päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuus

PÄIVYSTÄVÄN SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTON
TOIMIVUUS
Muikku Sisko
Pro - gradu tutkielma
Terveystieteiden laitos
Hoitotieteen tieteenala
Oulun yliopisto
Toukokuu 2015
OULUN YLIOPISTO
LKT, Terveystieteiden laitos, hoitotiede
TIIVISTELMÄ
Sisko Muikku
Päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuus
Pro gradu-tutkielma: 35 sivua, 3 liitettä
Toukokuu 2015
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja kartoittaa päivystävän sairaanhoitajan
vastaanoton toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada
tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon ja tuottaa
tietoa kehitettäessä päivystävän sairaanhoitajan asiakkaiden hoitotyön käytäntöä perusterveydenhuollossa.
Tutkimusaineisto (n=112) kerättiin maaliskuussa vuonna 2015 strukturoidulla kyselylomakkeella Oulun seudun kolmen eri kunnan terveyskeskuksesta. Kohderyhmän muodostivat päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton asiakkaat. Tutkimukseen vastasi 112
päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käynyttä asiakasta. Aineisto analysoitiin
SPSS 22- tilasto-ohjelmalla. Tutkimustuloksia tarkasteltiin prosentti- ja frekvenssijakaumilla, joita havainnollistettiin taulukoilla ja kuvioilla. Lisäksi taustatekijöiden ja
asiakkaiden tyytyväisyyden yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoimalla ja kaksisuuntaisella
χ²-riippumattomuustestillä. Tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajat olivat tyytyväisiä päivystävän sairaanhoitajan
vastaanoton toimintaan. Tyytyväisiä oltiin sairaanhoitajilta saatuun hoitoon ja ohjaukseen. Sairaanhoitajia pidettiin ammattilaisina, joilta sai asiantuntevaa hoitoa. Taustatekijät eivät tulosten mukaan vaikuttaneet tyytyväisyyteen. Tulosten perusteella kehittämistarpeeksi nousi ajanvarauksen saatavuuden parantaminen. Tässä tutkimuksessa saatua
tietoa voidaan käyttää sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan edelleen kehittämiseen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.
Avainsanat: päivystävä sairaanhoitaja, potilastyytyväisyys, hoitajan vastaanotto
UNIVERSITY OF OULU
Faculty of Medicine, Institute of Health Sciences
ABSTRACT
Sisko Muikku
Functionality of Emergency Nurses’ Reception
Master Thesis 35 pages, 3 appendix
May 2015
The purpose of this study was to describe and identify the functionality of emergency
nurse receptions from the patients’ perception. The goal of this study was to determine
the level of patient satisfaction with emergency nurse receptions and to provide information that can be utilized in the further development of the emergency nurses’ work
practice in primary healthcare.
Data (n=112) was collected through a structured questionnaire survey from three separate regional health centres around the nearby regions of Oulu in March 2015. The target group consisted of patients who had been cared for by emergency nurses who held
receptions. A total of 112 patients replied to the questionnaire. The data was analysed
by using the statistical program SPSS 22. The results of this study were examined by
percentage frequency distributions and are displayed as charts and figures. In addition,
the relationship between different background factors and patient satisfaction were examined through cross tabulation and a two-way χ²- test for independence. This study’s
qualitative data was analysed by inductive content analysis.
The results of this study indicate that patients who responded to the questionnaire were
satisfied with the functionality of the reception held by emergency nurses. The patients
were satisfied with the care and guidance given by nurses. Patients considered the
emergency nurses as professionals who provide professional treatment and care. Based
on the results of this study, different background factors did not have an effect on the
satisfaction of the patients. The study findings indicate that improving appointment
availability is an area that needs the most development. The information gathered in this
study can be used to improve the functionality of the emergency nurse reception to better correspond to the needs of the patient.
Keywords: Emergency Nurse, Patient Satisfaction, Nurse Consultation
Sisällys
TIIVISTELMÄ
ABSTRACT
LUETTELO TAULUKOISTA, KUVIOISTA JA LIITTEISTÄ
1JOHDANTO
2 SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO TERVEYSKESKUKSESSA
3
2.1 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto
4
2.2 Päivystävä sairaanhoitaja
5
3 HOITAJAVASTAANOTON POTILASTYYTYVÄISYYS
7
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 8
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
9
5.1 Aineiston keruu ja valinta
9
5.2 Kyselylomakkeen kehittäminen ja luotettavuus
10
5.3 Aineiston analyysi
11
5.4 Tutkimuksen eettiset lähtökohdat
12
6 TUTKIMUSTULOKSET
14
6.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot
14
6.2 Vastaanottokäyntien pääasialliset käyntisyyt
15
6.3 Hoitajan vastaanoton toimivuus asiakkaan näkökulmasta
16
6.4 Tyytyväisyys palveluun
18
6.5 Palvelun saatavuus ja tarjonta
19
6.6 Laadullisen aineiston analyysi
20
7 POHDINTA
24
7.1 Tutkimustulosten tarkastelua
24
7.2 Sairaanhoitajan vastaanoton käyntisyyt
25
7.3
Potilastyytyväisyys
sairaanhoitajan
toimintaan
perusterveydenhuollon
vastaanotolla
7.3.1 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toiminnan kehittäminen
7.4 Sairaanhoitajan vastaanoton ajanvarauksen kehittäminen
26
27
29
7. 5 Tutkimuksen luotettavuus
30
7.6 Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet
30
LÄHTEET
32
LUETTELO TAULUKOISTA, KUVIOISTA JA LIITTEISTÄ
Taulukot
Taulukko 1. Yhteenveto tutkimukseen osallistuneiden taustatiedoista.
Taulukko 2. Tyytyväisyys palveluun
Kuviot
Kuvio 1. Naisten ja miesten ero terveyden kokemisessa
Kuvio 2.Vastaanotolle hakeutumisen syy
Kuvio 3 Hoitajan käyttäytyminen vastaanoton alussa
Kuvio 4 Asiakkaan kokemus hoitajan kuuntelutaidosta
Kuvio 5. Hoitajan vastaanoton toimivuuteen vaikuttavat tekijät
Liitteet
Liite 1. Kyselylomakkeen saatekirje
Liite 2. Kyselylomake
Liite 3. Sisällönanalyysin eteneminen
1JOHDANTO
Terveyspalvelut jaetaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan
terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksen lääkärinvastaanotto on tarkoitettu akuutisti sairastuneille ja pitkäaikaista sairauttaan hoitaville. (STM 2014.) Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on kartoittaa terveysaseman päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla lisätään terveyspalveluiden joustavuutta ja vähennetään lääkärien vastaanoton työtaakkaa. (Burley
2011.)
Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen. Tutkielma sisältää myös kvalitatiivisen
osion. Tutkimusaineisto (n=112) kerättiin maaliskuussa vuonna 2015 strukturoidulla
kyselylomakkeella Oulun seudulla kolmen eri kunnan terveyskeskuksesta päivystävän
sairaanhoitajan vastaanoton eri-ikäisiltä asiakkailta.
Tutkimusaiheen valinta lähti tutkielman tekijän omasta mielenkiinnosta aiheeseen ja
useiden vuosien työkokemuksesta päivystävänä sairaanhoitajana. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon ja tuottaa tietoa kehitettäessä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoa perusterveydenhuollossa. Aiheella on yhteiskunnallista merkitystä sekä organisaatiotasolla että
asiakkaita ajatellen. Organisaatiot saavat tutkimuksen avulla uutta tietoa, jolla voidaan
parantaa sairaanhoitajan vastaanoton toimintaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.
Tutkimus tukee jo aiheesta aiemmin tiedettyä tutkimustietoa ja tuo esille näkökulman
etenkin päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuudesta ja asiakkaiden tyytyväisyydestä palveluun. Aiemmissa tutkimuksissa (Sandhu 2009, Street ym. 2009, AlbersHeitner ym. 2012, Boev 2012, Jones 2014) on osoitettu potilaiden olevan tyytyväisiä
sairaanhoitajan vastaanottoon ja hoitajien antamaan hoitoon. Hoitajien on koettu antavan hoitoa ammattimaisesti, tehokkaasti, kärsivällisesti ja ymmärtäväisesti. Asiakkaat
ovat kokeneet sairaanhoitajan käyttäytymisen vaikuttavan vastaanoton toimivuuteen.
Yleisesti sairaanhoitajia on pidetty ystävällisinä ja osaavina. (Boev 2012.)
3
2 SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTTO TERVEYSKESKUKSESSA
Terveyskeskuksen sairaanhoitotoimintaan sisältyy muun muassa lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotot. Sairaanhoito terveyskeskuksessa on yleislääkärijohtoista. Terveyskeskuksissa on mahdollista ottaa ja tutkia perustasoisia laboratorionäytteitä sekä kuvata röntgenkuvia. Sairaanhoitajat muodostavat yhden suurimmista ammattiryhmistä
terveyskeskuksissa.(Mattila 2005.)
Ensimmäiset omaa vastaanottoa pitävät sairaanhoitajat, nurse practionerit, PN ovat
aloittaneet Yhdysvalloissa 1960- luvulla. (O'Brien 2003.) Australiassa vastaanottoa pitävä sairaanhoitaja Practice Nurse, PN on rekisteröity sairaanhoitaja, jolla on lisäkoulutus. (Mahomed 2012.) Suomessa vastaanottoa pitävän sairaanhoitajan koulutus vaihtelee. Meillä vastaanottoa yleensä pitää sairaanhoitaja, lisäkoulutuksen saanut päivystävä
sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Hoitajavastaanotolla hoidetaan sekä pitkäaikaissairaita että akuutisti sairastuneita. (Peltonen 2009.) Tässä tutkimuksessa keskitytään päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon.
Perusterveydenhuoltoon tuli suuri uudistus vuonna 1972, jolloin kansanterveyslaki tuli
voimaan. Kansanterveyslaki (30.12.2010/1327) sanoo seuraavanlaisesti ”Terveydenhuoltolain 13–22 ja 24–29 §:ssä tarkoitettuja toimintoja varten tulee kunnalla olla terveyskeskus. Sen toimintoja voidaan tarpeen mukaan sijoittaa sivuvastaanotoille tai järjestää liikkuvien toimintayksiköiden avulla.” Kunnan tulee järjestää asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa
hoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Sairaanhoito on järjestettävä potilaan lääketieteellisen tarpeen mukaan. Tätä tarkoitusta varten kunnassa tulee olla terveyskeskus. Kansanterveyslain myötä terveyskeskus syrjäytti aiemman kunnanlääkäri- instituution. (Kauhanen ym. 2013.)
