ja toimenpiteet kootaan tiekarttaan ja sitä tukevaan visuaaliseen raporttiin. Avainsanat Vähähiilisyys, asuminen, käyttäjälähtöisyys 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 71 Posterit Pirjo Räsänen Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] LUONNOSTA LIIKETOIMINTAA, TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Luonnon hyödyntäminen sekä liiketoiminnan että alueellisen hyvinvoinnin näkökulmasta on LAMKissa nostettu kehittämisen keskiöön ja LAMK hakee useita "luonto"hankkeita. LAMK on partnerina Visit Finlandin Outdoors Finland -mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymisohjelmassa ja toteuttaa siinä kansallisesti luontomatkailun kokonaisvaltaisen suunnittelun ja monikanavaisen viestinnän mallin. Ylimaakunnallisessa Mennään Metsään -hankkeessa mallia toteutetaan alueellisesti. Yhdessä valittuja reitistöjä kehitetään laadullisesti, laaditaan monikanavainen viestintäaineisto ja pilotoidaan digitaalisia reittiopasteita ja -elämyksiä. Kansainvälisessä Green Wellbeing -hankkeessa luontoa muotoillaan eri kävijäryhmien näkökulmasta oli luonnossa oleminen sitten luonnon tarkkailua, adrenaliinipiikin hakua tai hiljentymistä. Tavoitteena on kehittää luontokohteita yhdessä yritysten kanssa mieliinpainuviksi, paikkasidonnaisiksi elämyksiksi ja uusiksi matkailutuotteiksi. Hyvinvointimatkailun tutkimushankkeessa syvennytään vesien ja vesistöjen tuottamaan hyvinvointiin ja terapeuttisiin vaikutuksiin matkailun näkökulmasta. Green Intelligent Cities -hankkeessa tutkitaan urbaanin luonnon ja terveyden välisiä yhteyksiä. Esimerkkejä siitä ovat viheralueiden vaikutukset melu-, valo- ja ilmansaasteisiin. Hankkeeseen etsitään partnereiksi kaupunkien ja yliopistojen muodostamia konsortioita. Suunnittelussa on myös hanke, jossa innovoidaan luontoon ja terveyteen liittyviä uusia liiketoimintakonsepteja. Jatkossa pilotoidaan myös erilaisia virtuaalisia, pelillistettyjä luonto- ja kulttuuriympäristöjä sekä verkossa että luonnossa. LAMK haluaa olla luontohyvinvoinnin saralla mukana kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä hankkeissa ja on tärkeää, että yhteistyö kytkeytyy tiiviisti alueelliseen kehitykseen. Hankkeiden tueksi on solmittu sekä alueellisia että kansallisia yhteistyösopimuksia. Tämä parantaa myös hankkeiden vaikuttavuutta. Avainsanat Luonto, palvelumuotoilu, hyvinvointi, terveys, matkailu, liiketoiminta Visit Finland tuoteteemat http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/kesaaktiviteetit-outdoors-finland http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/hyvinvointimatkailu www.outdoorsfinland.fi: pyörämatkailun ja retkeilymatkailun suunnitteluoppaat 72 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Posterit Tarja Tolonen1 ja Marita Parkkonen2 Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut [email protected] 1 TUPAKASTA VIEROITUKSEN OHJAUSOSAAMINEN Moni tupakoitsija haluaisi lopettaa tupakoinnin, mutta lopettaminen ei ole aina helppoa tupakkariippuvuuden takia. Siksi tupakoitsijat tarvitsevat tukea ja ohjausta.Tässä tehtävässä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli. Tehoa tupakasta vieroituksen opetukseen ja oppimiseen toisella ja korkea-asteella -hankkeessa kehitetään koulutuskokonaisuus, joka tarjoaa mahdollisuuden hankkia ammatillinen perusosaaminen tupakoivien asiakkaiden ja potilaiden kohtaamiseen sekä heidän tupakasta vieroituksen ohjaukseen. Hankkeen aikana, vuosina 2014 – 2016, pilotoidaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa joustavasti sovellettavia ohjaus- ja opetusmenetelmiä. Menetelmät on rakennettu yhdessä lähihoitaja- ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden, heidän opettajiensa ja terveysviestinnän asiantuntijoiden kanssa. Pilotit on toteutettu verkko-oppimisen sekä erilaisten yhteisöllisten ja toiminnallisten menetelmien yhdistelminä. Hankkeen toimintatapa on innovatiivinen: ammattikorkeakouluopiskelijat opettavat lähihoitajaopiskelijoille tupakasta vieroitusta, jolloin toteutuu vertaisoppimisen idea. Valistavan otteen sijaan piloteissa on käytetty myös