Kaakon jokitalkkari – hanke

Kaakon jokitalkkari – hanke
VUOSIRAPORTTI 2014
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry
Kymenlaakson kalatalouskeskus ry
2
SISÄLLYSLUETTELO
1
HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT
4
2
HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ
4
3
HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET
6
3.1
Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä
vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille
6
3.2
Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella
6
3.3
Toteutetaan kunnostuksia käytännössä
6
3.4
Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla
7
3.5
Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan
järjestämisestä
7
3.6
Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa
7
3.7
Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja
vesiluonnon monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin
3.8
Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden
mukaisesti
4
8
8
KUVAUS KULUNEESTA VUODESTA
8
4.1
Mätirasiaistutukset
9
4.2
Nettisivut, tietoliikenne ja sosiaalinen media
11
4.3
Sähkökoekalastukset
12
4.4
Kunnostus-suunnitelmat, kohteet ja kunnostukset
4.4.1
Joensuunjoki
4.4.2
Siimesoja
4.4.3
Sulunkoski
4.4.4
Kärnänkoski
4.4.5
Sarajoki
15
17
21
23
27
34
4.5
Kartoitukset
36
4.6
Kesämarkkinat ja kalastuspäivä
37
3
5
HANKKEEN RAHOITUS, YHTEISTYÖ JA KUSTANNUKSET
38
6
HANKKEEN NÄKYVYYS, MEDIA JA TIEDOTTAMINEN
40
7
SEMINAARIT
43
8
JATKOTOIMENPITEET
43
9
ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS
44
Kansikuva (Pentti Pitkälahti): Mätirasiaistutus Vuolenkosken Pato-ojalla maaliskuussa 2014.
LIITTEET
Liite 1. Kaakon jokitalkkari – hankkeen nettisivujen etusivu (www.kaakonjokitalkkari.fi)
4
1 HANKKEEN TOIMIALUE JA TOTEUTTAJAORGANISAATIOT
Projektin hallinto ja vastuullinen vetäjä on Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry. Hanketta
toteutetaan myös yhdessä Kymenlaakson Kalatalouskeskuksen kanssa. Näiden kahden
kalatalouskeskuksen toiminta-alueella Kaakkois-Suomessa on lukuisia vesistöreittejä,
joissa toimii lukuisia järjestäytyneitä kalastusalueita ja aktiivisia osakaskuntia (kuva 1).
Kuva 1. Kaakkois-Suomen keskeiset jokimuodostumat (Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2014).
2 HANKKEEN KESKEINEN SISÄLTÖ
Kaakon jokitalkkari – hanke on Kaakkois-Suomen vesistöjen lohikalakantojen säilymiseen
ja elvyttämiseen kohdistettu hanke. Hankkeessa tavoitteena on mm. elvyttää, säilyttää ja
palauttaa aikojen saatossa heikentyneitä lohikalakantoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson
vesistöissä.
5
Kaakkois-Suomessa on systemaattisesti kunnostettu vesistöjä ja avattu vaellusesteitä, mutta
lähinnä viranomaisten toimesta. Viime vuosina esimerkiksi yhdistysten rooli on korostunut
vesistöhankkeiden toteuttajana. Työtä on vielä paljon, sillä varsinkin kalojen luontainen
elinkierto monissa paikoissa vielä on estynyt syystä tai toisesta. Tärkeää on ensisijaisesti
saada luontaiset kalakannat palautettua niihin kohteisiin, joista ne ovat hävinneet tai
voimakkaasti taantuneet. Ihmistoiminnan ja ympäristötekijöiden vuoksi osat kaloista on
luokiteltu jo äärimmäisen uhanalaisiksi.
Hankkeen perusajatuksena on toimia eri tahoja yhdistävänä toimijana ja kalavesien
omistajien yhteistyökumppanina ja apuna. Tehtävänä on saada kalakannat kohti
kestävämpää,
vahvempaa
ja
monimuotoisempaa
pohjaa.
Huomiota
kiinnitetään
vaellusesteiden poistoon, kunnostusten toteutukseen, elinalueiden kartoitukseen, kalaston
seurannan järjestämiseen, yhtenäisiin kalastus-sääntöihin ja istutuksien järjestämiseen ja
seurantaan. Hankkeen tavoitteet tukevat monilta osilta myös EU:n vesipuitedirektiivin
toteutumista, joissa kalatalouskeskukset ovat edustettuina Kymijoen ja Vuoksen
vesienhoidon yhteistyöryhmissä (www.ymparisto.fi/vesienhoito/Kaakkois-Suomi).
Hankkeen keskeinen sisältö:
 Kartoitetaan
ja
tuotetaan
tuoretta
taustatietoa
toiminta-alueen
vesistöistä
vesialueiden omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille
 Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella
 Toteutetaan kunnostuksia käytännössä
 Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla
 Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä
 Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa
 Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon
monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin
 Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti
6
3 HANKKEEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET
3.1 Kartoitetaan ja tuotetaan tuoretta taustatietoa toiminta-alueen vesistöistä vesialueiden
omistajille ja eri viranomais- ja yhteistyötahoille
Hankkeen
projektiorganisaatioilla
asiantuntemusta
hankealueen
on
laaja-alainen
kalataloudesta.
kokemus
Asiantuntijatehtävät
ja
monipuolista
koostuvat
alan
järjestötoiminnasta, kalaveden hoidosta ja seurannasta, elinkeinokala – ja raputaloudesta ja
edunvalvonnasta.
3.2 Viedään vesistöjen kunnostusasioita eteenpäin laajalla alueella
Hankkeeseen palkattava projektin vetäjä ottaa hankkeessa tehtäväkseen viedä vesistöjen
kunnostusasioita eteenpäin koko Kaakkois-Suomessa yhteistyössä viranomaisten sekä
alueen muiden alan toimijoiden kanssa. Keskeisenä toimenpiteenä on viedä eteenpäin
ajatusta luontaisesti lisääntyvistä ja elinvoimaisista lohikalakannoista Kaakkois-Suomen
virtavesissä.
Projektiorganisaatioiden hyvät ja valmiit kontaktit osakaskuntiin, osakkaisiin, kalastajiin,
kalastusalueisiin, kuntiin, teollisuuteen, yrityksiin ja eri viranomaisiin takaavat hankkeelle
hyvät edellytykset järjestelmälliseen toimintaan.