4
2.1 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto
Päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton tarkoituksena on helpottaa potilaiden palvelujen saatavuutta terveyskeskusten päivystysvastaanotolla (Rajala ym. 2005). Päivystävä
sairaanhoitaja voi itsenäisesti sekä lääkäriä tarvittaessa konsultoimalla hoitaa osan terveyskeskuksen päivystyspotilaista. Päivystävän sairaanhoitajan toiminnan tehostamisella saadaan selkeyttä vastaanoton toimintaan helpottamalla lääkäreiden työpainetta ohjaamalla potilaita päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle sekä selkiyttämällä hoitajien
vastaanottotoimintaa. Potilaiden kannalta erityisesti jonotusajat lyhenevät sekä mahdollisuus nopeampaan vaivan hoitoon mahdollistuu. Samalla myös turvataan useamman
potilaan hoitoon pääsy mahdollisuus. Kuitenkin halutessaan potilaalla on mahdollisuus
päästä lääkärin vastaanotolle. (Hukkanen ym. 2005, Rajala ym. 2005.)
Lääkärin ja hoitajan välisen työnjaon kehittäminen perusterveydenhuollossa koskee
sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan itsenäistä vastaanottotoimintaa, nimetyn lääkäri sairaanhoitaja/terveydenhoitaja -työparin toimintaa sekä erilaisten pitkäaikaissairaiden
seurantavastaanottoja. Sairaanhoitajille on siirretty tehtäviä, jotka ovat perinteisesti
kuuluneet lääkäreille, mutta jotka sairaanhoitajat ovat oppineet lisäkoulutuksella ja
perehdytyksellä. Hoitajavastaanottotoiminnan kehittämisen taustalla on Sosiaali- ja
terveydenhuollon kehittämisohjelma 2008- 2011 (Kaste.) Kaste-ohjelman yksi
päätavoitteista on parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta.
Tavoitteisiin pyritään varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä
luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät
toimintamallit. (Miettinen 2011.)
Hoitajavastaanotolla
sairaanhoitajat
ovat
kokeneet
voivansa
hoitaa
potilaita
kokonaisvaltaisemmin ja potilaiden kohtaamiseen sekä huomioimiseen on ollut
enemmän aikaa. (Vallimies- Patomäki ym, 2003, Helle- Kuuskoski ym. 2005.)
Vastaanottotyötä tekevä sairaanhoitaja toteuttaa hyvin itsenäistä hoitotyötä. Tämä vaatii
hoitajalta korkeaa työmoraalia (Virtanen ym. 2012).
Yhdysvalloissa on todettu useassa tutkimuksessa, että vähäisillä lääkäriresursseilla ei
pystytä vastaamaan perusterveydenhuollon kysyntään ja tarpeisiin. Tämän vuoksi tarvi-
5
taan myös erikoissairaanhoitajia, jotka pitävät omia vastaanottoja. (Poghosyan
ym.2012.) Lähes jokaisella Suomen kunnalla on terveysasemalla sairaanhoitajan vastaanotto, joissa sairaanhoitajat itsenäisesti hoitavat potilaita (STM 2010). Peltosen
(2009) väitöskirjassa todetaan asiakkaiden haluavan lisää henkilöstöä vastaanotoille,
sekä lääkäreitä että hoitajia. Samassa tutkimuksessa lääkärit toivovat vastaanottotoiminnan kehittämistä henkilöstön keskinäisen työn suunnitteluun ja hoitajat työnjaon toimintamallin säilyttämiseen.
Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen vuonna 2013 tekemässä kyselytutkimuksessa selviää, että terveyskeskusten hoitajien työajasta suurimman osan vievät kiireelliset, päivystykselliset asiat ja hoidon tarpeen arviointi puhelimitse sekä vastaanoton pitäminen,
joiden osuuden arvioidaan tavallisesti olevan 25 - 30 % työpanoksesta. Väestöpohjaltaan yli 50 000 asukkaan terveyskeskuksissa vastaanoton pitämiseen kuluu työpanoksesta keskimäärin hieman suurempi osa kuin pienemmissä terveyskeskuksissa. (Rintanen ym. 2014.)
Lääkärilehden artikkelissa 17/2009, 1585 todetaan seuraavanlaisesti:
Merkittävää on myös, että kaksi kolmesta akuutisti vastaanotolla käyneestä potilaasta ei tavannut omalääkäriään. Päivystävät hoitajat hoitivat itsenäisesti jopa yllättävän ison osan, kolmanneksen, terveysaseman päiväaikaisista akuuttipotilaista. Potilaiden ilmoittaman tulosyyn ja käyntidiagnoosin vastaavuus oli hyvä, joten epätarkoituksenmukaisia käyntejä pitäisi
voida välttää nykyistä paremmin kehittämällä hoitoon ohjausta. (Torppa
yms. 2009.)
2.2 Päivystävä sairaanhoitaja
Päivystävälle sairaanhoitajalle kehitettiin vuonna 2006 koulutus yhteistyössä Oulun
ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Laajuudeltaan koulutus on 30 opintoviikkoa. (Hankonen 2014.) Oulun ammattikorkeakoulun
vuonna 2013 julkaistussa opintokokonaisuus kuvauksessa sanotaan seuraavanlaisesti:
Päivystävän sairaanhoitajan erikoisopinnot antavat valmiuksia päivystysvastaanotolla terveydenhuollon eri toimintayksiköissä itsenäisesti toimimiseen. Opinnot syventävät ja laajentavat aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankkimaasi ammatillista osaamista sairaanhoitotyön eri
osa-alueilla päivystysvastaanotolla. (OAMK 2013.)
6
Terveysasemalla päivystävä sairaanhoitaja tutkii sekä hoitaa erilaisia infektiopotilaita ja
ei-vakavasti sairaita sekä suorittaa sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Toiminta perustuu
tehokkaaseen tiimityöhön. Sairaanhoitajat antavat myös todistuksia lyhyitä sairauslomia
varten. (Jaatinen ym. 2002 a, b, c, d .) Sairaanhoitajan ja lääkärin toimiessa työparina
samalla terveysasemalla on konsultaatio vaivattominta. Konsultaatio voi myös tapahtua
puhelimitse tai sähköisesti sairaanhoitajan ja lääkärin ollessa eri toimipisteissä. (Lindström 2003). Lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa on uudistettu esimerkiksi hoitajien
toimenkuvan laajentamisella (Rajala 2004, Haarala 2005, Buchan & Calman 2006, Vallimies- Patomäki ym. 2003), tehtävän siirroilla (Patja 2015) sekä työparityöskentelyllä
(Patja 2015, Kangaspunta ym. 2014, Seilo ym. 2010).
7
3 HOITAJAVASTAANOTON POTILASTYYTYVÄISYYS
Potilastyytyväisyyttä on tutkittu paljon, mutta varsinaisesti päivystävän sairaanhoitajan
vastaanoton toimivuudesta on vähäisesti Suomessa tutkimustietoa. Aihetta on tutkinut
Joensuussa ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Pesonen (2009) otsikolla: ”potilastyytyväisyys päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon:”
Mahomed ym. (2012) tutkimuksessa potilaat kertoivat luottavansa päivystäviin sairaanhoitajiin. Heillä oli oletus, että sairaanhoitajilla on pätevyyttä ja kokemusta, jota tarvitaan heidän vastuullisessa työssään. Asiakkaat luottivat myös sairaanhoitajien koulutukseen ja siihen, että heiltä sai jopa paremmin ohjausta sairauksista kun lääkäreiltä. Härkösen (2007) tutkimuksen mukaan keskimääräinen tyytyväisyys hoitajavastaanottoon
tulosten kaikilla osa-alueilla oli korkea. Jonesin ym, (2014) tutkimuksessa yli puolet
(58,8%) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisempiä huolellisesti tutkineen ja terveydenhuollon koulutuksen saaneen sairaanhoitajan vastaanottoon kuin lääkärin vastaanottoon aiemmin. Kangaspunnan ym. (2014) tutkimuksen mukaan taas todetaan potilaiden
kokeneen saaneensa apua terveyskeskusvastaanotolta. Hyödyllisimpinä sitä pitivät potilaat, jotka kävivät kokeneella lääkärillä ja jonka työparina hoitaja oli.
Potilastyytyväisyyteen lisäävästi vaikuttaa hoitajan antama potilasohjaus (Street ym.
2009). Hyvä ohjaus edistää paranemista ja ehkäisee toipumista hidastavia tulehduksia.
Osaavalla potilasohjauksella myös turvataan vastaanottotilanteessa sairaanhoitajan ja
potilaan yhteistyön sujuvuus. (Goodwin ym. 2004, Harrison & Porter 2004.) Ridsdale
ym. (2000) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajan vastaanotolla käyneet potilaat olivat
tyytyväisiä saamaansa hoitoon sekä nopeaan hoitoon pääsyyn. Potilaat kokivat yhteistyön hoitajien kanssa olevan rakentavampaa ja aktiivisempaa kuin lääkärin kanssa
(Sandhu ym.2009). Laurantin ym. (2008) tutkimuksessa todetaan potilaiden olevan tyytyväisiä sekä sairaanhoitajien että lääkärien hoitoon. Käytännön ohjeiden antamisessa
potilaat olivat sairaanhoitajan antamaan ohjaukseen tyytyväisempiä (Albers-Heitner ym.
2012). Tutkimukset ovat osoittaneet potilaiden olleen tyytyväisiä sairaanhoitajan vastaanottotoimintaan ja sairaanhoitajan antamaan ohjaukseen(Buchan & Calman
2004, Hukkanen ym. 2005, Laurant 2008, Mamomed ym.2012, Albers-Heitner ym.
2012).
8
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa asiakkaiden
tyytyväisyydestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoon ja tuottaa tietoa kehitettäessä päivystävän sairaanhoitajan asiakkaiden hoitotyön käytäntöä perusterveydenhuollossa. Tietoa voidaan käyttää vastaanottotoiminnan edelleen kehittämiseen asiakkaiden
tarpeita vastaavaksi.
Tutkimuskysymykset:
1. Millaiseksi asiakkaat arvioivat sairaanhoitajan vastaanoton toimivuuden?
2. Kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat vastaanottotoimintaan?
3. Miten asiakkaat haluavat kehittää sairaanhoitajan vastaanottoa.
9
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
5.1 Aineiston keruu ja valinta
Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä Oulun seudulla kolmen eri kunnan terveysasemalla maaliskuun 2015 aikana. Tutkimuksessa oli mukana kooltaan erisuuruisia terveyskeskuksia. Luvat tutkimukselle haettiin tutkimussuunnitelman hyväksymisen jälkeen.
Alun perin tarkoituksena oli ulottaa tutkimus lisäksi Oulun kaupungin hyvinvointikeskuksille, mutta koska sieltä ei saatu tutkimuslupaan vastausta opinnäytetyön aikaresurssien sisällä, useista pyynnöistä huolimatta, on tässä tutkimuksessa keskitytty Oulun seudun kolmelle terveysasemalle.
