Keski-Uudenmaan maakuntamuseo

Kaupunginmuseon johtokunta
Esityslista 2/2015,
MJ , liite
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
– Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
Toimintakertomus 2014
Kaupunginmuseon johtokunta 24.2.2015
SISÄLTÖ
1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO – KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO ......... 4
1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot ..................................................................................... 4
1.2 Museon organisaatio ................................................................................................... 5
1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat . 6
2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 2014 .......................................................................... 7
2.1 Museonjohtajan vuosikatsaus .................................................................................... 7
2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus ................................................................... 8
2.3 Näyttelykävijät ja muut asiakkaat ............................................................................... 9
2.4 Viestintä ja markkinointi ............................................................................................ 10
2.5 Asiakastyytyväisyys .................................................................................................. 11
3 KOKOELMAT ................................................................................................................. 11
3.1 Yksityisiä lahjoituksia ja ostoja ................................................................................ 15
3.2 Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia ...................................................................... 15
3.3 Tallennustyönjako ...................................................................................................... 16
3.4 Kokoelmien hoito ja konservointi ............................................................................. 17
3.5 Kuvalaitos ja digitointi ............................................................................................... 18
3.6 Kirjasto ........................................................................................................................ 19
4 NÄYTTELYTOIMINTA .................................................................................................... 19
4.1 Museot ja näyttelyt ..................................................................................................... 19
4.2 Näyttelyt muualla........................................................................................................ 20
4.3 Näyttelykävijät ............................................................................................................ 20
5 YLEISÖPALVELUT ........................................................................................................ 21
5.1 Museoiden aukioloajat ............................................................................................... 21
5.2 Museo oppimisympäristönä ...................................................................................... 21
5.3.Toimintaa museon seinien ulkopuolella .................................................................. 23
5.4 Elokuvat ...................................................................................................................... 24
5.5 Museokauppa ja tilavuokraus ................................................................................... 24
5.6 Kuvapalvelut ............................................................................................................... 25
6 JULKAISUTOIMINTA ..................................................................................................... 25
7 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN JA RAKENNUSSUOJELU ......................... 26
7.1 Kulttuuriympäristön vaaliminen ja rakennussuojelu .............................................. 26
7.2 Helsinki: Maankäytön suunnittelu ............................................................................ 27
7.3 Helsinki: Korjausrakentaminen ja kunnostus .......................................................... 28
7.4 Maakunta ..................................................................................................................... 29
7.5 Työryhmät ja yhteistyö .............................................................................................. 30
7.6 Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hoidossa ....................................................... 30
7.7 Arkeologia ................................................................................................................... 30
7.8 Rakennuskulttuurin tutkimus .................................................................................... 31
2
8 ALUEELLINEN MUSEOTYÖ .......................................................................................... 31
9 TUTKIMUS, INVENTOINNIT JA SELVITYKSET SEKÄ NYKYDOKUMENTOINTI....... 32
9.1 Nykydokumentointi .................................................................................................... 32
10 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ................................................................................. 33
11 HENKILÖSTÖ ............................................................................................................... 33
11.1 Vakinaisen henkilöstön määrä yksiköittäin ja nimikkeittäin ................................ 33
11.2 Työhyvinvointi .......................................................................................................... 35
11.2 Osaamisen kehittäminen ......................................................................................... 36
12 KEHITTÄMINEN ........................................................................................................... 37
13 YMPÄRISTÖTAVOITTEET ........................................................................................... 38
14 TOIMITILAT .................................................................................................................. 39
15 MÄÄRÄ- JA TALOUSTAVOITTEET ............................................................................ 40
16 KAUPUNGINMUSEON JOHTOKUNTA 2014 .............................................................. 41
17 LAHJOITTAJAT 2014 .................................................................................................. 42
3
1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO – KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO
1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot
Toiminta-ajatus
Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja vaalii Helsingin kaupungin alueen henkistä ja aineellista perintöä sekä kulttuuriympäristöä. Kaupunginmuseossa kävijä kohtaa kaupungin historian valot ja varjot ja voi ammentaa juuriinsa sekä kulttuuritaustaansa liittyvää tietoa ja elämyksiä hyvinvointinsa lisäämiseksi.
Keski-Uudenmaan maakuntamuseona Helsingin kaupunginmuseo tukee paikallismuseoiden
työtä ja toimii kulttuuriympäristön asiantuntijana alueellaan.
Visio 2018 ja strategiset painopisteet
Museon visio 2018, strategiset painopisteet ja tavoitteet uudistettiin toimintavuoden aikana:
Kaupunginmuseon visio 2018,
painopisteet ja tavoitteet
• Museo vaikuttaa
ja on laajasti läsnä
seiniensä ulkopuolella
•Aineistot avoimiksi
•Nopeammin
reagoiva museo
•Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
•Valmius tasavertaisiin
ja merkityksellisiin
kohtaamisiin ihmisten
kanssa
•Vapaaehtoistoiminnan
kehittäminen
•Talouden
vahvistaminen
•Palveluosaamisen ja
-ajattelun vahvistaminen
•Palvelukokonaisuuden kirkastaminen Uusi kaupunginmuseo lippulaivana
•Palvelujen tuottaminen yhdessä
strategisten kumppanien kanssa
20
4
Kaupunginmuseon arvot
merkitsevät, että kaupunginmuseo
vaalii kulttuuriperintöä – on Helsingin historian tietopankki
on asiakaslähtöinen – tekee asiakkailleen Helsingin historiaa tunnetuksi ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet
on oikeudenmukainen – kohtelee asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, arvostaa
heitä ja on yhteistyökykyinen
on taloudellinen – käyttää museon aineellisia ja henkisiä resursseja järkevästi ja suunnitelmallisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi
on asiantuntija – kouluttaa ja kehittää henkilöstöään monipuolisesti ja tasapuolisesti
ja että kaupunginmuseon henkilöstö
sitoutuu noudattamaan museoalan kansainvälisiä eettisiä sääntöjä
sitoutuu ja motivoituu työhönsä
on valmis uudistumaan ja uudistamaan
toimii vastuuntuntoisesti
arvostaa työtovereitaan ja omaa työpaikkaansa
hyväksyy erilaisuuden henkilöstössä
1.2 Museon organisaatio
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO:
TOIMINTAYKSIKÖT
HALLINTO
Hallintopäällikkö Päivi Elonen
Museonjohtaja
- talous
- henkilöstö
- yleishallinto
- atk
- kiinteistöt
- turvallisuus
Tiina Merisalo
KUVAKOKOELMAT
yksikön päällikkö Riitta Pakarinen
- tutkimus ja dokumentointi
- kuvakokoelma
- taidekokoelma
- arkistokokoelma
- kirjasto
- konservointi
- arkistopalvelut
- kuvalaitos
-verkkosivut ja digitaalinen media
-maakuntamuseotyö
ESINEKOKOELMAT
Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss
- tutkimus ja dokumentointi
- esinekokoelmat
- konservointi
- kokoelmakeskukset
TUTKIMUS- YM. PROJEKTIT
JULKAISUT
ASIAKAS
NÄYTTELYT
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
yksikön päällikkö Anne Mäkinen
- tutkimus ja dokumentointi
- arkeologia
- rakennuskulttuurin/kulttuuriympäristön
suojelu ja vaaliminen, viranomaistyö
- rakennusosa- ja arkeologinen kokoelma
YLEISÖPALVELUT
yksikön päällikkö Jari Karhu
Museoiden asiakaspalvelut
Viestintä- ja markkinointi
Museopedagogia ja tapahtumatuotanto
Museokauppa
- tutkimus
- tapahtuma- ja ohjelmatuotanto
- opastukset
- työpajat, kerhot ja kurssit
- elokuvat
Näyttelymuseomestarit
- museotekniikka
- näyttelyrakentaminen
- AV-tekniikka
24.2.2015
5
1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat
Helsingin kaupunki perusti 1906 muinaismuistolautakunnan, jonka tehtävänä oli valokuvaamalla ja aitoja dokumentteja keräämällä tallettaa voimakkaan kasvun johdosta muuttuvaa ja
lopullisesti katoavaa Helsinkiä.
Helsingin kaupunginmuseo perustettiin 13.6.1911 jatkamaan kunnallisen muinaismuistolautakunnan tehtävää. Kaupunginmuseon kokoelmien perustaksi tulivat raatihuoneen kunnallishistorialliset esineet, kenraali Otto Furuhjelmin 1880-luvulla kaupungin "tulevalle museolle"
testamenttaama taidekokoelma sekä muinaismuistolautakunnan runsaan tuhannen kuvan
kokoelma. Helsingin kaupunginmuseo on toiminut Keski-Uudenmaan maakuntamuseona
vuodesta 1981.
Ensimmäinen näyttely avattiin 15.12.1912 Hakasalmen huvilassa.
Tuomarinkylän museo avattiin 8.4.1962 Tuomarinkylän kartanon päärakennuksessa ja suljettiin 17.11.2013 osana tuottavuus- ja tilansäästöohjelmaa
Kuva-arkisto siirtyi Hakasalmen huvilasta vuonna 1974 Fabianinkatu 9–11:een.
Kaupunginmuseon hallinto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1978
Dagmarinkatu 6:een.
Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa avattiin 10.9.1980.
Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4:ssä avattiin 12.6.1989.
Kuva-arkisto siirtyi Fabianinkatu 9–11:stä Dagmarinkatu 6:een 1991.
Lastenmuseo avattiin Tuomarinkylän kartanon sivurakennuksessa 7.11.1992 ja suljettiin
15.1.2011 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa.
Raitioliikennemuseo Töölönkatu 51 A:ssa avattiin 21.10.1993.
Kaupunginmuseon hallinto, kuva-arkisto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1994 Sofiankatu 4:ään.
Sederholmin talo Aleksanterinkatu 16–18:ssa avattiin 23.5.1995.
Aika-näyttely ja Museokauppa avattiin 13.3.1996 Sofiankatu 4:ssä.
Katumuseo avattiin 18.12.1998 Sofiankadulla ja lopetettiin v. 2011 alussa.
Koulumuseo avattiin 8.4.2000 Kalevankatu 39–43:ssa ja suljettiin 31.12.2010 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa.
Voimalamuseo avattiin 10.5.2000 Vanhassakaupungissa ja suljettiin 31.8.2010 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa.
Lasten kaupunki avattiin Sederholmin talossa 21.11.2012
Helsingin kaupunginmuseon johtajat
muinaismuistolautakunnan sihteeri, tohtori / sekreteraren för fornminnesnämnden, doktor K.
K. Meinander 1911
arkkitehti/arkitekt Nils Wasastjerna 1912–1919
arkkitehti/arkitekt A. W. Rancken 1920–1949
fil. maist./fil.mag. Helmi Helminen-Nordberg 1949–1971
fil. maist./fil.mag. Jarno Peltonen 1971–1979
fil. lis./fil.lic. Marja-Liisa Rönkkö (ent. Lampinen) 1979–1991
fil. maist./fil.mag. Leena Arkio-Laine 1991–2003
fil. maist./fil.mag. Tiina Merisalo 2003–
6
Museolautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan puheenjohtajat
Valtionarkiston johtaja/direktör för Riksarkivet Reinhold Hausen 1906–1919
yliarkkitehti/överarkitekt Magnus Schjerfbeck 1920–1925
fil. tri/fil.dr Julius Ailio 1926–1929
fil. tri/fil.dr Albert Hämäläinen 1930–1949
professori/prof. Yrjö Nurmio 1950–1955
professori/prof. Eino E. Suolahti 1956–1968
fil. maist./fil.mag. Anni Voipio 1969–1976
hum. kand./kand.hum. Mats Kockberg 1977–1980
lehtori/lektor Laura Collan 1981–1988
ylitarkastaja/överinspektör Maunu Harmo 1989–1992
lehtori/lektor Laura Collan 1993–1996
erikoissuunnittelija/specialprojektör Tuula Kanerva 1997–2000
toimitusjohtaja/verkställande direktör Irina Krohn 2001–2008
fil.kand.,historian tutkija Simo Laaksovirta 2009-2012
fil.maist., pääsihteeri Ville Ylikahri 2013-
2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 2014
2.1 Museonjohtajan vuosikatsaus
Kaupunginmuseon vuosi 2014 oli monella tapaa menestyksekäs ja tuloksellinen. Koko museon kävijämäärät olivat toista vuotta peräkkäin yli 202 000. Marraskuun lopussa päättynyt
Rasvaletti-näyttely ylsi museon näyttelyennätykseen yli 100 000:lla vieraallaan. Näyttelysalit
täyttyivät päivä päivän jälkeen hilpeästä puheensorinasta, muisteluksista ja naurusta, näyttely innosti kävijöitä jakamaan ajatuksiaan jopa ventovieraiden kanssa.. Tämä jaettu yhteisöllisyyden kokemus kantoi osaltaan kävijäennätykseen ja korkeaan asiakastyytyväisyyteen.
Museo sai paljon julkisuutta, kun alkuvuodesta lanseerattiin näkyvästi vuonna 2016 avattava
Uusi kaupunginmuseo. Mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa näkyivat vahvasti
myös avoimen datan periaatteilla Finna-hakupalvelussa avatut museon kokoelmien aineistot,
mm. Signe Branderin valokuvat ja erilaisiin ajakohtaisiin aiheisiin liittyvät kuva- ja esinekokonaisuudet. Ensimmäiset ensimmäiset vapaaehtoisvoimin tehdyt sovelluksetkin syntyivät nopeasti avatun aineiston pohjalta.
Valtakunnallisilla museopäivillä kaupunginmuseolle myönnettiin Vuoden museojulkaisu –
palkinto Rasvaletti-julkaisusta, jonka todettiin saavan lukijan nostalgiahuuman valtaan. Toiminnassa kannusti myös lokakuussa Historiska Föreningenin satavuotisjuhlassa saatu Gösta
Mickwitz –palkinto, jonka perusteluissa kiitettiin sitä, miten olemme onnistuneet viime vuosina jakamaan tietoa Helsingin historiasta monipuolisella ja kekseliäällä tavalla. Museon palvelut, näyttelyt ja kokoelmat koetaan olevan helposti tutkijoiden ja muiden historiasta kiinnostuneiden saatavilla. Kiitosta tuli myös kokoelmien näkyvyyden ja saavutettavuuden lisäämisestä sekä painetuin että sähköisin julkaisuin. Erityiskiitosta sai kaupunginmuseon panostus
museopedagogiaan, jota palkintoraati piti Suomessa esikuvallisena. Innostavaa oli kuulla
myös, että ”museosta ja sen henkilökunnasta välittyy kutsuva avoimuus niin kaupunkilaisia
kuin kaupungissa vieraileviakin kohtaan”.
7
Vuoden toiminnassa tärkeä tähtäin oli tulevissa uudistuksissa, Uudessa kaupunginmuseossa
ja uuden suunnan keväällä ottaneessa kokoelmakeskushankkeessa. Uuden kaupunginmuseon kokonaiskonseptityössä keskityttiin asiakasymmärryksen parantamiseen moninaisten
palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen keinoin, profiloitiin museon tähtiasiakkaita ja hahmotettiin palvelukokonaisuuksia samalla, kun suunniteltiin tulevia sisältöjä myös yhdessä tekemällä ja kokeilemalla.
2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus
Kaupunginmuseon tulot vuonna 2014 toteutuivat huomattavasti suurempina kuin talousarviossa oli ennakoitu. Tuloraami ylittyi 133 203 euroa ollen 604 179 euroa. Ylitys selittyy lähinnä
Presidentinlinnan kaivauksista edelleen saaduista tuloista sekä ennakoimattoman suurista
avustuksista.
5
TA 2014 tulot, toteuma yht. 604 000 €
2014
159 000 €
(26,3 %)
328 000 €
( 54,3 %)
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
98 000 € (16,2 %)
3 000 € (0,5 %)
16 000 €
(2,6 %)
8.2.2015
Vuoden 2014 toteutuneet menot olivat 7 591 081 euroa. Menoraami ylittyi 8 081 eurolla. Museon ensimmäisenä vuonna nettobudjetoituna yksikkönä sitovana eränä oli -7 112 024 euron
suuruinen toimintakate. Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on -6 986 902 € eli se oli
125 122 € parempi kuin sitova taso.