3.3 Toteutetaan kunnostuksia käytännössä
Lohikalojen lisääntymistä pyritään parantamaan kunnostuksilla, aina siellä missä siihen on
parhaat edellytykset. Vesialueiden hoitoa ja kunnostuksia tehdään pitkälle paikallisten
osakaskuntien, vesistöjä kuormittavien tahojen, yhdistysten, seurojen ja järjestöjen ja
kylien talkooväen avustuksella.
Huomiota kiinnitetään myös vesien vedenlaatuun, mahdollisiin vedenlaadullisiin
ongelmiin ja vedenlaatua parantaviin lisätoimenpiteisiin. Kunnostuksiin ei ryhdytä
vesistöissä, joissa huono vedenlaatu voi kumota kunnostukseen laitetut panokset.
7
Kaikkien keskeisten tahojen mielipiteitä ja toiveita kuuntelemalla voidaan lopulta päästä
kaikkia tyydyttävällä tavalla kiitettävään lopputulokseen.
3.4 Suoritetaan lohikalojen kotiutus- ja tuki-istutuksia mätirasioilla
Hankealueella suoritetaan kunnostettuihin tai hyviksi havaittuihin kohteisiin lohikalojen
istutuksia mätirasia – menetelmän avulla. Mätirasiaistutus – menetelmällä pyritään
kotiuttamaan aikojen saatossa menetettyjä tai taantuneita lohikalakantoja alueelle. Mätiistutus – menetelmä on erittäin kustannustehokas ja helppo istutusmuoto. Lisäksi useana
peräkkäisenä vuotena toistetulla työllä voidaan saada aikaiseksi tuloksia, joita
laitoskasvatuksen läpikäyneillä lohikalojen poikasistutuksilla ei koskaan ole saatu
aikaiseksi. Mädistä kuoriutuvat poikaset ns. leimaantuvat kohdevesistöön ja ovat näin
laitoskasvatuksen läpikäyneitä lajitovereita huomattavasti vahvempia.
Mäti-istutus
poikasten
kuoriutumisprosentista
selviytymistä
voidaan
ensimmäisistä
tehdä
kriittisistä
johtopäätöksiä
vuosista
ja
istutuspaikan
tilasta/kunnostustarpeesta ja soveltuvuudesta lohikaloille vedenlaadun ja -lämpötilojen
suhteen.
3.5 Huolehditaan kunnostuksien ja istutusten asianmukaisen seurannan järjestämisestä
Yhdessä eri tahojen kanssa suunnitellaan toimintamalli kunnostuksien ja istutuksien
asianmukaisesta seurannasta ja sen järjestämisestä. Laaditaan suunnitelmia ja tehdään
sopimuksia eri tahojen kesken ja sovitaan selkeästi, kuka tekee, milloin tekee, miksi tekee
ja kuinka kauan tekee?
3.6 Haetaan vaelluskalojen liikkumisesta ja lisääntymisestä uutta tietoa
Hankealueen vaelluskalojen kutunoususta jokiin, nousun ajankohtaa ja mahdollisia
kutuvaellusta haittaavista rakenteista tai vaelluskaloihin kohdistuvasta kalastuksesta
haetaan uutta tietoa. Luonnonlisääntymistä pyritään todentamaan sähkökoekalastuksin.
Näistä em. toimista sovitaan muiden toimijoiden kanssa, ettei tule ”päällekkäisyyksiä”.
8
3.7 Edistetään eri tahojen huomiota kohdealueen vesistöjen vedenlaatua ja vesiluonnon
monimuotoisuutta koskeviin keskeisiin kysymyksiin
Hankkeen tuoman tiedon ja tiedottamisen seurauksena toivotaan uhanalaisten kalalajien
ongelmiin vesistökohtaisia parannuksia Usein vesistöjen kuormitukseen, käyttöön ja
hoitoon lukeutuu monia toimijoita ja intressejä. Siksi on tärkeä, että jokainen taho
suhtautuu myönteisesti ja osallistuu jollain tavoin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja
toimenpiteitä tehdään koko valuma-alueella. Jokitalkkari – hankkeen aikana selvitetyt ko.
hankealuetta koskevat keskeiset kysymykset tulisi jatkossa huomioida uusittaessa eri
kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia.
3.8 Huolehditaan, että kalavesiä hoidetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti
Huolehditaan kalojen luonnonlisääntymisestä ja kalojen sukukypsyyden saavuttamisesta.
Rajaliikenteen kasvu asettaa jo nyt uhkan heikoille lohikalakannoille rajan läheisyydessä.
Rajantakaisen kalastusmatkailun lisääntymisessä on myös mahdollisuuksia, joita tulee
pystyä hyödyntämään eri puolilla Kaakkois-Suomea. Kalastuspainetta tuleekin alueella
ohjata sinne, missä kalakannat kestävät sitä parhaiten.
4 KUVAUS KULUNEESTA VUODESTA
Hankkeelle asetetuttuja tavoitteita toteutettiin hankesuunnitelman, kalastusalueiden ja
ohjausryhmän kanssa alustavasti laaditun priorisoinnin mukaisesti. Myös vuosia
suunniteltuja tai jo jokin aika sitten laadittuja kunnostussuunnitelmia ja kohteita saatiin
työnalle. Hankesuunnitelmassa tavoitteet oli jaettu vuodenaikojen mukaan. Tavoitteena oli
myös saada vuoden 2014 rahoitussuunnitelmaan budjetoimattomalla vastikkeettoman työn
osuudella (talkootyö) tehtyä konkreettia alueellisia toimenpiteitä.
Hankkeen käytännön toteutuksesta huolehti hankkeelle palkattu jokitalkkari. Jokitalkkari
toimii vastuullisen vetäjän ja hallinnoijan, eli Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen
palkkaamana.
Vastuuhenkilöksi
Etelä-Karjalan
Kalatalouskeskuksesta
on
valittu
toiminnanjohtaja Aarno Karels. Kaakon jokitalkkarina toimi 1.3.–31-12.2014 välisenä
aikana monipuolisesti kalatalouden saralla toiminut Manu Vihtonen.
9
Alkuvuoden työt sovittiin keväisessä ohjausryhmän kokouksessa sekä kalastusalueiden
kokouksissa. Alkuvuoden työt liittyivät mäti-istutuksiin, nettisivuihin/tiedottamiseen,
rahoitukseen, kalastusalueiden kokouksiin, kunnostussuunnitelmiin, maastokartoituksiin ja
töiden organisointiin. Kesällä hoidettiin laskutuksia, maanomistajien yhteystietoja/lupia,
kunnostussuunnitelmia
ja
ilmoituksia.