Tutkimukseen terveysasemat valittiin sillä perusteella, että niissä oli päivystävä/akuuttisairaanhoitaja ja aktiivisesti toimiva sairaanhoitajan vastaanotto. Tutkija kartoitti etukäteen sähköpostitse jokaisen terveysaseman esimieheltä hoitajavastaanoton
asiakasmäärää, jonka toivottiin olevan vähintään 20 henkilöä päivässä. Tämän perusteella päädyttiin kyseisiin terveysasemiin.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Oulun seudun kolmen terveysaseman akuutti/päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käyneet asiakkaat. Tutkimuksen kokonaisotos koostui asiakkaista, jotka olivat käyneet vastaanotolla aikavälillä 2.3.- 20.3.2015.
Kyselylomakkeet toimitettiin terveysasemien esimiehille ja he antoivat lomakkeet ohjeiden kera jaettavaksi sairaanhoitajille vastaanotolla.
Ennen tutkimusaineiston keräämistä tutkija kertoi tutkimuksesta ja sen toteutuksesta
henkilökohtaisesti tapaamisessa jokaiselle terveysaseman esimiehelle. Kyselylomakkeen liitteenä oli saatekirje, jonka asiakkaat lukivat ennen kyselylomakkeeseen vastaamista. Saatekirjeessä kerrottiin tutkimuksesta, sen toteuttamisesta ja hyödyntämisestä.
Siihen oli liitetty tutkijan yhteystiedot, jotta kyselyyn vastaaja voisi halutessaan olla
yhteydessä tutkijaan. Luonteeltaan tutkimus oli kartoittava ja kuvaileva. Kyseessä oli
poikkileikkaustutkimus, koska se on kertaluonteinen ja yhden ajankohdan kattava.
(Hirsjärvi ym. 2009).
10
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla käyneet
kaikenikäiset asiakkaat. Vanhemmat vastasivat lapsensa hoitoa koskevassa tilanteessa.
Asiakkaat saivat kyselylomakkeet päivystävältä sairaanhoitajalta vastaanoton jälkeen.
Vastattuaan kyselylomakkeeseen nimettömänä asiakkaat palauttivat kyselyn vastaanoton tiloissa olevaan palautuslaatikkoon.
5.2 Kyselylomakkeen kehittäminen ja luotettavuus
Määrällisessä tutkimuksessa tutkimusaineisto kerätään usein kyselylomakkeen avulla.
Tällöin tutkijan ja tutkimuksen osallistujan välille ei välttämättä synny konkreettista
vuorovaikutussuhdetta. (Aho & Kylmä 2012.) Ennen kyselylomakkeen laadintaa tulee
päättää käytetäänkö jo olemassa olevaa mittaria vai suunnitellaanko kysymykset itse.
(Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Tässä tutkimuksessa kyselylomake (LIITE
1) on laadittu itse. Kyselylomake on laadittu tutkimuskysymykset mielessä, aikaisempaa
tutkimuskirjallisuutta ja tutkijan henkilökohtaista työkokemusta apuna käyttäen (Vehkalahti 2008).
Kyselylomakkeen käytettävyyden osalta lomake esitestattiin kolmella erään terveysaseman päivystävän sairaanhoitajan asiakkaalla. Tutkija sai myös kahdelta kollegalta
muutosehdotuksia kyselylomakkeeseen. Esitestauksen jälkeen kyselylomakkeeseen tehtiin muutamia rakenteellisia muutoksia, joilla lomakkeen ulkoasun rakennetta selkiytettiin ja luettavuutta parannettiin. Joidenkin kysymysten paikkaa vaihdettiin loogisuuden
lisäämiseksi. Kysymysten määrä kuitenkin pysyi ennallaan. Esitestauksen etuna on, että
tällöin lomakkeen näkökohtia voidaan tarkistaa ja lomaketta korjata varsinaista tutkimusta varten (Hirsjärvi ym. 2009, Uhari& Nieminen 2012, Polit & Beck 2012).
Kyselylomakkeen muuttujat olivat luokittelu- ja järjestysasteikollisia. Kyselylomakkeessa käytettiin monivalintakysymyksiä sekä Likert- asteikollisia strukturoituja kysymyksiä (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013; Metsämuuronen 2009). Kyselylomakkeessa(LIITE 2) oli 15 kysymystä, jotka kartoittivat tutkimuskysymyksen 1 mukaisesti millaiseksi asiakkaat arvioivat sairaanhoitajan vastaanoton toimivuuden ja kysymyksen 2 mukaisesti kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat vastaanottotoimintaan?
11
Kyselylomakkeen ensimmäisessä osiossa kartoitettiin asiakkaiden taustatietoja. Taustatiedoissa kysyttiin asiakkaan ikää, sukupuolta, vastaajaa (itse vai huoltaja), terveyden
kokemusta, vastaanottokäynnin pääasiallista syytä ja aiempaa kokemusta hoitajavastaanotolta. Toisessa osiossa kysyttiin vastaanoton toimivuutta ja tyytyväisyyttä. Väittämien asteikot olivat viisiportaisia: 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = ei
samaa eikä eri mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä. Lisäksi
lomakkeessa oli viisi kyllä tai ei vastausta sisältävää kysymystä ja tyytyväisyyttä kartoittava kysymys asteikolla 1-10. Kolmannessa osiossa kartoitettiin vastaanoton saatavuutta kolmessa kysymyksessä. Viimeisellä avoimella kysymyksellä haettiin vastausta
tutkimuskysymykseen 3 miten asiakkaat haluavat kehittää sairaanhoitajan vastaanottoa?
Kyselytutkimuksen etuna on, että kyselyn avulla saadaan kerättyä laaja tutkimusaineisto. Huolellisesti laadittu kyselylomake on helppo käsitellä tallennettuun muotoon ja
analysoida tuloksia tietokoneen avulla. (Hirsjärvi ym. 2009.)
5.3 Aineiston analyysi
Tässä tutkimuksessa määrällinen tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisen
tietojenkäsittelyn IBM SPSS Statistic 22-ohjelmaa. Ensimmäiseksi havaintoaineisto
koodattiin ja siirrettiin havaintomatriisiin. Aineistosta laskettiin jakauman ja hajonnan
tunnuslukuja. Aineistosta muodostettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumataulukoita.
Taustatekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyden yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoimalla ja
kaksisuuntaisella χ²-riippumattomuustestillä. Yksinkertainen ja hyvä menetelmä kahden
ryhmän vertailemiseksi on ristiintaulukointi. Aineisto kuvailtiin graafisesti, sillä havainnollistetaan havaintoaineistoa kokonaisuutena. (Uhari & Nieminen 2012).
Avoimen kysymyksen tulokset esitetään pelkistettyjen käsitteiden kautta muodostuneina
yläluokkina ja havainnollistetaan suorilla lainauksilla. Aineistossa (n=112) avoimeen kysy-
mykseen oli vastaus 28 lomakkeessa. Vastauksista osa oli pitkiä ja vastaanoton toimivuutta oli pohdittu monilla eri ajatuksilla. Avoin kysymys analysoitiin aineistolähtöisellä (induktiivisella) sisällön analyysilla Aineiston analyysi aloitettiin keräämällä vastauksista merkityksellisiä alkuperäisilmaisuja. Alkuperäisilmauksista tehtiin pelkistettyjä ilmauksia, joista pyrittiin etsimään sisällöllisesti samankaltaisia ilmauksia. Pelkis-
12
tämisellä tarkoitetaan aineiston yksiköiden esittämistä lyhytsanaisesti. Pelkistetyt ilmaisut yhdistetään samaan kategoriaan eli luokkaan. (Polit& Beck 2012, Kylmä & Juvakka
2007.) Sen jälkeen muodostetaan alaluokista yläluokkia. Tässä tutkimuksessa tämä tehtiin koko ajan muistaen tutkimuskysymyksiä. Aineistolähtöisessä sisällön analyysissa,
edetään kolmivaiheisesti aineiston pelkistämisen kautta ryhmittelyyn ja aineiston käsitteellistämiseen.(Kylmä & Juvakka 2007.) Sisällönanalyysin luotettavuuden arviointiin
vaikuttavat tutkija itse, aineiston laatu ja analyysi sekä tulosten esittäminen. Analysoinnissa korostuu yhteys aineiston ja tulosten välillä. Sisällönanalyysin haasteena on, miten
pystyy pelkistämään aineiston niin, että se kuvaa mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. (Hirsjärvi & Hurme 2000, Eskola& Vastamäki 2007.) Esimerkki aineiston
analyysin etenemisestä on esitetty liitteessä 3.
5.4 Tutkimuksen eettiset lähtökohdat
Ennen tutkimuksen tekemisen aloitusta tutkija voi valmistautua kohtaamaan eettisiä
ongelmatilanteita (Hallamaa ym. 2006). Tutkimusta tehtäessä tutkijan on otettava huomioon monia eettisiä kysymyksiä. Tutkimuseettiset periaatteet ovat yleisesti hyväksyttyjä, mutta niiden tunteminen ja niiden mukaan toimiminen on jokaisen tutkijan omalla
vastuulla. (Hirsjärvi ym. 2009.) Tätä tutkimusta tehtäessä on pyritty huolellisuuteen ja
tarkkuuteen sekä raportoitu tulokset rehellisesti niille asetettujen vaatimusten mukaisesti.
Tässä tutkimuksessa osallistujia informoitiin kirjallisessa saatekirjeessä tutkimuksen
tarkoituksesta ja sen toteuttamisesta. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista.
Tutkimukseen osallistuvilla oli tarvittaessa mahdollisuus saada tutkijalta lisätietoa tutkimuksesta. Tutkijan yhteystiedot olivat tiedotteessa joka jaetaan kaikille tutkimukseen
osallistuville. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen ym. 2013.)
Kyselylomakkeeseen vastattiin nimettömänä ja vastaajan henkilöllisyyttä ja kyselylomaketta ei missään tutkimuksen vaiheessa yhdistetty toisiinsa. Tutkimusaineistot säilytettiin koko tutkimusprosessin ajan asianmukaisesti, tuhoutumiselta sekä ulkopuolisilta
suojattuna, ja ne hävitetään tutkimuksen päätyttyä.(Metsämuuronen 2003, Hallamaa
ym. 2006, Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen ym. 2013.)
13
Tutkielman tekijä pohti terveyskeskuksia valitessaan voisiko tehdä kyselyn terveyskeskukseen, jossa on itsekin aikoinaan ollut päivystävänä sairaanhoitaja useamman vuoden.