kokemuksellisia menetelmiä, joissa tiedollisen annin lisäksi voidaan käsitellä tupakointiin liittyviä kokemuksia ja tuntemuksia. Korkea-asteen ja toisen asteen oppilaitosten välinen yhteistyö pilottien toteutuksessa on sekin ollut uudenlainen yhteistyömuoto, jossa on edistetty kummallekin yhteistä savuttomuuden asiaa. Hankkeessa on hyödynnetty aiemmin kehitettyjä verkkomateriaaleja, laadittu käytettyjen menetelmien kuvaukset ja kuvattu koulutuskokonaisuudet, joihin tupakasta vieroituksen ohjausosaaminen on opinnoissa liitetty. Hankkeesta vastaa Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelujen kanssa. Avainsanat Tupakka, tupakkavieroitus, ohjaus, neuvonta Kaikki hankemateriaali on oppilaitosten vapaasti hyödynnettävissä osoitteessa http://tupakatta.blogspot.fi/ 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 73 Posterit Maarit Virtanen and Päivi Kärnä Lahti University of Applied Sciences [email protected] GREEN CAMPUS AT LAHTI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCE Environment is one of the three focus areas of Lahti University of Applied Sciences (Lahti UAS). This strategic choice supports the goal of Lahti region to be internationally recognized hub of environmental expertise. Environmental “responsibility” seems to be the most controversial issue – what does it mean and how should it be shown in university’s operations? Material efficiency, energy efficiency and sustainable urban environment are the main cleantech themes in Lahti UAS RDI (research, development and innovation activities). These themes were chosen based on interviews of the key experts, analysis of regional strategies, as well as discussions with the most important stakeholders and existing networks. Cleantech RDI in Lahti UAS is multidisciplinary based on the knowledge and competencies in technology and engineering as well as design, business and welfare. Lahti UAS aims to be an important actor in need-based cleantech RDI, which means active co-operation and involvement of own experts, students, companies, national and international partner universities and other stakeholders like municipalities and foundations. Lahti UAS is actively developing a new green and multi-stakeholder campus as a part of Future Campus Demonstrator (FCD) project. One aim of FCD is to create demonstration platforms for clean energy and material efficiency pilots. The demonstration platforms promote cooperation between cleantech stakeholders in the campus. The activities include, for example, integration of energy and resource efficiency projects in teaching, installation of solar panels and a visual screen for follow-up on energy production in comparison to weather data. Other important aspects of green campus development include mobility management to promote sustainable transportation between the campus and city centre, and the development of environmental communication under name LAMKgreen. Keywords Green Campus, environment, material efficiency, energy efficiency, sustainable urban environment, LAMKgreen Poster presented at UGAF (UNICA Green Academic Footprint) –workshop in Berlin (2015) 74 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Fellmannin kulma FELLMANNIN KULMA Työelämätarinoita ja -vinkkejä LAMK-alumneilta Valtteri Simola Managing director Keijumäki Oy LAMK Markkinointi ja tuotekehitys Petteri Masalin Tuotekehitysjohtaja Fiskars Oy LAMK Muotoiluinstituutti, teollinen muotoilija Eveliina Huurre Johtava asiantuntija, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, Sitra LAMK sairaanhoitaja, HY valtiotieteiden maisteri Paikallisidentiteetti – poimintoja Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen tutkimusseuran tulevan vuosikirjan aihepiiristä esitelmät: Pauli Leimio Olavi Virran syntymän 100-vuotismuistomerkin syntytarina Antti Hovi Lahden seudun ketokasvillisuus Saara Hakaste Viipurin perintö Lahden musiikkielämälle lisäksi tiedepäiväesitys Eeva Aarrevaara Lahden ammattikorkeakoulu Suomalainen maaseututaajama muutospaineessa 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 75 Fellmannin