Kesän
lopulla
ohjausryhmä
kokoontui
sähkökoekalastuspalaveriin, jossa käytiin läpi syyskuun kohteet. Syys-lokakuu oli varattu
käytännön kunnostustoimille ja niiden toteutukseen. Vuoden loppu käytettiin kalastusalue
kohtaisiin yhteenvetoihin, laskutuksiin, rahoitukseen, seuraavan vuoden kohteiden
priorisointiin, vuosi- ja kunnostusraportin laadintaan sekä kuvien ja tiedostojen
järjestämiseen. Ohjausryhmä ja kalatalouskeskuksen hallitus kokoontuivat loppuvuodesta
käyden vuoden tapahtumat jokitalkkarin kanssa läpi ja suunnitellen kautta 2015.
4.1 Mätirasiaistutukset
Hanke aloitti maaliskuussa 2014 rivakasti taimenen mätirasiaistutuksilla 14 eri kohteella
eri puolilla Kymenlaaksoa. Mätirasiaistutuksia tehtiin ennalta suunniteltuihin kohteisiin,
jotka olivat jo kunnostettu, mahdollisesti tulossa kunnostukseen tai pidettiin potentiaalisena
(luonnonmukaisena) kohteena palauttaa taimen kohdevesistöön. Mädit kustansi KaakkoisSuomen ELY-keskus. Kaikkiaan rasioita asennettiin 52 kappaletta, 8 litraa ja 48 000
mätijyvää (taulukko 1).
Taulukko1. Taimenen mätirasiaistutukset 2014.
Paikkakunta
Kotka
Jaala
Jaala
Jaala
Jaala
Kouvola
Kouvola
Kouvola
Kouvola
Kouvola
Kouvola
Iitti
Iitti
Iitti
yhteensä
laji
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
taimen
kanta
rasioita mätiä (dl) tiiliä dl/rasia mätijyviä/rasia mätijyviä yht. (kpl)
isojoki
10
10
3
1
600
6000
rautalampi
2
5
2
2,5
1500
3000
rautalampi
4
7
2
1,8
1050
4200
rautalampi
1
2
1
2,0
1200
1200
rautalampi
1
2
1
2,0
1200
1200
rautalampi
8
13
6
1,6
975
7800
rautalampi
4
8
2
2
1200
4800
rautalampi
1
2
1
2
1200
1200
rautalampi
1
3
1
3
1800
1800
rautalampi
4
8
4
2
1200
4800
rautalampi
2
2
0
1
600
1200
rautalampi
10
13
10
1,3
780
7800
rautalampi
3
4
3
1,3
800
2400
rautalampi
1
1
1
1
600
600
52
80
37 ka. 1,75 ka. 1050
48000
10
Mäti-istutuksissa käytettiin muovisia amerikkalaisia Whitlock-Vibert – mätirasioita, joihin
mätijyvät asennetaan. Mäti saapui matkahuollon kautta Hankasalmelta kylmässä styrox laatikossa (kuva 2).
Kuva 2. Mädin asentamista rasiaan Iitissä (kuva Pentti Pitkälahti).
Mätirasioiden kerääminen ja huolto on myös eräs tärkeä työvaihe. Mädistä poikasia
kuoriutui hyvällä prosentilla (95–99 %). Kuoriutumisen todennettua rasiat (myös kaikki
painona olleet tiiliskivet) kerättiin vedestä ja pestiin uutta käyttöä varten (kuva 3).
11
Kuva 3. Rasioiden huolto ja pesu (kuva Manu Vihtonen)
4.2 Nettisivut, tietoliikenne ja sosiaalinen media
Hankkeelle
perustettiin
omat
nettisivut
ja
domain
-tunnus
osoitteeseen
www.kaakonjokitalkkari.fi. Keväällä 2014 sivujen suunnitteluun ja sisällön ”syöttämiseen”
ja sähköpostitilin luomiseen ym. käytettiin runsaasti aikaa. Jokitalkkari huolehtii sivujen
sisällön luomisesta ja päivittämisestä. Sähköposti ja tietokone ongelmat aiheuttivat
valitettavasti jokitalkkarille käytännön hankaluuksia pitkälle loppuvuoteen.
Sosiaalisen median puolelle (facebook) perustettiin toukokuun puolivälissä sivut
tiedottamisen ja yhteyksien parantamiseksi ja osaksi kunnostustalkoiden järjestelyä ja
talkooinformointia. Tietoliikenne katkoksien ja ongelmien aikana jouduttiin yhteyksiä
hoitamaan paljon puhelimitse. Häiriötilannetta saatiin hieman korjattua loppuvuodesta, kun
uusi tietokone ja sähköposti saatiin asennettua. Tiedostojen ym. varmuuskopiontiin ja
siirtoon kului paljon aikaa sekä tarvittavien ohjelmistojen ja ajureiden asentamiseen.
Nettisivujen ja facebookin julkaisujen kattavuus ja kävijämäärät osoittivat kuitenkin
kiinnostusta jokitalkkarointia kohtaan olevan, eikä panostuksen näinollen voida katsoa
olleen turhaa. Kävijämäärät nettisivuilla olivat tuhannen molemmin puolin kuukaudessa ja
noin 8500 vuodessa (kuva 4).
12
Kuva 4. Kaakon jokitalkkari -nettisivujen kävijätilastoja vuodelta 2014 (kuva Manu Vihtonen).
4.3 Sähkökoekalastukset
Kaakon jokitalkkari suoritti sähkökoekalastuksia mäti-istutuskohteilla elo-syyskuussa sekä
avusti sähkökoekalastuksissa Kaakkois-Suomen ELY – keskuksen koekalastusryhmää
usealla eri kohteella syyskuun aikana (kuva 5). Jokitalkkari osallistui reiluun 30 eri koealan
sähkökoekalastukseen ja koskialueen tutkimukseen. ELY-keskuksen työntekijä syötti
koekalastustiedot viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.
13
Kuva 5. Sähkökoekalastusryhmä Vehkajoen Korkuskoskella 2.9.2014 (kuva Manu Vihtonen).
Mäti-istutuksista saatiin vaihtelevia tuloksia ja tiheyksiä, jotka todennettiin elo-syyskuussa
sähkökoekalastuksin. Parhaimmat tulokset saatiin kunnostetuilta, tai lähes luonnontilaisilta
kohteilta. Tiheydet vaihtelivat nollan ja 40 kappaleen välillä aarilla (0-40 kpl/100 m2),
keskiarvon ollessa 8,5 kpl/100 m2. Poikaset vapautettiin mittauksen ja punnituksen jälkeen
elävinä takaisin (kuva 6).