Irtaimen omaisuuden perushankintaan varatusta määrärahasta, 140 000 eurosta, käytettiin
51.520 euroa. Määrärahaan haettiin ja saatiin 90 000 euron ylitysoikeus myöhentyvien hankkeiden vuoksi käytettäväksi kokoelmakeskusmuuttoihin ja Uuden kaupunginmuseon hankin8
toihin, jotka painottuvat vuoteen 2015. Siirtyvää määrärahaa jäi siis 88 480 euroa.
Menot asukasta kohden laskivat edelleen edellisvuodesta ollen 12,21 € (2013: 12,41). Tuottavuus (2011=100) oli 79, ja jäi kauas tavoitteesta (125), mutta nousi kuitenkin 4 % edellisvuodesta. Nousuun vaikuttivat muun muassa kasvanut asiakasmäärä ja tulojen kehittyminen
ennakoitua huomattavasti suuremmiksi.
4
TA 2014 menot, toteuma yht. 7 591 000 €
2014
Palkat ja muut
henkilöstömenot
Palvelujen ostot
2 187 000 €
(29 %)
4 098 000 €
(54 %)
Aineet, tarvikkeet ja
tavarat
Vuokrat
345 000 € (4,5 %)
Avustukset
5 000 € (0,07%)
939 000 €
(12,4%)
Muut menot
17 000 € (0,22 %)
8.2.2015
2.3 Näyttelykävijät ja muut asiakkaat
Asiakkaita oli kuluneena toimikautena 467 107 (2013: 459 098). Näyttelykävijöitä oli 202 615
(2013: 202 027), museon asiantuntijapalvelua sai 28 742 (2013: 29 877) ulkopuolista asiakasta ja museon verkkosivuilla oli yli 235 750 käyntiä kun edellisenä vuonna käyntejä oli
191 000. Kasvua asiakasmäärässä oli 1%.
Asiakkaista 53 818 (2013: 50 079) vieraili museokaupassa ja 4 956 (2013: 5 914) museon
Kino Engelissä järjestämissä päivittäisissä elokuvaesityksissä.
9
1
171 351
139 012
Toiminnan laajuus: Asiakkaiden lukumäärä 2006-2013
* Näyttelypisteiden määrä väheni v. 2011 kymmenestä seitsemään
**Verkkokävijät lasketaan virallisesti asiakaslukuun v. 2013 alkaen
4.2.2015
2.4 Viestintä ja markkinointi
Kaupunginmuseon markkinoinnin ja viestinnän painopisteitä vuonna 2014 olivat Rasvalettinäyttelyyn liittyvä rummutus, museon sosiaalisen median toiminnan kehittäminen sekä Uuden kaupunginmuseon lanseeraus julkisuuteen.
Rasvaletti-näyttely nousi erinomaisen sisältönsä ja onnistuneen markkinoinnin ja viestinnän
ansioista yleisön suosikiksi ja keräsi museon kaikkien aikojen ennätyksen, 107 521 kävijää.
Markkinoinnissa päätettiin panostaa vahvasti puskaradioon. Etenkin näyttelyn kampaamohuone, todellinen 50-luvun kokonaiselämys Brylcreemeineen ja nostalgisine aikakauslehtineen, sai asiakkaat jakamaan iloista sanomaa Rasvaletti-näyttelystä. Vettä lisättiin myllyyn
palkkaamalla kampaamoon kampaajat huhti- ja syyskuuksi. Työpaikkailmoitus HS:ssä toimi
yhtenä näyttelyn mainospaikkana. Myös onnistuneet tapahtumat hipoista ja muotitapahtumista slangiopastuksiin panivat sanan kiirimään. Kampaamosta innostuivat niin media, bloggaajat kuin tavalliset kaupunkilaisetkin.
Myös Rasvaletti-näyttelyn oma Facebook-sivu osoittautui menestykseksi. Näyttelyn sulkeutuessa marraskuun lopussa sivusta oli tykännyt lähes 3700 ihmistä, ja yksittäisen päivityksen
kattavuus oli parhaimmillaan yli 18 000. Vilkas kommentointi osoitti, että ihmiset arvostavat
museon tarjoamaa nostalgista läsnäoloa omassa somearjessaan.
Sosiaalisen median kontaktien määrää ja julkaisujen kattavuutta kasvatettiin museossa mää10
rätietoisesti. Kommentointiin, keskusteluun ja muistelemiseen rohkaistiin. Facebookissa museon pysyvän sivun tykkääjämäärä kasvoi vuoden aikana 30 % ja oli vuoden lopussa 4 632.
Sivun kokonaiskattavuus oli 23 800 kuukaudessa. Museon Twitter-tilin seuraajamäärä kasvoi
vuodessa lähes nollasta 1 243:een. Parhaimmat päivitykset saavuttivat yli 7 000 näyttökertaa. Syyskuussa perustettu Instagram-tili keräsi vuoden loppuun mennessä lähes 400 seuraajaa, ja esimerkiksi Rasvaletti-näyttelyn kampaamokävijät innostuivat jakamaan omia
kampauskuviaan Instagramissa.
Vuonna 2016 avattava Uusi kaupunginmuseo lanseerattiin näkyvästi helmikuussa, minkä
seurauksena uudistuva museo sai paljon julkisuutta. Samalla julkistettiin projektille oma
verkkosivusto www.uusikaupunginmuseo.fi, jonka blogissa museon tekijät kirjoittavat siitä,
mitä suunnittelussa juuri nyt on meneillään. Uusi kaupunginmuseo näkyi myös omana Facebook-sivunaan. Twitteriin perustettiin syksyllä oma tili @museoraksalla seuraamaan korttelin
remonttia paikan päältä.
Kaupunginmuseo näkyi vuoden aikana hyvin julkisuudessa. Mediaosumia printtilehdissä,
TV:ssä ja radiokanavilla oli noin 470 ja sähköisessä mediassa yli 400. Sosiaalisen median
osumia kertyi vuoden aikana 2 353, yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden.
Kaupunginmuseon keskeisiä omia viestintäkanavia ovat kahdesti vuodessa ilmestyvä maksuton Sofia-lehti, museon verkkosivut ja sähköinen uutiskirje sekä sosiaalisen median kanavat. Vuoden 2014 lopussa Sofia-lehdellä oli 13 981 ja uutiskirjeellä 6 712 tilaajaa. Museon
verkkosivuilla www.helsinginkaupunginmuseo.fi oli 156 504 ja www.uusikaupunginmuseo.fi projektisivustolla 7491 käyntiä. Painettu kevään ja kesän vuosiohjelma ilmestyi tammikuussa
ja syksyn ohjelma elokuussa. Päiväkodeille ja kouluille suunnattu vuoden 2014 opetusohjelma Huviksi ja hyödyksi ilmestyi ja jaettiin tammikuussa.
2.5 Asiakastyytyväisyys
Kaupunginmuseo jatkoi asiakaspalautteen keräämistä kaikissa museon toimipisteissä. Palautetta kerättiin toiminnan kehittämiseksi sekä perinteisellä paperilomakkeella että museon
verkkosivujen kautta. Lisäksi toimipisteistä raportoidaan saatu suullinen palaute ja vieraskirjoihin kertynyt palaute.
Sähköisiä asiakaskyselyitä tehtiin Sofiankadun, Sederholmin talon ja Hakasalmen huvilan
näyttelyissä sekä Työväenasuntomuseossa ja Ratikkamuseossa. Asiakastyytyväisyys oli
kautta linjan erinomaisella tasolla. Näyttelyiden osalta parhaimmat tulokset saivat Hakasalmen huvilan Rasvaletti -näyttely, joka asteikolla 1 – 5 sai tuloksen 4,42 (n=1455) ja Sederholmin talon Lasten kaupunki, jonka tulos oli 4,32 (n=706). Museoista kävijöitä viehättivät
eniten työväenasuntomuseo (4,45) ja Ratikkamuseo (4,36). Asiakastyytyväisyyden keskiarvo
oli 4,4.
3 KOKOELMAT
Kokoelmatyön kannalta merkittävin yksittäinen tapahtuma oli päätös kaupunginmuseon ja
Helsingin taidemuseon yhteisestä kokoelmakeskuksesta, jonka vuokrasopimuksen Suomen
11
pankki ja Tilakeskus allekirjoittivat joulukuussa. Yhteinen, lähes 9 000 m2 käsittävä kokoelmakeskus tekee vihdoinkin mahdolliseksi keskittää kokoelmasäilytys, konservointi ja työtilat.
Tarkoitukseen soveltuvaa tilaa on haettu Tilakeskuksen johdolla jo kymmenen vuotta. Honkanummen ja Malmin kokoelmakeskus, Sofiankadun konservointi ja sekä näyttelymuseomestareiden verstas muuttavat Suomen pankin omistamiin tiloihin Vantaan Turvalaaksossa
vuosina 2015–2016.
Kokoelmien saavutettavuuden ja näkyvyyden näkökulmasta vuonna 2013 avattu Finnahakupalvelu on osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi, ja sen kehittämistä on jatkettu aktiivisesti. Finnaa kehittävän Kansallisen digitaalisen kirjaston hankkeiden lisäksi osallistuttiin
kokoelmien hallintaa ja luetteloinnin yhtenäistämistä kehittävään Museo 2015 -hankkeeseen.
Museotyössä ajankohtaiseen keskusteluun kokoelmapoistoista kaupunginmuseolla oli mahdollisuus osallistua Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kokoelmapoistojen hyvät
käytännöt -hankkeessa yhdessä Tampereen museoiden ja Tekniikan museon kanssa. Suomalaisten museoiden kartuntaa ja tallennustyötä ohjaavan TAKO-verkoston puitteissa osallistuttiin julkista elämää dokumentoivan 2. poolin toimintaan. Museon kokoelmahallintaa kehitettiin edelleen saattamalla loppuun edellisvuonna aloitettu kokoelmapolitiikan perusteellinen
päivitys. Kokoelmapolitiikka 2014–2018/19 sisältää uusina kokonaisuuksina mm. museon
kokoelmatehtävän kuvauksen sekä useita toimenpide-päätöksiä, joiden toteuttaminen on jo
alkanut.
Kokoelmakeskusten toimintaa leimasi varautuminen tuleviin muuttoihin. Silti kokoelmanhallintaa laajennettiin ja kokoelmalogistiikkaa kehitettiin. Kokoelmia inventoitiin ja niitä luetteloitiin systemaattisesti tietokantoihin. Myös ennaltaehkäisevän konservoinnin toimenpiteet, kuntokartoitukset sekä tarvittaessa konservointi olivat tärkeä osa kokoelmienhallinnan tason nostamista.
Kokoelmatyön ja kokoelmien kehittämisen ohella kokoelmayksiköt osallistuivat valokuvanäyttely Menneen talven lumia-, Musiikkia! näyttelyn ja Uuden kaupunginmuseon näyttelyhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä Rasvaletti-näyttelyn purkamiseen. Monipuolinen
perustyö yhdistettynä vilkkaaseen näyttelytoimintaan sekä kasvavaan ohjelmatuotantoon
edellyttävät jatkuvasti sekä määräaikaisen työvoiman palkkaamista että ostopalveluiden
käyttöä.
3.1 Kokoelmien kartuttaminen ja poistot
Esinekokoelmat karttuivat kertomusvuonna 11 hankintaerällä, joissa esineitä on yhteensä 25.
Kokoelmasiirtoina kirjattiin yhdeksän hankintaerää. Hankintaerien yhteismäärä, taide ja arkisto mukaan lukien, oli 39. Ostoja esinekokoelmiin tehtiin yksi. Esinekokoelman diaarista tehtiin 226 poistoa.
Arkistokokoelma karttui 12 hankintaerällä. Yksittäisiksi objekteiksi luokiteltavia niistä oli 240.
Diaarista poistettiin yhteensä 57 arkistokokoelman objektia.
Valokuvakokoelmiin liitettiin 30 hankintaerää, jotka muodostuivat 6 503 erityyppisestä kuvasta. Kuvaterät saatiin kokoelmiin lahjoituksina, digitaalisian jäljennöskuvauksia, ostoina ja
omien valokuvaajien kuvaustuotannosta. Taidekokoelma karttui kuudella hankintaerällä.
12
Taideteoksia liitettiin kokoelmiin ostojen ja lahjoitusten kautta yhteensä yhdeksän. Taidekokoelmasta poistettiin yksi teos.
Kokoelmapoistot valmistelevat kokoelmamuuttoa, sillä uudessa kokoelmakeskuksessa tulee
olemaan noin viidenneksen vähemmän säilytystilaa kuin nykyisissä kokoelmakeskuksissa.
Asetettu sadan diaarioidun objektin poistotavoite kulttuurihistoriallisesta kokoelmasta ylittyi
liki kolminkertaisesti.
3.2 Kokoelmanhallintajärjestelmä, kokoelmien digitointi sekä open data
Mediaksi-kokoelmanhallintajärjestelmän käyttöä ja kehitystä jatkettiin kertomusvuonna tilaamalla järjestelmätoimittajalta harkitusti muutostöitä. Painopisteinä kehitystöissä olivat digitaalisen kuvanhallinnan sujuvoittaminen, aineistojen avaaminen julkisessa tietoverkossa ja Museo 2015 -hankkeen tuottamien luettelointiohjeiden huomioiminen.
Rajapinta Kansallisen digitaalinen kirjaston (KDK) Finna-hakupalveluun otettiin käyttöön
26.2.2014. Finnan kautta avattiin kuvia ja kuvailutietoja museon kokoelmista. Finnaan vietiin
vuoden aikana 25 580 valokuvaa, 2902 esinettä, 1159 kulttuuriympäristökohdetta ja 125 taideteosta. Erityisen suosittuja Finnassa olivat muun muassa Signe Branderin valokuvat ja
erilaiset ajankohtaisiin aiheisiin liittyvät kuva- ja esinekokonaisuudet. Museo avasi oman Finna-näkymän, jonka kautta niin toimitetut kokonaisuudet kuin kaikki muu museon julkaisema
aineisto on tutustuttavissa, osoitteessa hkm.finna.fi.
Kokoelmia avattiin open data -periaatteen mukaisesti FINNA-portaalin kautta eri tietokannoissa yhteensä 29 454 kpl:
KAMU
1 654
FOTO
25 580
KAMA
1 159
TEOS
125
RAKU
1 159
Lisäksi Helsinki Region Infoshare -järjestelmän kautta avattiin 2 131 tietuetta.
Finnassa tullaan julkaisemaan vaiheittain kaikki Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään luetteloitu ja kuvin varustettu kokoelma-aineisto, joka on lainsäädännön ja sopimusten puitteissa
mahdollista julkaista avoimessa tietoverkossa. Tiedoista poistetaan tarvittaessa sellaiset,
joiden julkaisuun ei ole lupaa.
Kuvailutieto (metadata) tarjotaan Finnan kautta avoimena datana CC0-lisenssin mukaisesti.
Kuvat puolestaan julkaistaan CC4.0-BY-ND-lisenssillä pieniresoluutioisina. Ne ovat siis vapaasti käytössä, mutta lähde ja tekijä on mainittava ja kuvien muunteluun on kysyttävä lupa.
Selvitystyö vanhempien aineistojen vapaammasta lisensoinnista on aloitettu ja se tehdään
yhdessä KDK:n kanssa.
Museon edustaja osallistui KDK-asiakasliittymäkonsortion toimintaan yhdessä muiden museoalan edustajien kanssa. Konsortioryhmä on asiakasliittymäkonsortion jäsenten yhteistyöelin, joka linjaa Finna-palvelun kehittämistä sekä suunnittelee ja seuraa sen toimintaa.
13
Lisäksi kaupunginmuseolla oli edustaja Finnan käytettävyystyöryhmässä.