kulma TYÖELÄMÄTARINOITA JA -VINKKEJÄ LAMK-ALUMNEILTA Valtteri Simola Managing director Keijumäki Oy LAMK Markkinointi ja tuotekehitys Valtterilla on kahdenkymmenen vuoden kokemus yritysmaailmasta. Puolet työurastaan hän on työskennellyt korporaation johtotehtävissä ja toisen puolen erityisesti pk-sektorilla. Hän on ollut mukana perustamassa useita yrityksiä, on hallitusammattilainen ja toimii tälläkin hetkellä monen yrityksen hallituksen jäsenenä tai ulkopuolisena neuvonantajana. Yrittäjähenkisyys on aina Valtterin tekemisissä mukana, kaiken muun tekemisen lisäksi hän on myös Lahden Teollisuusseuran toiminnanjohtaja. "Tulevaisuuden työntekijöiltä vaaditaan yrittäjähenkisyyttä", Valtteri kertoo miten se vie eteenpäin ja miksi se on tärkeää. Petteri Masalin Tuotekehitysjohtaja Fiskars Oy LAMK Muotoiluinstituutti, teollinen muotoilija Petteri johtaa Fiskarsin EMEA:n (nk. Functional Products) tuotekehitystiimiä ja on loistava esimerkki suomalaisesta design ajattelusta. Hän haluaa kehittää tiiminsä kanssa innovatiivisempia, laadukkaimpia ja halutuimpia tuotteita eri tuoteryhmistä. Petterin johdolla Fiskarsin muotoilukielen johtotähdeksi on onnistuneesti otettu tuotteiden käyttökokemus. "Miten asiakaslähtöisyys, muotoilu, tuotekehitys ja innovaatiot johdattavat työntekijöitä ja yritystä eteenpäin?" Petteri kertoo mitä vaaditaan tulevaisuuden työntekijöiltä edelläkävijäyrityksissä. Eveliina Huurre Johtava asiantuntija, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus, Sitra LAMK sairaanhoitaja, Helsingin yliopisto valtiotieteiden maisteri Työkokemus on vahvistanut Eveliinan näkemystä siitä, että muuttuva hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kaikkien toimijoiden yhteistyötä sektorirajojen ylitse. Terveydenhuollon tarkastelu ja kehittäminen asiakasnäkökulmasta on Eveliinan työtä voimakkaimmin ohjaava tekijä. Tule kuulemaan tulevaisuuden visiota sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta ja minkälaisia tekijöitä alalla tulevaisuudessa tarvitaan. 76 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Fellmannin kulma PAIKALLISIDENTITEETTI – POIMINTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ Eeva Aarrevaara Lahden ammattikorkeakoulu [email protected] SUOMALAINEN MAASEUTUTAAJAMA MUUTOSPAINEESSA Tutkimuksen pääkysymykset olivat, millainen on suomalaisen maaseututaajaman rakennetun ympäristön nykytila 2010-luvulla sekä miten maaseudun rakennemuutoksen vaikutukset viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana näkyvät kirkonkylissä ja niiden lähiympäristöissä. Tutkimuskohteiksi valittiin eri puolilta Suomea seitsemän maaseututaajamaa, jotka edustivat erilaisia lähtökohtia, alueellista ja maisemallista sijaintia sekä yhteiskunnallis-taloudellisia reunaehtoja. Kohteiksi pyrittiin valitsemaan erityyppisillä maaseutualueilla sijaitsevia taajamia. Alussa tarkasteltiin kohdetaajamien sijoittumista sekä väestönkehitystä tutkimuksen aikajänteellä. Keskeisiä olivat taajamarakenteen muutosta havainnollistavat karttavertailut, joiden avulla havainnollistettiin taajaman rakenteen muuttumista viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalla. Mittakaava muuttui 1960 – 70-lukujen kaavoituksen seurauksena monissa taajamissa ja keskeistä oli kasvun suhteen ylimitoitettujen kaavojen laatiminen. Taajamaväestön osuus kasvoi kaikissa tutkimuskohteissa 1990-luvulle saakka, mutta tasaantui tai kääntyi sitten lievään laskuun. Samalla taajamien ja kuntien väestö pääsääntöisesti ikääntyi. Keskeinen haaste tulevaisuuden maaseututaajamille on palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Kasvuvuosien kehitystä voi luonnehtia omaleimaisuuden katoamiseksi ja identiteetin hämärtymiseksi, koska eri aikakausille tyypillinen rakentamistapa ja suunnitteluratkaisut ovat tuhonneet paikallisia ominaispiirteitä. Johtopäätöksenä todettiin, että maaseututaajamiin on muodostunut pysyvän keskeneräisyyden tila, joka haastaa pohtimaan, miten jatkossa tulisi kehittää taajamaympäristöjä. Toisaalta maaseututaajamissa on edelleen nähtävissä potentiaalia toimia viihtyisinä asuin- ja työympäristöinä sekä osana keskusverkostoa. Avainsanat maaseututaajama, kirkonkylä, kulttuurimaisema, muutos Aarrevaara, E. (toim.). 