Kuva 6. Sähkökoekalastettuja taimenen mätirasiaistukkaita (kuva Manu Vihtonen).
14
Mäti-istutuksilla ei kuitenkaan tarkoituksella haettu suuria tiheyksiä, vaan ennen kaikkea
soveltuvuutta ja kotiuttamista uusille ja kunnostetuille kohteille, joista saataisiin myös
uutta (fakta)tietoa. Kohteilta, joilta ei saatu tuloksia on arvioitava kunnostuksia tai muita
mahdollisia jatkotoimia. Mäti-istutus poikaset kasvoivat kaudella 2014 erittäin hyvin ja
poikkeuksellisen kookkaiksi useilla eri alueilla (kuva 7).
Kuva 7. Mäti-istukas taimenet kasvoivat kesällä 2014 poikkeuksellisen kookkaiksi monin paikoin
(kuva Manu Vihtonen).
Sähkökoekalastamalla
myös
pystyttiin
todentamaan
aiemman
Urpalanjokialueen
kehittämishankkeen Luumäen Kirkkojoella tehtyjen kunnostustoimien onnistuneen
tavoitteiden
mukaan.
Kunnostuksilla
pystyttiin
vahvistamaan
huomattavasti
luonnonlisääntymistä sekä luomaan uutta luonnonlisääntymistä ennen tyhjille olleille virtaalueille. Osakaskuntia ja maanomistajia sekä kunnostuksia tekemässä olleita henkilöitä
informoitiin mukavista uutisista (kuva 8). Lokakuussa kutuaikana Kirkkojoen soraikoilla
kävi taas ”kuhina”. Myös harjuksen oletetaan hyötyneen kunnostuksista. Eräältä koealalta
tuli kolmea eri ikäluokkaa harjuksia.
15
Kuva 8. Kunnostukset tuottavat tulosta (kuva Manu Vihtonen).
4.4 Kunnostus-suunnitelmat, kohteet ja kunnostukset
Jokitalkkari auttoi vesialueen omistajia laatimalla kunnostussuunnitelmia, joiden
perusteella osakaskuntia autettiin laatimaan ilmoitus ELY-keskuksen vesilainvalvojille.
Jokitalkkari auttoi myös vesialueen omistajia maanomistajien lupien saamisessa ja
selvityksissä.
Virtavesikunnostuksia
toteutettiin
syys-lokakuussa
laajalla
alueella
Kaakkois-Suomea ja viidellä eri kohteella. Lisäksi jokitalkkari auttoi mm. Aito Taimen
ry:tä sekä yksityistä kunnostajaa Vuohijärvellä.
Kunnostuksia saatiin myös toteutettua erittäin kustannustehokkaasti paikallisten sekä
ulkopuolisten talkoolaisten voimin. Kivimateriaalia talkoissa käytettiin reilut 80 kuutiota.
Kunnostukset ajoittuivat välille 23.9.–7.10.2014 (taulukko 2). Lisäksi kartoitettiin jo ja
selvitettiin seuraavan vuoden kunnostuskohteita yhdessä maan- ja vesialueiden omistajien
ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Muutamien kohteiden kunnostusta siirrettiin
”suosiolla” vuodella, jotta kunnostukset voidaan hoitaa asianmukaisesti ja huolella.
Taulukko 1. Syksyn 2014 kunnostukset.
16
kunnostuskohde
ajankohta kivikoko (mm) kivimäärä (m3)
Joensuunjoki, Parikkala
23.9.2014
32-64
25
Siimesoja, Parikkala
23.9.2014
32-64
3
Sulunkoski, Kouvola
27.9.2014
20-100
25
Kärnänkoski, Savitaipale 4.10.2014
20-100
25
Sarajoki, Rautjärvi
7.10.2014
32-100
3
yhteensä
81
henkilöä
20
10
15
30
10
85
tuntia
4
2
5
5
4
20
Syksyiseen kunnostuskohteiden kuduntarkkailuun aktivoitiin paikallisia talkoissa mukana
olleita ihmisiä. Eräs aiempina vuosina tehty kutusoraikko puhdistettiin paikallisten voimin
ennen kutuaikaa. Lisäksi eräälle uudelle soraikolle asennettiin mahdollisen kuden
suojaamiseksi kalastajia ohjeistava kyltti (kuva 9).
Kuva 9. Kalastajia ohjaava kyltti Sulunkoskella (kuva Timo Salmi).
Kunnostuksissa tarvittiin mm. paljon työkaluja ja talkooajan pöytiä ja tuoleja evästauoille.
Lisää lapioita, ämpäreitä, haravoita ja kottikärryjä saatiin lainaksi Kaakkois-Suomen ELY
– keskuksesta. Kunnostustavarat liikkuivat kätevästi autossa ja tarvittaessa peräkärrissä
(kuva 10).
17
Kuva 10. Kunnostustavarat pakattuna ja lähdössä kohti kohdetta (kuva Manu Vihtonen).
4.4.1 Joensuunjoki
Joensuunjoki
sijaitsee
Parikkalassa
Simpeleenjärven
ja
Tyrjänjärven
välissä.
Joensuunjoessa on yksi varsinainen koskialue (Alakoski). Alakoski on n. 50 metriä pitkä ja
leveydeltään 6-8 metriä (kuva 11).
18
Kuva 11. Joensuunjoen Alakoski ja sijainti.
Alakoskea on 90- luvulla kunnostettu (kivetty) ja suoritettu taimenen pienpoikasistutuksia
useana vuotena. Istutuspoikasia löytyi useana vuonna ja niiden jäljiltä on jokeen jäänyt
luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Taimenen poikastiheydet ovat kuitenkin pieniä, joka
ilmenee mm. vuoden 2012 sähkökoekalastustuloksissa.
Joensuunjoen kunnostukset suoritettiin tiistaina 23.9.2014. Käytännön toimenpiteet
kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen, eli kalojen lisääntymis- ja pienpoikas
elinympäristöön (habitaattiin). Tämä käytännössä tarkoitti kevyttä soraistusta huokoisella
kivimateriaalilla. Paikalle tuotiin paikallisten toimesta seulomaa 32–64 mm kutusoraa 25
kuutiota (kuva 12).
19
Kuva 12. Alakoskelle paikallisten tuomaa soraa ja kalustoa (kuva Manu Vihtonen).