Esinekokoelmista tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään vuoden aikana pääasiassa inventoituja, näyttelyihin tulevia sekä uutta kartuntaa olevia esineitä 2 245 tallennetta. Esinetietokannan tallenteiden yhteismäärä oli vuoden lopussa 65 863 tallennetta.
Valokuvakokoelmista tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 3 501
valokuvaa tietoineen. (2013: 3 993). Vuoden päättyessä Valokuvat-tietokannassa oli yhteensä 61 394 (2013: 57 893) objektia.
Arkisto-objekteja tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 1 401. Vuoden loppuun mennessä arkisto-tietokannassa oli aineistoa yhteensä 24 135 tietuetta.
Taidekokoelman teoksia tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään yhteensä 16.
Vuoden päättyessä taideteos-tietokannassa oli luetteloituna yhteensä 5 409 teosta.
Nykydokumentointiprojektien yhteydessä syntyneitä tekstejä ja äänitteitä tallennettiin kertomusvuonna Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmän teksti-tietokantaan 55 tallennetta ja äänitietokantaan 60 tallennetta. Teksti-tietokannan tallenteiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 854 ja ääni-tietokannan vastaavasti 62.
Kulttuuriympäristöyksikössä luetteloitiin kulttuuriperintöä digitaaliseen muotoon yhteensä 136
Puotila- ja City-inventoinnin kohdetta rakennuskulttuurin RAKU–tietokantaan. Rakennuskulttuuriin liittyviä valokuvia luetteloitiin 251. Vuoden aikana siirrettiin yli tuhannen helsinkiläisen
rakennuksen inventointitiedot kuvineen Finnaan kaikille avoimeen hakupalveluun. Museon
netissä olevat kaupunginosainventoinnit ja porrashuoneinventoinnit siirrettiin Helsinki Region
Info Share (HRI) –avoin data -palveluun, josta tietoaineistot ovat vapaasti käytettävissä uusia
sovelluksia varten.
Kokoelmien laajuus (tallennemäärä)
- kulttuurihistoriallinen kokoelma (esineet ja arkisto
- valokuvat
- taide
- arkeologiset kokoelmat
Sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään luetteloidut objektit
- kulttuurihistoriallinen kokoelma
- valokuvat
- taide
- arkeologiset kokoelmat
2014
2013
2012
454 088
454 098
453 818
962 723
6101
92 044
943 383
6 080
91 992
938 818
6 080
91 942
89 959
86 091
84 491
61 514
5 409
9 502
61 678
5 835
8 152
54 585
5 378
8 102
14
3.1 Yksityisiä lahjoituksia ja ostoja
Museon leikkikalukokoelmaa täydennettiin lahjoittajan joululahjaksi saamilla Molla-Maijalla ja
nukella vaatteineen vuosilta 1936 ja 1937. Lisäksi saatiin saksalaisen Naetherin valmistamat
nukenvaunut 1910–1920-luvulta.
Kokoelmissa olevien helsinkiläisten 1900-luvun alun yritysten aineistoa täydennettiin pilsneripullolla (Sörnäs Aktiebryggeri 1864–1917), kahdella punssipullolla (Wickel, J. H., Ab.
Punssitehdas 1897–1920), seinätelineellä ”K. RAUTASEN POLKUPYÖRÄTEHDAS JA
URHEILUKAUPPA HELSINKI” sekä W. Andsténin kaakelitehtaan kaakeliuunin pienoismallilla. Lahjoitukseen kuuluu myös paperipaino, jonka lasin alla olevassa valokuvassa näkyy Helsingin ensimmäinen sähköraitiovaunu Kummer Pohjoisesplanadilla. Samassa lahjoituksessa
saatiin kokoelmiin myös runsaasti arkistoaineistoa. Lahjoitetut objektit ovat peräisin helsinkiläisen lehtori Kalevi Tuorilan (1923–2014) laajasta Helsinki-aiheisten valokuvien, taideteosten ja esineiden kokoelmasta.
Kokoelmiin liitettiin ns. olympiaheteka, joka oli ostettu Rasvaletti -näyttelyä varten. Esine on
hyväkuntoinen ja siinä on tieto sen käyttäjästä Olympialaisten aikana. Olympialaisten jälkeen
heteka oli ollut myyjän perheen käytössä Helsingissä.
Seppo Launiksen signeeraama alkuperäispiirros Töölön sokeritehtaan mainosjulisteeksi täydentää julistekokoelmaa helsinkiläisten yritysten ja niiden valmistamien tuotteiden osalta.
Valokuvakokoelmiin ostettiin valokuvaaja Harri Aholan tuotantoa 1970–1980 -luvulta. Aholan
kuvien keskiössä on kaupungin muuttuminen ja kaupunkilaisten elämä monista kuvakulmista. Ahola on tallentanut niin Itä-Pasilan rakentamista, erilaisia kaupunkitapahtumia, biljardisalin pelaajia kuin erotiikkaliikkeen interöörinkin.
Taidekokoelmien yksityisiin lahjoituksiin lukeutuu kadonnutta Helsinkiä kuvaava akvarelli
vuonna 1870 avatusta Alppila-ravintolasta. Alppila-ravintola eli Alphyddan paloi aikoinaan
muutaman kerran, ja akvarelli ajoittuu sen varhaisimpaan vaiheeseen 1870–1880 -luvuilla.
Helsingin toreista kertovat puolestaan kaksi hyvin erilaista teosta, jotka ostettiin kokoelmiin.
Vuonna 1910 valmistunut Antti Favénin Kauppatoria esittävä lyijykynällä ja guassilla toteuttama teos tuo esiin torin vilkkaan toiminnan ja vuodelta 1972 oleva Lasse Marttisen Senaatintori-öljyvärimaalaus on taiteilijan näkemys Helsingin tärkeimmän maamerkistä, Tuomiokirkosta ja torista.
3.2 Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia
Kokoelmien kouluesineistöä täydennettiin uudemmalla kotimaisella oppimateriaalilla. Helsinkiläinen Koulun Erityispalvelu Oy lahjoitti valmistamansa, oppimateriaaleiksi tarkoitetut pelit,
Lukipyörä -lautapelin sekä Vitsimemory 1–2 -pelikortit.
Voimistelu- ja urheiluseura Helsingin Kotkat lahjoitti painikilpailujen mainoskilven 1950–1960luvulta. Samassa yhteydessä seura järjesti ja luovutti arkistonsa Suomen Urheiluarkistoon.
15
Yli 70-vuotiaan työväen urheiluseuran lajeina ovat olleet muun muassa paini, nyrkkeily, pesäpallo ja yleisurheilu sekä nykyinen menestyslaji joukkuevoimistelu.
Sosiaali- ja terveysvirasto/Kallion perheneuvola lahjoitti museolle anatomisia Seri -nukkeja
(nainen, mies, tyttö ja poika), jotka ovat olleet käytössä Kallion perheneuvolan insestitutkimuksissa 1980-luvulla.
3.3 Tallennustyönjako
Kaupunginmuseolle valtakunnallisessa TAKO-tallennustyönjaossa määritellyt alueet ovat:




Julkinen liikenne
Kunta palveluntarjoajana
Pääkaupunki elinympäristönä
Pääkaupunki matkailukohteena
Useat lahjoitukset ja hankinnat liittyivät näihin kokonaisuuksiin. Esinekokoelmaan liitettiin
Kanneltalo -collegepaita, jota lahjoittaja oli käyttänyt lipunmyynnissä talon auetessa vuonna
1992. Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto lahjoitti puolestaan Helsinki Helpien työvaatteina käyttämät reisitaskuhousut, fleecetakin, T-paidan ja lippalakin 2010-luvulta. Helsingin
markkinointi Oy lahjoitti museolle suunnittelemansa lippunauhan ja roll up -julisteen kantokasseineen. Esineet liittyvät kansainväliseen The Tall Ships’ Race -tapahtumaan, jota Helsinki isännöi Turun ja Kotkan kanssa vuonna 2013. Samaan lahjoitukseen lukeutuvat myös
arkistokokoelmaan tapahtumaan liittyvä tapahtuman graafinen materiaali.
Arkistokokoelma karttui TAKO tallennusvastuualueen Pääkaupunki elinympäristönä osalta
muun muassa kaupunkikuvan muuttumisesta ja helsinkiläisten asumisesta kertovilla satavuotiaan töölöläistalon aineistolla, joka valottaa talon vaiheita tonttikaupasta talonkirjoihin.
Kiinnostava lisä kokoelmaan on myös helsinkiläisen virkamieskodin irtaimistoluettelo vuodelta 1940. Henkilökortit, kulkuluvat ja kirjeet Helsingin satamassa 1930–1940-luvuilla työskennelleen satamakapteenin työuralta liittyvät puolestaan tallennusvastuualueeseen Kunta palvelun tarjoajana.
Pääkaupunki elinympäristönä -vastuualueeseen kuuluvia valokuvia liitettiin kokoelmiin muun
muassa valokuvaaja Juho Jernvallin tuotannosta. Jernvallin free lance -kuvaajana ottamat
kuvat misseistä ja poliitikoista täydentyvät laajaksi ajankuvaksi kuvilla, joita hän otti perheestään ja ystävistään 1950–1960 –luvuilla. Saman vastuualueen piiriin lukeutuvat valokuvaaja
Constantin Grünbergin tuotannon kotikuvat, joissa valokuvaajan perhepiirin elämä Helsingissä ja lomapaikkakunnilla muualla Suomessa valottavat esimerkiksi vaatetuksen ja tapojen
muuttumista 1950–1970-luvuilla. 1970–1980- luvun kuva-aineistoa koululaisten ja opiskelijoiden maailmasta saatiin kokoelmiin Lauri Pietariselta, jonka kuvia Töölön yhteiskoulusta
liitettiin jäljennöskuvauksen kautta kokoelmiin. Kuvat kertovat koulutunneista, bänditoiminnasta ja penkkareista nuoren itseopiskelleen valokuvaajan otteella.
Valokuvakokoelmien liikkuvan kuvan kokoelma laajeni kaupunginkanslian tietotekniikka- ja
viestintä-osaston lahjoituksella, joka koostui VHS- ja U-matic -nauhoista. Nauhat sisältävät
Helsingin matkailumarkkinoinnissa käytettyä aineistoa sekä esimerkiksi videoita kaupungin
henkilöstölleen tarjoamasta työkyvyn ylläpitoon liittyvistä tempauksista. Entinen työsuojelu
16
eli Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen työsuojelutiimi lahjoitti valokuvia ja diapostiiveja, jotka dokumentoivat opetusta ja toimintaa. Lisäksi kaupunginkanslian henkilöstöosasto
luovutti kokoelmiin kuvia eri virastojen toiminnasta, esimerkiksi Helsingin kaupungin toimistokoulun oppilaista.
3.4 Kokoelmien hoito ja konservointi
Edellisenä vuonna aloitettu suunnittelu Sofiankadun konservointitilojen muutosta Malmin kokoelmakeskukseen jatkui alkuvuonna. Kun suunnittelu ja neuvottelut Turvalaaksosta alkoivat,
Malmin kokoelmakeskuksen muutostyöt keskeytettiin. Yllättävä ja nopea päätös kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteisestä kokoelmakeskuksesta mietitytti konservaattoreita ja museomestareita sekä kokoelmatyön että oman arjen näkökulmasta. Tästä huolimatta nykyisissä kokoelmakeskuksissa käynnistyivät välittömästi muuttoa ennakoivat työt kuten huonekaluja valaisinkokoelmien inventoinnit.
Kaakeliuunin inventointi ja kokoelmissa säilytettävien uunien uudelleenpakkaaminen oli vuoden mittavin inventointi. Työstä vastasi rakennuskonservaattori, joka palkattiin poistohankkeen rahoituksella. Huonekalu- ja valaisinkokoelman inventointeihin sisältyi myös molempiin
kuntokartoitus ja säilytyspakkaus. Kokoelmamuseomestari suunnitteli kattovalaisimille ja tuoleille kuormalavat, jotka toimivat sekä muutossa että kokoelmasäilytyksessä. Huonekalu- ja
kokoelmakeskuskonservaattorin pakkaamat muuttovalmiit lavat tulevat säästämään muutossa huomattavasti työtä.
Arkistokokoelman siirtäminen Malmin kokoelmakeskukseen, muuttoa edistävä inventointityö
ja siirrot kokoelmakeskuksen jatkuivat edellisen vuoden tavoin. Arkisto-osaston hyllyille Malmin kokoelmakeskuksessa sijoitettujen 1 893 säilytysyksikön inventointi valmistui. Julistekokoelma järjestettiin valtaosin ja sen inventointi ja luetteloinnin tarkistaminen ja täydentäminen
pääsivät hyvään vauhtiin. Järjestämisen yhteydessä kokoelmasta tehtiin myös poistoja.
Kokoelmakeskuksissa työskenteli vuoden aikana yhdeksän konservaattoria ja kaksi konservaattoriharjoittelijaa, seitsemän kokoelmamuseomestaria sekä museoavustaja. Tuomarinkylän suljetusta museosta kokoelmakeskukset saivat lisätyövoimaksi kaksi museoemäntää.
Kulttuurihistoriallisesta kokoelmasta myönnettiin muille museoille 11 lainaa. Suuritöisin lainakonservointi oli Heinolan kaupunginmuseon Barokki Barock -näyttelyssä ollut jyhkeä barokkikaappi. Huonekalukonservaattori ja museomestari vastasivat työstä yhdessä. Taidekokoelmasta lainattiin muille museoille 14 lainaa. Näistä määrällisesti suurin laina, yhdeksän
teosta ja valokuvaa annettiin Kansallisarkiston Suomi 100 -vuosijuhlahankkeeseen liittyvään
Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ranska ja Italia -näyttelyyn. Näyttelyssä ovat mukana taidekokoelmasta muun muassa kolme Leo Mechelinin Suomi 19:llä vuosisadalla -teoksen toimituskunnalta vuonna 1893 saaman juhla-adressin sivua. Näistä mainittakoon Akseli Gallen-Kallelan akvarelli, jonka aiheena on Sammon taonta.
Presidentin kanslia käytti ylipormestarin virka-asuntoa väistötilana presidentinlinnan korjauksen aikana kertomuskaudella. Kaupunginmuseo valitsi yhdessä presidentin kanslian ja Kaupungin taidemuseon kanssa taideteokset tilaan.
17
Näyttelykonservointi keskittyi maaliskuussa 2015 avattavaan Musiikkia! -näyttelyyn. Yksi sekä näyttelyn että tekstiilikonservaattorin upeimmista ja vaativimmista töistä oli vuonna 1926
Pariisista ostettu vaaleanpunainen charlestonpuku, jonka osin tai kokonaan irronneet paljetit
oli kiinnitettävä yksitellen. Lisäksi konservaattorit ja museomestarit vastasivat Sederholmin
talon Lasten kaupungin sulkemisesta Uuden kaupunginmuseon työmaan ajaksi.
Näyttelyihin liittyvät työt olivat paperikonservaattorinkin työvuoden keskiössä. Niin päättyneet
Rasvaletti-näyttelyn purkaminen kuin uuden Musiikkia! -näyttelyn konservointityö työllistivät.
Konservaattorin tehtäviin kuuluivat myös kokoelmaan liitettyjen uusien arkisto -ja taidekokoelmien tarkastukset ja konservoinnit samoin kuin Finna-palvelussa julkaistavien objektien
huoltaminen ennen valokuvausta.
Arkeologisia tallenteita huollettiin 252 kappaletta ja konservoitiin 68 kappaletta.
3.5 Kuvalaitos ja digitointi
Kuvalaitos tuotti neljän kuvankäsittelijän ja kahden valokuvaajan voimin kertomusvuonna
digitaaliset kuvatiedostot ja kuvatulosteet kokoelmatietokantoihin, arkistoihin, julkaisuihin,
näyttelyihin, tiedotukseen, markkinointiin ja kuva-arkiston asiakkaille.