Tutkija myös tuntee henkilökohtaisesti lähes kaikki kyselylomakkeita jakaneet päivystävät sairaanhoitajat. Näillä seikoilla saattoi olla mahdollisesti merkitystä tutkimuksen
vastausprosenttia kohottavasti. Tutkimustulosten raportointivaiheessa tulee kuitenkin
muistaa avoimuus ja rehellisyys, joten tutkija on pyrkinyt kuvaamaan tutkimustuloksia
mahdollisimman objektiivisesti (Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen ym 2013).
14
6 TUTKIMUSTULOKSET
6.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot
Sairaanhoitajien vastaanotolla käyneistä ja tutkimukseen vastanneista (n= 112) 62,5 %
oli naisia ja 37,5 % miehiä. Vastaajien keski-ikä (ka) oli 32,4 vuotta ja vastaajana 77,7
% oli potilas itse ja 22,3 % huoltaja. Aiempaa kokemusta hoitajavastaanotolla käynnistä
oli 76,8% vastaajista.
Taulukko 1. Yhteenveto tutkimukseen osallistuneiden taustatiedoista.
TAUSTATIEDOT
n
%
70
42
112
62,5
37,5
100
36
36
38
110
32,1
32,1
33,9
98,2
87
25
112
77,7
22,3
100
86
26
112
76,8
23,2
100
Sukupuoli
Nainen
Mies
Yhteensä
Ikä
0-18v.
19-40v.
41-85v.
Yhteensä
Vastaaja
Potilas
Huoltaja
Yhteensä
Aiempi kokemus
hoitajavastaanotosta
Kyllä
Ei
Yhteensä
Vastaajista suurin osa koki terveytensä joko kohtalaiseksi (30,4%) tai melko hyväksi
(45,5%). Melko huonoksi terveytensä koki vain 6,3%. Kuviossa 1. on esitetty miesten
ja naisten välinen ero terveyden kokemisessa.
15
Kuvio 1. Naisten ja miesten ero terveyden kokemisessa
Miesten ja naisten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p= 0,21) terveyden
kokemisessa sairaanhoitajan vastaanotolle tullessa.
6.2 Vastaanottokäyntien pääasialliset käyntisyyt
Tutkimuksessa kartoitettiin myös syitä minkä vuoksi sairaanhoitajan vastaanotolle hakeuduttiin. Pääasiallinen käyntisyy oli terveydentilan arviointi (55,4%). Muut käyntisyyt olivat näytteenotto (16,07%), injektio tai muu lääkitys (9,8%), toimenpide (8,9%)
sekä muu mikä (9,8%). (kuvio 2)
16
Kuvio 2.Vastaanotolle hakeutumisen syy
Viimeisessä vastausvaihtoehdossa ”Muu mikä” vastaajalla oli tilaa kirjoittaa halutessaan käyntisyy. Muutamassa vastauksessa oli eritelty syitä, joita olivat esimerkiksi:
märkärupiepäily, silmätulehdus, sairaslomatodistus ja lapsen hoitovapaa todistus. Kaikki nämä vastaukset kuvaavat myös terveydentilan arviointi kohtaa.
6.3 Hoitajan vastaanoton toimivuus asiakkaan näkökulmasta
Hoitajan käytöstä ja vastaanoton sujuvuutta tutkittiin Likert- asteikollisissa kysymyksissä 6- 8. Asiakkaan saapuessa vastaanotolle kartoitettiin ensimmäistä kokemusta hoitajan käytöksestä.
Kysymykseen ”hoitaja otti minut ystävällisesti vastaan” olivat vastanneet kaikki vastaajat. (n=112). Tutkimuksen mukaan hoitajan ystävällisyydestä täysin samaa mieltä oli
82,14% vastaajista, jokseenkin samaa mieltä 15,18% vastaajista ja täysin eri mieltä
2,68%. (kuvio 3).
17
Kuvio 3 Hoitajan käyttäytyminen vastaanoton alussa
Seuraavaksi haluttiin tietää kuunteliko hoitaja asiakasta ja ottiko tämän oireet/asian vakavasti. Vastaajista täysin samaa mieltä siitä, että hoitaja kuunteli ja otti asian vakavasti
oli 83,9% (n=94), jokseenkin samaa mieltä oli 12,5% (n=14), ei samaa eikä eri mieltä
1,8% (n=2) ja täysin eri mieltä oli 1,8%. (n=2).(kuvio 4.)
18
Kuvio 4 Asiakkaan kokemus hoitajan kuuntelutaidosta
Vastaajista suurin osa (82,1%) koki saaneensa asiantuntevaa ja kattavaa hoitoa päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Jokseenkin samaa mieltä hoitajan asiantuntijuudesta
oli 16,1%, ei samaa eikä eri mieltä 0,9% (n=1) ja jokseenkin eri mieltä 0,9% (n=1).
Vastaajista enemmistö (80,4%) sai vaivansa hoidettua päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Lääkärin tutkimusta koki lisäksi tarvitsevansa 15,2% vastaajista. Hoitajan
antamaan ohjaukseen oltiin tyytyväisiä, 99,1% (n=111) vastasi hoitajan antaman ohjauksen olevan riittävää, ja vain yksi vastaajista (0,89%) vastasi ei kysyttäessä oliko ohjaus riittävää.
6.4 Tyytyväisyys palveluun
Tyytyväisyyttä palveluun kartoitettiin asteikolla 1-10. Täysin tyytyväisiä (10) palveluun
oli 50% kaikista vastaajista. Arvosanan 9 antoi 37,5% vastaajista. Sukupuolten välillä ei
19
ollut merkittävää eroa tyytyväisyyden kokemisessa.(p=0,567). Kokonaistyytyväisyys
palveluun on siis korkea. Alla olevassa taulukossa esitetään tyytyväisyys palveluun luokitellun iän mukaan ja asteikolla 5-10, koska vastaajat olivat arvioineet palvelun laatua
sillä numeraalisella asteikkovälillä.
Taulukko 2. Tyytyväisyys palveluun
0-18v.
19-40v.
41-85v.
YHT
10
9
8
7
5
13,36%
16,96%
1,79%
(n=15)
(n=19)
(n=2)
15,18%
9,82%
4,46%
(n= 17)
(n=11)
(n= 5)
21,43%
9,82%
1,79%
1,79%
0,89%
(n= 24)
(n=11)
(n=2)
(n=2)
(n=1)
50%
37,5%
8,9%
1,79%
1,79%
(n=56)
(n=42)
(n=10)
(n=2)
(n=2)
Tyytyväisyyttä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimella, jossa p-arvoksi saatiin
0,098 eri ikäluokkia tarkastellessa. Merkittävää eroa ikäluokkien välillä ei ollut. Tuloksista voidaan tehdä päätelmä, että asiakkaat ovat pääosin joka ikäluokassa hyvin tyytyväisiä saamansa palveluun. Ikäluokassa 41- 85 vuotta on suurin määrä (21,43%) arvioinut palvelun täydeksi kympiksi. Tosin tässä ikäluokassa on muista ikäluokista poiketen
kolme heikompaa arvosanaa.
6.5 Palvelun saatavuus ja tarjonta
Palvelun saatavuutta ja tarjontaa kysyttiin kolmessa viimeisessä kysymyksessä seuraavilla kysymyksillä: ”päivystävän/akuuttisairaanhoitajan vastaanotolle oli helppo päästä”, ”minulle tarjottiin suoraa aikaa hoitajan vastaanotolle” ja ”olisin halunnut päästä
lääkärin vastaanotolle”. Vastausvaihtoehtoina olivat kyllä ja ei. Vastaajista (n=111)
97,3% (n=109) oli sitä mieltä, että hoitajan vastaanotolle pääsi helposti, kahdessa vastauksessa oli vastattu ei ja yksi oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Suoraan hoitajan
20
vastaanotolle aikaa oli tarjottu 94,6% (n=106) vastaajista. Tulosten mukaan lääkärin
vastaanotolle olisi halunnut päästä 31,3% (n=35) vastaajista. Enemmistö vastaajista
67,9% (n=76) oli siis menossa hoitajan vastaanotolle ja pääsi sinne.
6.6 Laadullisen aineiston analyysi
Kyselylomakkeen viimeinen kysymys oli avoin: ”kerro omin sanoi mitä toiveita sinulla
olisi sairaanhoitajan vastaanoton suhteen ja millä tavalla nykyinen malli ei vastaa toiveitasi?” Vastauksissa ei niinkään pohdittu omia toiveita vastaanoton suhteen vaan enimmäkseen analysoitiin vastaanoton sujumista asiakkaan näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan etsiä vastauksia siihen mitkä asiat vaikuttavat hoitajan vastaanoton toimivuuteen. Pari kehittämisehdotustakin tuli liittyen puhelinpalveluun ja sähköiseen ajanvaraukseen.
Yläkategorioiksi muodostuivat hoitajan ammattitaito, hoitajan käytöstavat, hoitajan
toimintatavat ja ajanvaraus hoitajan vastaanotolle. (Kuvio 5)
Hoitajan
ammattitaito
Hoitajan
HOITAJAN VASTAANOTON TOIMIVUUS
käytös
Hoitajan
toimintatavat
Ajanvaraus
hoitajan
vas-
taanotolle
Kuvio 5. Hoitajan vastaanoton toimivuuteen vaikuttavat tekijät
21
Hoitajan ammattitaito
Vastaajien näkemyksen mukaan hoitajan ammattitaidosta korostuivat kliinisen hoitotyön osaaminen ja ohjauksen ammattimaisuus. Vastauksissa on kerrottu hoitajan ammattitaitoon liittyvistä kokemuksista muun muassa seuraavilla ilmaisuilla.
”Osaa katsoa korvat lapselta, ei tarvitse mennä lääkärille”
Tämä vastaus oli neljässä kyselylomakkeessa. Asiakkaat selkeästi arvostavat sitä, että
korvaa kipuilevan lapsen kanssa ei tarvitse mennä lääkärille vaan korvien tutkiminen
onnistuu sairaanhoitajan vastaanotollakin.
”Poskiontelotulehduksen toteaminen onnistuu hoitajallakin”
”se osas kattoa sillä jutulla poskarit niin ei tarvinnu mennä lääkärille. Tosi helppoa.”
Koulutettu päivystävä sairaanhoitaja pystyy sinusultraäänellä tutkimaan asiakkaan poskiontelot ja toteamaan poskiontelotulehduksen. Tämän taidon osaamiseen oli viitattu
kymmenessä vastauksessa.
”Toimenpide sujui nopeasti ja ammattimaisesti”
”Olen tyytyväinen hoitajan antamaan asiantuntevaan ohjaukseen. Ohjaus annettiin
niin, että oli helppo lähteä kotiin hyvien ohjeiden kanssa.”