Alakoskesta saatiin kunnostustoimilla monimuotoinen koski. Kosken tuottavaa pinta-alaa
saatiin kasvatettua merkittävästi. Varsinkin Alakosken laaja niska-alue on soran ansiosta
nyt sopiva taimenen kutualueeksi, joka mahdollistaa useamman parin kutemisen samalla
alueella (kuva 13).
Kuva 13. Alakosken niska-aluetta ja soraistettua pohjaa (kuva Manu Vihtonen).
Kosken alaosan kivikoita saatiin vesitettyä muutamien isompien kivien siirtelyllä sekä
soraistamalla. Näin ollen saatiin Alakosken alaosalle lisää poikaspinta-alaa (kuva 14).
20
Lisäksi Alakosken jälkeinen syvä niva-alue saatiin soraistettua, jolloin siitä muodostui
syvyys-, virtaus- ja pohjan raekoon osalta soveltuvampi elinympäristö virtavesikaloille.
Kuva 14. Alakosken alaosaa kivien siirtelyn ja soraistuksen jälkeen (kuva Manu Vihtonen).
Kunnostus
suoritettiin
paikallisena
talkootyönä
ja
Savonlinnan
ammattiopiston
kalatalouden opiskelijoiden avustuksella (noin 20 henk.). Kivimateriaali tuotiin
vaivattomasti joen rantaan tiepohjaa myöten traktorin perävaunulla ja kaivinkoneella
siirrettiin lähemmäksi uomaa (kuva 15).
Kuva 15. Talkoolaisten muodostama "soraketju" Alakoskella 23.9.2014 (kuva Manu Vihtonen).
21
Joensuunjoen kunnostukset suoritettiin niin, ettei siitä aiheutunut vesilain 3 luvun 2 ja 3
§:ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia, eikä tästä koitunut maanomistajalle
minkäänlaisia
kuluja
tai
ranta-alueen
kärsimiä
puusto-
ja
maastovahinkoja.
Kunnostusalueella on järjestäytynyt Kaukolan-Tyrjän osakaskunta, joka toimi töiden
kustantajana ja vastuullisena vetäjänä. Alustavan kunnostussuunnitelman Alakoskelle oli
tehnyt Matti Vaittinen (2006), jota käytettiin apuna ja työnohjauksesta vastasi jokitalkkari.
Kaukolan-Tyrjän osakaskunta oli järjestänyt
talkoolaisia, koneet, materiaalit ja
taukopaikan (kuva 16).
Kuva 16. Kaukolan-Tyrjän osakaskunnan järjestämä tauko- ja eväspaikka Alakoskella (kuva Manu
Vihtonen).
4.4.2 Siimesoja
Siimesoja on pieni 1-2 metriä leveä puro Parikkalassa, joka saa alkunsa Venäjän puolelta ja
laskee vetensä Simpeleenjärveen (kuva 17). Siimesojaa soraistettiin maantiesillan
yläpuolelta noin 50 metrin matkalta tiistaina 23.9.2014 Joensuunjoen kunnostuksen
jälkeen.
22
Kuva 17. Siimesojan sijainti Parikkalassa.
Käytännön toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen lyhyeltä matkalta,
koska tarkoituksena on kokeilla kohteessa kohdennettua mätirasiaistusta. Paikalle tuotiin
seulottua kutusoraa (32–64 mm) noin 3 kuutiota. Sora levitettiin paikallisten ja
Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden opiskelijoiden käsivoimin (kuva 18).
23
Kuva 18. Siimesojaa soraistettiin kevyesti lyhyeltä matkalta (kuva Manu Vihtonen).
Siimesojan kevyt soraistus suoritettiin niin, ettei siitä aiheutunut haitallisesti nähtäviä
muutoksia tai seurauksia ja maanomistajat olivat asialle myötämielisiä. Siimesojan
rantaviivaa ei muutettu, eikä vedenkorkeutta nostatettu.
4.4.3 Sulunkoski
Valkealan kalastusalueella, Pyötsiälän osakaskunnan kunnostuskohteena (la 27.9.2014) oli
Sulunkoski Kyykosken viehekalastusalueella (kuva 19). Alueen koskia on aiemmin
kunnostettu, mutta luonnonlisääntyminen on
edelleen heikkoa.
Alueella toimii
erityiskalastusalue (www.kyykoski.com), joka tähtää myös nykyisestä poikkeusluvasta
(alamitat) huolimatta kohti luonnonlisääntymistä ja sitä tukeviin toimenpiteisiin.
24
Kuva 19. Sulunkosken sijainti Kyykoskella.
Toimenpiteet kohdistuivat pohjan laadun parantamiseen, eli kalojen elinympäristöön
(habitaattiin). Käytännössä tämä tarkoitti kevyttä soraistusta huokoisella kivimateriaalilla
(kuva 20). Paikalle tuotiin seulottua n. 20–100 mm kivimateriaalia talkoita edeltävänä
iltana (n. 25 m3).
25
Kuva 20. Sulunkosken kivimateriaali ja työkalut odottamassa talkoolaisia (kuva Eero Halonen).
Kunnostus tehtiin talkootyönä, eli pääosin käsin. Paikalla huhki noin 15 aktiivista
virtavesi(koski)kalastajaa, joista pääjoukko oli Lappeenrannan perhokalastajat ry:n jäseniä.
Kivimateriaali pystyttiin tuomaan vaivattomasti paikanpäälle Taavetista Punkkisen Jussin
kuorma-auton ”nupilla” ja kivien siirtelyssä käytettiin monitoimikoneen kurottajaa.
Koneella liikuttiin kosken reunan silokallion päällä (kuva 21).
26
Kuva 21. Sydänmaanlakka-Harju -yhtymän kurottaja auttamassa kivimateriaalin siirrossa (kuva
Manu Vihtonen).
Kunnostuksella ei vaikutettu yläpuoleisten alueiden vedenkorkeuksiin, jolloin siitä ei
aiheutunut vesilain 3 luvun 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Toimenpiteet
eivät vaikuttaneet haitallisesti vesiteitse tapahtuvaan liikkumiseen, kuten melontaan
(melonta-aukko jätettiin kiveämättä) eikä näin ollen aiheuteta pinnan päälle näkyviä
muutoksia. Kunnostuksella saatiin lisättyä samalla virta-alueen monimuotoisuutta (kuva
22).
27
Kuva 22. Kunnostettua Sulunkoskea ja taustalla (takareuna) kiveämätön kanootti- ja veneväylä
(kuva Manu Vihtonen).