Kuvalaitoksen keskeistä tehtäväkenttää ovat digitoinnin kehittäminen sekä digitointimenetelmien sekä kuvatulosteiden tekemisen hyvät käytännöt. Kuvalaitoksella myös parannetaan
kokoelmien
kuvatiedostojen
tasoa
tuottamalla
ja
vaihtamalla
Mediaksikokoelmahallintajärjestelmässä olevien pieni resouluutioisten kuvien tilalle korkearesoluutiokuvia ja liittämällä niihin digitaalisia negatiiveja. Pitkäjänteinen työmenetelmien kehittäminen on tuonut kuvalaitokselle edellisten vuosien tapaan lukuisia museo-, arkisto, ja valokuvausalan ammattilaisia kuulemaan ja opiskelemaan digitointia.
Kuvalaitoksella keskityttiin sekä kuvakokoelmiin uusina liitettyjen valokuvien ja arkistoaineistojen digitointiin että aiemmin liitettyjen kokonaisuuksien työstämiseen. Valokuvaajat kuvasivat esineitä, taideteoksia ja suurikokoisia valokuvia.
Lisäksi museon valokuvaajat tekivät dokumentointikuvauksia sisältöyksiköiden laatiman kuvausohjelman mukaan eri puolilla kaupunkia. Kuvaukset liittyivät meneillään oleviin näyttelyja tutkimusprojekteihin sekä kulttuuriympäristön inventointeihin. Kuvaajat tallensivat myös
ajankohtaisia kaupungin ilmiöitä ja dokumentoivat museon omaa toimintaa. Valokuvaajien ja
kulttuuriympäristöyksikön yhteistyönä kuvattiin laaja Pääkaupungin liikekeskustan eli cityn
inventointiin liittyvä kuva-aineisto. Myös 1950-luvulla valmistunut Lauttasaaren vesitorni tallentui kokoelmiin valokuvien muodossa. Omien kuvaajien dokumenttituotantoa liitettiin kokoelmiin noin 2 175 tallennetta.
Kuvakokoelmien digitointityötä ohjaa vuosittain laadittu digitointiohjelma, jonka mukaisesti
kuvalaitos digitoi kertomuskaudella arkistokokoelmaan kuuluvien Solistikonserttien ohjelmia
1800-luvun lopulta 1940-luvulle ja 1800-luvun puolivälin teatteriohjelmia. Edellä mainitun lisäksi suurimpiin digitointieriin kuuluivat lahjoittajilta digitaalista jäljennöskuvausta varten saadut kuvaerät. Näistä suurimpia olivat Lauri Pietarisen 1970–1980-luvulla koululaisena Töölön
yhteiskoulussa kuvaamat mustavalkokinonegatiivit ja free lance -uutiskuvaaja Juha Jernvallin
18
väridiapositiivikuvat. Näyttelyihin ja museon muuhun toimintaan liittyvien tulosteiden tuottaminen oli jälleen kuvalaitoksella vilkasta. Siellä tulostettiin muun muassa Menneen talven
lumia -näyttelyn että Kanneltalon Hulluna Kannelmäkeen -näyttelyn tulosteet.
Kuvankäsittelijät digitoivat vuoden mittaan 7 600 kuvaa (2013: 8 668). Valokuvaajat kuvasit
tietokantoja varten digitaalisesti 831 arkisto-, valokuva-, taide- ja esinekokoelmaan kuuluvaa
objektia. Kuva- ja tekstitulosteita tehtiin museon näyttelyihin ja markkinointiin sekä asiakkaille
425 kpl (2013: 1 107). Korkearesoluutiokuvia ja digitaalisia negatiiveja liitettiin uusina tai
vaihdettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään 1 802 kpl.
3.6 Kirjasto
Helsingin kaupunginmuseon kirjaston kokoelmat käsittävät lähinnä museoammatillista tutkimuskirjallisuutta sekä museoesineiksi luokiteltuja kirjoja. Kirjasto palvelee kirja- ja lehtikokoelmiensa sekä tietokantojensa avulla museon työntekijöitä. Museon ulkopuolelle aineistoa
ei lainata, mutta kirjasto antaa kaupungin historiaa koskevaa tietopalvelua.
4 NÄYTTELYTOIMINTA
4.1 Museot ja näyttelyt
Sofiankatu 4
Hulluna Helsinkiin 12.6.2013–
Art Nouveaun luonto 5.10.2013–16.2.2014
Menneen talven lumia 1.4.–14.9.2014
Kuvapareja 5.10.2014–6.1.2015
Hakasalmen huvila
Rasvaletti 15.11.2013–30.11.2014
Sederholmin talo
Lasten kaupunki 21.11.2012suljettiin 31.3.2014 Uuden kaupunginmuseon työmaan ajaksi
Ruiskumestarin talo
Pikkuporvariskoti 1860-luvun Helsingissä;
suljettuna kosteusvaurioiden vuoksi keväästä 2013Raitioliikennemuseo
Vuosisadan ratikkamatka
Työväenasuntomuseo
Työläiskoteja 1910-luvulta 1980-luvulle
Menneen talven lumia
1.4.–14.9.2014
Lyhtysalin kesänäyttelyssä tutustuttiin Helsingin talven iloihin ja haasteisiin. Museon kokoel19
mista kootussa valokuvanäyttelyssä saattoi myös valokuvata itsensä ja ystävänsä talvisessa
Helsingissä sekä kokeilla pilkkimistä.
Kuvapareja – Amatörfotografklubben 125 v.
5.10.2014–6.1.2015
Pohjoismaiden vanhin toimiva valokuvauskerho, Amatörfotografklubben i Helsingfors rf, täytti
toimintavuonna 125 vuotta. Kerhon juhlanäyttelyssä vanhat ja uudet valokuvat ja amatöörikuvaajien sukupolvet kohtasivat kiehtovasti Kuvapareja-näyttelyssä, joka esitteli kerhon kuvaustoimintaa 1890-luvulta nykyaikaan.
Rasvaletti. Valokuvia 1950-luvun Helsingistä
13.11.2013–30.11.2014
Rasvaletti-näyttely Hakasalmen huvilassa ylsi Helsingin kaupunginmuseon kävijäennätykseen. Lopullinen kävijäluku oli 107 521. Näyttely vei 1950-luvun Helsinkiin, jossa sodan varjot
väistyvät uuden ajan optimismin tieltä. Esillä olleiden noin 300 valokuvan joukossa oli ensi
kertaa esillä museon kokoelmien 50-luvun värikuvia ja amatöörikaitafilmejä. Yksi näyttelyhuoneista omistettiin kaupunkilaisten omille kotialbumikuville. Kokonaisuus tarjosi kiehtovan
yhdistelmän tuttua ja vierasta, mikä herätti yleisössä niin muistoja kuin kysymyksiäkin. Näyttelyn yhteydessä toiminut 50-luvun kampaamo houkutteli museoon kaikenikäisiä naisia ja
myös lukuisia miehiä. Monipuolinen oheisohjelma koostui mm. 50-luvun hipoista, slangiopastuksista sekä design- ja muotitapahtumasta.
4.2 Näyttelyt muualla
Hulluna Kannelmäkeen
27.8.–4.10.
Helsingin kaupunginmuseo aloitti keväällä 2014 kaupunkilaisten tarinoiden keräämisen tulevaan Helsinki-näyttelyyn. Ensimmäisenä ääneen pääsivät kannelmäkeläiset, joilla oli mahdollisuus kertoa tarinansa videolle Juttujurtassa toukokuussa järjestetyn Lasten Unelma –
tapahtuman yhteydessä. Tapahtuman järjestäjän toimi Kannelmäki-liike ja museo toteutti
Juttujurtan yhteistyössä Kanneltalon ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Kahdeksan videoitua tarinaa ja vanhoja valokuvia museon kokoelmista oli esillä Hulluna Kannelmäkeen –
näyttelyssä Kanneltalossa.
Arooska
16.10.-13.11.
Monikulttuurista toimintaa kokeiltiin yhteistyöhankkeessa, jossa Helinä Rautavaaran museo
toi kulttuurikeskus STOA:aan Espoon somaliyhteisön kanssa tuotetun Arooska – somalihäät
-näyttelyn 15.10.–13.11.2014. Kaupunginmuseo osallistui näyttelyn implementointiin ItäHelsingissä ja työpajaohjelmaan sekä järjesti kulttuurityön ammattilaisille suunnatun Kulttuurilla osallisuutta -työpajan.
4.3 Näyttelykävijät
Helsingin kaupunginmuseossa kävi vuoden 2014 aikana 202 615 kävijää. Museoissa kävi
vuoden 2014 aikana keskimäärin 24,66 kävijää/aukiolotunti (2013: 21,63). Eniten kävijöitä oli
Hakasalmen huvilassa, jossa Rasvaletti -näyttely veti runsaasti väkeä viimeiseen näyttelypäi20
vään saakka.
Kävijämäärät museoittain:
Sofiankatu 4
Hakasalmen huvila
Sederholmin talo
Koulumuseo
Voimalamuseo
Työväenasuntomuseo
Ruiskumestarin talo
Tuomarinkylän museot
Ratikkamuseo
YHTEENSÄ
2010
2011
2012
2013
2014
43 967
57 462
34 413
4 528
5 287
3 673
4 529
18 781
32 194
204 834
37 222
38 231
33 753
47 810
26 633
35 462
44 088
41 758
70 589
55 108
87 845
23 960
4 504
5 287
8 349
36 489
163 835
4 735
4 526
9 408
29 070
156 644
5 120
292
11 825
28 355
202 027
5 780
0
29 922
202 615
149 487
190 952
230 750
Museon verkkosivut
-
käyntejä
5 YLEISÖPALVELUT
5.1 Museoiden aukioloajat
Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, oli avoinna (2.1 - 31.12) arkisin ma –pe klo 9 – 17,
to klo 9 – 19 ja viikonloppuisin klo 11 – 17.
Hakasalmen huvila oli 2.1. – 30.11. avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11 – 17. Torstaisin
museo oli avoinna klo 19 saakka.
Sederholmin talo oli avoinna tiistaista perjantaihin klo 9 – 17 ja viikonloppuisin klo 11 – 17
huhtikuun loppuun saakka. Ryhmiä museo palveli poikkeusjärjestelyin toukokuun loppuun
saakka. Ratikkamuseo oli avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 11 – 17.
Kausimuseoista Työväenasuntomuseo oli avoinna koko kesän (10.5 – 27.10.) keskiviikosta
sunnuntaihin klo 11 – 17. Ruiskumestarin talo oli rakennuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien johdosta suljettuna koko vuoden.
Museon sitova toiminnallinen tavoite oli 8 450 aukiolotuntia. Aukiolotunteja oli 8 216 eikä tavoitteeseen ei päästy kun Ruiskumestarin taloa ei toiveista huolimatta voitu avata yleisölle
marras- ja joulukuuksi. Myös Ratikkamuseo oli aiempaa enemmän suljettuna Kulttuuritehdas
Korjaamon yksityistilaisuuksien johdosta.
5.2 Museo oppimisympäristönä
Helsingin kaupunginmuseon opetuspalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille kohderyhmille: päiväkodeille, kouluille ja muille oppilaitoksille, sekä erilaisille järjestöille ja yhdistyksille. Lisäksi
museopedagogia tukee osaltaan Helsinkiin eri tahoilta muuttaneiden kotoutumista. Myös
21
ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen on kuulunut toimintaan.
Kaupunginmuseon opetustiimi koostuu viidestä museolehtorista ja kahdesta työpajaohjaajasta. Opetuspalvelut koostuvat näyttelyopastuksista, luennoista, esitelmistä, tietopalveluista,
kursseista, kerhoista, työpajoista sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjauksesta. Ammattitaitoa on täydennetty koulutustilaisuuksilla sekä opintomatkoilla.
Museolehtorit ovat ottaneet osaa julkaisutoimintaan erilaisten artikkeleiden kirjoitus-, toimitus- ja käännöstöiden muodossa. Lisäksi opetustiimiä ovat työllistäneet Uuden Kaupunginmuseon sisältösuunnittelu ja eri näyttelyiden suunnittelu- ja oheisohjelmatyöryhmät sekä
muut työryhmät.
Kertomusvuonna opastettuja ryhmäkävijöitä oli 12 003 (2013: 13 861). Vähennystä edellisvuoteen oli Lasten kaupungin huhtikuussa tapahtuneen sulkeutumisen johdosta 13,5 %.
Asiakastyytyväisyys opetuspalveluihin asteikolla 1 – 5 mitattuna oli erinomainen 4,73 (n=97)
Teemaopastukset lapsille ja nuorille 2014






Lasten kaupungin opastukset Matka 1700-luvulle, Lapsuus Helsingissä ja Vanhan ajan oppitunnit jatkuivat toukokuun loppuun asti, jolloin museo suljettiin Elefantin korttelin remontin vuoksi.
Muotoja luonnosta –teemaopastus Art Nouveaun luonto –näyttelyssä peruskoulun alaluokille tammihelmikuussa
Menneisyyden jäljillä –arkeologian työpajat peruskoulujen 4 –6 luokille maaliskuussa
Tukka tötteröllä – selviydytkö 1950-luvusta? Peruskoulun yläluokkalaiset saivat Hakasalmen huvilan
Rasvaletti-näyttelyssä kokeilla miten he selviytyisivät 1950-luvusta. Leikkimielisessä joukkuekisassa
nuoret saivat osallistua Eläintarhan ajoihin, tutustuta aikakauden muotiin ja teknisiin uutuuksiin sekä kilpailla hulavanteen pyörittämisessä. Päiväkotilapset pääsivät puolestaan kokeilemaan 1950-luvun suosittuja tansseja ja pihaleikkejä.
Vallan ytimessä –kävelykierrokset Senaatintorin ympäristössä peruskoulun yläkuokille, lukioille ja toisen
asteen oppilaitoksille touko- ja syyskuussa tutustuttivat alueen historiaan ja kulttuuriperintöön
Joulu raiteilla –tapahtuma Ratikkamuseossa 8. – 12.12. päiväkoti- ja koululaisryhmille. Osallistuja pääsivät ajelemaan rahastajan kanssa vanhalla raitiovaunulla Ratikkamuseoon, jossa joulusta ahdistuva Aune ja joulua rakastava Hilma kertoivat jouluvalmisteluistaan. Kierroksen päätteeksi museon työpajassa
askarreltiin joulukortit muistoksi vierailusta.
Muuta ohjelmaa, teemaopastuksia ja työpajoja 2014







Kun isovanhemmat olivat pieniä –teemaopastus Hakasalmessa Rasvaletti-näyttelyssä tammihelmikuussa
Pitkänsillan takana, Työväenasuntomuseo
Koti Kirstinkujalla, Työvöenasuntomuseo
Pihojen lapset Hakasalmessa
Hulluna Helsinkiin Sofiankatu
Rasvaletti – 1950-luvun valokuvia Hakasalmessa
Yleisöopastukset eri näyttelyissä
Kaupunginmuseon ruotsinkieliset teemaopastukset 2014




Arkeologiska verkstäder, Sederholmska huset
Barnaliv i gamla Helsingfors, Sederholmska huset
Brylcreem, Villa Hagasund
Galen i Helsingfors, Helsingfors stadsmuseum
22








Gammaldags lektion, Sederholmska huset
Guidad rundtur i stadskärnan
Julen på räls, Spåramuseet
Knuttar och spättor – en lekfull orientering, Villa Hagasund
Livet på Kristinegränden, Arbetarbostadsmuseet
Norr om Långa bron, Arbetarbostadsmuseet
Resa till 1700-talet, Sederholmska huset
Våran gård, Villa Hagasund
Ohjelmaa aikuisille ja koko perheelle 2014



























Askarrellaan! Heijastimia, Lasten kaupunki 15.1.
Tammen tarinoita – miten maailma syntyi, nukketeatteri Sytkyt, Lasten kaupunki 19.1.
Tipattoman tammikuun illanvietto, Sofiankatu 24.1.
1950-luvun muuttuva kaupunkimaisema –opastus Rasvaletti-näyttelyssä 2.2.