Hoitajan antamaa ohjausta oli käsitelty sekä lyhyesti että pitkästi useammassa lomakkeessa. Kaikki vastaukset olivat tyytyväisyyttä ilmaisevia. Vastauksissa korostui myös
se, että hoitajan antama ohjaus oli ymmärrettävää ja selkokielistä. Hoitajan tekemää
toimenpidettä esimerkiksi korvahuuhtelua kuvailtiin nopeaksi ja ammattimaiseksi.
22
Hoitajan käytös
Kolmessa vastauksessa pohdittiin hoitajan käyttäytymistä. Kahdessa näistä hoitajan
käytöstä kiiteltiin ja yhdessä vastaanoton sujuvuutta arvioitiin hoitajan käytöksen mukaan.
“vastaanoton sujuvuus riippuu joskus hoitajasta. Osa hoitajista on töykeitä. Kannattaa
mennä aamulla niin kaikki on paremmalla päällä”
“ihanan lempeä sairaanhoitaja”
“asiantunteva ja nopea hoitaja”
Vastauksessa jossa hoitajaa kuvattiin “lempeäksi” kerrottiin hoitajasta jääneen lempeä
ja syvällinen vaikutelma. Asiakas oli kokenut sairaanhoitajan todella kuuntelevan ja
olevan empaattinen kaikessa hoidossaan. Vastauksessa jossa arvioitiin osan hoitajista
olevan töykeitä, pohdittiin pitkään sitä mihin kellonaikaan vastaanotolle kannattaa mennä. Tämän asiakkaan kokemuksena aamulla meneminen olisi paras vaihtoehto. Näiden
vastausten perusteella voidaan siis arvioida myös hoitajan käytöksen vaikuttavan siihen
minkälaisen kokemuksen asiakas vastaanoton sujuvuudesta saa.
Hoitajan toimintatavat
Hoitajan toimintavoista oli kirjoitettu useassa kyselylomakkeessa myönteisellä tavalla.
Sairaanhoitajia oli kuvattu nopeiksi ja ammattimaisiksi. Useassa vastauksessa kerrottiin
vastaanoton sujuneen toiveiden mukaisesti ja hoitajan toiminnan vastanneen odotuksia.
Parissa vastauksessa myös verrattiin hoitajan vastaanoton nopeutta lääkärin vastaanottoon.
“ammattimainen ja nopea hoitaja”
“kaikki sujui hyvin ja vastasi toiveitani”
“hoitajalla käynti on nopeaa ja saa hyvän hoidon. Lääkärille joutuu joskus jonottamaan kauan”
23
Ajanvaraus hoitajan vastaanotolle
Vastauksissa joissa käsiteltiin hoitajan vastaanotolle pääsyä, oli kehittämisehdotuksena
sähköisen ajanvarauksen saaminen myös päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle,
koska puhelinpalvelu on ruuhkainen.
“puhelinpalvelu oli ruuhkainen”
“tarvitaan sähköinen ajanvaraus kun puhelimella ei pääse läpi”
Parissa vastauksessa kehuttiin takaisinsoittojärjestelmää. Tästä kokemuksena oli, että
hoitajan soitto ja ohjaus puhelimessa voivat jopa vähentää tarvetta hakeutua paikan
päälle terveyskeskukseen.
”takaisinsoittojärjestelmä on hyvä. Voi jättää numeron niin hoitaja soittaa takasin. Aina ei sitte tarvikkaan mennä sinne paikan päälle”.
” helppo varata aika kun hoitaja soittaa takasin”
24
7 POHDINTA
7.1 Tutkimustulosten tarkastelua
Mielenkiinto tämän kaltaisen tutkimuksen toteutukseen lähti tutkijan henkilökohtaisesta
työnkuvasta ja kiinnostuksesta tietää miten asiakkaat kokevat päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuuden ja ovatko he tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton
toimivuutta, potilastyytyväisyyttä ja kehittämisehdotuksia.
7.2 Sairaanhoitajan vastaanoton käyntisyyt
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän AvoHilmo rekisterin (2015) mukaan
haulla ”sairaanhoitajan, terveydenhoitajan vastaanotolla käyneiden käyntisyyt” saadaan
hoitajavastaanoton käyntisyiksi seuraavia tilastollisia kirjauksia: yläotsikkona terveyden
ylläpito/sairauden ennaltaehkäisy: alaotsikkona tässä käyntisyinä muun muassa: haava,
akuutti ylähengitystieinfektio, kuume, kurkun/nielun oire/vaiva, korvan tukkoisuus tai
yskä. Lisäksi hoitajat ovat hoitaneet ihohaavaumia, sydänoireita, umpierityssairauksia ja
eteisvärinää ja muita akuutteja erityistilanteita. (THL 2015).
Tässä tutkimuksessa kysyttiin syitä hakeutumiselle päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle. Eniten vastaanotolle tämän tutkimuksen mukaan hakeuduttiin terveydentilan
arviointia (55,4%) varten. Terveydentilan arviointi sisältää esimerkiksi flunssaoireiden
tutkimista, työkykyisyyden arviointia ja yleistä terveydentilan arviointia. Toiseksi eniten vastaanotolle oli hakeuduttu erilaisia näytteiden ottoja (16,1%) varten. Näytteidenottoja voivat olla esimerkiksi nielunäyte, erilaiset bakteeri- ja sieninäytteet iholta tai pikaihopistonäytteet esimerkiksi CRP eli C-reaktiivinen proteiini. Avoimen kysymyksen
vastauksessa muutama asiakas oli kertonut vastaanoton syyksi akuutin tai kroonisen
haavanhoidon.
25
7.3 Potilastyytyväisyys sairaanhoitajan toimintaan perusterveydenhuollon vastaanotolla
Laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa tutkittiin perusterveydenhuollon käyttäjien
tyytyväisyyttä palveluun: Mukana oli myös Suomi, Saksan, Espanjan, Viron, Unkarin,
Italian ja Liettuan lisäksi. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimella 3020 potilasta, jotka
olivat käyttäneet perusterveydenhuollon palveluita. Tutkimuksessa vastaajien keski-ikä
oli 51 vuotta ja yli kolme neljäsosaa (76,8%) oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. (Sanchez-Piedra ym. 2014.)
Kaiken kiireenkin keskellä sairaanhoitajien pitää tarjota potilailleen myötätuntoista,
tehokasta, kustannustehokasta sekä potilasta tyydyttävää hoitoa. Sairaanhoitajalla on
oltava taitoa toimia myös vaikeissa ja nopeissa potilastilanteissa. Sairaanhoitajalla on
oltava asiantuntemusta, tietoa ja hyvät tutkimustaidot. (Mahomed ym. 2012, Groves
2014.) Tämän tutkimuksen tuloksissa hoitajan ammattitaidosta korostuivat kliinisen
hoitotyön osaaminen ja ohjauksen ammattimaisuus. Asiakkaat arvostavat sitä, että sairaanhoitajan vastaanotolla pystyttiin tutkimaan monen ikäisiä ihmisiä. Suurin osa asiakkaista (82,1%) koki saaneensa asiantuntevaa ja kattavaa hoitoa ja enemmistö (80,4%)
vastasi saaneensa avun tällä vastaanottokerralla eikä tarvinnut enää lääkärin tutkimusta.
Samaa päätelmää tukevat myös Mahomed ym. (2012) ja Jonesin ym. (2014) tutkimukset, joissa potilaat kertoivat luottavansa sairaanhoitajan tekemään kliiniseen tutkimukseen. Myös Sandhu (2009) on todennut tutkimuksessaan asiakkaiden luottavan hoitajien
ammattitaitoon ja selviytymiseen hoitotoimenpiteistä.
Terveydenhuollossa ohjaaminen on yksi tärkeä tekijä potilaan tai asiakkaan asianmukaisessa ja hyvässä hoidossa. Kokonaisvaltainen palveluprosessi ei ole tyydyttävä, ellei
siihen sisällytetä potilasohjausta (Pekkarinen 2007). Potilasohjauksen onnistumisen
vahvistamiseksi hoitohenkilöstön tulisi hallita monipuolisten ohjausmenetelmien käyttö.
Sairaanhoitajat ovat tärkeä ryhmä potilasohjauksen antajina, koska he päivittäin kohtaavat potilaiden tarpeita. Hoitajien laajentuneet työnkuvat ja erikoisammattitutkinnot auttavat erilaisten vastaanottojen ja ohjausten pitämisessä.
26
Potilaiden tarpeet lisäävät erikoisvastaanottojen määrää. Onnistunut ohjaus on aina potilaan parhaaksi ja edesauttaa potilaan terveyden paranemista. (Bensing ym. 2001, Kyngäs ym.2007,Street ym 2009).
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin siis potilaiden tyytyväisyyttä ja päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuutta perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta potilaiden olevan kaikissa ikäluokissa tyytyväisiä päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuuteen. Sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen koettiin hyväksi ja sairaanhoitajan tekemään tutkimukseen luotettiin. Lähes kaikki vastaajat (99,1%)
olivat tyytyväisiä sairaanhoitajan antamaan potilasohjaukseen ja kokivat tästä olevan
apua kotihoidossakin. Potilasohjauksella halutaan saada aikaan muutosta ohjattavan
tunteissa, asenteissa ja käyttäytymisessä (Kääriäinen & Kyngäs 2005.) Ohjauksen vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös kansanterveydellisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen osalta arvioimalla onko ohjaus vähentänyt esimerkiksi lisäsairauksia,
hoitokäyntejä, sairauspäiviä tai lääkkeiden käyttöä. (Kyngäs ym. 2007.) Raivion ym.
(2008) tekemässä terveydenhuollon tutkimuksessa terveyskeskuksien palvelun osatekijöihin oltiin yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä.
7.3.1 Päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toiminnan kehittäminen
Suomessa tehtyjä tutkimuksia päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton kehittämisestä
tai päivystävän sairaanhoitajan osaamisesta löytyi hyvin vähän. Nisula (2010) on tutkinut ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään ”Päivystävän sairaanhoitajan toiminnan
kehittäminen Salon terveyskeskuksessa” ja Hannus & Koskela (2013) ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään ”Päivystävän sairaanhoitajan osaaminen Oulaskankaan päivystyspoliklinikalla”. Varsinaisia hoitotieteellisiä vertailututkimuksia tälle tutkimukselle
päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toimivuudesta ei siis ole. Sen sijaan Kangaspunnan ym. (2014) lääketieteellisessä tutkimuksessa ”Potilaiden arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät” todetaan potilaiden saaneen yhtä hyvin apua asiaansa hoitajan kuin lääkärin vastaanotolla, käyntisyyt vaan olivat erilaisia.