Kunnostusalueella on järjestäytynyt Pyötsiälän osakaskunta, joka toimi kunnostusluvan
hakijana ja ilmoituksen tekijänä. Maanomistajilta oli pyydetty kirjalliset suostumukset
talkootoimenpiteille. Kunnostuksen suunnittelussa ja työn ohjauksessa auttoi jokitalkkari.
4.4.4 Kärnänkoski
Kärnäkoski sijaitsee Kuolimon ja Suur-Saimaan välissä (vesistöalue 04.14), mutta SuurSaimaan kalastusalueen puolella (kuva 23). Kuolimonjärven reitin vedet purkautuvat
Kuolimosta Kärnän- ja Partakosken kautta Saimaaseen. Kunnostustoimia suorittiin
Kärnänkosken ylittävän maantiesillan ja myllyn tuntumassa. Kunnostussuunnitelman laati
Kaakon jokitalkkari, jonka mukaisesti toimittiin. Ratasalon ja Koskein osakaskunnat
yhdessä toimi kunnostuksen järjestäjinä ja ilmoituksen tekijöinä.
28
Kuva 23. Kärnänkosken sijainti Kuolimon ja Suur-Saimaan välissä (sininen Suur-Saimaan
kalastusaluetta).
Kunnostus suoritettiin ns. käsinkunnostuksena, lapioita, kottikärryjä ja ämpäreitä
materiaalin levityksessä käyttäen. Traktori auttoi etukauhalla kivimateriaalin siirtelyssä ja
kaivinkone niska-alueen materiaaleissa. Kivimateriaali tuotiin talkoita edeltävänä iltana
täysperävaunullisella (kasetti)kuorma-autolla. Kivet kipattiin myllyn parkkialueelle ja sen
linnoituksen puoleiseen laitaan (kuva 24).
29
Kuva 24. Kivien toimitus linnoituksen parkkipaikalle 3.10.2014 (kuva Manu Vihtonen).
Parkkialueelta kunnostusmateriaali siirretään lähemmäksi rantaa polkuja ja valmiita reittejä
ja teitä pitkin traktorin etukauhalla tai kottikärryillä. Maantielle oli talkoiden ajaksi
asennettu varoituskolmioita ja oransseja huomioviirejä talkoolaisten turvallisuuden vuoksi.
Vedessä liikuttiin ainoastaan kahluuvarusteilla, eikä minkäänlaisilla koneilla (kuva 25).
30
Kuva 25. Kivet kuljetettiin rakennuksien välistä mm. ämpäreillä kahluuvarusteisille talkoolaisille
(kuva Pertti Moilanen).
Läjitys- ja talkooalueet siistittiin ja siivottiin talkoiden jälkeen ennalleen. Kunnostuksissa
työskenteli päivän aikana (la 4.10.2014) noin 30 henkilöä, traktori ja kaivinkone (kuva 26).
31
Kuva 26. Talkoolaisia kerääntyneenä katsomaan niska-alueen kunnostusta (kuva Pertti Moilanen).
Kunnostus ei vaikutta vedenkorkeuksiin eikä virtaamiin, joten kunnostus ei aiheuttanut
vesilain 3 luvun 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Maltillisilla
kunnostustoimilla ei pyritty vaikuttamaan sillan ylä- ja alapuolella yläpuoleisen vesistön
(Kuolimo) purkaantumiseen, eikä uoman vetoisuuteen (kuva 27). Hydrologiset mittaukset
suoritettiin ennen ja jälkeen kunnostuksen Kaakkois-Suomen ELY – keskuksen toimesta.
32
Kuva 27. Kunnostettu niska-alue (kuva Manu Vihtonen).
Kärnäkosken Mylly kiinteistöön ei kunnostustöillä ollut haitallisia vaikutuksia, eikä
maanomistajien
maa-
ja
ranta-alueisiin
(Myllyn-
ja
maanomistajien
kirjalliset
suostumukset on pyydetty). Kun otettiin huomioon hankkeen kohdealueen koko ja sijainti
osittain muutetulla koskialueella, ei kunnostus heikentänyt Kuolimon Natura-alueen
luontoarvoja. Myös koskialueen virtavesieliöstö ja monimuotoisuuden toivotaan hyötyvän
pohjan raekoon ja uoman pohjaprofiilin monipuolistumisen myötä (kuva 28).
33
Kuva 28. Myllyn alapuoleista aluetta talkoiden jälkeen (kuva Manu Vihtonen).
Tavoite on, että Kärnäkoski tuottaa kunnostuksen jälkeen luontaisesti enemmän
vaelluskalojen poikasia (vrt. mm. aiempien vuosien sähkökoekalastukset). Lisäksi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus sähkökoekalasti Kärnänkosken vielä talkoita edeltävänä
päivänä (3.10.2014) ja saaliiksi tuli yksi taimen (kuva 29).
Kuva 29. Kärnänkosken taimen, joka saatiin saaliiksi talkoita edeltävänä päivänä suoritetussa
sähkökoeklastuksessa (kuva Manu Vihtonen).
34
Kärnäkosken
talkoista
löytyy
myös
YouTube
video
täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=AtQJPrpjLrQ
4.4.5 Sarajoki
Rautjärven
kalastusalueen
Torsansalon
osakaskunnan
Sarajoella
suoritettiin
pienimuotoinen talkookunnostus kahdella alimmalla virta-alueella tiistaina 7.10.2014.
Kunnostuksen tarkoituksena oli tehdä muutamia laadukkaita kutualueita vaelluskaloille,
jotka nousevat Torsanjärven kautta Sarajokeen syksyisin kudulle tai lisääntyvät joessa
paikallisesti. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lisättiin pohjasta puuttuvaa karkeaa ja
huokoista seulottua luonnonkiveä virtavesikutuisten lajien suosimille potentiaalisille
kutualueille (kuva 30). LOHI Laatokalta latvavesille – hanke (Vaittinen, M. 2006) oli jo
aiemmin tehnyt alustavan Sarajoen kunnostussuunnitelman ja kunnostustarveselvityksen,
joten se antoi hyvän pohjan nyt tehdylle työlle.
Kuva 30. Sarajoen alimman virta-alueen niska ennen ja jälkeen kunnostuksen (kuvat Manu
Vihtonen).