Askarellaan! Ystävänpäivän puu ja kortteja, Lasten kaupunki 12.2.
Bingoilta 1970-luvun tyyliin, Sederholmin talo 14.2.
Koululauluilta, Sederholmin talo 20.3.
1950-luvun arkea –opastus Rasvaletti-näyttelyssä 16.2.
Vauvateatteri, värejä, ääniä, nukketeatteri Sytkyt, Lasten kaupunki 2.3.
Muotitapahtuma Hakasalmen huvilassa 6.3.
Askarrellaan! Paperinukkeja, Lasten kaupunki 12.3.
1950-luvun muotikatsaus –opastukset huhtikuussa ja syyskuussa
1950-luvun muotitapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä 6.4.
Hakasalmen huvilassa 50-luvun kampaamo palveli asiakkaita koko huhtikuun ja syyskuun.
Puutarhajuhlat Työväenasuntomuseossa 6.6.
Fiftaripiknik Hakasalmen huvilassa Helsinki-päivänä 12.6.
Leikkimieliset pilkkikilpailut Sofiankadun Menneen talven lumia-näyttelyssä 12.6.
Käsityökeskiviikko Työväenasuntomuseossa 20.8., 17.9. ja 15.10.
Taiteiden yö 21.8. Hakasalmen huvilassa, Sofiankadulla ja Työväenasuntomuseossa
1950-luuvn design-tapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä 13.9.
Paperinukketyöpaja Rasvaletti-näyttelyssä 12.10.
1950-luvun hipat Rasvaletti-näyttelyssä 23.10.
Albumit auki –tapahtuma Rasvaletti-näyttelyssä 8.11.
Lennokkityöpaja Rasvaletti-näyttelyssä 16.11.
Adventin avaus Sofiankadulla 30.11.
Muistojen paikat –kuvamuistelut kuva-arkistossa keväällä ja syksyllä, aiheina yleiset saunat, Hakaniemi,
Linnanmäki, snagarit ja Keskuspuisto
Slangiopastukset Rasvaletti-näyttelyssä keväällä ja syksyllä
5.3.Toimintaa museon seinien ulkopuolella
Muistojen matkalaukut (7 kpl) ovat kaupunginmuseon työpajaohjaajien kehittämiä työkaluja
ikäihmisten viriketoimintaan. Laukusta neljä on ns. elämänkaarilaukkua ja kolme teemalaukkua. Laukut kiersivät vuoden aikana yhteensä noin 40 paikassa, etupäässä palvelutaloissa ja
vanhustenkeskuksissa. Matkalaukut saivat uusia yleisöjä Arooska-projektin yhteyteen rakennetun, somalialaisista ja osittain suomalaisista esineistä koostuneen laukun myötä. Laukkuun tutustui eri-ikäisiä, eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä kulttuurikeskus STOAssa ja Tapulikaupungin kirjastossa.
Matkalaukkujen lainaan kuului lainaajan niin halutessa työpajaohjaajan käynti laukun luona.
Työpajaohjaajan vetämiä muistiaisia oli kuluneena vuonna 24. Osa laukuista oli myös sovel23
taen mukana erilaisissa tapahtumissa ja toiminnoissa, esim. Pilke-ryhmien ja Alzheimeryhdistyksen päivätoimintaryhmien työpajatapaamisissa. Muistelijoita matkalaukkujen äärellä
oli kuluneena vuonna noin 2 500.
Yhteistyötapahtumia museon ulkopuolella
Museon seinien ulkopuolella oltiin mukana useassa yhteistyötapahtumassa:









Kauppakeskus Kaaren perhepäivä Kannelmäessä 1.3.
”När Bergbom köpte en lokomobil – herrgårdsliv i förvandling”aikamatkat Herttoniemen kartanolla 12.-15.5.
Stoan Arooska-näyttely 16.10.-13.11. ja siihen liittyneet työpajat, luennot ja workshop –päivä
Elävät esineet –projekti yhteistyössä Annantalon ja Varhaiskasvatusviraston kanssa neljässä päiväkodissa
loka-marraskuussa
Tarinoiden puisto –työpajat 11.11. ja 16.12. Virkagalleriassa
Kultainen nuoruus –tapahtuma Roihuvuoren palvelukeskuksessa 21.11.
Arkeologian yö Heurekassa 4.12.
Herttoniemen kartanon Joulupolku -tapahtuma 8.12.
Korjaamon joulumarkkinat 13.12.
5.4 Elokuvat
Kaupunginmuseo esitti päivittäin Kino Engelin salissa 2 Helsingin historiaan liittyviä elokuvia
ja dokumentteja. Yksittäisten kävijöiden lisäksi monet päiväkodit, koululuokat, opiskelijaryhmät ja maahanmuuttajat tutustuivat Helsingin historiaan elokuvien avulla. Elokuvissa kävi
vuoden aikana 4 956 (2013: 5 914) katsojaa. Elokuvakävijöiden määrä väheni 16 %:lla
Suurin osa elokuvista on peräisin Yleisradion TV-arkiston ja Kansallisen audiovisuaalisen
arkiston kokoelmista. Museolla oli vuoden 2014 lopussa esitettävänä yli sata filmiä. Kesä-,
heinä- ja elokuussa esitettiin iltapäivisin englanninkielisiä filmejä turistien iloksi.
Itsenäisyyspäiväviikolla järjestettiin Kohtalonvuodet – elokuvaviikko, jolloin koululaiset opettajineen tutustuivat Suomen ja Helsingin historiaan elokuvien avulla.
5.5 Museokauppa ja tilavuokraus
Museokauppa on vakiinnuttanut asemansa Helsinki-aiheisen kirjallisuuden ja lahjatavaroiden
myyntipisteenä. Museon omien julkaisujen lisäksi tarjolla on muun muassa Helsingin kaupunginosayhdistysten ja kaupungin virastojen julkaisuja. Kaupunginmuseon julkaisuja ja muita tuotteita myydään myös museon muissa toimipisteissä. Museokaupan asiakasmäärä oli
kertomusvuonna 53 818 (2013: 50 079).
Museokaupan myynti oli noin 119 000 € (2013: 82 000 €) ja kaikkien museon toimipisteiden
yhteenlaskettu myynti 189 000 € (2013: 158 000 €). Lisäksi jälleenmyyjät ostivat museon
tuottamia julkaisuja ja kalentereja noin 26 000 €:lla.
Museokaupan asiakasmäärä kasvoi 7 % ja myynti 45%.
Museo otti vuoden 2014 alusta omaa hoitoonsa Palmian kokous- ja juhlapalveluilla aiemmin
olleen tilojensa vuokraamisen yksityistilaisuuksiin museoiden aukioloaikojen ulkopuolella.
Hakasalmen huvilassa ja Sofiankadulla järjestettiin vuoden aika yhteensä 22 yksityistilaisuut24
ta (2013: 1) joista museolle kertyi tuloja noin 16 000 €.
5.6 Kuvapalvelut
Kuva-arkisto palveli asiakkaita maanantaisin ja torstaisin klo 10–15. Aukiolotunteja oli 435.
Lisäksi puhelimitse ja sähköpostitse palveltiin asiakkaita joka arkipäivä. Kuvia toimitettiin
vuoden aikana 2 373. Käyttöoikeusmaksuja perittiin185 kuvasta.
Finna-hakupalvelun avaamisen myötä kuva-arkisto sai uusia asiakkaita ja toisaalta asiakkaat
saattoivat noutaa pieniresoluutioisia kuvia suoraan palvelusta esimerkiksi verkkosivuilla ja
mobiilisovelluksissa käytettäväksi. Rasvaletti-näyttelystä johtuen 1950-luvun kuvien kysyntä
oli koko vuoden tasaista. Kuva-arkiston toimintaan ja kokoelmien hallintaan tutustui ryhmiä
muun muassa Turun yliopistosta ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta
Rasvaletti-näyttelyn yhteydessä Hakasalmen huvilassa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kuvavedosten myyntiä suoraan näyttelyn asiakaspalvelun yhteydessä. Hakasalmen yleisöpalvelun henkilöstö tulosti minkä tahansa näyttelyn kuva asiakkaalle tämän odottaessa. Vähän yli
kuukaudessa myytiin 320 kuvavedosta. Lisäksi näyttelyn päätyttyä myytiin 186 näyttelyssä
ripustettuna ollutta kuvaa.
6 JULKAISUTOIMINTA
Sofia-lehti
Museon asiakaslehti Sofia ilmestyi kaksi kertaa. Uusien näyttelyiden lisäksi lehdessä esiteltiin laidasta laitaan museotyön moninaisuutta.
Rasvaletti. Valokuvia 1950-luvun Helsingistä
Rasvaletti-näyttelyyn liittyvä kirja sai Suomen Museoliiton Vuoden museojulkaisu -palkinnon
toukokuussa valtakunnallisilla museopäivillä. Palkintoraati perusteli valintaa mm. seuraavasti:
”Ulkoasultaan ja taitoltaan 1950-luvun tyyliä noudatteleva kirja kutsuu lukemaan ja katsomaan. Teos kestää aikaa senkin jälkeen, kun aiheeseen liittyvä näyttely Helsingin kaupunginmuseossa on päättynyt”.
Viaporin maarintama Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille
Pääkaupunkiseudun kaupunginmuseoiden yhteishanke, John Lagerstedtin kirjoittama ensimmäisen maailmansodan syttymisen merkkivuoteen liittyvä opaskirja julkaistiin syksyllä
2014. Retkiopas esittelee parikymmentä linnoituskohdetta Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Suosion saavuttaneesta kirjasta otettiin myös toinen painos.
Kun Helsinkiin rakennettiin City. Keskustan vuosina 1945–1990 valmistuneet liikerakennukset
Aura Kivilaakson toimittama Helsingin keskustan liikerakentamista käsittelevä inventointi julkaistiin loppuvuodesta 2014. Kirja on useamman vuoden kestäneen Helsinki City -projektin
tuote.
25
Musiikkia! Harrastajia ja musiikinystäviä Helsingissä
Laaja asiantuntijajoukko osallistui maaliskuussa 2015 Hakasalmen huvilassa avattavaan
Musiikkia!-näyttelyyn liittyvän artikkelikokoelman kirjoittamiseen. Kirjassa saavat pääroolin
musiikinhistorian marginaaliin jääneet helsinkiläiset musiikinystävät, kuuntelijat ja harrastajat.
Helsinki ennen Helsinkiä
Museon vuonna 2007 julkaisema arkeologinen sarjakuva-albumi Helsinki Helsingin alla sai
jatko-osan, joka on omistettu Vanhankaupungin historialle ja arkeologisille tutkimuksille. Tutkija Jaana Mellanen tiivisti laajan aineiston eloisiksi sarjakuviksi ja havainnollisiksi tietosivuiksi.
Joulukalenteri
Museon suosittujen historiallisten joulukalenterien sarja jatkui. Uusin kalenteri kertoo eloisasti
sanoin ja kuvin lasten askareista joulun alla vuonna 1930 Helsingin työläiskaupunginosassa.
Näyttämönä on Työväenasuntomuseon kortteli.
Helsingin rakennuskulttuuri Puotilan rakennusinventointi
Malla Meriniemen tekemä rakennusinventointi julkaistiin museon verkkosivuilla PDF –
muodossa.
Seinäkalenteri 2015
Vuodelle 2015 julkaistiin seinäkalenteri, joka esittelee vuodenaikojen rajua vaihtelua pohjoisessa pääkaupungissa herkullisin valokuvin, pilke silmäkulmassa. Kodikkaan tyylikäs kalenteri näyttää entisajan kaupunkilaisia sekä hiihtoladuilla että uimarannoilla ja herättelee muistoja niin hellepäivistä kuin räntäsateistakin.
7 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN JA RAKENNUSSUOJELU
7.1 Kulttuuriympäristön vaaliminen ja rakennussuojelu
Rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön asiantuntijapalvelut ovat kulttuuriympäristöyksikön
keskeisiä toimintoja Helsingissä ja maakuntamuseon toimialueella. Rakennussuojelutyötä
tehdään vuorovaikutteisesti yhteistyössä muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Korjaushankkeet ja asemakaavojen valmisteluun osallistuminen ovat yksikön perustyötä, jossa
museon rakennustutkijat, arkkitehti ja rakennuskonservaattori sekä arkeologit ovat mukana
määrittämässä suojelutavoitteita ja valvomassa tavoitteiden toteutumista. Asiantuntijatoiminnan osana yksikkö antaa puhelin- ja verkkoasiakkaille kulttuuriympäristöä, rakennuksia ja
historiaa koskevaa tietopalvelua sekä korjausneuvontaa ja välittää alan taitajien yhteystietoja.
Museoviraston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella kaupunginmuseo antaa
maankäytön suunnitteluun liittyvät viranomaislausunnot rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi Helsingissä myös muinaisjäännösten osalta.
Kaupunginmuseo osallistuu sellaiseen maankäytön suunnitteluun, johon liittyy kulttuurihistoriallisia arvoja. Kulttuuriympäristöyksikössä laadittiin kaikkiaan 475 kulttuuriympäristöön ja
26
rakennussuojeluun tai korjausrakentamiseen liittyvää lausuntoa ja muistiota. Tästä muistioita, kannanottoja ja selvityksiä oli 341 kappaletta. Asiantuntijalausuntoja oli 141 kappaletta:




48 lausuntoa kaavoituksesta ja siihen liittyvistä
12 lausuntoa asemakaavaehdotuksista tai rakennusperintöön liittyvistä muista asioista johtokunnan
kautta
25 lausuntoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen ja rakennusten muutos- tai purkuluvista
sekä poikkeamishakemuksista
56 lausuntoa maakuntamuseon toiminta-alueelta kunnille ja Uudenmaan ELY–keskukselle, niistä 41
kaavoitukseen, 15 rakennus- tai purkulupiin sekä poikkeamislupiin liittyviä
Kulttuuriympäristöyksikön tavoitteena on ollut jo useamman vuoden ajan mukanaolo hankkeissa jo varhaisessa vaiheessa ennakoivasti, ennen varsinaisen kaavoitusprosessin alkua
määrittämässä suojelutavoitteita tai ottamassa kantaa korjaus- ja muutoshankkeissa.
Rakennusperinnön hoitoon liittyviä entistämisavustushakemuksia tuli Uudenmaan ELYkeskuksesta lausunnolle 19 ja Museovirastosta 36. Helsingin kaupunginmuseo – KeskiUudenmaan maakuntamuseo toimi valvojana kaikissa avustusta saaneissa kohteissa.
Yksikössä oli vakinaisen kahdeksan työntekijän lisäksi määräaikaisia työntekijöitä: konservaattori yhdeksän kuukautta Senaatintorin vuoden 2012 arkeologisen kaivauksen materiaalin
konservoinnissa, korkeakouluharjoittelija ja kolme määräaikaista tutkijaa kirja- ja inventointiprojekteissa.
7.2 Helsinki: Maankäytön suunnittelu
Museo antoi lausuntoja kaupunkisuunnitteluvirastolle useista tärkeistä maankäyttöä koskevista suunnitelmista kaavahankkeiden eri vaiheissa. Lisäksi se laati rakennusten ja alueiden
suojelutavoitteita ja antoi asiantuntija-apua niin rakennetun kulttuuriympäristön kuin arkeologian alueelta.
Helsingin uuden yleiskaava 2050 valmistelu jatkui kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kulttuuriympäristöyksikkö osallistui asiantuntijana mm. yleiskaavaan liittyvän ja Museoviraston tekemään ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhykkeen inventointiselvityksen ohjaustyöryhmään.
Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta erityisen merkittäviä kaavahankkeita
vuoden aikana oli Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamiseen tähtäävä kaavamuutos, johon museo reagoi tiukasti alueen kulttuuriympäristön arvoja korostaen ja todeten, että ainoastaan erittäin harkittu ja paikkaansa räätälöity täydennysrakentaminen on alueella mahdollista.
Merkittäviä suojelukaavoja, joista museo ja sen johtokunta antoi lausunnon, olivat mm.