Tämän tutkimuksen tulokset siis tukevat tuota päätelmää, että vastaajat ovat saaneet
hyvin apua vaivaansa päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Vastaajat kuvaavat
27
sairaanhoitajia ammattilaisiksi, jotka osaavat ohjata asioita helposti ymmärrettävällä
kielellä ja tekevät toimenpiteitä ammattimaisesti. Kehitettävää sairaanhoitajien ammattitaidossa tai toimintatavoissa ei tämän tutkimuksen perusteella löytynyt.
Tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin tärkeää ylläpitää ja kehittää päivystävän sairaanhoitajan vastaanottoa. Julkisessa terveydenhuollossa ollaan koko ajan kovan paineen alla.
Nykyisillä lääkäriresursseilla ei aina pystytä vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Lääkäriliiton vuonna 2014 tekemässä selvityksessä terveyskeskusten lääkäritilanteesta, todetaan
40,1% terveyskeskuksia olevan jonkinasteinen lääkärivaje. (Ruskoaho 2014.). Tämäkin
siis lisää tarvetta hyvin toimivalle päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on menossa “Peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus
ja kustannukset”- hanke, jonka tavoitteena on ”tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoketjujen toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista sekä
näihin vaikuttavista tekijöistä.”(THL 2015). Tutkielman tekijä odottaa mielenkiinnolla
hankkeen tuloksia ja sitä millä tavalla julkisen perusterveydenhuollon ahdinkoon otetaan kantaa ja mitä kehittämisehdotuksia hanke mahdollisesti tuo mukanaan.
Tutkielman tekijä näkee erittäin tärkeänä ylläpitää sairaanhoitajien ammattitaitoa ja
osaamista. Sitä ajatusta tämän tutkimuksen tuloksissa tukee se, että asiakkaat kokivat
saavansa ammattimaista ja hyvää hoitoa terveyskeskuksen päivystävän sairaanhoitajan
vastaanotolla. Vaikkei sairaanhoitaja voi korvata lääkärien tarvetta, voi hän olla omalta
osaltaan vähentämässä lääkärien työtaakkaa ja auttamassa palvelujen saatavuuteen terveyskeskuksessa.
7.4 Sairaanhoitajan vastaanoton ajanvarauksen kehittäminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan Oulussa toteutettu ”Oulun omahoitohanke” kuului Tekesin viisivuotiseen terveydenhuollon teknologiaohjelmaan.
Hankkeessa on pyritty kehittämään tietoteknologian avulla kansalaisten sähköistä asiointia, asiakkaiden omatoimisuutta ja osallistumista. Hankkeessa kehitettiin myös sähköistä ajanvarausta sekä hoitoon liittyvää sähköistä viestintää. (Hyppönen ym. 2010.)
Omahoitopalvelun raportin mukaan omahoitoalustaa käyttämällä on tehostettu hoitajien
antamaa potilasohjausta ja siitä on tullut asiakasystävällisempää. Palvelulla on ollut
28
myös myönteisiä vaikutuksia ammattilaisten työkuormitukseen vähentyneen puhelinliikenteen, palvelun kautta tehtyjen ajanvarausten ja verkossa tapahtuvan neuvonnan myötä. (Kanto & Hirvasniemi 2009.)
Tässä tutkimuksessa vastaajilta ei tullut toiveita suoraan omahoitoalustaan liittyen, sen
sijaan puhelinpalvelun ruuhkaisuuden vuoksi oli toivottu sähköistä ajanvarausta. Sähköinen ajanvaraus toki mahdollistaisi asiakkaan omatoimisen ajanvaraamisen, mutta
tutkijan mielestä päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle akuuttiasian vuoksi itsenäinen ajan varaaminen ei ole vielä mahdollista, koska ennen vastaanotolle tuloa olisi tehtävä hoidon tarpeen arviointi. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 51§ sanoo seuraavanlaisesti: ”Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi
viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen,
jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.” Sähköinen ajanvaraus
toimii kuitenkin kiireettömien asioiden hoidossa, kuten esimerkiksi kroonisten haavojen
sarjahoidot, ompeleiden ja kipsien poistot.
Tulevaisuudessa olisi hyvä miettiä keinoja, joilla hoidon tarpeen arviointi tehtäisiin
esimerkiksi omahoitoalustan kautta sähköisellä yhteydenotolla terveydenhuollon ammattilaiseen. Tämä saattaisi osaltaan vähentää myös puhelimessa tapahtuvaa hoidon
tarpeen arviointia. Nykyteknologiahan mahdollistaa monenlaisen yhteydenpidon. On
olemassa erilaisia sosiaalista kanssakäymistä helpottavia sovelluksia ja kanavia, joita
hyödyntämällä yhteydenpito on aktiivista ja mahdollistuu pitkilläkin välimatkoilla. Yli
50 prosenttia 16 – 89 vuotiaista seurasi jotakin yhteisöpalvelua vuonna 2014. Internetiä
väestöstä käytti 86 prosenttia ja 64 prosenttia heistä käytti sitä monta kertaa päivässä.
(Tilastokeskus 2014.)
Internet-pohjaisen ohjauksen avulla on saatu merkittävän positiivisia tuloksia elintapaohjaukseen sitoutumisesta lapsilla ja nuorilla, joista kuusi kymmenestä ohjattavasta
hyötyi. Tämä osoittaa Internet-pohjaisen ohjauksen olevan yksi suositeltava ohjausmenetelmä hoitajien antaman muun ohjauksen tukena. (Hamel ym. 2013.) Miksei siis hoidontarpeen arviointiakin voitaisi tehdä nykyteknologian avulla?
Toki takaisinsoittojärjestelmä on käytössä jo 94 prosentilla (THL 2014) Suomen terveyskeskuksista, mutta tämäkin vaatii terveyskeskuksesta puhelimella yhteydenottoa.
29
Tässä tutkimuksessa takaisinsoittojärjestelmää oli pidetty hyvänä asiana, mutta tulevaisuudessa teknologian kehittyessä se jää tutkielman tekijän mielestä auttamattomasti
muiden sähköisten menetelmien jalkoihin. Vuosien työkokemuksella terveysaseman
lääkärivastaanotolla voin todeta takaisinsoittojärjestelmän olevan hyvä asia asiakkaan
kannalta mutta ruuhkaisina aikoina myös työntekijää kuormittava. Kaikki takaisinsoittojärjestelmät eivät ole niin pitkälle kehittyneitä, että ne karsisivat samat puhelinnumerot
pois, tämän vuoksi asiakkaalle voidaan joutua soittamaan useammankin kerran jos hän
on takaisinsoittopyynnön monta kertaa jättänyt.
7. 5 Tutkimuksen luotettavuus
Tieteellisesti toteutetussa tutkimuksessa pyritään tuottamaan mahdollisimman luotettavaa tietoa tutkitusta ilmiöstä. ( Kylmä & Juvakka 2007.) Tutkimuksessa pyritään välttämään virheitä, joten on arvioitava tehdyn tutkimuksen luotettavuutta. (Sarajärvi &
Tuomi 2009). Tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan tarkastelemalla tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Reliaabelius
tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta (Hirsjärvi ym. 2009). Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen reliabiliteettia pyrittiin varmistamaan esitutkimuksen avulla. Kyselylomaketta testattiin pienellä otoksella ja kollegoiden avustuksella. Kyselylomake osoittautui esitutkimuksessa sisäisesti johdonmukaiseksi eikä siihen tarvinnut tehdä sisällöllisesti suuria muutoksia. Reliabiliteetti on hyvä silloin kun tutkimuksen mittaukset on
mahdollista toistaa muissa tutkimuksissa. (Polit & Beck 2012.) Saatekirjeen avulla pyrittiin siihen, että vastaajat ymmärtävät oikein mitä pitää tehdä ja saavat riittävästi tietoa
tutkimuksen tarkoituksesta.
Validiteetilla tarkoitetaan tutkimusmenetelmän kykyä mitata sitä mitä on tarkoituskin
mitata. (Hirsjärvi 2009.) Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella tiettynä
ajanjaksona, otanta on siis satunnainen ja taustatiedoilta vastaajat edustivat hyvin perusjoukkoa. Tutkimuksen vastaajia oli kohtalaisen paljon (n= 112) ja tutkimuksen vastausprosentti oli 80. Hyvä vastausprosentti lisää tulosten luotettavuutta, koska tuloksia
voidaan jossain määrin yleistää perusjoukkoa koskeviksi. (Polit& Beck 2012.) Tutkimuksen toteuttamisen jälkeen tutkija huomasi epäkohdan kyselylomakkeen kohdassa,
jossa asiakasta pyydettiin arvioimaan tuliko vaiva/asia hoidetuksi tällä vastaanottokäyn
30
nillä vai tarvitseeko hän vielä lisäksi lääkärin tutkimusta. Kysymyksen asettelussa olisi
tullut eritellä johtivatko sairaanhoitajan tutkimuksessa ilmenneet seikat tarpeeseen hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tämän eritteleminen olisi lisännyt tulosten luotettavuutta
siltä osin oliko jatkohoidon tarve asiakkaan oma toive vai ammattilaisen tutkimuksen
tuloksena tapahtunut lääkärinvastaanoton jatkohoito.
Tutkimustulosten luotettavuutta voidaan arvioida saadun tiedon yhdenmukaisuudella
aiempaan tietoon. (Hirsjärvi 2009.) Tulosten vertailtavuutta tarkasteltiin kun tuloksia
vertailtiin eri maissa tehtyihin hoitajavastaanottoa koskeviin tutkimustuloksiin. Toki
kulttuurierot voivat lisätä vertailun epäluotettavuutta. Luotettavuutta on pyritty parantamaan vertailemalla tuloksia myös suomalaiseen aineistoon. Tutkielman raporttia kirjoitettaessa tekstin luettavuutta tavoiteltiin hyvällä asiatyylillä. Myös tutkielman rakenteen johdonmukaisuus on tärkeä asia. (Hirsjärvi ym. 2009.)
7.6 Johtopäätökset ja jatkotutkimushaasteet
Tämän tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että tutkituissa terveyskeskuksissa
päivystävän sairaanhoitajan vastaanotot toimivat hyvin. Sairaanhoitajien antamaan hoitoon ja ohjaukseen ollaan tyytyväisiä kaikissa ikäluokissa eikä sukupuolten välillä ole
merkittävää eroa tyytyväisyyden kokemisessa. Sairaanhoitajia pidetään ammattilaisina
ja sairaanhoitajan vastaanottoa kuvataan nopeaksi ja toimivaksi. Kehittämisehdotuksena
tässä tutkimuksessa on ajanvarauksen kehittäminen eteenpäin nykyaikaisen teknologian
avulla. Jatkotutkimushaasteina esitetään seuraavaa:
1. Olisi mielenkiintoista kartoittaa päivystävien sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä.
Vastuullinen työ lisää paineita, riittääkö ammattitaito ”pikkulääkärinä” toimimiseen ammattilaisen itsensä mielestä? Korkea asiakastyytyväisyys kertoo jostakin, ovatko ammattilaiset itse tyytyväisiä? Vastaako tehtävänkuva palkkausta?