Virta-alueiden profiilia paranneltiin yksittäisillä isommilla kivillä ja luotiin niiden avulla
paremmat elinolosuhteet vaelluskalojen ympärivuotiseen käyttöön ja ohjattiin vettä jo
olemassa oleville soraikoille. Yksi kartoittamaton virta-alue löytyi maastokartoitusten
yhteydessä 29.4.2014, joka hieman kivettiin talkoopäivänä 7.10.2014 (kuva 31).
35
Kuva 31. Sarajoen virta-alue, joka löydettiin ja kivettiin 2014 (kuva Manu Vihtonen).
Kunnostus ei aiheuttanut vesialueen ylä- tai alapuolella maanomistajille haittaa, eikä
synnyttänyt alapuolelle haitallisia samentumishaittoja. Työ toteutettiin myös siten, ettei
rantaviiva muuttunut. Kunnostuksella ei aiheutettu näin ollen myöskään vesilain 3 luvun 2
ja 3 §:ssä tarkoitettuja muutoksia tai seurauksia. Maanomistajilta on haettu suostumukset
ja
luvat
liikkumiseen
alueella.
Torsansalon
osakaskunta
toimi
ilmoituksen ja
kunnostustyön tekijänä. Sarajoen kalakannan kehittymistä seurataan ja on seurattu
säännöllisillä sähkökoekalastuksilla. Sarajoen talkookunnostukseen osallistui paikallisen
osakaskunnan ja paikallisen väestön edustajia ja Savonlinnan ammattiopiston kalatalouden
opiskelijoita (kuva 32).
Kuva 32. Sarajoen talkoot ja osallistujia (kuva Manu vihtonen).
36
4.5 Kartoitukset
Kartoituksia suoritettiin kauden 2014 aikana niin maastossa, kuin karttojen avulla. Usein
kartoituksia yhdistettiin myös muiden maastotöiden yhteyteen, kuten sähkökoekalastukset
ja kunnostukset. Maastokartoituksia tehtiin Rautjärvellä (Sarajoki, Helisevänjoki + purot),
Parikkalassa (Joensuunjoki, Siimesoja + muut purot), Imatralla (Unterniskanjoki),
Taipalsaari/Savitaipale (Parta- ja Kärnäkoski + Etelä-Saimaaseen laskevat pienet
virtavedet), Vuohijärvellä (Mätikohteet ja purot), Valkealassa (Sulunkoski + mätikohteet ja
purot), Jaalassa (Rautjoki, Puolakankoski, Sonnanjoki ja Myllyojat + mätikohteet),
Elimäellä (Tallusjoki), Anjalankoskella (Sorsajoki, Pekinoja, Vääräjoki), Haminassa
(Summanjoki,
Vehkajoki,
Rantajoki)
ja
Lappeenrannassa
(Tervajoki,
Alajoki).
Kartoitukset liittyivät usein myös kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin,
kalastusalueiden kokouksissa esitettyihin toivomuksiin sekä osakaskuntien ja yhdistysten
yhteydenottoihin
ja
seuraavan
vuoden
työsuunnitelmien
hahmottamiseen
ja
työsuunnitelman organisointiin. Kartoituksissa pyrittiin ennen kaikkea arvioimaan kohteen
kunnostus- ja kivi- sekä soramateriaalin tarve ja saavutettavuus ja tärkeys.
Kuva 33. Jouni Simola jokitalkkarin apuna Vuohijärvellä (kuva Manu Vihtonen).
37
4.6 Kesämarkkinat ja kalastuspäivä
Jokitalkkari oli esillä Lappeenrannan satamassa järjestetyillä kesämarkkinoilla la-su 14.–
15.6.2014. Viikonlopun aikana kerrottiin ajankohtaisista kunnostus ja kalastusasioista
kaikille kiinnostuneille sekä jaettiin materiaalia (kuva 34).
Kuva 34. Karjalaiset Kesämarkkinat Lappeenrannan satamatorilla 14.–15.6.2014 (kuva Manu
Vihtonen).
Koululaisille järjestetty kalastuspäivä (27.8.2014) keräsi Lappeenrannan satamaan
runsaasti lapsia. Kaikki lapset oppivat mm. Angry Birds – rastilla heittämään virveliä
(kuva 35). Jokitalkkari oli avustamassa tapahtuman järjestelyissä ja kertomassa työstään eri
ala-asteiden lapsille.
38
Kuva 35. Angry Birds -casting Lappeenrannan satamassa (kuva Manu Vihtonen).
5 HANKKEEN RAHOITUS, YHTEISTYÖ JA KUSTANNUKSET
Rahoittajia jokitalkkari -hankkeen ensimmäisenä kautena (2014) olivat Tuuliaisen säätiö,
Rapala – rahasto, Kalastusalueet (Rautjärven kalastusalue, Kaakonkulman kalastusalue,
Suur-Saimaan
kalastusalue,
kalastusalue,
Kymijoen
Ruokolahden
kalastusalue,
kalastusalue,
Vuohijärven
Summa-Vehka-Virojoen
kalastusalue
sekä
Valkealan
kalastusalue) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Lisäksi yhteistyötä tehtiin KaukolanTyrjän osakaskunnan sekä Saimaan lohikalayhdistyksen, Aito Taimen ry:n, virtavesien
hoitoyhdistyksen (Virho), Lappeenrannan perhokalastajien, Kymijoen villi lohi – ja taimen
ryhmän ja jopa Vantaanjoen jokitalkkarin kanssa (kuva 36).
39
Kuva 36. Vantaanjoen jokitalkkari (Veli-Matti Leinonen) ja Kaakon jokitalkkari (Manu Vihtonen)
yhdistivät "voimansa" Kalamarkkinat -seminaarin sähkökoekalastusnäytöksen (9.10.2014) ajaksi
(kuva Anni Toiviainen).
Pienimuotoisia virtavesien kunnostuksia pyritään ensisijaisesti rahoittamaan vesialueiden
omistajien kautta tai valtion kalataloudellisista kunnostusmäärärahoista aina ennakkoon
tehtyyn suunnitelmaan perustuen ja vuosittain erikseen. Vesistökohtaisia kalataloudellisia
edistämismäärärahoja
ja
kalatalousmaksuja
voivat
kalastusalueet
hakea
kalatalousviranomaisilta erikseen laadittujen suunnitelmien mukaan. Mäti-istutuksia ja
kivimateriaalin hankinta pyritään hoitamaan osakaskuntien ja kalastusalueiden kalavesien
hoitoon varatuilla varoilla. Hankkeen budjetti oli vuonna 2014 (1.3.–31.12.2014) noin
40 000 euroa.