Meilahden sairaala-alueen ja Kaupunginteatterin sekä Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskevat asemakaavan muutosehdotukset. Museo lausui Meilahden huvila-alueen
asemakaavaluonnoksesta, johon liittyi myös kaavoitustyön yhteydessä pohditut suojelutavoitteet, ja Eläintarhan alueen maankäytön periaatteista.
27
Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueen kaavoitus käynnistyi. Kaupunginmuseo kommentoi
alueesta laadittuja erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja ja osallistui ympäristöhistoriallisen selvityksen ohjaukseen. Kaupunginmuseon johtokunta antoi lausuntonsa puolestaan Koskelan
varikkoalueen toteutuskilpailun järjestämisestä. Katajanokan länsiosan korttelissa 147 jatkui
kahden Kirkkohallituksen toimitiloina palvelleen rakennuksen muutossuunnittelu poikkeamismenettelyn kautta ja myös kokonaisuutta koskevan asemakaavan muutostyö käynnistyi. Veräjämäen huvila-alueen vielä säilyneen rakennuskannan säilyttämiseen tähtäävä kaavamuutostyö aloitettiin. Kaupunginmuseo otti kantaa myös erilaajuisiin kaavamuutoshankkeisiin esimerkiksi Vartiokylässä, Puistolassa, Käpylässä, Munkkivuoressa ja Lauttasaaressa.
Kaikissa näissä kaavahankkeissa tavoitteena on ollut asuntorakentamisen mahdollistaminen
olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentämällä.
Museo osallistui Vartiosaaren kaavoitukseen liittyvän Vartiosaaren ranta-alueen kehittämissuunnitelman ohjausryhmään. Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on vaalia olemassa
olevan huvilakulttuurin ympäristöjä ja lisätä saaren rantavyöhykkeelle sen ominaisluonteeseen hyvin sopivia toimintoja kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja kunnioittaen.
Huopalahden asema myytiin yksityiselle ja asema-alueen ja rakennusten suojelutavoitteista.
Museo neuvotteli muutoksista useaan kertaan ja lausui asemakaavan muutosluonnoksesta.
Asemakaavamuutosten lisäksi museo lausui useista käyttötarkoituksen muutoksen ja suojeltujen rakennusten purkamisen mahdollistavista poikkeamishakemuksista,
7.3 Helsinki: Korjausrakentaminen ja kunnostus
Kulttuuriympäristöyksikön asiantuntijat ovat osallistuneet lukuisiin kaupungin kiinteistöjen ja
yksityisten rakennusten peruskorjauksen suunnitteluun ja valvoneet suojelutavoitteiden toteutumista sekä antaneet asiantuntija-apua kaupungin eri organisaatioille, yksityisille kiinteistön omistajille ja taloyhtiöille.
Vanhassa kaupunginosassa, Kruununhaassa sijaitsevien ja Torikortteleihin kuuluvien rakennusten hankkeet mm. Burtzin ja Helleniuksen taloissa sekä Leijona-korttelin pihoihin liittyvät
muutokset ovat työllistäneet kulttuuriympäristöyksikköä.
Arkkitehtien Viljo Revell, Niilo Kokko ja Heimo Riihimäki suunnitteleman, vuonna 1935 valmistuneen Lasipalatsin suojelutavoitteiden tarkistaminen tuli ajankohtaiseksi rakennuksen
osittaisen siirtymisen Amos Anderssonin taidemuseon käyttöön ja käynnistyneen asemakaavan muutoksen vuoksi. Tämä merkitsee kohteessa uutta muutosvaihetta, edellisen 2000luvun alussa valmistuneen restauroinnin rinnalle. Uudistetut suojelutavoitteet ohjaavat suunnittelua ja vireillä olevaa asemakaavan muutosta.
Helsinkiläinen koulurakennusten peruskorjaustyö on jatkunut, hankkeisiin liittyy monin tavoin
vaativia sisäilma- ja modernisointitavoitteita. Arkkitehti Arno Ruusuvuoren suunnitteleman
Roihuvuoren ala-asteen koulun perusparannuksen pohja-aineistoksi valmistui konsulttityönä
laadukas rakennushistoriaselvitys, joka kuvaa Ruusuvuoren modernismin ja peruskoulumallin hioutumista suunnitteluprosessin yhteydessä 1960-luvulla. Toisen merkittävän helsinkiläisen koulurakennuksen, Viljo Revellin ja Osmo Siparin v. 1953 suunnitteleman Meilahden ala28
asteen koulun peruskorjaus saatettiin loppuun. Lisäksi museo oli mukana jugend-tyylisen
Kronohagens lågstadieskolanin (v. 1905) peruskorjaushankkeessa.
Alvar Aallon v. 1973 suunnitteleman Sähkötalon peruskorjaus ja kunnostus on edennyt vaiheittain. Helsinki Energian, Alvar Aalto säätiön ja kaupunginmuseon yhteistyöllä rakennuksen
arvokkaat ominaispiirteet on huomioitu kunnostushankkeessa. Selim A. Lindqvistin v. 1909
suunnittelema sähköasema ja Gunnar Taucherin virastotalo vuodelta 1931 Pienellä Roobertinkadulla ovat käymässä läpi käyttötarkoituksen muutosta; yksityisomistukseen siirtyneet
rakennukset tulevat avautumaan hotellina. Vaatimattomamman asumisen merkkejä on Eerikinkatu 4 piha-alueelle sijoittuva puinen asuinrakennus 1870-luvulta, jonka säilyttämisen
edellytyksiä tarkasteltiin kiinteistön kehittämisen yhteydessä.
Kauppatorin tuntumassa sijaitsevan Vanhan kauppahallin pitkään jatkunut peruskorjaus valmistui alkukesästä. Korjauksessa painotettiin erityisesti hallin mahdollisimman alkuperäisen
ilmeen säilymistä, mikä oli haasteellista mm. talotekniikan osalta.
Kuluneena vuotena kaupunginmuseo oli mukana mm. seuraavissa hankkeissa: Helsinginkatu 24 julkisivujen peruskorjaus, jossa mm. uusittiin rappaukset ja ikkunat, asemakaavassa
suojellun Tuomarinkylän kartanon päärakennuksen vesikaton uusiminen, Topeliuksen kadulla sijaitsevien Folkhälsanin kiinteistöjen julkisivujen peruskorjaus, kiinteistön Ludvikinkatu 3
julkisivujen ja porrashuoneiden peruskorjaukset, Lönnrotinkatu 3:n palautus edustavaksi
asuintaloksi sekä Seurasaaren entisen höyrylaivaliikenteen matkustajapaviljongin seinämaalausten konservointi.
Tukkutorin alueella sijaitsevan entisen Helsingin kaupungin teurastuslaitoksen pannuhuonerakennusta ryhdyttiin muuttamaan tislaamo- ja ravintolakäyttöön ja kaupunginmuseo kommentoi suunnitelmia eri vaiheissa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia oli esillä useita
asemakaavamuutosten, poikkeamislupien ja korjausrakentamisen myötä. Toimistokäytössä
olleita vanhoja asuintaloja palautetaan ydinkeskustassa asumiseen. Toimistotaloiksi rakennettuja muutetaan hotelleiksi. Omistajuus- ja käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä suojeluarvojen turvaaminen on ensiarvoista kaupungin rakennusperinnön säilyttämiseksi.
7.4 Maakunta
Keski-Uudenmaan maakuntamuseona kaupunginmuseo on antanut lausuntoja Tuusulan,
Järvenpään, Hyvinkään, Nurmijärven, Keravan ja Kauniaisten kunnille.
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyö käynnistyi. Sen yhteydessä määritellään maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt yhdenmukaisin perustein koko Uudenmaan alueelle.
Kaavatyön tavoitteena on, että kulttuuriympäristöt tunnetaan ja ne ymmärretään alueiden
suunnittelun voimavarana, kilpailutekijänä ja uuden toiminnan mahdollisuutena.
Tuusulan yleiskaava ja Järvenpään keskustan osayleiskaavoista annettiin lausunnot. Kellokosken keskustan asemakaava eteni luonnosvaiheeseen. Asemakaavassa suojellaan valtakunnallisesti merkittävä Kellokosken sairaala-alueen kulttuuriympäristö.
29
Maakuntamuseo antoi lausuntoja Keravan alueelle suunnitelluista asemakaavamuutoksista.
Rappiotilassa olleen Keravan Tehtaanmäen vielä säilyneen rakennuskannan korjaus käynnistyi ja maakuntamuseo oli mukana myös alueen kulttuurihistoriallisia arvoja vaalivan asemakaavamuutostyön ohjauksessa.
Nurmijärvellä sijaitsevan Kiljavan sairaala-alueen kehittämisestä museo neuvotteli yhdessä
sairaalan, Nurmijärven kunnan ja Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa.
7.5 Työryhmät ja yhteistyö
Vuoden 2013 alusta lähtien kaupunginmuseon edustaja on ollut vakinaisena jäsenenä Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnassa, joka käsittelee viikoittaisissa kokouksissaan ajankohtaisia korjaus- ja uudisrakentamisen rakennuslupahankkeita ja mm. ullakkoasuntohankkeita. Neuvottelukunnan työskentelyssä mukana olo keventää lausuntomenettelyä, kun hankkeisiin voidaan ottaa suoraan kantaa kokouksissa. Lisäksi museo pystyy seuraamaan kokonaisvaltaisesti kaupungin korjaus- ja täydentämisrakentamista vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden kanssa.
Rakennustutkijat, arkeologit ja yksikön päällikkö ovat olleet jäseninä useissa työryhmissä,
kuten Seurasaari- ja ullakkotyöryhmässä. Lisäksi he ovat osallistuneet lukuisiin virastojen
välisiin työryhmiin, jossa rakennussuojelun ja korjausrakentamisen ohjausta ja ohjeistusta on
pyritty kehittämään. Asiantuntijayhteistyötä on eri virastojen lisäksi tehty myös Aaltoyliopiston kanssa, jossa opinnäytetöinä valmistui kaksi peruskorjauskysymyksiä tarkastelevaa arkkitehtuurin ja rakennustekniikan lopputyötä.
Kaupunginmuseo on osallistunut Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston rahoittamaan hautausmaaprojektin ohjausryhmän toimintaan. Tavoitteena on edistää kulttuurihistoriallisesti merkittävien hautausmaiden säilymistä arvokkaine hautamuistomerkkeineen. Edellisvuonna alkanut hanke jatkui vuonna 2014.
7.6 Vapaaehtoistyö kulttuuriympäristön hoidossa
Kulttuuriympäristöyksikössä ryhdyttiin selvittämään kulttuuriympäristön hoidon vapaaehtoistyölle uudenlaista toimintamallia. Pirkanmaan maakuntamuseossa vuonna 2009 käynnistynyttä Adoptoi monumentti -toiminnan mahdollisuutta päätettiin tutkia myös Helsingissä.
Adoptoitaviksi kohteiksi valittanee koeluontoisesti jokin 1. maailmansodan linnoite ja tyhjillään oleva lippakioski. Konkreettiseen toimintaan päästään vuonna 2015 kaupunkilaisten
kanssa.
7.7 Arkeologia
Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella Helsingin arkeologisen kulttuuriperinnön vaaliminen toi runsaasti töitä lausuntojen ja muiden viranomaistehtävien muodossa. Museon kaksi arkeologia avustivat myös muita tutkijoita maankäytön suunnitteluun
liittyvissä lausunnoissa arkeologisten kohteiden osalta.
30
Asemakaavoitukseen tai rakennustöihin liittyviä maastokäyntejä ja pienempiä valvontoja tehtiin vuoden aikana runsaasti. Useat niistä liittyivät ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin ja tykkiteihin. Vuoden aikana tarkastettiin tavallista runsaammin kaupunkilaisten
tekemiä havaintoja kivikaudesta aina viime vuosisadan kalliohakkauksiin.
Vuoden alussa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua Presidentinlinnan peruskorjauksen töiden valvontaa Tasavallan presidentin kanslian kustantamana. Valvonta keskittyi etupihan
rakennustöissä syvältä maan sisältä löydettyjen pienialaisten vanhojen rakenteiden ja kulttuurikerrosten dokumentoimiseen. Etupihalta tavattiin vanha 1800-luvun alun rannan maanpinta noin 1,5 metriä nykyisen pihatason alapuolelta. Ainoa kiinteä rakennelma oli katkelma
laiturista entiseltä rantalinjalta.
Pienempi pitkäkestoisempi valvontatehtävä oli kaupunkitalokorttelissa sijaitsevan Helleniuksen pihan peruskorjauksen valvonta syksyllä. Piha todettiin melko tuhoutuneeksi aikaisempien rakennustöiden, etenkin kaupungintalokorttelin vuosien 1985-88 peruskorjauksen, takia.
Tutkimukset kustansi Tilakeskus.
Vuoden aikana valmistui runsaasti edellisten vuosien tarkastuksien, valvontojen ja kaivausten raportteja; Senaatintori 2012, Konala, Kolsarintie 8 C 2014, Laajasalo, Hålvikin hopeakaivos 2013, Kaarela, Shemeikankuja 1 2013, Haaga, Ida Aalberginpuisto 2013, Pakila, Ripusuontie 54 2012, Kaarela, Juoksuhaudantie 6b-8 2012, Taka-Töölö, Välskärinkatu 2 B
2011, Kamppi, Bulevardi 16 ym 2011 ym. Kuluneen vuoden valvontojen raporttien tekeminen
on myös aloitettu.
Kaupunginmuseossa on kaksi arkeologia. Toisen arkeologin ensisijainen työ oli vuonna 2014
Senaatintorin vuoden 2012 kaivausten jälkityöt ja raportin teko. Samoin hänen tehtäviinsä
kuului osallistuminen maastotarkastuksiin, valvontoihin ja muuhun museotyöhön. Jälkimmäiseen kuuluivat erityisesti museon arkeologian työpajat lapsille ja arkeologin työn esittelyt
yleisölle ja opiskelijoille.
7.8 Rakennuskulttuurin tutkimus
Helsinki City –inventointi jatkui vielä kuluneen vuoden ja valmistui loppuvuodesta, kuten
myös aiheesta painettu julkaisu. Inventointiprojekti käsitti Helsingin liikekeskustan vuosina
1945–1990 valmistuneet liike- ja toimistorakennukset.
Puotila-inventointi käsitti hyvin säilyneen ja yhtenäisen 1960-luvun asuinalueen rakennusten
inventoinnin arvotuksineen. Puotila-inventointi on liitetty museon verkkosivuille PDfjulkaisuna.
8 ALUEELLINEN MUSEOTYÖ
Maakuntamuseona Helsingin kaupunginmuseon tukee ja kehittää museotyötä KeskiUudenmaan yhdeksän kunnan alueella. Kulttuurihistoriallisia paikallis- ja erikoismuseoita on
alueella yli 50. Alueellisen toiminnan painopisteitä määrittää Museoviraston kanssa neuvotel31
tu suunnitelma vuosille 2014–17.
Toiminnan painopisteinä suunnitelmakaudella ovat Uudenmaan yhteisen museoportaalin,
Uudenmaan museo-oppaan ylläpito ja käytön edistäminen. Portaalissa on mukana yhteensä
186 museokohdetta. Toisena painopistealueena on kokoelmatyö, johon liittyen toteutettiin
keväällä alueen museoille suunnattu, kokoelmatyön suunnitelmallisuutta selvittävä kysely.
Kyselyvastaukset olivat pohjana 6.10. Hakasalmen huvilassa pidetylle kokoelmailtapäivälle.
Kokoelmien ajankohtaisista haasteista keskustelemaan kokoontui lähes neljäkymmentä museolaista alueen monenlaisista museoista.
Monipuolista neuvontaa tarjottiin museoille ja kokoelmia omistaville yrityksille ja yhteisöille.
Maakuntamuseo oli asiantuntijana mukana pysyvissä työryhmissä ja erilaisissa museoiden
kehittämishankkeissa, kuten Näkövammaismuseon toimikunnassa ja Kotiseutuliiton paikallismuseotyöryhmässä. Museoviraston myöntämiä harkinnanvaraisia avustuksia maakuntamuseon alueelta saivat Helsingin väestönsuojelumuseo ja Vantaan maatalousmuseo.