2. Työparityöskentelyn haasteet, mitä mieltä lääkärit ovat päivystävästä sairaanhoitajasta työparina. Toimiiko työparityöskentely hoitajan mielestä?
31
3. Sähköiset ajanvarausjärjestelmät ovat tulevaisuutta. Millä tavalla päivystävän
sairaanhoitajan toimenkuvaan sopisi omahoitoalustan kautta tapahtuva hoidon
tarpeen arviointi?
32
LÄHTEET
Aho AL & Kylmä J. (2012) Sensitiivinen tutkimus hoitotieteessä – näkökohtia
tutkimusprosessin eri vaiheissa .Hoitotiede 2012, 24 (4), 271–280.
Albers-Heitner, P., Winkens, R.; Berghmans, B., Joore, M.,Nieman, F.; Severens, J. &
Lagro-Janssen, T. (2013) Consumer satisfaction among patients and their
general practitioners about involving nurse specialist in primary care for
patients with urinary incontinence. Scandinavian Journal of Caring
Sciences 2013, 27; 253-259.
Bensing J, Visser A & Saan H. (2001) Patient education in Netherlands. Patient
education and Counseling 44, 15-22.
Boev C (2012) The Relationship Between Nurses’ Perception of Work
Environment and Patient Satisfaction in Adult Critical Care. Journal of
Nursing Scholarship, 2012; 44:4, 368–375.
Buchan J & Calman, L. (2004) Skill-mix and policy change in the health workforce:
Nurses in advanced roles. France: OECD Health Working Papers, 8, 17.
Burley D (2011) Better communication in the emergency department Emergency Nurse,
2011 May; 19 (2): 32-6.
Eskola J. & Vastamäki J. (2007) Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa Aaltola
J & Valli R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja
aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. ES Bookwell Oy, Juva.
Goodwin M, Higgins S, Lanfear J.H, Lewis S. & Winterbottom J, (2004) The role
of the clinical nurse specialist in epilepsy. A national survey. Zeisure.
2004. volume 13, 87-94
Groves W (2014) Professional practice skills for nurses.Nursing Standard. 29, 1, 51-59.
Haarala S. (2005) Lääkärin ja sairaanhoitajan työnjaon uudistaminen: Sairaanhoitajan
toimenkuvan laajentaminen – projektin arviointi Kalajoen terveyskeskuksessa . Pro-gradu-tutkielma. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen laitos. Oulu.
Hallamaa J, Launis V, Lötjönen S & Sorvali I.(toim) (2006) Etiikkaa ihmistieteille.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja. Hakapaino Oy, Helsinki.
Hamel LM & Robbins LB (2013) Computer- and web-based interventions to promote
healthy eating among children and adolescents: a systematic review. Journal of Advanced Nursing 69(1): 16-30.
Hankonen R. (2014) Pässin pakeilla .Päivystävältä sairaanhoitajalta saa Kokkolassa
nopean avun lieviin vaivoihin http://www.tehy.fi/tehy-lehti/2014/tehylehti-8-2014/passin-pakeilla/ Luettu 2015/3/5.
Harrison E. & Porter B. (2004)A nurse-led, patient-centred mitoxantrone service in
neurology.British Journal of Nursing.2004. Volume 14, no 17, 1021-1023.
Helle-Kuusjoki T. (2005) Tehtäväsiirroista hoitajavastaanottoon. Sairaanhoitajien
toimenkuvan laajentaminen erikoissairaanhoidossa. Pro-gradu tutkielma.
Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopisto.
Hirsjärvi S & Hurme H. (2000) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi S., Remes P & Sajavaara P. (2009) Tutki ja kirjoita. 15.uudistettu painos.
Kariston kirjapaino Oy. Hämeenlinna.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2007). Tutki ja kirjoita. 13. painos. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
33
Hukkanen E & Vallimies-Patomäki, M.(2005)Yhteistyö ja työnjako hoitoon
pääsyn turvaamisessa. Selvitys kansallisen terveyshankkeen työnjakopiloteista.
Helsinki.
Sosiaalija
terveysministeriön
selvityksiä.
www.stm.fi/julkaisut/selvityksia-sarja. Luettu 10.11.2013.
Hyppönen H, Winblad I, Reinikainen K, Angeria M &Hirvasniemi R.
(2010)Kansalaisen sähköisen asioinnin vaikutukset terveysaseman toimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 25/2010. Helsinki
2010. ISBN 978-952-245-306-8 (pdf)
Jaatinen (a) P- T, Kiippa P. (2002) Miten lääkäri voi auttaa potilasta ilman
potilaan vastaanottokäyntiä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen ”lääkärihoitaja” -projektin alkuvaiheista lääkärin näkö-kulmasta.
Suomen lääkärilehti 2002,Vol 57;27-29:2911-2915.
Jaatinen (b) P- T, Kiippa P, Tasanko & Vanhatalo R. (2002)
Miten potilas kokee tilanteen, jossa lähiterveysasemalle ei ole saatu lääkäriä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen ”lääkärihoitaja” – projektin alkuvaiheista väestön näkökulmasta. Suomen lääkärilehti 2002;Vol
57;30-32:3029-3032.
Jaatinen (c) P- T, Vanhatalo R &, Tasanko A. (2002)
Miten terveysaseman hoitaja toimii, jos terveys-asemalle ei ole saatu lääkäriä. Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen ”lääkärihoitaja” –
projektin alkuvaiheista hoitajan tekemän työn näkökulmasta. Suomen lääkärilehti 2002, Vol 57;25-26:2795-2799.
Jaatinen (d) P-T, Kiippa P, Tasanko A &Vanhatalo R. (2002)
Mitä tehdä, kun terveysasemalla ei ole lääkäriä? Toimintamallin kuvaus.
Suomen lääkärilehti 2002, Vol 57;7:783-786.
Jones K, Hepburn-Brown C, Anderson-Johnson P & LM Lindo J. (2014) High patient
satisfaction with nurse practitioner delivered services
at two health centres in urban Jamaica. Contemporary Nurse (2014) 48(2):
181–189.
Kangaspunta V, Koskela T, Soini E & Ryynänen O-P- (2014) Potilaidem arvioon
terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät. Terveydenhuollontutkimus. Suomen lääkärilehti 22/2014 vsk 69. 1654-1659.
Kankkunen, P., Vehviläinen-Julkunen, K. (2013). Tutkimus hoitotieteessä. 3. painos.
16 WSOYpro. Helsinki
Kansanterveyslaki30.12.2010/1327. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066
luettu 2015/3/1
Kauhanen J, Erkkilä A, Korhonen M, Myllykangas M & Pehkonen J.(2013)
Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki
Kylmä J & Juvakka T. (2007) Ladullinen terveystutkimus. 1.painos. Edita Prima Oy,
Helsinki.
Kyngäs H, Kääriäinen M, Poskiparta M, Johansson K, Hirvonen E & Renfors T (2007)
Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki. WSOY Oppimateriaalit Oy.
Kääriäinen M & Kyngäs H (2005) Käsiteanalyysi ohjaus-käsitteestä hoitotieteessä.
Hoitotiede 17(5): 250-258.
Laurant, M, Hermens,R, Braspenning,J, Akkermans, R, Sibbald, B & Grol, R. (2008)
An overview of patients’ preference for, and satisfaction with, care
provided by general practitioners and nurse practitioners. Journal of Clinical Nursing, 17, 2690–2698.
Lindström E. (2003) Terveydenhuollon eri ammattiryhmien välisen työnjaon
34
kehittäminen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:12, Helsinki: STM.
Mahomed R, St John W& Patterson E. (2012) Understanding the process of patient
satisfaction with nurse-led chronic disease management in general practice. Journal of Advanced Nursing68(11), 2538–2549.
Mattila,K 2005. Perusterveydenhuolto. Suomalaisten terveys. Duodecim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00052
&p_haku=mattila Luettu 2015/1/13.
Metsämuuronen J (2003) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Gummeruksen kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Miettinen V.(2011) Sairaanhoitajan osaamista ei hyödynnetä. Yli 10 000 suomalaista
sairaanhoitajaa tekee osittain vääriä tehtäviä. Sairaanhoitaja 3/2011, vol
84, 25.
O'Brien J (2003) How Nurse Practitioners Obtained Provider Status: Lessons for
Pharmacists. History of Nurse Practitioners Am J Health Syst
Pharm.2003;60(22)
Oulun seudun ammattikorkeakoulu. (2013) Päivystävän sairaanhoitajan
erikoistumisopinnot.
http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/297
40_Paivystavan_sairaanhoitajan_erikoistumisopinnot.pdf. Luettu 2015/3/5
Patja K. (2015) Lääkäri on saatava takaisin lääkärin töihin. Lääkärilehti, näkökulma. 14
- 15/2015 vsk 70 s. 962 – 963
http://www.fimnet.fi.pc124152.oulu.fi:8080/cgicug/brs/artikkeli.cgi?docn=000042728. Luettu 2015/4/25.
Pekkarinen T (2007) Toimiiko potilasohjaus? Suomen Lääkärilehti 62(11): 1103.
Peltonen, E. (2009). Lääkäreiden ja hoitajien työpari- ja tiimityö vastaanottojen toimintamalleina perusterveydenhuollossa. Vertaileva tutkimus. Väitöskirja.
Hoitotieteen laitos: Kuopion yliopisto.
Poghosyan L, Lucero R, Rauch L,& Berkowitz B. (2012) Nurse practitioner workforce:
a substantial supply of primary care providers. Nurs Econ. 2012 SepOct;30(5):268-74, 294.Columbia University School of Nursing, New
York, NY, USA.
Polit, D & Beck, C (2012) Nursing research. Generating and Assessing Evidence for
Nursing Practice. Wolters Kluwer Health, Lippincott Williams & Wilkins.
China.
Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg-Marttila D & Mattila. K. Potilastyytyväisyyden
mittaaminen perusterveydenhuollossa. Yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja
vertaisarviointia. Terveydenhuoltotutkimus. Suomen Lääkärilehti 33/2008
vsk 63.
Rajala K-R. (avustajat: Olli, R. & Illikainen, K.) (2005). HOLA- Hoitajien toimenkuvan
laajentaminen. Pilottiprojekti. Loppuraportti. Hankkeessa: Toimivan perusterveydenhuollon, ennaltaehkäisevän työn ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen Ylivieskan seutukunnassa ja lähikunnissa. Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä.