2015. Suomalainen maaseututaajama muutospaineessa. Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla – tutkimushankkeen loppuraportti. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 3. Lahti: Multiprint. 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 77 Lukio-ohjelma abiturienteille LUKIO-OHJELMA abiturienteille FellmanniCampus, Kirkkokatu 27 Samansisältöiset ohjelmat auditoriossa klo 9.30 – 11.30 sekä 12.30 – 14.30 Juontaja Marianne Valola 78 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Lukio-ohjelma abiturienteille Mitä opiskelumahdollisuuksia korkeakoulut ja yliopistot tarjoavat ylioppilaille Lahden alueella? Kaisa Vuorivirta, Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Opiskelen yliopistossa Lahdessa: mitä, miten ja miksi Helsingin yliopiston opiskelija Emma Marjamäki Tutkimus koukuttaa – tätä tutkija tekee yliopistossa Projektitutkija Juho Salminen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ammattikorkeakoulusta maailmalle – ideoista arjen toteutuksiksi Hannu Kaikonen, Lahden ammattikorkeakoulu Mihin kaikkeen LUMA-aineet johtavatkaan? Aamupäivällä Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Jarkko Lampiselkä ja iltapäivällä Kati Manskinen, Lahden ammattikorkeakoulu Monimuotoinen polku ammattiin Ulla Saarela, Lahden ammattikorkeakoulu Auditorion ulkopuolella klo 11.30 – 12.30 HIILIPUU-demo: Testaa ja mittaa itse lämpötila, valo ja hiilidioksidipitoisuus hiilipuulle. Esittelijänä yliopistonlehtori Taina Ruuskanen 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 79 TUTKIMUKSET JA PALAUTE LAHDEN TIEDEPÄIVÄSSÄ KÄYTTÄJÄTUTKIMUS Muotoiluinstituutin opiskelijat toteuttavat käyttäjätutkimusta Lahden tiedepäivässä Kunkin muotoilun 2. vuosikurssin suuntautumisvaihtoehdon (teollinen muotoilu, pakkausmuotoilu, ajoneuvomuotoilu, sisustussuunnittelu, kalustemuotoilu, korumuotoilu, vaatesuunnittelu) opiskelijat suorittavat Lahden tiedepäivillä käyttäjätutkimuksen. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten oman alan tuotteita voisi kehittää ympäristömyötäisemmiksi. Miten oman toimialan ympäristömyötäisyyteen pyrkiviä tuotteita ja niihin liittyviä palveluja pitäisi kehittää, jotta ne olisivat käyttäjille houkuttelevia ja helppokäyttöisiä? Tämä käyttäjätiedon keruu on osa FellmanniCampuksella pidettävien Lahden tiedepäivien virallista ohjelmaa ja samalla se valmistelee Lahden kaupungin ja korkeakoulujen yhdessä suunnittelemaa Centre for Sustainable Consumption and Production toimintaa. Lisätietoja: yliopettaja Mirja Kälviäinen Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti [email protected] TONNI LÄHTI -HAASTEKAMPANJA: ARJEN TEKOJA MATERIAALIKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEKSI Lahden Tiedepäivän päätössessiossa lanseerataan kestävyyskampanja "Tonni lähti" materiaalijalanjäljen pienentämiseksi. Kampanjan avulla pyritään vähentämään materiaalikulutusta tonneittain Haastamme Sinut mukaan arjen teoilla! Lue lisää: www.tonnilahti.org. ANNA PALAUTETTA TIEDEPÄIVÄSTÄ Lahden ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan tradenomiopiskelijat keräävät Lahden tiedepäivästä osallistujapalautetta paikalla kysellen sekä netin kautta. Kerro mielipiteesi tämän vuoden tiedepäivästä jälkeenpäin www.lahdentiedepaiva.fi Lisätietoja: yliopettaja Mika Kylänen Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalous [email protected] 80 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 MUISTIINPANOJA 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 81 82 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 2015 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 83 84 Lahden tiedepäivä – Lahti Science Day 2015 Lahden tiedepäivä 2015 Lahti Science Day www.lahdentiedepaiva.fi 10.11.2015 FellmanniCampus www.fellmannia.fi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Vierumäen yksikkö www.haaga-helia.fi Lahden ammattikorkeakoulu www.lamk.fi Lahden Yliopistokampus www.lahdenyliopistokampus.fi