Uudenmaan museopäivä järjestettiin keskiaika-teemalla Raaseporissa 3.10.
Ajankohtaisista asioista tiedotettiin uutiskirjeellä ja Sofia-lehdessä jatkui alueen museoita ja
esittelevä Museo valokeilassa –palsta.
9 TUTKIMUS, INVENTOINNIT JA SELVITYKSET SEKÄ NYKYDOKUMENTOINTI
9.1 Nykydokumentointi
Monikulttuurisuuden ja -kielisyyden vaikutus opettajien työssä
”Oon oppinu niinku vuosien saatossa sen, että mun ei tarvi kaikkea tietää ja mä voin myöntää sen
vanhemmille. Mä voin hyvin kysyä, että ”nyt mä en ymmärrä oikein ja mites teillä ja onko teijän
kulttuurissa semmonen tapa tai tämmönen tapa tai miten teillä on tapana?”
Ja vanhemmat yleensä hyvin mielellään kertoo, kun avoimesti kysyy, eikä niin, et mä oletan jotain
ja teen asioita silleen niinku ihan sen takia, et mä luulen, et nyt ne haluais näin, enkä koskaan ota
selvää.” (lastentarhanopettaja, nainen, alalla 22 vuotta)
Opetustyödokumentoinnissa haastateltiin yhteensä 12 opettajaa helsinkiläisistä kouluista ja
päiväkodeista. Tavoitteena oli kerätä aineistoa opettajien monikulttuurisesta ja erityisesti –
kielisestä työstä. Dokumentointi oli osa TAKOn pooli 2:n toimintaa ja se toteutettiin yhteistyössä Helinä Rautavaaran museon kanssa. Kaupunginmuseossa haastatteluista ja hankkeen koordinoinnista vastasivat kaksi määräaikaista tutkijaa sekä valokuvaaja. Kaikki haastatellut kuvattiin työssään, minkä ansiosta kokoelmiin tallentui moniulotteinen otos koulujen ja
päiväkotien arjesta.
Musiikkia! -näyttelyn dokumentoinnit jatkuivat
Kuvakokoelmissa jatkettiin vuonna 2015 Hakasalmen huvilassa avautuvaa Musiikkia! näyttelyä varten tehtäviä nykydokumentointeja. Dokumentointeja tehtiin niin Euroviisufaneihin kuin lastenmusiikkifaniin ja Flow-festivaaliinkin liittyen. Dokumentointien tuloksena
32
syntyneet monipuoliset aineistot – haastattelut, havainnoinnit ja valokuvat – tallennettiin Mediaksi-kokoelmahallintajärjestelmään.
Päivä Hakaniemen hallissa
Hakaniemen kauppahalli remontoidaan vuonna 2016. Tämä oli yksi syy käynnistää hallin
dokumentointi yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa syksyllä 2014. Hanke oli osa kansatieteen oppiaineen ja ruokakulttuurin monitieteisen opintokokonaisuuden yhteistä kenttätyökurssia, jonka aikana opiskelijat perehtyivät haastatteluun, havainnointiin ja valokuvaamiseen. Museon kanssa tehtävässä hankkeessa opiskelijat pääsivät tutustumaan yhteen museotyön näkökulmaan, museo puolestaan sai uusinta tieteellistä näkemystä nykydokumentoinnin tekemiseen. Kaupunginmuseossa hankkeesta ja sen koordinoinnista vastasi määräaikainen tutkija. Museon valokuvaajat sekä kouluttivat opiskelijoita että kuvasivat itse. Yhteensä hankkeessa haastateltiin 15 asiakasta ja hallikauppiasta sekä hallivahti. Hallin elämä
tallentui eri vuorokauden aikoina ja lisäksi kokoelmiin saatiin välähdys hallin kielimaisemasta.
10 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Réseau art nouveau network -verkoston tuottama ”Art Nouveaun Luonto” näyttely oli esillä
Sofiankadun Lyhtysalissa ja päättyi helmikuussa. Näyttelyyn tutustui 18 940 asiakasta neljän
kuukauden aikana, mikä kertoo laajasta kiinnostuksesta art nouveau muotoilua ja jugendarkkitehtuuria kohtaan.
Museon edustaja osallistui Réseau art nouveau networkin kokoukseen Riikassa. Sen yhteydessä oli art nouveau arkkitehtuurin tilallisista elementeistä järjestetty suurelle yleisölle suunnattu seminaari.
Kaupunginmuseo on osallistunut vuosina 2012-14 kumppanina Nordplus Adult –ohjelman
hankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut kehittää välineita kulttuurilaitosten yleisötyön vaikuttavuuden arviointiin. Englannissa, Pohjoismaissa ja Baltiassa ovat monet museot ja arkistot
ottaneet käyttöön GLO-mittariston, jonka avulla yleisötyön vaikuttavuutta pyritään arvioimaan. Kulttuurilaitosten työn merkitystä kävijöiden elämään tarkastellaan useista eri näkökulmista, kuten: kyvyt ja taidot, asenteet ja arvot, ilo, inspiraatio ja luovuus sekä toiminta ja
kehittyminen. NCK julkaisi hankkeen päättyessä vuoden vaihteessa museoiden ja arkistojen
hyvistä museopedagogisista käytännöistä raportin ”Implementing Heritage Learning Outcomes in the Nordic and Baltic area”, jossa esitellään aikuisille suunnattua opetustyötä ja sen
vaikuttavuutta. Kaupunginmuseo on käyttänyt GLO-työkalua arvioidessaan kaupunginmuseon tarjontaa muistisairaille.
11 HENKILÖSTÖ
11.1 Vakinaisen henkilöstön määrä yksiköittäin ja nimikkeittäin
Hallinto
museonjohtaja
9 henkilöä
33
hallintopäällikkö
taloussuunnittelija
henkilöstösihteeri
johdon assistentti
it-suunnittelija
it-asiantuntija
kiinteistö- ja turvallisuusvastaava
vastaava virastomestari
Esinekokoelmat
tutkimuspäällikkö
intendentti
3 tutkijaa
tutkija (maakuntamuseo) /hankepäällikkö, UKM
4 konservaattoria
museomestari
museoavustaja
12 henkilöä
Kuvakokoelmat
yksikön päällikkö
3 tutkijaa (valokuvat)
tutkija (taide + valokuvat)
tutkija (kirjasto)
tutkija (arkisto)
paperikonservaattori
4 kuvankäsittelijää
valokuvaaja
tietopalvelusihteeri (osa-aikainen)
14 henkilöä
Kulttuuriympäristö
yksikön päällikkö
3 tutkijaa (rakennussuojelu)
2 tutkijaa (arkeologia)
arkkitehti
konservaattori
8 henkilöä
Yleisöpalvelut
yksikön päällikkö
markkinointi- ja viestintäsuunnittelija
verkkoviestijä
viestintäassistentti
tutkija (tiedotus)
5 museolehtoria
2 työpajaohjaajaa (joista 1 osa-aikainen)
museokaupan hoitaja
2 näyttelymuseomestaria
virastomestari
9 museoemäntää (joista 1 osa-aikainen)
2 museoisäntää
27 henkilöä
Kertomusvuoden lopussa kaupunginmuseon palveluksessa oli yhteensä 102 (2013: 101)
henkilöä, joista vakinaisia oli 70 (2013: 71) ja määräaikaisia 32 (2013: 30), joista sijaisia 2,
työllistettyjä 7 ja tuntityöntekijöitä 12. Vuoden aikana museossa oli 11 harjoittelijaa tai työko34
keilussa olevaa henkilöä.
Poissaoloja oli yhteensä 5 356 päivää (2013: 6340), joista sairauslomapäiviä 595 (2013:
448), sairaan lapsen hoitopäiviä 51 (2013: 37), vuosilomia 3 435 (2013: 3322) päivää, muita
palkallisia poissaoloja 150 (2013: 127) ja muita palkattomia poissaoloja 1125 (2013: 2406)
päivää.
11.2 Työhyvinvointi
Kaupunginmuseon työhyvinvointiohjelma noudattaa Helsingin kaupungin työhyvinvoinnin
toimintaohjelman ja yhteistoiminnan periaatteita sekä tavoitteita. Vuosittainen museon työhyvinvointiryhmän laatima työhyvinvointisuunnitelma tukee kaupungin strategiaohjelman ja museon omien linjausten toteuttamista. Tavoitteena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä tukea henkilöstön työhyvinvoinnin toteutumista.
Toimintatapoja ovat työhyvinvointi- ja työsuojeluasioiden käsittely yhteistyössä, haitta-, vaara- ja kuormitustekijöiden ennakointi sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen osana
työyhteisöjen jokapäiväistä toimintaa. Työhyvinvointiryhmän laatima raportti vuoden aikana
toteutuneesta tyhy-toiminnasta käsitellään museon laajennetussa johtoryhmässä. Kaupunginmuseon työhyvinvointiryhmä on yhdistetty tyhy- ja työsuojeluryhmä. Vuonna 2014 työhyvinvointiryhmä kokoontui 8 kertaa.
Helsingin kaupunginmuseon työhyvinvointikyselyä ei vuonna 2013 järjestetty, vaan sen sijaan otettiin käyttöön kaupungin linjausten mukaisesti Kunta10-kysely, jonka tuloksia vasta
odotetaan toimintakertomusta koottaessa.
Museon mittavassa muutosprosessissa yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut, että uuden
suunnittelu tehdään yhteistoiminnallisesta ja avoimesti koko henkilöstöä osallistaen. Toimintavuonna museossa onkin ollut poikkeuksellisen paljon erilaisia henkilöstötyöpajoja, joiden
kautta kaikki ovat päässeet osallistumaan ja antamaan omaa asiantuntemustaan.
Vuoden aikana järjestettiin säännöllisesti yksiköiden, johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokoukset, sekä koko henkilöstön yhteisiä museokokouksia neljä kertaa. Koko museon
henkilöstön kehittämispäivä oli Katajanokan Kasinolla 28.10.2014. Päivään osallistui 69 museon työntekijää. Lisäksi eri yksiköillä/tiimeillä oli omia kehittämispäiviään. Henkilökunnan ja
esimiesten väliset tavoite- ja kehityskeskustelut sekä tavoitteiden seurantakeskustelut käytiin
yksiköittäin.
Kevään liikunnallinen tyhy-päivä oli oli 5.5. luontokeskus Haltiassa Nuuksiossa, ja syksyn
kulttuuriretki suuntasi 1.9. Halikkoon ja Wiurilan kartanoon. Vuoden aikana Sofiankadulla ja
Malmilla oli mahdollisuus saada niska- ja hartiahierontaa. Lisäksi henkilökuntakerho tuki liikuntaharrasteita, mm. kerran viikossa Sofiankadulla järjestettyä joogaa.
Museon henkilökuntajuhlaa Palon päivää vietettiin 14.11. ravintola Aliassa Mustikkamaalla.
Vuoden museoteosta palkittiin verkkoviestijä Reeta Holma ja viestintäassistentti Mirella Lampela. Kuntaliiton ja Suomen Museoliiton ansiomerkkejä pitkäaikaisesta palveluksesta saivat
Tiina Merisalo, Markus Laine, Pirkko Madetoja, Jaana Mellanen, Anne Mäkinen ja Marja Nykänen.
35
11.2 Osaamisen kehittäminen
Eri yksiköistä osallistuttiin mm. Suomen Museoliiton, Museoviraston ja Oiva-akatemian tarjoamiin koulutuksiin. Johtaminen ja esimiestyö on ollut yksi painopistealue, ja kaikkiaan kuusi
henkilöä on osallistunut erilaisiin pidempiin johtamisen koulutusohjelmiin.
Muuttuvan toimintaympäristön ja museon vuoksi oppia ja parhaita käytäntöjä on etsitty toimintavuoden aikana useilta opintomatkoilta. Uutta kaupunginmuseota suunnitteleva Lasten
kaupunki –työryhmä (Anna Finnilä, Marjukka Sihvola, Seija Haga, Jere Jäppinen) teki opintomatkan Amsterdamiin 26. – 29.8.2014, jossa tutustuttiin lapsille ja nuorille suunnattuihin
näyttelyihin sekä uusiin näyttelyteknisiin ratkaisuihin Scheepvaartmuseumissa (Merimuseo),
Joods Historisch Museumissa (Juutalaisuusmuseo), Verzetsmuseumissa (Miehitysmuseo),
Tropenmuseum Juniorissa (Etnografinen museo), Amsterdamin kaupunginmuseossa ja Het
Grachtenhuisissa (Kanavamuseo). Näyttelyiden vahvat tarinat ja liikkuvan kuvan käyttö tekivät työryhmään suuren vaikutuksen.
Uutta kaupunginmuseota suunnitteleva Helsinki –näyttelyn työryhmä (Jari Harju, Hilkka Vallisaari, Pirkko Madetoja, Aki Pohjankyrö) teki 31.8.-3.9.2014 opintomatkan Glasgow’un. Tärkeimpinä pääkohteina olivat 2013 European Museum of The Year Awardin saanut Riverside
Museum, joka on kiinnostava liikennealan museo modernissa museorakennuksessa. Ryhmä
vieraili myös uudistuneessa kokoelmakeskuksessa, joka toimii open storage –periaatteella ja
jolla on myös aktiivista yleisötoimintaa. Muut tutustumiskohteet olivat Scotland Street School
Museum ja Kelvingrove Art Gallery and Museum.
15.-16.12.2014 Helsinki –näyttelyn työryhmä teki opintomatkan Oslon yliopiston Kulttuurihistoriallisen museon näyttelyyn, joka käsitteli Norjan 200-vuotista perustuslakia vapauksien ja
oikeuksien näkökulmasta. Muita käyntikohteita olivat Kulttuurien museo (Intercultural Museum), kaupungintalo ja Oopperatalo.
Uuden kaupunginmuseon Teematilaa suunnitteleva ryhmä (Sauli Seppälä, Aino Pitkänen,
Satu Savia) teki 1.-3.10.2014 opintomatkan Berliinin museoihin.
Museolehtori Anna Finnilä osallistui ”Implementing Heritage Learning Outcomes in the Nordic and Baltic Area” Nordplus Adult –projektin loppuseminaariin Östersundissa Ruotsissa
11.-12.11.2014. Seminaarissa esiteltiin eri osallistujamuseoiden ja –arkistojen hyviä käytäntöjä aikuisille suunnatuissa oppimishankkeissa.
Markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Tove Vesterbacka osallistui Taiwanin Taichungissa pidettyyn ICOM konferenssiin 2.-5.9.2014. Konferenssin kattoteemana oli Museum Branding:
Redefining Museums for the 21st Century. Joulukuun 2014 alussa Uuden kaupunginmuseon
hankepäällikkö Ulla Teräs ja markkinoinnista ja viestinnästä vastaa Tove Vesterbacka osallistuivat Lontoossa järjestettyyn Remix-konferenssiin, jossa teknologia, yrittäjähenkisyys ja
kulttuuri yhdistyivät mielenkiintoisella tavalla.
Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry jakoi matkastipendin neljälle museolaiselle. Tutkija
Jari Harju tutustui Museum of Liverpooliin ja National Slavery Museumiin ja erityisesti niiden
36
osallistavaan työhön. Verkkoviestijä Reeta Holma osallistui Newcastlessa MuseumNextkonferenssiin, joka keskittyi museoiden tulevaisuuteen digitalisoituvassa maailmassa. Tekstiilikonservaattori Maarit Jones sai stipendin pukuhistorian opintoihin Firenzessä. Intendentti
Elina Kallio tutustui Birminghamin kokoelma- ja konservointikeskukseen.
Kulttuuriympäristöyksikkö teki kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Kööpenhaminaan,
jossa tutustuttiin ajankohtaisiin ja laajoihin 2010–2014 tehtyihin arkeologisiin kaivauksiin
kaupungin keskustassa Gammel Strandissa aivan Slotsholmenin kupeessa. Kööpenhaminassa on tehty viime vuosina lukuisia arkeologisia kaivauksia metron laajenemisen johdosta.