Rintanen, H, Puromäki H & Heinämäki Liisa. (2013) Terveyskeskusten
avosairaanhoidon järjestelyt Suomessa. Kysely terveyskeskuksille keväällä 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 18/2014. Luettu
2015/1/12.
Ridsdale L., Kwan I & Morgan M.(2002) How can a nurse intervention help people
35
with newly diagnosed epilepsy? A qualitative study (of patients´ views).
Zeisure. 2002. volume 11, 1-5.
Ruskoaho J.(2014) Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014. Lääkäriliitto. PDFdokumentti.
http://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/1268/tk_l_k_ritilanne_2014_tied
otus.pdf Luettu
2015/5/12.
Sanchez- Piedra C, Carcia- Perez S & Santamera A. (2014) Factors associated with
patient satisfaction with primary care in Europe: results from EUprimecare
project. Quality in Primary Care 2014;22: 147-155.
Sandhu H, Dale J, Stallard N, Crouch R &Glucksman E. (2009) Emergency nurse
practitioners and doctors consulting with patients in an emergency department: a comparison of communication skills and satisfaction
Emerg Med J. 2009 Jun;26(6):400-4.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet.
Työryhmän raportti. Luettu 2015/1/5.
Sosiaali-ja terveysministeriö. (2014) Terveyskeskukset.
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/terveyskesk
ukset. Luettu 2015/1/5.
Seilo N, Koskela T, Ranki P, Saarinen M, Jääskeläinen J, Mattila K. Pirkkalan malli –
työparityöskentelyä ja potilaiden listautumista soveltava toimintatapa
terveyskeskuksessa. Yleislääketieteen päivät 2008, Tampere, s. 12.
Street Jr RL, Makoul G, Arora NK, Epstein RM. (2009) How does communication
heal? Pathways linking clinician-patient communication to health
outcomes. Patient Education and Counseling 74, 295-301.
THL (2015) Käyntisyyt. Avo Hilmo.
https://www2.thl.fi/avohilmo_report/report?id=diagnosis&l=fi&year=201
5&palveluntuottaja=&ammatti=7384&palvelumuoto=7437&yhteystapa=9
407. Luettu 2015/5/10.
THL (2015) Peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset.
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/hankkeet/33439
THL( 2014) Hoitoonpääsy terveyskeskusten avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle on
pysynyt ennallaan https://www.thl.fi/fi/-/hoitoonpaasy-terveyskeskustenavosairaanhoidon-laakarin-vastaanotolle-on-pysynyt-ennallaan
Tilastokeskus (2014) Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus. wwwdokumentti. http://www.stat.fi/til/sutivi/2014/sutivi_2014_2014-1106_tie_001_fi.html .Luettu 2015/4/10.
Torppa M, Kokkonen A, Raumavirta-Koivisto S, Iivanainen A & Pitkälä K. (2009)
Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan. Suomen Lääkärilehti 17/2009 vsk 64 s.
1583 – 1588.
Uhari, M., Nieminen, P. (2012). Epidemiologia ja biostatiikka. Duodecim. Keuruu.
Vallimies – Patomäki M, Perälä M-L & Lindström E. (2003) Miten sairaanhoitajan
tehtäväkuvien laajentaminen on onnistunut? Systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö Vol. 1 ( 2)
Vehkalahti K. (2008) Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi: Helsinki.
Virtanen T.; Rantanen A. & Kaunonen, M. (2012) Polikliinisen hoitotyön autonomiaa
edistävät tekijät. Tutkiva Hoitotyö Vol. 10 No. 1/2012, 13-21
LIITE 1
ARVOISA PÄIVYSTÄVÄN/AKUUTTISAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA
KÄVIJÄ
Teen Oulun yliopistossa hoitotieteeseen kuuluvaa pro gradu tutkielmaani päivystävän sairaanhoitajan vastaanoton toiminnasta. Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa
tietoa,
jolla
voidaan
kehittää
terveyskeskuksen
päivystävän
sairaanhoita-
jan/akuuttivastaanoton hoitajan vastaanoton toimintaa. Pyytäisinkin Teitä ystävällisesti vastaamaan oheiseen kyselylomakkeeseen. Tällä kyselyllä kootaan asiakaspalautetietoa päivystävän/akuuttisairaanhoitajan vastaanottokäynneiltä aikavälillä 2.3- 20.3.2015.
On tärkeää, että luet kysymykset huolellisesti ja vastaat kaikkiin kysymyksiin. Kyselyyn osallistuminen on täysin vapaaehtoista, mutta vastauksenne on arvokas vastaanottotoiminnan kehittämiseksi. Kyselylomakkeessa kysytään tutkimuksen kannalta oleellisia taustatietoja sekä päivystävän/akuuttisairaanhoitajan antamaan hoitoon ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä.
Tutkimukseen on hankittu asianmukainen tutkimuslupa. Lomake palautetaan nimettömänä ja antamanne vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja ne tulevat
vain tutkijan tietoon. Kyselyn tulokset tullaan esittämään niin, että kaikkien vastaajien identiteetti on suojassa. Täytetty lomake palautetaan palautuslaatikkoon, joka
on merkitty punaisilla kirjaimilla. Jos teillä on kysyttävää tutkimuksesta, voitte olla
yhteydessä allekirjoittaneeseen.
LÄMPIMÄSTI VASTAUKSESTANNE KIITTÄEN!
Sisko Muikku
Terveystieteiden maisteri-opiskelija, päivystävä sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopisto [email protected]
LIITE 2
VASTAANOTTOKÄYNTI PÄIVYSTÄVÄN/AKUUTTIVASTAANOTON SAIRAANHOITAJAN LUONA
YMPYRÖIKÄÄ valitsemanne vaihtoehto tai KIRJOITTAKAA vastaus sille varattuun tilaan.
1 Lomakkeen täytti
1. Potilas
2. Huoltaja
3. Joku muu ________________________
2 Potilaan taustatiedot
SUKUPUOLI
1. Nainen
2. Mies
IKÄ (vuosina) __________
3 Millaiseksi koette terveytenne?
1. Erittäin hyväksi
2. Melko hyväksi
3. Kohtalaiseksi
4. Melko huonoksi
5. Erittäin huonoksi
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
4 Mikä oli vastaanottokäyntinne pääasiallinen syy?
1. Terveydentilan arviointi (esim. flunssaoireet)
2. Näytteenotto (nielu tms.)
3. Injektio tai muu lääkitys
4. Toimenpide (esim.ompeleiden poisto, korvahuuhtelu jne.)
5. Muu mikä _______________________________
5 Oletteko aiemmin käynyt/käyttänyt lastanne sairaanhoitajan vastaanotolla?
1
Kyllä
2
En
6 Hoitaja otti minut ystävällisesti vastaan
1
Täysin eri mieltä
2
Jokseenkin eri mieltä
3
Ei samaa eikä eri mieltä
4
Jokseenkin samaa mieltä
5
Täysin samaa mieltä
7 Hoitaja kuunteli minua ja otti oireeni/asiani /lapseni oireet/ asian vakavasti
1
Täysin eri mieltä
2
Jokseenkin eri mieltä
3
Ei samaa eikä eri mieltä
4
Jokseenkin samaa mieltä
5
Täysin samaa mieltä
8
Sain mielestäni asiantuntevaa ja tarpeeksi kattavaa hoitoa
1. Täysin eri mieltä
2. Jokseenkin eri mieltä
3. Ei samaa eikä eri mieltä
4. Jokseenkin samaa mieltä
5. Täysin samaa mieltä
9
Vaivani/asiani tuli hoidettua tällä vastaanottokäynnillä
1. Kyllä
2. Tarvitsen lisäksi lääkärin tutkimusta
3. Ei, miksi _____________________________________________________
10 Hoitajan antama ohjaus oli riittävää
1. Kyllä
2. Ei
11 Kuinka tyytyväinen olit saamaasi palveluun asteikolla 1-10?
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
12 Päivystävän/akuuttisairaanhoitajan vastaanotolle oli helppo päästä
1. Kyllä
2. Ei
Jos vastasit EI, minkä luulisit olevan syynä ettei vastaanotolle päässyt helposti?
13 Minulle tarjottiin suoraan aikaa hoitajan vastaanotolle
1. Kyllä
2. Ei
14 Olisin halunnut päästä lääkärin vastaanotolle
1. Kyllä
2. Ei
15 Kerro omin sanoin mitä toiveita sinulla olisi sairaanhoitajan vastaanoton suhteen ja millä
tavalla nykyinen malli ei vastaa toiveitasi?
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
Kiitos vastauksestanne!
LIITE 3
Sisällönanalyysi
ALKUPERÄISILMAISUT
ALAKATEGO-
YLÄKATEGORIA
RIA
”osaa katsoa korvat lapselta”
”osaa katsoa korvat, ei tarvi mennä lääkärille”
KLIININEN
”konsultoi tarvittaessa lääkäriä”
OSAAMINEN
”osaa katsoa poskiontelot”
”huuhtoi korvat ammattimaisesti ja nopeasti”
”toimenpide sujui ripeästi”
HOITAJAN AM-
”pistäminen ei käynyt yhtään kipeää”
MATTITAITO
”ohjaus ja neuvonta oli selkeää ja ymmärrettävää”
”tuntu turvalliselta lähtä kotiin kun hoitsu antoi niin hyvät ohjeet”
OHJAUKSEN AM-
”olen tyytyväinen saamaani ohjaukseen”
MATTILAINEN
”tää hoitaja oli tuttu ja aina se ohjaa paremmin ku lääkäri”
”Olen tyytyväinen hoitajan antamaan asiantuntevaan ohjaukseen.
”Ohjaus annettiin niin, että oli helppo lähteä kotiin hyvien ohjeiden kanssa.”
HOITAJAN
HOITAJAN
”riippuu hoitajasta, joskus osa töykeitä”
KÄYTTÄYTY-
KÄYTÖS
”lempeä hoitaja, kuunteli ja oli myötätuntoinen”
MISEN VAIKUTUS VASTAANOTTOON
”asiantunteva ja nopea hoitaja”
HOITAJAN TOIMIN-
“kaikki sujui hyvin ja vastasi toiveitani”
”hoitajalla käynti nopeaa, lääkärille joutuu jonottamaan”
TAVAT VASTAANOTOLLA
HOITAJAN
”puhelinpalvelu oli ruuhkainen”
TOIMINTATA-
” tarvitaan sähköinen ajanvaraus, kun puhelimella ei pääse läpi”
VAT
AJANVARAUKSEN
VAIKU-
TUS HOITAJAN VASTAANOTOLLE PÄÄSYYN
AJANVARAUS
HOITAJAN
VAS-
TAANOTOLLE