Tulevina vuosia hankkeen vuosibudjetti on arvioitu olevan 50–60 000
euroa, koska toiminta on tarkoitettu ympärivuotiseksi.
Suurin yksittäinen kuluerä (n. 90 %) on hankkeelle palkattavan henkilön palkka ja
pakolliset sotu – ja vakuutusmaksut. Myös henkilöstön välttämättömät kotimaan
matkakustannukset maastokohteisiin on huomioitava yhtenä suurena kulueränä (n. 5 %).
Kalatalouskeskusten
hallinto
(lähinnä
kirjanpito),
toimistokustannukset
ja
muut
yleiskustannukset ovat yksi kuluerä. Lisäksi toimi- ja varastotilat, hankinnat ja tarvikkeet
sekä mahdolliset välttämättömät ostopalvelut tekevät loput hankkeen budjetoiduista
vuosimenoista
(n.
5
%).
Kaakon-jokitalkkari
hankkeella
Etelä-Karjalan
kalatalouskeskuksessa on oma kirjanpito (Aalef Oy) ja oma kustannuspaikka.
40
Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ (talkootyö) osoittautui kuluneena vuotena
tärkeäksi osaksi hankkeen virtavesitalkoiden onnistumiselle ja talkoopanoksella oli myös
huomattava rahallinenkin arvo. Talkoissa työskenteli noin 85 henkilöä ja muutamia
traktoreita ja kaivinkoneita sekä monitoimityökone yhteensä noin 20 tuntia. Toimialueen
laajuudesta
huolimatta
jokitalkkarin
matka-
ja
liikkumiskustannukset
pysyivät
kohtuullisina vuonna 2014 (yht. noin 1200 euroa).
6 HANKKEEN NÄKYVYYS, MEDIA JA TIEDOTTAMINEN
Hankkeen tulokset näkyvät parhaiten käytännössä tapahtuneiden kunnostustöiden
aikaansaannoksina,
mäti-istutus
ja
kalaston
seurantojen
tuloksissa
ja
uusien
kunnostuskohteiden ja kontaktien luomisena. Hankkeen tuloksista ja vaikutuksista on saatu
median kautta hyvää näkyvyyttä laajalla alueella Kaakkois-Suomea. Lehti- ja mediajuttuja
ym.
julkaistiin
yli
20
artikkelia
(katso:
http://www.kaakonjokitalkkari.fi/index.php?p=6&yl=4).
Kaakon jokitalkkari – hanke on huomioitu myös ympäristöministeriön pienvesistrategia
luonnoksessa yhtenä esimerkkihankkeena:
(http://www.ym.fi/download/noname/%7BB73E6D27-F876-4356-B90AA2F8D63939CD%7D/104848). Kaakon jokitalkkaria haastateltiin myös mäti-istutuksen
aikana suoraan radiolähetykseen (kuva 37).
41
Kuva 37. Mäti-istutusten aikana tehtiin YLE:n toimesta haastattelua (kuva Pentti Pitkälahti).
Iitin Vuolenkoskella jokitalkkarin istuttamat taimenen poikaset olivat keskeisesti esillä,
kun Pato-ojalla vietettiin Suomen luonnonpäivää lauantaina la 30.8.2014. Oppaina
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Aito Taimen ry ja Maa- ja metsätalousministeriön
edustajat (kuva 38).
42
Kuva 38. Suomen luonnonpäivää vietettiin 30.8.2014 Pato-ojalla (kuva Manu Vihtonen).
Jokitalkkari laati vuoden aikana yhden tiedotteen (5.9.2014), aiheena: Taimenen
luonnonlisääntymistä on todettu toistamiseen Urpalanjoella. Samana päivänä tehtiin myös
Kaakon rajajokien tutustumiskierros, jossa mukana mm. maakuntajohtaja Matti Viialainen
(kuva 39).
Kuva 39. Rajajokikierros ja tutustuminen Mustajoella (kuva Manu Vihtonen).
43
Hankkeen sisäistä tiedottamista ohjausryhmän jäsenten ja keskeisten yhteistyökumppanien
kanssa täytyy jatkossa kuitenkin parantaa. Tiedonkulussa koettiin olleen joitain ongelmia,
eivätkä kaikki tahot kokeneet tulleen tarpeeksi hyvin informoiduiksi.
7 SEMINAARIT
Jokitalkkari osallistuu hankkeen kannalta hyödyllisiin seminaareihin tarpeen, työtilanteen
ja
taloudellisten
mahdollisuuksien
mukaan.
Vesistökunnostusverkoston
seminaari
Iisalmessa alkukesästä jäi aikatauljen vuoksi väliin, mutta Helsingissä järjestetyille
kalamarkkinoille (8.-9.10.2014) järjestyi tilaisuus osallistua. Seminaarissa luotiin uusia
kontakteja ja tutustuttiin eri toimijoihin sekä kerrottiin jokitalkkari toiminnasta eri
yhteyksissä (kuva 40).
Kuva 40. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo avaa kalamarkkinat 2014 (kuva Manu
Vihtonen).
8 JATKOTOIMENPITEET
Kaakon jokitalkkari – hanke jatkaa kaudelle 2015 hankesuunnitelman mukaisesti ja
toimintojen keskeisten kuvauksien tapaan edeten. Hankesuunnitelmaa tarkennetaan
alkuvuodesta 2015 tehtävällä työsuunnitelmalla ja priorisoinnilla ja vuoden 2014
44
selvitysten pohjalta. Ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään jokitalkkarin laatimaa
työsuunnitelmaa, rahoitussuunnitelmaa ja ajankohtaisia asioita vuoden alussa sekä
kokoontuu aina tarvittaessa pitkin toimikautta. Eri rahoituskanavia toivotaan myös
järjestyvän kaudelle 2015 sekä uusia yhteistyökumppaneita toivotaan liittyvän myös
mukaan ko. toimintaan. Kaakon jokitalkkari – hanke on esillä ja esitelmöimässä
valtakunnallisilla kalastusaluepäivien risteilyllä 11.–13.2.2015 Viking Line m/s Mariellalla
(http://www.ahven.net/aluepaivat).
9 ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS
Kouvolassa 2.1.2015
Kaakon jokitalkkari, Iktyonomi (Amk) Manu Vihtonen
Manu Vihtonen
_____________________________________________
Kuva 41. Jokitalkkari Manu Vihtonen (kuva Kari Lossi)
45
Liite 1. Kaakon jokitalkkari – hankkeen nettisivujen etusivu (www.kaakonjokitalkkari.fi)