Lisäksi tutustumiskohteina olivat kaupungin entinen tukkutori ja teurastamoalue Kodbyen
Helsingin Tukkutoriin verrattava kohde erilaisine ruokakulttuuriin liittyvine toimintoineen, meriuimala ja täydennysrakentamiskohteena oleva Carlsbergin panimoalue sekä ranta-alueiden
uudisrakentaminen.
12 KEHITTÄMINEN
Uusi kaupunginmuseo
Vuonna 2016 Senaatintorin kulmalle avautuvan Uuden kaupunginmuseon suunnittelu pääsi
toimintavuonna täyteen vauhtiin. Uusi kaupunginmuseo –hanke julkistettiin yleisölle helmikuussa positiivisen medianäkyvyyden siivittämänä. Avoimuus ja osallisuus ovat olleet suunnittelun lähtökohtia ja museon suunnittelun edistymistä on voinut seurata uusikaupunginmuseo.fi –sivujen blogissa ja Uuden kaupunginmuseon julkisella facebook-sivulla. Rakennustyöt
Elefanttikorttelissa käynnistyivät toukokuussa ja etenivät vuoden mittaan aikataulussa.
Strategisena tavoitteena on kirkastaa museon palvelukokonaisuus ja luoda uudesta museosta kaupunginmuseon lippulaiva. Uuden museon kokonaiskonseptin hahmottamisessa keskiössä ovat olleet museon asiakkaat ja kaupunkilaiset. Erilaisilla vuorovaikutteisilla menetelmillä ja kokeiluilla on haluttu lisätä kaupunkilaisten osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa
oman museonsa suunnitteluun. Esimerkiksi asiakaspaneelin kysymyksillä on kerätty tietoa
mieleen painuneista museokokemuksista, unelmien museosta ja siitä, mitä panelistit Helsingissä rakastavat. Asiakasymmärrystä kasvatettiin mm. fokusryhmähaastatteluilla, joiden pohjalta luotiin suunnittelun apuvälineiksi tähtiasiakasprofiilit. Syksyllä käynnistettiin 12 vapaaehtoisen kaupunkilaisen kanssa ”Pikkulauantaisauna”-nimen saanut kokeilu, jossa Lyhtysalin
tilaan toteutetaan yhteissuunnitteluna valokuvanäyttely.
Museon konseptia on työstetty paitsi asiakkaiden, myös tilojen ja kokonaistunnelman osalta.
Alustava tilakonsepti valmistui Designtoimisto Muotohiomon sparraamana loppuvuodesta ja
aikaisemmin tehtyjä tilasuunnitelmia päästiin päivittämään uuden museon profiilia vastaaviksi. Kaikessa tekemisessä ja ratkaisuissa Uusi kaupunginmuseo on helposti lähestyttävä, tunteita herättävä ja erottuva.
Sisältötyöryhmät ovat vuoden aikana työskennelleet tiiviisti Lasten kaupungin ja Helsinkinäyttelyn suunnittelun sekä museon 4. kerroksen vaihtuvien teemojen parissa. Oppia, esikuvia ja inspiraatiota haettiin myös ulkomailta ja opintomatkoja tehtiin mm. Amsterdamin, Berliinin ja Glasgow’n museoihin.
37
Kaupunginmuseon sisäisestä näkökulmasta uudistuminen on vaatinut totuttujen toimintamallien ja palvelujen välillä kriittistäkin tarkastelua. Toisaalta hanke on tarjonnut mahdollisuuden
myös uudenlaisten työtapojen kokeiluun ja yksikkörajojen ylittämiseen. Uusi kaupunginmuseo on ollut aiheena museon kehittämispäivässä ja esimerkiksi museokonseptin palveluideoiden priorisointi ja jatkojalostus toteutettiin syksyllä koko museon yhteisenä ponnistuksena
kolmessa henkilökunnan työpajassa.
Organisaation uudistaminen
Museon uusi visio, strategiset painopisteet ja tavoitteet hyväksyttiin keväällä osana seuraavan vuoden talousarvioesitystä. Museossa oli tarpeen käynnistää myös nykyisen organisaation tarkastelu tavoitteena löytää uutta visiota ja strategiaa tukeva organisaatioratkaisu.
Ramboll Management Consulting Oy:n konsultoimana käynnistettiin työskentely koko henkilöstölle kohdistetulla kyselyllä, jossa kartoitettiin museon vahvuuksia ja heikkouksia sekä organisaatiotarkastelussa tärkeitä asioita. Organisaatiotyöpajoja järjestettiin syksyllä kolme
kappaletta ja niihin osallistui runsaslukuinen joukko innostuneita museolaisia. Lisäksi laajennettu organisaatiojohtoryhmä on työskennellyt omissa työpajoissaan syksyn aikana. Työ jatkuu ja tavoitteena on saada uusi organisaatiomalli valmiiksi vuoden 2015 aikana.
Omarahoituksen kehittäminen
Toimintavuonna käynnistettiin myös museon omarahoituksen kehittämissuunnitelma Kultasuu Oy:n konsultaatiotuella. Omarahoituksen suunnitelma valmistuu maaliskuun 2015 aikana.
13 YMPÄRISTÖTAVOITTEET
Kaupunginmuseon toiminnan perustana on kestävän kehityksen periaate: kulttuuriperinnön
suojelu, dokumentointi, säilytys ja tiedonjako. Kaupunginmuseo pyrkii vaikuttamaan ympäristöön rakennussuojelun keinoin, tutkimalla vanhaa rakennuskantaa ja korostamalla sen säilyttämistä ja valistamalla vanhoista, ekologisesti kestävistä rakennus- ja korjausmenetelmistä.
Ympäristö otetaan huomioon myös museon omassa toiminnassa. Vuoden 2014 Kaupunginmuseon energiansäästön tavoite oli 4 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta. Viraston ekotukitoimintaa vakinnutettiin viime vuoden aikana. Museon energiankulutusta seurattiin
vuoden aikana energiaraporteista. Arviota siitä, että saavutettiinko vuoden 2014 energiansäästötavoite, ei ole toimintakertomuksen laadintaan mennessä ole saatu käyttöön. Uusissa
laitehankinnoissa pyritään huomioimaan niiden ekologisuus.
Kaikki museorakennukset on korjattu suojelutavoitteiden mukaisesti. Kiinteistöjen rakennuksiin ja talotekniikkaan kohdistuvia energiansäästömahdollisuuksia ehdotettiin parannushankkeina kiinteistön omistajalle. Museon energiansäästösuunnitelman mukaisesti muun muassa
kierrätetään näyttelymateriaaleja ja lajitellaan pakkaukset, biojätteet, paperi- ja sekajätteet
sekä kiinnitetään huomiota yleisesti toimitilojen, toiminnan, tuotteiden ja palvelujen energiataloudellisuuteen. Sähkölaitteille ja ongelmajätteille on kokoamispiste Hyrylän kokoelmakes38
kuksessa, josta ne keskitetysti viedään Sortti asemalle. Tietotekniikan laitteet toimitetaan
Uusix verstaalle. Jätteistä koitui menoja € (2013: 5821 €).
14 TOIMITILAT
Kaupunginmuseon käytössä olivat vuoden lopussa seuraavat toimitilat:
toimipiste
pinta-ala m2
Sofiankatu 4
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 D
Raitioliikennemuseo, Töölönkatu 51 A
Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12
Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 18
Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4
Malmin kokoelmakeskus
Honkanummen kokoelmakeskus
Hyrylän kokoelmakeskus
Verstas, Harkkoraudantie 10
2 677
741
1 436
170
478
554
3 365
3 456 (+ parvi)
1 900
240
Yhteensä
15 017 m2
Keväällä 2013 Ruiskumestarin talossa havaittiin kosteus- ja sisäilmaongelmia ja työsuojelutoimenpiteenä toimipiste jouduttiin sulkemaan. Tilakeskus ei käynnistänyt korjaushanketta
tämänkään toimintavuoden aikana, joten talo pysyi suljettuna edelleen.
Kaupunginmuseon uusien tilojen peruskorjaus, K4-Elefantti –korttelissa käynnistyi keväällä
2014. Museo on osallistunut käyttäjänä työmaakokouksiin ja päivittänyt työtilojen suunnitelmia mm. painottamalla monitilatoimistoratkaisuja.
Vuonna 2013 aloitettu suunnittelu Sofiankadun konservointitilojen muutosta Malmin kokoelmakeskukseen jatkui alkuvuonna, mutta keskeytettiin, kun suunnittelu ja neuvottelut kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteisestä kokoelma- ja konservointikeskuksesta Turvalaaksoon
alkoivat keväällä 2014. Yllättävä ja nopea päätös kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteisestä hankkeesta tehtiin kaupunginhallituksessa 27.10.2014 ja vuokrasopimus kaupungin ja
Suomen Pankin välillä allekirjoitettiin vuoden 2014 lopulla. Malmin ja Honkanummen kokoelmakeskukset ja Harkkoraudantien verstas muuttavat Turvalaaksoon kolmessa vaiheessa
2015-16.
39
15 MÄÄRÄ- JA TALOUSTAVOITTEET
Kaupunginmuseon toimintatuotot ja toimintakulut 2012–2014, 1 000 euron tarkkuudella:
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
2012
256
8
52
143
224
2013
318
10
11
143
2
2014
328
16
98
159
3
Toimintatuotot yhteensä
683
484
604
Palkat
Muut henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut menot
2 830
943
1 100
424
5
2 199
24
2 919
991
922
400
5
2 254
16
3 085
1 013
939
345
5
2 187
17
Toimintakulut yhteensä
Toimintakate
7 527
-6 844
7 507
-7 023
7 591
-6 987
2012
2013
2014
Suoritetavoitteet
Tutkimustoimintojen lukumäärä
Asiantuntijapalvelujen lukumäärä
17 719
12 816
15 586
11 843
16 806
7 880
Tehokkuus / taloudellisuus
Menot / asukas
12,47
12,41
12,21
363 710
18
467
459 098
9
441
467 107
14
493
453 818
938 818
6 080
91 942
454 098
949 922
6 090
92 372
454 088
962 723
6 101
92 044
84 491
54 585
5 378
8 102
86 975
57 893
5 769
89 959
61 514
5 409
9 502
Voimavarat
Henkilöstön määrä (vakituiset)
Tilat, m2
72
15 623
72
15 017
70
15 017
Tuottavuus (2011=100)
73
75
79
Toiminnan laajuustiedot
Asiakkaiden lukumäärä
Näyttelyt ja julkaisut
Annetut lausunnot ja muistiot
Kokoelmien laajuus yht.
 esine- ja arkistokokoelmat
 valokuvat
 taide
 arkeologiset kokoelmat
Kokoelmista digitoituna yht.
 esine- ja arkistokokoelmat
 valokuvat
 taide
 arkeologiset kokoelmat
40
16 KAUPUNGINMUSEON JOHTOKUNTA 2014
Varsinaiset jäsenet
puolue
Henkilökohtaiset varajäsenet
puheenjohtaja
Ville Ylikahri
Vihr.
Juuso Koponen
varapuheenjohtaja
Raine Luomanen
Kok.
Riitta Snäll
Kok.
Päivi von Rabenau
Arto Aniluoto
Laura Karhulahti
Eero Hilden
Antero Alku
Mikko Ilanko
Annikki Finnig
Miika Sahamies
Marika Lahti Kok.
Sari Hartonen
Irmeli Ahola
Marjukka Vainio-Rossi
Kaisu Vesikansa
Kyösti Helin
Vihr.
SDP
Kesk.
Vas.
PS
Kaupunginhallituksen edustajana toimi Sirpa Puhakka ja henkilökohtaisena varajäsenenä
Dan Koivulaakso.
Esittelijöinä toimivat viran puolesta museonjohtaja Tiina Merisalo ja omissa asioissaan yksiköiden päälliköt Riitta Pakarinen, Jari Karhu, Anne Mäkinen ja Minna Sarantola-Weiss. Sihteerinä toimi vs. hallintopäällikkö Leena Lestelä, joulukuusta alkaen hallintopäällikkö Päivi
Elonen.
Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 11(2013: 9) kertaa ja pöytäkirjoihin tehtiin
107 (2013:89) pykälää.
Johtokunta antoi 18 lausuntoa (2013:15) seuraavista asioista:
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto koskien aloitetta nimien saamiseksi esille Santahaminan punaisten hautapaikan yhteyteen
–
Helsingin kaupunginmuseon lausunto ilmatorjunnan muistomerkkitykkiä koskevasta esityksestä
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Kampin (4.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12258, korttelin 87 tontti 4, Bulevardi 12
–
Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunto asemakaavan muutosehdotuksesta koskien Käpylän korttelia 25821, tonttia 2, osoitteessa Mäkelänkatu 95
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2013
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
41
–
Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Meilahden sairaala-alueen asemakaavaehdotuksesta (nro 12257)
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto kulttuuritoimen organisaatiota koskevasta loppuraportista
–
Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunto valtuutettu Tuomas Rantasen
ym. aloitteesta, joka koskee tapahtumaravintolan perustamista VR:n makasiinin
fragmenttiin
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto valtuutettu Laura Kolben tekemästä toivomusponnesta, joka koskee Vallilan korttelin 390 alueelle (Pasilan konepaja) esitettyä historia-aiheista pienoisnäyttelyä
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto kulttuuritoimen organisaatiota koskevasta loppuraportista
–
Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Helsingin kaupunginteatterin
asemakaavan muutosehdotuksesta
–
Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (12266)
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Lokkisaarenpuiston asemakaavan muutosehdotuksesta
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Punakiventien asemakaavan muutosehdotuksesta
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Vuosaarentie 10:n asemakaavan muutosehdotuksesta
–
Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Itäisen saariston asemakaavaehdotuksesta nro 12300
–
Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Käpylän Käpylänkuja 5:n asemakaavan muutosehdotuksesta (Käpylä 25/827/2)) (nro 12263)
Suomen museoliiton 91. vuosikokoukseen ja valtakunnallisille museopäiville Savonlinnassa toukokuussa osallistuivat kaupungin virallisena edustajina Ville Ylikahri ja Sari Hartonen. Suomen kotiseutuliiton vuosikokouksessa Hämeenlinnassa
elokuussa kaupunkia edusti Mikko Ilanko.
17 LAHJOITTAJAT 2014
Lahjoituksia museon kokoelmiin ovat tehneet:
Yksityiset
Aaltonen, Patrik
Alanco, Jan
Backman, Kirsti
Bondestam, Mårten
Branders, Henrik
42
Castrén, Reijo
Eine, Sten
Granlund, Marja
Göthberg, Marianne
Haapavaara, Helena
Havukainen, Pauli
Heinänen, Aira
Helander, Keijo
Honkajuuri, Tarja
Hänninen, Tuire
Ikonen, Leena
Jouhti, Pekka
Jäppinen, Jaakko
Kahanpää, Henrik ja Jere
Katainen, sari
Kaukonen, Marjatta
Keinänen, Tino
Keravuori, Heikki
Laessaari, Seppo
Manerva, Georgij (Yrjö)
Modig, Ritva
Munter, Mirja
Ojanen, Pauli
Oksanen, Pentti
Oranne, Anneli
Pietarinen, Lauri
Pääkkönen, Jukka
Rantanen, Birgitta
Ruskeeniemi, Arja
Saarinen, Timo
Salokoski, Antero
Salomaa, Pärla
Sarkio, Antero
Silpiö, Antero
Sinervo, Susanna
Vähämäki, Erkki
Virastot, yritykset ja yhteisöt
Early Learning/Koulun Erityispalvelu Oy
Helsingin kaupunki, elinkeino-osasto
Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, matkailu- ja kongressitoimisto
Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto/Kallion perheneuvola
Helsingin Kotkat ry
Helsingin markkinointi Oy
Helsingin yliopisto, kansatieteen oppiaine
Svenska skolhistoriska föreningen i Finland
Toivo Kuula -seura ry
43